Supreme Court dismisses prosecutor's appeal against a judge's negligence conviction but acquits the clerk of the crime charge.

Kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan kaupunginhallituksen puolesta annettavat sitoumukset allekirjoitti kaupunginjohtaja ja varmensi kaupunginkamreeri. Kaupunginkamreeri oli varmentanut asiakirjan, jolla kaupunginjohtaja oli toimivaltaansa ylittäen kaupungin puolesta sitoutunut sijoittamaan kaupungin kassavaroja pankkiosakkeisiin. Varmentamista ei voitu sellaisenaan lukea kamreerin syyksi virkarikoksena, koska hän ei ollut toiminut sijoittamispäätöksen esittelijänä, ja asiakirjan varmentajana hän oli, kun muuta ei ollut säädetty varmentamisen tarkoituksesta ja merkityksestä, vain vahvistanut sen, että asiakirja oli kaupunginjohtajan allekirjoittama ja näin ollen kaupungin puolesta annettu.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Raastuvanoikeuden päätös 6.2.1986

Raastuvanoikeus on virallisen syyttäjän syytteestä ja kuultuaan asianomistajana Joensuun kaupunkia lausunut selvitetyksi seuraavaa.

Menetellessään edellä kerrotuin tavoin A:n, joka oli ollut tietoinen siitä, että hänellä kaupunginjohtajana ei yksin ollut oikeutta sijoittaa kaupungin kassavaroja liikepankkien osakkeisiin, oli täytynyt käsittää, että hänen menettelynsä oli ollut Y:n kaupungin taloussäännön ja Y:n kaupunginhallituksen johtosäännön määräysten vastaista. A:n oli katsottava siten menetelleen tahallaan, kuitenkin ilman hyötymis- tai vahingoittamistarkoitusta.

B oli A:n allekirjoittaessa edellä kerrotuin tavoin 21. ja 24.2.1984 osakkeiden merkintäoikeuksien ostoa ja osakkeiden merkintää koskevat toimeksiannot Y:n kaupunginkamreerina varmentanut Y:n kaupunginhallituksen johtosäännön mukaisesti nuo A:n kaupungin puolesta allekirjoittamat asiakirjat, vaikka B:n oli täytynyt käsittää, ettei A:lla kaupunginjohtajana yksin ollut oikeutta sijoittaa kaupungin kassavaroja pankkien osakkeisiin. B oli siten varmentaessaan edellä kerrotut asiakirjat menetellyt varomattomasti.

Sen vuoksi raastuvanoikeus on, katsoen A:n syyksi luetut rikokset tehdyiksi yhdellä teolla tuominnut A:n kunnallislain 61 §:n ja rikoslain 40 luvun 20 §:n nojalla tahallisesta ilman hyötymis- tai vahingoittamistarkoitusta tehdystä virkarikoksesta 20:een 200 markan määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 4.000 markkaa ja B:n rikoslain 40 luvun 21 §:n 1 momentin ja 7 luvun 2 §:n nojalla jatketusta varomattomuudesta tehdystä virkavirheestä saamaan varoituksen.

Lisäksi A on velvoitettu korvaamaan valtiolle todistelukustannuksia 240 markkaa sekä A ja B yhteisvastuullisesti Y:n kaupungille oikeudenkäyntikulut 2.500 markkaa.

Käsittelyratkaisu raastuvanoikeudessa

Asiaa raastuvanoikeudessa käsiteltäessä syyttäjän nimettyä todistamaan C:n ja D:n, A oli vastustanut heidän kuulemistaan todistajina, koska he olivat jutun tutkinnan ja vireillepanon aikana vuonna 1984 ja tammikuussa 1985 olleet Y:n kaupunginhallituksen jäseniä ja olivat siten jutun asianosaisina esteellisiä todistamaan jutussa. Raastuvanoikeus on 12.12.1985 julistamillaan päätöksillä hylännyt esteellisyysväitteet, koska C ja D eivät enää heidät todistajiksi nimettäessä olleet kaupunginhallituksen jäseniä eikä heitä voitu pitää jutun asianosaisina eikä muutoinkaan oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 18 §:ssä mainituilla perusteilla esteellisinä todistamaan.

Itä-Suomen hovioikeuden päätös 17.12.1987

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi virallinen syyttäjä, A ja B olivat saattaneet jutun, on pysyttänyt todistajien kuulemista koskevat päätökset.

Näillä ja muutoin raastuvanoikeuden mainitsemilla perusteilla hovioikeus on pysyttänyt raastuvanoikeuden päätöksen lopputuloksen B:n osalta ja tuominnut A:n rikoslain 40 luvun 20 §:n ja 7 luvun 2 §:n nojalla jatketusta tahallisesta ilman hyötymis- tai vahingoittamistarkoitusta tehdystä virkarikoksesta raastuvanoikeuden tuomitsemaan rangaistukseen.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A ja B ovat pyytäneet valituslupaa ja valituksissaan vaatineet syytteen hylkäämistä ja vapauttamistaan tuomituista korvausvelvollisuuksista. Lisäksi A on toistanut todistajien esteellisyyttä koskevat väitteensä. Valituslupa on myönnetty 2.9.1988. Virallinen syyttäjä on antanut häneltä valitusten johdosta pyydetyn vastauksen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

A:n syyksi virkarikoksena katsotun toimivallan ylittämisen syyksiluettavuutta ei poista se, että Y:n kaupungin elimet olivat myöhemmin hyväksyneet kassavaroilla suoritetut osakemerkinnät kaupunkia sitoviksi ja myöntäneet osakemerkintään liittyvien toimien osalta A:lle tili- ja vastuuvapauden eikä myöskään se että osakkeiden pörssikurssien myöhemmin noustua sijoitus oli muuttunut edulliseksi kaupungille.

Näillä ja A:n osalta hovioikeuden lausumilla perusteilla Korkein oikeus on ratkaissut jutun päätöslauselmasta ilmenevällä tavalla.

Esittelijän mietintö

Virkaa toimittava esittelijäneuvos Lahti: Korkein oikeus lausunee B:n osalta seuraavaa.

Perustelut: B ei ole A:n allekirjoittamat asiakirjat varmentaessaan menetellyt virka-asemansa edellyttämällä tavalla ja hän on siten varomattomuudellaan myötävaikuttanut kaupungin kassavarojen lainvastaiseen sijoittamiseen. Näillä ja hovioikeuden muutoin lausumilla perusteilla Korkein oikeus on ratkaissut asian päätöslauselmasta ilmenevällä tavalla.

Päätöslauselma: Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Päätöslauselma

B:n osalta syyte hylätään ja hänet vapautetaan rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta. Alempien oikeuksien tuomitsemat korvaukset Y:n kaupungin oikeudenkäyntikuluista jäävät näin ollen A:n yksin maksettaviksi.

A:n osalta hovioikeuden päätöksen lopputulos jää muuten pysyväksi.

Ratkaisuun osallistuneet: presidentti Olsson, oikeusneuvokset Portin, Haarmann, Roos ja Taipale

---

[SV]

Enligt instruktionen för stadsstyrelsen undertecknades de förbindelser som gavs för stadsstyrelsens räkning av stadsdirektören och kontrasignerades av stadskamrern. Stadskamrern hade kontrasignerat en handling i vilken stadsdirektören med överskridande av sin befogenhet för stadens räkning hade förbundit sig att placera stadens kassamedel i bankaktier. Kontrasigneringen kunde inte som sådan tillräknas kamrern som tjänstebrott eftersom han inte hade varit föredragande i placeringsärendet och han såsom kontrasignant, då annat inte fanns stadgat om kontrasigneringens syfte och innebörd, endast hade bekräftat att handlingen var undertecknad av stadsdirektören och således utfärdad för stadens räkning.

Hela rättsfallet är i FKKO-registret