Legislator Rechtsprechung & Gesetzgebung
Turun HAO 27.05.2025 983/2025 KI-generiert

EU citizens' residence rights dismissed; non-cancellation of registration insufficient for lawful continuous residence.

Geschäftsnummer Turun HAO 27.05.2025 983/2025
Gericht / Behörde
Rechtsordnung Finnland (FI)
Entscheiddatum
Ausgang Abgewiesen (Dismissed)

Legislator-Zusammenfassung

KI-generiert

The Administrative Court dismissed the appeal by UK citizens seeking permanent residence rights in Finland. The court held that the mere non-cancellation of their 2013 and 2014 residence registrations did not satisfy the requirement for lawful continuous residence under EU law. Consequently, the applicants failed to meet the substantive conditions for permanent residence despite their five-year stay.

Legislator-Regeste

KI-generiert

Ulkomaalaislaki 158 a § 1 momentti; Euroopan unionin kansalaisten liikkuvuudesta direktiivi 7 artikla 1 kohta c: Unionin oikeuden nojalla myönnetty oleskeluasiakirja itsessään ei tee oleskelusta lainmukaista; pysyvään oleskeluun oikeuttava laillinen oleskelu edellyttää täydentäviä edellytyksiä, joita pelkkä rekisteröinnin säilyminen ei täytä.

Schlagwörter

KI-generiert
permanent residence rights EU free movement directive lawful continuous residence non-cancellation of registration UK Brexit agreement Anmeldung und Eintragungsverfahren Registrierungspflicht Registrierung der Vorsorgeeinrichtung

Zitierte Gesetzesbestimmungen

KI-generiert
Ulkomaalaislaki 158 a § 1 momentti
Ulkomaalaislaki 161 g § 1 momentti
Sopimus Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä 15 artikla
Sopimus Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä 15 artikla
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY 7 artikla 1 kohta c alakohta

Zitierte Rechtsprechung

KI-generiert
Ziolkowski ja Szeja v. Land Berlin, C-424/10 ja C425/10
Dias, C-325/09
KI-generiert

Fragen Sie sich, wie dieser Entscheid auf Ihren Fall anwendbar ist?

Prüfen Sie diesen Entscheid zusammen mit Bundesrecht, kantonalen Erlassen, Kommentaren und Folgeentscheiden in Legislator AI.

Fall in Legislator öffnen →

Volltext

Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset olivat vuonna 2021 hakeneet Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen mukaista pysyvää oleskeluoikeutta. Asiassa oli oikeuskysymyksenä arvioitavana, oliko heidän oleskelunsa Suomessa ollut pysyvään oleskeluun oikeuttavalla tavalla laillista ja yhtäjaksoista viiden vuoden ajan.

Valittajien oleskeluoikeudet unionin kansalaisina oli rekisteröity Suomessa vuosina 2013 ja 2014. Asiassa oli ensin ratkaistava, mikä merkitys oleskelun laillisuutta arvioitaessa oli sillä, että heidän rekisteröintejään ei ollut peruutettu. Lisäksi asiassa oli arvioitavana, oliko osallistumista perusopetukseen pidettävä ulkomaalaislain 158 a §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna koulutukseen osallistumisena, ja siten laillisena oleskeluna.

Asiassa oli riidatonta, että valittajat olivat oleskelleet Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään viiden vuoden ajan. Hallinto-oikeus viittasi Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön, jonka mukaan laillisen oleskelun käsite on ymmärrettävä vapaan liikkuvuuden direktiivissä säädettyjen ja erityisesti sen 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen edellytysten mukaiseksi oleskeluksi (tuomio yhdistetyissä asioissa Ziolkowski ja Szeja v. Land Berlin, C-424/10 ja C425/10, kohta 46). Unionin oikeuden nojalla myönnetty oleskeluasiakirja itsessään ei tee oleskelusta unionin oikeudessa tarkoitetulla tavalla lainmukaista (tuomio asiassa C-325/09, Dias, kohta 54).

Hallinto-oikeus totesi, että sillä seikalla, että valittajien oleskeluoikeuden rekisteröintejä ei ollut peruutettu, ei ollut itsenäistä merkitystä sen arvioinnissa, oliko valittajien oleskelu Suomessa katsottava olleen unionin oikeuden tarkoittamalla tavalla laillista. Valittajien oli siten tullut täyttää vapaan liikkuvuuden direktiivissä ja ulkomaalaislain 158 a §:ssä säädetyt oleskelun edellytykset yhtäjaksoisesti viiden vuoden ajalta pysyvän oleskeluoikeuden saadakseen.

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.

Ulkomaalaislaki 158 a § 1 mom ja 161 g § 1 mom

Sopimus Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä 15 artikla

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta (2004/38/EY) 7 artikla 1 kohta c alakohta