Market Court dismisses procurement appeal due to late filing and orders claimant to pay opponent's legal costs.

Asian tausta ja käsittely markkinaoikeudessa

Soinin kunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on julkaissut 25.4.2025 kansallisen hankintailmoituksen bioenergiakentän rakennusurakasta.

Soinin kunnan kunnanhallitus on 19.5.2025 tekemällään hankintapäätöksellä § 88 valinnut erään tarjoajan tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 930.000 euroa.

Hernesniemen Maanrakennus Oy

on markkinaoikeudelle 11.6.2025 toimittamassaan valituksessa vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, ja pyytänyt, että markkinaoikeus kieltää valituksen kohteena olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanon väliaikaisesti markkinaoikeuskäsittelyn ajaksi. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 3.206,53 eurolla.

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjoamat yksikköhinnat ovat olleet poikkeuksellisen alhaisia ja hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole pyytänyt voittaneen tarjoajan tarjoushinnoista selvitystä.

Hankintayksikkö ei ole valittajan pyynnöstä huolimatta toimittanut valittajalle voittaneen tarjoajan yksikköhintaluettelon sisältävää vertailuhintataulukkoa, joka on ollut tarpeen valituksen laatimiseksi. Kyseinen asiakirja on ollut valituksen kannalta keskeinen, sillä valitus perustuu tarjousvertailun toteuttamiseen ja mahdollisiin poikkeuksellisen alhaisiin ja perusteettomiin yksikköhintoihin. Valittaja ei ole voinut valmistella valitustaan hankintalain 147 §:n 1 momentin mukaisessa määräajassa, koska keskeinen aineisto ei ole ollut sillä käytettävissä.

Markkinaoikeus

on 30.6.2025 antamallaan välipäätöksellä numero 353/2025 hylännyt valittajan vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon väliaikaisesta kieltämisestä.

Hankintayksikkö

on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.420 eurolla viivästyskorkoineen.

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan markkinaoikeudelle 11.6.2025 toimittama valitus ei ole saapunut hankintalain 147 §:ssä säädetyssä ajassa, koska hankintapäätöksen tiedoksianto on tehty sähköisesti 23.5.2025 eikä hankintapäätöstä ole pantu täytäntöön.

Valittaja

on esittänyt, että hankintapäätös on saapunut sille 23.5.2025 sähköpostitse. Samana päivänä valittaja on pyytänyt hankintayksikköä toimittamaan sille vertailuhintataulukon. Vertailuhintataulukko on toimitettu valittajalle toistuvista pyynnöistä huolimatta vasta 11.6.2025 ja valitus on toimitettu samana päivänä markkinaoikeuteen.

Vertailuhintataulukko on ollut keskeinen asiakirja valituksen perusteiden arvioimiseksi. Kun sitä ei ole toimitettu hankintapäätöksen yhteydessä, hankintapäätös on ollut olennaisesti puutteellinen, minkä vuoksi asiassa tulee sovellettavaksi hankintalain 147 §:n 3 momentin mukainen kuuden kuukauden määräaika. Valitus on siten toimitettu säädetyssä määräajassa.

Hankintayksikkö

on esittänyt, että hankintapäätös on ollut hankintasäännösten mukainen. Päätöksestä ja sen liiteasiakirjoista ovat käyneet ilmi ne ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet perusteet, joilla tarjouspyynnön mukaisten tarjousten vertailu on tehty. Päätöksen perusteluista on selkeästi ja yksiselitteisesti käynyt ilmi, mikä tarjous on voittanut ja millä perusteella. Jokaisen tarjoajan vertailuhinnat sekä tarjoushinnat ovat olleet päätöksen kanssa samassa asiakirjassa olleessa taulukossa.

Voittaneen tarjoajan vertailuhintataulukko ei ole asiakirja, jonka toimittamatta jättämisen perusteella hankintapäätös olisi olennaisesti puutteellinen. Tarjousvertailun osalta perustelut on esitetty sellaisella tarkkuudella, että tarjoajalle on käynyt ilmi oman tarjouksen sijoittuminen tarjouskilpailussa suhteessa muihin tarjouksiin.

Valittaja on määräajassa toimittanut hankintaoikaisuvaatimuksen valituksen kanssa yhteneväisillä perusteilla, mikä osaltaan tukee käsitystä, jonka mukaan yksikköhintaluettelon puuttuminen ei ole tehnyt hankintapäätöksestä olennaisesti puutteellista.

Valittaja

on esittänyt, että vertailuhintataulukon yksikköhintojen perusteella on määräytynyt 10 prosentin lisäosa, joka yhdessä tarjouksen kokonaishinnan kanssa on muodostanut tarjoajan vertailuhinnan, joka on ollut tarjouskilpailun ainoa valintaperuste.

Hankintaoikaisuvaatimuksen tekeminen on ollut perusteltua jo ennen kuin valittaja on saanut yksikköhintaluettelon. Se on kuitenkin ollut välttämätön valituksen tekemiseksi markkinaoikeudelle, jotta valittaja on pystynyt varmistumaan siitä, että kysymys on ollut keinotekoisesta vertailuhinnan muokkaamisesta poikkeuksellisen alhaisilla yksikköhinnoilla.

Hankintapäätös on ollut niin puutteellinen, että valitusaika tulee laskea vasta siitä, kun vertailuhintataulukko on ollut valittajan käytettävissä. Sen puuttuminen on olennaisesti vaikuttanut oikeussuojan toteutumiseen.

Hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimus on perusteeton.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Asiassa on ensin arvioitava, onko valitus jätettävä myöhässä saapuneena tutkimatta. Asiaan yleisenä oikeudenkäyntilakina sovellettavan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 81 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan tuomioistuin jättää valituksen tutkimatta, jos valitusta ei ole tehty määräajassa.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 127 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön tekemä päätös perusteluineen sekä valitusosoitus ja oikaisuohje on annettava tiedoksi kirjallisesti niille, joita asia koskee. Päätös edellä mainittuine asiakirjoineen annetaan tiedoksi käyttäen ehdokkaan ja tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa. Käytettäessä sähköistä yhteystietoa ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon päivänä, jona asiaa koskeva sähköinen asiakirja on viestin vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että sähköistä viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin.

Hankintalain 147 §:ssä säädetään julkisia hankintoja koskevista muutoksenhakuajoista. Pykälän

1 momentin mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen, jollei jäljempänä toisin säädetä. Pykälän 3 momentin mukaan valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen.

Hankintalain 147 §:ää koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 239) mukaan pykälä vastaa pääosin aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, vanha hankintalaki) 87 §:ssä säädettyä.

Vanhan hankintalain 87 §:n esitöistä (HE 190/2009 vp s. 61) ilmenee pääsääntönä olevan se, että valitus tulee tehdä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Kuuden kuukauden enimmäismääräaikaa koskevan hankintalain 87 §:n 3 momentin yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 190/2009 vp s. 61) on todettu, että säännös koskee tilannetta, jossa pykälän 1 tai 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa hankintapäätöksen tiedoksiantoa rasittaa virhe siten, että muutoksenhakuaika ei ole alkanut kulua.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa ei ole erimielisyyttä siitä, että valittaja on saanut valituksenalaisen hankintapäätöksen valitusosoituksineen tiedokseen 23.5.2025 ja valitus on toimitettu markkinaoikeuteen 11.6.2025. Valitus ei siten ole saapunut markkinaoikeuteen hankintalain 147 §:n

1 momentin mukaisessa 14 päivän määräajassa.

Valittaja on esittänyt, että valitukseen on hankintapäätöksen puutteellisuuden vuoksi sovellettava kuuden kuukauden valitusaikaa, koska hankintapäätöksestä ei ole ilmennyt voittaneen tarjoajan yksikköhintoja.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Valituksenalaisesta hankintapäätöksestä 19.5.2025 ilmenee, että bioterminaalialueen urakoitsijaksi on valittu vertailuhinnaltaan edullisimman tarjouksen tehnyt tarjoaja. Tarjoajan valintaperuste on ollut halvin vertailuhinta. Vertailuhinta on päätöksen mukaan laskettu siten, että tarjoajan vertailuhintataulukossa antamat yksikköhinnat on kerrottu rakennuttajan antamilla määrillä ja näiden kokonaissummasta 10 prosenttia on lisätty tarjoajan tarjouslomakkeella antaman urakan kokonaishinnan summaan.

Edelleen päätökseen liitetystä tarjousten avauspöytäkirjasta on käynyt ilmi, että tarjouksia on saatu 10 kappaletta ja pöytäkirjaan on sisällytetty taulukko, johon on merkitty jokaisen tarjoajan vertailuhinta sekä tarjoushinta. Voittaneen tarjoajan vertailuhinnaksi on kirjattu 688.903,10 euroa ja tarjoushinnaksi 665.000 euroa. Valittajan, joka on sijoittunut tarjouskilpailussa toiseksi, vertailuhinnaksi on kirjattu 700.756,65 euroa ja tarjoushinnaksi 649.100 euroa.

Tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella tarjoajien on tullut ilmoittaa tarjouslomakkeella verottomat hinnat urakkaohjelmassa määritellyille bioterminaalin maanrakennustöille. Tarjoajia on myös pyydetty liittämään tarjouksiinsa muun ohella vertailuhintataulukko -niminen lomake, johon on tullut syöttää 25 eri työsuorituksen tai tuotteen yksikköhinnat määritellyissä yksiköissä (”m2tr”/”mtr”/”m3ktr”/kpl). Työsuorituksille ja tuotteille on määritelty arvioidut suoritemäärät. Lomakkeella on lisäksi vastaavasti pyydetty syöttämään 10 yksikköhintaa lisätöiksi määritellyille palveluille eri yksiköissä (”h”/”pv”) ennalta määritetyille suoritemäärille. Kyseisellä lomakkeella syötetyt hinnat on automaattisesti kerrottu kunkin työsuorituksen, tuotteen tai palvelulle ilmoitetun suoritemäärän kanssa siten, että suoritemäärät ovat toimineet painoarvoina.

Hankintapäätöksessäkin todetuin tavoin vertailuhinta on muodostunut siten, että tarjoajan maanrakennustöille ilmoittamaan hintaan on lisätty 10 prosenttia vertailuhintataulukon hintojen edellä todetulla tavalla muodostuneesta summasta.

Asiassa ei ole erimielisyyttä siitäkään, että hankintapäätökseen ei ole sisältynyt tarjoajien yksikköhintoja.

Markkinaoikeus toteaa, että julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa on varsin tavanomaista, että tarjousten vertailussa käytetty vertailuhinta on muodostunut useiden osatekijöiden, kuten yksikköhintojen perusteella. Edellä hankintalain 123 §:n 2 momentin esitöistä ilmenevällä tavalla hankintapäätöksessä on kuitenkin riittävää kertoa perusteluissa keskeisimmät perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty, eikä päätöksessä ole tarpeen esimerkiksi yksilöidä, mihin konkreettiseen tarjouksesta ilmenevään seikkaan tarjousvertailussa annetut pisteet perustuvat.

Kun valituksenalaisesta hankintapäätöksestä on käynyt ilmi tarjoajien vertailuhinnat, tarjousten sijoittuminen tarjouskilpailussa suhteessa toisiinsa, sekä selostus siitä, millä perustein tarjousvertailu on tehty, markkinaoikeus katsoo, että hankintapäätös ei ole ollut hankintalain 147 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla olennaisesti puutteellinen sen takia, että päätöksessä ei ole ilmoitettu voittaneen tarjoajan tarjoamia yksikköhintoja. Näin ollen valitusaika on ollut hankintalain 147 §:n 1 momentin mukaisesti 14 päivää hankintapäätöksen tiedoksiantopäivästä 23.5.2025 lukien. Koska valitus ei ole saapunut markkinaoikeuteen tässä määräajassa, se on jätettävä myöhässä saapuneena pääasian osalta tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta pääasian osalta ja hylkää Hernesniemen Maanrakennus Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Hernesniemen Maanrakennus Oy:n korvaamaan Soinin kunnan oikeudenkäyntikulut 2.420 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n

1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pasi Yli-Ikkelä, Tobias von Schantz ja Suvi Karlén-Savolainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.