Market Court dismisses procurement bid protest but orders public body to pay applicant's legal costs.

Asian tausta

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 27.5.2024 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta Drupal-yhteistyökumppanin kilpailutusta koskevasta palveluhankinnasta kahdelle vuodelle ja kahden vuoden optiokaudelle.

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n toimitusjohtaja-rehtori on 28.6.2024 tekemällään hankintapäätöksellä numero 7-2024 valinnut Wunder Finland Oy:n ensisijaiseksi puitesopimustoimittajaksi ja Digitalist Open Tech Finland Oy:n toissijaiseksi puitesopimustoimittajaksi.

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n toimitusjohtaja-rehtori on 9.8.2024 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä hylännyt valittajan hankintaoikaisuvaatimuksen, mutta täsmentänyt hankintapäätöksen perusteluita.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 1.000.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Digitalist Open Tech Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.920 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksulla viivästyskorkoineen.

Edelleen valittajan on katsottava vaatineen, että markkinaoikeus antaa sille tiedon hankintayksikön muiden tarjoajien liikesalaisuuksien vuoksi osin salassa pidettäväksi ilmoitetusta vastineesta.

Perustelut

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä asetettujen vertailuperusteiden osalta. Puutteelliset ja epämääräiset vertailuperusteet ovat mahdollistaneet hankintayksikön rajoittamattoman harkintavallan tarjousvertailussa. Tarjoajien on tullut liittää tarjouksiinsa esimerkinomainen kuvaus toimintamallistaan tarjouspyynnön liitteenä 3B olleen esimerkkiprojektin avulla. Valittaja ei ole kyennyt päättelemään, mitä tietoja sen on tullut tältä osin tarjouksessaan antaa, jotta se olisi voinut tulla valituksi etusijajärjestyksen mukaiseksi ensimmäiseksi toimittajaksi. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole yksilöity lainkaan tai ainakaan riittävän täsmällisesti, että tiettyjen roolinimikkeiden, kuten palvelumuotoilijan tai käyttöliittymäsuunnittelijan mainitseminen, olisi ollut tarjousvertailussa merkityksellistä.

”Designer” on englannin kielestä juontuva nimike, mutta nykyään sitä käytetään vakiintuneesti viittaamaan muotoilijoihin ja suunnittelijoihin myös Suomessa yleiskielessä sekä eri alojen ammattitermistössä. Muotoilijan tai suunnittelijan tehtävänkuva saattaa olla hyvinkin laaja. On selvää, että ”designerin” työnkuvaan saattaa siten sisältyä esimerkiksi käyttöliittymäsuunnittelua tai muuta palvelumuotoilua. Käytännössä ”designerit” toimivat siten usein täysin samoissa rooleissa kuin ”palvelumuotoilijat” tai ”käyttöliittymäsuunnittelijat”.

Valittaja on maininnut ”designerin” nimenomaisesti käyttöliittymäsuunnittelua koskevan projektivaiheen yhteydessä. Hankintayksikön olisi siten tullut viimeistään asiayhteyden perusteella ymmärtää, että ”designerilla” tarkoitetaan käytännössä suunnittelijaa, joka huolehtii muun muassa käyttöliittymän suunnittelemisesta. Valittaja on siten maininnut tarjouksessaan hankintayksikön edellyttämät roolit, vaikka roolinimikkeiden täsmällinen sanamuoto onkin poikennut hankintayksikön käyttämistä.

Jos valittajalta ei olisi vähennetty yhtä pistettä tarjousten laatuvertailussa, se olisi sijoittunut puitejärjestelyn etusijajärjestyksessä ensimmäiseksi. Tällä on ollut merkitystä valittajan oikeusasemaan, koska puitejärjestelyn alaiset hankinnat tulevat ensisijaisesti ohjautumaan ensimmäiseksi sijoittuneelle puitesopimustoimittajalle.

Vastine

Vaatimukset

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.750 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä. Tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat on kuvattu tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö on tuottanut yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyynnöstä ovat käyneet ilmi ne nimenomaiset ja konkreettiset seikat, jotka ovat vaikuttaneet tarjousten vertailuun ja pisteytykseen.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu vertailuperusteiden alakriteereiden pisteytystapa ja painotus. Tarjouspyynnössä on yksityiskohtaisesti kerrottu, mihin seikkoihin toimintamallin kuvauksen arvioinnissa tullaan kiinnittämään huomiota ja tarjoajia on pyydetty tuomaan esiin projektin eteneminen ja aikataulutus sekä projektiin osallistuvien tekijöiden roolit sekä asiakkaan rooli. Pisteytyksen osalta tarjouspyynnössä on kerrottu, että ainoastaan näitä arviointiperusteita arvioidaan.

Tarjoajat ovat tienneet tarjouksia laatiessaan, että tekijöiden roolitusta arvioidaan suhteessa tarjouspyynnön arviointikriteereihin ja suhteessa muihin tarjouksiin ja että roolituksella on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Tarjouspyynnön vertailumallilla on mahdollistettu se, että tarjoajat ovat voineet tarjouspyynnön perusteella esittää parhaaksi katsomansa kaltaisen toimintamallin kuvauksen ja roolituksen.

Vertailun toteuttaminen on ollut hyvin rajattua eikä se ole sisältänyt subjektiivista tai rajoittamatonta harkintavaltaa. Harkintavaltaa hankintayksiköllä on tarjousten vertailussa ollut ainoastaan tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla sen suhteen, mitkä toimintamallien roolitukset se on todennut parhaimmiksi. Osuuden painoarvo koko kilpailutuksen vertailuperusteisiin nähden ei ole ollut merkittävä ja arviointiryhmän työssä on noudatettu tarjouspyynnössä ilmoitettua.

Tarjoajien on tullut laatia ja liittää tarjoukseensa kuvaus toimintamallista ja tekijöiden rooleista tarjouspyynnön liitteenä olevan esimerkkiprojektin avulla. Mikäli hankintayksikkö olisi edellyttänyt, että tietyt tarjouspyynnössä etukäteen ilmoitetut tekijäroolit tulee sijoittaa toimintamalliin ja ilmoittanut miten ne tulee sijoittaa, ei vertailussa olisi voitu tarjouspyynnön mukaisesti arvioida tarjoajien omia toimintamalleja ja niihin sisältyviä ratkaisuja tekijöistä tai näiden eroja.

Pisteytys on suoritettu tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintayksikön arviointiryhmä on arvioinut valittajan toimintamallin toiseksi parhaaksi. Valittajan tarjouksessa ei ollut tunnistettu niin hyvin tarvittavia rooleja kuin paremmat pisteet saaneissa tarjouksissa. Paremmat pisteet saaneissa tarjouksissa rooleja ei ollut yhdistetty ja tehtävät oli sijoitettu toimintamalliin tehokkaammin kohdennetusti. Valittajan toimintamallista on puuttunut erikseen resursoitu palvelumuotoilija. Parhaaksi arvioiduissa tarjouksissa palvelumuotoilun ja visuaalisen suunnittelun tehtäviin on nimitetty kaksi erillistä asiantuntijaa. Valittajan toimintamallin kuvauksesta ei myöskään ole ilmennyt, että ”designer”-roolin tai mihinkään muunkaan tekijän roolin tehtäviin olisi kuulunut palvelumuotoilu. Vaikka katsottaisiin, että yksi ”designer”-asiantuntija hallitsee useita rooleja yhtä tehokkaasti kuin kaksi eri alan asiantuntijaa, tämä seikka ei ole ilmennyt valittajan toimintamallin kuvauksesta.

Roolien nimikkeet tarjoajien toimintamallien kuvauksissa eivät ole olleet täysin samat ja arvostelussa on huomioitu myös toisistaan poikkeavia nimikkeitä. Toisin kuin valituksessa on esitetty, arvioinnissa merkityksellistä ei ole ollut nimenomaisten tai tiettyjen rooli- tai työnimikkeiden käyttäminen. Roolituksia on pelkkien nimikkeiden lisäksi ollut mahdollista avata toimintamallissa sanallisesti kuvaillen. Toimintamallissa kuvattu tarjouksen tekijöiden roolituksen arviointi on ollut kokonaisarvio suhteessa tarjouspyynnön arviointikriteereihin ja suhteessa muiden tarjousten toimintamallien roolitusratkaisuihin.

Hankintapäätöksen liitteenä olleissa tarjoajakohtaisissa perusteluissa on kuvattu, miten arvostelu on suoritettu. Valittajalle on perusteluissa tarkennettu niitä seikkoja, joiden takia hankintayksikkö on erityisesti katsonut, ettei sen tarjouksessa ollut tunnistettu niin hyvin ja realistisesti tarvittavia rooleja kuin parhaaksi arvioiduissa toimintamalleissa. Tarjousten vertailun perusteluissa ei ole voitu tarkemmin ilmaista toimintamallien yksityiskohtaisia eroja, johtuen toimintamalleihin ja roolitusratkaisuihin liittyvistä liikesalaisuuksista. Hankintayksikkö on kuitenkin täsmentänyt hankintapäätöksen liitteenä ollutta tarjoajakohtaista perustelua valittajan oikaisuvaatimuksen johdosta antamassaan päätöksessä.

Kuultavan lausunto

Wunder Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.560 eurolla viivästyskorkoineen.

Kuultava on esittänyt, että käytetyt vertailuperusteet on esitetty selkeästi tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on ollut tarkoitus arvioida pisteytyksessään sitä, kuinka realistisesti tarjoaja on toteuttanut ja kohdentanut resursoinnin.

Hankintayksikkö on painottanut liiketoimintansa kokonaisvaltaista ymmärtämistä tarjouspyynnön liitteessä 3B, jossa tarjoajia on pyydetty kuvaamaan toimintamallinsa esimerkkiprojektin avulla. Hankintayksikkö ei ole edellyttänyt tarjouspyynnössä tarjoajien käyttävän tiettyjä nimikkeitä tai roolituksia, vaan tarjoajien on tullut itse ehdottaa kokonaisuuteen parhaaksi katsomaansa toimintamallia ja siinä tarvittavia resursseja.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintapäätöksen perustelut huomioon ottaen näyttää siltä, että hankintayksikkö on jättänyt huomioimatta valittajan projektimallikuvaukseen sisällyttämän designerin roolin. Hankintayksikkö on vähentänyt valittajalta tarjousvertailussa pisteitä sen vuoksi, että valittajan tarjouspyynnön mukaisessa projektimallikuvauksessa ei ole nimetty tekijöiksi roolia palvelumuotoilija ja/tai käyttöliittymäsuunnittelija. Tällaisia nimikkeitä ei kuitenkaan tarjouspyynnössä ole edellytetty. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole mainittu, että tiettyjen roolien tai roolinimikkeiden käyttö olisi vaikuttanut olennaisella tavalla tarjousvertailuun. Vaikka tarjousten vertailussa olisi ollut kysymys kokonaisharkinnasta, olisi vertailun perusteet tullut kuvata objektiivisesti ja ymmärrettävästi tarjouspyynnössä.

”Designer” on yleistermi suunnittelijalle. Ohjelmistokehityksen ja ylläpidon alalla käsite on vakiintuneesti käytetty ja laajasti ymmärretty. Käsitettä käytetään kuvattaessa erilaisia suunnittelijarooleja, kuten asiassa mainitut käyttöliittymäsuunnittelijat ja palvelumuotoilijat. Käsitteen vakiintunut sisältö ei millään tavoin sulje pois palvelumuotoilijan ja käyttöliittymäsuunnittelijan rooleja. Hankintayksikkö on perusteettomasti katsonut, että valittajan projektimallissa suunnittelijantehtävät olisi kokonaan tai osittain jätetty pois, koska nimenomaisia tehtävänimikkeitä käyttöliittymäsuunnittelija ja palvelumuotoilija ei ole käytetty.

Hankintayksikkö on hankintaoikaisupäätöksessään menetellyt virheellisesti esittäessään uusia perusteluita valittajan pisteiden vähentämiselle. Hankintaoikaisupäätöksen perusteluiden mukaan projektimallikuvausta koskevassa arvostelussa on otettu huomioon myös toisistaan poikkeavia nimikkeitä. Hankintaoikaisupäätöksessä on esitetty uutena perusteena lisäksi se, että tarjousten arvioinnissa olisi ollut merkityksellistä toimintamallissa kuvatun roolituksen kokonaisarvio suhteessa tarjouspyynnön arviointikriteereihin.

Hankintayksikkö on myös markkinaoikeudessa esittänyt uusia perusteluja pisteytykselleen ottaen huomioon, että hankintapäätöksessä ei ole mainittu, että erillisten henkilöiden nimittämisellä rooleihin tai erilaisten asiantuntijoiden määrällä olisi ollut tarjousten vertailussa merkitystä.

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti esittäessään tarjoajille toisiinsa nähden erisisältöiset perustelut, joita ei ole annettu kaikille tarjoajille tiedoksi yhtäläisesti. Tarjoajat eivät ole voineet tasapuolisesti ja objektiivisesti arvioida hankintayksikön päätöstä ja sen perusteluita kokonaisuutena, sillä kaikilla tarjoajilla on ollut toisistaan poikkeavat ja vajavaiset tiedot tehdyn päätöksen sisällöstä ja perusteluista.

Hankintayksikkö tulee velvoittaa korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut riippumatta oikeudenkäynnin lopputuloksesta ottaen huomioon, että hankintayksikkö on muuttanut ja täsmentänyt hankintapäätöksen perusteluita jälkikäteen tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä.

Muut kirjelmät

Kuultava

on, markkinaoikeuden varattua sille tilaisuuden lausua vastaselityksestä, ilmoittanut ettei se anna lausumaa.

Hankintayksikkö

on paljoksunut valittajan oikeudenkäyntivaatimusta määrältään ja käytettyä tuntihintaa siltä osin kuin ne ovat ylittäneet hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrän ja käyttämän tuntihinnan.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt tarjousten vertailuperusteiden asettamisessa, tarjousten vertailussa ja hankinta- ja hankintaoikaisupäätöstä perustellessaan hankintasäännösten vastaisesti.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 42 §:n 1 momentin mukaan puitejärjestelyllä tarkoitetaan yhden tai useamman hankintayksikön ja yhden tai useamman toimittajan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat hinnat ja suunnitellut määrät sekä muut ehdot.

Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikön on valittava toimittajat puitejärjestelyyn tämän lain mukaisella hankintamenettelyllä noudattaen, mitä hankintamenettelyjen käyttöedellytyksistä ja kilpailutuksen menettelyvelvoitteista säädetään.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras.

Hankintalain 93 §:n 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa hintalaatusuhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin. Laatuun liittyviä perusteita voivat olla tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyys, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu, käyttökustannukset, kustannustehokkuus, myynnin jälkeinen palvelu ja tekninen tuki, huolto ja toimituspäivä tai toimitus- tai toteutusaika sekä muut toimitusehdot. Hankintayksikkö voi ottaa huomioon myös hankintasopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön pätevyyden ja kokemuksen sekä henkilöstön organisoinnin, jos osoitetun henkilöstön laadulla voi olla merkittävä vaikutus hankintasopimuksen toteuttamisessa.

Hankintalain 93 §:n 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen mainitun lain 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Epäselvissä tapauksissa hankintayksikön on tosiasiallisesti tarkistettava tarjoajien antamien tietojen ja näytön paikkansapitävyys.

Kyseisen lainkohdan esitöiden (HE 108/2016 vp s. 203) mukaan lainkohdalla ei ole tarkoitettu sulkea pois subjektiivisen arvioinnin käyttämistä tarjousten vertailussa.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Hankintalain 123 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 221) mukaan hankintapäätöksen tulee sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta, kuten voittaneen tarjoajan nimi sekä tiedot vertailuperusteiden soveltamisesta. Päätöksessä tulee esittää tarjousvertailua koskevat perustelut sillä tarkkuudella, että tarjoajalle käy ilmi oman tarjouksensa sijoittuminen suhteessa muihin. Vertailuperusteiden soveltamisesta saatu pistemäärä tulee perustella ja vertailusta tulee ilmetä, miten kutakin tarjousta on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta. Hankintayksikön ei tarvitse yksilöidä, mihin konkreettiseen tarjouksesta ilmenevään seikkaan tarjouksen kustakin vertailuperusteesta saama pistemäärä perustuu, kunhan tarjouksen ansiot ja saadun pistemäärän perusteet käyvät muutoin ilmi perusteluista. Hankintapäätöksen perustelujen tulee olla riittäviä, jotta asianosaiset voivat asianmukaisesti arvioida päätösten oikeellisuutta ja näin ollen valitustarpeensa.

Keskeiset tosiseikat

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia Drupal-kumppanista, sisältäen nykyisiin ja mahdollisiin tuleviin asennuksiin liittyvät asiantuntijapalvelut, teknisen ylläpidon sekä kehittämisen.

Tarjouspyynnön kohdan ”Muut tiedot” alakohdasta ”Päätöksenteon perusteet” on käynyt ilmi, että hinnan painoarvo tarjousten vertailussa on ollut 50 prosenttia ja laadun 50 prosenttia.

Tarjoajat ovat voineet saada laatuvertailussa 10 pistettä toimintamallin esittelystä esimerkkiprojektin avulla. Mainitussa tarjouspyynnön kohdassa on tältä osin todettu seuraavaa:

”2. Toimintamallin esittely esimerkkiprojektin avulla enintään 10 p

Tarjoajan on laadittava ja liitettävä tarjoukseensa kuvaus toimintamallista tarjouspyynnön liitteenä olevan esimerkkiprojektin avulla. Kuvaus laaditaan tarjouspyynnön liitteelle 3B, ja tarkemmat ohjeet, pisteytys ja arviointi on annettu mainitussa liitteessä. Esimerkkiprojekti on kuvattu tarjouspyynnön liitteellä 6.”

Tarjouspyynnön liitteenä 3B on ollut ”Pohjat tarjousta varten Tarjousten vähimmäisvaatimukset ja laatuvertailu” -otsikoitu diaesitys.

Mainitussa diaesityksessä on ollut erillinen osio ”Toimintamallin kuvaus Vertailuperuste 2”, jonka osalta ”Ohjeistus”-otsikoidussa diassa on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjouspyynnön liitteellä 6 on kuvattu esimerkkiprojekti Metropolia.fi:ssä. Osana laatupisteytystä tarjoaja kuvaa toimintamallinsa esimerkkiprojektin avulla. Tuo esiin esimerkkiprojektilla projektin eteneminen ja aikataulutus sekä projektiin osallistuvien tekijöiden roolit. Sisällytä myös asiakkaan rooli. Kaavion ja sen selitysten tulee mahtua yhdelle dialle.

Seuraavassa diassa (Toimintamallin esittely esimerkkiprojektin avulla) on esimerkkikaavio, jonka tarjoaja voi poistaa ja korvata omalla kaaviolla tai vaihtoehtoisesti muokata ja täydentää esimerkistä omaa toimintamallia kuvaava. Kaavion ei tarvitse olla janan muodossa.

Tarjoajan tulee esitellä toimintamallit ao. tarjouspohjadialla. Viittauksia muuhun materiaaliin tai dioihin ei huomioida.”

Mainitun diaesityksen ”Arviointi ja pisteytys” -otsikoiduissa dioissa on todettu seuraavaa:

”Pisteytyksessä arvioidaan tarjouksessa kuvattua toimintamallia Tilaajan ympäristössä (ks. Tarjouspyynnön liite 1 kohta 2 ’Hankinnan taustaa ja kohdeympäristö’).

Arvioinnin toteuttaa Tilaajan asiantuntijaryhmä seuraavin perustein:

A) miten hyvin tarjoaja ymmärtää Tilaajan kohdeympäristön ja sen toimintamallit,

B) miten realistisesti tarjoaja toteuttaa ja kohdentaa resurssoinnin sekä tarjoajan tehokkaat, mutta ei liiaksi Tilaajaa kuormittavat toimintatavat.

Pisteytys on jaettu seuraaviin arviointiperusteisiin:

Tekijöiden roolit, enintään 5 pistettä;

- Mitä rooleja ja missä projektin vaiheissa tarjoaja näkee esimerkkiprojektissa tarvittavan

Tilaajan rooli, enintään 2,5 pistettä;

- Miten tarjoaja osallistaa tilaajaa projektissa

Eteneminen ja aikataulutus, enintään 2,5 pistettä.

- Miten tarjoaja arvioi projektin etenemisen ja aikataulutuksen

Pisteet jaetaan seuraavasti arviointiperustekohtaisesti siten, että parhaimmaksi arvioitu kuvaus saa arviointiperusteessa mainitut täydet pisteet, seuraava puolet siitä, ja kolmas puolet edellisestä:

- Parhaimmaksi arvioidun kuvauksen antanut tarjoaja saa 5 / 2,5 pistettä

- Toiseksi parhaimmaksi arvioidun kuvauksen antanut tarjoaja saa 2,5 / 1,25 pistettä

- Kolmanneksi parhaimmaksi arvioidun kuvauksen antanut tarjoaja saa 1,25 / 0,625 pistettä

- Muut saavat 0 pistettä

Mikäli kuvaukset arvioidaan saman arvoisiksi, voi useampi tarjoaja saada saman pistemäärän.

Esimerkki: Tarjoaja A ja B arvioidaan arviointiperusteessa ’Tekijöiden roolit’ yhtä hyväksi ja tasoltaan parhaimmaksi, jolloin tarjoajat A ja B saavat molemmat 5 pistettä. Seuraavaksi tullut tarjoaja C saa 2,5 pistettä.”

Tarjouspyynnön liitteenä 6 on ollut ”Esimerkkiprojekti Metropolia.fi:ssä” -otsikoitu asiakirja, jossa on todettu seuraavaa:

”[Tällä liitteellä on kuvattu esimerkkiprojekti Metropolia.fi:ssä. Osana laatupisteytystä tarjoaja kuvaa toimintamallinsa esimerkkiprojektin avulla. Tarkemmat tiedot tarjouksen tekemistä varten on annettu tarjouspyynnön liitteessä 3B.]

Metropolia.fi-sivustolla oleva koulutustarjonta-listaus näyttää kaikki ulkopuolisille asiakasryhmille avoimet koulutukset, paitsi avoimen AMK:n tarjonnan, joka on erillisessä järjestelmässä. Koulutustarjonta-listausta halutaan kehittää siten, että siihen saadaan Peppi-integraation kautta mukaan myös laaja avoimen AMK:n tarjonta sekä lisää suodatusmahdollisuuksia ja kalenteritoiminnallisuus.

Pepistä on saatavilla avoin rajapinta, johon osoitetuilla kyselyillä voidaan palauttaa joko kattavampi listaus tai yksittäisen koulutuksen tiedot.

Koulutustarjontalistauksessa on nyt neljä erilaista suodatusta, joihin tarvitaan pieniä muutoksia:

1. koulutustyyppi - tarvitaan neljä uutta valintaa

2. opiskelumuoto - tarvitaan yhden valinnan nimenmuutos ja yhden poisto

3. opetuskieli

4. koulutusala - tarvitaan yhden valinnan lisäys

Tarvitaan seuraavat suodatukset ja valinnat em. lisäksi:

1. Koulutuksen hinta

- Maksullinen

- Maksuton

- Maksuton ETA-kansalaisille

- Maksuton työttömille ja lomautetuille

2. Koulutuksen kesto

- teemapäivä / seminaari

- lyhytkurssi (1 — 3 pvä)

- alle 6 kuukautta

- yli 6 kuukautta

- 2 — 4 vuotta (tutkinto-ohjelma)

Hinta- ja kesto -kentät löytyvät Drupalista Study programme -sivupohjasta, mutta vaihtoehtoja ei ole toteutettu kiinteinä vaan kenttään voi tällä hetkellä kirjoittaa avoimen vastauksen. Avoimet kentät pitäisi muuttaa sivupohjissa kiinteiksi valinnoiksi.

Koulutustarjontalistausta halutaan täydentää myös erilaisilla kalenteritoiminnallisuuksilla siten, että asiakas voi ilmoittautumisajan ja koulutuksen toteutumisajan mukaan listata koulutukset aikajärjestykseen ja katsoa koulutuksia visuaalisesti kalenterimuodossa.

Kalenteritoiminnallisuuksien yhteyteen tarvitaan myös Hae koulutukset aikaväliltä x - x -toiminto.

Koulutustarjontalistauksen yhteydessä tulisi olla mahdollisuus näyttää nostoja koulutuksista, joiden ilmoittautumisaika päättymässä pian. Ihannetilanteessa tämä olisi automaattinen toiminto, jota on mahdollista tarvittaessa muokata. Tällaisia koulutuksia on kuitenkin todella paljon tiettyinä aikoina, joten kaikkia ei voi näyttää yhtä aikaa.

Esimerkkiprojektin avulla esitetään tarjouspyynnön liitteenä olevalla tarjouspohjadialla projektimaisen kehittämisen toimintamalli: Kuvaa visuaalisesti ja tekstinä mitä rooleja tämän esimerkkiprojektin toteutuksessa tarvitaan ja miten työ etenee. Sisällytä kuvaan myös tilaajan rooli ja kerro mitä asiakkaalta edellytetään projektin etenemisen kannalta.”

Hankintayksikkö on 28.6.2024 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut puitejärjestelyn ensimmäiseksi toimittajaksi Wunder Finland Oy:n. Voittanut tarjoaja on saanut tarjousvertailussa 96,50 pistettä (50,00 hinta- ja 46,50 laatupistettä) ja toiseksi sijoittunut valittaja 95,04 pistettä (47,54 hinta- ja 47,50 laatupistettä).

Voittanut tarjoaja on saanut tarjousvertailun mukaan laadun vertailuperusteesta 2 yhteensä 7,5 pistettä ja valittaja vastaavasti 7,5 pistettä.

Voittanut tarjoaja on saanut vertailuperusteen 2 arviointiperusteesta ”Tekijöiden roolit” täydet viisi pistettä ja valittaja 2,5 pistettä. Hankintapäätöksen perusteluissa on valittajan osalta tältä osin todettu seuraavaa: ”vähennetty 1 piste, koska rooleista ei löydy käyttöliittymäsuunnittelijaa / palvelumuotoilijaa.”

Hankintayksikkö on 9.8.2024 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä täsmentänyt hankintapäätöksen perusteluja siten, että hankintapäätös 28.6.2024 on jäänyt voimaan kokonaisuudessaan.

Hankintaoikaisupäätöksen liitteenä 1 olleissa perusteluissa muun ohella valittajan pisteytyksen perusteluja on vertailuperusteen 2 arviointiperusteen ”Tekijöiden roolit” osalta täsmennetty seuraavasti:

”Roolien osalta toimintamalli ei huomioinut niin hyvin tilaajan kohdeympäristöä kuin parhaaksi arvioiduissa tarjouksissa.

Tarjouksissa ei ollut tunnistettu niin hyvin tarvittavia rooleja kuin parhaaksi arvioiduissa toimintamalleissa.

Parhaaksi arvioiduissa tarjouksissa oli realistisemmin tunnistettu tarvittavat roolit. Paremmat pisteet saaneissa tarjouksissa rooleja ei ollut yhdistelty ja tehtävät oli siten sijoitettu toimintamalliin tehokkaimmin kohdennetusti. Parhaisiin roolituksiin verrattuna toimintamallistanne on esimerkiksi puuttunut selvästi erikseen resursoitu palvelumuotoilija.

Tarjouksissa on mainittu designer tai visuaalinen suunnittelija, mutta parhaaksi arvioiduissa tarjouksissa palvelumuotoilun ja visuaalisen suunnittelun tehtäviin on nimitetty kaksi erillistä asiantuntijaa.”

Vertailuperusteiden asettaminen

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjousten vertailussa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä. Vertailuperusteet on kuitenkin ilmoitettava tarjouspyynnössä riittävän täsmällisesti ja ne on asetettava siten, etteivät ne anna hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia, eivätkä vertailuperusteet saa olla jotain tarjoajaa suosivia tai syrjiviä. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Subjektiivisten kokemusten käyttämistä vertailuperusteena esimerkiksi arviointiryhmien kautta ei ole hankintasäännöksissä kielletty. Tällaisten vertailuperusteiden käyttäminen ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että julkisia hankintoja koskevista keskeisistä periaatteista, kuten tasapuolisen tai syrjimättömän kohtelun tai avoimuuden periaatteesta, joustettaisiin.

Edellä kuvatulla tavalla tarjouspyynnössä on ilmoitettu hinnan lisäksi kolme laadullista vertailuperustetta. Laadun vertailuperusteen 2 osalta tarjoajat ovat voineet saada enintään kymmenen laatupistettä. Tältä osin tarjoajien on tullut liittää tarjouksiinsa esimerkkiprojektin avulla toteutetut toimintamallien kuvaukset. Tarjoajien on tullut toimintamallien kuvauksissaan muun ohella kuvata visuaalisesti ja tekstinä esimerkkiprojektin eteneminen ja aikataulutus sekä projektiin osallistuvien tekijöiden roolit sekä sisällyttää kuvaukseen myös asiakkaan rooli.

Pisteytys on vertailuperusteen 2 osalta jaettu kolmeen arviointiperusteeseen, joista ”Tekijöiden roolit” arviointiperusteen osalta tarjoajat ovat voineet saada enintään viisi pistettä. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole yksilöity, mitä työntekijärooleja esimerkkiprojektin avulla toteutettavaan toimintamallinkuvaukseen on tullut sisällyttää, vaan tarjoajien on tullut kuvata mitä rooleja ja missä projektin vaiheissa tarjoaja on nähnyt esimerkkiprojektissa tarvittavan.

Hankintayksikön arviointiryhmän on ollut tarkoitus pisteyttää tarjoukset sen perusteella, miten hyvin tarjoaja on ymmärtänyt hankintayksikön kohdeympäristön ja sen toimintamallit sekä, miten realistisesti tarjoaja on toteuttanut ja kohdentanut resursoinnin. Arvioinnissa on lisäksi huomioitu tarjoajan tehokkaat, mutta ei liiaksi hankintayksikköä kuormittavat toimintatavat.

Markkinaoikeus toteaa, että kysymyksessä olevassa laadullisessa vertailuperusteessa on ollut kysymys tarjoajien laatimien toimintamallien kuvausten arvioinnista suhteessa hankintayksikön asettamiin arviointiperusteisiin. Tällaisten tarjoajien tuottamien kuvausten arvioiminen on aina jossain määrin vaativaa siitä johtuen, ettei laatu ole monestikaan yksiselitteisesti mitattavissa. Tällaiseen arviointiin voidaan siten katsoa sisältyvän väistämättä aina jonkinasteista hankintayksikön harkintaa.

Kun otetaan huomioon tarjouspyynnössä annetut tiedot toimintamallien vaaditusta sisällöstä sekä toimintamallien arvioinnista ja hankintayksikön harkinnasta edellä todettu, markkinaoikeus katsoo, ettei laadullinen vertailuperuste 2 ja erityisesti sen arviointiperuste ”Tekijöiden roolit” ole ollut sillä tavoin epäselvä, etteivät alalla ammattimaisesti toimivat tarjoajat olisi riittävällä tavalla ymmärtäneet, minkä seikkojen perusteella toimintamallien kuvauksia tullaan vertailemaan. Asetetut vertailuperusteet ovat lisäksi liittyneet hankinnan kohteeseen. Tarjouspyyntö on näin ollen ollut riittävän selkeä tuottamaan yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia, eikä se ole antanut hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailussa.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tarjouspyyntöä laatiessaan.

Tarjousvertailu ja päätösten perusteleminen

Asiassa on seuraavaksi arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti valittajan tarjouksen arvioinnissa ja pisteytyksessä sekä hankinta- ja hankintaoikaisupäätöstä perustellessaan.

Edellä todetusti valittajalta vertailuperusteen 2 osalta tehtyjä pistevähennyksiä on valittajalle hankintapäätöksen yhteydessä toimitetussa tarjoajakohtaisissa perusteluissa perusteltu sillä, että valittajan toimintamallin kuvauksen rooleista ei ole löytynyt käyttöliittymäsuunnittelijaa / palvelumuotoilijaa.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjousvertailun tulee tapahtua tarjouspyynnössä etukäteen ilmoitetun mukaisesti ja tarjouksissa ilmoitettuihin tietoihin perustuen tarjoajien kannalta tasapuolisesti.

Hankintalain 123 §:n velvoittaa hankintayksikön tekemään perusteltu hankintapäätös, josta on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, muun ohella keskeiset perusteet, joilla tarjousten vertailu on tehty. Säännöksen esitöiden (HE 108/2016 vp s. 221) mukaan hankintapäätöksen perusteluissa on riittävää kertoa vain keskeisimmät perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty. Tällä perusteluvelvollisuuden keventämisellä on pyritty vähentämään hankintayksiköiden hallinnollista taakkaa. Kuten esitöissäkin on todettu, tulee hankintapäätöksen perustelujen kuitenkin olla riittäviä, jotta asianosaiset voivat asianmukaisesti arvioida päätösten oikeellisuutta ja näin ollen valitustarpeensa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksen perusteluvelvollisuus turvaa omalta osaltaan hankintalain 3 §:n 1 momentissa edellytettyä tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden sekä avoimuuden vaatimusta. Hankintapäätöksen perustelemisella on erityistä merkitystä tarjoajille, jotta ne voivat päätöksen ja sen perustelujen nojalla arvioida, onko hankintamenettelyssä noudatettu laissa asetettuja velvoitteita ja onko tarjoajalla aihetta muutoksenhakuun.

Markkinaoikeus toteaa, että päätöksen perusteluvelvollisuus korostuu erityisesti nyt esillä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa laatuvertailu on perustunut asiakirjoihin, jotka ovat osin sisältäneet liikesalaisuuksia ja erityisesti ottaen huomioon, että vertailuperusteen 2 arviointiperusteet on määritelty tavalla, jonka perusteella niiden soveltaminen on edellyttänyt harkintaa.

Edellä lausuttuun ja tarjouspyynnöstä todettuun nähden hankintapäätöksen perustelemiseksi ei ole katsottava olleen hankintasäännösten nojalla riittävää, että valittajalle toimitetuissa tarjoajakohtaisissa perusteluissa on yleisellä tasolla viitattu siihen, että tietyt roolit ovat puuttuneet valittajan toimintamallin kuvauksesta. Perustelujen puutteellisuutta on korostanut se, että tarjoajat eivät ole voineet tutustua muiden tarjoajien laatimiin toimintamallien kuvauksiin ja siten itse arvioida vertailun lainmukaisuutta. Markkinaoikeus katsoo, ettei valittaja ole voinut hankintapäätöksen tietojen perusteella arvioida hankintamenettelyn oikeellisuutta.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti hankintapäätöstä perustellessaan.

Hankintayksikkö on sittemmin valituksen vireilletulon jälkeen 9.8.2024 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä täsmentänyt hankintapäätöksen perusteluja. Valittajalle on toimitettu hankintaoikaisupäätöksen liitteenä uudet perustelut pisteytykselle. Hankintaoikaisupäätöksen liitteenä olleista perusteluista ei ole valittajan esittämällä tavalla todettavissa, että hankintayksikkö olisi perustellut valittajalta vertailuperusteen 2 osalta tekemiään pistevähennyksiä sellaisilla seikoilla, jotka eivät olisi liittyneet tarjouspyyntöasiakirjoissa tältä osin ilmoitettuihin vertailukriteereihin. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt vertailuperusteen 2 pisteytyksen osalta valittajaa syrjivästi ja harkintavaltansa ylittäen ottaessaan huomioon ne eroavaisuudet suhteessa muiden tarjoajien tarjouksiin, jotka vertailuperusteen 2 osalta on valittajan kohdalla todettu hankintaoikaisupäätöksellä korjatuissa perusteluissa, ja suorittaessaan pisteytyksen hankintaoikaisupäätöksestä ilmenevällä tavalla.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on täyttänyt sille asetetun velvollisuuden perustella hankintaa koskeva päätös siltä osin kuin kyse on hankintaoikaisupäätöksen liitteinä valittajalle toimitetuista asiakirjoista, joista on hankintasäännöksissä edellytettyyn nähden riittävällä tavalla käynyt ilmi, mihin suoritettu pisteytys on vertailuperusteen arvioinnin osalta perustunut.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti vertailuperusteen 2 osalta suoritetussa laatuvertailussa ja hankintaoikaisupäätöstä perustellessaan.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankintapäätöksen pisteytyksen perustelemisen osalta julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintalain 154 §:n 4 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitettu seuraamus voidaan määrätä vain, jos lainvastainen menettely on vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen tai asianosaisen asemaan hankintamenettelyssä.

Markkinaoikeus on edellä katsonut, että hankintayksikkö on hankintaoikaisupäätöksessään korjannut hankintapäätöksen sen perusteluja rasittaneen virheellisyyden osalta, eikä hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti tarjouksia pisteyttäessään.

Näin ollen hankintayksikön lainvastainen menettely ei ole vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen tai valittajan asemaan hankintamenettelyssä. Seuraamusta ei tässä tilanteessa hankintalain 154 §:n 4 momentti huomioon ottaen voida määrätä. Valitus on siten pääasian osalta hylättävä.

Tiedon antaminen asiakirjasta

Kun otetaan huomioon asiassa annettu pääasiaratkaisu ja valittajalle toimitetusta asianosaisjulkiseksi ilmoitetusta vastineesta ilmenevät seikat, markkinaoikeus katsoo, ettei Digitalist Open Tech Finland Oy:n pyytämillä tiedoilla hankintayksikön osin salassa pidettäväksi ilmoitetusta muiden tarjoajien liikesalaisuuksia sisältävästä vastineesta ole merkitystä asian arvioinnissa sillä tavalla, että tiedon antamatta jättäminen vaarantaisi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen. Siten markkinaoikeus hylkää Digitalist Open Tech Finland Oy:n esittämän tiedon antamista asiakirjasta koskevan vaatimuksen.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Kysymyksessä olevassa hankintamenettelyssä hankintayksikkö on oikaissut tekemäänsä hankintapäätöstä vasta sen jälkeen, kun valittaja on tehnyt valituksen markkinaoikeudelle. Hankintaoikaisupäätös on perustunut ainakin osittain valittajan markkinaoikeudessa esittämiin seikkoihin.

Hankintapäätöksen alun perin hankintasäännösten vastaiset perustelut huomioon ottaen olisi asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan.

Kun lisäksi otetaan huomioon asiassa annettu ratkaisu, markkinaoikeus katsoo valittajan oikeudenkäyntikulujen kohtuulliseksi määräksi 8.000 euroa, mikä määrä sisältää markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun.

Vastaavasti hankintayksikkö ja kuultava saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää Digitalist Open Tech Finland Oy:n vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta.

Markkinaoikeus hylkää valituksen pääasian osalta.

Markkinaoikeus velvoittaa Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n korvaamaan Digitalist Open Tech Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut 8.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Wunder Finland Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Mika Kuuppo ja Teemu Matikainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.