Legislator Case Law & Legislation
MAO:681/2024 AI generated

Market Court dismisses public procurement complaints regarding alleged close company restrictions and orders cost reimbursement.

Case Number MAO:681/2024
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Market Court dismissed the procurement complaints filed by Solum Yhtiöt Aves Oy and Hemcare Oy against the Migration Agency's tender decisions. The applicants argued that the close company restrictions in the tender request were inapplicable to them due to their corporate structure, yet the court found the agency had not violated procurement rules. Consequently, the court ruled that the applicants must reimburse the Migration Agency and other interested parties for their legal costs, as the applicants themselves would bear these expenses in the final outcome.

Legislator headnote

AI generated

Public Procurement Act s. 10; Procurement Act s. 149 (2): The procurement authority did not act contrary to procurement rules; the complainants must reimburse the authority's legal costs.

Keywords

AI generated
public procurement close company restrictions tender complaints legal costs reimbursement Market Court decision corporate structure procurement law

Cited Legislation

AI generated
Public Procurement Act s. 10
Procurement Act s. 149 (2)
Act on Legal Costs in Administrative Proceedings s. 95 (1)
Act on Legal Costs in Administrative Proceedings s. 95 (2)
Act on Legal Costs in Administrative Proceedings s. 165
Act on Legal Costs in Administrative Proceedings s. 168 (1)
Interest Act s. 4 (1)
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Asian tausta

Maahanmuuttovirasto (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 26.12.2023 julkaistulla sosiaalipalveluja ja muita erityispalveluja koskevalla hankintailmoituksella rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta dynaamisen hankintajärjestelmän perustamisesta vastaanottokeskustoimintaa koskevien palvelujen hankkimiseksi ajalle 23.12.2023 — 31.12.2028.

Maahanmuuttovirasto on edellä mainitun dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisessä kilpailutuksessa pyytänyt 2.2.2024 päivätyllä tarjouspyynnöllä dynaamiseen hankintajärjestelmään hyväksyttyjä ehdokkaita esittämään tarjouksensa aikuisille ja perheille järjestettävää vastaanottokeskustoimintaa koskevaan palveluhankintaan 1.7.2024 alkavalle toistaiseksi voimassa olevalle sopimuskaudelle. Hankinta on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen.

Maahanmuuttovirasto on 21.3.2024 tekemillään hankintapäätöksillä valinnut Hemcare Oy:n tarjouksen hankinnan osa-alueille 1 — 3, JST Aves Oy:n tarjouksen hankinnan osa-alueille 4 — 6, Suomen Punainen Risti Oulun piirin tarjouksen hankinnan osa-alueelle 7 ja Kotokunta Oy:n tarjouksen hankinnan osa-alueelle 8.

Maahanmuuttovirasto on tehnyt hankintaoikaisun, sulkenut 17.4.2024 tekemällään päätöksellä Hemcare Oy:n ja 23.4.2024 tekemällään päätöksellä JST Aves Oy:n tarjouskilpailusta sekä 23.4.2024 tekemillään hankintapäätöksillä valinnut Luona Oy:n tarjouksen osa-alueelle 1, Suomen Punainen Risti Kaakkois-Suomen piirin tarjouksen osa-alueelle 2, Babando Oy:n tarjouksen osa-alueelle 3, Finlands Röda Kors Österbottens svenska distriktin tarjouksen osa-alueelle 4, Kotokunta Oy:n tarjouksen osa-alueelle 5, MEDIVIDA Oy:n tarjouksen osa-alueelle 6, Suomen Punainen Risti Oulun piirin tarjouksen osa-alueelle 7 ja Kotokunta Oy:n tarjouksen osa-alueelle 8.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 300.000.000 euroa.

Valituksenalaisia hankintapäätöksiä ei ole pantu täytäntöön.

Asioiden diaarinumerot 337 — 344/2024 käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Solum Yhtiöt Aves Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaiset päätökset, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 24.040,25 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on sulkenut valittajan virheellisesti tarjouskilpailusta. Valittaja ei ole syyllistynyt kiellettyyn tarjousyhteistyöhön sen kanssa samaan konserniin kuuluvan toisen tarjoajan kanssa.

Valittaja kuuluu konserniin, jonka emoyhtiö käyttää määräysvaltaa sen tytäryhtiöihinsä kohdistuvien omistusosuuksiensa mukaan. Valittaja ei voi käyttää toiseen tarjoajaan nähden määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa toisen tarjoajan taloutta ja liiketoimintaa koskevaan päätöksentekoon. Näin ollen tarjouspyynnössä asetettu lähipiirirajoitus ei sovellu valittajaan.

Valittajalla ei ole ollut pyrkimystä kiertää lähipiirirajoitusta. Hankintayksikkö on toimittanut valittajalle tarjousten arviointivaiheessa täydennyspyynnön, johon valittaja on vastannut. Valittajan vastauksessaan antamat tiedot ovat pitäneet paikkansa. Hankintayksikkö ei ole ollut tarjouspyynnössä asetetun lähipiirirajoituksen perusteella oikeutettu sulkemaan valittajaa tarjouskilpailusta. Hankintayksikön perustelut, joiden mukaan valittaja olisi ollut tietoinen toisen tarjoajan tarjouksen sisällöstä, ovat perustuneet virheellisiin oletuksiin.

Valittaja on tehnyt tarjouksensa ja asettanut sen hinnan itsenäisesti eikä se ole ollut tietoinen sen kanssa samaan konserniin kuuluvan toisen tarjoajan antaman tarjouksen sisällöstä. Valittajan emoyhtiö tai toinen tarjoaja eivät ole osallistuneet valittajan tarjouksen laatimiseen. Kilpailutuksiin osallistuminen kuuluu lähtökohtaisesti kunkin konserniin kuuluvan yhtiön toimivan johdon tavanomaiseen toimivaltaan, kun kilpailutusten palvelusisältö vastaa yhtiön nykyistä tai aiempaa toimintaa.

Tarjouskilpailuun osallistumisen valmistelua on jatkettu valittajan toimivassa johdossa sen jälkeen, kun valittaja on saanut hallitukselta, puheenjohtajan kanssa käydyn tiedonvaihdon perusteella, hyväksynnän uuden asiakassegmentin tavoittelulle liiketoiminnassaan. Helmikuun 2024 aikana tarjouksen jättämistä on valmistellut muun muassa valittajan toimitusjohtaja ja valittajan tarjouksen lähettänyt henkilö. Mitään tarjousprosessiin liittyvää ei ole käsitelty valittajan eikä sen emoyhtiön hallitusten kokouksissa, mikä ilmenee hallitusten kokouspöytäkirjoista. Valittaja ei ole muutenkaan koordinoinut tarjoustaan toisen tarjoajan kanssa.

Tarjoajana ja tarjouksen jättäjänä on ollut valittaja. Valittajan osalta tietyllä henkilöllä on erilliset yhtiökohtaiset käyttäjätunnukset tarjousportaaliin ja hän hoitaa kaikkiin kilpailutuksiin osallistumisen kirjaamiset tarjousportaalissa. Mainittu henkilö on tältä osin tavallisen rivityöntekijän asemassa, eikä hänellä ole ollut oikeutta muuttaa tarjoushintoja tai muita tarjouksen tietoja taikka kommunikoida tarjoukseen liittyviä tietoja muille tarjoajille. Tarjouksen jättäminen tämän henkilön tunnuksilla ei ole vaikuttanut tarjouksen sisältöön, tarjottuun hintaan tai tarjouksen itsenäisyyteen ja riippumattomuuteen.

Vastine

Vaatimukset

Maahanmuuttovirasto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.080,25 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittajan ja Hemcare Oy:n tarjoukset eivät ole olleet itsenäisesti laadittuja, joten hankintayksikön on tullut sulkea valittajat tarjouskilpailusta.

Valittaja ja Hemcare Oy kuuluvat samaan konserniin ja niillä sekä yhtiöiden emoyhtiöllä on ollut tarjouksen jättöaikana sama hallituksen puheenjohtaja ja sama hallituksen jäsen, joten valittajien on täytynyt olla tietoisia toistensa tarjousten sisällöstä.

Valittajan konsernissa käyttäjätunnuksia tarjouspalveluun on ollut ainakin kahdella eri henkilöllä. Valittajan tarjouksen on jättänyt sen hallituksen jäsen. Hemcare Oy:n tarjous on jätetty emoyhtiön tunnuksilla, jotka on nimetty henkilölle, joka on valittajan, Hemcare Oy:n ja emoyhtiön hallitusten puheenjohtaja. Molempien yhtiöiden tarjoukset on lähetetty lähes samanaikaisesti ja niiden hintalomakkeiden viimeisin muokkaaja on ollut valittajan hallituksen jäsen, joka on ollut emoyhtiönkin hanke- ja kehitysjohtaja.

Konsernin yhtiöt ovat pyrkineet esiintymään ulospäin yhtenä Solum-nimisenä kokonaisuutena. Niillä on yhteinen kotisivusto, jolla eri yhtiöiden tuottamat palvelut esitetään Solumin liiketoiminta-alueina. Yhtiöillä on sama postiosoite ja yhteistä henkilöstöä.

Hankintayksikkö on pyytänyt valittajalta selvitystä sen ja Hemcare Oy:n välisestä määräysvaltasuhteesta ja siitä, miten yhtiöt ovat varmistaneet, että niiden tarjoukset on jätetty itsenäisesti, sekä tarjouspyynnön lähipiirirajoituksesta. Valittajan selvitys ei ole poistanut yhtiöiden välisen määräysvaltasuhteen ja tarjousten epäitsenäisyyden osoittavia seikkoja.

Valittaja ja Hemcare Oy ovat antamissaan vastauksissa pyrkineet häivyttämään yhtiöiden välistä kiinteää yhteyttä ja antamaan hankintayksikölle väärän kuvan tarjoustensa tekemisestä. Hankintayksikkö on näin ollen voinut sulkea molemmat tarjoajat tarjouskilpailusta silläkin perusteella, että se on katsonut niiden syyllistyneen olennaisesti väärien tietojen antamiseen tai vaadittavien tietojen antamisen laiminlyöntiin.

Valittaja ja Hemcare Oy on suljettu tarjouskilpailusta lähtökohtaisesti sillä perusteella, että niiden tarjouksia ei ole tehty itsenäisesti ja toisistaan riippumatta. Lähipiirisuhdetta koskeva tarjouspyynnön ehto olisi tullut sovellettavaksi ainoastaan siinä tapauksessa, jos yhtiöiden tarjoukset olisivat olleet itsenäisiä.

Kuultavien lausunnot

Babando Oy

on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Lisäksi Babando Oy on Solum Yhtiöt Aves Oy:n ja Hemcare Oy:n valituksia koskevassa yhteisessä lausunnossaan vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajat yhteisvastuullisesti korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.920 eurolla viivästyskorkoineen.

Babando Oy on esittänyt, että valittajien tarjoukset eivät ole olleet itsenäisiä ja toisistaan riippumattomia. Valittajilla on kaupparekisteritietojen mukaan samat edunsaajat, sama hallituksen puheenjohtaja sekä osin samat hallituksen jäsenet ja ne toimivat samassa posti- ja käyntiosoitteessa. Sama henkilö on tarjouksia jättäessään toiminut tarjousportaaliin kirjautuneena kummankin yhtiön puolesta, mikä osoittaa yhtiöiden yhteistyön. Lisäksi valittajien tarjousten hintalomakkeiden viimeisin muokkaaja on ollut sama henkilö. Valittajat ovat siten välttämättä olleet tietoisia toistensa tarjouksista.

Valittajien tarjoukset ovat olleet samankaltaiset ja poikenneet hinnoittelultaan selvästi neljän muun tarjoajan tarjouksista. Valittajien tarjouksissa on käytetty samaa hinnoittelumallia ja otettu huomioon samoja aluekohtaisia asioita. Tarjousten hinnat ovat olleet erittäin lähellä toisiaan ja poikkeuksellisen alhaisia. Lisäksi valittajien hankintayksikölle antamat sisällöltään suppeat selvitykset ovat olleet käytännössä samansisältöiset. Hankintayksikkö on toiminut hankintasäännösten mukaisesti, kun se on sulkenut valittajat tarjouskilpailusta.

Finlands Röda Kors Österbottens svenska distrikt

on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Lisäksi Finlands Röda Kors Österbottens svenska distrikt on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.442 eurolla viivästyskorkoineen.

Finlands Röda Kors Österbottens svenska distrikt on esittänyt, että valittaja on sivuuttanut lähipiirikäsitteen yksiselitteisen ja tavanomaisen merkityssisällön.

Valittaja on kuulunut Hemcare Oy:n lähipiiriin sekä tarjouspyynnössä että osakeyhtiö- ja kirjanpitolaissa määritellyllä tavalla. Valittajan ja Hemcare Oy:n hallituksissa on samoja vastuuhenkilöitä, ja kaikkien yhtiöiden omistus on vähintään välillisesti osalla näistä vastuuhenkilöistä. Yritysryhmään kuuluvien yritysten hallitusten jäsenet, omistajat ja johtohenkilöt koostuvat ainakin osittain saman perheen jäsenistä. Myös yhtiöiden viralliset postiosoitteet ja kotisivut ovat samat. Mainitut seikat osoittavat, että valittajat muodostavat yhden taloudellisen kokonaisuuden. Niiden taloutta ja toimintaa sekä päätöksentekoa pystytään ohjaamaan tarvittaessa yhteisten organisaatiorakenteiden kautta, vaikka ne eivät sinänsä pystyisi käyttämään toisiinsa välitöntä määräysvaltaa.

Se, että yhtiöiden johto- ja vastuuhenkilöt eivät olisi olleet tietoisia samaan yhtiökokonaisuuteen kuuluvien kahden yhtiön tarjouskilpailuun osallistumisehdoista, on epäuskottavaa. Samoin on epäuskottavaa, että päätös tarjouksen olennaisista ehdoista, kuten hinnoittelusta olisi delegoitu alemmalle tasolle kuin maahanmuuttoliiketoiminnasta Solum-yhtiöissä vastaavalle yhdelle henkilölle.

Valittajan ja Hemcare Oy:n välinen etusijajärjestys on ollut kaikilla osa-alueilla sama, ja ero vertailuhinnassa on ollut hyvin pieni. Lisäksi yhtiöt ovat vastanneet hankintayksikön selvityspyyntöihin lähes samansisältöisillä asiakirjoilla, mikä osoittaa niiden välisen kiinteän yhteyden ja yhdenmukaisen menettelyn tarjouskilpailussa.

Kotokunta Oy

on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Kotokunta Oy on esittänyt, että valittajat ovat jättäneet tarjoukset eri yhtiöiden toimesta kiertääkseen tarjouspyynnön rajoitusehdon. Valittajat kuuluvat toistensa lähipiiriin. Lähipiirin määritelmä ei ole ollut tulkinnanvarainen.

Valittajat ovat saman emoyhtiön tytäryhtiöitä, joissa määräysvaltaa käyttää sama perhe. Yhtiöt ovat toiminnallinen kokonaisuus riippumatta siitä, että palveluita tuotetaan kolmella eri y-tunnuksella. Niillä on sama käynti- ja postiosoite sekä yhteiset kotisivut. Valittajilla on sama hallituksen puheenjohtaja, kaksi kolmesta niiden hallitusten jäsenistä ovat samoja, ja yhtiöiden avainhenkilöt toimivat niissä ristiin. Valittajien erittäin vahvat lähipiirisidokset huomioiden ne eivät käytännössä voisi olla käyttämättä toisiinsa huomattavaa vaikutusvaltaa. Emoyhtiö ja sen omistajat käyttävät molempiin valittajiin huomattavaa määräysvaltaa.

Kaikki konsernin liiketoiminnat ovat olleet saman johdon ja hallinnon alla muodostaen yhtenäisen kokonaisuuden. Valittajat muodostavat tosiasiallisesti konsernin maahanmuuttopalveluita koskevan liiketoiminnan. Kyseessä ei ole ollut ainoastaan lähipiiritilanne vaan kahdesta juridisesta yhtiöstä huolimatta sama yhteinen toiminto.

Hallituksen ja sen puheenjohtajan tehtävien hoitaminen valittajayhtiöissä on edellyttänyt, että valittajat eivät ole voineet toimia tarjouksia jättäessään toisistaan tietämättä tai itsenäisesti. Tarjoushintojenkin perusteella on selvää, että valittajat ovat tehneet yhteistyötä ja olleet tietoisia toistensa tarjoushinnoista.

Luona Oy

on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Luona Oy on esittänyt, että valittaja on jättänyt tarjouksen samalla y-tunnuksella omasta ja samaan konserniin kuuluvan Hemcare Oy:n puolesta, vaikka Hemcare Oy:tä ei ollut hyväksytty tarjoajaksi DPS-järjestelmään. Järjestelmään hyväksytty toimija ei voi jättää tarjouksia siihen hyväksymättömien yritysten puolesta. Kysymys on ollut väärien tietojen antamisesta hankintayksikölle.

Valittajan ja Hemcaren Oy:n tarjouksia ovat valmistelleet samat henkilöt, tarjoukset on syötetty samaan asiakirjapohjaan, tarjoushinnat ovat olleet hyvin lähellä toisiaan, ja sama henkilö on jättänyt tarjoukset tarjouspalvelussa. Jos yhtiöt olisivat valmistelleet tarjoustensa jättämistä itsenäisesti, ne olisivat hankkineet omat tunnukset järjestelmään. Valittaja on tullut sulkea tarjouskilpailusta, koska se on ennen tarjouksen jättämistä vaihtanut tarjousten valmisteluun liittyviä tietoja toisen tarjoajan kanssa.

Suomen Punainen Risti Oulun piiri

on esittänyt, että valitus on ollut osaalueella 7 aiheeton. Hankintapäätös 23.4.2024 ei ole muuttanut tilannetta kyseisellä osa-alueella, koska Suomen Punainen Risti Oulun piiri on valittu tarjoajaksi jo aikaisemmalla hankintapäätöksellä.

Suomen Punainen Risti Kaakkois-Suomen piiri

on ilmoittanut, ettei sillä ole lausuttavaa asiassa.

MEDIVIDA Oy

ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja ei ole antanut hankintayksikölle olennaisesti vääriä tietoja tai laiminlyönyt vaadittavien tietojen antamista. Hankintayksikkö ei ole esittänyt kyseisen väitteensä tueksi yhtäkään esimerkkiä.

Valittaja on 100 prosentin osuudella Solum Yhtiöt -konsernin emoyhtiön Solum Asumispalvelut Oy:n omistama. Valittajan ja samaan konserniin kuuluvan toisen tarjoajan omistuspohja ei kuitenkaan ole identtinen. Konsernissa hinnoittelusta ja katteen muodostumisesta vastaa jokaisen yhtiön toimitusjohtaja. Valittajan toimitusjohtaja on tehnyt valittajan tarjouksen sisältöä ja hinnanmäärittelyä koskevat päätökset. Solum Yhtiöt -konsernissa hallituksen puheenjohtaja, muu valittajayhtiön ulkopuolinen henkilö tai kukaan valittajan hallituksesta ei ole osallistunut hinnoitteluprosessiin tai tarjouksen laadintaan taikka muuhun tarjouksen sisältöä koskevaan päätöksentekoon.

Ainakin vuodesta 2017 alkaen konsernin molempia tarjousportaalin tunnuksia on hallinnoinut ja käyttänyt vain yksi henkilö. Hänen tehtävänään on ollut seurata kilpailutuksia tarjousportaalissa ja hoitaa osallistumishakemuksien jättö eri kilpailutuksiin. Tarjousportaalin tunnuksia hallinnoinut henkilö ei ole osallistunut tarjouksen sisältöä koskevaan päätöksentekoon.

Asioiden diaarinumerot 345 — 352/2024 käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Hemcare Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaiset hankintapäätökset, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 22.804,25 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on sulkenut valittajan virheellisesti tarjouskilpailusta. Valittaja ei ole syyllistynyt kiellettyyn tarjousyhteistyöhön sen kanssa samaan konserniin kuuluvan toisen tarjoajan kanssa.

Valittajalla ei ole ollut pyrkimystä kiertää lähipiirirajoitusta. Hankintayksikkö on toimittanut valittajalle tarjousten arviointivaiheessa täydennyspyynnön, johon valittaja on vastannut. Valittajan vastauksessaan antamat tiedot ovat pitäneet paikkansa. Hankintayksikkö ei ole ollut tarjouspyynnössä asetetun lähipiirirajoituksen perusteella oikeutettu sulkemaan valittajaa tarjouskilpailusta. Hankintayksikön perustelut, joiden mukaan valittaja olisi ollut tietoinen toisen tarjoajan tarjouksen sisällöstä, ovat perustuneet virheellisiin oletuksiin.

Valittaja on tehnyt tarjouksensa ja asettanut sen hinnan itsenäisesti eikä se ole ollut tietoinen sen kanssa samaan konserniin kuuluvan toisen tarjoajan antaman tarjouksen sisällöstä. Lisäksi yhtiön oma hinnoittelustrategia on mahdollistanut erittäin kilpailukykyisen hinnan antamisen. Valittajan emoyhtiö tai toinen tarjoaja eivät ole osallistuneet valittajan tarjouksen laatimiseen. Kilpailutuksiin osallistuminen kuuluu lähtökohtaisesti kunkin konserniin kuuluvan yhtiön toimivan johdon tavanomaiseen toimivaltaan, kun kilpailutusten palvelusisältö vastaa yhtiön nykyistä tai aiempaa toimintaa.

Valittaja kuuluu konserniin, jonka emoyhtiö käyttää määräysvaltaa tytäryhtiöihinsä kohdistuvien omistusosuuksiensa mukaan. Valittaja ei voi käyttää toiseen tarjoajaan nähden määräysvaltaa, eikä se voi käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa toisen tarjoajan taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Näin ollen tarjouspyynnössä asetettu lähipiirirajoitus ei sovellu valittajaan.

Mitään tarjousprosessiin liittyvää ei ole käsitelty valittajan tai sen emoyhtiön hallituksen kokouksissa, mikä ilmenee kokousten pöytäkirjoista. Valittaja ei myöskään ole muulla tavalla koordinoinut tarjoustaan toisen tarjoajan kanssa.

Tarjoajana ja tarjouksen jättäjänä on ollut valittaja. Valittajan osalta tietyllä henkilöllä on erilliset yhtiökohtaiset käyttäjätunnukset tarjousportaaliin ja hän hoitaa kaikkiin kilpailutuksiin osallistumisen kirjaamiset tarjousportaalissa. Mainittu henkilö on tältä osin tavallisen rivityöntekijän asemassa, eikä hänellä ole ollut oikeutta muuttaa tarjoushintoja tai muita tarjouksen tietoja taikka kommunikoida tarjoukseen liittyviä tietoja muille tarjoajille. Tarjouksen jättäminen tämän henkilön tunnuksilla ei ole vaikuttanut tarjouksen sisältöön, tarjottuun hintaan tai tarjouksen itsenäisyyteen ja riippumattomuuteen.

Vastine

Vaatimukset

Maahanmuuttovirasto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.080,25 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittajan ja Solum Yhtiöt Aves Oy:n tarjoukset eivät ole olleet itsenäisesti laadittuja, joten hankintayksikön on tullut sulkea valittajat tarjouskilpailusta.

Valittaja ja Solum Yhtiöt Aves Oy kuuluvat samaan konserniin ja niillä sekä yhtiöiden emoyhtiöllä on ollut tarjouksen jättöaikana sama hallituksen puheenjohtaja ja sama hallituksen jäsen, joten valittajien on täytynyt olla tietoisia toistensa tarjousten sisällöstä.

Valittajan konsernissa käyttäjätunnuksia tarjouspalveluun on ollut ainakin kahdella eri henkilöllä. Valittajan tarjous on jätetty emoyhtiön käyttäjätunnuksilla, jotka on nimetty emoyhtiön hallituksen puheenjohtajalle. Kyseinen henkilö on valittajan, Solum Yhtiöt Aves Oy:n ja emoyhtiön hallitusten puheenjohtaja. Solum Yhtiöt Aves Oy:n tarjouksen on jättänyt sen hallituksen jäsen. Molempien yhtiöiden tarjoukset on lähetetty lähes samanaikaisesti ja niiden hintalomakkeiden viimeisin muokkaaja on ollut Solum Yhtiöt Aves Oy:n hallituksen jäsen, joka on ollut emoyhtiönkin hanke- ja kehitysjohtaja.

Konsernin yhtiöt ovat pyrkineet esiintymään ulospäin yhtenä Solum-nimisenä kokonaisuutena. Niillä on yhteinen kotisivusto, jolla eri yhtiöiden tuottamat palvelut esitetään Solumin liiketoiminta-alueina. Yhtiöillä on sama postiosoite ja yhteistä henkilöstöä.

Hankintayksikkö on lähettämässään selvityspyynnössä pyytänyt valittajalta selvitystä sen ja Solum Yhtiöt Aves Oy:n välisestä määräysvaltasuhteesta ja siitä, miten yhtiöt ovat varmistaneet, että niiden tarjoukset on jätetty itsenäisesti, sekä tarjouspyynnön lähipiirirajoituksesta. Valittajan selvitys ei ole poistanut yhtiöiden välisen määräysvaltasuhteen ja tarjousten epäitsenäisyyden osoittavia seikkoja.

Valittaja ja Solum Yhtiöt Aves Oy ovat lisäselvityspyyntöön antamissa vastauksissaan pyrkineet häivyttämään yhtiöiden välistä kiinteää yhteyttä ja antamaan hankintayksikölle väärän kuvan tarjoustensa tekemisestä. Hankintayksikkö on näin ollen voinut sulkea molemmat tarjoajat tarjouskilpailusta silläkin perusteella, että se on katsonut niiden syyllistyneen olennaisesti väärien tietojen antamiseen tai vaadittavien tietojen antamisen laiminlyöntiin.

Valittaja ja Solum Yhtiöt Aves Oy on suljettu tarjouskilpailusta lähtökohtaisesti sillä perusteella, että niiden tarjouksia ei ole tehty itsenäisesti ja toisistaan riippumatta. Lähipiirisuhdetta koskeva tarjouspyynnön ehto olisi tullut sovellettavaksi ainoastaan siinä tapauksessa, jos yhtiöiden tarjoukset olisivat olleet itsenäisiä.

Kuultavien lausunnot

Babando Oy

on esittänyt samat vaatimukset ja perustelut kuin edellä on asioiden diaarinumerot

337 — 344/2024 käsittelyn osalta todettu.

Finlands Röda Kors Österbottens svenska distrikt

on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Lisäksi Finlands Röda Kors Österbottens svenska distrikt on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 980 eurolla viivästyskorkoineen.

Finlands Röda Kors Österbottens svenska distrikt on esittänyt samat perustelut kuin edellä on asioiden diaarinumerot 337 — 344/2024 käsittelyn osalta todettu.

Kotokunta Oy

on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Kotokunta Oy on esittänyt samat perustelut kuin edellä on asioiden diaarinumerot 337 — 344/2024 käsittelyn osalta todettu.

Luona Oy

on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Luona Oy on antanut vastaavan lausunnon kuin asioiden diaarinumerot 337 — 344/2024 käsittelyn yhteydessä.

Suomen Punainen Risti Oulun piiri

on esittänyt, että valitus on ollut osaalueella 7 aiheeton. Hankintapäätös 23.4.2024 ei ole muuttanut tilannetta kyseisellä osa-alueella, koska Suomen Punainen Risti Oulun piiri on valittu tarjoajaksi jo aikaisemmalla hankintapäätöksellä.

Suomen Punainen Risti Kaakkois-Suomen piiri

on ilmoittanut, ettei sillä ole lausuttavaa asiassa.

MEDIVIDA Oy

ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja ei ole antanut hankintayksikölle olennaisesti vääriä tietoja tai laiminlyönyt vaadittavien tietojen antamista. Hankintayksikkö ei ole esittänyt kyseisen väitteensä tueksi yhtäkään esimerkkiä.

Valittaja kuuluu Solum Yhtiöt -konserniin, mutta konsernin emoyhtiö ei ole valittajan ainoa omistaja. Valittajayhtiö on perustettu harjoittamaan konsernin maahanmuuttoliiketoimintaa.

Valittajan toimitusjohtaja ei ole Solum Yhtiöt -konsernissa päättävässä asemassa kuin ainoastaan valittajayhtiössä sekä Primelife Healthcare Oy:ssä. Solum Yhtiöt -konsernissa yhtiöiden operatiivisesta toiminnasta ja siihen liittyvistä päätöksistä, mukaan lukien hinnoittelu ja katteen muodostuminen, vastaa jokaisen yhtiön toimitusjohtaja. Valittajan toimitusjohtaja on vastannut yhtiön hinnoittelusta ja katteen muodostumisesta sekä tehnyt tarjouksen sisältöä ja hinnanmäärittelyä koskevat päätökset. Konsernin hallituksen puheenjohtaja, muu valittajayhtiön ulkopuolinen henkilö tai kukaan valittajan hallituksesta ei ole osallistunut hinnoitteluprosessiin tai tarjouksen laadintaan taikka muuhun tarjouksen sisältöä koskevaan päätöksentekoon.

Ainakin vuodesta 2017 alkaen konsernin molempia tarjousportaalin tunnuksia on hallinnoinut ja käyttänyt vain yksi henkilö. Hänen työtehtävänään on ollut seurata kilpailutuksia tarjousportaalissa ja hoitaa osallistumishakemuksien jättö eri kilpailutuksiin. Tarjousportaalin tunnuksia hallinnoinut henkilö ei ole osallistunut tarjouksen sisältöä koskevaan päätöksentekoon.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tarkastelun lähtökohdat

Asiassa on valitusten johdosta ensisijaisesti kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on sulkenut valittajat tarjouskilpailusta sillä perusteella, ettei valittajien tarjouksia ollut laadittu itsenäisesti ja riippumattomasti.

Asiassa on kyse julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) liitteen E kohdan 1 mukaisesta sosiaali- ja terveyspalveluhankinnasta. Hankinnan ilmoitettu ennakoitu arvo on ylittänyt hankintalain 25 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisen liitteen E 1 — 4 kohdassa tarkoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan kansallisen kynnysarvon 400.000 euroa. Näin ollen hankintalain 107 §:n mukaisesti hankinnassa tulee sovellettavaksi, mitä hankintalain I (1 — 31 §) ja IV (123 — 174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, sekä hankintalain 12 luvun (107 — 115 §) säännökset sosiaali- ja terveyspalveluista sekä muista erityisistä palveluhankinnoista.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 109 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on noudatettava hankinnan kilpailuttamisessa sellaista menettelyä, joka on 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen periaatteiden mukainen. Hankintayksikön on kuvattava käyttämänsä hankintamenettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintamenettely ja hankinta-asiakirjat keskeisiltä osin

Hankintayksikkö on dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisessä kilpailutuksessa pyytänyt 2.2.2024 päivätyllä tarjouspyynnöllä dynaamiseen hankintajärjestelmään hyväksyttyjä ehdokkaita esittämään tarjouksensa aikuisille ja perheille järjestettävää vastaanottokeskustoimintaa koskevaan palveluhankintaan 1.7.2024 alkavalle toistaiseksi voimassa olevalle sopimuskaudelle. Hankinta on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen.

Tarjouspyynnön kohdan ”Muut tiedot” alakohdassa ”Päätöksenteon perusteet” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Kullekin osa-alueelle valitaan yksi (1) palveluntuottaja.

Osa-aluekohtaiseksi palveluntuottajaksi valitaan ko. osa-alueella kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehnyt tarjoaja.

[ — — ]

Tarjoaja voi tulla valituksi palveluntuottajaksi enintään kolmelle (3) osa-alueelle. Palveluntuottajien valinta tehdään osa-alueen numeron mukaan pienimmästä suurimpaan siten, että ensin valitaan palveluntuottaja osa-alueelle 1, sen jälkeen osa-alueelle 2 jne.

[ — — ]

Edellä mainittua kolmen (3) osa-alueen rajoitusta ei sovelleta, mikäli rajoituksen vuoksi osa-alueelle ei jää tarjousten vertailuun yhtään vaatimukset täyttävää tarjousta. Tällöin kyseiselle osa-alueelle valitaan osa-aluekohtaisesti hinnaltaan halvimman tarjouksen jättänyt tarjoaja ilman että rajoitus pätee.

Edellä mainittua kolmen (3) osa-alueen rajoitusta sovelletaan myös lähipiiriin kuuluviin tarjoajiin siten, että samaan lähipiiriin kuuluvat tarjoajat voivat tulla valituksi palveluntuottajiksi enintään kolmelle (3) osa-alueelle. Tarjoajien katsotaan kuuluvan toistensa lähipiiriin, jos tarjoaja pystyy käyttämään toiseen tarjoajaan nähden määräysvaltaa tai tarjoaja pystyy käyttämään huomattavaa vaikutusvaltaa toisen tarjoajan taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Tätä lähipiirirajoitusta ei sovelleta, mikäli rajoituksen vuoksi osa-alueelle ei jää tarjousten vertailuun yhtään vaatimukset täyttävää tarjousta. Tällöin kyseiselle osa-alueelle valitaan osa-aluekohtaisesti hinnaltaan halvimman tarjouksen jättänyt tarjoaja ilman että rajoitus pätee.”

Hankintayksikkö on lähettänyt Hemcare Oy:lle ja JST Aves Oy:lle 1.3.2024 samansisältöiset selvityspyynnöt, joissa on todettu seuraavaa:

”Hei, Maahanmuuttovirasto pyytää selvitystä tarjoukseenne liittyen sisäisessä kilpailutuksessa ’495000 / Vastaanottokeskustoiminta aikuisille ja perheille’.

1. Pyydämme selvitystä Hemcare Oy:n ja JST Aves Oy:n välisestä määräysvaltasuhteesta.

2. Pyydämme selvitystä, miten olette varmistaneet, että olette jättäneet tarjouksenne täysin itsenäisesti.

3. Mikä ovat näkemyksenne tarjouspyynnön lähipiirirajoituksesta, mikäli sitä sovellettaisiin Hemcare Oy:n ja JST Aves Oy:n osalta: ’Edellä mainittua kolmen (3) osa-alueen rajoitusta sovelletaan myös lähipiiriin kuuluviin tarjoajiin siten, että samaan lähipiiriin kuuluvat tarjoajat voivat tulla valituksi palveluntuottajiksi enintään kolmelle (3) osa-alueelle. Tarjoajien katsotaan kuuluvan toistensa lähipiiriin, jos tarjoaja pystyy käyttämään toiseen tarjoajaan nähden määräysvaltaa tai tarjoaja pystyy käyttämään huomattavaa vaikutusvaltaa toisen tarjoajan taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Tätä lähipiirirajoitusta ei sovelleta, mikäli rajoituksen vuoksi osa-alueelle ei jää tarjousten vertailuun yhtään vaatimukset täyttävää tarjousta. Tällöin kyseiselle osa-alueelle valitaan osa-aluekohtaisesti hinnaltaan halvimman tarjouksen jättänyt tarjoaja ilman että rajoitus pätee.’

Pyydämme vastauksen mahdollisimman pian, mutta kuitenkin viimeistään 8.3.2024 klo 12:00 mennessä.”

Hemcare Oy ja JST Aves Oy ovat toimittaneet selvityspyyntöihin hankintayksikölle 8.3.2024 päivätyt erilliset vastauksensa.

Hankintayksikkö on sulkenut 17.4.2024 tekemällään päätöksellä Hemcare Oy:n ja 23.4.2024 tekemällään päätöksellä JST Aves Oy:n tarjouskilpailusta. Samansisältöisten päätösten perusteluissa on todettu muun ohella seuraavaa:

”Solum Asumispalvelut Oy (12.3.2024 saakka JST Solum Oy) omistaa sekä Hemcare Oy:n että JST Aves Oy:n. Kaupparekisteriotteiden mukaan kaikkien näiden yhtiöiden hallituksissa on pitkälti samat henkilöt. Yhtiöt toimivat yhteisissä toimitiloissa osoitteessa [ — — ]. Hemcare Oy:llä ja JST Aves Oy:llä ei ole omia yhteystietoja eikä verkkosivuja, vaan ne näyttäytyvät yhtiöiden internetsivuilla Solum Asumispalvelut Oy:n liiketoiminta-alueina (kuten ”Solum Maahanmuutto”) eikä erillisinä yhtiöinä.

Maahanmuuttovirasto on 1.3.2024 päivätyllä selvityspyynnöllä pyytänyt Hemcare Oy:ltä selvitystä JST Aves Oy:n ja Hemcare Oy:n välisestä määräysvaltasuhteesta sekä selvitystä siitä, miten yhtiöt ovat varmistaneet, että ne ovat tarjouksensa täysin itsenäisesti. Hemcare Oy on selvityksessään todennut muun ohella yhtiöiden olevan JST Solum Oy:n (nyk. Solum Asumispalvelut Oy) tytäryhtiöitä ja että niiden kesken ei ole määräysvaltasuhdetta. Lisäksi selvityksessä on todettu, että yhtiöillä on eri toimitusjohtajat. Yhtiöiden selvitykset ovat lähes identtiset sisältäen useita täysin samoja kappaleita. Selvitys ei Maahanmuuttoviraston näkemyksen mukaan poista epäilystä tarjousten epäitsenäisyydestä.

[ — — ]

Yhtiöillä oli tarjouksen jättöaikana siis sama hallituksen puheenjohtaja ja toinen hallituksen kahdesta jäsenestä.

[ — — ]

Edellä mainituilla perusteilla voidaan katsoa, että tarjoaja pystyy käyttämään toiseen tarjoajaan nähden määräysvaltaa hallituksen jäsentensä välityksellä tai tarjoaja pystyy käyttämään huomattavaa vaikutusvaltaa toisen tarjoajan taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa, joten ne kuuluvat toistensa lähipiiriin tarjouspyynnössä tarkoitetulla tavalla.

Maahanmuuttovirasto katsoo lisäksi, että Hemcare Oy:n ja JST Aves Oy:n tarjoukset eivät ole olleet itsenäisesti laadittuja. Yhtiöt ovat sidoksissa toisiinsa edellä kuvatulla tavalla samojen henkilöiden välityksellä siten, että ne ovat välttämättä olleet tietoisia toistensa tekemistä tarjouksista. Lisäksi kummankin tarjoajan tarjousten hintalomakkeiden viimeisin muokkaaja on ollut sama henkilö [ — — ]. Myös molempien tarjoajien alihankkijalomakkeet ovat täysin identtiset tarjoajan nimeä lukuun ottamatta.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan (mm. Unionin tuomioistuimen ratkaisut C-538/07 Assitur, C-531/16 Specializuotas transportas, C-416/21 J. Sch. Omnibusunternehmen ja K. Reisen) jos määräysvaltasuhteella on ollut vaikutusta kyseisten yritysten julkisen hankintamenettelyn yhteydessä tekemien tarjousten sisältöön missä tahansa muodossa, se riittää siihen, että hankintaviranomainen ei voi ottaa näitä tarjouksia huomioon, koska keskenään sidoksissa olevilta tarjoajilta tulevat tarjoukset on esitettävä täysin itsenäisesti ja riippumattomasti, eli kyseiset tarjoajat tulee sulkea pois tarjousmenettelystä.

Maahanmuuttovirasto katsoo, että Hemcare Oy ja JST Aves Oy kuuluvat toistensa lähipiiriin. Maahanmuuttoviraston näkemyksen mukaan Hemcare Oy ja JST Aves Oy ovat pyrkineet kiertämään hankintayksikön tarjouspyynnössä asettamaa lähipiirirajoitusta. Lisäksi Hemcare Oy ja JST Aves Oy eivät ole tehneet tarjouksiaan itsenäisesti ja toisistaan riippumattomasti.”

Asian arviointi

Hankintayksikkö on sulkenut edellä mainituilla päätöksillään valittajat tarjouskilpailusta.

Kaupparekisteristä ilmenevien tietojen mukaan Solum Yhtiöt Aves Oy:llä (11.4.2024 saakka JST Aves Oy) ja Hemcare Oy:llä on sama hallituksen puheenjohtaja ja yksi sama hallituksen jäsen. Lisäksi Solum Yhtiöt Aves Oy:n toimitusjohtaja on myös valittajien emoyhtiön toimitusjohtaja.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella Solum Yhtiöt Aves Oy:n ja Hemcare Oy:n hallitusten puheenjohtaja on myös molempien yhtiöiden emoyhtiön hallituksen puheenjohtaja. Lisäksi Solum Yhtiöt Aves Oy:n ja Hemcare Oy:n sama hallituksen jäsen on myös niiden emoyhtiön hallituksen jäsen.

Esitetystä selvityksestä ilmenee edelleen, että valittajien tarjoukset on lähetetty lähes samanaikaisesti. Solum Yhtiöt Aves Oy:n (silloinen JST Aves Oy) tarjouksen lähettäjä ja tarjouksessa ilmoitettu yhteyshenkilö on ollut yhtiön silloinen hallituksen jäsen. Hemcare Oy:n tarjouksen lähettäjä ja tarjouksessa ilmoitettu yhteyshenkilö on puolestaan ollut sekä valittajien emoyhtiön hallituksen että valittajien hallitusten puheenjohtaja.

Edellä selostetun unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön tulee lähtökohtaisesti kohdella hankintamenettelyssä samaan taloudelliseen kokonaisuuteen kuuluvien tarjoajien itsenäisiä ja riippumattomia tarjouksia toisistaan erillisten tarjoajien antamina tarjouksina. Hankintayksiköllä on kuitenkin unionin tuomioistuimen edellä selostetusta oikeuskäytännöstä ilmenevällä tavalla velvollisuus tutkia ja arvioida tosiseikat sen määrittämiseksi, onko tällä suhteella ollut konkreettinen vaikutus yhtiöiden samassa hankintamenettelyssä jättämien tarjousten sisältöön.

Edellä lausuttu huomioon ottaen valittajilla voidaan samaan konserniin kuuluvina sisaryhtiöinä, joilla molemmilla on ollut tarjousten laatimis- ja jättämishetkellä samat vastuuhenkilöt, katsoa olleen sellainen keskinäinen suhde, että hankintayksikön on tullut selvittää ja arvioida, onko yhtiöiden välinen suhde vaikuttanut niiden jättämien tarjousten sisältöön.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella Solum Yhtiöt Aves Oy:n tarjouksen on jättänyt mainitun tarjoajan silloinen hallituksen jäsen, joka on ollut myös molempien valittajien tarjousten hintaliitteiden viimeisin muokkaaja. Valittajien antamien tarjoushintojen keskinäiset erot ovat olleet hyvin vähäisiä. Lisäksi valittajien tarjousten osa-aluekohtainen hinnoittelu on ollut monilta osin yhdenmukaista siten, että osa-alueiden tarjoajakohtaisissa hinnoissa ja tarjousten keskinäisessä hintaerossa ei ole ollut eroja.

Solum Yhtiöt Aves Oy ja Hemcare Oy ovat olleet tarjouksia laatiessaan tietoisia tarjouspyynnön lähipiirirajoitusehdosta ja sen soveltamisesta kyseisessä hankinnassa. Näin ollen näillä samaan konserniin kuuluvilla yhtiöillä, joilla molemmilla on lisäksi ollut tarjoustensa laatimis- ja jättämishetkellä samoja vastuuhenkilöitä, on ollut konkreettinen mahdollisuus yrittää vaikuttaa keskinäisellä tarjousyhteistyöllään tarjouskilpailun lopputulokseen ja siihen, että niiden tarjoukset olisivat voineet tulla valituiksi useammalle kuin lähipiirirajoitusehdon mukaisesti rajoitetulle kolmelle hankinnan osa-alueelle.

Markkinaoikeus katsoo, että edellä esitettyjä seikkoja kokonaisuutena arvioiden hankintayksikkö on voinut perustellusti arvioida, että valittajien välisellä suhteella on ollut konkreettinen vaikutus niiden tarjousten sisältöön ja että valittajien tekemät tarjoukset eivät ole olleet itsenäisiä ja riippumattomia.

Edellä esitetystä unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että yhdenvertaisen kohtelun periaatetta loukkaisi se, että keskenään sidoksissa olevien tarjoajien sallittaisiin esittää yhteensovitettuja tai yhdenmukaistettuja — eli ei itsenäisiä eikä riippumattomia — tarjouksia, jotka saattaisivat näin ollen tuoda niille perusteettomia etuja muihin tarjoajiin nähden (em. tuomio C416/21, 59 kohta). Mainitussa tuomiossa on edellä todetusti vahvistettu, että suhteellisuusperiaatteen noudattaminen edellyttää, että hankintayksikkö on velvollinen tutkimaan ja arvioimaan tosiseikat sen määrittämiseksi, onko kahden yksikön välisellä suhteella ollut konkreettinen vaikutus samassa julkisessa hankintamenettelyssä jätettyjen tarjousten sisältöön. Tällaisen vaikutuksen, missä tahansa muodossa, toteaminen riittää siihen, että kyseiset yksiköt voidaan sulkea pois kyseisestä hankintamenettelystä (em. tuomio C416/21, 60 kohta).

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön on edellä mainitun oikeuskäytännön perusteella tullut varmistaa, että konsernisuhteen sekä samojen vastuuhenkilöiden kautta keskenään sidoksissa olevien valittajien tarjoukset on laadittu itsenäisesti ja riippumattomasti. Koska hankintayksikkö on edellä todetulla tavalla voinut arvioida, ettei näin ole tapahtunut, se on voinut nyt esillä olevassa asiassa sulkea valittajat hankintalain 3 §:n 1 momentin nojalla tarjouskilpailusta. Valittajien sulkemista tarjouskilpailusta ei ole pidettävä myöskään suhteellisuusperiaatteen vastaisena.

Koska hankintayksikkö on edellä todetusti voinut arvioida, että valittajien tarjouksia ei ole laadittu itsenäisesti ja riippumattomasti ja sulkea valittajat tällä perusteella tarjouskilpailusta, asiassa ei ole tarpeen lausua muista asiassa esitetyistä väitteistä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajien esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitukset on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asioissa annetut ratkaisut huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö sekä kuultavat Babando Oy ja Finlands Röda Kors Österbottens svenska distrikt joutuisivat itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittajat on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja mainittujen kuultavien määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittajat saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää Solum Yhtiöt Aves Oy:n ja Hemcare Oy:n valitukset.

Markkinaoikeus velvoittaa asioissa diaarinumerot 337 — 344/2024 Solum Yhtiöt Aves Oy:n korvaamaan Maahanmuuttoviraston oikeudenkäyntikulut 2.080,25 eurolla viivästyskorkoineen ja asioissa diaarinumerot 345 — 352/2024 Hemcare Oy:n korvaamaan Maahanmuuttoviraston oikeudenkäyntikulut 2.080,25 eurolla viivästyskorkoineen.

Markkinaoikeus velvoittaa asioissa diaarinumerot 339/2024 ja 347/2024 Solum Yhtiöt Aves Oy:n ja Hemcare Oy:n korvaamaan yhteisvastuullisesti Babando Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.920 eurolla viivästyskorkoineen.

Markkinaoikeus velvoittaa asiassa diaarinumero 340/2024 Solum Yhtiöt Aves Oy:n korvaamaan Finlands Röda Kors Österbottens svenska distriktin oikeudenkäyntikulut 1.442 eurolla viivästyskorkoineen ja asiassa diaarinumero 348/2024 Hemcare Oy:n korvaamaan Finlands Röda Kors Österbottens svenska distriktin oikeudenkäyntikulut 980 eurolla viivästyskorkoineen.

Viivästyskorkoa on maksettava kaikille edellä mainituille oikeudenkäyntikuluille korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Pasi Yli-Ikkelä ja Maarika Joutsimo.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.