Market Court dismisses bid rejection appeal; low price valid if justified reasons exist under procurement law.

Asian tausta

AEL-Amiedu Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on pyytänyt osallistumishakemuksia 10.5.2023 julkaistulla EU-hankintailmoituksella neuvottelumenettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta

ICT-perustietotekniikan palveluiden hankinnasta viidelle vuodelle.

AEL-Amiedu Oy:n toimitusjohtaja ja IT- ja digijohtaja ovat 31.5.2024 tekemällään hankintapäätöksellä valinneet Telia Finland Oyj:n tarjouksen ja hylänneet Tietokeskus Finland Oy:n tarjouksen hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 5.300.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Tietokeskus Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksun, määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen tai lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua sekä määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 31.950 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se on hylännyt valittajan tarjouksen hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena seuraavan kolmen palvelun hinnoittelun vuoksi: ”M365 palvelut opiskelijoille”, ”Tikettiryhmäkohtainen hinnoittelu” ja ”Transformaatioprojektien hinnoittelu”.

Hankintayksikön valittajalle ennen sen tarjouksen hylkäämistä lähettämässä selvityspyynnössä valittajaa on pyydetty vastaamaan 14 eri kysymykseen, joista yksikään ei ole koskenut niiden palveluiden hinnoittelua, joissa hinnoittelun on katsottu olleen poikkeuksellisen alhaista. Selvityspyynnössä ei ole ylipäänsä yksilöity niitä palveluita, joita koskevan hinnoittelun vuoksi valittajan tarjous on hylätty. Hankintayksikkö ei siten ole kertonut, minkä palvelujen hintoja se on pitänyt poikkeuksellisen alhaisina ja mihin hintoihin selvitystarve liittyy eikä valittaja ole voinut ottaa kantaa antamiensa hintojen muodostumiseen näiden palvelujen osalta. Selvityspyynnön jälkeenkään lähetetyssä täsmennyspyynnössä hankintayksikkö ei ole pyytänyt valittajalta selvitystä kyseisten palveluiden hinnoista vaan ainoastaan palveluiden sisällöstä, minkä lisäksi vastausvaihtoehtoina on monin osin ollut vain ”kyllä” tai ”ei”. Hankintayksikkö on lisäksi asettanut selvitys- ja täsmennyspyynnöissään erittäin lyhyet määräajat.

Valittajan tarjouksen vertailuhinta ei ole ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen eikä hintaero voittaneen tarjoajan vertailuhintaan ole ollut merkittävä. Ottaen huomioon hankinnan ennakoitu kokonaisarvo, voittaneen tarjoajan tarjoustakin olisi voinut pitää hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.

Valittaja on antanut tarjoushinnat kokonaisuutena ottaen huomioon eri palveluiden keskinäiset synergiaedut. Valittajan tarjoushintoja olisi tullut arvioida kokonaisuutena eikä yksittäisten palveluiden hintojen perusteella. Myöskään suuret hintaerot tarjousten välillä eivät merkitse, että hankintamenettelyssä olisi saatu hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisia tarjouksia.

Valittaja on tarjouksellaan sekä hankintayksikön selvitys- ja täsmennyspyyntöihin antamillaan vastauksilla sitoutunut tarjouspyynnön vaatimusten täyttämiseen. Valittaja on vakuuttanut toimittavansa hankittavat laitteet ja palvelut tarjouspyynnön mukaisin ehdoin sekä tarjouksen mukaisin hinnoin. Valittaja on määrittänyt tarjoukselleen kustannustehokkaan ja kilpailukykyisen kokonaishinnan perustuen realistiseen ja tarkasti arvioituun laskelmaan.

Valittaja on pitkään alalla ammattimaisesti toiminut yritys, jolla on hyvin kattava käytännön kokemus ja käsitys siitä, mitä hankittavan palvelun tuottaminen vaatii. Valittajalla on hankintayksikön nykyisenä palveluntuottajana myös ollut käytännön ymmärrystä ja tietoa siitä, mitä tarjouspyynnön kohteella ja vaatimuksilla on tarkoitettu nimenomaan suhteessa hankintayksikön tarpeisiin ja toimintaympäristöön. Hankintayksikkö ei ole reklamoinut palvelutason riittämättömyydestä tai velvoitteiden laiminlyönneistä tällä hetkellä voimassa olevan sopimuskauden aikana. Kymmenen vuoden sopimussuhteen aikana valittajan tuottamista palveluista on reklamoitu vain yhden kerran yksittäisen projektin osalta. Hankintayksiköllä ei siten ole ollut uskottavaa syytä epäillä, etteikö valittaja kykenisi hoitamaan myös kilpailutuksen kohteena olevan sopimuksen mukaisia velvoitteitaan.

Vastine

Vaatimukset

AEL-Amiedu Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 12.667,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittajan tarjous on ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen ja sen vertailuhinta on ollut noin 30 prosenttia voittaneen tarjoajan vertailuhintaa alhaisempi. Tarjousten välillä on siten ollut merkittävä ja poikkeuksellinen hintaero. Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut hinnaltaan alhainen, vaikka se on alittanut puitejärjestelyn ennakoidun enimmäisarvon.

Valittaja ei ole hankintayksikön selvityspyyntöön lähettämässään vastauksessa antanut uskottavaa selitystä hintojensa alhaisesta tasosta ja kyvystään suoriutua hankinnasta. Hankintayksiköllä on ollut perusteltu syy uskoa, että valittaja ei voi suoriutua hankinnasta tarjoamillaan hinnoilla. Hankinnassa on ollut kysymys hankintayksikön toiminnan kannalta kriittisestä palvelusta. ICT-perustietotekniikan palveluiden kilpailutuksen olennaisena tavoitteena on ollut liiketoiminnan jatkuvuuden varmistaminen, IT-peruspalveluiden kustannustehokkuus sekä mahdollisuus vapauttaa hankintayksikön tietohallinnon henkilöt tukemaan suoraan liiketoiminnan tarpeita ja kehittämistä. Sopimuskumppanin epäonnistuessa hankinnassa näitä tavoitteita ei olisi mahdollista saavuttaa.

Tarjotun hinnan poikkeuksellisuuden arvioiminen on ollut hankintayksikön harkintavallassa. Valittajan tarjouksen hylkääminen on perustunut valittajan tarjouksen ja selvityspyyntöön annetun vastauksen perusteella tehtyyn kokonaisharkintaan.

Valittajalle poikkeuksellisen alhaisten tarjoushintojen vuoksi osoitettu selvityspyyntö on ollut laaja ja täydellinen, joten valittaja on voinut haluamassaan laajuudessa esittää tarpeelliseksi katsomansa selvitykset. Selvityspyynnössä vaaditun mukaisesti valittajan on tullut vastata esitettyihin kysymyksiin ja vastauksesta on tullut käydä esille seikat, joiden perusteella valittaja on katsonut voivansa toteuttaa tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukaiset ICT-perustietotekniikan palvelut tarjouspyynnössä esitetyn sisällön ja laajuuden mukaisina ilmoittamillaan hinnoilla. Hankintayksikkö on selvityspyynnössä viitannut valittajan tarjoushintoihin, joita se on pitänyt poikkeuksellisen alhaisina. Valittajalla on siten ollut tiedossaan ne hinnat, joita hankintayksikkö on pitänyt poikkeuksellisen alhaisina.

Valittajalle toimitetun selvityspyynnön ja täsmennyspyynnön määräajat ovat olleet riittävät. Valittaja ei ole pyytänyt lisäaikaa selvityspyyntöön vastaamiselle, vaan se on toimittanut selvityksen etuajassa. Valittaja on pyytänyt täsmennyspyyntöön lisäaikaa, mutta hankintayksikkö ei ole voinut antaa lisäaikaa sen vuoksi, että hankintayksikkö on halunnut saada hankintapäätöksen hallituksensa hyväksyttäväksi. Valittajalla on ollut neuvottelumenettelyn aikana merkittävästi aikaa tutustua hankinnan kohteeseen sekä esittää kysymyksiä hankintayksikölle. Tarjousten jättämiselle varattu määräaika on ollut 47 päivää ja täsmennyspyynnön vastausajan pituus on vastannut hankintayksikön käytäntöä. Valittaja on toimittanut pyydetyn täsmennyksen määräajassa eli sillä ei ole ollut tarvetta lisäajalle.

Yhdeksi ratkaisukseen valittaja on nimennyt sen, että asiakkaalle tai muualle reititettävät tiketit voidaan sopimuskauden aikana automatisoida. Valittaja on ymmärtänyt tarjouspyynnön ja suoritettavien tehtävien sisällön virheellisesti. Puhelinpalvelu ja sinne tulevien tikettien käsittely on ihmistyötä, eikä tikettejä voida kaikilta osin mahdollisesti lainkaan automatisoida. Valittaja ei ole lainkaan kuvannut sitä, miten ja milloin tällainen automatisointi tapahtuisi.

Valittajalle osoitettu selvityspyyntö on kohdistunut useaan hinnoittelukohtaan, joista valittajan vertailuhinta on muodostunut. Valittajan tarjous on hylätty, koska se on ollut perustelukirjeessäkin mainittujen kohtien lisäksi kokonaisuutena arvioiden poikkeuksellisen alhainen. Poissulkemista koskevissa perusteluissa on lisäksi arvioitu erikseen kolmea erillistä alhaista hintaa osoittavaa yksikköhintaa.

Valittajan tarjoushinta on ollut poikkeuksellisen alhainen opiskelijoiden M365palveluiden osalta. Tarjoushinta on ollut merkittävästi halvempi kuin voittaneen tarjoajan tarjoushinta ja 94 prosenttia halvempi kuin mitä valittaja on tarjonnut henkilökunnan M365-palveluiden hinnaksi. Koska opiskelijoiden ja henkilökunnan M365-palveluiden sisällöt eivät tarjouspyynnössä vaaditun sisältöisinä juuri poikkea toisistaan, on selvää, että valittajan opiskelijoiden M365-palveluihin tarjoama 94 prosenttia halvempi hinta selittyy sillä, että se on tarjonnut opiskelijoille ainoastaan osan henkilökunnan M365-palveluista Tenant-hallinnan sekä Entra ID-käyttöoikeushallinnan. Opiskelijoille olisi kuitenkin tullut tarjota loppukäyttäjätukea lukuun ottamatta täysin samansisältöiset M365-palvelut kuin henkilökunnallekin.

Valittajan tarjous on ollut poikkeuksellisen alhainen myös tikettiryhmäkohtaisen hinnoittelun osalta. Selvityspyyntöön annetusta vastauksesta ei ole käynyt lainkaan ilmi sitä, milloin ja miten käytännössä hankintayksikön henkilökunnalta tulevien häiriötikettien automatisoitu kirjaaminen ITSM-järjestelmään voisi toteutua, vaan valittaja on kuvannut sen tapahtuvan ”sopimuskauden kuluessa”. Valittajalla on myös jäänyt huomaamatta se, että kaikkia häiriötikettejä ei todennäköisesti edes ole mahdollista automatisoida, koska häiriöitä koskevat yhteydenotot toimittajaan tapahtuvat puhelimitse.

Valittajan tarjoushinta on ollut poikkeuksellisen alhainen transformaatioprojektien hinnoittelun osalta. Alhaista tarjoushintaa on selittänyt se, että valittaja on arvioinut näiden projektien työmäärät hyvin alhaisiksi. Valittajan alustavassa projektisuunnitelmassaan esittämät tehtäväkohtaiset työtuntimäärät sekä yhteenvedot ovat epäselviä ja ristiriitaisia. Näin ollen hankintayksiköllä on ollut perusteltu epäilys siitä, voiko valittaja vastata kyseisten projektien läpiviennistä annetuilla kiinteillä hinnoilla.

Valittajan tarjous on ollut M365-palveluiden osalta myös tarjouspyynnön vastainen. Valittajan tarjoamien opiskelijoiden M365-palveluiden tarjoushinta on sisältänyt vain Tenant-hallinnan ja Entra ID-käyttöoikeushallinnan, eikä lainkaan muita M365-palveluihin tarjouspyynnön liitteissä 1 ja 9.3 sisältyväksi määriteltyjä palveluita. Tarjouksessa tältä osin olleen varauman vuoksi on jäänyt epäselväksi se, minkä verran tarjouspyynnön mukainen opiskelijoiden M365-palvelu valittajalta ostettuna olisi maksanut. Vaikka valittajalta on kysytty asiasta sille lähetetyssä täsmennyspyynnössä, valittajan tarjouspyynnön vastaisessa varaumassa on ollut kyse sellaisesta tarjouspyynnön vastaisuudesta, josta ei olisi voitu edes tehdä täsmennyspyyntöä.

Kuultavan lausunto

Telia Finland Oyj ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, ettei asiassa ole mitään syytä epäillä, että sen tarjouksen hyväksyminen olisi tarkoittanut aitoa riskiä hankintayksikölle toimitusten laiminlyönneistä tai puutteellisuudesta. Nykyisenä palveluntuottajana valittajalla on ollut konkreettista ymmärrystä ja tietoa siitä, mitä tarjouspyynnön kohteella ja vaatimuksilla on käytännössä ja realistisesti tarkoitettu ja miten tämän voi huomioida hinnoittelussa. Valittaja on tuottanut hankintayksikölle pitkälti samoja palveluita samalla hintatasolla tai halvemmalla nykyiselläkin sopimuskaudella.

Hankintayksikkö on toiminut virheellisesti, kun se on perustellut valittajan poissulkemista tarjouskilpailusta sillä, että se on sitoutunut toteuttamaan transformaatioprojektin alhaisemmalla henkilötyöpäivämäärällä kuin mitä hankintayksikkö oli itse arvioinut. Hankintayksikön näkemys työmäärästä ja hintatasosta on perustunut sen omaan kokemukseen ja arvioon eikä se näin ollen ole vastannut todellista markkinahintatasoa tai työmääräarviota todellisessa kilpailutilanteessa.

Tarjousten välistä 30 prosentin hintaeroa ei voida ylipäätänsä pitää suurena hintaeroa esillä olevassa laajassa ja moniosaisessa palveluhankinnassa. Hankintayksikkö ei ole missään vaiheessa esittänyt asettamalleen yleiselle hintatasoarviolle muuta perustetta kuin saadut kaksi tarjousta. IT-palveluhankintojen kilpailutuksissa 30 prosentin hintaero tarjoajien vertailuhintojen välillä on tavanomaista. Valittaja on voittanutta tarjoajaa pienempi yritys, jolla on ketterämpi toimintamalli ja kevyempi kulurakenne. Tarjoajilla on myös toisistaan eriäviä hinnoittelumekanismeja.

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti laatiessaan ja lähettäessään selvitys- ja täsmennyspyynnöt. Siitä huolimatta, että hankintayksikkö on listannut valittajan hintoja selvityspyynnön sivulla 1, ei selvityspyynnössä esitetyissä kysymyksissä ole yksilöity mitä palveluita koskien valittajan olisi tullut vastata kysymyksiin tai mitä hintoja kysymys on koskenut. Selvityspyynnössä ei ole myöskään määritelty, miten tarkkoja vastauksia valittajan olisi tullut esittää ja hintoja koskevat kysymykset ovat olleet hyvin yleisluontoisia. Selvityspyyntö ei näin ollen ole ollut laaja ja täydellinen, sillä valittajalla ei ole ollut aitoa mahdollisuutta toimittaa kaikkea haluamaansa selvitystä poissulkemisen kohteena olevien palveluiden hinnoista. Hankintayksikkö on selvitys- ja täsmennyspyynnöissä pyytänyt vastauksia lukuisiin kysymyksiin kertomatta, mihin valittajan tarjoamista yksikköhinnoista selvitystarve liittyy ja mitä selvityksen tulisi vähintään pitää sisällään.

Valittaja on vastannut kaikkiin esitettyihin kysymyksiin siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan vaatia. Hankintayksikön vastineessaan esittämä taso selvityksen sisällölle on kohtuuton, etenkin ottaen huomioon selvityksen ja täsmennyksen toimittamiselle asetetut määräajat. Tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteen vastaista on se, että valittajaa on vaadittu kuvaamaan ratkaisujaan hankintayksikön vastineessa esittämällä tasolla laajemmin kuin mitä muiden tarjoajien on tullut tarjouspyyntövaiheessa tehdä.

Hankintayksikkö on perustellut valittajan tarjouksen hylkäämistä ITSM-järjestelmään liittyvien tikettiryhmien osalta sillä, että valittaja ei ole kuvannut milloin ja miten häiriötikettien automatisoitu kirjaaminen tapahtuu ITSM-järjestelmään. Tätä tietoa ei ole tarjouspyynnössä vaadittu ja valittaja on toimittanut kaikki tarjouspyynnössä vaaditut tiedot. Valittaja on todennut hankintayksikölle, että tiketit voidaan sopimuskauden kuluessa automatisoida sekä itsepalveluportaalin että puhelinpalvelun avulla. Riippumatta siitä, kuinka suuri osa häiriötiketeistä voidaan lopulta automatisoida, valittajan tarjoushinta on kattanut kyseisen palvelun toteuttamisen tarjouspyynnön mukaisin ehdoin.

Tenant -hallinta tai Entra ID-käyttöoikeushallinta (käyttäjätunnukset) eivät ole palveluita itsessään vaan osa M365-ympäristöä, jossa opiskelijoille tuotettavat palvelut suoritetaan. Tarjouspyynnön mukaisia M365-palveluita ei siten ole mahdollista toteuttaa ilman M365-hallintajärjestelmää. Valittaja on tarjouksensa ratkaisukuvauksessa kuvannut hankintayksikölle, että muidenkin ympäristöjen käyttö on mahdollista, mikäli hankintayksikkö päättää ottaa muita työkaluja ja palveluita käyttöön, jotka eivät tapahdu M365-ympäristössä.

Opiskelijoiden ja henkilökunnan M365-palvelusisällöt ovat loppukäyttäjätukea lukuun ottamatta samanlaiset. Loppukäyttäjätuki on tarjottu vain henkilökunnalle. Merkittävin hintaero opiskelijoille ja henkilökunnalle tarjottavan palvelun välillä on aiheutunut käyttäjätuen kustannuksista.

Täsmennyspyynnön osalta valittaja on pyytänyt hankintayksiköltä määräajan pidennystä, mutta hankintayksikkö on kieltäytynyt myöntämästä sitä. Valittaja on vastannut hankintayksikölle sille annetussa äärimmäisen lyhyessä määräajassa, vaikka sillä on ollut tarve lisäaikaan.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö

on esittänyt, että nyt esillä olevan hankinnan sisältö, ehdot ja vaatimukset ovat olleet erilaiset kuin valittajan ja hankintayksikön välisessä voimassa olevassa sopimuksessa. Kilpailutettu hankinta on ollut laajuudeltaan ja toimittajan vastuulle asetettujen tehtävien osalta merkittävästi suurempi kuin mainittu aiempi sopimus.

Valittaja ei ole selvityspyyntöön toimittamassaan vastauksessa pystynyt antamaan luotettavaa selvitystä siitä, että se kykenisi tuottamaan hankinnan kohteena olevat palvelut tarjoamillaan hinnoilla. Päinvastoin vastausten yleisluontoisuus on luonut hankintayksikölle perustellun epäilyn siitä, että valittaja ei voi suoriutua hankinnan kohteesta tarjoamillaan poikkeuksellisen alhaisilla hinnoilla.

Valittaja transformaatioprojektin työmääräksi ilmoittama tuntimäärä on yhdessä valittajan muutoinkin poikkeuksellisen alhaisten hintojen kanssa luonut hankintayksikölle perustellun epäilyn siitä, että valittaja ei voi suoriutua hankinnan kohteesta tarjoamillaan hinnoilla. Hankintayksiköllä on hankinnan suorittajana ja alan ammattilaisena hyvä käsitys siitä, mikä toimittajan työmäärä tulee transformaatioprojektissa olemaan. Vaikka todellinen työmäärä voi poiketa jonkin verran hankintayksikön ilmoittamasta työmääräarviosta, on valittajan esittämä poikkeama ollut todella merkittävä.

Valittaja ja voittanut tarjoaja toimivat samalla toimialalla ja niillä on samanlainen liikevoittoprosentti. Voittaneella tarjoajalla on ollut suurempana yrityksenä mahdollisuus hyödyntää skaalaetuja liiketoiminnan kustannuksissaan ja palveluntuotantoa varten tekemissään hankinnoissa. Yritysten välisten taloustietojen vertailu on osoittanut, että valittajan tarjous on ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen.

Alalla ammattimaisesti toimivalle valittajalle on tullut olla selvää, mitä hintoja hankintayksikkö on pitänyt poikkeuksellisen alhaisena ja millaista selvitystä sen on pitänyt toimittaa. Selvityspyynnössä ei ole myöskään rajoitettu sitä, missä laajuudessa valittaja on voinut vastata esitettyihin kysymyksiin. Selvityspyynnössä on lisäksi ollut erillinen vastauskohta, jossa valittaja on voinut vapaasti esittää selvitystä antamistaan tarjoushinnoista.

Selvityspyyntö on koskenut valittajan poikkeuksellisen alhaista hintaa ja täsmennyspyyntö tarjousta. Näin ollen täsmennyspyynnössä ei luonnollisesti ole pyydetty valittajaa vastaamaan kysymyksiin tarjouksen hinnoittelusta. Valittajan tarjouksen hylkäämisen perustelukirjeessä ei ole mainittu täsmennyspyyntöä, joten täsmennyspyynnön määräajalla ei ole merkitystä asian arvioinnissa.

Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Opiskelijoiden ja henkilökunnan M365-palveluiden hinnat ovat poikenneet toisistaan merkittävästi, mikä on osoittanut, että valittajan opiskelijoiden M365palveluiden hinta ei ole sisältänyt kaikkia tarjouspyynnössä vaadittuja palveluita. Hintaero opiskelijoiden ja henkilökunnan M365-palveluiden välillä ei ole johtunut loppukäyttäjätuesta, koska tämä tuki on tullut hinnoitella eri tarjouspyynnön kohdassa.

Vakiintunut oikeuskäytäntö edellyttää ainoastaan, että hankintayksiköllä on ollut syy arvioida, että sopimuskumppani ei pysty toteuttamaan hankintaa tarjoamallaan hinnalla. Hylkäyksen edellytyksenä ei ole tätä korkeampaa näyttökynnystä kuten painavaa syytä.

Valittaja

on esittänyt, että se tuottanut pitkälti samoja palveluita samalla hintatasolla hankintayksikölle nykyisellä sopimuskaudella. Kun palvelukokonaisuudet ovat olleet pitkälti vastaavia keskenään, on palveluiden yleistä hintatasoa voinut pitää verrannollisina keskenään.

Hankintasäännöksissä ei ole tyhjentävästi määritetty prosenttirajaa, jonka perusteella voitaisiin todeta, että tarjoushintaa on pidettävä poikkeuksellisen alhaisena. Asiaa on arvioitava tapauskohtaisesti ja vertailuhintaa kokonaisuutena.

Hankintayksikkö

on antanut lisälausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on oikeudenkäynnin osapuolten esittämä huomioon ottaen ensin arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten mukaisesti, kun se on selvityksen pyydettyään hylännyt valittajan tarjouksen hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 96 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on vaadittava tarjoajalta selvitys tarjouksen hinnoista tai kustannuksista, jos tarjous vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta. Pyyntö ja selvitys voivat koskea erityisesti valmistusmenetelmää, palvelun suorittamisen tai rakennusmenetelmän taloudellisia ja teknisiä ratkaisuja, hankinnan poikkeuksellisen edullisia ehtoja, rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen omintakeisuutta, 81 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden noudattamista, alihankintoja sekä tarjoajan saamaa valtiontukea.

Hankintalain 96 §:n 1 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 205) mukaan hankintayksiköllä on velvollisuus pyytää selvitystä ja tarjoajalla velvollisuus antaa selvitys hankintayksikön pyynnöstä aina kun kysymyksessä on hinnaltaan poikkeuksellisen alhaiselta vaikuttava tarjous. Tarjotun hinnan poikkeuksellisuuden arvioiminen on kuitenkin hankintayksiköiden harkintavallassa. Hinnan poikkeuksellisuutta arvioitaessa voidaan kiinnittää huomiota muun muassa hankinnan laatuun ja laajuuteen sekä toimitusaikaan, hankinnan oikeudellisiin, taloudellisiin sekä teknisiin tekijöihin, muiden tarjoajien antamiin hintoihin sekä toimialalla tyypilliseen hinnoittelurakenteeseen.

Saman pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan tai kustannuksiltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen, jos tarjoajan antama selvitys ja muu toimitettu näyttö ei tyydyttävästi selitä tarjottujen hintojen tai kustannusten alhaista tasoa. Hankintayksikön on hylättävä tarjous, jos tarjouksen poikkeuksellisen alhainen hinta tai kustannukset johtuvat 81 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden laiminlyömisestä.

Keskeiset tosiseikat

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia ICT-perustietotekniikan palveluiden hankinnasta käyttäen neuvottelumenettelyä.

Lopullisen tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdassa ”ICT-perustietotekniikan palveluiden hankinta” on todettu, että tarjoajien on tullut ladata hankintayksikön käyttämään sähköiseen kilpailutusjärjestelmään täytetty tarjouspyynnön liite 4 ”Hintalomake KORJATTU” ja syöttää järjestelmään lomakkeen solusta 189 kyseiseen tarjouspyynnön kohdan osalta kokonaisvertailuhinta.

Tarjouspyynnön kohdan ”Muut tiedot” alakohdassa ”Hinta ja kaupalliset ehdot” on todettu muun ohella, että hintojen tulee sisältää kaikki tarjouspyynnössä ja sen liitteissä asetetut vaatimukset sekä tarjoajan tarjouksessaan mahdollisesti tarjoama lisälaatu.

Tarjouspyynnön liitteenä 4 on ollut ”Hintalomake KORJATTU” -niminen Excel-asiakirja, joka tarjoajien on tullut täyttää ja ladata tarjoustensa liitteeksi. Excel-asiakirjassa on ollut yhteensä yhdeksän eri palvelukokonaisuutta tai projektia, jotka ovat kukin jakautuneet useampiin kohtiin, joihin tarjoajien on tullut antaa yksikköhinta.

Hankintayksikkö on saanut lopullisen tarjouspyynnön perusteella kaksi tarjousta. Valittajan tarjouksen kokonaisvertailuhinta on ollut noin 30 prosenttia ja useita satoja tuhansia euroja alhaisempi kuin voittaneen tarjoajan tarjouksen kokonaisvertailuhinta.

Hankintayksikkö on 20.5.2024 päivätyllä selvityspyynnöllään pyytänyt valittajan selvitystä 22.5.2024 kello 12 mennessä poikkeuksellisen alhaisilta vaikuttavista tarjoushinnoista. Selvityspyynnössä on todettu muun ohella seuraavaa:

”Olette jättäneet tarjouksen AEL-Amiedu Oy:n (jäljempänä ’hankintayksikkö’) ICT-perustietotekniikan palveluiden hankintaa koskevassa tarjouskilpailussa.

Tarjoushintanne ovat olleet mm. seuraavat:

[ — — ]

Tarjoushintanne vaikuttavat poikkeuksellisen alhaisilta. Tämän vuoksi pyydämme teiltä kirjallista selvitystä asiasta. Selvityksestä tulee käydä esille seikat, joiden perusteella katsotte voivanne toteuttaa tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukaiset ICTperustietotekniikan palvelut tarjouspyynnössä esitetyn sisällön ja laajuuden mukaisina ilmoittamillanne hinnoilla. Asian selvittämiseksi teidän tulee vastata alla tarkemmin (liite 1) yksilöityihin kysymyksiin.

[ — — ]

Kysymysten ja niihin saatujen vastausten tarkoituksena on saada teiltä tarkempi näkemys tarjouksenne hinnoista sen selvittämiseksi, onko kyseessä mahdollisesti hankintalain 96 §:n mukainen poikkeuksellisen alhainen tarjous.

[ — — ]

Huomioikaa selvitystä jättäessänne ja tarjouksen hintoihin sitoutuessanne, että hankintayksiköllä on oikeus ja teillä velvollisuus toimittaa tarjoamillanne hinnoilla koko sopimuskauden ajan. Hintoja voidaan nostaa ainoastaan tarjouspyynnön liitteen

(Puitesopimusluonnos) sopimusehtojen kohdan 10. Hinnanmuutokset mukaisella tavalla sopimuskauden aikana.”

Selvityspyynnön liitteellä 1 valittajaa on pyydetty vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

”1. Oletteko tarjouksenne hinnoittelussa ottaneet huomioon kaikki tarjouspyynnössä esitetyt vaatimukset kokonaisuudessaan?

2. Sisältävätkö tarjoamanne hinnat kaiken tarjouspyynnössä vaaditun?

3. Onko hankintayksiköltä jäänyt näkemyksenne mukaan määrittelemättä tai mainitsematta jotakin olennaista tarjouspyynnössä, joka on mahdollisesti vaikuttanut hinnoitteluunne?

4. Voivatko hintanne selittyä esim. teknisten ratkaisujen, palveluiden suorittamiseen liittyvien ratkaisujen, teknologiavalintojen, työvoiman käyttöön liittyvien ratkaisujen (esim. alihankinnat) tai muiden ratkaisujen kautta? Kuvatkaa tässä tarkemmin mahdollisia ratkaisujanne sekä miten ne mahdollistavat alhaisemman hintatason.

5. Millä tavoin varmistatte tarjouspyynnön mukaisen palvelun tuottamisen tarjoamillanne hinnoilla?

6. Mitä työehtosopimusta sovellatte? Maksatteko työntekijöillenne työehtosopimusten mukaista palkkaa?

7. Millaisia kustannuseriä olette huomioineet tarjoamissanne hinnoissa (esim. palkat, kate jne.)?

8. Muodostuuko teille voittoa tarjouspyynnön mukaisen palvelun tuottamisesta tarjoamillanne hinnoilla?

9. Entä muodostuuko teille tappiota tarjouspyynnön mukaisen palvelun tuottamisesta tarjoamillanne hinnoilla? Minkälaiseen strategiaan tappion tuottaminen mahdollisesti perustuu?

10. Saatteko valtion tukea kyseessä olevien palveluiden tuottamiseen? Mikäli saatte, on teidän osoitettava, että valtiontuki on myönnetty laillisesti.

11. Oletteko rikkoneet:

a. Suomen tai Euroopan unionin lainsäädäntöä?

b. Alalla yleisesti noudatettavia työehtosopimuksia?

c. Hankintalain liitteessä C mainittuja kansainvälisiä sopimuksia ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisista velvoitteita? (Tässä kohdin mainittu liite C löytyy asiakirjan lopusta)

12. Haluatteko tuoda esille jotain muuta tarjottujen palveluiden ja/tai tarjouksenne hinnoittelun osalta?”

Valittaja on toimittanut pyydetyn selvityksen 21.5.2024 vastaamalla selvityspyynnön liitteellä 1 esitettyihin kysymyksiin.

Selvityspyynnön liitteen 1 kysymykseen 1. on annettu seuraava vastaus:

”Kyllä, olemme ottaneet hinnoittelussa huomioon kaikki tarjouspyynnössä esitetyt vaatimukset kokonaisuudessaan. Sitoudumme tarjouksellamme tarjoamaan tarjouspyynnön mukaisia tavaroita/palveluita tarjouksessa esitetyillä hinnoilla.”

Selvityspyynnön liitteen 1 kysymykseen 4. on annettu seuraava vastaus:

”Vastaus: Olemme huomioineet hinnoittelussamme kaikki tarjouspyynnössä kuvatut vaatimukset. Olemme rakentaneet tarjouspyyntökohtaisen kokonaisuuden hyödyntäen teknisiä ratkaisuja, palveluiden suorittamiseen liittyviä ratkaisuja sekä teknologiavalintoja saavuttaaksemme sekä kustannustehokkaan että laadukkaan ratkaisun Asiakkaalle.

Toimittaja on huomioinut hinnoittelussaan eri palveluiden keskinäiset synergiaedut: Toimittaja on päätynyt valitsemaansa hinnoitteluun muun muassa välttääkseen päällekkäisiä kuluja.

Samoin olemme arvioineet, että Asiakkaalle tai muualle reititettävät tiketit voidaan sopimuskauden kuluessa automatisoida sekä itsepalveluportaalin että puhelinpalvelun avulla, jolloin tästä ei synny merkittävää kulua Toimittajalle.

Olemme ilmoittaneet alihankkijat vaaditulla tavalla tarjouspyyntönsä liitteenä. Olemme myös hinnoitelleet palvelut sekä ilmoitetun alihankkijan että oman osaavan työvoiman kustannukset huomioiden.

Uskomme, että Jatkuvan parantamisen mallia noudattaen voimme sopimuskauden aikana lisätä Asiakaskohtaista palvelutuotantotehokkuutta, kun tunnemme paremmin ympäristön sekä Asiakkaan ja autamme kehittämään tuotantoympäristöä tietoturvallisemmaksi sekä toimintavarmemmaksi.”

Selvityspyynnön liitteen 1 kysymykseen 5. on annettu seuraava vastaus:

”Vastaus: Toimittaja noudattaa Jatkuvan parantamisen mallia ja pyrkii proaktiivisesti kehittämään toimintaansa sekä käyttämällä että kehittämällä erilaisia seurantatyökaluja. Toimittaja analysoi mm. palveluraportointia, työtehokkuutta, henkilöstön viihtyvyyttä ja asiakaspalautetta. Tulosten avulla varmistetaan, että palveluun liittyvät kustannukset pysyvät kurissa ilman laadun heikkenemistä.

Toimittaja varmistaa, että palvelua toimittava tiimi on kokenut ja osaava ja varautuu tarpeen vaatiessa ylimääräisillä resursseilla, jotta voidaan varmistaa palvelun toimitus kustannustehokkaasti ajallaan ja sovitulla tavalla.

Muun muassa näillä toimenpiteillä ja automaatiota lisäämällä varmistamme, että tarjouspyynnön mukainen palvelu tuotetaan sovitulla tavalla ja hinnoilla, sekä täyttää Asiakkaan odotukset ja vaatimukset.”

Selvityspyynnön liitteen 1 kysymykseen 6. on annettu seuraava vastaus:

”Sovellamme Tietotekniikan palvelualan työehtosopimusta. Maksamme työehtosopimuksen mukaisia palkkoja.”

Selvityspyynnön liitteen 1 kysymykseen 9. on annettu seuraava vastaus:

”Toimittajalle ei muodostu tappiota tarjouspyynnön mukaisen palvelun tuottamisesta Toimittajan tarjoamilla hinnoilla.”

Hankintayksikkö on 31.5.2024 tekemällään päätöksellä hylännyt valittajan tarjouksen hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena. Päätöstä on perusteltu muun ohella seuraavasti:

”[ — — ]

Hankintayksikkö on käyttänyt sille hankintalain 96 § 1 momentissa annettua harkintavaltaa tarjouksenne hinnan poikkeuksellisuuden arvioimisessa ja arvioinut, että tarjouksenne on ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen. Tästä johtuen hankintayksiköllä on ollut hankintalaissa säädetty velvollisuus pyytää teiltä selvitystä tarjouksenne hinnoista.

Hankintayksikkö on arvioinut antamanne selvityksen perusteella hankinnan toteuttamismahdollisuudet sekä hankintaan liittyvät riskit.

Poikkeuksellisen alhaista tarjoushintaa koskevan selvityksenne (annettu 21.5.2024) perusteella hankintayksiköllä on ollut oikeus hylätä tarjouksenne hankintalain 96 §:n 2 momentin nojalla, sillä antamanne selvitys ei ole tyydyttävästi selittänyt tarjottujen hintojen tai kustannusten alhaista tasoa seuraavista alla kerrotuista syistä johtuen.

4.1 ’M365 palvelut opiskelijoille’ hinnoittelu

Hankintayksikkö on pyytänyt teiltä vastausta (Selvityspyynnön kysymys 4) seuraavasti:

’Voivatko hintanne selittyä esim. teknisten ratkaisujen, palveluiden suorittamiseen liittyvien ratkaisujen, teknologiavalintojen, työvoiman käyttöön liittyvien ratkaisujen (esim. alihankinnat) tai muiden ratkaisujen kautta? Kuvatkaa tässä tarkemmin mahdollisia ratkaisujanne sekä miten ne mahdollistavat alhaisemman hintatason.’

Kuvasitte tarjouksen liitteenä toimittamassanne Ratkaisukuvauksessa (kohta 5.1.4 Office 365 palvelut, s. 39) opiskelijoille kohdennettuja Microsoft Office365 palveluja seuraavasti:

’Mikäli ei toisin sovita, opiskelijoille tuotettava tuki perustuu ainoastaan Tenant -hallintaan sekä Entra ID käyttöoikeushallintaan.’

Tarjouspyynnön liitteissä ’Toiminnalliset ja tekniset vaatimukset’ (liite 9.3, välilehti 5, kohdat 4.1 — 4.2 ja 4.5) sekä ’Hankinnan kuvaus’ (liite 1, kohdat 5.5.5 ja 5.3.4) on vaadittu, että Taitotalon työntekijöiden ja opiskelijoiden M365/Office365 palvelut sisältyvät palveluunne. Ainoastaan tarjotut ServiceDesk-palvelut (SD) eivät ole opiskelijoiden käytettävissä (mm. 501953 Kysymykset ja vastaukset KORJATTU 23.4.2024, vastaus 8, kohta c).

Ette ole tuoneet vastauksessanne esille, mitä palveluita olette ottaneet hinnoittelussanne huomioon opiskelijoiden M365/Office365 palveluiden osalta. Olette myös esittäneet edellä kuvatun varauman, jonka vuoksi hankintayksiköllä ei ole varmuutta siitä, sisältyvätkö kaikki vaaditut asiat opiskelijoiden M365/Office365- palveluunne.

4.2 Tikettiryhmäkohtainen hinnoittelu

Hankintayksikkö on pyytänyt teiltä vastausta (selvityspyynnön kysymys 4) seuraavasti:

’Voivatko hintanne selittyä esim. teknisten ratkaisujen, palveluiden suorittamiseen liittyvien ratkaisujen, teknologiavalintojen, työvoiman käyttöön liittyvien ratkaisujen (esim. alihankinnat) tai muiden ratkaisujen kautta? Kuvatkaa tässä tarkemmin mahdollisia ratkaisujanne sekä miten ne mahdollistavat alhaisemman hintatason.’

Olette Selvityspyynnön vastauksessa (vastaus 4) arvioineet, että ’Asiakkaalle tai muualle reititettävät tiketit voidaan sopimuskauden kuluessa automatisoida sekä itsepalveluportaalin että puhelinpalvelun avulla, jolloin tästä ei synny merkittävää kulua Toimittajalle.’

Hankinnan kuvauksen (liite 1) kohdassa 5.3.2 on kuvattu tikettiryhmittäin tikettien sisällöt ja käsittely. Tikettiryhmän 1 (NServiceBus- ja Taitotalojärjestelmien häiriötiketit) osalta toimittajan tulee tarjota 1. tason tuki teknisissä häiriöissä. Tällä tarkoitetaan tikettien kirjaamista toimittajan ITSM-järjestelmään ja sen jälkeen tapahtuvaa tikettien ohjaamista käsiteltäväksi oikeaan paikkaan tasoille 2. ja 3.

Ette ole kuvanneet vastauksessanne, milloin ja miten näiden liiketoiminnasta (so. käyttäjiltä) tulevien häiriötikettien automatisoitu kirjaaminen ITSM-järjestelmään voisi toteutua vaan olette kuvanneet sen tapahtuvan ’sopimuskauden kuluessa’. Lisäksi on otettava huomioon, että kaikkia ao. häiriötikettejä ei voida mahdollisesti lainkaan automatisoida, koska häiriöitä koskevat yhteydenotot toimittajaan tapahtuvat puhelimitse.

4.3 Transformaatioprojektien hinnoittelu

’Voivatko hintanne selittyä esim. teknisten ratkaisujen, palveluiden suorittamiseen liittyvien ratkaisujen, teknologiavalintojen, työvoiman käyttöön liittyvien ratkaisujen (esim. alihankinnat) tai muiden ratkaisujen kautta? Kuvatkaa tässä tarkemmin mahdollisia ratkaisujanne sekä miten ne mahdollistavat alhaisemman hintatason.’

Hankintayksikkö on arvioinut ’Alustavassa projektisuunnitelmassa’ esittämiänne transitio- ja transformaatioprojektien työvaiheita/-tehtäviä, tehtävien suorittamiseen kuluvaa aikaa henkilötyöpäivinä sekä projektien kestoa suhteessa tarjouspyynnön liitteessä 8.1 (Yhteenveto siirtoprojektin vaatimuksista) kerrottuun. Lisäksi hankintayksikkö vertasi Hintalomakkeella (liite 4) ilmoittamianne projektien (kohdat 8 ja 9) kiinteitä hintoja.

Esimerkiksi projektien ’Tietoliikennepalveluiden suunnittelu ja käynnistys’ (projekti 1.41, liite 4, kohta 9.1), ’Lähiverkon kartoitus’ (projekti 1.42, liite 4, kohta 9.2) ja ’TITE-ympäristön siirtoprojekti’ (projekti 1.91, liite 4, kohta 9.4) yhteenlaskettu henkilötyöpäivien lukumäärä on ’Alustavassa projektisuunnitelmassa’ yhteensä 31,1, joka tarkoittaa työtunteina 233,25 tuntia (31,1 * 7,5 h). Hankintayksikkö on ilmoittanut liitteessä 8.1 ’Yhteenveto siirtoprojektin vaatimuksista’ kyseisten projektien työmääräarviona toimittajan osalta yhteensä 412,5 tuntia (55 * 7,5 h).

Ette ole vastauksessanne konkretisoineet, millä keinoin voitte toteuttaa kyseiset projektit merkittävästi alhaisemmilla htp-määrillä kuin mitä hankintayksikkö on itse arvioinut. Tämä lisää epävarmuutta projektiaikataulujen pitävyydestä, resursoinnista ja laadusta kyseisten projektitoimitusten ollessa kiinteästi hinnoiteltuja.

5. Johtopäätös

Antamanne vastaukset selvityspyyntöön eivät tyydyttävästi selitä tarjottujen hintojen tai kustannusten alhaista tasoa.

Edellä esitetyistä syistä johtuen hankintayksikölle on jäänyt perusteltu syy uskoa, että tarjouksenne hyväksyminen olisi tarkoittanut hankintayksikölle huomattavaa riskiä toimituksen laiminlyönnistä tai puutteellisuudesta sopimuskauden aikana huomioiden erityisesti se, että Puitesopimusluonnoksen (liite 0) kohdan 10 mukaan tarjoushinnat ovat kiinteinä voimassa 31.12.2025 saakka ja hintoja voidaan nostaa ainoastaan kyseisessä kohdassa kerrotuissa tilanteissa.

Tarjouksenne hylkääminen on perustunut siihen, ettei teillä ole hankintayksikön arvion mukaan mahdollista toteuttaa hankintaa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla tarjoamallanne hinnalla.

Edellä mainituilla perusteilla tarjouksenne hylättiin tarjouskilpailusta hankintalain 96 § 2 momentin perusteella.”

Asian arviointi

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, milloin tarjoushinta vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta siten, että alhaisuuden perusteet on selvitettävä. Harkintavaltaa on myös sen suhteen, selittääkö tarjoajan antama selvitys ja muu toimitettu näyttö tyydyttävästi tarjottujen hintojen tai kustannusten alhaista tasoa. Hankintayksikön on kuitenkin tarjoushinnan poikkeuksellista alhaisuutta ja sen perusteita arvioidessaan meneteltävä tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua koskevan vaatimuksen mukaisesti. Hankintayksiköllä ei ole oikeutta hylätä tarjousta, jos tarjoaja pystyy luotettavasti osoittamaan kykynsä hankinnan toteuttamiseen antamillaan hinnoilla ja jos muita perusteita tarjouksen hylkäämiseen hankintalain 96 §:n 2 ja 3 momentin nojalla ei ole.

Markkinaoikeus toteaa, että suuretkaan hintaerot tarjousten välillä eivät välttämättä merkitse sitä, että hankintamenettelyssä olisi hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisia tai alhaiselta vaikuttavia tarjouksia. Suuri hintaero yksin ei oikeuta tarjouksen hylkäämiseen alihintaisena, jos tarjoaja pystyy luotettavasti osoittamaan mahdollisuutensa hankinnan toteuttamiseen.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että hankintayksikön oikeus hylätä hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen tarjous perustuu osaltaan siihen, että hankintayksiköllä on oikeus turvata oma sopimusoikeudellinen asemansa tilanteessa, jossa sillä on syytä arvioida, että sopimuskumppani ei pysty toteuttamaan hankintaa tarjoamallaan hinnalla.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä (tuomio 18.12.2014, Data Medical Service, C-568/13, EU:C:2014:2466, 49 ja 50 kohta) ilmenee lisäksi, että hankintaviranomaisten on määritettävä poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen poikkeuksellisuuden kynnyksen laskutapa ja että sitä, onko tarjous poikkeuksellisen alhainen, on arvioitava suoritettavaan palveluun nähden. Hankintaviranomainen voi näin ollen tutkiessaan sitä, onko tarjous poikkeuksellisen alhainen, terveen kilpailun varmistamiseksi ottaa huomioon kaikki kyseistä palvelua koskevat relevantit tekijät.

Edellä kuvatulla tavalla tarjoajien on tullut ilmoittaa tarjoamansa yksikköhinnat tarjouspyynnön liitteenä 4 olleella hintalomakkeella. Hankintayksikkö on 20.5.2024 päivätyllä selvityspyynnöllään pyytänyt valittajalta 22.5.2024 kello 12 mennessä hankintalain 96 §:n mukaista selvitystä annetun tarjouksen yksikköhinnoista tietyiltä osin.

Selvityspyynnössä on viitattu seuraaviin valittajan tarjouspyynnön hintalomakkeella antamiin tarjoushintoihin, jotka ovat vaikuttaneet poikkeuksellisen alhaisilta: 1. Kapasiteettipalvelut (Azure-pilvipalvelu), kohdat 1.5, 1.6 ja 1.8; 2. Tietoliikennepalvelut, kohdat 2.3 ja 2.9; 3. Loppukäyttäjäpalvelut, kohdat 3.1, 3.2, 3.3, 3.4 ja 3,5; 4. Päätelaiteympäristön elinkaaripalvelut, kohdat 4.3, 4.5 ja 4.7; 5. Sovellusten valvonta- ja hallintapalvelut, kohdat 5.1, 5.2, 5.4, 5.5, 5.6 ja 5.7; 6. Tietoturvapalvelut, kohta 6.2; 8. Transitioprojektit, kohta 8.1 ja 9. Transformaatioprojektit, kohdat 9.1, 9.2, 9.3 ja 9.4.

Edellä todetusti selvityspyynnön liitteenä on ollut kysymysluettelo, jossa valittajaa on pyydetty vastaamaan esitettyihin kysymyksiin. Valittajalta on muun ohella kysytty, voivatko valittajan hinnat selittyä esimerkiksi teknisten ratkaisujen, palveluiden suorittamiseen liittyvien ratkaisujen, teknologiavalintojen, työvoiman käyttöön liittyvien ratkaisujen (esim. alihankinnat) tai muiden ratkaisujen kautta. Valittajaa on tältä osin pyydetty kuvaamaan tarkemmin mahdollisia ratkaisujaan sekä sitä, miten ne mahdollistavat alhaisemman hintatason. Valittajalta on edelleen kysytty, millä tavoin sen on ollut tarkoitus varmistaa tarjouspyynnön mukaisen palvelun tuottamisen tarjoamillaan hinnoilla.

Valittaja on selvityspyyntöön 21.5.2024 antamissaan vastauksissa muun ohella vakuuttanut, että se on ottanut hinnoittelussaan huomioon kaikki tarjouspyynnössä esitetyt vaatimukset ja, että sen tarjoamat hinnat ovat sisältäneet kaiken tarjouspyynnössä vaaditun. Selvityksestä on käynyt lisäksi muun ohella ilmi, että sen on ollut tarkoitus maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja että sille ei muodostu tappiota palvelun tuottamisesta tarjotuilla hinnoilla.

Valittaja on vastauksessa selvityspyyntöön lisäksi esittänyt, että se on huomioinut hinnoittelussaan kaikki tarjouspyynnössä kuvatut vaatimukset. Valittajan mukaan se on rakentanut tarjouspyyntökohtaisen kokonaisuuden hyödyntäen teknisiä ratkaisuja, palveluiden suorittamiseen liittyviä ratkaisuja sekä teknologiavalintoja saavuttaakseen sekä kustannustehokkaan että laadukkaan ratkaisun. Valittaja on lisäksi huomioinut hinnoittelussaan eri palveluiden keskinäiset synergiaedut ja arvioinut, että asiakkaalle tai muualle reititettävät tiketit voidaan sopimuskauden kuluessa automatisoida sekä itsepalveluportaalin että puhelinpalvelun avulla.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että valittajan tarjous on hylätty, koska se on ollut hylkäämistä koskevissa perusteluissa mainittujen yksittäisten kohtien lisäksi kokonaisuutena arvioiden poikkeuksellisen alhainen.

Markkinaoikeus toteaa, että vaikka lopullisen tarjouspyynnön perusteella saatuja tarjouksia on tullut vain kaksi, niiden hintojen prosentuaalista ja euromääräistä eroa on pidettävä merkittävänä. Lisäksi hankintayksikön edellä esiin nostamia valittajan tarjoushintoja on pidettävä hankinnan ennakoituun arvoon sekä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden huomattavan matalina. Hankintayksikkö on näin ollen voinut pitää valittajan tarjoushintoja kyseessä olevassa hankinnassa poikkeuksellisen alhaisina ja pyytää niistä selvitystä.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että selvityspyynnöstä on käynyt ilmi ne tarjoushinnat, joihin selvitystarve on liittynyt ja jotka hankintayksikön mukaan ovat vaikuttaneet poikkeuksellisen alhaisilta. Selvityspyynnössä valittajalle on varattu tilaisuus esittää kysymyksiin annettujen vastauksen lisäksi muuta selvitystä haluamassaan laajuudessa. Asiassa ei ole käynyt ilmi, että valittaja olisi pyytänyt lisäaikaa selvityspyyntöön vastaamiselle vaan valittajan määräajan pidennyspyyntö on liittynyt poikkeuksellisen alhaisia tarjoushintoja koskevasta selvityspyynnöstä sinänsä erilliseen 24.5.2024 valittajalle lähetettyyn tarjouksen täsmennyspyyntöön. Ottaen lisäksi huomioon selvityspyynnön yksityiskohtainen sisältö, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön ei voida katsoa menetelleen selvityspyynnössään kontradiktorisen menettelyn (ks. edellä mainittu tuomio Impresa Lombardini,

C-285/99 ja C-286/99, EU:C:2001:640, erityisesti kohdat 53, 81 ja 82) tai avoimuus- ja suhteellisuusperiaatteen vastaisesti.

Kun valittaja ei ole pystynyt tyydyttävästi selvittämään, että sen tarjoamien hintojen poikkeuksellinen alhaisuus perustuu hankintalain 96 §:n valossa hyväksyttäviin syihin, hankintayksiköllä on harkintavaltansa puitteissa ollut hankinnan asianmukaiseen toteuttamiseen liittyvien riskien välttämiseksi oikeus hylätä valittajan tarjous hinnoiltaan poikkeuksellisen alhaisena. Asiaa ei anna aihetta arvioida toisin se, että myös voittaneen tarjoajan tarjous on ollut hinnaltaan alhaisempi kuin hankinnan laskennallinen ennakoitu kokonaisarvo, sillä voittaneen tarjoajan tarjoushinnat eivät ole olleet hankinnan ennakoituun arvoon nähden läheskään yhtä alhaisia kuin valittajan tarjoushinnat.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on hylännyt valittajan tarjouksen hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.

Edellä mainittu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut asian laatuun ja laajuuteen nähden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Tietokeskus Finland Oy:n korvaamaan AELA-miedu Oy:n oikeudenkäyntikulut 11.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Markus Ukkola ja Mika Kuuppo.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.