Market Court dismisses appeal against Patent Office's revocation of patent claims found not inventive over combined prior art.

Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 15.12.2022 patentin numero FI 124565 kumoamisesta väitteen johdosta (liite 1)

Asian tausta

Ponsse Oyj on 31.5.2012 hakenut patenttia keksinnölle nimeltä ”Metsätyöyksikön vakautus”.

Patentti- ja rekisterihallitus on 15.10.2014 myöntänyt keksinnölle patentin numero FI 124565.

John Deere Forestry Oy on 15.7.2015 tehnyt Patentti- ja rekisterihallitukselle väitteen patenttia vastaan ja vaatinut, että patentti kumotaan kokonaisuudessaan.

Patentti- ja rekisterihallitus on 15.12.2022 antamallaan päätöksellä kumonnut patentin.

Ponsse Oyj on valittanut päätöksestä markkinaoikeuteen.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Ponsse Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen ja pysyttää patentin voimassa ensisijaisen patenttivaatimusasetelman eli myönnetyn patenttivaatimusasetelman (liite 2) mukaisessa muodossa tai toissijaisesti valittajan markkinaoikeudelle toimittamien vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 1 — 3 mukaisessa muodossa (liitteet 3 — 5).

Perusteet

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäiset patenttivaatimukset 1 ja 10 sekä vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 1 — 3 itsenäiset patenttivaatimukset 1 ja 9 ovat keksinnöllisiä tunnettuun tekniikkaan nähden.

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään virheellisesti katsonut, että viitejulkaisu J1 esittää ensisijaisen patenttivaatimusasetelman sekä menetelmään kohdistuvan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen ”määritetään ainakin mainitun hyötykuorman tuettavaan runko-osaan kohdistaman momentin perusteella ainakin runko-osan vakauttamiseen tarvittavan ainakin yhden tukimomentin suuruus ja suunta” että järjestelyyn kohdistuvan itsenäisen patenttivaatimuksen 10 piirteen ”välineet ainakin runko-osan vakauttamiseen tarvittavan ainakin yhden tukimomentin suuruuden ja suunnan määrittämiseksi mainitun hyötykuorman tuettavaan runko-osaan kohdistaman momentin perusteella”.

Lisäksi Patentti- ja rekisterihallitus on virheellisesti katsonut, että on ilmeistä yhdistää viitejulkaisut J1 ja J6. Metsätyöyksikön suunnittelija ei ilman jälkikäteispäättelyä etsisi pelkästään viitejulkaisun J5 turvatoimintoa käsittelevästä EU:n konedirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/42/EY, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, koneista ja direktiivin 95/16/EY muuttamisesta (uudelleenlaadittu)) kohdasta tai kyseisen kohdan soveltamisoppaasta eli viitejulkaisusta J6 ratkaisua vakautusmenetelmälle ja -järjestelmälle, jolloin alan ammattimies ei myöskään ilman jälkikäteispäättelyä hakisi viitejulkaisussa J1 esitetylle ratkaisulle vaihtoehtoista ratkaisua viitejulkaisusta J6 kokonaisuudessaan.

Alan ammattimies ei myöskään olisi päätynyt itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 10 mukaiseen ratkaisuun, vaikka olisi yhdistänyt viitejulkaisut J1 ja J6. Alan ammattimies ymmärtää, että kun viitejulkaisussa J1 on esitetty, että runkorakenteiden keskinäisen kiertoasennon muuttumista vastustavaa tukivoimaa ylläpidetään toimilaitteen avulla, tällä tarkoitetaan runkorakenteiden välille muodostettavaa lukitusta. Viitejulkaisussa J6 viitataan pelkästään koneen kaatumismomenttiin, joka edustaa metsätyöyksikön hyötykuorman tuettavaan runko-osaan kohdistamaa momentin pituussuuntaisen kiertoakselin ympäri vaikuttavaa komponenttia silloin, kun nivelajoneuvon runko-osat ovat olennaisesti suorassa linjassa.

Viitejulkaisu J6 käsittelee pelkästään turvatoimintoa, eikä se liity keksinnön mukaiseen koneen vakauttamiseen vaan esittää, että kaatumismomentin ylittyessä on käyttäjää varoitettava, jotta estetään koneen tai kuorman vaaralliset liikkeet, eikä se sisällä tarvittavaa opetusta siitä, miten kaatumismomenttia voisi hyödyntää vakautuksessa.

Lisäksi on huomioitava, että viitejulkaisut J1 ja J6 liittyvät ratkaisuihin, joihin olennaisesti kuuluu nosturi, joten niistä kummastakaan alan ammattimies ei päätyisi keksinnön mukaiseen ratkaisuun liittyen ongelmaan, kuinka määrittää vakauttamistarve aikaisempaa monipuolisemmin tehokkaan ja monipuolisen vakauttamisen mahdollistamiseksi.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ja itsenäisen patenttivaatimuksen 10 mukainen järjestely eivät eroa olennaisesti tunnetusta tekniikasta.

Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirre ”määritetään ainakin mainitun hyötykuorman tuettavaan runko-osaan kohdistaman momentin perusteella ainakin runko-osan vakauttamiseen tarvittavan ainakin yhden tukimomentin suuruus ja suunta” ja itsenäisen patenttivaatimuksen 10 piirre ”välineet ainakin runko-osan vakauttamiseen tarvittavan ainakin yhden tukimomentin suuruuden ja suunnan määrittämiseksi mainitun hyötykuorman tuettavaan runko-osaan kohdistaman momentin perusteella” ovat alan ammattimiehen yleistietämyksen perusteella ilmeisiä sekä tunnettuja viitejulkaisun J1 perusteella.

Alan ammattimies on tiennyt viitejulkaisun J6 eli konedirektiivin soveltamisoppaan ja on osannut aktiivisesti käyttää tätä tietoa tarpeen mukaan ja/tai tapauskohtaisesti tuotekehityksessä. Viitejulkaisun J6 esittämässä järjestelyssä joko varoittamalla käyttäjää ja/tai turvalaitteen käytöllä estetään koneen vakauden menettäminen, jolloin esitetyllä ohjausjärjestelmään yhdistetyllä turvalaitteella vakautetaan konetta.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 10 suojapiiri käsittää viitejulkaisun J1 mukaisen yhdellä nosturilla varustetun metsätyöyksikön, jolloin itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 10 mukainen keksintö ei eroa olennaisesti viitejulkaisujen J1 ja J6 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta.

Vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 1 — 2 itsenäisissä patenttivaatimuksissa 1 ja 9 esitetty keksintö ei eroa olennaisesti viitejulkaisujen J1 ja J6 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 itsenäisissä patenttivaatimuksissa 1 ja 9 esitetty keksintö ei eroa olennaisesti viitejulkaisujen J1 ja J6 yhdistelmästä yhdistettynä alan ammattimiehen yleiseen tietämykseen.

John Deere Forestry Oy:n vastaus

Vaatimukset

John Deere Forestry Oy:n on katsottava vaatineen valituksen hylkäämistä.

Perusteet

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimusten ja vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 1 — 3 menetelmään kohdistuvassa itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 on käytetty ilmaisua ”momentin perusteella”. Siitä puuttuu patentin selityksessä oleva olennainen piirre ”komponentti” ilmaisusta ”momentin komponentin perusteella”, jolloin patenttivaatimusten ja selityksen välillä on ristiriita. Lisäksi olennaisen piirteen puuttuminen aiheuttaa epäselvyyttä, joten patenttivaatimukset eivät näillä perusteilla ilmaise täsmällisesti mitä niillä halutaan suojata. Sama olennainen piirre puuttuu myös järjestelyyn kohdistuvasta ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimusten itsenäisestä patenttivaatimuksesta 10 ja vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 1 — 3 itsenäisestä patenttivaatimuksesta 9.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisten patenttivaatimuksien 1 ja 10 piirteet eivät ilmaise teknistä luonnetta tai vaikutusta, joten kyseessä ei ole keksintö vaan pelkästään suunnitelma, sääntö tai menetelmä älyllistä toimintaa, peliä tai liiketoimintaa varten taikka tietokoneohjelma.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäiset patenttivaatimukset 1 ja 10 eivät eroa olennaisesti viitejulkaisujen J1 ja J6 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta.

Viitejulkaisun J6 soveltamisopas viittaa useissa kohdissa koneen ”romahtamiseen” tai ”kaatumiseen” ja ”vakavuuden menettämiseen” sekä ”kaatumismomenttiin” ja sen ylittämiseen. Vastakohtana koneen vakavuuden menettämiselle on stabiloitu/vakavoitu tila, johon päästään koneen vakauttamisella, mihin myös itsenäiset patenttivaatimukset 1 ja 10 viittaavat.

Itsenäisissä patenttivaatimuksissa 1 ja 10 mainittu tukimomentti toimii kaatamaan pyrkivää momenttia vastaan, ja toisaalta tukimomenttia on rajattava, jotta se ei aiheuttaisi kaatumista, kun runko-osa kiertyy pituussuuntaisen kiertoakselin ympäri, jolloin itsenäisten patenttivaatimuksien 1 ja 10 piirre vakauttaminen liittyy olennaisesti kaatumisvaaraan.

Itsenäisissä patenttivaatimuksissa 1 ja 10 esitetty keksintö ei saa aikaan mitään uutta teknistä vaikutusta viitejulkaisusta J1 tunnettuun tekniikkaan verrattuna, jolloin objektiivinen tekninen ongelma on vaihtoehtoisen ratkaisun löytäminen viitejulkaisussa J1 esitetylle ratkaisulle.

Viitejulkaisujen J1 ja J6 yhdistäminen on ilmeistä alan ammattimiehelle, koska viitejulkaisu J6 liittyy myös vakauttamiseen ja kaatumisen tarkasteluun, erityisesti kaatumismomenttiin liittyvien seikkojen takia ja koska J6 liittyy velvoittavaan lainsäädäntöön.

Vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 1 — 3 itsenäiset patenttivaatimukset 1 ja 9 eivät edellä esitetyillä perusteilla eroa olennaisesti viitejulkaisujen J1 ja J6 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta.

Lisäksi vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 2 ja 3 itsenäiset patenttivaatimukset 1 ja 9 käsittävät sellaista, joka ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä. Patenttivaatimusasetelman 2 itsenäisiin patenttivaatimuksiin 1 ja 9 lisätty piirre ”suurin arvo” sekä patenttivaatimusasetelman 3 itsenäisiin patenttivaatimuksiin 1 ja 9 lisätty piirre ”tukimomentti (Tsupport)” ja sen suuruus eivät perustu perusasiakirjan selitykseen.

Valittajan lausuma

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 esitetty menetelmä runko-osan vakauttamiseksi, jossa määritetään momentin komponentti ja määritetään tukimomentin suuruus, on patentoitavissa oleva keksintö, kuten myös itsenäisessä patenttivaatimuksessa 10 esitetty järjestely.

Patenttivaatimusten ja patentin selityksen väliset ristiriitaisuudet eivät ole patenttilaissa tarkoitettuja väiteperusteita.

Kyseisen itsenäisen patenttivaatimuksen 1 ja lähimmän tekniikan tason julkaisun J1 erojen aikaansaama tekninen vaikutus on vakauttamistarpeen yksinkertainen ja samalla monipuolinen määrittäminen. Objektiivinen tekninen ongelma on, kuinka määrittää vakauttamistarve yksinkertaisesti ja samalla monipuolisesti.

Viitejulkaisu J6 ei käsittele tätä objektiivista teknistä ongelmaa. Viitejulkaisu J6 edellyttää ratkaisuna, että tietyt koneet on varustettava kuljettajaa varoittavilla laitteilla, jotka estävät vaaralliset liikkeet kaatumismomentin ylittyessä. Viitejulkaisun J1 ratkaisun osalta tämä edellyttää esimerkiksi sitä, että tietyissä tilanteissa, kuten esimerkiksi kaatumismomentin ylittyessä, tulee estää nosturin kääntäminen ja/tai sen ulottuman lisääminen.

Viitejulkaisu J6 ei missään viittaa siihen, että ylipäätään tuotettaisiin tukimomentti, jolloin viitejulkaisu J6 ei millään tavalla ota kantaa siihen, kuinka suuri tukimomentti laitteessa tuotetaan, eikä kehota alan ammattilaista muuttamaan sitä, miten stabiloiva tukimomentti viitejulkaisussa J1 määritetään.

Vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 2 ja 3 itsenäisiin patenttivaatimuksiin 1 ja 9 lisätyille piirteille on tuki patentin perusasiakirjassa.

Muut lausumat

Valittaja ja vastaaja ovat antaneet lisälausumat.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksissa esitetty keksintö suojattavissa patentilla, ja mikäli se on, onko patenttivaatimuksissa ilmaistu täsmällisesti se, mitä patentilla halutaan suojata, ja onko itsenäisissä patenttivaatimuksissa 1 ja 10 esitetty keksintö keksinnöllinen siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää.

Ponsse Oyj on esittänyt lisäksi vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 1 — 3. Vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 1 — 3 kohdalla on kysymys siitä, onko patenttivaatimuksissa ilmaistu täsmällisesti se, mitä patentilla halutaan suojata, ja onko itsenäisessä patenttivaatimuksissa 1 ja 9 esitetty keksintö keksinnöllinen siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää. Vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 2 ja 3 kohdalla on lisäksi kysymys siitä, käsittävätkö patenttivaatimusasetelmien itsenäiset patenttivaatimukset 1 ja 9 sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi perusasiakirjasta.

2 Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 1 §:n 2 momentin mukaan keksinnöksi ei katsota pelkästään: 1) löytöä, tieteellistä teoriaa tai matemaattista menetelmää; 2) taiteellista luomusta; 3) suunnitelmaa, sääntöä tai menetelmää, älyllistä toimintaa, peliä tai liiketoimintaa varten taikka tietokoneohjelmaa; eikä 4) tietojen esittämistä.

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Patenttilain 8 §:n 1 momentin mukaan hakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys, tarvittaessa piirustuksineen, sekä täsmällisesti ilmaistuna se, mitä patentilla halutaan suojata (patenttivaatimus).

Patenttilain 13 §:n mukaan patenttihakemusta ei saa muuttaa siten, että patenttia haetaan johonkin, mikä ei ole käynyt selville hakemuksesta, kun hakemus on tehty.

Patenttiasetuksen 19 §:n mukaan patenttivaatimusta ei saa muuttaa siten, että se tulee sisältämään sellaista, mikä ei ilmene asiakirjasta, joka mainitun asetuksen 21 §:n 1 tai 2 momentin tahi 24 §:n 1 momentin mukaan on perusasiakirja.

Patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaan patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti muun ohella, jos patentti on myönnetty, vaikkei mainitun lain 1, 1 a, 1 b ja 2 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty, tai jos patentti käsittää sellaista, mikä ei ole ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä.

3 Tunnettu tekniikka

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään arvioinut ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 uutuutta ja keksinnöllisyyttä seuraaviin viitejulkaisuihin nähden:

J1: FI 121705

J2: FI 121780

J3: EP 2298689

J4: DE 2910057

J5: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/42/EY, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, koneista ja direktiivin 95/16/EY muuttamisesta (uudelleenlaadittu)), tässä päätöksessä myös konedirektiivi, liite I, kappale 4.2.2 ”Kuormituksen valvonta”

J6: Konedirektiivin soveltamisopas, kohta 354 ”Ylikuormituksen ja kaatumisen estäminen”

4 Patenttivaatimusten täsmällisyys

John Deere Forestry Oy on esittänyt, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimusten ja vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 1 — 3 menetelmään kohdistuvassa itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 on käytetty ilmaisua ”momentin perusteella”. Kyseisestä ilmaisusta puuttuu John Deere Forestry Oy:n mukaan patentin selityksessä oleva olennainen piirre ”komponentti” ilmaisusta ”momentin komponentin perusteella”, jolloin patenttivaatimusten ja selityksen välillä on ristiriita, joka aiheuttaa epäselvyyttä, mistä syystä kyseiset patenttivaatimukset eivät ole täsmällisiä.

Ponsse Oyj on esittänyt, että vastaajan esittämä ei ole patenttilaissa tarkoitettu väiteperuste.

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään esittänyt, että myönnetyn patentin itsenäisessä menetelmävaatimuksessa 1 ja itsenäisessä laitevaatimuksessa 10 on painovirhe. Patenttivaatimusten tunnusmerkkiosien jälkimmäisestä piirteestä puuttuu komponentti-sana. Patentti- ja rekisterihallitus on lausumassaan myös tulkinnut itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 9 piirteiden C ja F (kuten jäljempänä kohdassa 5 on esitetty) sisältävän piirteen ”momentin komponentin perusteella”.

Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännön mukaan patenttivaatimuksen tulee määritellä selvästi keksinnön kohde ja mainittava kaikki keksinnön olennaiset piirteet (ks. esim. T 68/85). Tällaisten piirteiden puuttumisen arvioinnissa on kysymys patenttivaatimuksen täsmällisyyden arvioinnista.

John Deere Forestry Oy on siis esittänyt, että edellä esitetystä syystä patenttivaatimukset eivät ole täsmällisiä. Markkinaoikeus toteaa, että patenttilain 8 §:n 1 momentissa säädettyä vaatimusta patenttivaatimusten täsmällisyydestä ei ole sisällytetty patenttilaissa sen paremmin niihin perusteisiin, jonka puuttumisen perusteella myönnettyä patenttia vastaan voitaisiin tehdä väite tai edelleen valitus tuomioistuimeen myönnetyn patentin kumoamiseksi.

Markkinaoikeus edelleen toteaa, että edellä mainitussa suhteessa patenttilain säännökset vastaavat Euroopan patenttisopimuksen (EPC) määräyksiä. Myöskään Euroopan patenttisopimuksen 84 artiklassa säädettyä vaatimusta patenttivaatimusten täsmällisyydestä ei ole sisällytetty Euroopan patenttisopimuksessa sen paremmin niihin perusteisiin, joiden puuttumisen perusteella myönnettyä eurooppapatenttia vastaan voitaisiin tehdä väite tai edelleen valitus Euroopan patenttiviraston valituslautakuntiin myönnetyn eurooppapatentin kumoamiseksi.

Viimeksi mainitussa Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan ratkaisussa on sinänsä ollut kysymys Euroopan patenttisopimuksen määräysten tulkinnasta. Patenttilain muuttamista koskeneissa lainvalmistelutöissä on kuitenkin korostettu, että Euroopan patenttisopimuksen ja patenttilain tulkinnan tulee olla mahdollisimman yhdenmukaisia oikeusvarmuuden turvaamiseksi (ks. esim. HE 92/2005 vp s. 28). Suomi on liittynyt Euroopan patenttisopimukseen vuonna 1996. Lainsäätäjän tarkoituksena voidaan siten katsoa olleen, että patenttilakia pyrittäisiin tulkitsemaan mahdollisimman samalla tavalla kuin Euroopan patenttisopimusta.

Markkinaoikeus toteaa, että patenttilain säännökset edellä mainitulta osin vastaavat asiallisesti täysin Euroopan patenttisopimuksen vastaavia määräyksiä.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että edellä mainitulle Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan ratkaisulle G 3/14 on annettavissa merkitystä arvioitaessa sitä, missä määrin kysymykseen patenttivaatimusten epätäsmällisyydestä on kiinnitettävissä huomiota patenttivaatimusten hyväksyttävyyttä arvioitaessa.

Edellä kuvatun ja asiassa sovellettavan Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännön perusteella asiassa on siten arvioitava, voidaanko täsmällisyyttä tutkia markkinaoikeudessa ja, mikäli voidaan, onko patenttivaatimus tältä osin täsmällinen.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman ja vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 1 — 3 piirre C (kuten jäljempänä kohdassa 5 on esitetty), jossa on käytetty ilmaisua ”momentin perusteella”, on sisältynyt sellaisenaan myönnettyyn patenttivaatimukseen 1. Vastaavasti ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 10 ja vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 1 — 3 patenttivaatimuksen 9 piirre F (kuten jäljempänä kohdissa 6, 7 ja 8 on esitetty), jossa on käytetty ilmaisua ”momentin perusteella”, on sisältynyt sellaisenaan myönnettyyn patenttivaatimukseen 10. Näin ollen markkinaoikeuden tarkasteltavina olevien patenttivaatimusten piirteitä C ja F ei ole muutettu siihen nähden, missä muodossa ne ovat sisältyneet myönnettyihin patenttivaatimuksiin. Asiassa ei siten tule arvioitavaksi, onko mainituissa piirteissä täsmällisesti esitetty se, mitä niillä halutaan suojata.

5 Ensisijainen patenttivaatimusasetelma

Ensisijainen patenttivaatimusasetelma on myönnetyn ja sittemmin Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisella päätöksellään kumoaman patentin mukainen patenttivaatimusasetelma. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 kohdistuu menetelmään ja itsenäinen patenttivaatimus 10 kohdistuu järjestelyyn. Ensisijaisessa patenttivaatimusasetelmassa on lisäksi epäitsenäiset menetelmävaatimukset 2 — 9 ja järjestelyyn kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 11 — 23 sekä metsäkoneeseen kohdistuva epäitsenäinen patenttivaatimus 24.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1 on Patentti- ja rekisterihallituksen esittämällä tavalla jaettu piirteisiin seuraavasti:

A. Menetelmä metsätyöyksikön ainakin yhden runko-osan (2, 3, 4) vakauttamiseksi, tunnettu siitä, että:

B. määritetään (501) metsätyöyksikön (1) hyötykuorman tuettavaan runko-osaan (2, 3, 4) kohdistaman momentin ainakin olennaisesti pituussuuntaisen kiertoakselin (C) ympäri vaikuttava komponentti ja

C. määritetään (502) ainakin mainitun hyötykuorman tuettavaan runko-osaan kohdistaman momentin perusteella ainakin runko-osan vakauttamiseen tarvittavan ainakin yhden tukimomentin (T

Support

) suuruus ja suunta.

Sen itsenäinen laitteistoon kohdistuva patenttivaatimus 10 kuuluu piirteisiin jaettuna seuraavasti:

D. Järjestely metsätyöyksikön ainakin yhden runko-osan vakauttamiseksi, tunnettu siitä, että

E. järjestely käsittää ainakin välineet (71, 81a-81d, 72, 82) metsätyöyksikön (1) hyötykuorman tuettavaan runko-osaan (2, 3, 4) kohdistaman momentin ainakin olennaisesti pituussuuntaisen kiertoakselin (C) ympäri vaikuttavan komponentin määrittämiseksi, sekä

F. välineet (72, 82) ainakin runko-osan vakauttamiseen tarvittavan ainakin yhden tukimomentin suuruuden ja suunnan määrittämiseksi mainitun hyötykuorman tuettavaan runko-osaan kohdistaman momentin perusteella.

5.1 Patenttilain 1 §:ssä säädetyistä patentoitavuuden edellytyksistä

Ponsse Oyj on esittänyt, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 esitetty menetelmä runko-osan vakauttamiseksi, jossa määritetään momentin komponentti ja määritetään tukimomentin suuruus, on patentoitavissa oleva keksintö kuten myös itsenäisen patenttivaatimuksen 10 mukainen järjestely.

John Deere Forestry Oy:n mukaan itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 10 piirteet eivät ilmaise teknistä luonnetta tai vaikutusta, ja kyseessä ei ole keksintö vaan pelkästään suunnitelma, sääntö tai menetelmä älyllistä toimintaa, peliä tai liiketoimintaa varten taikka tietokoneohjelma, joka ei ole patentoitavissa.

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että itsenäisellä menetelmävaatimuksella 1 ja itsenäisellä laitevaatimuksella 10 on tekninen luonne, joten ne ovat patentoitavissa.

Asiassa on kysymys siitä, onko ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksessa 1 esitetty menetelmä patenttilain 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu keksintö.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1 kohdistuu menetelmään metsätyöyksikön ainakin yhden runko-osan vakauttamiseksi (piirre A). Menetelmä käsittää vaiheet, joissa määritetään kuorman aikaansaaman, tuettavaan runko-osaan kohdistuvan momentin pituusakselin suuntainen komponentti (piirre B) ja mainitun momentin perusteella runko-osan vakauttamiseen tarvittavan tukimomentin suuruus ja suunta (piirre C). Mainittu patenttivaatimus kattaa siten suoritusmuotoja, jonka menetelmävaiheilla lasketaan runko-osan vakauttamiseen tarvittavan tukimomentin suuruus ja suunta.

Patenttivaatimuksessa 1 ei ole esitetty, että menetelmävaiheet B ja C suoritettaisiin teknisillä välineillä. Patenttivaatimuksen 1 on siten katsottava kattavan suoritusmuotoja, joissa tukimomentin suuruuden ja suunnan laskeminen toteutetaan pelkästään älyllisenä prosessina. Laskutoimitusten lopputuloksena saatavalla tukimomentin suuruudella ja suunnalla on sinänsä tekninen merkitys, mutta pelkästään laskettavien arvojen teknisen merkityksen perusteella ei ole katsottavissa, että laskutoimitukset itsessään olisivat luonteeltaan teknisiä tai edellyttäisivät teknisten välineiden käyttöä. Myöskään laskutoimitusten mahdollinen monimutkaisuus ja/tai vaativuus ei ole peruste katsoa, etteivät laskutoimitukset olisi suoritettavissa pelkästään älyllisenä prosessina (ks. Euroopan patenttiviraston teknisen valituslautakunnan ratkaisu T 914/02).

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1 kattaa suoritusmuotoja, jotka koskevat pelkästään menetelmää älyllistä toimintaa varten. Koska patentoitavuuden edellytysten on täytyttävä patenttivaatimuksen koko laajuudessa, ensisijainen patenttivaatimusasetelma ei siten jo mainitusta syystä ole hyväksyttävissä.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei täytä patenttilain 1 §:ssä patentoitavissa olevalle keksinnölle säädettyjä edellytyksiä.

6 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 1

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 menetelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 1 eroaa ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 siihen lisättyjen piirteiden G ja H osalta. Järjestelyyn kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 9 eroaa ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisestä patenttivaatimuksesta 10 siihen lisättyjen piirteiden I ja J osalta.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimus 1 on Patentti- ja rekisterihallituksen esittämällä tavalla jaettu piirteisiin seuraavasti:

A. Menetelmä metsätyöyksikön ainakin yhden runko-osan (2, 3, 4) vakauttamiseksi,

G. joka metsätyöyksikkö käsittää ainakin kaksi runko-osaa (2, 3, 4), jotka ovat kierrettävissä toistensa suhteen ainakin yhden olennaisesti metsätyöyksikön pituusakselin suuntaisen kiertoakselin (C) suhteen, tunnettu siitä, että:

B. määritetään (501) metsätyöyksikön (1) hyötykuorman tuettavaan runko-osaan (2, 3, 4) kohdistaman momentin ainakin olennaisesti pituussuuntaisen kiertoakselin (C) ympäri vaikuttava komponentti,

C. määritetään (502) ainakin mainitun hyötykuorman tuettavaan runko-osaan kohdistaman momentin perusteella ainakin runko-osan vakauttamiseen tarvittavan ainakin yhden tukimomentin (T

Support

) suuruus ja suunta, ja

H. muodostetaan (503) ainakin yhdellä toimilaitteella (6, 73, 83) kokonaistukimomentti, joka vastaa suuruudeltaan ja suunnaltaan määritettyä tarvittavaa tukimomenttia (T

support

).

Sen itsenäinen laitteistoon kohdistuva patenttivaatimus 9 kuuluu piirteisiin jaettuna seuraavasti:

D. Järjestely metsätyöyksikön ainakin yhden runko-osan vakauttamiseksi,

I. joka metsätyöyksikkö käsittää ainakin kaksi runko-osaa (2, 3, 4), jotka ovat kierrettävissä toistensa suhteen ainakin yhden olennaisesti metsätyöyksikön pituusakselin suuntaisen kiertoakselin (C) suhteen, tunnettu siitä, että

E. järjestely käsittää ainakin välineet (71, 81a — 81d, 72, 82) metsätyöyksikön (1) hyötykuorman tuettavaan runko-osaan (2, 3, 4) kohdistaman momentin ainakin olennaisesti pituussuuntaisen kiertoakselin (C) ympäri vaikuttavan komponentin määrittämiseksi,

F. välineet (72, 82) ainakin runko-osan vakauttamiseen tarvittavan ainakin yhden tukimomentin suuruuden ja suunnan määrittämiseksi mainitun hyötykuorman tuettavaan runko-osaan kohdistaman momentin perusteella, sekä

J. välineet tarvittavan tukimomentin muodostamiseksi ja säätämiseksi määritetyn suuruiseksi ja suuntaiseksi, jotka välineet tarvittavan tukimomentin muodostamiseksi ja säätämiseksi käsittävät ainakin yhden toimilaitteen (6, 73, 83) kokonaistukimomentin muodostamiseksi, joka kokonaistukimomentti vastaa suuruudeltaan ja suunnaltaan määritettyä tarvittavaa tukimomenttia (T

support

).

6.1 Keksinnöllisyys

Ponsse Oyj on esittänyt, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 itsenäiset patenttivaatimukset 1 ja 9 ovat keksinnöllisiä viitejulkaisujen J1 ja J6 yhdistelmään nähden.

Patentti- ja rekisterihallitus sekä John Deere Forestry Oy ovat esittäneet, että itsenäisissä patenttivaatimuksissa 1 ja 9 esitetty keksintö ei eroa olennaisesti viitejulkaisujen J1 ja J6 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta

Sekä Ponsse Oyj, John Deere Forestry Oy että Patentti- ja rekisterihallitus ovat esittäneet lähimmän tekniikan tason viitejulkaisun olevan viitejulkaisu J1. Markkinaoikeudella ei ole perusteita arvioida asiaa tältä osin toisin.

Viitejulkaisussa J1 on esitetty menetelmä ja järjestelmä metsäkoneiden stabiiliuden parantamiseksi erityisesti ajon aikana. Kyseisen menetelmän ja järjestelmän avulla voidaan pienentää metsäkoneiden liikkumiseen liittyvää kaatumisriskiä. Viitejulkaisun J1 kuvassa 1 on esitetty kaksi runkoa käsittävä nosturillinen harvesteri, jonka kaatumisriski viitejulkaisun selityksen mukaan lisääntyy nosturin kiertokulman kasvaessa. Rungot toisiinsa kytkevän nivelen lukittuessa tai muodostaessa kiertymistä vastustavan momentin tuettava runko tukeutuu nivelen välityksellä myös tukevan rungon sisempään pyörään. Ohjausyksikön ohjausalgoritmi valitsee kiertymistä vastustavan momentin ottaen huomioon yhden tai useamman tekijän seuraavista: nosturin ja vaakasuuntaisen kiertoakselin välinen nosturin kiertokulma, nosturin vaakasuuntainen ulottuma, nostosylinterin paine ja kallistuma (s. 11, r. 34 — 36). Viitejulkaisu J1 esittää siten itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet A ja C.

Viitejulkaisun J1 kuvassa 1 ja sen selityksessä on esitetty metsätyöyksikön käsittävän kaksi runkoa, jotka ovat kierrettävissä vaakasuuntaisen kiertoakselin ympäri, joka on yhdensuuntainen ajosuunnan ja harvesterin pituussuunnan kanssa (s. 5, r. 10 — 16), jolloin viitejulkaisu esittää myös itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen G.

Viitejulkaisun J1 kuvassa 1 ja sen selityksessä on esitetty lisäksi kahden metsäkoneen runko-osan välillä nivel, jonka ulkokehä kiertyy ensimmäisen runko-osan ja sisäkehä toisen runko-osan mukana, ja ulkokehän asentoa ohjataan ainakin yhden paineväliaineella toimivan toimilaitteen avulla (s. 6, r. 4 — 7). Viitejulkaisu J1 esittää siten myös itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen H.

Viitejulkaisu J1 ei esitä itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä B, jonka mukaan menetelmässä määritetään metsätyöyksikön hyötykuorman tuettavaan runko-osaan kohdistaman momentin ainakin olennaisesti pituussuuntaisen kiertoakselin ympäri vaikuttava komponentti.

Patentin selitysosasta ei käy ilmi, että piirteessä B esitetyllä metsätyöyksikön hyötykuorman tuettavaan runko-osaan kohdistaman momentin ainakin olennaisesti pituussuuntaisen kiertoakselin ympäri vaikuttavan komponentin määrittämisellä saataisiin aikaan jokin muu tekninen vaikutus kuin viitejulkaisussa J1 esitetty kiertymistä vastustavan momentin määrittäminen yhden tai useamman tekijän avulla seuraavista: nosturin ja vaakasuuntaisen kiertoakselin välinen nosturin kiertokulma, nosturin vaakasuuntainen ulottuma, nostosylinterin paine ja kallistuma. Tällöin piirteen B metsätyöyksikön hyötykuorman tuettavaan runko-osaan kohdistaman momentin ainakin olennaisesti pituussuuntaisen kiertoakselin ympäri vaikuttavan komponentin määrittämisellä ei saavuteta teknistä vaikutusta viitejulkaisussa J1 esitettyyn määrittämiseen ja välineisiin nähden.

Piirteestä B viitejulkaisuun J1 nähden muodostettava objektiivinen tekninen ongelma on siten saada aikaan vaihtoehtoinen tapa määrittää metsätyöyksikön ainakin yhden runko-osan vakauttamisen tarve.

Yrittäessään ratkaista edellä mainitun objektiivisen teknisen ongelman alan ammattimies tutustuisi EU:n konedirektiiviin 2006/42/EY (viitejulkaisu J5), koska koneiden pitää olla konedirektiivin vaatimusten mukaisia. Viitejulkaisu J6 on viitejulkaisuun J5 läheisesti liittyvä julkaisu, sillä se on edellä mainitun konedirektiivin soveltamisopas, ja alan ammattimiehelle on ilmeistä hakea lisää tietoa konedirektiivistä sen sovellusoppaasta. Viitejulkaisun J6 kohta 354 käsittelee nimenomaan ylikuormituksen ja kaatumisen estämistä. Alan ammattimies odottaisi löytävänsä ratkaisun mainittuun ongelmaan viitejulkaisusta J6.

Viitejulkaisussa J6 on esitetty, että yleensä kuorman ja momentin valvontalaitteiden on pystyttävä mittamaan tai laskemaan asiaan kuuluvat muuttujat, kuten kuorman aiheuttama kaatumismomentti. Viitejulkaisun J1 metsätyöyksikön hyötykuorman tuettavaan runko-osaan kohdistaman momentin pituussuuntaisen kiertoakselin ympäri vaikuttava komponentti edustaa kaatumismomenttia silloin, kun nivelajoneuvon runko-osat ovat olennaisesti suorassa linjassa.

Alan ammattimies soveltaisi viitejulkaisun J6 opetusta ja määrittäisi runko-osan kaatumismomentin hyödyntäen viitejulkaisussa J1 esitettyjä kuorman ja momentin valvontalaitteita. Patenttivaatimuksen 1 piirre B ei siten eroa olennaisesti viitejulkaisujen J1 ja J6 yhdistelmästä tunnetusta.

Markkinaoikeus katsoo edellä esitetyn perusteella, että menetelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 1 ei eroa olennaisesti viitejulkaisujen J1 ja J6 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta.

Edellä lausutuilla perusteilla vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 1 ei ole hyväksyttävissä, eikä asiassa siten ole tarpeen lausua järjestelmää koskevan itsenäisen patenttivaatimuksen 9 osalta.

7 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 2

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 menetelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 1 eroaa vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 siihen lisätyn piirteen K osalta. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 järjestelyyn kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 9 eroaa vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 itsenäisestä patenttivaatimuksesta 9 siihen lisätyn piirteen L osalta.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimus 1 on Patentti- ja rekisterihallituksen esittämällä tavalla jaettu piirteisiin seuraavasti:

A. Menetelmä metsätyöyksikön ainakin yhden runko-osan (2, 3, 4) vakauttamiseksi,

G. joka metsätyöyksikkö käsittää ainakin kaksi runko-osaa (2, 3, 4), jotka ovat kierrettävissä toistensa suhteen ainakin yhden olennaisesti metsätyöyksikön pituusakselin suuntaisen kiertoakselin (C) suhteen, tunnettu siitä, että:

B. määritetään (501) metsätyöyksikön (1) hyötykuorman tuettavaan runko-osaan (2, 3, 4) kohdistaman momentin ainakin olennaisesti pituussuuntaisen kiertoakselin (C) ympäri vaikuttava komponentti,

C. määritetään (502) ainakin mainitun hyötykuorman tuettavaan runko-osaan kohdistaman momentin perusteella ainakin runko-osan vakauttamiseen tarvittavan ainakin yhden tukimomentin (T

Support

) suuruus ja suunta, siten, että

K. tukimomentin suurin arvo rajoitetaan turvalliseen arvoon, ja

H. muodostetaan (503) ainakin yhdellä toimilaitteella (6, 73, 83) kokonaistukimomentti, joka vastaa suuruudeltaan ja suunnaltaan määritettyä tarvittavaa tukimomenttia (T

support

).

Sen itsenäinen laitteistoon kohdistuva patenttivaatimus 9 on jaettavissa piirteisiin seuraavasti:

D. Järjestely metsätyöyksikön ainakin yhden runko-osan vakauttamiseksi,

I. joka metsätyöyksikkö käsittää ainakin kaksi runko-osaa (2, 3, 4), jotka ovat kierrettävissä toistensa suhteen ainakin yhden olennaisesti metsätyöyksikön pituusakselin suuntaisen kiertoakselin (C) suhteen, tunnettu siitä, että

E. järjestely käsittää ainakin välineet (71, 81a — 81d, 72, 82) metsätyöyksikön (1) hyötykuorman tuettavaan runko-osaan (2, 3, 4) kohdistaman momentin ainakin olennaisesti pituussuuntaisen kiertoakselin (C) ympäri vaikuttavan komponentin määrittämiseksi,

F. välineet (72, 82) ainakin runko-osan vakauttamiseen tarvittavan ainakin yhden tukimomentin suuruuden ja suunnan määrittämiseksi mainitun hyötykuorman tuettavaan runko-osaan kohdistaman momentin perusteella

L. siten, että tukimomentin suurin arvo rajoitetaan turvalliseen arvoon, sekä

J. välineet tarvittavan tukimomentin muodostamiseksi ja säätämiseksi määritetyn suuruiseksi ja suuntaiseksi, jotka välineet tarvittavan tukimomentin muodostamiseksi ja säätämiseksi käsittävät ainakin yhden toimilaitteen (6, 73, 83) kokonaistukimomentin muodostamiseksi, joka kokonaistukimomentti vastaa suuruudeltaan ja suunnaltaan määritettyä tarvittavaa tukimomenttia (T

support

).

7.1 Lisätty materiaali

John Deere Forestry Oy on esittänyt, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 itsenäisiin patenttivaatimuksiin 1 ja 9 lisättyjen piirteiden K ja L käsittämä termi ”tukimomentin suurin arvo” ei perustu patentin perusasiakirjaan.

Patentti- ja rekisterihallitus ja Ponsse Oyj ovat esittäneet, että lisätyt piirteet K ja L perustuvat patentin perusasiakirjaan.

Edellä todetusti patenttilain 13 §:n mukaan patenttihakemusta ei saa muuttaa siten, että patenttia haetaan johonkin, mikä ei ole käynyt selville hakemuksesta, kun hakemus on tehty. Patenttiasetuksen 19 §:n mukaan patenttivaatimusta ei saa muuttaa siten, että se tulee sisältämään sellaista, mikä ei ilmene asiakirjasta, joka mainitun asetuksen 21 §:n 1 tai 2 momentin tahi 24 §:n 1 momentin mukaan on perusasiakirja.

Markkinaoikeus toteaa, että kyseessä olevan patentin myöntämiseen johtaneen patenttihakemuksen perusasiakirjan selityksessä (s. 19, r. 29 — 33) on esitetty, että ”tukimomenttia ei ole toisaalta edullista kasvattaa suuremmaksi kuin toinen momenttiraja T

max

, sillä mikäli momenttia kasvatetaan liian suureksi, lopulta tukeva runko kaatuu. Mikäli kuljettaja istuu tuettavalla rungolla, hän ei välttämättä pysty havaitsemaan tukevan rungon olevan lähellä kaatumista. Tästä johtuen aktiivisesti säädettävä tukimomentti rajoitetaan turvalliseen arvoon.” ”Toinen momenttiraja T

max

” on patentin selityksessä määritetty korkeintaan yhtä suureksi kuin pienempi seuraavista: momentti, joka aiheuttaa tuettavan runko-osan kaatumisen tukimomentin vaikutussuuntaan, tai momentti, joka aiheuttaa tukevan rungon stabiliteetin menetyksen.

Itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 lisätty piirre K liittyy piirteeseen C, jossa määritetään ainakin runko-osan vakauttamiseen tarvittavan ainakin yhden tukimomentin suuruus ja suunta, ja se rajoittaa piirteen C tukimomentin suuruutta siten, että tukimomentin suurin arvo rajoitetaan turvalliseen arvoon.

Alan ammattimies pystyy käyttäen yleistietämystään johtamaan suoraan ja yksikäsitteisesti edellä esitetystä patentin selityksestä piirteen, jonka mukaan runko-osan vakauttamiseen tarvittavan tukimomentin suurin arvo rajoitetaan turvalliseen arvoon.

Edellä lausutuilla perusteilla itsenäisiä patenttivaatimuksia 1 ja 9 ei ole näin ollen katsottava muutetun niin, että ne olisivat tulleet käsittämään sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksen perusasiakirjasta.

7.2 Keksinnöllisyys

Ponsse Oyj on esittänyt, että vaihtoehtoisen patenttiasetelman 2 itsenäiset patenttivaatimukset 1 ja 9 ovat keksinnöllisiä viitejulkaisuiden J1 ja J6 yhdistelmään nähden.

Patentti- ja rekisterihallitus sekä John Deere Forestry Oy ovat esittäneet, että itsenäisissä patenttivaatimuksissa 1 ja 9 esitetty keksintö ei eroa olennaisesti viitejulkaisujen J1 ja J6 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä jaksossa 6.1 viitejulkaisusta J1 esitetyn perusteella viitejulkaisu J1 esittää vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet A, G, C ja H mutta ei piirrettä B. Edellä kuvatun mukaisesti vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 itsenäinen patenttivaatimus 1 eroaa vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 siihen lisätyn piirteen K osalta, jonka mukaan tukimomentin suurin arvo rajoitetaan turvalliseen arvoon. Viitejulkaisu J1 ei esitä piirrettä K.

Edellä mainittujen erottavien piirteiden voidaan katsoa ratkaisevan kaksi toisistaan riippumatonta objektiivista osaongelmaa ja näin ollen niiden osalta keksinnöllisyys tulee arvioida erikseen. Kun otetaan huomioon edellä jaksossa 6.1 piirteen B keksinnöllisyydestä esitetty, markkinaoikeus toteaa, että piirre B ei erota patenttivaatimusta 1 olennaisesti tunnetusta tekniikan tasosta.

Piirteen K ratkaisema ongelma on, miten estetään, ettei metsätyöyksikön tuettavaan runko-osaan kohdistettava tukimomentti kaada kyseistä runko-osaa.

Yrittäessään ratkaista edellä mainitun koneen turvallisuuteen liittyvän objektiivisen teknisen ongelman alan ammattimies tutustuisi edellä jaksossa 6.1 esitetyillä perusteilla EU:n konedirektiiviin 2006/42/EY (viitejulkaisu J5) ja sen sovellusoppaaseen (viitejulkaisu J6) ja erityisesti sen kohtaan 354, josta alan ammattimies odottaisi löytävänsä ratkaisun mainittuun ongelmaan.

Viitejulkaisun J6 kohdassa 354 on esitetty, että viitejulkaisussa J5 kuormituksen valvonnasta kaatumismomentin ylittyessä esitetyn vaatimuksen tarkoituksena on estää koneen käyttäminen tarkoituksella tai vahingossa valmistajan ilmoittaman suurimman sallitun työkuorman ylittävien kuormien nostamiseen tai siten, että kaatumismomentti ylittyy. Viitejulkaisussa J6 on lisäksi esitetty, että turvalaitteiden valinta riippuu kyseessä olevan koneen luokasta sekä ominaisuuksista ja että yleensä kuorman ja momentin valvontalaitteiden on pystyttävä mittamaan tai laskemaan asiaan kuuluvat muuttujat, kuten kuorman aiheuttama kaatumismomentti. Viitejulkaisussa J6 on vielä esitetty, että laitteiden on varoitettava käyttäjää, ennen kuin kaatumismomentti saavutetaan.

Viitejulkaisussa J1 esitetylle piirteen H mukaiselle toimilaitteelle on esitetty taulukoissa 1 ja 2 kolme momenttitasoa M1 — M3. Viitejulkaisun J1 selityksen mukaan suurin momenttitaso M3 otetaan käyttöön silloin, kun nosturi on lähes kohtisuorassa kiertoakseliin nähden, jos nosturin kiertokulma vaihtelee välillä 0° — 180°.

Alan ammattimies soveltaisi viitejulkaisun J6 opetusta viitejulkaisuun J1 ja rajoittaisi tukimomentin M3 suurimman arvon turvalliseen arvoon, jotta tukimomentti ei kaada nosturin sisältävää runkoa. Patenttivaatimuksen 1 piirre K ei siten eroa olennaisesti viitejulkaisujen J1 ja J6 yhdistelmästä tunnetusta.

Markkinaoikeus katsoo edellä esitetyn perusteella, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 menetelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 1 ei eroa olennaisesti viitejulkaisujen J1 ja J6 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta.

Edellä lausutuilla perusteilla vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 2 ei ole hyväksyttävissä, eikä asiassa siten ole tarpeen lausua järjestelmää koskevan itsenäisen patenttivaatimuksen 9 osalta.

8 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 3

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 menetelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 1 eroaa vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 siihen lisätyn piirteen M osalta. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 järjestelyyn kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 9 eroaa vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 itsenäisestä patenttivaatimuksesta 9 siihen lisätyn piirteen N osalta.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 patenttivaatimus 1 kuuluu piirteisiin jaettuna seuraavasti:

A. Menetelmä metsätyöyksikön ainakin yhden runko-osan (2, 3, 4) vakauttamiseksi,

G. joka metsätyöyksikkö käsittää ainakin kaksi runko-osaa (2, 3, 4), jotka ovat kierrettävissä toistensa suhteen ainakin yhden olennaisesti metsätyöyksikön pituusakselin suuntaisen kiertoakselin (C) suhteen, tunnettu siitä, että:

B. määritetään (501) metsätyöyksikön (1) hyötykuorman tuettavaan runko-osaan (2, 3, 4) kohdistaman momentin ainakin olennaisesti pituussuuntaisen kiertoakselin (C) ympäri vaikuttava komponentti,

C. määritetään (502) ainakin mainitun hyötykuorman tuettavaan runko-osaan kohdistaman momentin perusteella ainakin runko-osan vakauttamiseen tarvittavan ainakin yhden tukimomentin (T

Support

) suuruus ja suunta, siten, että

M. tukimomentti (T

support

) on pienempi kuin pienempi seuraavista: momentti, joka aiheuttaa tuettavan runko-osan (2, 3, 4) kaatumisen tukimomentin vaikutussuuntaan, tai momentti, joka aiheuttaa tukevan runko-osan (2, 3, 4) stabiliteetin menetyksen, ja

H. muodostetaan (503) ainakin yhdellä toimilaitteella (6, 73, 83) kokonaistukimomentti, joka vastaa suuruudeltaan ja suunnaltaan määritettyä tarvittavaa tukimomenttia (T

support

).

Sen itsenäinen laitteistoon kohdistuva patenttivaatimus 9 on jaettavissa piirteisiin seuraavasti:

D. Järjestely metsätyöyksikön ainakin yhden runko-osan vakauttamiseksi,

I. joka metsätyöyksikkö käsittää ainakin kaksi runko-osaa (2, 3, 4), jotka ovat kierrettävissä toistensa suhteen ainakin yhden olennaisesti metsätyöyksikön pituusakselin suuntaisen kiertoakselin (C) suhteen, tunnettu siitä, että

E. järjestely käsittää ainakin välineet (71, 81a — 81d, 72, 82) metsätyöyksikön (1) hyötykuorman tuettavaan runko-osaan (2, 3, 4) kohdistaman momentin ainakin olennaisesti pituussuuntaisen kiertoakselin (C) ympäri vaikuttavan komponentin määrittämiseksi,

F. välineet (72, 82) ainakin runko-osan vakauttamiseen tarvittavan ainakin yhden tukimomentin suuruuden ja suunnan määrittämiseksi mainitun hyötykuorman tuettavaan runko-osaan kohdistaman momentin perusteella siten, että

N. tukimomentti (T

support

) on pienempi kuin pienempi seuraavista: momentti, joka aiheuttaa tuettavan runko-osan (2, 3, 4) kaatumisen tukimomentin vaikutussuuntaan, tai momentti, joka aiheuttaa tukevan runko-osan (2, 3, 4) stabiliteetin menetyksen, sekä

J. välineet tarvittavan tukimomentin muodostamiseksi ja säätämiseksi määritetyn suuruiseksi ja suuntaiseksi, jotka välineet tarvittavan tukimomentin muodostamiseksi ja säätämiseksi käsittävät ainakin yhden toimilaitteen (6, 73, 83) kokonaistukimomentin muodostamiseksi, joka kokonaistukimomentti vastaa suuruudeltaan ja suunnaltaan määritettyä tarvittavaa tukimomenttia (T

support

).

8.1 Lisätty materiaali

John Deere Forestry Oy on esittänyt, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 itsenäisiin patenttivaatimuksiin 1 ja 9 lisättyjen piirteiden M ja N määrittelemä tukimomentti ja sen suuruus ei perustu patentin perusasiakirjaan.

Patentti- ja rekisterihallitus sekä Ponsse Oyj ovat esittäneet, että lisätyt piirteet M ja N perustuvat patentin perusasiakirjaan.

Markkinaoikeus toteaa, että patentin perusasiakirjan kuviota 6 koskevan selityksen mukaan tukimomentin pitää olla pienempi kuin toinen momenttiraja, joka on korkeintaan yhtä suuri kuin pienempi seuraavista: momentti, joka aiheuttaa tuettavan runko-osan kaatumisen tukimomentin vaikutussuuntaan, tai momentti, joka aiheuttaa tukevan rungon stabiliteetin menetyksen (s. 16, r. 14 — 18).

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että alan ammattimiehelle tukimomentin määrittäminen suoraan suhteessa kahteen momenttiin myös ilman patentin selitykseen sisältyvää ilmaisua ”toinen momenttiraja” ilmenee patentin selityksestä suoraan ja yksiselitteisesti eikä alan ammattimies saa uutta teknistä opetusta siihen nähden, mitä keksinnöstä on esitetty patentin perusasiakirjassa.

Edellä lausutuilla perusteilla itsenäisiä patenttivaatimuksia 1 ja 9 ei ole näin ollen katsottava muutetun niin, että ne olisivat tulleet käsittämään sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patentin perusasiakirjasta.

8.2 Keksinnöllisyys

Ponsse Oyj on esittänyt, että vaihtoehtoisen patenttiasetelman 3 itsenäiset patenttivaatimukset 1 ja 9 ovat keksinnöllisiä viitejulkaisuiden J1 ja J6 yhdistelmään nähden.

John Deere Forestry Oy on esittänyt, että itsenäisissä patenttivaatimuksissa 1 ja 9 esitetty keksintö ei eroa olennaisesti viitejulkaisujen J1 ja J6 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta. Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että itsenäisissä patenttivaatimuksissa 1 ja 9 esitetty keksintö ei eroa olennaisesti viitejulkaisujen J1 ja J6 yhdistelmästä yhdistettynä alan ammattimiehen yleistietoon.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä jaksossa 6.1 viitejulkaisusta J1 esitetyn perusteella viitejulkaisu J1 esittää vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet A, G, C ja H mutta ei piirrettä B. Edellä kuvatun mukaisesti vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 itsenäinen patenttivaatimus 1 eroaa vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 siihen lisätyn piirteen M osalta, jonka mukaan menetelmässä tukimomentti on pienempi kuin pienempi seuraavista: momentti, joka aiheuttaa tuettavan runko-osan kaatumisen tukimomentin vaikutussuuntaan, tai momentti, joka aiheuttaa tukevan runko-osan stabiliteetin menetyksen. Viitejulkaisu J1 ei esitä piirrettä M.

Edellä mainittujen erottavien piirteiden B ja M voidaan katsoa ratkaisevan kaksi toisistaan riippumatonta objektiivista osaongelmaa, ja näin ollen niiden osalta keksinnöllisyys tulee arvioida erikseen. Kun otetaan huomioon edellä jaksossa 6.1 piirteen B keksinnöllisyydestä esitetty, markkinaoikeus toteaa, että piirre B ei erota patenttivaatimusta 1 olennaisesti tunnetusta tekniikan tasosta.

Patentin selityksestä käy ilmi, että piirteessä M esitetyllä tukimomentin raja-arvolla, joka on pienempi kuin pienempi seuraavista: momentti, joka aiheuttaa tuettavan runko-osan kaatumisen tukimomentin vaikutussuuntaan, tai momentti, joka aiheuttaa tukevan runko-osan stabiliteetin menetyksen, estetään tukimomentin aiheuttama tuettavan rungon kaatuminen tai tukevan rungon stabiliteetin menetys. Piirre M ratkaisee ongelman, miten estetään, ettei metsätyöyksikön tuettavaan runko-osaan kohdistettava tukimomentti kaada kyseistä runko-osaa tai ettei tukeva runko-osa menetä stabiliteettiaan.

Yrittäessään ratkaista edellä mainitun koneen turvallisuuteen liittyvän objektiivisen teknisen ongelman alan ammattimies tutustuisi edellä jaksossa 6.1 esitetyillä perusteilla EU:n konedirektiiviin 2006/42/EY (viitejulkaisu J5) ja sen sovellusoppaaseen (viitejulkaisu J6) ja erityisesti sen kohtaan 354, josta alan ammattimies odottaisi löytävänsä ratkaisun mainittuun ongelmaan.

Kuten markkinaoikeus on todennut jo vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 kohdalla, viitejulkaisun J6 kohdassa 354 on esitetty, että viitejulkaisussa J5 kuormituksen valvonnasta kaatumismomentin ylittyessä esitetyn vaatimuksen tarkoituksena on estää koneen käyttäminen tarkoituksella tai vahingossa siten, että kaatumismomentti ylittyy. Viitejulkaisussa J6 on lisäksi esitetty, että turvalaitteiden valinta riippuu kyseessä olevan koneen luokasta ja ominaisuuksista ja että yleensä kuorman ja momentin valvontalaitteiden on pystyttävä mittamaan tai laskemaan asiaan kuuluvat muuttujat, kuten kuorman aiheuttama kaatumismomentti. Viitejulkaisussa J6 on vielä esitetty, että laitteiden on varoitettava käyttäjää ennen kuin kaatumismomentti saavutetaan.

Viitejulkaisussa J1 esitetylle piirteen H mukaiselle toimilaitteelle on esitetty taulukoissa 1 ja 2 kolme momenttitasoa M1 — M3. Viitejulkaisun J1 selityksen mukaan suurin momenttitaso M3 otetaan käyttöön silloin, kun nosturi on lähes kohtisuorassa kiertoakseliin nähden, jos nosturin kiertokulma vaihtelee välillä 0° — 180°.

Alan ammattimies soveltaisi viitejulkaisun J6 opetusta viitejulkaisuun J1 ja määrittäisi tukimomentin M3 pienemmäksi kuin nosturin käsittävän rungon kaatumisen tukimomentin vaikutussuuntaan aiheuttava tukimomentti, jotta tukimomentti M3 ei kaada nosturin käsittävää runkoa. Alan ammattimies soveltaisi viitejulkaisun J6 opetusta viitejulkaisuun J1 ja määrittäisi tukimomentin M3 myös pienemmäksi kuin momentti, joka aiheuttaa tukevan runko-osan stabiliteetin menetyksen. Patenttivaatimuksen 1 piirre M ei siten eroa olennaisesti viitejulkaisujen J1 ja J6 yhdistelmästä tunnetusta.

Markkinaoikeus katsoo edellä esitetyn perusteella, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 menetelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 1 ei eroa olennaisesti viitejulkaisujen J1 ja J6 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta.

Edellä lausutuilla perusteilla vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 3 ei ole hyväksyttävissä, eikä asiassa siten ole tarpeen lausua järjestelmää koskevan itsenäisen patenttivaatimuksen 9 osalta.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen ja Reima Jussila sekä markkinaoikeusinsinöörit Pasi Nikkonen ja Merja Heikkinen-Keinänen.

Huomaa

Päätöksestä on valitettu. Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Liitteet

Liite 1 Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 15.12.2022

Liite 2 Ensisijainen patenttivaatimusasetelma

Liite 3 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 1

Liite 4 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 2

Liite 5 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 3