Market Court dismissed public procurement appeal, ruling tender evaluation was fair despite vague criteria.

Päätös, josta valitetaan

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen johtajan hankintapäätös 31.5.2024

Asian tausta

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 27.3.2024 julkaistulla sosiaali- ja terveyspalveluita koskevalla hankintailmoituksella ja 11.4.2024 julkaistulla korjausilmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta tekoälyn hyödyntämisosaamiseen liittyvästä koulutuspalvelujen hankinnasta viidelle eri osa-alueelle 31.5.2024 alkavalle ja 29.4.2025 päättyvälle sopimuskaudelle.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen johtaja on 31.5.2024 tekemällään hankintapäätöksellä OPH-2138-2024 valinnut kaikkien osa-alueiden palveluntuottajaksi Minna Learning Oy:n ja Y4 Works Oy:n.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 3.000.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

TechClass Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 10.225,70 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyynnössä tarjousten vertailuperusteet ovat olleet epäselvät ja jättäneet hankintayksikölle liian laajan harkintavallan tarjousvertailussa. Tarjoukset eivät ole olleet keskenään vertailukelpoisia. Toteutussuunnitelman arviointiperusteet ja sittemmin pisteytyksessä käytetyt perustelut ovat eronneet toisistaan.

Hankinta on käsittänyt viisi eri osa-aluetta, joiden vertailuun liittyen valittaja on antanut kuhunkin osa-alueeseen yhtenevät toteutussuunnitelmat. Hankintayksikkö on kohdellut tarjoajia tarjousvertailussa epätasapuolisesti, kun se ei ole antanut valittajalle toteutussuunnitelmasta täysiä pisteitä.

Hankintayksikkö ei ole antanut valittajalle yhtään pistettä arviointiperusteesta ”Toteutussuunnitelmassa on kuvattu selkeästi erilaisia keinoja, miten koulutuksen tehtävät ovat sovitettavissa osallistujien työympäristöön”. Hankintayksikkö on perustellut pisteytystä sillä, että valittaja olisi maininnut toteutussuunnitelmassaan vain yhden omiin työtehtäviin liittyvän harjoituksen, joka oli vähimmäisvaatimus ja josta ei anneta laatupisteitä. Tarjouspyynnössä arviointiperusteena on mainittu ”keinot”, mutta arvioinnissa on edellytetty ”harjoituksia”. Kyseinen arviointiperuste on ollut epäselvä ja harhaanjohtava. Määritelmä ”keino” ei ole vertailuperusteena riittävän täsmällinen.

Valittaja on kuvannut toteutussuunnitelmassaan erilaisia keinoja, joilla koulutuksen tehtävät voidaan sovittaa osallistujien työympäristöön. Tällaisia ovat olleet loppuprojekti, interaktiivinen työpaja, pienryhmätyöskentely, mentorointi, asiantuntijavierailut ja muut kohdennetut tehtävät.

Erityisesti ravintola- ja matkailualan osa-alue sisältää hyvin erilaisia työtehtäviä ja -ympäristöjä, minkä vuoksi yksityiskohtaisten esimerkkien antaminen etukäteen omien työtehtävien osalta on mahdotonta.

Valittaja on saanut arviointiperusteesta ”Opiskelijahankintasuunnitelma on kattava ja kohderyhmän tavoittamiseksi on tunnistettu useita toimialaan liittyviä keinoja/kanavia” kolme pistettä. Hankintayksikkö on perustellut pisteytystä sillä, että suunnitelma on kattava, mutta useita toimialakohtaisia kanavia ei ole tunnistettu ja nimetty. Arviointiperusteesta on ollut ymmärrettävissä, että keinoja ja kanavia ”tunnistetaan”, mutta siitä ei ilmene, että kanavat tulee ”nimetä”. Kyseinen arviointiperuste on ollut epäselvä ja harhaanjohtava, eikä määritelmä ”tunnistaminen” ole vertailuperusteena riittävän täsmällinen.

Valittaja on tunnistanut toteutussuunnitelmassaan useita toimialaan liittyviä keinoja kohderyhmän tavoittamiseksi, kuten yritysmarkkinointi, some-viestintä ja verkkomainonta, alan julkaisut sekä alihankintapalvelut.

Valittaja on saanut arviointiperusteesta ”Opintojen aikaisten tukitoimien toteutussuunnitelma on kattava ja siinä on tunnistettu työn ohessa opiskelevien osallistujien erityiset tuen tarpeet” kolme pistettä. Hankintayksikkö on perustellut pisteytystä sillä, että tukitoimien toteutussuunnitelma on kattava, mutta siinä ei ole tunnistettu työn ohessa opiskelevien osallistujien erityisiä tuen tarpeita. Määritelmä ”tunnistaminen” ei ole vertailuperusteena riittävän täsmällinen.

Valittaja on tunnistanut työn ohessa opiskelevien tarpeen erityiselle tuelle. Tarjousten vertailu on ollut virheellistä, koska valittajan toteuttamissuunnitelmassaan antama selvitys on jätetty huomiotta. Valittajan selvitys on tältä osin kattanut AI Tutor -ominaisuuden sekä TechLMS monikieliset ominaisuudet, interaktiivisen työpajan, kouluttajien ohjauksen ja tuen, tukiliput, yhteistyökeskustelut, kohdennetun tuen, sekä opintoneuvojan erityistuen monipuolisiin oppimishaasteisiin.

Vastine

Vaatimukset

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.362,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyyntö ja tarjousten vertailuperusteet ovat olleet selviä. Vertailuperusteet ovat olleet myös täsmällisiä ja rajattuja, minkä vuoksi tarjoajat ovat pystyneet riittävällä tasolla arvioimaan, minkälaisia seikkoja laatuarvioinnin kohteena olevassa toteutussuunnitelmassa arvostetaan. Saadut tarjoukset ovat olleet vertailukelpoisia. Tarjousten vertailu on suoritettu hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vertailuperusteiden mukaisesti.

Tarjoajien laatimat toteutussuunnitelmat ovat olleet eritasoisia, mikä ilmenee piste-eroina. Jotkin tarjoajat ovat pystyneet laatimaan paremman toteutussuunnitelman kuin valittaja. Tarjousten vertailutaulukosta ja laatuarviointia koskevista sanallisista perusteluista käy ilmi annetut pistemäärät sekä mihin ne ovat perustuneet.

Lähtökohtana tarjousten arvioinnissa hankintayksikkö on pitänyt sitä, että vain toteutussuunnitelmaan nimenomaisesti aukikirjoitetut seikat otetaan huomioon. Useat tarjoajat ovat saaneet kahdesta valittajan viittaamasta arviointiperusteesta täydet viisi pistettä. Tarjoajat ovat siten ymmärtäneet, että erinomaiselle tasolle yltäminen edellyttää, että keinot ja kanavat tuodaan toteutussuunnitelmassa esiin riittävän yksityiskohtaisesti.

Hankintayksikkö on pitänyt perusteena toteutussuunnitelman erinomaisille pisteille sitä, että suunnitelmassa on kuvattu selkeästi erilaisia keinoja koulutuksen tehtävien sovittamisesta osallistujien työympäristöön.

Valittajan esittämistä keinoista loppuprojekti on ainoa, jolla on selvä liittymä osallistujan työympäristöön. Tämä on kuitenkin hankinta-asiakirjoissa ilmoitettu vähimmäisvaatimukseksi. Muut valittajan toteutussuunnitelmassaan kuvaamat keinot ovat koulutuksen sisältöjen ja toteuttamistavan kuvausta, joiden osalta toteutussuunnitelmassa ei ole tuotu esiin sidosta osallistujan työympäristöön, eikä mainittuja keinoja ole huomioitu pisteytyksessä.

Yleisin toteutussuunnitelmissa esitetty keino oli kuvata useampia kyseisenlaisia harjoituksia, mutta myös muita keinoja on arvostettu pisteytyksessä. Muita pisteytyksessä arvostettuja keinoja olivat esimerkiksi yrityksessä työskentelevän ”tekoälykoordinaattorin” kouluttaminen, joka varmistaa tehtävien sovittamisen työympäristöön, työpaikkaohjaajan käyttö, koulutuksen eri sisältöjen ja koulutuspäivien ajoittamisen yhteensovittaminen yrityksen vuosikellon mukaisesti ja työssä oppimisen jaksot.

Toteutussuunnitelman arviointiperusteessa ”Opiskelijahankintasuunnitelma on kattava ja kohderyhmän tavoittamiseksi on tunnistettu useita toimialaan liittyviä keinoja/kanavia” tarkoittaa sitä, että tarjoaja on kartoittanut eri keinot ja kanavat sekä tuonut havaintonsa toteutussuunnitelmassa esiin yksilöimällä nämä relevantit keinot/kanavat. Keinojen ja kanavien yksilöinti toteutussuunnitelmassa osoittaa sen, että tarjoaja on pyrkinyt viemään suunnittelun mahdollisimman pitkälle ja konkreettiselle tasolle.

Hankintayksikkö on pitänyt perusteena erinomaisille pisteille sitä, että suunnitelma on kattava eli siihen on kirjoitettu useita eri opiskelijahankinnan kanavia, ja toimialaan liittyvät keinot ja kanavat on tunnistettu yksilöimällä ne. Valittaja on tarjouksessaan tunnistanut kanavia ja keinoja yleisellä tasolla, mutta ei syvällisen toimialakohtaisesti. Esimerkiksi matkailu- ja ravintola-alan mainitseminen osa-alueessa 1 ei ole samantasoista kanavien ja keinojen tunnistamista kuin toimialakohtaisten keinojen ja kanavien nimeäminen.

Toteutussuunnitelman arviointiperusteessa ”Opintojen aikaisten tukitoimien toteutussuunnitelma on kattava ja siinä on tunnistettu työn ohessa opiskelevien osallistujien erityiset tuen tarpeet” työn ohessa opiskelevien osallistujien erityisen tuentarpeiden tunnistaminen tarkoittaa sitä, että tarjoaja on kartoittanut tuen tarpeet sekä tuonut havaintonsa toteutussuunnitelmassa esiin yksilöimällä relevantit tuen tarpeet. Tuen tarpeiden yksilöinti toteutussuunnitelmassa osoittaa sen, että tarjoaja on pyrkinyt viemään suunnittelun mahdollisimman pitkälle ja konkreettiselle tasolle. Perusteena erinomaisille pisteille on pidetty sitä, että tukitoimien suunnitelma on kattava ja siinä on tunnistettu työn ohessa opiskelevien osallistujien erityisiä tuen tarpeita yksilöimällä ne.

Valittajan tukitoimien suunnitelma on kattava mutta se ei eroa päätoimisesti opiskelevien tukitoimien suunnitelmasta, koska siinä ei tunnisteta ja yksilöidä nimenomaan työn ohessa opiskelevien osallistujien erityisiä tuen tarpeita. Pisteytyksessä erinomaiselle tasolle yltäminen on edellyttänyt nimenomaan työn ohessa opiskelevien erityisen tuen tarpeiden käsittelyä. Tällaisia tarpeita voisivat olla esimerkiksi työn, muun elämän ja opiskeluiden yhteensovittaminen, aikatauluhaasteet sekä pitkä tauko edellisistä opinnoista ja tämän aiheuttamat tukitarpeet esimerkiksi opiskelutaidoissa. Yksikään tarjoajista ei ole saanut tästä kohdasta täysiä pisteitä.

Kuultavan lausunto

Minna Lerning Oy

on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.615 eurolla viivästyskorkoineen.

Minna Lerning Oy on esittänyt, että vertailuperusteet ovat olleet selkeät ja täsmälliset ja tarjoajat ovat pystyneet arvioimaan, miten tarjouksia tullaan pisteyttämään.

Hankintapäätöksen liitteenä olleesta tarjousten vertailutaulukosta ja laatuarviointia koskevista perusteluista käy ilmi, että hankintayksikkö on kohdellut tarjoajia tasapuolisesti ja on toiminut avoimuusperiaatteet mukaisesti. Hankintayksikkö on arvioinut tarjouksia sellaisina kuin ne on toimitettu ja tarjouspyynnössä kuvatuin ehdoin sekä pisteyttänyt tarjoukset tarjouspyynnön mukaisin vertailuperustein. Kyse on ollut eritasoisista tarjouksista, eikä hankintayksikön virheellisestä toiminnasta pisteytyksessä.

Y4 Works Oy

on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Y4 Works Oy on esittänyt, että tarjousten arviointi on ollut asianmukaista ja yhdenvertaista tarjoajia kohtaan. Arviointiperusteet ovat olleet riittävän selkeitä ja mahdollistaneet tarjousten objektiivisen vertailun. Valittajan esittämät väitteet eivät anna aihetta muuttaa hankintapäätöstä tai järjestää uutta kilpailutusta.

Alan yleinen käytäntö toteutussuunnitelmien pisteytyksessä on antaa pisteitä konkreettisista ja avaavista kuvauksista. Vain riittävän konkreettisten kuvausten perusteella voidaan arvioida tarjoajan todellista kykyä toteuttaa hankinta laadukkaasti.

Valittajan toteutussuunnitelmasta ei käy ilmi, että valittaja olisi osoittanut ymmärrystä siitä, kuinka koulutuksen tehtävät ovat konkreettisesti sovitettavissa osallistujien työympäristöön. Lukuun ottamatta hankintayksikön tuottamassa palvelukuvauksessa jo kuvattuja ja valittajan toteutussuunnitelmassaan toistamia kohtia, palveluntuottajan kuvaamat keinot ovat yleisluontoisia koulutuksen toteuttamistapoja, joista puuttuu riittävän selkeä yhteys osallistujien todelliseen työympäristöön.

Saadakseen hyvät pisteet vertailusta tarjouksessa on selkeästi ja kattavasti kuvattava arvioitavaksi ilmoitettuja seikkoja. Tämä on asianmukainen tapa arvioida sitä, kuinka hyvä ymmärrys palveluntuottajalla on hankinnan kohteesta ja kuinka hyvin tarjoaja pystyy konkretisoimaan suunnitelmansa. Toimialakohtaiset kanavat tulee tunnistaa kuvauksessa selkeämmin ja kattavammin kuin mitä valittaja on tehnyt.

Tarjoajan on tullut osoittaa ymmärtävänsä työn ohessa opiskelevien erityiset haasteet ja tarpeet. Valittajan esittämät tukitoimet ovat yleisluontoisia ja soveltuvat kaikenlaisiin opiskelumuotoihin, eivätkä ne erityisesti huomioi työn ohessa opiskelevien erityistarpeita.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt muun ohella, että hankintayksikön mukaan arviointiperusteen ”tehtävien sovittaminen työympäristöön” osalta kuvaa vaadittua sovittamista valittajan tarjouksessaan esittelemät nykyisiin työtehtäviin sidottu loppuprojekti tai saatuihin asiakaskokemukseen liittyvien tilanteiden ratkominen interaktiivisessa työpajassa. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan kiinnittänyt valittajan tarjouksen arvioinnissa huomiota keinojen sovitettavuuteen työympäristöön, vaan näyttää arvioineen vain esitettyjä harjoituksia ja niiden lukumäärää. Tarjoajalle on jäänyt epäselväksi, millaisia asioita kuvauksessa olisi pitänyt nostaa esiin, jotta ne olisivat kuvastaneet hankintayksikön edellyttämiä seikkoja.

Opiskelijahankintasuunnitelmaa koskevassa arviointiperusteessa ”tunnistamisen” ja ”nimeämisen” välillä on selkeä merkitysero. Tarjouspyynnössä ilmoitettu arviointiperuste poikkeaa sovelletusta vertailuperusteesta. Hankintayksikkö olisi voinut käyttää termiä ”nimetä” jo tarjouspyynnössä. Hankintayksikkö on antanut suuren merkityksen keinojen ja kanavien nimeämiselle, mikä entisestään korostaa tarjouspyynnön epäselvyyttä ja harhaanjohtavuutta. Tarjouspyyntö on ollut tältä osin epäselvä ja pisteytys on perustunut seikkaan ”nimeäminen”, joka ei ole ilmennyt tarjouspyynnöstä.

Tukitoimia koskevan arviointiperusteen osalta hankintayksikkö on viitannut tuen tarpeiden yksilöintiin, mutta tämä määritelmä on jälleen tuotu esiin vasta jälkikäteen. ”Yksilöinti”-termiä olisi tullut käyttää jo tarjouspyynnössä, jolloin tarjoajien olisi ollut mahdollista ymmärtää arviointiperusteet yhdenmukaisemmin ja antaa vertailukelpoisia tarjouksia. Valittajan listaus tukitoimista sekä erityisen tuen tarpeesta vastaa erinomaisella tavalla hankintayksikön vaatimuksia.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta koskevan lausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on arvioitava, onko tarjouspyynnössä laadun vertailuperusteena käytetyn toteuttamissuunnitelman arviointiperusteet ilmoitettu riittävän selvästi vertailukelpoisten tarjousten tuottamiseksi ja onko hankintayksikkö menetellyt valittajan esittämällä tavalla virheellisesti valittajan tarjouksen pisteytyksessä.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 107 §:n mukaan sen lisäksi, mitä hankintalain I (1 — 31 §) ja IV (123 — 174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, liitteessä E lueteltuja palveluja koskeviin hankintoihin, jotka ovat arvoltaan vähintään 25 §:n 1 momentin 3 tai 4 kohdassa säädettyjen kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan hankintalain 12 luvun (107 — 115 §) säännöksiä.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 109 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on noudatettava hankinnan kilpailuttamisessa sellaista menettelyä, joka on 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen periaatteiden mukainen. Hankintayksikön on kuvattava käyttämänsä hankintamenettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 113 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 115 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Hinta-laatusuhteen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste sekä mahdolliset vertailuperusteet hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintamenettely ja tarjouspyyntö kysymyksessä olevilta osin

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia tekoälysovellusten hyödyntämisosaamiseen liittyvästä koulutuspalvelusta matkailu- ja ravintolaalan, ajoneuvoalan, kuljetusalan, puhtaus-, kiinteistö- ja muun kotipalvelualan sekä maatalousalan pk-yrityksille. Hankinta on jaettu osiin siten, että kukin viisi ammattialaa on muodostanut oman osa-alueensa.

Tarjouspyynnössä kunkin osa-alueen tarjouksen valintaperusteeksi on ilmoitettu kokonaistaloudellinen edullisuus, jossa hinnan painoarvo on 30 prosenttia ja laadun painoarvo 70 prosenttia. Laatupisteiden kokonaismääräksi on ilmoitettu 70 pistettä ja laatua on ilmoitettu arvioitavan toteutussuunnitelman perusteella. Toteutussuunnitelman laatua arvioitaessa on ilmoitettu arvostettavan seuraavia asioita:

”1. Koulutuksen tarkemmista sisällöistä käy ilmi, että tarjoajalla on syvällistä ja laajaa ymmärrystä hankinnan kohteena olevasta osaamisalueesta (tekoälytyökalujen hyödyntämisosaaminen) ja osa-alueen toimialasta.

2. Toteutussuunnitelmassa on kuvattu selkeästi erilaisia keinoja, miten koulutuksen tehtävät ovat sovitettavissa osallistujien työympäristöön.

3. Toteutussuunnitelmaan sisältyy monenlaista yhteistyötä työelämän toimijoiden kanssa

4. Opiskelijahankintasuunnitelma on kattava ja kohderyhmän tavoittamiseksi on tunnistettu useita toimialaan liittyviä keinoja /kanavia

5. Opiskelijatyötunnit koostuvat monipuolisesta tekemisestä, ei esimerkiksi pääosin itseopiskelusta.

6. Opintojen aikaisten tukitoimien toteutussuunnitelma on kattava ja siinä on tunnistettu työn ohessa opiskelevien osallistujien erityiset tuen tarpeet”

Tarjouspyynnössä on todettu, että kustakin edellä mainitusta arviointiperusteesta voi saada 0 — 5 laatupistettä seuraavalla asteikolla:

”5 pistettä = toteutuu erinomaisesti

3 pistettä = toteutuu melko hyvin

0 pistettä = toteutuu huonosti tai toteutuminen ei käy ilmi toteutussuunnitelmasta

= Max. 30 laatupistettä.”

Tarjouspyynnön liitteessä 1. ”Hankinnan kohteen kuvaus”, on todettu muun ohella, että mikäli tarjoaja jättää tarjouksen useammalle osa-alueelle, laaditaan jokaiselle osa-alueelle oma toteutussuunnitelma. Liitteen mukaan hankinta on suunnattu sellaisille aloille, joilla työskentelee paljon ammattiosaajia, ja että hankinnan tavoitteena on edistää pienten ja keskisuurten yritysten henkilöstön osaamista tekoälysovellusten hyödyntämisessä osana liiketoiminnan ja tuottavuuden kehittämistä. Toteuttavien koulutusten on tarkoitus antaa syötteitä siihen, miten tekoälyosaamista voitaisiin vahvistaa tulevaisuudessa ammatillisen koulutuksen tutkintojen perusteissa. Tarjouspyynnön kyseisessä liitteessä on tarkemmin kuvattu koulutuksen sisältöä, osaamistavoitteita, laajuutta, kohderyhmää, opiskelijahankintaa, toteutustapaa, opintojen ohjausta ja tukea koulutuksen aikana. Koulutuksen tavoitteiksi on todettu hankinnan kohteen kuvauksessa seuraavat seikat:

”Koulutukseen osallistunut osaa

- tunnistaa tekoälysovellusten hyödyntämismahdollisuuksia ammattialalla ja omassa organisaatiossaan

- kehittää oman työtehtävänsä sisältöjä ja organisaationsa toimintaa tekoälysovelluksia hyödyntäen

- hyödyntää tekoälysovelluksia tietoturvallisesti, tietosuojalainsäädännön mukaisesti ja vastuullisesti

- tunnistaa tekoälyn toimintaperiaatteita ja algoritmien toimintalogiikkaa”

Hankinnan kohteen kuvauksessa on kohdassa ”6. Koulutuksen toteutustapa” edellytetty, että koulutuksen on tullut sisältää ainakin muun ohella vähintään yksi harjoitustehtävä omaan työtehtävään liittyen.

Asian arviointi

Toteutussuunnitelman toinen arviointiperuste

Tarjousten vertailua koskevasta asiakirjasta käy ilmi, että valittaja on jäänyt pisteittä kuhunkin osa-alueeseen toimittamansa toteutussuunnitelman vertailussa arviointiperusteesta ”Toteutussuunnitelmassa on kuvattu selkeästi erilaisia keinoja, miten koulutuksen tehtävät ovat sovitettavissa osallistujien työympäristöön”. Vertailuasiakirjassa pisteittä jättämistä on perusteltu seuraavasti: ”Vain yksi omiin työtehtäviin liittyvä harjoitus mainittu, joka on vähimmäisvaatimus, josta ei anneta laatupisteitä.”

Valittaja on esittänyt, että kyseinen arviointiperuste on ollut epäselvä ja harhaanjohtava. Arviointiperusteessa on mainittu ”keinot”, mutta arvioinnissa on kuitenkin edellytetty ”harjoituksia”. Määritelmä ”keino” ei ole vertailuperusteena riittävän täsmällinen. Myös ”tehtävien sovittaminen työympäristöön” on liian yleinen ja epämääräinen peruste. Tätä osoittaa muun ohella se, ettei hankintayksikkö ole arvostanut valittajan tarjouksessaan esittelemää nykyisiin työtehtäviin sidottua loppuprojektia tai saatuihin asiakaskokemuksiin liittyvien tilanteiden ratkomista interaktiivisessa työpajassa. Valittajan mukaan tarjoajille on jäänyt epäselväksi, millaisia asioita kuvauksessa olisi tullut tuoda esille, jotta ne olisivat kuvastaneet hankintayksikön edellyttämiä seikkoja.

Hankintayksikkö on esittänyt, että sana ”keino” on ollut jo itsessään riittävän tarkkarajainen, ja että sitä on vielä täsmennetty pyytämällä kuvaamaan nimenomaan keinoja siitä, miten koulutuksen tehtävät ovat sovitettavissa osallistujien työympäristöön. Kohdan laatuarvioinnissa ei ole edellytetty ”harjoituksia”. Tällä on hankintayksikön mukaan viitattu tarjouspyynnössä koulutuksen sisältöä koskevaan vaatimukseen, jonka mukaan koulutukseen on tullut sisältyä vähintään yksi harjoitustehtävä omaan työtehtävään liittyen ja ettei kyseisen vähimmäisvaatimuksen täyttyminen oikeuta pisteisiin vertailussa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee tarjouspyynnössä hankinnan kohteen ja tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat. Tarjouspyyntöä ei saa kuitenkaan laatia siten, että se kohtelisi tarjoajia syrjivästi tai epätasapuolisesti. Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjousten valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjoajien tulee jo tarjouksia laatiessaan tietää, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Vertailuperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailussa.

Markkinaoikeus toteaa edelleen, että tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia viidelle eri ammatti/elinkeinoalalle. Kysymyksessä olevasta arviointiperusteesta on ollut ymmärrettävissä, että tarjoajan tulee esittää toteutussuunnitelmassaan mahdollisimman yksityiskohtainen kuvaus siitä, miten tarjoaja on ottanut koulutuksensa sisällössä ja toteutuksessa huomioon nimenomaisesti kyseisen ammatti/elinkeinoalanalan ja millä tavoin koulutuksen toteutus on sovitettu hyödyttämään juuri tämän ammatti/elinkeinoalan opiskelijan työskentely-ympäristön tarpeita. Arviointiperusteesta on ollut niin ikään ymmärrettävissä hankintayksikön vastineessaan toteamat arviointiperusteen vertailussa arvostamansa seikat siitä, että suunnitelmassa on tullut selkeästi kuvata erilaisia keinoja siihen, miten koulutuksen tehtävät ovat sovitettavissa osallistujien työympäristöön ja että keinoilla on tullut olla liityntä osallistujien työympäristöön, eli sen yrityksen tai organisaation toimintaan, jossa osallistuja työskentelee.

Markkinaoikeus katsoo edellä todettuun nähden, että kyseinen arviointiperuste ja siinä käytetyt sanamuodot ovat olleet riittävän yksityiskohtaisia ja täsmällisiä yhteismitallisten ja vertailukelpoisten tarjousten antamiseksi ja että arviointiperuste on ollut omiaan tuottamaan tarjouksia, joiden perusteella vertailu on voitu suorittaa tasapuolisesti.

Valittaja on vielä esittänyt, että se on saanut kohdan vertailusta liian vähän pisteitä ja viitannut tältä osin toteutussuunnitelmansa seuraaviin kohtiin:

[ — — ] Loppuprojekti (Käytännönläheinen projekti sidottuna osallistujien nykyisiin matkailu- ja ravintola-alan työtehtäviin).

Kohderyhmä: [ — — ]

Koulutuksen tiedonvälitystapa

Interaktiivinen työpaja: Vuorovaikutteisia työpajoja, jotka tarjoavat laajaa tukea ja mahdollistavat osallistumisen joustavasti työn ohella. Esimerkkinä työpajasta on "Tekoälyn hyödyntäminen matkailualalla: Asiakaskokemuksen parantaminen”, jossa opiskelijat ratkovat alan haasteita asiantuntijoiden ohjauksessa. Pienryhmät työstävät eri osa-alueita, ja asiantuntijat toimivat mentoreina tarjoten ohjausta ja palautetta. Työpajat valmistavat opiskelijat lopputyöhön, joka liittyy heidän omaan yritykseensä tai työhönsä. [ — — ]

Tapausanalyysi (Industry Case study): [ — — ] Tavoitteena on soveltaa oppimiaan taitoja käytännössä ja edistää yhteistyötä tekoälyn käytön edistämiseksi alalla. Asiantuntijavierailut (3kpl): Vierailut tuovat alan keskeiset asiantuntijat koulutukseen, tarjoten käytännön esimerkkejä tekoälyn hyödyntämisestä matkailu- ja ravintola-alalla. [ — — ] Oppimistehtävät ja käytännön projektit: Jokaisessa luvussa tarjoamme alalle kohdennettuja tehtäviä, kuten harjoituksia, tietokilpailuja ja vertaisarviointitehtäviä, jotka tuovat monipuolisuutta oppimiseen. Lisäksi sisällytämme käytännön tehtäviä, jotka heijastavat matkailu- ja ravintola-alan teknologian murroksen skenaarioita, luoden tehokkaan yhteyden teorian ja käytännön välille. Opiskelijat osallistuvat käytännön projekteihin, työpajoihin ja aitojen ongelmanratkaisutilanteiden käsittelyyn, mikä valmistaa heitä monipuolisesti erilaisiin työelämän haasteisiin.”

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan toteutussuunnitelmassa kuvaamat muut keinot kuin vähimmäisvaatimuksen täyttävä loppuprojekti ovat olleet koulutuksen sisältöjen ja toteuttamistavan kuvausta, joiden osalta ei ole tuotu esiin sidosta osallistujan työympäristöön.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön on tarjouksia pisteyttäessään vertailtava tarjoukset ilmoitettujen vertailuperusteiden perusteella tarjouksissa ilmoitettuihin tietoihin perustuen ja tarjoajia tasapuolisesti kohdellen.

Markkinaoikeus toteaa edelleen, että valittajan eri osa-alueille antamissa tarjousten tältä osin hyvin yhdenmukaisissa toteutussuunnitelmissa ei ole yksilöity sitä, miten koulutuksen toteutuksessa ja sisällössä on otettu huomioon tehtävien sovittaminen opiskelijan omaan kyseisen osa-alueen mukaiseen työympäristöön. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa arvioida valittajan tarjouksen tältä osin sisältäneen koulutuksen sisältöjen ja toteuttamistavan yleisluontoista kuvausta, joiden osalta ei ole tuotu esiin sidosta osallistujan työympäristöön, ja jättää tarjouksen kyseisen arviointiperusteen osalta pisteittä. Hankintayksikön ei voida katsoa ylittäneen harkintavaltaansa siltäkään osin, kun se ei ole antanut valittajalle pisteitä kyseisen arviointiperusteen vertailussa vähimmäisvaatimuksen täyttävästä harjoituksesta tai toteutussuunnitelman kuvauksesta interaktiivisesta työpajasta.

Toteutussuunnitelman neljäs arviointiperuste

Tarjousten vertailua koskevasta asiakirjasta käy ilmi, että valittaja on saanut kuhunkin osa-alueeseen toimittamansa toteutussuunnitelman vertailussa kolme pistettä arviointiperusteesta ”Opiskelijahankintasuunnitelma on kattava ja kohderyhmän tavoittamiseksi on tunnistettu useita toimialaan liittyviä keinoja/kanavia”. Vertailuasiakirjassa pisteytystä on perusteltu seuraavasti: ”Suunnitelma on kattava, mutta ei tunnistettu ja nimetty useita toimialakohtaisia kanavia.”

Valittaja on esittänyt, että arviointiperuste on ollut epäselvä ja harhaanjohtava, eikä määritelmä ”tunnistaminen” ole ollut riittävän täsmällinen. Arviointiperusteen osalta on ollut ymmärrettävissä, että keinoja ja kanavia tunnistetaan, mutta siitä ei ole ilmennyt, että kanavat tulee nimetä, johon pisteytys on sittemmin perustunut.

Hankintayksikkö on esittänyt, että keinojen ja kanavien tunnistaminen tarkoittaa sitä, että tarjoaja on kartoittanut eri keinot/kanavat sekä tuonut havaintonsa toteutussuunnitelmassaan esiin yksilöimällä relevantit keinot ja kanavat.

Markkinaoikeus toteaa, että mainitun arviointiperusteen perusteella on ollut ymmärrettävissä, että tarjoajan tulee antaa kyseiseen kohtaan mahdollisimman kattava ja yksityiskohtainen selvitys. Tämä on tarkoittanut muun ohella sitä, että tarjoaja auki kirjoittamalla yksilöi ne seikat, joita se haluaa hankintayksikön ottavan huomioon arviointiperusteen vertailussa.

Markkinaoikeus katsoo, että kyseinen arviointiperuste ja siinä käytetyt sanamuodot ovat olleet riittävän yksityiskohtaisia ja täsmällisiä yhteismitallisten ja vertailukelpoisten tarjousten saamiseksi ja että arviointiperuste on ollut omiaan tuottamaan tarjouksia, joiden perusteella vertailu on voitu suorittaa tasapuolisesti.

Valittaja on vielä esittänyt, että se on saanut kohtien vertailusta liian vähän pisteitä ja viitannut tältä osin toteutussuunnitelmansa seuraaviin kohtiin:

”Kohderyhmä: Opiskelijahaun kohdistamme erityisesti matkailu- ja ravintola-alan pk-yrityksissä toimiville ammattilaisille yritysten eri osastoilla, kuten esim. asiakaspalvelijoille, matkustusalan ammattilaisille, keittiötyöntekijöille sekä muille alan parissa toimiville.

[ — — ]

Opiskelijoiden hankintasuunnitelma

Yritysmarkkinointi: Yrityskoordinaattori vastaa matkailu- ja ravintolaalan pk-yritysten yhteydenotoista ja koulutusten markkinoinnista valtakunnallisesti. [ — — ]

Koordinaattori aktiivisesti seuraa alan tapahtumia, joissa voimme markkinoida koulutusta suoraan kohderyhmälle.

Some-viestintä ja verkkomainonta: Kohdennamme verkkomainontakampanjoita ja hyödynnämme LinkedIniä matkailu- ja ravintola-alan ammattilaisten tavoittamiseen sekä Facebookia ja Instagramia laajemman yleisön sitouttamiseen.

Alan julkaisut: Jaamme mainoksia ja artikkeleita matkailu- ja ravintola-alan kohderyhmän tavoittaviin julkaisuihin.

Alihankintapalvelu: Teemme lisäksi markkinointiyhteistyötä [ — — ] alihankintana matkailu- ja ravintola-alan kohderyhmän tavoittamiseksi asetetussa projektiaikataulussa, tehokas yhteistyö ja toisen verkoston hyödyntäminen mahdollistaa laajemman kohderyhmän tavoittamisen oikea-aikaisesti.”

Hankintayksikkö on esittänyt tältä osin, että se on pitänyt perusteena erinomaiselle toteutumiselle sitä, että suunnitelma on kattava eli siihen on kirjoitettu useita eri opiskelijahankinnan kanavia ja että kyseessä olevaan toimialaan liittyvät keinot ja kanavat on tunnistettu yksilöimällä ne. Valittaja ei ole tarjouksessaan tunnistanut kanavia syvällisesti toimialakohtaisesti, eikä vain kyseisen toimialan mainitseminen ole samantasoista tunnistamista kuin toimialakohtaisten keinojen ja kanavien nimeäminen. Hankintayksikön mukaan toteutussuunnitelmat ovat kattavia, mutta niissä ei ole yksilöity toimialakohtaisia kanavia, esimerkiksi mikä on toimialalle keskeinen sosiaalisessa mediassa toimiva kanava tai ryhmä tai mikä on alarelevantti tiedossa oleva verkostotapahtuma tai yksilöity toimialan yhteistyökumppani.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajan eri osa-alueille antamissa tarjousten tältä osin varsin yhdenmukaisissa toteutussuunnitelmissa ei ole yksilöity tai nimetty niitä keinoja tai kanavia, mitä tarjoaja käyttää kunkin toimialan kohderyhmän tavoittamiseksi. Markkinaoikeus katsoo edellä todettuun nähden, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa arvioida valittajan toteutussuunnitelmat tältä osin kolmen pisteen arvioiseksi.

Toteutussuunnitelman kuudes arviointiperuste

Tarjousten vertailua koskevasta asiakirjasta käy ilmi, että valittaja on saanut kuhunkin osa-alueeseen toimittamansa toteutussuunnitelman vertailussa kolme pistettä arviointiperusteesta ”Opintojen aikaisten tukitoimien toteutussuunnitelma on kattava ja siinä on tunnistettu työn ohessa opiskelevien osallistujien erityiset tuen tarpeet”. Vertailuasiakirjassa pisteytystä on perusteltu seuraavasti: ”Tukitoimien toteutussuunnitelma on kattava, mutta siinä ole tunnistettu työn ohessa opiskelevien osallistujien erityisiä tuen tarpeita.”

Valittaja on esittänyt, että kyseinen arviointiperuste on ollut epäselvä ja harhaanjohtava, sillä määritelmä ”tunnistaminen” ei ole vertailuperusteena riittävän täsmällinen. Määritelmä tuen tarpeen ”yksilöimisestä” on tuotu esiin vasta jälkikäteen ja se olisi pitänyt ilmoittaa jo tarjouspyynnössä vertailukelpoisten tarjousten saamiseksi.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tässä yhteydessä työn ohessa opiskelevien osallistujien erityisen tuen tarpeiden tunnistaminen tarkoittaa sitä, että tarjoaja on kartoittanut tuen tarpeet sekä tuonut havaintonsa toteutussuunnitelmassa esiin yksilöimällä nämä relevantit tuen tarpeet.

Markkinaoikeus toteaa, että kyseisen arviointiperusteen osalta on ollut ymmärrettävissä, että toteutussuunnitelmassa on tullut yksilöidä tilanteita ja ongelmia, joita työn ohessa opiskelevat yleisimmin kohtaavat ja miten opiskelijaa tällaisissa tilanteissa tuetaan. Edellä todettuun nähden markkinaoikeus katsoo, että kyseinen arviointiperuste ja siinä käytetyt sanamuodot ovat olleet riittävän yksityiskohtaisia ja täsmällisiä yhteismitallisten ja vertailukelpoisten tarjousten saamiseksi ja joiden perusteella vertailu on voitu suorittaa tasapuolisesti.

Valittaja on vielä esittänyt, että se on saanut kohtien vertailusta liian vähän pisteitä ja viitannut tältä osin toteutussuunnitelmansa seuraaviin kohtiin:

”Oppimisympäristö

[ — — ]

AI Tutor -ominaisuus hyödyntää tekoälyä tarjotakseen yksilöllistä ja mukautuvaa oppimistukea TechLMS tarjoaa monikieliset ominaisuudet tarpeen mukaan, jotka tukevat oppimisen haasteissa Koulutusalustalla noudatetaan vahvoja tietosuojakäytäntöjä, ja se on suunniteltu esteettömyysperiaatteiden mukaisesti, tarjoten tukea oppimishaasteissa. [ — — ]

Koulutuksen tiedonvälitystapa

Interaktiivinen työpaja: Vuorovaikutteisia työpajoja, jotka tarjoavat laajaa tukea ja mahdollistavat osallistumisen joustavasti työn ohella.

[ — — ]

Opiskelijoiden oppimisen ohjaus, tuki ja palaute

Kouluttajat: Kouluttajamme ovat helposti tavoitettavissa tarjoamaan ohjausta ja tukea työn ohessa tapahtuvaan opiskeluun. [ — — ]

Tukikeskuksemme antaa opiskelijoille mahdollisuuden lähettää kyselyitä suoraan, mikä varmistaa, että tukitiimimme vastaa ilman viiveitä.

Yhteistyökeskustelut: Edistämme aktiivista osallistumista keskusteluihin ja luomme dynaamisen ja vuorovaikutteisen oppimisympäristön, jossa opiskelijat ja ohjaajat vaihtavat ideoita. [ — — ]

Kohdennettu tuki: Tarjoamme räätälöityä apua opiskelijoille, jotka kohtaavat haasteita tai harkitsevat keskeyttämistä. Opinto- ja uraneuvojamme auttavat varmistamaan tarvittavan tuen opintojen edistymiseen.

Monipuoliset oppimishaasteet: Opintoneuvojamme tarjoavat erityistukea ja räätälöityä apua yksilöllisiin tarpeisiin, varmistaen samalla suotuisan oppimisympäristön tunnistettujen tarpeiden mukaisesti. [ — — ]”

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan tukitoimien suunnitelma on kattava mutta se ei kuitenkaan eroa päätoimisesti opiskelevien tukitoimien suunnitelmasta, koska siinä ei tunnisteta ja yksilöidä nimenomaan työn ohessa opiskelevien osallistujien erityisiä tuen tarpeita. Erityisen tuen tarpeita voisivat olla esimerkiksi työn, muun elämän ja opiskelun yhteensovittaminen, aikatauluhaasteet ja pitkä tauko edellisistä opinnoista ja tämän aiheuttamat tukitarpeet esimerkiksi opiskelutaidoissa. Hankintayksikön mukaan kukaan tarjoajista ei ole saanut kyseisestä arviointiperusteesta täysiä pisteitä.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajan toteutussuunnitelmassa ei ole yksilöity niitä erityisen tuen tarpeita, joita nimenomaisesti työn ohessa opiskelevat opiskelijat tyypillisesti kohtaavat. Markkinaoikeus katsoo edellä todettuun nähden, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa arvioida valittajan toteutussuunnitelmat tältä osin kolmen pisteen arvioiseksi.

Johtopäätös

Markkinaoikeus on edellä katsonut, ettei tarjouspyynnössä ilmoitettuja laadun vertailuperusteina käytettyjä arviointiperusteita ole pidettävä sillä tavoin epäselvänä, että niiden perusteella ei olisi saatu keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia ja että tarjouspyynnön perusteella saatujen tarjousten perusteella tarjousten vertailu on voitu suorittaa tasapuolisesti.

Markkinaoikeus on niin ikään katsonut, ettei hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti valittajan toteutussuunnitelmien pisteytyksessä.

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja Minna Learning Oy joutuisivat itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut ja Minna Learning Oy:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa TechClass Oy:n korvaamaan Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen oikeudenkäyntikulut 2.362,50 eurolla ja Minna Learning Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n

1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Ville Parkkari ja Saija Laitinen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.