Market Court dismisses appeal against Patent Office's rejection of invalidity claim for patent FI 128174.

Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 17.11.2022 (liitteenä) patenttia numero FI 128174 vastaan tehdyn väitteen hylkäämisestä

Asian tausta

Neste Oyj on 20.7.2018 hakenut suomalaista patenttia keksinnölle nimeltä ”Purification of recycled and renewable organic material” (kierrätetyn ja uusiutuvan orgaanisen materiaalin puhdistus). Hakemus on Patentti- ja rekisterihallituksessa saanut numeron FI 20185651.

Patentti- ja rekisterihallitus on 29.11.2019 myöntänyt edellä mainitusta patenttihakemuksesta patentin numero FI 128174.

UPM-Kymmene Oyj on 26.8.2020 tehnyt väitteen edellä mainittua patenttia vastaan ja vaatinut patentin kumoamista kokonaisuudessaan.

Patentti- ja rekisterihallitus on 17.11.2022 tekemällään päätöksellä hylännyt väitteen.

UPM-Kymmene Oyj on valittanut Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä markkinaoikeuteen.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

UPM-Kymmene Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen ja kumoaa patentin numero FI 128174 kokonaisuudessaan.

Perusteet

Myönnetyn patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on osittain määritelty haluttujen lopputulosten avulla. Tällaisia toivomusluonteisia piirteitä ei tule ottaa huomioon mainitun menetelmän uutuuden ja keksinnöllisyyden arvioinnissa.

Tarkasteltavana olevassa patentissa esitettyjen esimerkkien perusteella alan ammattimies ei tietäisi, miten piipitoisuuden osalta sopiva lähtöaine valitaan ja miten patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään sisältyvä lämpökäsittely olisi suoritettava siten, että se vaikuttaisi piin poistumiseen. Lisäksi esimerkeissä piin määrä on mahdollisesti vähentynyt tai lisääntynyt lämpökäsittelyn aikana, ja esimerkkien yhteydessä olevissa taulukoissa 1 ja 2 esitetyt tulokset eivät ole vertailukelpoisia. Näin ollen patentin on katsottava tarkoittavan keksintöä, jonka selitys ei ole niin selvä, että alan ammattimies voisi sen perusteella käyttää keksintöä.

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään virheellisesti katsonut, ettei patenttivaatimukseen 1 sisältyvä kierrätetyn tai uusiutuvan orgaanisen aineen lämpökäsittelyä koskeva piirre P4 olisi tunnettu viitejulkaisusta D1. Viitejulkaisun D1 menetelmässä on kuitenkin erillinen lämmitysvaihe, joten myös piirre P4 on tunnettu viitejulkaisusta D4.

Patenttivaatimuksen 1 piirteessä P5 määritellään vain piirteen P4 suorittamisella saavutettava lopputulos, eli lämpökäsitellyn kierrätetyn tai uusiutuvan orgaanisen aineen muodostuminen ja orgaanisessa aineessa olevien piiyhdisteiden muuttuminen haihtuviksi piiyhdisteiksi. Patentti- ja rekisterihallitus on virheellisesti ottanut tämän toivomusluonteisen piirteen huomioon arvioidessaan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän uutuutta. Koska muut patenttivaatimuksessa 1 esitetyn menetelmän uutuuden arvioinnissa huomioon otettavat piirteet ovat Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen mukaan tunnettuja viitejulkaisusta D1, kyseinen menetelmä ei ole uusi viitejulkaisusta D1 tunnettuun menetelmään nähden.

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään katsonut, että patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisusta D2 tunnetusta menetelmästä piirteiden P4 ja P5 lisäksi myös piirteen P6 osalta, jonka mukaan lämpökäsitellystä kierrätetystä tai uusiutuvasta orgaanisesta aineesta haihdutetaan haihtuvia piiyhdisteitä. Viitejulkaisun D2 menetelmään sisältyy kuitenkin erillinen lämmitys ja haihdutusvaihe, joten myös piirteet P4 ja P6 ovat tunnettuja viitejulkaisusta D2. Piirre P5 on toivomusluonteinen piirre, jota ei oteta huomioon uutuuden arvioinnissa, joten kaikki uutuuden arvioinnissa huomioon otettavat piirteet ovat tunnettuja viitejulkaisusta D2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei siten ole uusi myöskään viitejulkaisusta D2 tunnettuun menetelmään nähden.

Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen mukaan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisusta D3 tunnetusta menetelmästä piirteiden P4 ja P5 osalta. Viitejulkaisussa D3 on kuitenkin esitetty lämmitysvaiheesta erillinen haihdutusvaihe, joten myös piirre P4 on tunnettu mainitusta viitejulkaisusta. Piirre P5 ilmaisee halutun lopputuloksen, joten se ei voi olla viitejulkaisusta D3 tunnetusta menetelmästä erottava piirre. Kaikki patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän uutuuden arvioinnissa huomioon otettavat piirteet ovat siten tunnettuja viitejulkaisusta D3, joten patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei ole uusi myöskään viitejulkaisusta D3 tunnettuun menetelmään nähden.

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään katsonut, että patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisusta D4 tunnetusta menetelmästä piirteiden P8 ja P10 osalta. Piirteen P8 mukaan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän haihdutusvaiheesta saadaan jae, joka sisältää vähemmän piitä kuin menetelmän syöte. Piirteen P10 mukaan vetykäsittelyvaiheesta saadaan orgaanista ainetta, joka sisältää vähemmän piitä kuin menetelmän syöte.

Tarkasteltavana olevan patentin esimerkeissä syötteenä käytetty raakamäntyöljyn pikijae on yksi viitejulkaisussa D4 mainituista syötteistä, joten mainitusta viitejulkaisusta tunnetussa menetelmässä käytetään samaa syötettä ja suoritetaan samat menetelmävaiheet kuin patenttivaatimuksen 1 mukaisessa menetelmässä. Viitejulkaisussa D4 ei ole mainittu piirteiden P8 ja P10 mukaisia lopputuloksia. Mainittuja lopputuloksia ei kuitenkaan oteta huomioon patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän uutuutta arvioitaessa, joten kaikki huomioon otettavat piirteet ovat tunnettuja mainitusta viitejulkaisusta. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei siten ole uusi myöskään viitejulkaisusta D4 tunnettuun menetelmään nähden.

Viitejulkaisut D1 — D4 ovat uutuuden esteitä myös patenttivaatimukselle 23.

Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen mukaan piirteiden P4 ja P5 viitejulkaisuun D1 nähden ratkaisema objektiivinen tekninen ongelma on piiyhdisteiden maksimaalinen poisto orgaanisesta aineesta. Tarkasteltavana olevassa patentissa esitetyn mukaan ei ole uskottavaa, että patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ratkaisee kyseisen ongelman. Viitejulkaisussa D1 ratkaistaan sama ongelma.

Patenttivaatimuksen 1 piirteessä P4 ei ole määritelty lämpökäsittelyn olosuhteita eikä piirteessä P5 haihtuvien piiyhdisteiden määrää. Mainittujen piirteiden viitejulkaisuun D1 nähden ratkaisema objektiivinen tekninen ongelma on siten enintään vaihtoehtoisen kierrätetyn tai uusiutuvan orgaanisen aineen puhdistusmenetelmän aikaansaaminen. Haihtuvan jakeen erottaminen on alan ammattimiehelle ilmeinen vaihtoehtoinen tapa poistaa höyryjae ja sen sisältämät epäpuhtaudet, kuten piiyhdisteet. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei siten ole keksinnöllinen viitejulkaisusta D1 tunnettuun tekniikkaan nähden, kun mahdollisesti otetaan lisäksi huomioon alan ammattimiehen yleistiedot.

Myös viitejulkaisussa D2 on ratkaistu sama ongelma, ja viitejulkaisussa D4 on esitetty sama vaihtoehtoinen tapa poistaa epäpuhtauksia höyryjakeen mukana. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei siten ole keksinnöllinen myöskään viitejulkaisusta D2 tai D4 tunnettuun tekniikkaan nähden, kun mahdollisesti otetaan lisäksi huomioon alan ammattimiehen yleistiedot.

Viitejulkaisusta D7 tunnetulla menetelmällä on sama tavoite kuin patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä, eli piiyhdisteiden poistaminen lähtöaineesta ennen sen vetykäsittelyä. Lisäksi viitejulkaisussa D7 on esitetty suoraan tai epäsuorasti kaikki patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän piirteet. Erillinen lämpökäsittely on alan ammattimiehelle ilmeinen jossakin viitejulkaisuista D1 — D4 esitetyn perusteella. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei eroa olennaisesti viitejulkaisusta D7 tunnetusta tekniikasta, kun mahdollisesti otetaan lisäksi huomioon alan ammattimiehen yleistiedot tai jostakin viitejulkaisusta D1 — D4 tunnettu tekniikka.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunnon 11.4.2023 mukaan valituksessa ei ole esitetty sellaista, jonka perusteella valituksenalainen päätös tulisi kumota.

Tarkasteltavana olevan patentin selitysosassa on yksityiskohtainen selostus lämpökäsittelyn toteuttamisesta. Alan ammattimies myös ymmärtää yleistietojensa perusteella, että lämpökäsittelyn täsmällinen lämpötila, viipymisaika ja paine määräytyvät käsiteltävän orgaanisen aineen ominaisuuksien, kuten alkuperäisen ja halutun lopullisen piipitoisuuden, perusteella. Myönnetyssä patenttivaatimusasetelmassa esitetyn keksinnön selitys on siten niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää kyseistä keksintöä.

Patenttivaatimuksen 1 sisältämät, tavoiteltua lopputulosta määrittelevät piirteet ovat tarkasteltavana olevan patentin selitysosassa esitettyjen koetulosten mukaisia. Patenttivaatimuksessa 1 on lisäksi esitetty menetelmävaiheet, joilla mainitut lopputulokset saavutetaan. Patenttivaatimus 1 ei näin ollen sisällä toivomusluonteisia piirteitä, ja kaikki mainitun patenttivaatimuksen piirteet on otettava huomioon uutuuden ja keksinnöllisyyden arvioinnissa.

Viitejulkaisusta D1, D2 tai D3 tunnettu menetelmä ei sisällä lämpökäsittelyvaihetta, jossa osa piiyhdisteistä muutetaan haihtuviksi piiyhdisteiksi. Viitejulkaisusta D4 tunnetussa menetelmässä orgaanista ainetta ei johdeta vetykäsittelyyn, eikä mainitussa viitejulkaisussa ole mainittu, että siitä tunnetulla menetelmällä saatava kierrätetty tai uusiutuva orgaaninen aine sisältäisi vähemmän piitä kuin syötteenä käytettävä biologinen materiaali. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten uusi viitejulkaisusta D1, D2, D3 tai D4 tunnettuun tekniikkaan nähden.

Alan ammattimies ei muokkaisi viitejulkaisusta D1 tai D2 tunnettua menetelmää siten, että lämpökäsittelyvaihe olisi haihdutuksesta erillinen, vaikka objektiiviseksi tekniseksi ongelmaksi valittaisiin vaihtoehtoisen menetelmän aikaansaaminen. Viitejulkaisusta D4 tunnetussa menetelmässä vetykäsittelyyn johdetaan haihdutuksesta saatua kondensaattia (tislettä) ja epäpuhtaudet jäävät konsentraattiin (pohjaan), joten viitejulkaisun D4 menetelmässä epäpuhtaudet eivät poistu höyryjakeen mukana. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten keksinnöllinen viitejulkaisusta D1, D2 tai D4 yksin tunnettuun tekniikkaan nähden.

Viitejulkaisussa D7 ei ole esitetty, että siitä tunnetulla menetelmällä poistettaisiin piitä orgaanisesta aineesta, minkä jälkeen orgaaninen aine olisi johdettavissa vetykäsittelyyn. Viitejulkaisussa D7 ei myöskään ole esitetty kierrätetyn tai uusiutuvan orgaanisen aineen lämpökäsittelyä, jossa osa piiyhdisteistä muuttuisi haihtuviksi piiyhdisteiksi, piiyhdisteitä sisältävän höyryjakeen muodostumista eikä piiyhdisteitä haihduttamalla saatavaa jaetta, joka sisältäisi vähemmän piiyhdisteitä kuin lähtöaine. Alan ammattimiehellä ei ole syytä muokata viitejulkaisun D7 menetelmää lisäämällä siihen lämpökäsittelyvaihe ennen haihdutusta. Näin ollen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa olennaisesti viitejulkaisusta D7 tunnetusta menetelmästä.

Neste Oyj:n vastaus

Vaatimukset

Neste Oyj on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Toissijaisesti Neste Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen ja pysyttää patentin numero FI 128174 voimassa vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 tai 2 mukaisessa muutetussa muodossa. Neste Oyj on toimittanut mainitut vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat markkinaoikeuteen valitukseen 1.3.2023 antamansa vastauksen yhteydessä patenttivaatimusasetelmina B ja C.

Perusteet

Alan ammattimies osaa yleistietojensa perusteella lämpökäsitellä kierrätettyä tai uusiutuvaa orgaanista ainetta. Tarkasteltavana olevassa patentissa on lisäksi selostettu olosuhteita, joissa lämpökäsittely tyypillisesti suoritetaan. Näin ollen ensisijaisessa patenttivaatimusasetelmassa esitetyn keksinnön selitys on niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää mainittua keksintöä.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukaisessa menetelmässä on erillinen lämpökäsittely- ja haihdutusvaihe. Viitejulkaisun D1 menetelmässä valinnaisen lämpökäsittelyvaiheen lämpötilan ja paineen vaihteluvälit ovat sellaiset, että lämpökäsittelyvaiheeseen sisältyy aina myös haihdutus. Viitejulkaisun D1 menetelmässä on siten samanaikainen lämpökäsittely- ja haihdutusvaihe. Näin ollen ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on uusi viitejulkaisusta D1 tunnettuun menetelmään nähden.

Myös viitejulkaisusta D2 tunnetussa menetelmässä on lämpökäsittelyn ja haihdutuksen yhdistelmän käsittävä vaihe. Mainitussa viitejulkaisussa on esitetty myös menetelmä, jossa on useita haihdutusvaiheita, mutta ei lämpökäsittelyvaihetta. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten uusi myös viitejulkaisusta D2 tunnettuihin menetelmiin nähden.

Viitejulkaisusta D3 tunnetussa menetelmässä käytetystä moottoriöljystä voidaan poistaa vettä haihduttamalla ennen moottoriöljyn tyhjötislausta. Kyseiseen menetelmään ei sisälly lämpökäsittelyvaihetta, jossa ainakin osa moottoriöljyn sisältämistä piiyhdisteistä muuttuisi haihtuviksi piiyhdisteiksi, eikä tällaisen lämpökäsittelyvaiheen jälkeen tulevaa haihdutusvaihetta. Näin ollen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on uusi myös viitejulkaisusta D3 tunnettuun menetelmään nähden.

Viitejulkaisussa D4 esitetyssä menetelmässä käytettävä lämmitin on todellisuudessa haihdutin, jonka avulla syötteestä poistetaan vettä ja kevyitä komponentteja. Viitejulkaisussa D4 on siten esitetty menetelmä, jossa on useita peräkkäisiä haihdutusvaiheita. Mainitusta viitejulkaisusta ei käy ilmi menetelmää, jossa on erillinen lämpökäsittelyvaihe ja sen jälkeen haihdutusvaihe. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten uusi myös viitejulkaisusta D4 tunnettuun menetelmään nähden.

Patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään sisältyvällä lämpökäsittelyllä tarkoitetaan käsittelyä, jossa orgaanisen aineen epäpuhtautena sisältämät piiyhdisteet hajoavat haihtuviksi piiyhdisteiksi. Haihdutukseen sisältyy tyypillisesti myös haihdutettavan aineen lämpötilan nostaminen, mutta haihdutuksen yhteydessä tehtävä lämpötilan nostaminen ei ole patenttivaatimuksessa 1 tarkoitettua lämpökäsittelyä. Näin ollen viitejulkaisusta D1, D2, D3 tai D4 tunnetussa menetelmässä ei ole patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään sisältyvää lämpökäsittelyä.

Lämpökäsittelyn tekninen vaikutus on haihtuvien piiyhdisteiden muodostaminen orgaanisessa aineessa epäpuhtautena olevia piiyhdisteitä hajottamalla. Lämpökäsittelyn jälkeen haihdutuksessa poistuu huomattavasti enemmän piiyhdisteitä kuin ilman lämpökäsittelyä. Tämä lämpökäsittelyn vaikutus on osoitettu tarkasteltavana olevan patentin selitysosan esimerkeillä. Tarkasteltavana olevassa patentissa esitetty vertailuesimerkki vastaa viitejulkaisusta D1 tunnettua menetelmää. Mainittuun viitejulkaisuun nähden muodostettavana objektiivisena teknisenä ongelmana on siten, kuinka tehostaa piiyhdisteiden poistamista kierrätetystä tai uusiutuvasta orgaanisesta aineesta.

Missään viitejulkaisuista D1, D2, D3 tai D4 ei ole esitetty, että piiyhdisteiden postamista orgaanisesta aineesta voisi tehostaa patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään sisältyvällä lämpökäsittelyllä. Patenttivaatimuksessa 1 esitetty menetelmä on siten keksinnöllinen viitejulkaisusta D1 tunnettuun menetelmään nähden, vaikka lisäksi otettaisiin huomioon viitejulkaisusta D2, D3 tai D4 tunnettu tekniikka.

Myöskään viitejulkaisussa D7 ei ole esitetty patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään sisältyvää lämpökäsittelyä. Näin ollen myös viitejulkaisuun D7 nähden muodostettavana objektiivisena teknisenä ongelmana on piiyhdisteiden poistamisen tehostaminen.

Viitejulkaisusta D7 tunnetussa menetelmässä tuotteen lämmitys toteutetaan ensimmäisessä haihduttimessa siten, ettei tuotetta poistu höyryn mukana. Tämä haihdutusvaihe ei vastaa patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lämpökäsittelyä. Missään viitejulkaisuista D1, D2, D3 tai D4 ei ole esitetty, että piiyhdisteiden poistamista orgaanisesta aineesta voisi tehostaa ennen haihdutusta toteutettavalla lämpökäsittelyllä. Patenttivaatimuksessa 1 esitetty menetelmä on siten keksinnöllinen viitejulkaisusta D7 tunnettuun menetelmään nähden, vaikka lisäksi otettaisiin huomioon viitejulkaisusta D1, D2, D3 tai D4 tunnettu tekniikka.

Patenttivaatimus 23 viittaa patenttivaatimukseen 1 ja sisältää kaikki viimeksi mainitussa esitetyt piirteet. Myös patenttivaatimuksen 23 mukainen menetelmä on siten keksinnöllinen asiassa esitettyyn tunnettuun tekniikkaan nähden.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimusta 1 on ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimukseen 1 nähden muutettu siten, että lämpökäsittely toteutetaan 180 — 325 °C:n lämpötilassa 5 — 90 minuutin ajan. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lämpökäsittelyvaiheen korkea lämpötila yhdistettynä pitkään viipymäaikaan varmistaa sen, ettei kysymyksessä ole viitejulkaisusta D1, D2, D3 tai D4 tunnettu haihdutusvaihe, jossa viipymäaika on tyypillisesti joitakin sekunteja ja enintään kaksi minuuttia. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten uusi mainituista viitejulkaisuista tunnettuun nähden.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä myös eroaa olennaisesti asiassa esitetystä tunnetusta tekniikasta samoilla perusteilla kuin ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimusta 1 on vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimukseen 1 nähden muutettu siten, että lämpökäsittelyvaihe toteutetaan 500 — 5000 kPa:n paineessa. Mainittu piirre määrittelee osaltaan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lämpökäsittelyvaihetta siten, ettei kysymyksessä ole viitejulkaisusta D1, D2, D3 tai D4 tunnettu haihdutusvaihe, joka toteutetaan normaali- tai alipaineessa.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä myös eroaa olennaisesti asiassa esitetystä tunnetusta tekniikasta samoilla perusteilla kuin ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä.

Tarkasteltavana olevan patentin sisältämä keksinnön selitys on niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää ensisijaisessa patenttivaatimusasetelmassa sekä vaihtoehtoisessa patenttivaatimusasetelmassa 1 ja 2 esitettyä keksintöä.

Valittajan lausuma

UPM-Kymmene Oyj on esittänyt lausumassaan 2.6.2023, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksesta 1 ei käy ilmi, että lämpökäsittely olisi haihdutuksesta erillinen vaihe. Mainittujen vaiheiden erillisyys ei siten voi olla patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää tunnetusta tekniikasta erottava piirre.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 ja 2 patenttivaatimus 1 sisältää sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 tai 2 patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei eroa olennaisesti viitejulkaisusta D1, D2 tai D4 tunnetusta tekniikasta, jostakin mainitusta viitejulkaisusta yhdistettynä alan ammattimiehen yleistietoon, viitejulkaisusta D7 tunnetusta tekniikasta tai viimeksi mainitusta viitejulkaisusta yhdistettynä alan ammattimiehen yleistietoon taikka johonkin viitejulkaisuista D1 — D4.

Muut lausumat

Neste Oyj

on esittänyt lausumassaan 22.9.2023, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1 ei sisällä toivomusluonteisia piirteitä, vaan patenttivaatimuksessa esitettyjä menetelmävaiheita on määritelty niiden lopputuloksen avulla. Patenttivaatimus 1 ei siten sisällä piirteitä, joita ei oteta huomioon uutuuden ja keksinnöllisyyden arvioinnissa.

Kun alan ammattimies ottaa patenttivaatimusta 1 lukiessaan huomioon tarkasteltavana olevan patentin sisältämän keksinnön kuvauksen kokonaisuudessaan, hän ymmärtää, että patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lämpökäsittelyvaihe on haihdutuksesta erillinen menetelmävaihe. Mainittujen vaiheiden erillisyys voi siten olla kyseistä menetelmää tunnetusta tekniikasta erottava piirre.

Viitejulkaisussa D1 ei ole esitetty haihdutuksesta jäännösjakeena saatavan lämpökäsitellyn orgaanisen aineen vetykäsittelyä, vaan mainitussa viitejulkaisussa on esitetty viimeisestä haihdutusvaiheesta saatavan tisleen vetykäsittely. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän kaikki vaiheet eivät siten ole tunnettuja viitejulkaisusta D1, joten patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on uusi mainitusta viitejulkaisusta tunnettuun nähden.

Myöskään viitejulkaisussa D2, D3 tai D4 ei ole esitetty haihdutuksen jäännösjakeen vetykäsittelyä, vaan ainoastaan tisleen vetykäsittely. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten uusi myös viitejulkaisusta D2, D3 tai D4 tunnettuun nähden.

Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaisi olennaisesti viitejulkaisusta D1, D2 tai D4 tunnetusta tekniikasta siinäkin tapauksessa, ettei lämpökäsittelyllä katsottaisi olevan teknistä vaikutusta, koska missään mainituista viitejulkaisuista ei ole esitetty haihdutuksesta erillistä lämpökäsittelyvaihetta.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 ja 2 patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän piirteet ja niiden yhdistelmä käyvät selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjan patenttivaatimusasetelmasta. Kyseiset patenttivaatimukset eivät siten sisällä lisättyä materiaalia.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on uusi ja keksinnöllinen asiassa esitettyihin viitejulkaisuihin nähden samoilla perusteilla kuin ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on uusi ja keksinnöllinen asiassa esitettyihin viitejulkaisuihin nähden samoilla perusteilla kuin ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä.

UPM-Kymmene Oyj

on antanut lisälausuman 26.10.2023.

Neste Oyj

on antanut lisälausuman 27.11.2023.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Kysymyksenasettelu

Asiassa on markkinaoikeuden tarkasteltavana olevan ensisijaisen patenttivaatimusasetelman osalta kysymys siitä, onko keksinnön selitys niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää kyseisessä patenttivaatimusasetelmassa esitettyä keksintöä, ja onko kyseisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksissa esitetty keksintö uusi ja keksinnöllinen siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi ennen tarkasteltavana olevan patentin myöntämiseen johtaneen patenttihakemuksen tekemispäivää. Vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 1 ja 2 osalta kysymys voi lisäksi olla siitä, käsittääkö niiden patenttivaatimus 1 sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä.

2 Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Patenttilain 8 §:n 2 momentin mukaan hakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys, tarvittaessa piirustuksineen, sekä täsmällisesti ilmaistuna se, mitä patentilla halutaan suojata (patenttivaatimus). Selityksen tulee olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

Patenttilain 13 §:n mukaan patenttihakemusta ei saa muuttaa siten, että patenttia haetaan johonkin, mikä ei ole käynyt selville hakemuksesta, kun hakemus on tehty.

Patenttiasetuksen 21 §:n 1 momentin mukaan suomalaisen patenttihakemuksen, patenttilain 38 §:n mukaan käsiteltäväksi otettavan patenttihakemuksen ja kansalliseksi hakemukseksi muunnetun eurooppapatenttia koskevan hakemuksen perusasiakirjana pidetään mainitussa asetuksessa suomen-, ruotsin- tai englanninkielistä selitystä piirustuksineen sekä patenttivaatimuksia, jotka sisältyvät hakemukseen, kun hakemus tehtiin tai on katsottava tehdyksi.

Patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaan patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti muun ohella, milloin patentti on myönnetty, vaikkei 2 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty, patentti tarkoittaa keksintöä, jota ei ole esitetty niin selvästi, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä tai patentti käsittää sellaista, mikä ei ole ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä.

3 Patenttivaatimukset

Markkinaoikeuden tarkasteltavana olevassa ensisijaisessa patenttivaatimusasetelmassa, vaihtoehtoisessa patenttivaatimusasetelmassa 1 ja vaihtoehtoisessa patenttivaatimusasetelmassa 2 on menetelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 1 ja menetelmään kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 2 — 31.

4 Tunnettu tekniikka

Asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä on viitattu seuraaviin viitejulkaisuihin:

D1: US 2016257888

D2: US 2016177188

D3: US 2015361356

D4: US 2015052807

D7: EP 2930231

D8: Ullman’s Encyclopedia; Norlin: Tall Oil.

5 Asian arviointi

5.1 Ensisijainen patenttivaatimusasetelma

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti (piirrejako UPM-Kymmene Oyj:n valituksessa käyttämän mukainen):

P1: Menetelmä kierrätetyn tai uusiutuvan orgaanisen aineen (10) puhdistamiseksi,

P2: jossa menetelmässä kierrätetty tai uusiutuva orgaaninen aine (10) käsittää enemmän kuin 1 ppm piitä piiyhdisteinä, joka menetelmä käsittää vaiheet:

P3: (a) hankitaan kierrätettyä tai uusiutuvaa orgaanista ainetta (10);

P4: (b) lämpökäsitellään (20) kierrätettyä tai uusiutuvaa orgaanista ainetta (10),

P5: jolloin muodostuu lämpökäsiteltyä kierrätettyä tai uusiutuvaa orgaanista ainetta, jolloin ainakin osa kierrätetyssä tai uusiutuvassa orgaanisessa aineessa olevista piiyhdisteistä muuttuu haihtuviksi piiyhdisteiksi,

P6: (c) haihdutetaan lämpökäsitellystä kierrätetystä tai uusiutuvasta aineesta haihtuvia piiyhdisteitä (30),P7: jolloin saadaan (i) höyryjae (32), joka käsittää valtaosan haihtuvista piiyhdisteistä, ja

P8: (ii) lämpökäsitellyn kierrätetyn tai uusiutuvan orgaanisen aineen jae (31), joka käsittää vähemmän piitä kuin vaiheessa (a) hankittu kierrätetty tai uusiutuva orgaaninen aine, ja

P9: (d) vetykäsitellään (40) lämpökäsiteltyä kierrätettyä tai uusiutuvaa orgaanisen aineen jaetta (31) vetykäsittelykatalyytin läsnä ollessa,

P10: jolloin saadaan puhdistettua kierrätettyä tai uusiutuvaa orgaanista ainetta (41), joka käsittää vähemmän piitä kuin vaiheessa (a) hankittu kierrätetty tai uusiutuva orgaaninen aine, edullisesti kierrätetty tai uusiutuva orgaaninen aine käsittää alle 20 %, edullisemmin alle 10 %, vielä edullisemmin alle 5 % vaiheessa (a) hankitun kierrätetyn tai uusiutuvan orgaanisen aineen alkuperäisestä piipitoisuudesta.

5.1.1 Patenttivaatimuksen 1 tulkinnasta

UPM-Kymmene Oyj on esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 piirteet P5, P7, P8 ja P10 ovat toivomusluoteisia piirteitä, joita ei tule ottaa huomioon patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän patentoitavuuden arvioinnissa, ja ettei patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lämpökäsittely välttämättä ole haihdutuksesta erillinen menetelmävaihe.

Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännön mukaan teknisen lopputuloksen määrittelevät toiminnalliset piirteet ovat tiettyjen ehtojen täyttyessä sallittuja patenttivaatimuksessa (ks. esim. T 68/85). Tällaisten piirteiden hyväksyttävyyden arvioinnissa on kysymys patenttivaatimuksen täsmällisyyden arvioinnista. Koska tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 piirteet P5, P7, P8 ja P10 ovat olleet sellaisinaan myös myönnetyssä patenttivaatimuksessa 1, kyseisten piirteiden täsmällisyys ei tule asiassa arvioitavaksi (ks. G 3/14).

Euroopan patenttiviraston teknisen valituslautakunnan asiassa T 661/09 tarkasteltavana oli patenttivaatimus, jossa oli esitetty tuotteen halutut ominaisuudet ja niiden lisäksi tuotteen rakenne yleisellä tasolla. Patenttivaatimuksessa ei ollut esitetty mitään rakenteellisia piirteitä, joilla halutut ominaisuudet saadaan aikaan. Eron lähimpään tekniikan tasoon muodostivat vain tuotteen haluttuja ominaisuuksia ilmaisevat piirteet. Kyseiset piirteet otettiin sellaisinaan huomioon keksinnöllisyyden arvioinnissa (perustelujen kohta 2.3).

Asiassa T 661/09 annetun ratkaisun perusteella piirteet P5, P7, P8 ja P10 tulisivat otettaviksi uutuuden ja keksinnöllisyyden arvioinnissa huomioon siinäkin tapauksessa, ettei patenttivaatimuksessa 1 olisi esitetty mitään fyysisiä menetelmävaiheita, joilla mainituissa piirteissä ilmaistut tekniset lopputulokset voidaan saada aikaan. Patenttivaatimuksesta 1 on kuitenkin lisäksi katsottava käyvän ilmi, että mainittujen lopputulosten saavuttaminen perustuu esimerkiksi fyysisiin menetelmävaiheisiin P4, P6 ja P9. Piirteet P5, P7, P8 ja P10 on siten otettava uutuutta ja keksinnöllisyyttä arvioitaessa sellaisinaan huomioon patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän toiminnallisina piirteinä.

Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännön mukaan alan ammattimies tulkitsee patenttivaatimusta teknisesti mielekkäällä tavalla ja ottaa tulkinnassa huomioon keksinnön selostuksen kokonaisuudessaan (ks. T 2456/12, perustelujen kohta 2.1.6).

Patenttivaatimuksen 1 piirteen P5 mukaan piirteessä P4 esitetyssä kierrätetyn tai uusiutuvan orgaanisen aineen lämpökäsittelyvaiheessa muodostuu lämpökäsiteltyä kierrätettyä tai uusiutuvaa orgaanista ainetta, jolloin ainakin osa kierrätetyssä tai uusiutuvassa orgaanisessa aineessa olevista piiyhdisteistä muuttuu haihtuviksi piiyhdisteiksi. Piirteessä P6 esitetyssä menetelmävaiheessa lämpökäsitellystä kierrätetystä tai uusiutuvasta aineesta haihdutetaan haihtuvia piiyhdisteitä. Mainittujen piirteiden sanamuodoista käy siten ilmi, että patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lämpökäsittelyvaihe kohdistuu kierrätettyyn tai uusiutuvaan orgaaniseen aineeseen, kun taas haihdutusvaihe kohdistuu lämpökäsiteltyyn kierrätettyyn tai uusiutuvaan orgaaniseen aineeseen. Piirteen P6 mukaisen haihdutuksen on siten katsottava olevan piirteen P4 mukaisesta lämpökäsittelystä erillinen menetelmävaihe, koska viimeksi mainittu kohdistuu ensin mainitusta saatavaan tuotteeseen.

5.1.2 Selityksen riittävyys

Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännön mukaan keksinnön selitys voidaan katsoa riittämättömäksi, jos asiassa esitettyjen todennettavissa olevien seikkojen perusteella on syytä vakavasti epäillä selityksen riittävyyttä.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei UPM-Kymmene Oyj ole esittänyt sellaisia todennettavissa olevia seikkoja, joiden perusteella olisi syytä vakavasti epäillä patenttivaatimuksessa 1 esitetyn menetelmän selityksen riittävyyttä. Patenttivaatimuksessa 1 esitetyn menetelmän selitys on siten niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää kyseistä menetelmää. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman hyväksymiselle ei näin ollen ole patenttilain 25 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua estettä.

5.1.3 Uutuus

UPM-Kymmene Oyj on esittänyt, ettei patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ole uusi viitejulkaisusta D1, D2, D3 tai D4 tunnettuun menetelmään nähden.

Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännön mukaan tarkasteltavana olevassa patenttivaatimuksessa esitetyltä keksinnöltä puuttuu uutuus, jos mainittu keksintö käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi viitejulkaisusta. Uutuuden puuttumiselle ei ole riittävää, että mainittu keksintö mahdollisesti tai todennäköisesti käy ilmi viitejulkaisusta (ks. esim. T 450/89).

Tarkasteltavana olevassa patenttivaatimuksessa 1 on esitetty menetelmä piiyhdisteiden poistamiseksi kierrätetystä tai uusiutuvasta orgaanisesta aineesta. Mainittu orgaaninen aine on erityisesti raakamäntyöljyä tai mäntypikeä, mutta se voi olla myös esimerkiksi fossiiliperäistä jäteöljyä. Mainitussa menetelmässä orgaaninen aine lämpökäsitellään, jolloin muodostuu haihtuvia piiyhdisteitä. Haihtuvia piiyhdisteitä poistetaan lämpökäsitellystä orgaanisesta aineesta haihduttamalla, minkä jälkeen haihdutusvaiheesta saatava lämpökäsitellyn orgaanisen aineen jae vetykäsitellään katalyyttisesti. Patenttivaatimuksen 1 piirteiden P8 ja P10 mukaan sekä haihdutusvaiheesta saatava lämpökäsitellyn orgaanisen aineen jae että siitä vetykäsittelemällä saatu puhdistettu orgaanisen aineen jae sisältää vähemmän piitä kuin lähtöaineena oleva kierrätetty tai uusiutuva orgaaninen aine. Näin ollen patenttivaatimus 1 kattaa suoritusmuotoja, joissa orgaanisesta aineesta ei poistu piitä piirteen P9 mukaisessa vetykäsittelyvaiheessa.

Viitejulkaisusta D2 tunnetulla menetelmällä voidaan valmistaa polttoaineena käytettäviä hiilivetyjä vetykäsittelemällä syötettä, joka sisältää mäntyöljymateriaalia, polaarista kerasyötettä ja poolitonta laimenninta. Mäntyöljymateriaali on raakamäntyöljyä tai puhdistettua mäntyöljyä (D2 kappale 34). Raakamäntyöljy puhdistetaan ennen vetykäsittelyä esimerkiksi haihduttamalla. Viitejulkaisun D2 kappaleessa 69 on viitattu eri suoritusmuotoihin, jossa menetelmän syöte sisältää eri määrän piitä. Syötteen suurimmaksi piipitoisuudeksi on kyseisessä kappaleessa annettu 50 ppm. Mainitusta kappaleesta ei käy ilmi, että siinä esitetyt syötteen piipitoisuudet olisi tarkoitus saavuttaa syötettä puhdistamalla.

Raakamäntyöljyn sisältämiä epäpuhtauksia on selostettu viitejulkaisun D2 kappaleessa 35. Piitä ei kyseisessä kappaleessa ole mainittu kyseisenä epäpuhtautena. Kappaleissa 72 — 77 on esitetty suoritusmuotoja, joissa raakamäntyöljyä puhdistetaan haihduttamalla. Raakamäntyöljystä haihduttamalla puhdistettavia epäpuhtauksia ovat kappaleessa 72 esitetyn perusteella metalli-ionit, rikki, fosfori ja ligniinijäämät. Näin ollen viitejulkaisusta D2 ei käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi menetelmää raakamäntyöljyn puhdistamiseksi piiyhdisteitä. Erityisesti viitejulkaisusta D2 ei käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi menetelmää, jonka lämpökäsittelyvaiheessa raakamäntyöljyn sisältämät piiyhdisteet muuttuisivat haihtuviksi piiyhdisteiksi tai haihdutusvaiheessa lämpökäsitellystä raakamäntyöljystä poistettaisiin haihtuvia piiyhdisteitä haihduttamalla. Viitejulkaisusta D2 tunnetun menetelmän ei siten ole katsottava sisältävän kaikkia patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän piirteitä.

Viitejulkaisussa D3 on esitetty käytetyn moottoriöljyn puhdistusmenetelmä. Viitejulkaisun D3 kappaleessa 10 on esitetty, että käytetty moottoriöljy sisältää dispergointi- ja vaahtoamisenestoaineita, jotka sisältävät piitä. Mainitussa menetelmässä puhdistettava moottoriöljy tyhjötislataan. Tyhjötislauksesta saadaan jalostamattomia kaasuöljyjakeita, jotka sisältävät epäpuhtautena muun ohella piiyhdisteitä. Kaasuöljyjakeet johdetaan vetykäsittelyyn piiyhdisteiden poistoa varten. Viitejulkaisussa D3 ei ole esitetty sellaista, jonka perusteella siinä esitetyssä menetelmässä olisi katsottava olevan tyhjötislausta edeltävä patenttivaatimuksen 1 piirteitä P4 ja P5 vastaava lämpökäsittelyvaihe, jossa ainakin osa käytetyssä moottoriöljyssä olevista piiyhdisteistä muuttuisi haihtuviksi piiyhdisteiksi. Viitejulkaisusta D3 tunnetun menetelmän ei siten ole katsottava sisältävän kaikkia patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän piirteitä.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on uusi viitejulkaisusta D1, D2, D3 tai D4 tunnettuun menetelmään nähden.

5.1.4 Keksinnöllisyys

UPM-Kymmene Oyj on esittänyt, ettei patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroa olennaisesti viitejulkaisusta D1, D2, D4 tai D7 tunnetusta menetelmästä. Asiassa on siten ensin arvioitava, mikä tai mitkä mainituista viitejulkaisuista ovat sopivia edustamaan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähintä tekniikan tasoa.

Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että keksinnöllisyyden arvioinnissa käytettävää lähintä tekniikan tasoa edustaa tyypillisesti viitejulkaisu, josta käy ilmi tarkasteltavassa patenttivaatimuksessa esitettyyn keksintöön nähden samaan tarkoitukseen kehitetty tai samaan tavoitteeseen pyrkivä ratkaisu, jossa on eniten samoja olennaisia teknisiä piirteitä kuin patenttivaatimuksessa esitetyssä keksinnössä.

Patenttivaatimuksessa 1 esitetyn menetelmän tarkoituksena on poistaa kierrätetystä tai uusiutuvasta orgaanisesta aineesta, esimerkiksi raakamäntyöljystä, mäntypiestä tai fossiiliperäisestä jäteöljystä, sen epäpuhtautena sisältämiä piiyhdisteitä, jotta näin puhdistettua orgaanista ainetta voidaan käyttää vetykäsittelyn raaka-aineena polttoaineena käytettävien hiilivetyjen valmistuksessa.

Edellä uutuustarkastelun yhteydessä todetulla tavalla viitejulkaisussa D2 ei ole selvästi ja yksiselitteisesti esitetty menetelmää raakamäntyöljyn puhdistamiseksi piiyhdisteistä. Näin ollen viitejulkaisu D2 ei jo tällä perusteella ole valittavissa sellaiseksi lähintä tekniikan tasoa edustavaksi viitejulkaisuksi, josta lähtemällä alan ammattimies voisi päästä ilmeisellä tavalla patenttivaatimuksessa 1 esitettyyn menetelmään.

Viitejulkaisuissa D1, D4 ja D7 on esitetty menetelmä epäpuhtauksien poistamiseksi esimerkiksi raakamäntyöljystä ja näin puhdistetun raakamäntyöljyn käyttö vetykäsittelyn raaka-aineena polttoaineena käytettävien hiilivetyjen valmistuksessa. Pii on kyseisissä viitejulkaisuissa esitetty yhtenä syötteen sisältämänä epäpuhtautena. Mainituissa viitejulkaisuissa on siten esitetty patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään nähden samaan tarkoitukseen kehitetty menetelmä, joten asiassa on vielä arvioitava mainituissa viitejulkaisuissa esitettyjen ja patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän samankaltaisuutta olennaisten teknisten piirteiden osalta.

Viitejulkaisun D7 esimerkeissä 1 ja 2 on esitetty menetelmä, jossa raakamäntyöljyä puhdistetaan kaksi- tai kolmivaiheisen haihdutuksen avulla. Puhdistettu mäntyöljy saadaan toisen ja kolmannen haihdutusvaiheen tisleenä, ja raakamäntyöljyn sisältämät epäpuhtaudet jäävät toisen ja kolmannen haihdutusvaiheen pohjatuotteeseen. Tisleenä saatu puhdistettu mäntyöljy johdetaan vetykäsittelyyn. Näin ollen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisun D7 esimerkistä 1 tai 2 tunnetusta menetelmästä piirteiden P4, P5, P6, P7, P8, P9 ja P10 osalta.

Viitejulkaisusta D1 tunnetun menetelmän esikäsittelyvaiheessa raakamäntyöljyä ja mäntypikeä sisältävä syöte puhdistetaan kahdessa tai useammassa vaiheessa toteutettavan haihdutuksen avulla. Kyseisessä viitejulkaisussa on nimenomaisesti esitetty puhdistetun syötteen piipitoisuus. Samoin kuin viitejulkaisusta D7 tunnetussa menetelmässä, myös viitejulkaisusta D1 tunnetussa menetelmässä vetykäsittelyyn johdettava puhdistettu syöte saadaan haihdutusvaiheesta tisleenä, ja esikäsittelyvaiheeseen tuotavan syötteen sisältämät epäpuhtaudet jäävät viimeisestä haihdutusvaiheesta saatavaan pohjatuotteeseen. Näin ollen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa myös viitejulkaisun D1 esikäsittelyvaiheena olevasta puhdistusmenetelmästä piirteiden P4, P5, P6, P7, P8, P9 ja P10 osalta.

Myös viitejulkaisusta D4 tunnetussa biologista alkuperää olevan syötteen puhdistusmenetelmässä vetykäsittelyyn johdettava puhdistettu syöte saadaan lämmittimen ja usean haihduttimen avulla toteutetun haihdutusvaiheen tisleenä, ja puhdistettavan syötteen sisältämät epäpuhtaudet jäävät viimeisen haihdutusvaiheen pohjatuotteeseen. Näin ollen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa myös viitejulkaisussa D4 esitetystä puhdistusmenetelmästä piirteiden P4, P5, P6, P7, P8, P9 ja P10 osalta.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa, että patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän viitejulkaisusta D1, D4 tai D7 tunnetusta menetelmästä erottavat piirteet ovat samat, joten myös yhteisten olennaisten teknisten piirteiden määrät ovat samat. Mainituista viitejulkaisuista vain viitejulkaisussa D1 on nimenomaisesti esitetty puhdistetun syötteen piipitoisuus, joten ainakin kyseisessä viitejulkaisussa esitetyn menetelmän tarkoituksen voidaan katsoa olevan nimenomaisesti piiyhdisteiden poistaminen raakamäntyöljyä ja mäntypikeä sisältävästä syötteestä. Näin ollen patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän keksinnöllisyyttä tarkastellaan seuraavaksi viitejulkaisuun D1 nähden.

Edellä todetulla tavalla patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisusta D1 tunnetusta menetelmästä useiden piirteiden osalta. Lisäksi mainitut menetelmät eroavat toimintaperiaatteiltaan siten, että ensin mainitun menetelmän raaka-aineessa epäpuhtautena olevat piiyhdisteet poistetaan jatkokäsiteltävästä raaka-aineesta haihduttamalla, kun taas viimeksi mainitussa jatkokäsiteltävä raaka-aine erotetaan epäpuhtauksista haihduttamalla. Näin ollen alan ammattimies ei välttämättä pääsisi viitejulkaisusta D1 tunnetusta menetelmästä lähtemällä ilmeisellä tavalla patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään siinäkään tapauksessa, että erottavilla piirteillä ei katsottaisi olevan mitään teknistä vaikutusta ja ratkaistava objektiivinen tekninen ongelma näin ollen olisi vain vaihtoehtoisen menetelmän aikaansaaminen (ks. T 680/19 perustelujen kohta 6.7).

Asiassa esitetyn perusteella osapuolet eivät ole erimielisiä siitä, että tarkasteltavana olevan patentin taulukoissa 1 ja 2 esitettyjen tulosten perusteella piin määrä lämpökäsitellyn syötteen haihdutuksesta saadussa pohjatuotteessa on alhaisempi kuin lämpökäsittelemättömän syötteen haihdutuksesta saadussa pohjatuotteessa. Erimielisyyttä on enintään siitä, voidaanko ensin mainitun katsoa olevan huomattavasti alhaisempi kuin viimeksi mainitun. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän piirteiden P4 ja P5 teknisen vaikutuksen voidaan siten katsoa olevan haihdutuksessa tapahtuvan piiyhdisteiden poistumisen tehostaminen. Näin ollen kyseisen vaikutuksen perusteella muodostettava objektiivinen tekninen ongelma on, kuinka tehostaa viitejulkaisun D1 menetelmässä piiepäpuhtauksien poistoa jatkokäsittelyyn menevästä tuotteesta.

Vastaavilla perusteilla patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa olennaisesti myös viitejulkaisusta D4 tai D7 tunnetusta menetelmästä.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa olennaisesti viitejulkaisusta D1, D2, D4 tai D7, mainittujen viitejulkaisujen yhdistelmästä taikka mainittujen viitejulkaisujen ja alan ammattimiehen yleistietojen yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman hyväksymiselle ei siten ole patenttilain 25 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua estettä.

5.2 Johtopäätös

UPM-Kymmene Oyj ei ole markkinaoikeudessa esittänyt sellaista, jonka perusteella Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalainen päätös olisi kumottava. Valitus on siten hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila ja Esko Pakka sekä markkinaoikeusinsinöörit Pasi Nikkonen ja Merja Heikkinen-Keinänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Liitteet

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 17.11.2022