Market Court dismisses bid protest over email delivery failure, ruling no proven breach occurred.

Asian tausta

Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä on ilmoittanut 22.6.2021 julkaistulla sosiaalipalveluja ja muita erityispalveluja koskevalla hankintailmoituksella rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta dynaamisen hankintajärjestelmän perustamisesta sote-kuljetuspalvelujen hankkimiseksi kuuden vuoden ajalle. Hankinta on jaettu kahdeksaan osaan ajoneuvoluokittain.

Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän yhtymähallitus on 26.10.2021 tekemällään päätöksellä § 153 hyväksynyt muun ohella A:n A -nimisen toiminimen haltijana ehdokkaaksi dynaamiseen hankintajärjestelmään.

Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän tilalle hankintayksiköksi on 1.1.2023 tullut Keski-Uudenmaan hyvinvointialue. Jäljempänä hankintayksiköllä tarkoitetaan Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymää 31.12.2022 asti ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialuetta 1.1.2023 alkaen.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue on edellä mainitun dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisessä kilpailutuksessa pyytänyt 15.12.2023 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia hankinnan luokassa 1.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen kehittämis- ja tulevaisuuslautakunta on 5.2.2024 tekemällään hankintapäätöksellä § 2 valinnut luokkaan 1 M1 (sedan tai farmari) 227 palveluntuottajaa etusijajärjestyksessä sekä sulkenut eräiden tarjoajien tarjoukset tarjouskilpailusta.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 16.000.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu luokassa 1.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

A, A -nimisen toiminimen haltijana on vaatinut, että markkinaoikeus myöntää asiassa käsittelyluvan, kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä ensisijaisesti ottamalla valittajan mukaan tarjouskilpailuun tai toissijaisesti järjestämällä uuden hankintaa koskevan tarjouskilpailun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on 5.2.2024 tehnyt luokassa 1 hankintapäätöksen, jonka mukaan hankintayksikkö on 15.12.2023 lähettänyt kaikille hankintajärjestelmän luokkaan 1 hyväksytyille ehdokkaille hankintajärjestelmän sisäisen tarjouspyynnön. Valittaja ei kuitenkaan ole saanut kyseistä sisäistä kilpailutusta koskevaa tarjouspyyntöä Tarjouspalvelu.fi-toimittajaportaalista, vaikka valittaja on ollut tuolloin hyväksytty ehdokkaaksi dynaamiseen hankintajärjestelmään. Valittaja ei siten ole voinut osallistua tarjouskilpailuun itsestään riippumattomasta syystä. Hankintasäännösten tasapuolisuus- ja syrjimättömyysperiaatteen kunnioittaminen edellyttää, että valittajan osallistuminen dynaamisen hankintajärjestelmän sisäiseen kilpailutukseen mahdollistetaan.

Helmikuun 2024 alkupuolella on käynyt ilmi, että osa tarjouspalvelun kautta lähetetyistä sähköposteista ei ole mennyt perille muillekaan hankintajärjestelmän ehdokkaille. Taksiliitto on tuolloin jäseniensä puolesta laittanut sähköpostia osoitteeseen tuki@cloudia.fi, ja nämä on laitettu tiedoksi myös hankintayksikölle. Viestien kanssa on ollut ongelmia ainakin gmail.com- ja pp.inet.fi-loppuisten sähköpostiosoitteiden kanssa.

Vastine

Vaatimukset

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta tai toissijaisesti hylkää sen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.050 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valitus on jätettävä tutkimatta, sillä valittaja ei ole jättänyt tarjousta dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisessä tarjouskilpailussa, eikä siten ole asianosainen. Tarjouspyynnön ehdot ja vaatimukset eivät ole olleet sellaisia, etteikö valittaja olisi niiden vuoksi voinut jättää tarjousta.

Joka tapauksessa valitus on hylättävä, sillä valittaja ei ole jättänyt määräaikaan mennessä tarjoustaan. Tarjoaja vastaa tarjouksensa saapumisesta määräajassa hankintayksikölle.

Hankintayksikkö on 15.12.2023 lähettänyt kaikille hankintajärjestelmän luokkaan 1 hyväksytyille ehdokkaille hankintajärjestelmän sisäisen tarjouspyynnön niiden ilmoittamiin sähköpostiosoitteisiin. Hankintayksikön käyttämän Tarjouspalvelu.fi-toimittajaportaalin toimittajan selvityksen mukaan Cloudian tuotehallinta on tarkastanut viestilokit, joiden mukaan tarjouspyyntöä koskeva viesti on lähtenyt myös valittajan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Mitään viitteitä siitä, että hankintayksikön ehdokkaille lähettämä kyseistä tarjouspyyntöä koskeva viesti ei olisi tullut perille, ei ole ilmennyt. Hankintayksikkö on saanut luokkaan 1 tarjouspyynnössä asetettuun määräaikaan mennessä 230 tarjousta.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hän ei ole jättänyt tarjousta siitä syystä, että hän ei ole saanut järjestelmän sisäistä tarjouspyyntöä koskevaa viestiä tarjouspalveluun ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseensa. Viimeisin hankintaa koskeva viesti, jonka valittaja on hankintayksiköltä saanut, on ollut marraskuussa 2023, jolloin on ilmoitettu keskeytyksestä ja pyydetty odottamaan lisätietoja.

Valittajan tietoon on tullut sittemmin, että myös noin kymmenen muuta taksiyrittäjää on ihmetellyt, miksi he eivät ole saaneet sähköpostia hankintayksiköltä, vaikka osa muista yrittäjistä oli kertonut saaneensa. Taksiliitto on tiedustelut asiaa hankintayksiköltä ja Cloudialta 5.2.2024. Cloudia on 6.2.2024 antamassaan vastauksessa kertonut, että useampia taksiautoilijoita on ollut yhteydessä heidän tukeensa aiemmin, koska kaikki lähetetyt viestit tarjouspalvelusta eivät ole tulleet perille. Hankintayksikkö on siis ollut tietoinen siitä, että yksittäiset Cloudian kautta lähetetyt viestit eivät ole tulleet perille. Hankintayksikön tulee huolehtia järjestelmää käyttäessään siitä, että kilpailutuksessa toteutuu tasapuolisuus ja syrjimättömyys.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että Taksiliiton ja Cloudian välinen sähköpostikirjeenvaihto on käyty yli seitsemän viikkoa sen jälkeen, kun hankintayksikkö on lähettänyt ehdokkaille hankintajärjestelmän sisäisen tarjouspyynnön. Kyseisessä sähköpostikirjeenvaihdossa ei ole ollut kysymys tarjouspyynnön lähettämisestä vaan rikosrekisteripyynnöistä. Asialla ei siten ole merkitystä asian ratkaisemisen kannalta.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittaja ei olisi esillä olevassa asiassa asianosainen, koska hän ei ole jättänyt tarjousta.

Asiaan yleisenä oikeudenkäyntilakina sovellettavan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain

81 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuin jättää valituksen tutkimatta muun ohella, jos valittajalla ei ole valitusoikeutta (4 kohta).

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 145 §:n 1 momentin mukaan se, jota asia koskee, voi saattaa hankintaa koskevan asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen.

Hankintalain 145 §:n 1 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 237) mukaan kyseinen säännös vastaa aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 85 §:ssä säädettyä.

Viimeksi mainittua lainkohtaa koskevien esitöiden (HE 190/2009 vp s. 58 ja 59) mukaan julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 85 §:n 1 momentti on vastannut asianosaisen puhevallan osalta aikaisemmin voimassa ollutta mainitun lain 78 §:n 1 momenttia sellaisena kuin se oli voimassa lailla 348/2007 säädetyssä muodossaan. Viimeksi mainituissa esitöissä on tältä osin viitattu hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 120 ja 121) lausuttuun siitä, että tällaisella asianosaisella on todettu tarkoitettavan henkilöä, jolla on oikeudellinen intressi saada muutos virheelliseen hankintamenettelyyn. Hankintalain esitöissä ja vakiintuneessa oikeuskäytännössä asianosaisena on pidetty lähinnä alalla toimivaa yrittäjää, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä.

Hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa kyseisessä laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Nyt esillä olevassa asiassa on kysymys dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisestä kilpailutuksesta. Valittaja on hyväksytty ehdokkaaksi dynaamiseen hankintajärjestelmään ennen kyseessä olevan tarjouspyynnön julkaisemista. Valittaja on esittänyt, että hän ei ole voinut jättää tarjousta dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisessä tarjouskilpailussa, koska hän ei ole vastaanottanut tarjouspyyntöä.

Markkinaoikeus katsoo, että valittajaa on pidettävä tahona, jolla on kysymyksessä olevassa hankinnassa asianosaisaseman edellyttämä oikeudellinen intressi hakea muutosta hankintayksikön tekemään hankintapäätökseen. Edellä lausutun perusteella valittajalla voidaan siten katsoa olevan oikeussuojan tarve asiassa. Valitus on näin ollen tutkittava.

Käsittelylupa

Valittajan on katsottava vaatineen käsittelyluvan myöntämistä.

Hankintalain 146 §:n 3 momentin mukaan mainitun lain 42 §:ssä tarkoitettuun puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan tai 51 §:ssä tarkoitettua dynaamiseen hankintajärjestelmään hyväksymistä koskevaan hankintayksikön ratkaisuun ei saa hakea valittamalla muutosta, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa. Lupa on myönnettävä, jos asian käsittely on lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa tärkeää (1 kohta) tai siihen on painava, hankintayksikön menettelyyn liittyvä syy (2 kohta).

Markkinaoikeus toteaa, että valituksenalaisessa asiassa ei ole ollut kyse hankintalain 146 §:n

3 momentissa tarkoitetusta dynaamiseen hankintajärjestelmään hyväksymistä koskevasta hankintayksikön ratkaisuista, jossa muutoksenhaun edellytyksenä on markkinaoikeuden myöntämä käsittelylupa. Pääasian käsittely markkinaoikeudessa ei siten edellytä käsittelyluvan myöntämistä.

Pääasian perustelut

Oikeusohjeet

Valituksenalaisessa hankinnassa on kyse hankintalain liitteen E kohdassa 1 tarkoitettujen palvelujen hankinnasta, jonka ennakoitu arvonlisäveroton arvo on ylittänyt hankintalain 25 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun kansallisen kynnysarvon. Hankintalain 107 §:n mukaan sen lisäksi, mitä I (1 — 31 §) ja IV (123 — 174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, liitteessä E lueteltuja palveluja koskeviin hankintoihin, jotka ovat arvoltaan vähintään 25 §:n 1 momentin 3 tai 4 kohdassa säädettyjen kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan hankintalain 12 luvun (107 — 115 §) säännöksiä.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 109 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on noudatettava hankinnan kilpailuttamisessa sellaista menettelyä, joka on 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen periaatteiden mukainen. Hankintayksikön on kuvattava käyttämänsä hankintamenettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 112 §:n 1 momentin mukaan hankintamenettelyyn liittyvä tietojenvaihto on toimitettava hankintayksikön valitsemalla tavalla. Valittujen viestintävälineiden on oltava yleisesti käytettävissä, eikä välineen valinta saa vaarantaa toimittajien mahdollisuutta osallistua hankintamenettelyyn. Pykälän 2 momentin mukaan, jos hankintamenettelyyn liittyvä tietojenvaihto toteutetaan sähköisiä välineitä käyttäen, sovelletaan, mitä 62 §:ssä säädetään.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjoukset ja osallistumishakemukset sekä muu hankintamenettelyyn liittyvä tietojenvaihto on toimitettava sähköistä muotoa käyttäen. Sähköisessä muodossa tapahtuvassa viestinnässä käytettävien välineiden ja laitteiden sekä niiden teknisten ominaisuuksien on oltava syrjimättömiä, yleisesti saatavilla ja yhteentoimivia yleisesti käytössä olevien tieto- ja viestintäteknologisten tuotteiden kanssa, eivätkä ne saa rajoittaa toimittajien mahdollisuuksia osallistua hankintamenettelyyn. Hankintayksikön on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa tietojenvaihtoa koskevista mahdollisista vaatimuksista.

Hankintalain 113 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Asian arviointi

Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän yhtymähallitus on 26.10.2021 tekemällään päätöksellä hyväksynyt valittajan ehdokkaaksi dynaamiseen hankintajärjestelmään luokkaan 1.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue on dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisessä kilpailutuksessa pyytänyt 15.12.2023 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia hankinnan luokassa 1.

Valittaja on esittänyt, ettei hän ole ollut tietoinen 15.12.2023 päivätyn dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisen tarjouspyynnön julkaisemisesta, koska hän ei ole vastaanottanut sitä koskevaa Tarjouspalvelu.fi-toimittajaportaalista lähetettyä heräteviestiä osallistumishakemuksessa ilmoittamaansa sähköpostiosoitteeseen.

Hankintayksikkö on esittänyt, että se on lähettänyt tarjouspyyntöä koskevan viestin Tarjouspalvelu.fi-toimittajaportaalista kaikille dynaamiseen hankintajärjestelmään hyväksytyille ehdokkaille ja vastaanottanut tarjouspyynnön perusteella 230 tarjousta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön on tarjousmenettelyn kaikissa vaiheissa noudatettava tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun ja avoimuuden periaatteita sen varmistamiseksi, että kaikilla tarjoajilla on samat mahdollisuudet tarjoustensa laatimisessa. Tarjoaja vastaa tarjouksensa saapumisesta määräajassa hankintayksikölle. Toisaalta hankintamenettelyn sähköiseen tietojenvaihtoon käytettävien välineiden ja laitteiden sekä niiden teknisten ominaisuuksien on oltava syrjimättömiä, eivätkä ne saa rajoittaa toimittajien mahdollisuuksia osallistua hankintamenettelyyn. Viranomaisen ostopalveluna hankkiman ja viranomaisen lukuun toimivan tietojärjestelmän mahdollista virheellistä toimintaa on arvioitava kuten viranomaisen omaa tietojärjestelmää.

Valittaja on esittänyt markkinaoikeudelle selvityksenä hankintayksikön käyttämän Tarjouspalvelu.fi-toimittajaportaalin toiminnasta Suomen Taksiliitto ry:n Cloudia Oy:lle 5.2.2024 lähettämän sähköpostin ”Tarjouspalvelun sähköpostit” sekä Cloudia Oy:n siihen 6.2.2024 antaman vastauksen. Suomen Taksiliitto ry on sähköpostissaan esittänyt, että se on saanut usealta autoilijalta yhteydenottoja hankintayksikön sote-kuljetuspalveluhankintaan liittyvästä viestinnästä. Sähköpostin mukaan hankintayksikön lähettämät viestit eivät ole tulleet vastaanottajille perille, eikä niitä ole ollut myöskään roskapostissa. Cloudia Oy:n tukipalvelu on vastauksessaan esittänyt, että eräät taksiautoilijat ovat olleet heihin yhteydessä, koska he eivät ole saaneet järjestelmän kautta lähetettyjä rikosrekisteriotepyyntöjä sähköpostitse. Tukipalvelu on ilmoittanut tarkistaneensa järjestelmästä, että viestit ovat lähteneet ja kehottaneensa tarjoajia olemaan yhteydessä hankintayksikköön, mikäli viestiä ei ole saatu.

Markkinaoikeus toteaa, että valittaja ei ole esittänyt, että hän olisi itse pyrkinyt selvittämään tarjouspyynnön heräteviestin saapumatta jäämistä Cloudia Oy:n palvelutuen kanssa tai omaan sähköpostiinsa liittyvää teknistä puolta oman tietoliikennepalveluntarjoajansa kautta. Asian arvioinnissa ei siten ole käytettävissä lisätietoa valittajan sähköpostiin liittyvistä seikoista.

Hankintayksikkö on toimittanut markkinaoikeudelle selvityksenä Cloudia Oy:n hankintayksikölle 22.3.2024 lähettämän sähköpostin ”CS-99400 DPS:n sisäisestä tarjouspyynnöstä lähtenyt heräte”, jonka mukaan Cloudia Oy:n tuotehallinta on tarkistanut viestilokit, ja niiden mukaan valittajan sähköpostiin on lähtenyt viesti, eikä tuotehallinta ole havainnut mitään tekijöitä, jotka olisivat estäneet viestin lähettämisen.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella tilanne tarjouspalvelusta lähetettyjen viestien osalta on ollut samankaltainen edellä mainituissa tilanteissa, eli vastaanottaja on esittänyt, ettei se ole saanut sille lähetettyä viestiä ja palveluntoimittajan palvelutuen mukaan viesti on lokien perusteella lähtenyt vastaanottajalle. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole todennettavissa, mistä mahdollinen viestin saapumatta jääminen vastaanottajalle on johtunut, eikä siten voida varmuudella tietää, onko virheellinen toiminta johtunut hankintayksikön käyttämästä tietojärjestelmästä. Osaltaan hankintayksikölle saapuneet 230 tarjousta kuitenkin osoittavat, että kysymyksessä oleva tarjouspyyntö on tavoittanut valtaosan dynaamiseen hankintajärjestelmään valituista ehdokkaista.

Edellä esitetyn selvityksen perusteella markkinaoikeus katsoo, että asiassa on jäänyt näyttämättä, että tarjouspyyntöä koskevan heräteviestin saapumatta jääminen valittajan esittämin tavoin valittajan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen olisi johtunut hankintayksikön vastuulla olleesta seikasta. Hankintayksikön ei siten ole katsottava menetelleen hankintasäännösten vastaisesti tarjouspyynnön lähettämisen osalta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen vaatimuksen valituksen tutkimatta jättämisestä.

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa A:n korvaamaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen oikeudenkäyntikulut 1.050 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pasi Yli-Ikkelä, Jenni Poropudas ja Suvi Karlén-Savolainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.