Market Court grants Bayer's injunction against Sandoz for patent infringement of rivaroxaban tablets in Finland.
Legislator summary
AI generatedThe Market Court granted Bayer's request for an interim injunction against Sandoz, ordering the suspension of sales and importation of specific rivaroxaban tablets. Bayer argued that Sandoz's use of the patented formulation for daily dosing of once-daily administration infringed patent FI/EP 1 845 961. The court found that the patent's independent claims covered the specific tablet formulation and dosing regimen, and that the potential harm to Bayer outweighed any harm to Sandoz, satisfying the conditions for an injunction under the Code of Judicial Procedure.
Legislator headnote
AI generatedOikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n nojalla: Kun patentin omaisella on todennäköisesti oikeus patentin rikkomisen estämiseen, ja kun patentin rikkomisesta aiheutuvaa haittaa on suuri verrattuna patentin rikkojalle aiheutuvaan haittaan, on myönnettävä väliaikainen turvaamistoimi.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedFull text
Hakemus
Vaatimukset
Bayer Intellectual Property GmbH, Bayer AG ja Bayer Oy (jäljempänä myös Bayer) ovat vaatineet, että markkinaoikeus kieltää 500.000 euron sakon uhalla Sandoz A/S:ää (jäljempänä myös Sandoz) tarjoamasta, saattamasta vaihdantaan ja/tai käyttämästä Rivaroxaban Sandoz 10 mg, 15 mg ja 20 mg rinnakkaisvalmisteita myyntilupien numerot 34597 — 34599 nojalla ja/tai tuomasta maahan tai pitämästä kyseisiä tuotteita hallussa näitä tarkoituksia varten niin kauan kuin patentti numero FI/EP 1 845 961 on voimassa.
Perusteet
Bayerilla on patentin numero FI/EP 1 845 961 nojalla yksinoikeus kaupallisesti hyödyntää kannepatentin suojaamaa keksintöä Suomen markkinoilla niin kauan kuin kannepatentti on voimassa. Kannepatentti suojaa rivaroksabaanin nopeasti vapauttavien suun kautta annettavien annosmuotojen kerran päivässä tapahtuvan annostelun tromboembolisten häiriöiden hoitamiseksi. Rivaroksabaani on Bayerin Xarelto-lääkevalmisteen vaikuttava aine ja kuuluu antikoagulantteihin, joita käytetään tromboembolisten häiriöiden hoitoon. Kannepatentin etuoikeuspäivä on 31.1.2005 ja se on voimassa 19.1.2026 asti.
Kannepatentin itsenäinen vaatimus 1 ja epäitsenäinen vaatimus 2 ovat seuraavat:
1. Yhdistettä 5-kloori-N-({(5S)-2-okso-4-morfolinyyli)fenyyli]-1,3-oksatsolidin-5-yyli}metyyli)-2-tiofeenikarboksamidia sisältävän nopeasti vapauttavan tabletin käyttö lääkkeen valmistamiseksi tromboembolisen häiriön hoitamiseksi, jota lääkettä annetaan korkeintaan kerran päivässä vähintään viiden peräkkäisen päivän ajan, jossa mainitun yhdisteen plasmapitoisuuden puoliintumisaika on 10 tuntia tai vähemmän annettuna oraalisesti ihmispotilaaseen.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käyttö, jossa tromboembolinen häiriö on ST-nousuinfarkti (STEMI), sydäninfarkti (NSTEMI) ilman ST-nousua, epästabiili angina, reokkluusio angioplastian tai aortokoronaarisen ohitusleikkauksen jälkeen, keuhkoemboliat, syvät laskimotromboosit tai aivohalvaus.
Kannepatentin itsenäinen vaatimus 1 voidaan jakaa seuraaviin piirteisiin:
Piirre 1.1: Yhdistettä 5-kloori-N-({(5S)-2-okso-4-morfolinyyli)fenyyli]-1,3-oksatsolidin-5-yyli}metyyli)-2-tiofeenikarboksamidia sisältävän
Piirre 1.2: Nopeasti vapauttavan tabletin käyttö
Piirre 1.3: Lääkkeen valmistamiseksi tromboembolisen häiriön hoitamiseksi
Piirre 1.4: Jota lääkettä annetaan korkeintaan kerran päivässä vähintään viiden peräkkäisen päivän ajan
Piirre 1.5 Jossa mainitun yhdisteen plasmapitoisuuden puoliintumisaika on 10 tuntia tai vähemmän annettuna oraalisesti ihmispotilaaseen
Kannepatentin epäitsenäinen vaatimus 2 voidaan jakaa seuraaviin piirteisiin:
Piirre 2.1: Patenttivaatimuksen 1 mukainen käyttö
Piirre 2.2: Jossa tromboembolinen häiriö on
Piirre 2.2a: ST-nousuinfarkti (STEMI)
Piirre 2.2b: Sydäninfarkti (NSTEMI) ilman ST nousua
Piirre 2.2c: Epästabiili angina
Piirre 2.2d: Reokkluusio angioplastian tai aortokoronaarisen ohitusleikkauksen jälkeen
Piirre 2.2e Keuhkoemboliat
Piirre 2.2f Syvät laskimotromboosit tai
Piirre 2.2g Aivohalvaus
Patentti on keksinnöllinen. Rivaroksabaanin kerran päivässä tapahtuva annostelu on keksinnöllinen.
Harder-tutkimus ei vaikuttaisi alan ammattilaisen toimintaan vaiheen II tutkimuksissa. Alan ammattilainen ei olisi saanut Harder-tutkimuksesta mitään vihjeitä, jotka olisivat johdattaneet hänet rivaroksabaanin kerran päivässä tapahtuvaan annosteluun. Vastapuoli ei ole osoittanut, miksi alan ammattilainen olisi jättänyt huomiotta Kubitza-moniannostutkimuksen, joka on tilastollisesti vahvempi ja miksi alan ammattilainen olisi sen sijaan luottanut Harder-posterista ilmeneviin tietoihin.
Euroopan patenttiviraston (EPO) tekninen valituslautakunta on lainvoimaisella 27.10.2021 päivätyllä ratkaisullaan pysyttänyt patentin numero EP 1 845 961 väitemenettelyssä esitettyjä väitteitä vastaan. Vaikka Sandoz konserniyhtiöineen on nostanut eri puolilla Eurooppaa mitättömyyskanteita patentin numero EP 1 845 961 kansallisia vastineita vastaan väittäen muun muassa, ettei patentin mukainen keksintö olennaisesti eroaisi siitä, mikä on tullut tunnetuksi ennen etuoikeuspäivää, EPO:n tekninen valituslautakunta on tutkinut ja hylännyt Sandozin saksalaisen konserniyhtiön esittämät mitättömyysväitteet. Merkitystä ei ole sillä, ettei EPO:n tekninen valituslautakunta ole tutkinut Harder-posteria tai Kubitza yksi- ja moniannostutkimuksen postereita. Joka tapauksessa ainoastaan abstraktit julkaistaan ja jäävät saataville osaksi tieteellistä kirjallisuutta.
Rinnakkaisvalmisteet ovat lääkkeitä tromboembolisten häiriöiden hoitamiseksi ja toteuttavat siten kannepatentin itsenäisen vaatimuksen 1 piirteen 1.3. Rinnakkaisvalmisteita annetaan kerran päivässä vähintään viiden peräkkäisen päivän ajan ja ne toteuttavat siten kannepatentin itsenäisen vaatimuksen 1 piirteen 1.4.
Rinnakkaisvalmisteet toteuttavat lisäksi kannepatentin epäitsenäisen vaatimuksen 2 kaikki piirteet. Rinnakkaisvalmisteet kuuluvat kannepatentin itsenäisen vaatimuksen 1 suojapiiriin, joten ne toteuttavat kannepatentin epäitsenäisen vaatimuksen 2 piirteen 2.1. Rinnakkaisvalmisteille on myönnetty myyntiluvat muun muassa "keuhkoembolioiden", "syvälaskimotromboosien" ja/tai "aivohalvauksen" hoitoon ja näin ollen toteuttavat kannepatentin epäitsenäisen vaatimuksen 2 piirteet 2.2e, 2.2f ja/tai 2.2g.
On olemassa välitön vaara, että Sandoz aikoo tuoda maahan, saattaa vaihdantaan ja pitää hallussaan näitä tarkoituksia varten edellä mainittuja rinnakkaisvalmisteita kannepatentin voimassa ollessa. Sandozilla on Suomessa myyntiluvat edellä mainituille rinnakkaisvalmisteille, joille Sandoz on hakenut Lääkkeiden hintalautakunta Hilalta kohtuullista tukkuhintaa ja korvattavuutta. Sandoz on lisäksi ilmoittanut edellä mainitut rinnakkaisvalmisteet lääketaksaan, jossa niille on ilmoitettu Xarelto 10 mg, 15 mg ja 20 mg lääkevalmisteille hyväksyttyyn kohtuulliseen tukkuhintaan nähden huomattavasti matalammat tukkuhinnat, jotka ovat voimassa 1.4.2024 alkaen. Sandoz ei aio kunnioittaa Bayerin kannepatenttiin perustuvia yksinoikeuksia, koska Sandoz on tehnyt kauppaantuloilmoitukset edellä mainituille rinnakkaisvalmisteille, siten että nämä rinnakkaisvalmisteet ovat 3.4.2024 alkaen Suomessa kaupan.
Bayer kärsii huomattavaa haittaa, jos rinnakkaisvalmisteiden annetaan tulla markkinoille ennenaikaisesti. Jos rinnakkaisvalmisteiden sallitaan tulla markkinoille ennen kannepatentin umpeutumista, Bayerilta riistettäisiin kannepatenttiin perustuvien ja perustuslaissa turvattujen oikeuksien ydinsisältö. Rinnakkaisvalmisteiden markkinoilletulo johtaisi ennenaikaiseen viitehintaryhmän muodostamiseen rivaroksabaania sisältäville valmisteille. Rinnakkaisvalmisteiden ennenaikaisella markkinoilletulolla olisi haitallinen vaikutus Xarelto-valmisteen myynteihin.
Sandozille ei turvaamistoimen myöntämisestä aiheutuisi merkittävää haittaa. Sandozilla on laaja tuoteportfolio, joten ei ole uskottavaa, että se olisi riippuvainen juuri edellä mainittujen rinnakkaisvalmisteiden myynnistä. Sandozin kannalta on vähemmän haitallista, jos niiden tulo markkinoille estetään heti alkuunsa verrattuna siihen, että heidän tulisi vetää rinnakkaisvalmisteensa pois markkinoilta. Bayerin velvollisuus asettaa vakuus sekä sen vahingonkorvausvastuu tarpeettomasti haetusta turvaamistoimesta turvaavat riittävällä tavalla Sandozin edut asiassa.
Vastaus
Vaatimukset
Sandoz A/S on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.
Perusteet
Turvaamistoimen määräämisen edellytyksenä oleva vaade-edellytys ei täyty, koska patentti numero EP 1 845 961 on selkeästi mitätön ainakin keksinnöllisyyden puuttumisen vuoksi.
Ero tunnetun tekniikan tason ja kannepatentin välillä on rivaroksabaanin annostelu kerran päivässä.
Alan ammattilainen on ryhmä, joka koostuu tromboembolisten ja hyytymishäiriöiden alalla kokemusta omaavasta lääkäristä sekä farmaseutista tai biologista, joka tuntee farmakodynamiikkaa ja farmakokinetiikkaa ja jolla on kokemusta lääkkeiden annostelun määrittämisestä.
Kaikkien edellä mainittujen Harder- ja Kubitza -dokumenteissa kuvattujen vaiheen I tutkimusten perusteella alan ammattilainen olisi siis suorittanut vaiheen II (Faasi II) tutkimukset testaten erityisesti kerran päivässä tapahtuvaa annostelua. Vaiheen I tutkimusten päätarkoituksena on nimenomaan tutkia, mitkä annokset ovat turvallisia ja näin ollen niitä voidaan antaa potilaille vaiheessa II. Alan ammattilainen pyrkii luonnollisesti käyttämään annoksia, joilla odotetaan olevan kliininen vaikutus hoitoon. Lisäksi alan ammattilainen haluaisi välttää tarpeettoman korkeiden annosten käyttöä, varsinkin kun liialliset annokset antikoagulanttia voivat aiheuttaa riskin vakavasta verenvuodosta. Kuitenkin jopa sellaisessa epäuskottavassa skenaariossa, jossa alan ammattilainen ei olisi heti sisällyttänyt kerran päivässä tehtävää annostelua ensimmäiseen vaiheen II kliiniseen tutkimukseen, hän olisi varmasti tehnyt niin myöhemmin.
Alan ammattilainen olisi harkinnut vaiheen I kliinisissä kokeissa käytettyjä annoksia, jotka eivät olleet ainoastaan osoittautuneet turvallisiksi, vaan myös antaneet ymmärtää rivaroksabaanilla olevan kliinistä tehoa tromboembolisten häiriöiden hoidossa, johtuen vaiheessa I todetuista positiivisista farmakodynaamisista tuloksista. Alan ammattilainen jatkaisi tutkimustaan vaiheessa I Kubitza- ja Harder- dokumenteissa esiin tulleesta kerran päivässä annettavasta annostelusta. Vaikka alan ammattilainen olisi sisällyttänyt ensimmäisen vaiheen II tutkimukseen vain kahdesti vuorokaudessa annettavia annoksia, nämä tulokset ja pyrkimys löytää sopiva annostelu olisivat saaneet alan ammattilaisen sisällyttämään kerran päivässä tehtävän annostelun toiseen vaiheen II tutkimukseen. Tällä tavalla alan ammattilainen olisi päätynyt väitettyyn keksintöön.
Koska rutiinivaiheen II tutkimukset olisivat johtaneet väitetyn keksinnön muodostavaan annosteluohjelmaan, väitetty keksintö oli odotettavissa ja siltä puuttui keksinnöllisyys. Kannepatentti perustuu vaiheen II tutkimuksen tietoihin ja että patentin vaatimukset koskevat kerran vuorokaudessa annettavaa annostelua yleensä — ei siis mihinkään tiettyyn kerran vuorokaudessa tehtävään annosteluun. Alan ammattilaisen tehtävänä ei siis olisi ollut valmistaa lopullista lääkevalmistetta, joka olisi ollut myyntilupaviranomaisen hyväksyttävissä ja valmis kliiniseen käyttöön, vaan suorittaa samanlaisia alustavia annos-vastetutkimuksia, jotka on kuvattu kannepatentissa.
Lisäksi, koska tutkittavien tromboembolisten sairauksien hoitoon oli jo olemassa kerran päivässä annosteltava "hoidon standardi" -lääke, enoksapariini, alan ammattilainen olisi ollut motivoitunut pyrkimään samanlaiseen annosteluun rivaroksabaanin osalta. Koska kerran päivässä tapahtuvan annostelun tiedettiin lisäävän merkittävästi potilaan hoitoon sitoutumista, alan ammattilaisella olisi myös aina ollut yleinen kannustin määrittää, olisiko kerran vuorokaudessa tehtävä annostelu mahdollinen lääkkeen annosteluohjelman määräämisessä. Alan ammattilainen olisi lisäksi tiennyt, että rivaroksabaanin yhden annoksen annostelu ei lisää spontaanin verenvuodon aiheuttamaa komplikaatioriskiä, vaan pikemminkin olisi johtanut pitkäkestoiseen antikoagulanttiseen vaikutukseen, joka voi kestää jopa 24 tuntia.
EPO:n valituslautakunnan päätöksellä ei ole merkitystä tässä asiassa, sillä EPO:n tekninen valituslautakunta ei ole tutkinut tai hylännyt väitteitä, jotka ovat koskeneet kannepatentin keksinnöllisyyden puutetta liittyen Harder Poster ja Kubitza Posters -julkaisuihin.
Sekä Ranskan että Iso-Britannian tuomioistuimet ovat julistaneet kannepatentin mitättömäksi päätöksillä Paris Judicial Tribunal 28.3.2024 ja Patents Court, Chancery Division, High Court of Justice 12.4.2024, vaikka ne ovat olleet tietoisia kaikista Bayerin turvaamistoimihakemuksessa mainituista päätöksistä ja oikeusprosesseista. Iso-Britannian tuomioistuimen johtopäätökset perustuvat selkeisiin ja vakuuttaviin perusteluihin keksinnöllisyyttä vastaan ilman minkäänlaisia "common law" elementtejä, joita voitaisiin tarkastella toisin muissa valtioissa. Olennaisin kysymys keksinnöllisyyden suhteen kaikissa valtioissa on, olisiko kerran vuorokaudessa tapahtuva annostelu kannattanut ottaa mukaan vaiheen II kokeisiin. Iso-Britannian tuomioistuin on vastannut tähän myöntävästi yksityiskohtaisilla perusteluilla. Bayerin viittaama saksalainen tuomioistuin on antanut ainoastaan alustavan lausunnon.
Sandozin valmisteen käyttö asianmukaisella annostelulla ei loukkaa kannepatenttia. Piirre, jossa rivaroksabaanin plasmapitoisuuden puoliintumisaika on 10 tuntia tai vähemmän, kun se annetaan ihmispotilaille suun kautta, ei kata Sandozin valmistetta, koska rivaroksabaanin puoliintumisaika, kun sitä annetaan suun kautta pääasialliselle potilaspopulaatiolle (iäkkäät), on yli 10 tuntia. Potilaista selvästi yli 80 prosenttia on yli 60-vuotiaita. Rivaroxaban Sandoz valmisteen puoliintumisaika ylittää 10 tuntia, kun sitä annetaan potilaille, riippumatta siitä, liittyykö arviointi terminaaliseen vai "efektiiviseen" puoliintumisaikaan.
Puoliintumisaikaa koskeva piirre ei ole tarpeeton, vaan se rajoittaa kannepatentin suoja-alan tapauksiin, joissa rivaroksabaanin puoliintumisaika on korkeintaan tai alle 10 tuntia. Rivaroksabaanin puoliintumisaika määritellään patenttiselityksessä. Tämä määritelmä viittaa nimenomaisesti vuonna 1985 julkaistuun farmakologian oppikirjaan, jossa määritellään, että yleensä ilmoitettu puoliintumisaika vastaa terminaalista log-lineaarista eliminaationopeutta. Patentin selityksessä ei tätä mainita. Kannepatentin selityksessä todetaan, että rivaroksabaanin puoliintumisaika on 4 — 6 tuntia. Tämä ominaisuus rajoittaa siten implisiittisesti patentin suojan laajuuden tapauksiin, joissa rivaroksabaanin puoliintumisaika on 4 — 6 tuntia. Joka tapauksessa kannepatentin suoja-ala on rajoitettu tilanteisiin, joissa rivaroksabaanin puoliintumisaika on todellisuudessa 10 tuntia tai vähemmän.
Joka tapauksessa olisi kohtuutonta hyväksyä Bayerin turvaamistoimihakemus, koska kielto koskisi pääasiassa valmisteita, jotka eivät loukkaa kannepatenttia (eli joiden puoliintumisaika on yli 10 vuotta iäkkäille potilaille annosteltuna). Rivaroksabaanin käyttöä yli 60-vuotiailla potilailla on katsottava käytöksi potilailla, joilla lääkkeen plasmapitoisuuden puoliintumisaika on yli 10 tuntia, eikä se siten kuulu kannepatentin suoja-alaan. Lähes kaikissa tapauksissa rivaroksabaanipohjaisia lääkkeitä (siten myös Sandozin lääkevalmisteita) ei käytetä kannepatentin vaatimusten mukaisen annosteluohjelman mukaisesti.
Tilanteessa, jossa Bayer väittää, että patenttivaatimuksessa kuvattu puoliintumisaika olisi "efektiivinen" puoliintumisaika, mutta patentin selitys ei sisällä vastaavaa yksilöintiä, väitetty keksintö "efektiivisestä" puoliintumisajasta ei ole patenttihakemuksessa esitetty niin tarkasti ja selkeästi, että alan ammattilainen voisi käyttää keksintöä.
Patentinloukkauksen kiistävään johtopäätökseen päädyttiin myös ranskalaisen ensimmäisen asteen tuomioistuimen (Paris Judicial Tribunal) turvaamistoimea koskevassa päätöksessä 28.3.2024, joka koski Zentiva-yhtiön vastaavanlaista valmistetta. Lisäksi Viron alioikeuden turvaamistoimipäätöksessä 29.4.2024 Sandoz-konsernin yritystä vastaan nostettu turvaamistoimihakemus koskien rivaroksabaanin kerran päivässä annosteltavia valmisteita hylättiin, tuomioistuin ratkaisi puoliintumisaikaan liittyvän kysymyksen vastaajan eduksi.
Vaade-edellytyksen olemassaolo on ehdoton edellytys sille, että vaaraedellytystä tulisi edes harkita. Tässä asiassa vaade-edellytystä ei ole täytetty, joten ei voi olla olemassa myöskään riskiä hakijoiden oikeuksien vaarantumisesta.
Haittaharkinta/intressivertailu puoltaa turvaamistoimihakemuksen hylkäämistä. Turvaamistoimen myöntämisellä olisi välittömiä ja merkittäviä seurauksia monille kolmansille osapuolille ja terveydenhuoltojärjestelmälle yleisesti, koska Sandozia kiellettäisiin käyttämästä laillisesti ja ilman ehtoja myönnettyjä kansallisia myyntilupiaan geneeristen rivaroksabaanivalmisteiden saattamiseen Suomen markkinoille 19. tammikuuta 2026 saakka.
Mikäli myynti ja markkinointi nyt estettäisiin, jo olemassa oleva Suomeen tarkoitettujen valmisteiden varasto saattaisi pilaantua. Tulisi myös huomioida, että Suomen markkinoille tarkoitetut pakkaukset käsittävät suomeksi kirjoitetut pakkausselosteet, joita ei voitaisi käyttää muissa maissa. Tuotepakkauksia on lisäksi tullut mukauttaa Suomen säädösten ja lääkeviranomaisten antamien virallisten määräysten mukaisiksi.
Asiassa tulee myös ottaa huomioon, että suomalainen terveydenhoitojärjestelmä perustuu rinnakkaisvalmisteiden mahdollisimman laajaan hyödyntämiseen. Vahingot järjestelmälle olisivat merkittävät, mikäli rinnakkaisvalmisteiden markkinointi aiheettomasti estettäisiin perusteettomalla turvaamistoimella.
Turvaamistoimen myöntäminen vahingoittaisi myös Sandozin mainetta tavalla, jota ei voida taloudellisella kompensaatiolla täysin kattaa. Goodwill -vahinko, joka Sandozille aiheutuisi turvaamistoimesta, kohdistuisi osaltaan myös yhtiön liiketoimintaan kokonaisuudessaan Suomessa eivätkä haitta ja vahingot koskisi ainoastaan Sandozin rivaroksabaani-valmisteita.
Pääasiaratkaisun saamisen jälkeen olisi hankalaa ja huomattavan spekulatiivista arvioida Sandozin hypoteettista markkinaosuutta vahingonkorvauksen toteuttamiseksi tilanteessa, jossa turvaamistoimea ei oltaisi myönnetty. Sen sijaan valmisteiden toteutunut myynti voidaan tarkasti laskea jälkikäteen mahdollisessa loukkaustilanteessa, koska tukkuliikkeillä on velvollisuus pitää luotettavia tilastoja toteutuneista myynneistä. Bayerin väitetyt omat vahingot olisivat lisäksi täysin marginaalisia ottaen huomioon Bayerin aseman ja koon jo pelkästään Suomessa.
Markkinaoikeuden väliaikaista turvaamistointa koskeva määräys
Markkinaoikeus on 3.4.2024 antamallaan väliaikaista turvaamistointa koskevalla päätöksellä numero 192/2024 kieltänyt hakijoiden yhteisestä hakemuksesta vastapuolta kuulematta Sandoz A/S:ää tarjoamasta tai saattamasta vaihdantaan Rivaroxaban Sandoz 10 mg, 15 mg ja 20 mg valmisteita myyntilupien 34597 — 34599 nojalla tai tuomasta maahan tai pitämästä kyseistä tuotetta hallussaan näitä tarkoituksia varten. Edelleen markkinaoikeus on määrännyt, että edellä mainittu väliaikainen turvaamistoimi on voimassa siihen saakka, kunnes asiassa annetaan lopullinen turvaamistointa koskeva päätös tai asiassa toisin määrätään.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Perustelut
1 Asian tarkastelun oikeudelliset lähtökohdat
1. Turvaamistoimista säädetään oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa. Luvun 3 §:n mukainen niin sanottu yleisluontoinen turvaamistoimi voidaan mainitun pykälän 1 momentin mukaan myöntää, jos hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on vastapuolta vastaan muu kuin mainitun luvun 1 tai 2 §:ssä tarkoitettu oikeus, joka voidaan vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:n 1 — 4 kohdassa tarkoitetulla ratkaisulla (niin sanottu vaade-edellytys), ja on olemassa vaara, että vastapuoli tekemällä jotakin, ryhtymällä johonkin tai laiminlyömällä jotakin tai jollakin muulla tavalla estää tai heikentää hakijan oikeuden toteutumista tai olennaisesti vähentää sen arvoa tai merkitystä (niin sanottu vaaraedellytys).
2. Päättäessään oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun kiellon tai määräyksen antamisesta tuomioistuimen tulee mainitun pykälän 2 momentin mukaan kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuutonta haittaa (niin sanottu haittavertailu).
3. Vaade-edellytyksen osalta on korkeimman oikeuden oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetun yleisluontoisen turvaamistoimen myöntämistä koskeneissa ennakkopäätöksissä KKO 1998:143, KKO 2000:94 ja KKO 2003:118 katsottu, että milloin turvaamistoimen myöntäminen merkitsisi sitä, että hakija saisi jo oikeudenkäynnin ajan nauttia täysimääräisesti sitä oikeutta, jota hän kanteellaan vaatii (niin sanottu etukäteisnautinta), turvaamistoimen myöntämistä harkittaessa hakijan oikeuden todennäköisyydelle on asetettava huomattavasti suuremmat vaatimukset kuin saamisen todennäköisyydelle takavarikkoasiassa.
4. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukaisen turvaamistoimiasian käsittely on summaarista. Tämän vuoksi turvaamistoimiasiassa ei ratkaista sitä, onko oikeuden haltijalla väittämäänsä yksinoikeutta ja onko vastapuoli sitä loukannut (KKO 2019:34, kohta 15 ja KKO 2023:61, kohta 10). Nämä seikat kuuluvat vasta mahdollisen pääasian yhteydessä käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi. Tutkittavana on ainoastaan, täyttyvätkö turvaamistoimelle oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä asetetut vaateen ja loukkauksen todennäköisyyttä koskevat edellytykset vai eivät.
5. Arvioinnin lähtökohtana on, että rekisteröityyn teollisoikeuteen perustuvaa turvaamistoimihakemusta käsiteltäessä yksinoikeutta voidaan jo rekisteröinnin perusteella pitää lainkohdassa edellytetyllä tavalla todennäköisenä. Tämä niin sanottu pätevyysolettama perustuu siihen, että viranomainen on tutkinut yksinoikeuden edellytykset rekisteröinnin yhteydessä. Pätevyysolettaman vahvuuteen vaikuttaa muun muassa se, minkä tyyppisestä rekisteröidystä teollisoikeudesta on kysymys ja milloin rekisteröinti on tehty (KKO 2019:34, kohdat 16 ja 17 sekä KKO 2023:61 kohta 11). Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2023:61 todennut, että patenttien rekisteröinnin osalta turvaamistoimea koskevassa summaarisessa arvioinnissa lähtökohdaksi on yleensä asetettava varsin vahva pätevyysolettama (KKO 2023:61, kohta 11).
6. Unionin tuomioistuin on täytäntöönpanodirektiivin teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta annetun direktiivin 2004/48/EY 9 artiklan tulkintaa koskevassa tuomiossa muistuttanut, että haettujen eurooppapatenttien oletetaan olevan päteviä siitä päivästä lähtien, kun niiden myöntäminen julkaistaan, ja että ne saavat näin ollen kyseisestä päivästä lähtien muun muassa täytäntöönpanodirektiivillä taattua suojaa sen täydessä laajuudessa (tuomio 28.4.2022, Phoenix Contact, C-44/21, EU:C:2022:309, 41 kohta) (KKO 2023:61, kohta 12).
7. Mikäli vastapuoli vastustaessaan turvaamistoimen määräämistä kiistää rekisteröidyn oikeuden pätevyyden, hänen tehtävänään on osoittaa rekisteröinnin mitättömyyden perusteet (KKO 2019:34, kohta 17 ja KKO 2023:61, kohta 13). Rekisteröidyn yksinoikeuden loukkaukseen perustuvan turvaamistoimen määräämiselle ei ole edellytyksiä, mikäli oikeuden pätevyyttä ei vastapuolen osoittamien perusteiden johdosta voida pitää todennäköisenä.
2 Kannepatentista
8. Hakijat ovat perustaneet turvaamistoimihakemuksensa Bayer Intellectual Property GmbH:n eurooppapatenttiin numero FI/EP 1 845 961, joka on saatettu voimaan Suomessa (kannepatentti). Kannepatentin etuoikeuspäivä on 31.1.2005 ja se on voimassa 19.1.2026 asti.
9. Kannepatentin nimitys on ”Tromboembolisten häiriöiden hoito rivaroksabaanilla”. Kannepatentti sisältää itsenäisen vaatimuksen 1 ja epäitsenäisen vaatimuksen 2, jotka kuuluvat seuraavasti:
”1. Yhdistettä 5-kloori-N-({(5S)-2-okso-4-morfolinyyli)fenyyli]-1,3-oksatsolidin-5-yyli}metyyli)-2-tiofeenikarboksamidia sisältävän nopeasti vapauttavan tabletin käyttö lääkkeen valmistamiseksi tromboembolisen häiriön hoitamiseksi, jota lääkettä annetaan korkeintaan kerran päivässä vähintään viiden peräkkäisen päivän ajan, jossa mainitun yhdisteen plasmapitoisuuden puoliintumisaika on 10 tuntia tai vähemmän annettuna oraalisesti ihmispotilaaseen.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käyttö, jossa tromboembolinen häiriö on ST-nousuinfarkti (STEMI), sydäninfarkti (NSTEMI) ilman ST-nousua, epästabiili angina, reokkluusio angioplastian tai aortokoronaarisen ohitusleikkauksen jälkeen, keuhkoemboliat, syvät laskimotromboosit tai aivohalvaus.”
10. Kannepatentin itsenäisessä vaatimuksessa 1 kuvattu yhdiste 5-kloori-N-({(5S)-2-okso-4-morfolinyyli)fenyyli]-1,3-oksatsolidin-5-yyli}metyyli)-2-tiofeenikarboksamidi on rivaroksabaani.
3 Vaade-edellytys
11. Hakijat ovat vaade-edellytyksen täyttymisen osalta esittäneet, että kannepatentti on pätevä ja että vastapuolen Rivaroxaban Sandoz 10 mg, 15 mg ja 20 mg -valmisteet kuuluvat kannepatentin suojapiiriin.
12. Edellä perustelukappaleesta 5 ilmenevin tavoin patentin pätevyysolettama on varsin vahva. Näin ollen tässä asiassa on lähtökohdaksi otettava patentin FI/EP 1 845 961 varsin vahva pätevyysolettama. Vastapuoli on kiistänyt kannepatentin pätevyyden. Asiassa on siten ensiksi arvioitava, onko vastapuoli osoittanut sellaisia perusteita, joiden johdosta patentin pätevyyttä ei voida pitää todennäköisenä.
13. Vastapuoli on kiistänyt kannepatentin pätevyyden puuttuvan keksinnöllisyyden perusteella. Vastapuoli on väittänyt, että alan ammattilainen olisi Harder-, Kubitza- tai niin sanotun Einstein-DVT-tutkimuksen dokumenttien perusteella testannut rivaroksabaanin kerran päivässä tehtävää annostelua ja siten päätynyt kannepatentin mukaiseen keksintöön. Vastapuolen mukaan alan ammattilainen olisi ollut lisäksi motivoitunut testaamaan kerran päivässä tehtävää annostelua, koska tromboembolisten sairauksien hoitoon oli jo ollut olemassa kerran päivässä annosteltava lääke enoksapariini, ja koska kerran päivässä tapahtuvan annostelun tiedettiin lisäävän potilaan hoitoon sitoutumista sekä koska alan ammattilainen olisi tiennyt, että rivaroksabaanin yhden annoksen annostelu ei lisää spontaanin verenvuodon aiheuttamaa komplikaatioriskiä.
14. Vastapuoli on vedonnut väitteidensä tueksi muun ohella useaan asiantuntijalausuntoon ja julkaisuihin sekä Iso-Britanniassa ja Ranskassa annettuihin tuomioistuinratkaisuihin, joissa patentin numero EP 1 845 961 kansallinen vastine on katsottu mitättömäksi.
15. Hakijoiden väittämän mukaan kannepatenttia on pidettävä keksinnöllisenä. Hakijoiden mukaan huolimatta siitä, tarkastellaanko Kubitza-tutkimusta tai Harder-posteria lähimpänä tunnettuna tekniikkana, kannepatentin mukaisen keksinnön ja lähimmän tunnetun tekniikan julkaisun välillä on kolme erottavaa piirrettä ja näin ollen objektiivinen tekninen ongelma on rivaroksabaanin turvallisen ja tehokkaan annostelun määrittäminen ensimmäistä kertaa tromboembolisten häiriöiden hoitamiseksi. Hakijoiden mukaan rutiininomaisen lähestymistavan perusteella alan ammattilainen olisi siten annostellut rivaroksabaania kahdesti päivässä, eikä alan ammattilainen olisi saanut Harder-tutkimuksesta mitään vihjeitä, jotka olisivat johdattaneet hänet rivaroksabaanin kerran päivässä tapahtuvaan annosteluun.
16. Hakijat ovat väitteidensä tueksi vedonneet muun ohella useaan asiantuntijalausuntoon ja julkaisuihin sekä Norjassa, Alankomaissa, Saksassa, Ruotsissa ja Belgiassa annettuihin tuomioistuinratkaisuihin, joissa patentin numero EP 1 845 961 kansallinen vastine on katsottu päteväksi.
17. EPO:n tekninen valituslautakunta on sinne tehdyn valituksen johdosta päättänyt pysyttää patentin voimassa. Vastapuolen mukaan EPO:n teknisen valituslautakunnan päätöksellä ei ole merkitystä tässä asiassa, sillä EPO:n tekninen valituslautakunta ei ole tutkinut tai hylännyt väitteitä, jotka ovat koskeneet kannepatentin keksinnöllisyyden puutetta liittyen Harder Poster ja Kubitza Posters julkaisuihin. Hakijoiden mukaan tällä ei ole merkitystä muun ohella siksi, että ainoastaan abstraktit julkaistaan ja jäävät saataville osaksi tieteellistä kirjallisuutta. Markkinaoikeus toteaa, että tässä summaarisessa arvioinnissa voidaan EPO:n teknisen valituslautakunnan päätöksen katsoa puhuvan patentin pätevyyden puolesta siitäkin huolimatta, että valituslautakunta ei ole tutkinut tässä turvaamistoimiasiassa vedottuja edellä mainittuja julkaisuja koskevia väitteitä.
18. Vastapuoli on edellä todetusti vedonnut väitteidensä tueksi asiantuntijalausuntojen ja julkaisujen ohella Iso-Britanniassa ja Ranskassa annettuihin tuomioistuinratkaisuihin, joissa patentin numero EP 1 845 961 kansallinen vastine on katsottu mitättömäksi. Iso-Britanniassa annetuissa tuomioistuinratkaisuissa patentin numero EP 1 845 961 kansalliselta vastineelta on katsottu puuttuvan keksinnöllisyys sekä ensimmäisessä tuomioistuinasteessa että valitusasteessa. Valitustuomioistuin ei ollut hyväksynyt Bayerin väitteitä, vaan pysyttänyt alemman tuomioistuimen ratkaisun, jolla patentti oli julistettu mitättömäksi Sandoz AG:n ja sen myötäpuolien esittämän perusteella. Ranskalainen tuomioistuin on patentin keksinnöllisyyttä arvioituaan myös päätynyt siihen, että patentin numero EP 1 845 961 kansallinen vastine on mitätön.
19. Markkinaoikeus toteaa, ettei turvaamistoimiasiassa esitetyn ulkomaisen tuomioistuimen ratkaisun lopputuloksen voida katsoa yksinään ratkaisevan patentin pätevyyttä koskevaa kysymystä. Edellä mainittujen vastapuolen viittaamien Iso-Britanniassa ja Ranskassa annettujen patentin mitättömäksi julistamista koskevien pääasiaratkaisujen yhdessä muun vastapuolen asiassa esittämän argumentaation kanssa voidaan sinänsä katsoa tässä asiassa jossain määrin horjuttavan patentin numero FI/EP 1 845 961 pätevyysolettamaa. Kuitenkaan summaarisessa turvaamistoimiasiassa markkinaoikeuden ei ole mahdollista arvioida täysimääräisesti esimerkiksi sitä, onko jonkun tässä turvaamistoimiasiassa tai ulkomaisessa tuomioistuinratkaisussa esitettyä asiantuntijan kannepatentin keksinnöllisyyttä koskevaa näkemystä pidettävä toisen asiantuntijan esittämään nähden uskottavampana.
20. Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei vastapuolen keksinnöllisyydestä esittämän tässä turvaamistoimiasian summaarisessa arvioinnissa voida katsoa horjuttaneen rekisteröidyn patentin varsin vahvaa pätevyysolettamaa siinä määrin, että patentin pätevyyttä ei voitaisi pitää todennäköisenä.
21. Hakijat ovat väittäneet, että vastapuolten Rivaroxaban Sandoz 10 mg, 15 mg ja 20 mg -valmisteet kuuluvat kannepatentin suojapiiriin. Vastapuoli on kiistänyt tämän. Hakijat ja vastapuoli ovat erimielisiä kannepatentin itsenäisen vaatimuksen 1 piirteen 1.5 ”jossa mainitun yhdisteen plasmapitoisuuden puoliintumisaika on 10 tuntia tai vähemmän annettuna oraalisesti ihmispotilaaseen” tulkinnasta ja siitä kattaako vastapuolten valmiste tämän piirteen.
22. Hakijoiden mukaan kymmenen tunnin tai sen alittavan plasmapitoisuuden puoliintumisajan piirre on rivaroksabaanin ominaispiirre ja siten kannepatentin itsenäisen vaatimuksen 1 piirteen 1.5 toteutuminen edellyttää, että valmiste sisältää vaikuttavana aineena rivaroksabaania. Hakijoiden mukaan piirteessä 1.5 ei viitata terminaaliseen puoliintumisaikaan eikä rivaroksabaanin terminaalinen puoliintumisaika liity kannepatentin suojapiiriin, vaan sen sijaan kannepatentin piirteessä 1.5 viitataan rivaroksabaanin plasmapitoisuuden puoliintumisaikaan vakaassa tilassa (eng. steady state).
23. Vastapuolen mukaan puoliintumisaikaa koskeva piirre rajoittaa kannepatentin suoja-alan tapauksiin, joissa rivaroksabaanin puoliintumisaika on korkeintaan tai alle 10 tuntia, ja vastapuolen valmisteen käyttö asianmukaisella annostelulla ei siten loukkaa kannepatenttia, sillä yli 60-vuotiailla potilailla lääkkeen plasmapitoisuuden puoliintumisaika on yli 10 tuntia.
24. Markkinaoikeus toteaa, että asiassa on esitetty selvitystä toisaalta siitä, että hakijoiden ja vastapuolen lääkevalmisteiden valmisteyhteenvedoissa ja toisaalta kannepatentin selitysosassa on viitattu rivaroksabaanin puoliintumisaikaan. Selvitystä on esitetty myös siitä, miten potilaan ikä voi vaikuttaa rivaroksabaanin terminaaliseen puoliintumisaikaan. Kannepatentin itsenäisen vaatimuksen 1 piirrettä 1.5 voidaan pitää jossain määrin tulkinnanvaraisena patentin suojapiiriä arvioitaessa. Tässä turvaamistoimiasiassa summaarisesti arvioituna voidaan kuitenkin pitää todennäköisenä, että jo rivaroksabaanin oleminen lääkevalmisteen vaikuttavana aineena kattaa kannepatentin itsenäisen vaatimuksen 1 piirteen 1.5.
25. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hakijat ovat saattaneet oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla todennäköiseksi, että niillä on vastapuoltaan vastaan patenttiin numero FI/EP 1 845 961 perustuva oikeus, joka voitaisiin vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä oleva niin sanottu vaade-edellytys tältä osin täyttyy.
4 Vaaraedellytys
26. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan turvaamistoimen hakijan tulee saattaa todennäköiseksi paitsi vastapuoltaan kohtaan vaaditun oikeuden olemassaolo myös oikeuden loukkauksen vaara.
27. Korkein oikeus on oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettua turvaamistointa koskeneissa ennakkopäätöksissään KKO 1994:132 ja 1994:133 katsonut hukkaamisvaaran olevan olemassa, jollei vaara esillä olevissa olosuhteissa ole varsin epätodennäköinen.
28. Sama vaaraedellytys on oikeuskäytännössä katsottu riittäväksi myös oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetun turvaamistoimen osalta.
29. Hakijoiden esittämän mukaan vastapuolilla on Rivaroxaban Sandoz 10 mg, 15 mg ja 20 mg -lääkevalmisteilleen Suomessa myyntiluvat. Hakijoiden esittämän mukaan vastapuoli on hakenut Lääkkeiden hintalautakunta Hilalta kohtuullista tukkuhintaa ja korvattavuutta ja ilmoittanut edellä mainitut rinnakkaisvalmisteet lääketaksaan sekä tehnyt kauppaantuloilmoitukset. Vastapuoli ei ole kiistänyt tätä.
30. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hakijoiden väitettä oikeudenloukkausta koskevan vaaran käsillä olemisesta ei voida pitää edellä tarkoitetulla tavalla varsin epätodennäköisenä. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä oleva niin sanottu vaaraedellytys täyttyy.
5 Haittavertailu
31. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuimen tulee lisäksi kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuutonta haittaa.
32. Markkinaoikeus toteaa, että asianosaisten asiassa esittämän mukaan kysymyksessä olevat vastapuolten lääkevalmisteet eivät ole vielä Suomen markkinoilla.
33. Markkinaoikeus toteaa, että lähtökohtaisesti vahinko, joka turvaamistoimen myöntämisestä voi aiheutua vastapuolelle, muodostuu siitä taloudellisesta vahingosta, joka liittyy mahdolliseen syntymättä jäävään liikevaihtoon, kun vastapuoli ei pääse markkinoimaan ja myymään omia lääkevalmisteitaan. Lähtökohtaisesti voidaan katsoa, että vastapuolelle aiheutuva vahinko on vähäisempi tilanteessa, jossa lääkevalmiste ei ole vielä lainkaan markkinoilla.
34. Hakijoille turvaamistoimen myöntämättä jättämisestä haittaa voi aiheutua siitä, että vastapuolten lääkevalmisteiden markkinoille tulon myötä lääkevalmisteille muodostetaan viitehintaryhmä, jonka myötä hakijoiden tulee todennäköisesti laskea oman lääkevalmisteensa hintaa. Lisäksi vastapuolten lääkevalmisteiden myynti vaikuttaa todennäköisesti suoraan hakijoiden lääkevalmisteen myyntiin.
35. Ottaen huomioon edellä esitetty sekä se, että hakijoilla on oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 11 §:n mukaisesti ankara vastuu siitä vahingosta ja niistä kuluista, jotka vastapuolelle aiheutuvat mahdollisesti tarpeettomasta turvaamistoimesta, markkinaoikeus katsoo, ettei turvaamistoimesta aiheudu vastapuolelle oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla hakijoiden turvattavaan etuuteen nähden kohtuutonta haittaa. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että edellytykset turvaamistoimen määräämiselle myös oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun niin sanotun haittavertailun näkökulmasta ovat olemassa.
6 Johtopäätös
36. Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että edellytykset hakijoiden vaatiman turvaamistoimen myöntämiselle patenttiin numero FI/EP 1 845 961 perustettuna ovat olemassa. Siten hakijoiden vaatimus oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukaisen turvaamistoimen myöntämisestä on hyväksyttävä.
Päätöslauselma
Markkinaoikeus kieltää Sandoz A/S:ää 500.000 euron sakon uhalla tarjoamasta tai saattamasta vaihdantaan Rivaroxaban Sandoz 10 mg, 15 mg ja 20 mg -valmisteita myyntilupien nro 34597 — 34599 nojalla tai tuomasta maahan tai pitämästä kyseistä tuotetta hallussa näitä tarkoituksia varten niin kauan kuin patentti numero FI/EP 1 845 961 on voimassa.
Tämä määräys on voimassa siihen saakka, kunnes pääasiassa annetaan ratkaisu tai asiassa toisin määrätään.
Pääasian vireillepano
Bayer Intellectual Property GmbH:n, Bayer AG:n ja Bayer Oy:n on oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan pantava vireille kuukauden kuluessa tämän turvaamistointa koskevan päätöksen antamisesta pääasiaa koskeva kanne tuomioistuimessa tai saatettava pääasia käsiteltäväksi muussa sellaisessa menettelyssä, joka voi johtaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun täytäntöönpanokelpoiseen ratkaisuun. Jos pääasian käsittelyä ei sanotussa ajassa panna vireille tai jos pääasian käsittely jää sillensä, turvaamistoimi peruutetaan siten kuin ulosottokaaren 8 luvun 4 §:ssä säädetään.
Täytäntöönpano ja vakuus
Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 3 momentin mukaan turvaamistointa koskevan määräyksen voimaantulo edellyttää, että Bayer Intellectual Property GmbH, Bayer AG ja Bayer Oy hakevat tämän turvaamistointa koskevan määräyksen täytäntöönpanoa siten kuin ulosottokaaren 8 luvussa säädetään.
Bayer Intellectual Property GmbH:n, Bayer AG:n ja Bayer Oy:n on ennen tämän turvaamistointa koskevan määräyksen täytäntöönpanoa asetettava ulosottomiehelle ulosottokaaren 8 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu vakuus.
Bayer Intellectual Property GmbH:n, Bayer AG:n ja Bayer Oy:n tulee viimeistään 23.7.2024 huolehtia tämän väliaikaista turvaamistointa koskevan määräyksen täytäntöönpanosta uhalla, että tämä väliaikaista turvaamistointa koskeva määräys raukeaa ja ulosottomies voi peruuttaa täytäntöönpanon.
Bayer Intellectual Property GmbH:n, Bayer AG:n ja Bayer Oy:n tulee viimeistään 30.7.2024 toimittaa markkinaoikeudelle selvitys tämän väliaikaista turvaamistointa koskevan määräyksen täytäntöönpanosta.
Sandoz A/S:n mahdollisuudesta asettaa torjuntavakuus säädetään ulosottokaaren 8 luvun 3 §:ssä.
Muutoksenhaku
Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.
Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 26.8.2024.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila, Jaakko Ritvala ja Riikka Pirttisalo.
Lainvoimaisuus
Lainvoimainen.
---
[SV]
Hakemus
Vaatimukset
Bayer Intellectual Property GmbH, Bayer AG ja Bayer Oy (jäljempänä myös Bayer) ovat vaatineet, että markkinaoikeus kieltää 500.000 euron sakon uhalla Sandoz A/S:ää (jäljempänä myös Sandoz) tarjoamasta, saattamasta vaihdantaan ja/tai käyttämästä Rivaroxaban Sandoz 10 mg, 15 mg ja 20 mg rinnakkaisvalmisteita myyntilupien numerot 34597 — 34599 nojalla ja/tai tuomasta maahan tai pitämästä kyseisiä tuotteita hallussa näitä tarkoituksia varten niin kauan kuin patentti numero FI/EP 1 845 961 on voimassa.
Perusteet
Bayerilla on patentin numero FI/EP 1 845 961 nojalla yksinoikeus kaupallisesti hyödyntää kannepatentin suojaamaa keksintöä Suomen markkinoilla niin kauan kuin kannepatentti on voimassa. Kannepatentti suojaa rivaroksabaanin nopeasti vapauttavien suun kautta annettavien annosmuotojen kerran päivässä tapahtuvan annostelun tromboembolisten häiriöiden hoitamiseksi. Rivaroksabaani on Bayerin Xarelto-lääkevalmisteen vaikuttava aine ja kuuluu antikoagulantteihin, joita käytetään tromboembolisten häiriöiden hoitoon. Kannepatentin etuoikeuspäivä on 31.1.2005 ja se on voimassa 19.1.2026 asti.
Kannepatentin itsenäinen vaatimus 1 ja epäitsenäinen vaatimus 2 ovat seuraavat:
1. Yhdistettä 5-kloori-N-({(5S)-2-okso-4-morfolinyyli)fenyyli]-1,3-oksatsolidin-5-yyli}metyyli)-2-tiofeenikarboksamidia sisältävän nopeasti vapauttavan tabletin käyttö lääkkeen valmistamiseksi tromboembolisen häiriön hoitamiseksi, jota lääkettä annetaan korkeintaan kerran päivässä vähintään viiden peräkkäisen päivän ajan, jossa mainitun yhdisteen plasmapitoisuuden puoliintumisaika on 10 tuntia tai vähemmän annettuna oraalisesti ihmispotilaaseen.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käyttö, jossa tromboembolinen häiriö on ST-nousuinfarkti (STEMI), sydäninfarkti (NSTEMI) ilman ST-nousua, epästabiili angina, reokkluusio angioplastian tai aortokoronaarisen ohitusleikkauksen jälkeen, keuhkoemboliat, syvät laskimotromboosit tai aivohalvaus.
Kannepatentin itsenäinen vaatimus 1 voidaan jakaa seuraaviin piirteisiin:
Piirre 1.1: Yhdistettä 5-kloori-N-({(5S)-2-okso-4-morfolinyyli)fenyyli]-1,3-oksatsolidin-5-yyli}metyyli)-2-tiofeenikarboksamidia sisältävän
Piirre 1.2: Nopeasti vapauttavan tabletin käyttö
Piirre 1.3: Lääkkeen valmistamiseksi tromboembolisen häiriön hoitamiseksi
Piirre 1.4: Jota lääkettä annetaan korkeintaan kerran päivässä vähintään viiden peräkkäisen päivän ajan
Piirre 1.5 Jossa mainitun yhdisteen plasmapitoisuuden puoliintumisaika on 10 tuntia tai vähemmän annettuna oraalisesti ihmispotilaaseen
Kannepatentin epäitsenäinen vaatimus 2 voidaan jakaa seuraaviin piirteisiin:
Piirre 2.1: Patenttivaatimuksen 1 mukainen käyttö
Piirre 2.2: Jossa tromboembolinen häiriö on
Piirre 2.2a: ST-nousuinfarkti (STEMI)
Piirre 2.2b: Sydäninfarkti (NSTEMI) ilman ST nousua
Piirre 2.2c: Epästabiili angina
Piirre 2.2d: Reokkluusio angioplastian tai aortokoronaarisen ohitusleikkauksen jälkeen
Piirre 2.2e Keuhkoemboliat
Piirre 2.2f Syvät laskimotromboosit tai
Piirre 2.2g Aivohalvaus
Patentti on keksinnöllinen. Rivaroksabaanin kerran päivässä tapahtuva annostelu on keksinnöllinen.
Harder-tutkimus ei vaikuttaisi alan ammattilaisen toimintaan vaiheen II tutkimuksissa. Alan ammattilainen ei olisi saanut Harder-tutkimuksesta mitään vihjeitä, jotka olisivat johdattaneet hänet rivaroksabaanin kerran päivässä tapahtuvaan annosteluun. Vastapuoli ei ole osoittanut, miksi alan ammattilainen olisi jättänyt huomiotta Kubitza-moniannostutkimuksen, joka on tilastollisesti vahvempi ja miksi alan ammattilainen olisi sen sijaan luottanut Harder-posterista ilmeneviin tietoihin.
Euroopan patenttiviraston (EPO) tekninen valituslautakunta on lainvoimaisella 27.10.2021 päivätyllä ratkaisullaan pysyttänyt patentin numero EP 1 845 961 väitemenettelyssä esitettyjä väitteitä vastaan. Vaikka Sandoz konserniyhtiöineen on nostanut eri puolilla Eurooppaa mitättömyyskanteita patentin numero EP 1 845 961 kansallisia vastineita vastaan väittäen muun muassa, ettei patentin mukainen keksintö olennaisesti eroaisi siitä, mikä on tullut tunnetuksi ennen etuoikeuspäivää, EPO:n tekninen valituslautakunta on tutkinut ja hylännyt Sandozin saksalaisen konserniyhtiön esittämät mitättömyysväitteet. Merkitystä ei ole sillä, ettei EPO:n tekninen valituslautakunta ole tutkinut Harder-posteria tai Kubitza yksi- ja moniannostutkimuksen postereita. Joka tapauksessa ainoastaan abstraktit julkaistaan ja jäävät saataville osaksi tieteellistä kirjallisuutta.
Rinnakkaisvalmisteet ovat lääkkeitä tromboembolisten häiriöiden hoitamiseksi ja toteuttavat siten kannepatentin itsenäisen vaatimuksen 1 piirteen 1.3. Rinnakkaisvalmisteita annetaan kerran päivässä vähintään viiden peräkkäisen päivän ajan ja ne toteuttavat siten kannepatentin itsenäisen vaatimuksen 1 piirteen 1.4.
Rinnakkaisvalmisteet toteuttavat lisäksi kannepatentin epäitsenäisen vaatimuksen 2 kaikki piirteet. Rinnakkaisvalmisteet kuuluvat kannepatentin itsenäisen vaatimuksen 1 suojapiiriin, joten ne toteuttavat kannepatentin epäitsenäisen vaatimuksen 2 piirteen 2.1. Rinnakkaisvalmisteille on myönnetty myyntiluvat muun muassa "keuhkoembolioiden", "syvälaskimotromboosien" ja/tai "aivohalvauksen" hoitoon ja näin ollen toteuttavat kannepatentin epäitsenäisen vaatimuksen 2 piirteet 2.2e, 2.2f ja/tai 2.2g.
On olemassa välitön vaara, että Sandoz aikoo tuoda maahan, saattaa vaihdantaan ja pitää hallussaan näitä tarkoituksia varten edellä mainittuja rinnakkaisvalmisteita kannepatentin voimassa ollessa. Sandozilla on Suomessa myyntiluvat edellä mainituille rinnakkaisvalmisteille, joille Sandoz on hakenut Lääkkeiden hintalautakunta Hilalta kohtuullista tukkuhintaa ja korvattavuutta. Sandoz on lisäksi ilmoittanut edellä mainitut rinnakkaisvalmisteet lääketaksaan, jossa niille on ilmoitettu Xarelto 10 mg, 15 mg ja 20 mg lääkevalmisteille hyväksyttyyn kohtuulliseen tukkuhintaan nähden huomattavasti matalammat tukkuhinnat, jotka ovat voimassa 1.4.2024 alkaen. Sandoz ei aio kunnioittaa Bayerin kannepatenttiin perustuvia yksinoikeuksia, koska Sandoz on tehnyt kauppaantuloilmoitukset edellä mainituille rinnakkaisvalmisteille, siten että nämä rinnakkaisvalmisteet ovat 3.4.2024 alkaen Suomessa kaupan.
Bayer kärsii huomattavaa haittaa, jos rinnakkaisvalmisteiden annetaan tulla markkinoille ennenaikaisesti. Jos rinnakkaisvalmisteiden sallitaan tulla markkinoille ennen kannepatentin umpeutumista, Bayerilta riistettäisiin kannepatenttiin perustuvien ja perustuslaissa turvattujen oikeuksien ydinsisältö. Rinnakkaisvalmisteiden markkinoilletulo johtaisi ennenaikaiseen viitehintaryhmän muodostamiseen rivaroksabaania sisältäville valmisteille. Rinnakkaisvalmisteiden ennenaikaisella markkinoilletulolla olisi haitallinen vaikutus Xarelto-valmisteen myynteihin.
Sandozille ei turvaamistoimen myöntämisestä aiheutuisi merkittävää haittaa. Sandozilla on laaja tuoteportfolio, joten ei ole uskottavaa, että se olisi riippuvainen juuri edellä mainittujen rinnakkaisvalmisteiden myynnistä. Sandozin kannalta on vähemmän haitallista, jos niiden tulo markkinoille estetään heti alkuunsa verrattuna siihen, että heidän tulisi vetää rinnakkaisvalmisteensa pois markkinoilta. Bayerin velvollisuus asettaa vakuus sekä sen vahingonkorvausvastuu tarpeettomasti haetusta turvaamistoimesta turvaavat riittävällä tavalla Sandozin edut asiassa.
Vastaus
Vaatimukset
Sandoz A/S on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.
Perusteet
Turvaamistoimen määräämisen edellytyksenä oleva vaade-edellytys ei täyty, koska patentti numero EP 1 845 961 on selkeästi mitätön ainakin keksinnöllisyyden puuttumisen vuoksi.
Ero tunnetun tekniikan tason ja kannepatentin välillä on rivaroksabaanin annostelu kerran päivässä.
Alan ammattilainen on ryhmä, joka koostuu tromboembolisten ja hyytymishäiriöiden alalla kokemusta omaavasta lääkäristä sekä farmaseutista tai biologista, joka tuntee farmakodynamiikkaa ja farmakokinetiikkaa ja jolla on kokemusta lääkkeiden annostelun määrittämisestä.
Kaikkien edellä mainittujen Harder- ja Kubitza -dokumenteissa kuvattujen vaiheen I tutkimusten perusteella alan ammattilainen olisi siis suorittanut vaiheen II (Faasi II) tutkimukset testaten erityisesti kerran päivässä tapahtuvaa annostelua. Vaiheen I tutkimusten päätarkoituksena on nimenomaan tutkia, mitkä annokset ovat turvallisia ja näin ollen niitä voidaan antaa potilaille vaiheessa II. Alan ammattilainen pyrkii luonnollisesti käyttämään annoksia, joilla odotetaan olevan kliininen vaikutus hoitoon. Lisäksi alan ammattilainen haluaisi välttää tarpeettoman korkeiden annosten käyttöä, varsinkin kun liialliset annokset antikoagulanttia voivat aiheuttaa riskin vakavasta verenvuodosta. Kuitenkin jopa sellaisessa epäuskottavassa skenaariossa, jossa alan ammattilainen ei olisi heti sisällyttänyt kerran päivässä tehtävää annostelua ensimmäiseen vaiheen II kliiniseen tutkimukseen, hän olisi varmasti tehnyt niin myöhemmin.
Alan ammattilainen olisi harkinnut vaiheen I kliinisissä kokeissa käytettyjä annoksia, jotka eivät olleet ainoastaan osoittautuneet turvallisiksi, vaan myös antaneet ymmärtää rivaroksabaanilla olevan kliinistä tehoa tromboembolisten häiriöiden hoidossa, johtuen vaiheessa I todetuista positiivisista farmakodynaamisista tuloksista. Alan ammattilainen jatkaisi tutkimustaan vaiheessa I Kubitza- ja Harder- dokumenteissa esiin tulleesta kerran päivässä annettavasta annostelusta. Vaikka alan ammattilainen olisi sisällyttänyt ensimmäisen vaiheen II tutkimukseen vain kahdesti vuorokaudessa annettavia annoksia, nämä tulokset ja pyrkimys löytää sopiva annostelu olisivat saaneet alan ammattilaisen sisällyttämään kerran päivässä tehtävän annostelun toiseen vaiheen II tutkimukseen. Tällä tavalla alan ammattilainen olisi päätynyt väitettyyn keksintöön.
Koska rutiinivaiheen II tutkimukset olisivat johtaneet väitetyn keksinnön muodostavaan annosteluohjelmaan, väitetty keksintö oli odotettavissa ja siltä puuttui keksinnöllisyys. Kannepatentti perustuu vaiheen II tutkimuksen tietoihin ja että patentin vaatimukset koskevat kerran vuorokaudessa annettavaa annostelua yleensä — ei siis mihinkään tiettyyn kerran vuorokaudessa tehtävään annosteluun. Alan ammattilaisen tehtävänä ei siis olisi ollut valmistaa lopullista lääkevalmistetta, joka olisi ollut myyntilupaviranomaisen hyväksyttävissä ja valmis kliiniseen käyttöön, vaan suorittaa samanlaisia alustavia annos-vastetutkimuksia, jotka on kuvattu kannepatentissa.
Lisäksi, koska tutkittavien tromboembolisten sairauksien hoitoon oli jo olemassa kerran päivässä annosteltava "hoidon standardi" -lääke, enoksapariini, alan ammattilainen olisi ollut motivoitunut pyrkimään samanlaiseen annosteluun rivaroksabaanin osalta. Koska kerran päivässä tapahtuvan annostelun tiedettiin lisäävän merkittävästi potilaan hoitoon sitoutumista, alan ammattilaisella olisi myös aina ollut yleinen kannustin määrittää, olisiko kerran vuorokaudessa tehtävä annostelu mahdollinen lääkkeen annosteluohjelman määräämisessä. Alan ammattilainen olisi lisäksi tiennyt, että rivaroksabaanin yhden annoksen annostelu ei lisää spontaanin verenvuodon aiheuttamaa komplikaatioriskiä, vaan pikemminkin olisi johtanut pitkäkestoiseen antikoagulanttiseen vaikutukseen, joka voi kestää jopa 24 tuntia.
EPO:n valituslautakunnan päätöksellä ei ole merkitystä tässä asiassa, sillä EPO:n tekninen valituslautakunta ei ole tutkinut tai hylännyt väitteitä, jotka ovat koskeneet kannepatentin keksinnöllisyyden puutetta liittyen Harder Poster ja Kubitza Posters -julkaisuihin.
Sekä Ranskan että Iso-Britannian tuomioistuimet ovat julistaneet kannepatentin mitättömäksi päätöksillä Paris Judicial Tribunal 28.3.2024 ja Patents Court, Chancery Division, High Court of Justice 12.4.2024, vaikka ne ovat olleet tietoisia kaikista Bayerin turvaamistoimihakemuksessa mainituista päätöksistä ja oikeusprosesseista. Iso-Britannian tuomioistuimen johtopäätökset perustuvat selkeisiin ja vakuuttaviin perusteluihin keksinnöllisyyttä vastaan ilman minkäänlaisia "common law" elementtejä, joita voitaisiin tarkastella toisin muissa valtioissa. Olennaisin kysymys keksinnöllisyyden suhteen kaikissa valtioissa on, olisiko kerran vuorokaudessa tapahtuva annostelu kannattanut ottaa mukaan vaiheen II kokeisiin. Iso-Britannian tuomioistuin on vastannut tähän myöntävästi yksityiskohtaisilla perusteluilla. Bayerin viittaama saksalainen tuomioistuin on antanut ainoastaan alustavan lausunnon.
Sandozin valmisteen käyttö asianmukaisella annostelulla ei loukkaa kannepatenttia. Piirre, jossa rivaroksabaanin plasmapitoisuuden puoliintumisaika on 10 tuntia tai vähemmän, kun se annetaan ihmispotilaille suun kautta, ei kata Sandozin valmistetta, koska rivaroksabaanin puoliintumisaika, kun sitä annetaan suun kautta pääasialliselle potilaspopulaatiolle (iäkkäät), on yli 10 tuntia. Potilaista selvästi yli 80 prosenttia on yli 60-vuotiaita. Rivaroxaban Sandoz valmisteen puoliintumisaika ylittää 10 tuntia, kun sitä annetaan potilaille, riippumatta siitä, liittyykö arviointi terminaaliseen vai "efektiiviseen" puoliintumisaikaan.
Puoliintumisaikaa koskeva piirre ei ole tarpeeton, vaan se rajoittaa kannepatentin suoja-alan tapauksiin, joissa rivaroksabaanin puoliintumisaika on korkeintaan tai alle 10 tuntia. Rivaroksabaanin puoliintumisaika määritellään patenttiselityksessä. Tämä määritelmä viittaa nimenomaisesti vuonna 1985 julkaistuun farmakologian oppikirjaan, jossa määritellään, että yleensä ilmoitettu puoliintumisaika vastaa terminaalista log-lineaarista eliminaationopeutta. Patentin selityksessä ei tätä mainita. Kannepatentin selityksessä todetaan, että rivaroksabaanin puoliintumisaika on 4 — 6 tuntia. Tämä ominaisuus rajoittaa siten implisiittisesti patentin suojan laajuuden tapauksiin, joissa rivaroksabaanin puoliintumisaika on 4 — 6 tuntia. Joka tapauksessa kannepatentin suoja-ala on rajoitettu tilanteisiin, joissa rivaroksabaanin puoliintumisaika on todellisuudessa 10 tuntia tai vähemmän.
Joka tapauksessa olisi kohtuutonta hyväksyä Bayerin turvaamistoimihakemus, koska kielto koskisi pääasiassa valmisteita, jotka eivät loukkaa kannepatenttia (eli joiden puoliintumisaika on yli 10 vuotta iäkkäille potilaille annosteltuna). Rivaroksabaanin käyttöä yli 60-vuotiailla potilailla on katsottava käytöksi potilailla, joilla lääkkeen plasmapitoisuuden puoliintumisaika on yli 10 tuntia, eikä se siten kuulu kannepatentin suoja-alaan. Lähes kaikissa tapauksissa rivaroksabaanipohjaisia lääkkeitä (siten myös Sandozin lääkevalmisteita) ei käytetä kannepatentin vaatimusten mukaisen annosteluohjelman mukaisesti.
Tilanteessa, jossa Bayer väittää, että patenttivaatimuksessa kuvattu puoliintumisaika olisi "efektiivinen" puoliintumisaika, mutta patentin selitys ei sisällä vastaavaa yksilöintiä, väitetty keksintö "efektiivisestä" puoliintumisajasta ei ole patenttihakemuksessa esitetty niin tarkasti ja selkeästi, että alan ammattilainen voisi käyttää keksintöä.
Patentinloukkauksen kiistävään johtopäätökseen päädyttiin myös ranskalaisen ensimmäisen asteen tuomioistuimen (Paris Judicial Tribunal) turvaamistoimea koskevassa päätöksessä 28.3.2024, joka koski Zentiva-yhtiön vastaavanlaista valmistetta. Lisäksi Viron alioikeuden turvaamistoimipäätöksessä 29.4.2024 Sandoz-konsernin yritystä vastaan nostettu turvaamistoimihakemus koskien rivaroksabaanin kerran päivässä annosteltavia valmisteita hylättiin, tuomioistuin ratkaisi puoliintumisaikaan liittyvän kysymyksen vastaajan eduksi.
Vaade-edellytyksen olemassaolo on ehdoton edellytys sille, että vaaraedellytystä tulisi edes harkita. Tässä asiassa vaade-edellytystä ei ole täytetty, joten ei voi olla olemassa myöskään riskiä hakijoiden oikeuksien vaarantumisesta.
Haittaharkinta/intressivertailu puoltaa turvaamistoimihakemuksen hylkäämistä. Turvaamistoimen myöntämisellä olisi välittömiä ja merkittäviä seurauksia monille kolmansille osapuolille ja terveydenhuoltojärjestelmälle yleisesti, koska Sandozia kiellettäisiin käyttämästä laillisesti ja ilman ehtoja myönnettyjä kansallisia myyntilupiaan geneeristen rivaroksabaanivalmisteiden saattamiseen Suomen markkinoille 19. tammikuuta 2026 saakka.
Mikäli myynti ja markkinointi nyt estettäisiin, jo olemassa oleva Suomeen tarkoitettujen valmisteiden varasto saattaisi pilaantua. Tulisi myös huomioida, että Suomen markkinoille tarkoitetut pakkaukset käsittävät suomeksi kirjoitetut pakkausselosteet, joita ei voitaisi käyttää muissa maissa. Tuotepakkauksia on lisäksi tullut mukauttaa Suomen säädösten ja lääkeviranomaisten antamien virallisten määräysten mukaisiksi.
Asiassa tulee myös ottaa huomioon, että suomalainen terveydenhoitojärjestelmä perustuu rinnakkaisvalmisteiden mahdollisimman laajaan hyödyntämiseen. Vahingot järjestelmälle olisivat merkittävät, mikäli rinnakkaisvalmisteiden markkinointi aiheettomasti estettäisiin perusteettomalla turvaamistoimella.
Turvaamistoimen myöntäminen vahingoittaisi myös Sandozin mainetta tavalla, jota ei voida taloudellisella kompensaatiolla täysin kattaa. Goodwill -vahinko, joka Sandozille aiheutuisi turvaamistoimesta, kohdistuisi osaltaan myös yhtiön liiketoimintaan kokonaisuudessaan Suomessa eivätkä haitta ja vahingot koskisi ainoastaan Sandozin rivaroksabaani-valmisteita.
Pääasiaratkaisun saamisen jälkeen olisi hankalaa ja huomattavan spekulatiivista arvioida Sandozin hypoteettista markkinaosuutta vahingonkorvauksen toteuttamiseksi tilanteessa, jossa turvaamistoimea ei oltaisi myönnetty. Sen sijaan valmisteiden toteutunut myynti voidaan tarkasti laskea jälkikäteen mahdollisessa loukkaustilanteessa, koska tukkuliikkeillä on velvollisuus pitää luotettavia tilastoja toteutuneista myynneistä. Bayerin väitetyt omat vahingot olisivat lisäksi täysin marginaalisia ottaen huomioon Bayerin aseman ja koon jo pelkästään Suomessa.
Markkinaoikeuden väliaikaista turvaamistointa koskeva määräys
Markkinaoikeus on 3.4.2024 antamallaan väliaikaista turvaamistointa koskevalla päätöksellä numero 192/2024 kieltänyt hakijoiden yhteisestä hakemuksesta vastapuolta kuulematta Sandoz A/S:ää tarjoamasta tai saattamasta vaihdantaan Rivaroxaban Sandoz 10 mg, 15 mg ja 20 mg valmisteita myyntilupien 34597 — 34599 nojalla tai tuomasta maahan tai pitämästä kyseistä tuotetta hallussaan näitä tarkoituksia varten. Edelleen markkinaoikeus on määrännyt, että edellä mainittu väliaikainen turvaamistoimi on voimassa siihen saakka, kunnes asiassa annetaan lopullinen turvaamistointa koskeva päätös tai asiassa toisin määrätään.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Perustelut
1 Asian tarkastelun oikeudelliset lähtökohdat
1. Turvaamistoimista säädetään oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa. Luvun 3 §:n mukainen niin sanottu yleisluontoinen turvaamistoimi voidaan mainitun pykälän 1 momentin mukaan myöntää, jos hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on vastapuolta vastaan muu kuin mainitun luvun 1 tai 2 §:ssä tarkoitettu oikeus, joka voidaan vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:n 1 — 4 kohdassa tarkoitetulla ratkaisulla (niin sanottu vaade-edellytys), ja on olemassa vaara, että vastapuoli tekemällä jotakin, ryhtymällä johonkin tai laiminlyömällä jotakin tai jollakin muulla tavalla estää tai heikentää hakijan oikeuden toteutumista tai olennaisesti vähentää sen arvoa tai merkitystä (niin sanottu vaaraedellytys).
2. Päättäessään oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun kiellon tai määräyksen antamisesta tuomioistuimen tulee mainitun pykälän 2 momentin mukaan kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuutonta haittaa (niin sanottu haittavertailu).
3. Vaade-edellytyksen osalta on korkeimman oikeuden oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetun yleisluontoisen turvaamistoimen myöntämistä koskeneissa ennakkopäätöksissä KKO 1998:143, KKO 2000:94 ja KKO 2003:118 katsottu, että milloin turvaamistoimen myöntäminen merkitsisi sitä, että hakija saisi jo oikeudenkäynnin ajan nauttia täysimääräisesti sitä oikeutta, jota hän kanteellaan vaatii (niin sanottu etukäteisnautinta), turvaamistoimen myöntämistä harkittaessa hakijan oikeuden todennäköisyydelle on asetettava huomattavasti suuremmat vaatimukset kuin saamisen todennäköisyydelle takavarikkoasiassa.
4. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukaisen turvaamistoimiasian käsittely on summaarista. Tämän vuoksi turvaamistoimiasiassa ei ratkaista sitä, onko oikeuden haltijalla väittämäänsä yksinoikeutta ja onko vastapuoli sitä loukannut (KKO 2019:34, kohta 15 ja KKO 2023:61, kohta 10). Nämä seikat kuuluvat vasta mahdollisen pääasian yhteydessä käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi. Tutkittavana on ainoastaan, täyttyvätkö turvaamistoimelle oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä asetetut vaateen ja loukkauksen todennäköisyyttä koskevat edellytykset vai eivät.
5. Arvioinnin lähtökohtana on, että rekisteröityyn teollisoikeuteen perustuvaa turvaamistoimihakemusta käsiteltäessä yksinoikeutta voidaan jo rekisteröinnin perusteella pitää lainkohdassa edellytetyllä tavalla todennäköisenä. Tämä niin sanottu pätevyysolettama perustuu siihen, että viranomainen on tutkinut yksinoikeuden edellytykset rekisteröinnin yhteydessä. Pätevyysolettaman vahvuuteen vaikuttaa muun muassa se, minkä tyyppisestä rekisteröidystä teollisoikeudesta on kysymys ja milloin rekisteröinti on tehty (KKO 2019:34, kohdat 16 ja 17 sekä KKO 2023:61 kohta 11). Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2023:61 todennut, että patenttien rekisteröinnin osalta turvaamistoimea koskevassa summaarisessa arvioinnissa lähtökohdaksi on yleensä asetettava varsin vahva pätevyysolettama (KKO 2023:61, kohta 11).
6. Unionin tuomioistuin on täytäntöönpanodirektiivin teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta annetun direktiivin 2004/48/EY 9 artiklan tulkintaa koskevassa tuomiossa muistuttanut, että haettujen eurooppapatenttien oletetaan olevan päteviä siitä päivästä lähtien, kun niiden myöntäminen julkaistaan, ja että ne saavat näin ollen kyseisestä päivästä lähtien muun muassa täytäntöönpanodirektiivillä taattua suojaa sen täydessä laajuudessa (tuomio 28.4.2022, Phoenix Contact, C-44/21, EU:C:2022:309, 41 kohta) (KKO 2023:61, kohta 12).
7. Mikäli vastapuoli vastustaessaan turvaamistoimen määräämistä kiistää rekisteröidyn oikeuden pätevyyden, hänen tehtävänään on osoittaa rekisteröinnin mitättömyyden perusteet (KKO 2019:34, kohta 17 ja KKO 2023:61, kohta 13). Rekisteröidyn yksinoikeuden loukkaukseen perustuvan turvaamistoimen määräämiselle ei ole edellytyksiä, mikäli oikeuden pätevyyttä ei vastapuolen osoittamien perusteiden johdosta voida pitää todennäköisenä.
2 Kannepatentista
8. Hakijat ovat perustaneet turvaamistoimihakemuksensa Bayer Intellectual Property GmbH:n eurooppapatenttiin numero FI/EP 1 845 961, joka on saatettu voimaan Suomessa (kannepatentti). Kannepatentin etuoikeuspäivä on 31.1.2005 ja se on voimassa 19.1.2026 asti.
9. Kannepatentin nimitys on ”Tromboembolisten häiriöiden hoito rivaroksabaanilla”. Kannepatentti sisältää itsenäisen vaatimuksen 1 ja epäitsenäisen vaatimuksen 2, jotka kuuluvat seuraavasti:
”1. Yhdistettä 5-kloori-N-({(5S)-2-okso-4-morfolinyyli)fenyyli]-1,3-oksatsolidin-5-yyli}metyyli)-2-tiofeenikarboksamidia sisältävän nopeasti vapauttavan tabletin käyttö lääkkeen valmistamiseksi tromboembolisen häiriön hoitamiseksi, jota lääkettä annetaan korkeintaan kerran päivässä vähintään viiden peräkkäisen päivän ajan, jossa mainitun yhdisteen plasmapitoisuuden puoliintumisaika on 10 tuntia tai vähemmän annettuna oraalisesti ihmispotilaaseen.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käyttö, jossa tromboembolinen häiriö on ST-nousuinfarkti (STEMI), sydäninfarkti (NSTEMI) ilman ST-nousua, epästabiili angina, reokkluusio angioplastian tai aortokoronaarisen ohitusleikkauksen jälkeen, keuhkoemboliat, syvät laskimotromboosit tai aivohalvaus.”
10. Kannepatentin itsenäisessä vaatimuksessa 1 kuvattu yhdiste 5-kloori-N-({(5S)-2-okso-4-morfolinyyli)fenyyli]-1,3-oksatsolidin-5-yyli}metyyli)-2-tiofeenikarboksamidi on rivaroksabaani.
3 Vaade-edellytys
11. Hakijat ovat vaade-edellytyksen täyttymisen osalta esittäneet, että kannepatentti on pätevä ja että vastapuolen Rivaroxaban Sandoz 10 mg, 15 mg ja 20 mg -valmisteet kuuluvat kannepatentin suojapiiriin.
12. Edellä perustelukappaleesta 5 ilmenevin tavoin patentin pätevyysolettama on varsin vahva. Näin ollen tässä asiassa on lähtökohdaksi otettava patentin FI/EP 1 845 961 varsin vahva pätevyysolettama. Vastapuoli on kiistänyt kannepatentin pätevyyden. Asiassa on siten ensiksi arvioitava, onko vastapuoli osoittanut sellaisia perusteita, joiden johdosta patentin pätevyyttä ei voida pitää todennäköisenä.
13. Vastapuoli on kiistänyt kannepatentin pätevyyden puuttuvan keksinnöllisyyden perusteella. Vastapuoli on väittänyt, että alan ammattilainen olisi Harder-, Kubitza- tai niin sanotun Einstein-DVT-tutkimuksen dokumenttien perusteella testannut rivaroksabaanin kerran päivässä tehtävää annostelua ja siten päätynyt kannepatentin mukaiseen keksintöön. Vastapuolen mukaan alan ammattilainen olisi ollut lisäksi motivoitunut testaamaan kerran päivässä tehtävää annostelua, koska tromboembolisten sairauksien hoitoon oli jo ollut olemassa kerran päivässä annosteltava lääke enoksapariini, ja koska kerran päivässä tapahtuvan annostelun tiedettiin lisäävän potilaan hoitoon sitoutumista sekä koska alan ammattilainen olisi tiennyt, että rivaroksabaanin yhden annoksen annostelu ei lisää spontaanin verenvuodon aiheuttamaa komplikaatioriskiä.
14. Vastapuoli on vedonnut väitteidensä tueksi muun ohella useaan asiantuntijalausuntoon ja julkaisuihin sekä Iso-Britanniassa ja Ranskassa annettuihin tuomioistuinratkaisuihin, joissa patentin numero EP 1 845 961 kansallinen vastine on katsottu mitättömäksi.
15. Hakijoiden väittämän mukaan kannepatenttia on pidettävä keksinnöllisenä. Hakijoiden mukaan huolimatta siitä, tarkastellaanko Kubitza-tutkimusta tai Harder-posteria lähimpänä tunnettuna tekniikkana, kannepatentin mukaisen keksinnön ja lähimmän tunnetun tekniikan julkaisun välillä on kolme erottavaa piirrettä ja näin ollen objektiivinen tekninen ongelma on rivaroksabaanin turvallisen ja tehokkaan annostelun määrittäminen ensimmäistä kertaa tromboembolisten häiriöiden hoitamiseksi. Hakijoiden mukaan rutiininomaisen lähestymistavan perusteella alan ammattilainen olisi siten annostellut rivaroksabaania kahdesti päivässä, eikä alan ammattilainen olisi saanut Harder-tutkimuksesta mitään vihjeitä, jotka olisivat johdattaneet hänet rivaroksabaanin kerran päivässä tapahtuvaan annosteluun.
16. Hakijat ovat väitteidensä tueksi vedonneet muun ohella useaan asiantuntijalausuntoon ja julkaisuihin sekä Norjassa, Alankomaissa, Saksassa, Ruotsissa ja Belgiassa annettuihin tuomioistuinratkaisuihin, joissa patentin numero EP 1 845 961 kansallinen vastine on katsottu päteväksi.
17. EPO:n tekninen valituslautakunta on sinne tehdyn valituksen johdosta päättänyt pysyttää patentin voimassa. Vastapuolen mukaan EPO:n teknisen valituslautakunnan päätöksellä ei ole merkitystä tässä asiassa, sillä EPO:n tekninen valituslautakunta ei ole tutkinut tai hylännyt väitteitä, jotka ovat koskeneet kannepatentin keksinnöllisyyden puutetta liittyen Harder Poster ja Kubitza Posters julkaisuihin. Hakijoiden mukaan tällä ei ole merkitystä muun ohella siksi, että ainoastaan abstraktit julkaistaan ja jäävät saataville osaksi tieteellistä kirjallisuutta. Markkinaoikeus toteaa, että tässä summaarisessa arvioinnissa voidaan EPO:n teknisen valituslautakunnan päätöksen katsoa puhuvan patentin pätevyyden puolesta siitäkin huolimatta, että valituslautakunta ei ole tutkinut tässä turvaamistoimiasiassa vedottuja edellä mainittuja julkaisuja koskevia väitteitä.
18. Vastapuoli on edellä todetusti vedonnut väitteidensä tueksi asiantuntijalausuntojen ja julkaisujen ohella Iso-Britanniassa ja Ranskassa annettuihin tuomioistuinratkaisuihin, joissa patentin numero EP 1 845 961 kansallinen vastine on katsottu mitättömäksi. Iso-Britanniassa annetuissa tuomioistuinratkaisuissa patentin numero EP 1 845 961 kansalliselta vastineelta on katsottu puuttuvan keksinnöllisyys sekä ensimmäisessä tuomioistuinasteessa että valitusasteessa. Valitustuomioistuin ei ollut hyväksynyt Bayerin väitteitä, vaan pysyttänyt alemman tuomioistuimen ratkaisun, jolla patentti oli julistettu mitättömäksi Sandoz AG:n ja sen myötäpuolien esittämän perusteella. Ranskalainen tuomioistuin on patentin keksinnöllisyyttä arvioituaan myös päätynyt siihen, että patentin numero EP 1 845 961 kansallinen vastine on mitätön.
19. Markkinaoikeus toteaa, ettei turvaamistoimiasiassa esitetyn ulkomaisen tuomioistuimen ratkaisun lopputuloksen voida katsoa yksinään ratkaisevan patentin pätevyyttä koskevaa kysymystä. Edellä mainittujen vastapuolen viittaamien Iso-Britanniassa ja Ranskassa annettujen patentin mitättömäksi julistamista koskevien pääasiaratkaisujen yhdessä muun vastapuolen asiassa esittämän argumentaation kanssa voidaan sinänsä katsoa tässä asiassa jossain määrin horjuttavan patentin numero FI/EP 1 845 961 pätevyysolettamaa. Kuitenkaan summaarisessa turvaamistoimiasiassa markkinaoikeuden ei ole mahdollista arvioida täysimääräisesti esimerkiksi sitä, onko jonkun tässä turvaamistoimiasiassa tai ulkomaisessa tuomioistuinratkaisussa esitettyä asiantuntijan kannepatentin keksinnöllisyyttä koskevaa näkemystä pidettävä toisen asiantuntijan esittämään nähden uskottavampana.
20. Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei vastapuolen keksinnöllisyydestä esittämän tässä turvaamistoimiasian summaarisessa arvioinnissa voida katsoa horjuttaneen rekisteröidyn patentin varsin vahvaa pätevyysolettamaa siinä määrin, että patentin pätevyyttä ei voitaisi pitää todennäköisenä.
21. Hakijat ovat väittäneet, että vastapuolten Rivaroxaban Sandoz 10 mg, 15 mg ja 20 mg -valmisteet kuuluvat kannepatentin suojapiiriin. Vastapuoli on kiistänyt tämän. Hakijat ja vastapuoli ovat erimielisiä kannepatentin itsenäisen vaatimuksen 1 piirteen 1.5 ”jossa mainitun yhdisteen plasmapitoisuuden puoliintumisaika on 10 tuntia tai vähemmän annettuna oraalisesti ihmispotilaaseen” tulkinnasta ja siitä kattaako vastapuolten valmiste tämän piirteen.
22. Hakijoiden mukaan kymmenen tunnin tai sen alittavan plasmapitoisuuden puoliintumisajan piirre on rivaroksabaanin ominaispiirre ja siten kannepatentin itsenäisen vaatimuksen 1 piirteen 1.5 toteutuminen edellyttää, että valmiste sisältää vaikuttavana aineena rivaroksabaania. Hakijoiden mukaan piirteessä 1.5 ei viitata terminaaliseen puoliintumisaikaan eikä rivaroksabaanin terminaalinen puoliintumisaika liity kannepatentin suojapiiriin, vaan sen sijaan kannepatentin piirteessä 1.5 viitataan rivaroksabaanin plasmapitoisuuden puoliintumisaikaan vakaassa tilassa (eng. steady state).
23. Vastapuolen mukaan puoliintumisaikaa koskeva piirre rajoittaa kannepatentin suoja-alan tapauksiin, joissa rivaroksabaanin puoliintumisaika on korkeintaan tai alle 10 tuntia, ja vastapuolen valmisteen käyttö asianmukaisella annostelulla ei siten loukkaa kannepatenttia, sillä yli 60-vuotiailla potilailla lääkkeen plasmapitoisuuden puoliintumisaika on yli 10 tuntia.
24. Markkinaoikeus toteaa, että asiassa on esitetty selvitystä toisaalta siitä, että hakijoiden ja vastapuolen lääkevalmisteiden valmisteyhteenvedoissa ja toisaalta kannepatentin selitysosassa on viitattu rivaroksabaanin puoliintumisaikaan. Selvitystä on esitetty myös siitä, miten potilaan ikä voi vaikuttaa rivaroksabaanin terminaaliseen puoliintumisaikaan. Kannepatentin itsenäisen vaatimuksen 1 piirrettä 1.5 voidaan pitää jossain määrin tulkinnanvaraisena patentin suojapiiriä arvioitaessa. Tässä turvaamistoimiasiassa summaarisesti arvioituna voidaan kuitenkin pitää todennäköisenä, että jo rivaroksabaanin oleminen lääkevalmisteen vaikuttavana aineena kattaa kannepatentin itsenäisen vaatimuksen 1 piirteen 1.5.
25. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hakijat ovat saattaneet oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla todennäköiseksi, että niillä on vastapuoltaan vastaan patenttiin numero FI/EP 1 845 961 perustuva oikeus, joka voitaisiin vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä oleva niin sanottu vaade-edellytys tältä osin täyttyy.
4 Vaaraedellytys
26. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan turvaamistoimen hakijan tulee saattaa todennäköiseksi paitsi vastapuoltaan kohtaan vaaditun oikeuden olemassaolo myös oikeuden loukkauksen vaara.
27. Korkein oikeus on oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettua turvaamistointa koskeneissa ennakkopäätöksissään KKO 1994:132 ja 1994:133 katsonut hukkaamisvaaran olevan olemassa, jollei vaara esillä olevissa olosuhteissa ole varsin epätodennäköinen.
28. Sama vaaraedellytys on oikeuskäytännössä katsottu riittäväksi myös oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetun turvaamistoimen osalta.
29. Hakijoiden esittämän mukaan vastapuolilla on Rivaroxaban Sandoz 10 mg, 15 mg ja 20 mg -lääkevalmisteilleen Suomessa myyntiluvat. Hakijoiden esittämän mukaan vastapuoli on hakenut Lääkkeiden hintalautakunta Hilalta kohtuullista tukkuhintaa ja korvattavuutta ja ilmoittanut edellä mainitut rinnakkaisvalmisteet lääketaksaan sekä tehnyt kauppaantuloilmoitukset. Vastapuoli ei ole kiistänyt tätä.
30. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hakijoiden väitettä oikeudenloukkausta koskevan vaaran käsillä olemisesta ei voida pitää edellä tarkoitetulla tavalla varsin epätodennäköisenä. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä oleva niin sanottu vaaraedellytys täyttyy.
5 Haittavertailu
31. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuimen tulee lisäksi kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuutonta haittaa.
32. Markkinaoikeus toteaa, että asianosaisten asiassa esittämän mukaan kysymyksessä olevat vastapuolten lääkevalmisteet eivät ole vielä Suomen markkinoilla.
33. Markkinaoikeus toteaa, että lähtökohtaisesti vahinko, joka turvaamistoimen myöntämisestä voi aiheutua vastapuolelle, muodostuu siitä taloudellisesta vahingosta, joka liittyy mahdolliseen syntymättä jäävään liikevaihtoon, kun vastapuoli ei pääse markkinoimaan ja myymään omia lääkevalmisteitaan. Lähtökohtaisesti voidaan katsoa, että vastapuolelle aiheutuva vahinko on vähäisempi tilanteessa, jossa lääkevalmiste ei ole vielä lainkaan markkinoilla.
34. Hakijoille turvaamistoimen myöntämättä jättämisestä haittaa voi aiheutua siitä, että vastapuolten lääkevalmisteiden markkinoille tulon myötä lääkevalmisteille muodostetaan viitehintaryhmä, jonka myötä hakijoiden tulee todennäköisesti laskea oman lääkevalmisteensa hintaa. Lisäksi vastapuolten lääkevalmisteiden myynti vaikuttaa todennäköisesti suoraan hakijoiden lääkevalmisteen myyntiin.
35. Ottaen huomioon edellä esitetty sekä se, että hakijoilla on oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 11 §:n mukaisesti ankara vastuu siitä vahingosta ja niistä kuluista, jotka vastapuolelle aiheutuvat mahdollisesti tarpeettomasta turvaamistoimesta, markkinaoikeus katsoo, ettei turvaamistoimesta aiheudu vastapuolelle oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla hakijoiden turvattavaan etuuteen nähden kohtuutonta haittaa. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että edellytykset turvaamistoimen määräämiselle myös oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun niin sanotun haittavertailun näkökulmasta ovat olemassa.
6 Johtopäätös
36. Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että edellytykset hakijoiden vaatiman turvaamistoimen myöntämiselle patenttiin numero FI/EP 1 845 961 perustettuna ovat olemassa. Siten hakijoiden vaatimus oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukaisen turvaamistoimen myöntämisestä on hyväksyttävä.
Päätöslauselma
Markkinaoikeus kieltää Sandoz A/S:ää 500.000 euron sakon uhalla tarjoamasta tai saattamasta vaihdantaan Rivaroxaban Sandoz 10 mg, 15 mg ja 20 mg -valmisteita myyntilupien nro 34597 — 34599 nojalla tai tuomasta maahan tai pitämästä kyseistä tuotetta hallussa näitä tarkoituksia varten niin kauan kuin patentti numero FI/EP 1 845 961 on voimassa.
Tämä määräys on voimassa siihen saakka, kunnes pääasiassa annetaan ratkaisu tai asiassa toisin määrätään.
Pääasian vireillepano
Bayer Intellectual Property GmbH:n, Bayer AG:n ja Bayer Oy:n on oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan pantava vireille kuukauden kuluessa tämän turvaamistointa koskevan päätöksen antamisesta pääasiaa koskeva kanne tuomioistuimessa tai saatettava pääasia käsiteltäväksi muussa sellaisessa menettelyssä, joka voi johtaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun täytäntöönpanokelpoiseen ratkaisuun. Jos pääasian käsittelyä ei sanotussa ajassa panna vireille tai jos pääasian käsittely jää sillensä, turvaamistoimi peruutetaan siten kuin ulosottokaaren 8 luvun 4 §:ssä säädetään.
Täytäntöönpano ja vakuus
Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 3 momentin mukaan turvaamistointa koskevan määräyksen voimaantulo edellyttää, että Bayer Intellectual Property GmbH, Bayer AG ja Bayer Oy hakevat tämän turvaamistointa koskevan määräyksen täytäntöönpanoa siten kuin ulosottokaaren 8 luvussa säädetään.
Bayer Intellectual Property GmbH:n, Bayer AG:n ja Bayer Oy:n on ennen tämän turvaamistointa koskevan määräyksen täytäntöönpanoa asetettava ulosottomiehelle ulosottokaaren 8 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu vakuus.
Bayer Intellectual Property GmbH:n, Bayer AG:n ja Bayer Oy:n tulee viimeistään 23.7.2024 huolehtia tämän väliaikaista turvaamistointa koskevan määräyksen täytäntöönpanosta uhalla, että tämä väliaikaista turvaamistointa koskeva määräys raukeaa ja ulosottomies voi peruuttaa täytäntöönpanon.
Bayer Intellectual Property GmbH:n, Bayer AG:n ja Bayer Oy:n tulee viimeistään 30.7.2024 toimittaa markkinaoikeudelle selvitys tämän väliaikaista turvaamistointa koskevan määräyksen täytäntöönpanosta.
Sandoz A/S:n mahdollisuudesta asettaa torjuntavakuus säädetään ulosottokaaren 8 luvun 3 §:ssä.
Muutoksenhaku
Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.
Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 26.8.2024.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila, Jaakko Ritvala ja Riikka Pirttisalo.
Lainvoimaisuus
Ei lainvoimainen.