Market Court dismissed bid protest over low price but ordered winner to pay legal costs.

Asian tausta

Elenia Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 16.8.2023 julkaistulla erityisalojen EU-hankintailmoituksella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta laskujenvälitys- ja perintäpalveluiden hankinnasta viiden vuoden määräaikaiselle sopimuskaudelle, jonka jälkeen sopimusta voidaan jatkaa toistaiseksi voimassa olevana kuitenkin siten, että hankintasopimuksen enimmäiskesto on seitsemän vuotta.

Elenia Oy on 24.1.2024 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Ropo Capital Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 7.000.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Sergel Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 8.990 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan tarjouksen on tullut olla perintälain, hyvän perintätavan sekä kulloinkin voimassa olevan kuluttaja-asiamiehen hyvää perintätapaa koskevan linjauksen mukainen. Näin ollen esimerkiksi velallisilta perittävillä kuluilla ei ole saanut kattaa muita tarjoajan tarjoamia palveluita. Koska voittaneen tarjoajan tarjous ei ole täyttänyt näitä vaatimuksia, se olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta. Hankintapäätöksessä ei ole perusteltu sitä, miksi tarjouspyynnön vastaista voittaneen tarjoajan tarjousta ei ole suljettu tarjouskilpailusta.

Voittaneen tarjoajan tarjoushinta on sisältänyt yhteensä 57.000.000 laskun tai muun lähetyksen välittämisen seitsemän vuoden aikana, jolloin yhden lähetyksen hinnaksi on tullut vain 0,03 euroa. Tämä ei ole ollut mahdollista ottaen huomioon, että tarjouspyynnön hintaliitteen mukaisesti tarjottavien hintojen on täytynyt sisältää myös paperisia lähetyksiä ja pankkien palvelumaksuja hintaliitteessä esitettyjen eri lähetyskanavien jakaumien perusteella.

Voittaneen tarjoajan poikkeuksellisen alhainen tarjoushinta on osoitus tarjouspyynnön vähimmäisvaatimusten ja niissä viitattujen perintäsäännösten rikkomisesta, koska voittaneen tarjoajan tarjoushinnoilla ei ole mahdollista tuottaa palvelua hyvää perintätapaa noudattaen. Perintäpalvelun toteuttaminen kuvatulla hinnalla tarkoittaa vääjäämättä laskunvälityksen kustannusten kattamista muilla perintätuotoilla perintälain ja kuluttaja-asiamiehen linjauksen vastaisesti. Tästä syystä voittaneen tarjoajan tarjous on automaattisesti tarjouspyynnön vastainen, mikäli laskunvälityksiä on tarjottu ilmaiseksi tai pelkällä nimellisellä veloitushinnalla.

Hankintayksikkö on lisäksi menetellyt virheellisesti, kun se ei ole hylännyt voittaneen tarjoajan tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena. Hankintayksikön ei olisi tullut hyväksyä voittaneen tarjoajan selvitystä hinnoittelustaan. Sillä seikalla, että perintäpalvelu olisi mahdollisesti hankintapäätöksessä esitetyllä tavalla toteutettavissa kyseisellä hinnalla, ei ole asiassa merkitystä. Voittaneen tarjoajan poikkeuksellisen alhainen tarjoushinta on perustunut lainvastaiseen hinnoitteluun, ja tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Vastine

Vaatimukset

Elenia Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 8.275 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta.

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen, ja voittanut tarjoaja on tarjouksessaan vahvistanut noudattavansa hyvää perintätapaa. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä ja hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa siihen, että tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamat tiedot pitävät paikkansa. Hankintayksikölle ei ole herännyt epäilystä siitä, etteikö voittaneen tarjoajan tarjous olisi ollut tarjouspyynnön mukainen tai etteikö voittanut tarjoaja pystyisi tuottamaan palvelua tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti koko sopimuskauden ajan.

Voittaneen tarjoajan tarjoushinta on osoittautunut tarjousvertailussa merkittävästi muita tarjoushintoja edullisemmaksi, mistä syystä hankintayksikkö on pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä tarjouksen hinnasta ja kustannuksista. Voittanut tarjoaja on selvityksessään kuvannut palvelun suorittamisen taloudellisia ja teknisiä ratkaisuja, joihin sen tarjouksen hinnoittelu on perustunut. Selvitys ja muu toimitettu näyttö on tyydyttävästi selvittänyt tarjottujen hintojen ja kustannusten tasoa. Hankintayksikölle ei ole selvityksen perusteella herännyt epäilystä siitä, että voittaneen tarjoajan tarjous perustuisi teknisesti, taloudellisesti tai oikeudellisesti epäterveisiin oletuksiin tai käytäntöihin tai että tarjouksen hyväksyminen tarkoittaisi riskiä palvelun toimituksen laiminlyömisestä tai puutteellisuudesta. Hankintayksiköllä ei ole myöskään ollut mitään syytä epäillä, etteikö voittanut tarjoaja noudattaisi hankintasopimusta toteuttaessaan ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisia velvoitteitaan.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, arvioiko se tarjouksen toisia tarjouksia alhaisemman hinnan merkitsevän mahdollista perustetta tarjouksen hylkäämiselle. Hankintayksikkö ei ole ylittänyt harkintavaltaansa arvioidessaan selvityksen olleen riittävä ja katsoessaan, ettei asiassa ole ollut perustetta voittaneen tarjoajan tarjouksen hylkäämiselle.

Kuultavan lausunto

Ropo Capital Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 11.200 eurolla viivästyskorkoineen.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti hyväksyessään kuultavan tarjouksen tarjousvertailuun ja valitessaan kuultavan tarjouskilpailun voittajaksi.

Kuultava on sitoutunut tarjouksessaan kaikkiin tarjouspyynnön vaatimuksiin ja muun ohella vahvistanut, että se noudattaa hyvää perintätapaa ja että palvelu tullaan tuottamaan tarjouspyynnön vaatimusten mukaisesti. Tarjouksen muita tarjouksia alhaisempi hintataso ei millään tavalla osoita, että tarjous olisi ollut tarjouspyynnössä asetettujen vaatimusten tai hyvän perintätavan vastainen. Tarjoajilla on oikeus hinnoitella palvelunsa vapaasti. Hinnoittelun perusteet on selvitetty yksityiskohtaisesti hankintayksikölle.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on lopullisessa tarjouspyynnössä edellyttänyt tarjoajilta hinnoittelua, joka noudattaa kuluttaja-asiamiehen lokakuussa 2023 julkaisemaa uutta hyvän perintätavan linjausta kuluttajaperinnässä. Tämä on poistanut tarjoajilta mahdollisuuden hinnoitella palvelunsa vapaasti. Koska voittanut tarjoaja on hinnoitellut tarjouksensa vapaasti, sen tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Kun saatuja tarjoushintoja verrataan alkuperäiseen hankinnan ennakoituun kokonaisarvoon, on havaittavissa, että vasta lopullisessa tarjouspyynnössä esitetty vaatimus kuluttaja-asiamiehen linjauksen noudattamisesta on voittanutta tarjoajaa lukuun ottamatta vaikuttanut keskeisesti muiden tarjoajien hinnoitteluun.

Hankintayksikölle olisi tullut syntyä perusteltu epäily siitä, että voittaneen tarjoajan tarjouksessaan antama vakuutus hyvän perintätavan noudattamisesta ei pidä paikkaansa ottaen huomioon, että voittaneen tarjoajan hinnoittelu on nimenomaisesti rikkonut kuluttaja-asiamiehen linjauksen noudattamista koskevaa vaatimusta. Lopullisessa tarjouspyynnössä esitetty vaatimus kuluttaja-asiamiehen linjauksen noudattamisesta on ollut selvä vaatimus, jonka vastainen tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta. Vaatimusta kuluttaja-asiamiehen linjauksen noudattamisesta ei ole ollut mahdollista kirjoittaa selvemmin. Tarjouspyyntöä olisi kuitenkin siinä tapauksessa, että voittaneen tarjoajan tarjous katsottaisiin tarjouspyynnön mukaiseksi, pidettävä epäselvänä, kun otetaan huomioon, että tarjouspyynnössä esitetty vaatimus kuluttaja-asiamiehen linjauksen noudattamisesta on vaikuttanut muiden tarjoajien hinnoitteluun siten, ettei tarjouksia voida pitää keskenään yhteismitallisina ja vertailukelpoisina.

Valittaja on kiistänyt hankintayksikön ja kuultavan oikeudenkäyntikuluvaatimukset perusteiltaan sekä paljoksunut kuultavan oikeudenkäyntikuluvaatimusta määrältään. Hankintayksikön ja voittaneen tarjoajan on joka tapauksessa pidettävä oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, koska mahdollinen valituksen hylkääminen perustuisi sellaisiin salattuihin seikkoihin, joista valittaja ei ole ollut tietoinen. Valittajalla on ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin, joten valitus mahdollisesti hylättäessä ei olisi oikeudellisesti epäselvässä asiassa kohtuutonta, että kaikki osapuolet vastaisivat oikeudenkäyntikuluistaan itse.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö

on esittänyt, että kuluttaja-asiamiehen linjauksen noudattamista koskeva ehto ei ole ollut epäselvä. Valittaja on perustanut epäselvyyttä koskevan väitteensä pitkälti voittaneen tarjoajan hinnoittelulle, mutta se on toisaalta itsekin pitänyt ehtoa selvänä. Valittaja ei siten ole tosiasiassa esittänyt perusteita väitteelleen tarjouspyynnön epäselvyydestä.

Kysymys on ollut viranomaisen antaman ohjeistuksen noudattamisesta. Lähtökohtaisesti vaatimus viranomaisohjeistuksen tai esimerkiksi lainsäädännön noudattamisesta ei voi olla tarjoajille epäselvä. Kaikki tarjoajat ovat tehneet tarjouksensa lopullisesta tarjouspyynnöstä ilmenevien tietojen perusteella. Se seikka, että tarjoushintojen välillä on ollut eroja, ei osoita tarjouspyynnön olleen epäselvä. Tarjoajat laativat tarjoukset omista lähtökohdistaan liiketoiminnallisilla perusteilla. Tarjoajan oikeus hinnoitella tarjouksensa vapaasti liiketoiminnallisten perusteidensa mukaisesti ei osoita, etteivät tarjoajat noudattaisi viranomaisohjeistusta tai tarjouspyynnössä asetettuja ehdottomia vaatimuksia.

Kuultava

on muun ohella esittänyt, että valittajan vastaselityksessään esittämä uusi väite siitä, että tarjouspyyntö on toissijaisesti ollut epäselvä, on epäuskottava ja virheellinen. Kuultava ei ole tulkinnut tarjouspyynnön vaatimuksia perintälain ja kuluttaja-asiamiehen linjausten huomioon ottamisesta eri tavoin kuin muut tarjoajat. Tarjouspyynnön vaatimukset ovat olleet kuultavalle ja muille alalla ammattimaisesti toimiville tarjoajille selviä. Hankintayksikkö on laatinut tarjouspyynnön hankintasäännösten mukaisesti.

Valittaja

on kiistänyt kuultavan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrän osalta 8.900 euron ylittäviltä osin.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valituksen johdosta ensin arvioitava, onko tarjouspyyntö ollut epäselvä ja onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Asiassa on lisäksi arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt valittajan esittämällä tavalla virheellisesti, kun se ei ole hylännyt voittaneen tarjoajan tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Erityisalojen hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Erityisalojen hankintalain 78 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Erityisalojen hankintalain 94 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on vaadittava tarjoajalta selvitys tarjouksen hinnoista tai kustannuksista, jos tarjous vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta. Pyyntö ja selvitys voivat koskea erityisesti valmistusmenetelmää, palvelun suorittamisen tai rakennusmenetelmän taloudellisia ja teknisiä ratkaisuja, hankinnan poikkeuksellisen edullisia ehtoja, rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen omintakeisuutta, hankintalain 81 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden noudattamista, alihankintoja sekä tarjoajan saamaa valtiontukea.

Erityisalojen hankintalain 94 §:n 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen, jos tarjoajan antama selvitys ja muu toimitettu näyttö ei tyydyttävästi selitä tarjottujen hintojen tai kustannusten alhaista tasoa. Hankintayksikön on hylättävä tarjous, jos tarjouksen poikkeuksellisen alhainen hinta tai kustannukset johtuvat hankintalain 81 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden laiminlyömisestä.

Erityisalojen hankintalain 94 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 273) mukaan pykälä vastaa hankintalain 96 §:ää, jota koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 205) mukaan se vastaa pääosin aikaisemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, vanha hankintalaki) 63 §:ää. Ehdotettu lainkohta poikkeaa vanhasta hankintalaista muun ohella siten, että se velvoittaa hankintayksiköitä pyytämään selvitystä poikkeuksellisen alhaisista tarjouksista.

Hankintalain 96 §:n 1 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 205) mukaan tarjotun hinnan tai kustannusten poikkeuksellisuuden arvioiminen on hankintayksiköiden harkintavallassa. Hinnan tai kustannusten poikkeuksellisuutta arvioitaessa voidaan kiinnittää huomiota muun ohella hankinnan laatuun ja laajuuteen sekä toimitusaikaan, hankinnan oikeudellisiin, taloudellisiin sekä teknisiin tekijöihin, muiden tarjoajien antamiin hintoihin sekä toimialalla tyypilliseen hinnoittelurakenteeseen.

Hankintalain 96 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 206) mukaan hankintayksiköllä on pääsääntöisesti harkintavalta poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen hylkäämisessä, jos se arvioi, että tarjouksen hyväksyminen tarkoittaisi riskiä toimituksen laiminlyömisestä taikka puutteellisuudesta.

Erityisalojen hankintalain 114 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Keskeiset tosiseikat

Hankintayksikkö on pyytänyt neuvottelumenettelyllä toteutetussa laskujenvälitys- ja perintäpalveluiden hankinnassa tarjouksia neuvotteluihin hyväksymiltään ehdokkailta.

Hankintayksikkö on toimittanut neuvottelumenettelyyn hyväksytyille tarjoajille 4.12.2023 lopullisen tarjouspyynnön.

Lopullisen tarjouspyynnön liitteen 3 ”Vaatimusluettelo” kohdassa 2.19 on asetettu seuraava ehdoton vaatimus:

”Perintäpalvelut: Toimittaja noudattaa hyvää perintätapaa”.

Lopullisen tarjouspyynnön liitteen 6 ”Hintaliite” ohjeessa on todettu seuraavaa:

”Annetun tarjouksen ja tuotettavan palvelun tulee olla Perintälain (Laki saatavien perinnästä 1999/513) sekä KKV:n kulloinkin voimassa olevan Kuluttaja-asiamiehen linjauksen ’Hyvä perintätapa kuluttajaperinnässä’ mukainen. Näin ollen esimerkiksi velallisilta perittävillä perintäkuluilla ei saa kattaa muita Tarjoajan tarjoamia palveluja (kuten reskontra- ja laskunvälityspalveluja).

Tarjoajan tulee pyydettäessä pystyä toimittamaan Tilaajalle tarvittavat selvitykset, joilla osoitetaan edellä mainittujen vaatimusten täyttyminen.”

Hankintayksikkö on 24.1.2024 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Ropo Capital Oy:n laskujenvälitys- ja perintäpalveluiden toimittajaksi. Hankintapäätöksen mukaan Ropo Capital Oy:n tarjoushinta on tarjousvertailussa osoittautunut muita tarjoushintoja merkittävästi alhaisemmaksi, mistä syystä hankintayksikkö on pyytänyt siltä selvitystä tarjouksen hinnoittelusta ja kustannuksista. Ropo Capital Oy on antanut salassa pidettäväksi merkityssä selvityksessään tarkempia perusteluita laskujenvälitys- ja perintäpalveluiden hinnoittelulle ja kustannusrakenteelle. Hankintapäätöksen mukaan hankintayksikkö on pitänyt selvitystä kattavana, eikä asiassa ole hankintayksikön mukaan ollut perusteltua syytä epäillä Ropo Capital Oy:n kykyä tuottaa palvelua tarjotulla hinnalla.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska sen alhainen tarjoushinta on ollut osoitus tarjouspyynnön vähimmäisvaatimusten ja niissä viitattujen perintäsäännösten ja -ohjeistusten rikkomisesta. Valittajan mukaan voittaneen tarjoajan tarjoushinnoilla ei ole mahdollista tuottaa palvelua hyvää perintätapaa noudattaen. Valittaja on lisäksi esittänyt, että tarjouspyyntö on katsottava epäselväksi, jos voittaneen tarjoajan tarjous katsotaan tarjouspyynnön mukaiseksi.

Hankintayksikkö on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen ja että voittanut tarjoaja on tarjouksessaan vahvistanut noudattavansa hyvää perintätapaa. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä. Hankintayksikön mukaan valittaja on perustanut tarjouspyynnön epäselvyyttä koskevan väitteensä pitkälti voittaneen tarjoajan hinnoittelulle, mutta se on toisaalta itsekin pitänyt tarjouspyynnön kyseessä olevaa ehtoa selvänä. Lähtökohtaisesti vaatimusta viranomaisohjeistuksen tai lainsäädännön noudattamisesta ei voida pitää epäselvänä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa hankinnan kohteen ja sitä koskevien vaatimusten määrittelemisessä. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja sitä koskevat vaatimukset on kuitenkin kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa, ja että tarjouspyyntö on omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Vastuu mahdollisista tarjouspyynnön epäselvyyksistä ja tulkinnanvaraisuuksista on hankintayksiköllä.

Tarjousten vertailussa tarjoajien tasapuolinen kohtelu voi toteutua ainoastaan, mikäli tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä ja tarjouksia arvioidaan ainoastaan niistä ilmenevien tietojen perusteella. Hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjouksessa ilmoitettuihin tietoihin, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä.

Tarjouspyynnön liitteessä 3 asetetuissa ehdottomissa vaatimuksissa on edellä todetusti edellytetty, että tarjoajan on noudatettava hyvää perintätapaa perintäpalvelussaan. Tarjouspyynnön hintaliitteessä on puolestaan edellytetty, että tuotettavan palvelun on oltava perintälain ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston kulloinkin voimassa olevan kuluttaja-asiamiehen hyvää perintätapaa olevan linjauksen mukaista. Kyseisessä hintaliitteessä on nimenomaisesti todettu, että velallisilta perittävillä perintäkuluilla ei saa kattaa muita tarjoajan tarjoamia palveluja ja että tarjoajan tulee pyydettäessä pystyä toimittamaan hankintayksikölle tarvittavat selvitykset, joilla osoitetaan kyseisten vaatimusten täyttyminen.

Markkinaoikeus katsoo lisäksi, ettei tarjouspyyntöasiakirjoja voida pitää kuluttaja-asiamiehen kuluttajaperintää koskevan linjauksen noudattamista koskevan vaatimuksen osalta sillä tavoin epäselvinä, että tarjoajat eivät olisi kyenneet antamaan tarjouspyynnön perusteella yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Asiassa on seuraavaksi arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt valittajan esittämällä tavalla virheellisesti, kun se ei ole hylännyt voittaneen tarjoajan tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.

Hankintayksikkö on saanut määräaikaan mennessä neljä tarjousta. Voittaneen tarjoajan tarjoushinta on ollut 1.654.750 euroa ja muiden tarjoajien tarjoushinnat ovat olleet 15.269.520 euroa, 19.579.735 euroa ja 23.156.066,69 euroa.

Markkinaoikeus toteaa, että erityisalojen hankintalain 94 §:n 1 momentin oikeusohjeen mukaisesti hankintayksiköllä on velvollisuus vaatia tarjoajalta selvitystä tarjouksen hinnoista tai kustannuksista, jos tarjous vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta. Suuretkaan hintaerot tarjousten välillä eivät kuitenkaan välttämättä merkitse, että hankintamenettelyssä olisi hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisia tai alhaiselta vaikuttavia tarjouksia.

Hankintayksiköllä ei ole lähtökohtaisesti velvollisuutta hylätä tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena, vaan hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, arvioiko se tarjouksen toisia tarjouksia alhaisemman hinnan merkitsevän mahdollista perustetta tarjouksen hylkäämiselle. Hankintasäännöksissä ei ole asetettu hankintayksikölle velvollisuutta hylätä tarjousta poikkeuksellisen alhaisen tarjoushinnan perusteella muutoin kuin alhaisen hinnan johtuessa hankintalain 81 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisten velvoitteiden laiminlyömisestä.

Hankintayksikön oikeus hylätä hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen tarjous perustuu osaltaan siihen, että hankintayksiköllä on oikeus turvata oma sopimusoikeudellinen asemansa tilanteessa, jossa sillä on syytä arvioida, että tarjouksen hyväksyminen tarkoittaisi riskiä toimituksen laiminlyömisestä taikka puutteellisuudesta.

Hankintayksikön on tarjouksen hintaa arvioidessaan meneteltävä tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua koskevan vaatimuksen mukaisesti. Hankintayksiköllä ei ole oikeutta hylätä tarjousta, jos tarjoaja pystyy luotettavasti osoittamaan mahdollisuutensa hankinnan toteuttamiseen.

Esillä olevassa asiassa hankintayksikkö on pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä sen antamista tarjoushinnoista. Hankintayksikön asiassa esittämän mukaan voittaneen tarjoajan antama selvitys hinnoittelustaan on tyydyttävästi selittänyt voittaneen tarjoajan tarjoushinnan ja kustannustason.

Markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan tarjoushinta on ollut merkittävästi alhaisempi kuin muiden tarjoajien tarjoushinnat. Toisaalta muiden tarjoajien tarjoushinnat ovat merkittävästi ylittäneet hankinnan ennakoidun kokonaisarvon. Kun otetaan huomioon hankintayksikön harkintavalta ja hankintayksikölle toimitetusta voittaneen tarjoajan hinnoitteluselvityksestä ilmenevät seikat, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti arvioidessaan, että voittanut tarjoaja voi toteuttaa hankittavan palvelun tarjouksensa mukaisella hinnalla. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole hylännyt voittaneen tarjoajan tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.

Siltä osin kuin valittaja on viitannut hankintapäätöksen puutteellisiin perusteluihin, markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksestä on käynyt riittävällä tavalla ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, mukaan lukien tarjotut kokonaisvertailuhinnat. Hankintasäännöksissä ei edellytetä sen perustelemista, miksi tietyn tarjoajan tarjous on katsottu tarjouspyynnön mukaiseksi. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti myöskään hankintapäätöstä perustellessaan.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Erityisalojen hankintalain 128 §:n mukaan muutoksenhakuun mainitussa laissa tarkoitetuista ratkaisuista sekä lainvastaisen menettelyn johdosta määrättäviin seuraamuksiin sovelletaan, mitä hankintalain 16 luvussa (145 — 169 §) säädetään.

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos kuultava joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan kuultavan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Sergel Oy:n korvaamaan Elenia Oy:n oikeudenkäyntikulut 8.275 eurolla ja Ropo Capital Oy:n oikeudenkäyntikulut 8.900 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 128 §:n nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 128 §:n nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pasi Yli-Ikkelä, Mika Kuuppo ja Suvi Karlén-Savolainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.