Market Court voids procurement decision due to ambiguous tender terms regarding ash disposal samples and analysis costs.
Legislator summary
AI generatedThe Market Court voided Tammervoima Oy's procurement decision because the tender documents failed to clarify whether ash sample analysis costs should be included in the bid evaluation. The plaintiff argued that this ambiguity affected their pricing, while the defendant claimed the tender was clear. The court ruled that the lack of clarity rendered bids incomparable and ordered the defendant to redo the evaluation and reimburse the plaintiff's legal costs.
Legislator headnote
AI generatedPublic Procurement Act 1351/2017; Public Procurement Act 1351/2017, s. 10: If tender documents create ambiguity regarding essential evaluation criteria such as sample analysis costs, the procurement decision must be voided and a new evaluation conducted to ensure fair comparability of bids.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Asian tausta
Tammervoima Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 13.10.2023 julkaistulla erityisalojen EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Tammervoima Oy:n Tarastenjärven hyötyvoimalaitoksen lentotuhkan ja savukaasun puhdistusjätteen loppusijoituspalvelua koskevasta hankinnasta kolmen vuoden sopimuskaudelle ja kahden vuoden optiokaudelle.
Tammervoima Oy:n toimitusjohtaja on 16.11.2023 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Fortum Waste Solutions Oy:n tarjouksen.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 3.250.000 euroa.
Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
Suomen Erityisjäte Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.400 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.
Perustelut
Valittaja ja voittanut tarjoaja ovat saaneet saman verran pisteitä tarjousten vertailussa. Tarjouspyynnössä on todettu, että mikäli tarjousten vertailussa useammalla tarjoajalla on sama vertailuhinta, lopullinen vertailu tehdään sen perusteella, mikä on ollut lentotuhkan yksikköhinta vastaanotettuna säiliöautoon. Tämäkin hinta on ollut valittajalla ja voittaneella tarjoajalla sama. Hankintayksikkö on lopulta valinnut voittaneen tarjoajan tarjouksen odotusajalle sekä vuosikokoomanäytteille ja -analyyseille annettujen hintojen perusteella. Tarjouspyynnössä on kuitenkin nimenomaisesti ilmoitettu, ettei mainittuja hintoja oteta huomioon vertailuhintoja laskettaessa. Tarjoajilla on tullut olla oikeat tiedot siitä, mitkä seikat ovat olleet merkityksellisiä tarjouskilpailun voittajaa valittaessa. Tarjoajat eivät ole voineet tarjouksia laatiessaan varautua siihen, että edellä mainituilla hinnoilla olisi merkitystä voittaneen tarjoajan valinnassa. Tällä on ollut vaikutusta annettuun tarjoukseen.
Tarjouspyynnön perusteella on jäänyt epäselväksi, mitä tuhkien vuosikokoomanäytteet ja -analyysit kaatopaikkakelpoisuudesta sisältävät. Tarjouspyynnössä ei ole määritelty, millä taholla on oikeus tehdä kaatopaikkakelpoisuudesta lausunto. Tarjouspyynnön perusteella on lisäksi jäänyt epäselväksi, tuleeko jokaisesta toimitetusta erästä ottaa näyte analysoitavaksi. Edellä mainitut tulkinnanvaraisuudet ovat vaikuttaneet tarjouksessa annettuun hintaan. Annetut tarjoukset eivät ole olleet vertailukelpoisia, sillä tarjoajat ovat voineet arvioida näytteistä ja analyyseistä aiheutuvat kustannukset eri tavalla. Kyseisellä seikalla on ollut erityisen korostunut merkitys tilanteessa, jossa kilpailutus on lopulta ratkennut näiden hintojen perusteella.
Vastine
Vaatimukset
Tammervoima Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.917,50 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä ja se on mahdollistanut yhteismitallisten ja vertailukelpoisten tarjousten antamisen.
Hankinnan kohteena on ollut hyötyvoimalaitoksen toiminnasta syntyvän lentotuhkan ja savukaasujen puhdistuksen APC-jätteen nouto-, kuljetus-, käsittely- ja loppusijoituspalvelu. Kaikki loppusijoitettava jäte tulee todeta kaatopaikkakelpoiseksi. Kaatopaikkakelpoisuuden todentamisella pyritään varmistamaan, ettei jätteen sijoittamisesta kaatopaikalle aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle pitkällä aikavälillä. Kaatopaikkakelpoisuuden arviointimenettelystä säädetään kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (331/2013).
Velvollisuus jätteen kaatopaikkakelpoisuuden selvittämisestä kuuluu jätteen tuottajalle eli hankintayksikölle. Nyt esillä olevalla hankinnalla hankintayksikkö on ulkoistanut palvelun valittavalle toimittajalle osana loppusijoituspalvelua. Tarjouspyynnössä on pyydetty tarjousta vuosikokoomanäytteistä ja -analyyseistä. Alalla ammattimaisesti toimivalle tarjoajalle on tullut olla tarjouspyynnön perusteella selvää, että näytteenoton suorittaa edellä mainitun valtioneuvoston asetuksen 22 §:n mukainen taho eli joko riippumaton laitos tai palveluntarjoaja kaatopaikan pitäjänä asetuksen edellytysten täyttyessä. Valtioneuvoston asetuksen 23 §:n mukaisesti jätteen näytteenotossa ja testauksessa on käytettävä eurooppalaisen standardoimisjärjestön hyväksymiä ja julkaisemia asetuksen liitteessä 2 mainittuja standardeja ja teknisiä spesifikaatioita.
Koska arviointimenettely perustuu edellä mainittuun kaatopaikoista annettuun valtioneuvoston asetukseen, ammattimaiselle palveluntarjoajalle on tullut olla selvää, mitä vuosikokoomanäytteet ja -analyysit kaatopaikkakelpoisuudesta pitävät sisällään. Raja-arvot ja vaatimukset käyvät yksityiskohtaisesti ilmi valtioneuvoston asetuksesta. Asetuksen 32 §:n mukaan vaarallisen jätteen kaatopaikalle hyväksyttävään jätteeseen sovelletaan liitteen 3 taulukon 7 mukaisia liukoisuusominaisuuksien raja-arvoja ja taulukon 8 mukaisia muita vaatimuksia. Tarjouspyynnön liitteenä on lisäksi ollut tutkimustodistukset vuodelta 2023, joista ovat käyneet ilmi tehtyjen kokoomanäytteiden ja analyysien sisältö.
Tarjouspyynnössä on pyydetty tarjousta vuosikokoomanäytteistä ja analyyseistä. Termillä ”vuosikokooma” on tarkoitettu vakiintuneessa alan terminologiassa vuosikoostetta, joka on tehty jäte-eristä otetuista näytteistä. Termi ei ole voinut olla alalla ammattimaisesti toimivalle valittajalle epäselvä.
Valittaja tai muut tarjoajat eivät ole esittäneet hankintamenettelyn aikana kysymyksiä kokoomanäytteistä ja -analyyseistä eli tarjouspyynnössä käytetyt termit ja palvelun sisältö ovat olleet alalla ammattimaisesti toimiville tarjoajille yksiselitteisiä. Valittajan jälkikäteen esittämät väitteet tarjouspyynnön epäselvyydestä ovat epäuskottavia.
Hankintayksikkö on toiminut harkintavaltansa rajoissa suorittamalla tarjousvertailun objektiivisten kriteerien ja tarjouksista ilmenevien hintojen perusteella. Odotusajan sekä vuosikokoomanäytteiden ja -analyysien hinnat ovat vaikuttaneet palvelun kokonaistaloudelliseen edullisuuteen, joten kyse on ollut tasapuolisesta ja syrjimättömästä valintaperusteesta tarjouspyynnön mukaisen tarjousvertailun päätyttyä tasatilanteeseen. On selvää, että tasatilanteessa valintaperuste on aina muu kuin tarjouspyynnön mukainen vertailuperuste, koska tarjouspyynnön mukainen vertailuperuste ei ole ratkaissut tarjouskilpailun voittajaa. Tasatilanteessa hankintayksiköllä on laaja harkintavalta, joka ulottuu myös sellaisiin perusteisiin, joita ei tavanomaisesti hyväksyttäisi hankintasäännösten mukaisina vertailuperusteina.
Kuultavan lausunto
Fortum Waste Solutions Oy on ilmoittanut, ettei se anna lausuntoa asiassa.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt, että kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan näytteenottaja voi olla joko riippumaton laitos tai palveluntarjoaja kaatopaikan pitäjänä. Tarjoajan on tullut tietää näytteenoton suorittaja, jotta se on voinut hinnoitella tarjouksensa. Asetuksen ja standardien perusteella ei ole pääteltävissä, mitä vuosikokoomanäytteiden ja -analyysien ottaminen pitää sisällään ja otetaanko niitä jokaisesta erästä. Hankintayksikkö ei ole kertonut selvästi, kuinka monesta osanäytteestä vuosikokooma edellytetään tehtäväksi. Tarjoajille ei ole myöskään ollut selvää, kelpaako hankintayksikölle tarjoajan omassa ei-kaupallisessa tuotantolaboratoriossa tehty analyysi. Alan sääntely jättää nämä kysymykset avoimeksi ja näin ollen vaatimukset olisi tullut yksilöidä tarjouspyynnössä selkeämmin vertailukelpoisten tarjousten saamiseksi.
Valittaja ei ole esittänyt näistä seikoista kysymyksiä hankintamenettelyn aikana, koska tarjouspyynnössä on ilmoitettu, ettei näytteille ja analyyseille ilmoitettu hinta vaikuta vertailuhintaan.
Muut kirjelmät
Hankintayksikkö
on esittänyt, että ammattimaisen tarjoajan on tullut tietää, millä tavalla ja kuinka usein näytteitä otetaan jätteistä. Tuhkien vastaanottaja ottaa jokaisesta saapuvasta tuhkaerästä näytteen, minkä on tullut olla ammattimaisesti toimivan tarjoajan tiedossa, kun otetaan huomioon, että tarjouspyynnön kohteena olevat jätteet ovat luokitukseltaan vaarallisia jätteitä. Jokaisesta saapumiserästä otetaan edustava näyte, joista kuukausittain muodostetaan kokoomanäyte. Kokoomanäytteiden pohjalta analysoidaan erikseen jätteen laatua säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa.
Tarjoajilla on tullut olla voimassa oleva ympäristölupa vaarallisten tuhkien loppusijoituksessa. Ympäristölupaa varten toiminnanharjoittajalla tulee olla jätelain 120 §:n tarkoittama seuranta- ja tarkkailusuunnitelma. Valittajalla on sen ilmoituksen mukaan voimassa oleva ympäristölupa. Valittajan tarjouksen liitteenä olevan ympäristöluvan mukaisesti loppusijoitettavien tuhkien kaatopaikkakelpoisuus tutkitaan ennen niiden sijoittamista kaatopaikalle. On epäuskottavaa, että valittajalle olisi epäselvää, kuinka usein jätteistä tulee ottaa näytteitä.
Hankintayksiköllä on oikeus määritellä hankinnan kohde haluamallaan tavalla. Hankintayksikkö ei ole katsonut tarpeelliseksi rajata näytteenottajaksi tiettyä tahoa. Tarjoajilla on ollut yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun ja ottaa hinnoittelussaan huomioon se, millaisia kuluja niille näytteenoton järjestämisestä aiheutuu.
Valittaja
on antanut lausunnon.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Perustelut
Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet
Asiassa on arvioitava ensin, onko tarjouspyyntö ollut valittajan esittämin tavoin epäselvä. Asiassa on tämän jälkeen tarvittaessa arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti valitessaan tasatilanteessa voittaneen tarjoajan tarjouksen odotusajalle sekä vuosikokoomanäytteille ja -analyyseille annettujen hintojen perusteella.
Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Erityisalojen hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.
Erityisalojen hankintalain 91 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Pykälän 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa.
Tarjouspyyntö ja hankintapäätös
Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia Tarastenjärven hyötyvoimalaitoksen toiminnasta syntyvän lentotuhkan ja APC-jätteen nouto-, kuljetus-, käsittely- ja loppusijoituspalvelusta.
Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kohde ja määrät” on todettu muun ohella, että hankinnan kohteena on Tarastenjärven hyötyvoimalaitoksella sähkösuotimelta kerättävä lentotuhka (EWC-luokka 19 01 13*) ja savukaasun puhdistuksessa syntyvä APC-jäte (EWC-luokka 19 01 07*). Lentotuhkan arvioiduksi vuosittaiseksi määräksi on ilmoitettu noin 4.200 tonnia ja APC-jätteen vuosittaiseksi määräksi noin 2.900 tonnia. Lentotuhkan noutojen määräksi on ilmoitettu noin 10 kertaa kuukaudessa ja APC-jätteen noutojen määräksi noin 9 kertaa kuukaudessa.
Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan valintaperuste” on todettu seuraavaa:
”Tarjousten valintaperusteena on kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous, jonka perusteena on halvin vertailuhinta. Vertailuperusteita ovat palvelun hinnat seuraavasti:
1. Kokonaishinta eur/t (100 pistettä) kaikki pyydetyt palvelut yhteenlaskettuna liitteenä olevaan hintatarjouslomakkeelle täytettynä. Kokonaishinta muodostuu kahdesta palvelusta.
- Edullisin hyväksyttävissä oleva tarjous saa 100 pistettä. Muut pisteytetään lineaarisesti suhteutettuna edullisimpaan tarjoukseen eli edullisin tarjous jaettuna ko. tarjous kertaa 100 pistettä.
Mikäli tarjousten vertailussa useammalla tarjouksella on sama vertailuhinta, lopullinen vertailu tehdään em. kohdan 1. lentotuhkan yksikköhinta (eur/t) vastaanotettuna säiliöautoon perusteella.
Hintatarjouslomakkeelle täytetään lisäksi seuraavat hinnat, joita ei pisteytetä:
- Tilaajasta johtuva ylimääräinen odotusaika (eur/h)
- Tuhkien vuosikokoomanäytteet ja -analyysit kaatopaikkakelpoisuudesta toimitettuna kerran vuodessa (eur/analyysi).”
Tarjouspyynnön liitteenä 3 on ollut asiakirja ”Hintatarjouslomake”, johon tarjoajien on tullut täydentää hinnat lentotuhkan vastaanotolle säiliöautoon ja APC-jätteen vastaanotolle säiliöautoon. Tarjoajien on tullut ilmoittaa kummankin jätteen osalta euromääräinen yksikköhinta tonnia kohden.
Tarjoajien on lisäksi tullut ilmoittaa tuntihinta odotusajalle hankintayksiköstä johtuvasta syystä sekä kappalehinta lentotuhkan ja APC-jätteen vuosikokoomanäytteille ja -analyyseille kaatopaikkakelpoisuudesta kerran vuodessa. Lomakkeessa on todettu, ettei viimeksi mainittuja hintoja oteta huomioon vertailuhintaa laskettaessa.
Tarjouspyynnön liitteenä 4.1 on ollut asiakirja ”LT tutkimustodistus” ja liitteenä 4.2 asiakirja ”APC tutkimustodistus”. Mainituissa asiakirjoissa on esitetty lentotuhkan ja APC-jätteen kokoomat tammi- ja kesäkuun väliseltä ajalta vuodelta 2023. Asiakirjoissa on kuvattu muun ohella erilaisten aineiden pitoisuuksia.
Tarjouspyynnön liitteenä 6 on ollut sopimusluonnos, jonka kohdassa 6 ”Toimitustapa ja -ehdot” on todettu muun ohella, että toimittaja vastaa tuhkien kuljetuksesta ja käsittelystä voimassa olevien lakien ja asetusten mukaisesti.
Hankintayksikkö on tekemällään hankintapäätöksellä valinnut voittaneen tarjoajan tarjouksen. Hankintapäätöksessä on todettu muun ohella, että tarjousvertailun perusteella valittaja ja voittanut tarjoaja ovat olleet tasapisteissä. Hankintapäätöksessä on lisäksi todettu, että myös lentotuhkan yksikköhinta on ollut kyseisillä tarjoajilla sama. Hankintayksikkö on tämän takia verrannut odotusajalle sekä näytteille ja analyyseille annettuja hintoja. Hankintapäätöksessä on todettu, että kyseiset hinnat vaikuttavat palvelun kokonaistaloudelliseen edullisuuteen, joten kyse on ollut tasapuolisesta ja syrjimättömästä valintaperusteesta tarjouspyynnön mukaisen tarjousvertailun päätyttyä tasatilanteeseen.
Tarjouspyynnön epäselvyys
Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnön perusteella on jäänyt epäselväksi, mitä tuhkien vuosikokoomanäytteet ja analyysit kaatopaikkakelpoisuudesta toimitettuna kerran vuodessa pitävät sisällään. Tarjouspyynnössä ei ole määritelty, millä taholla on oikeus tehdä kaatopaikkakelpoisuudesta lausunto. Tarjouspyynnön perusteella on lisäksi jäänyt epäselväksi, tuleeko jokaisesta toimitetusta erästä ottaa näyte analysoitavaksi ja kuinka monesta osanäytteestä vuosikokooma edellytetään tehtäväksi.
Hankintayksikkö on esittänyt, että kaatopaikkakelpoisuuden arviointimenettely perustuu kaatopaikoista annettuun valtioneuvoston asetukseen, joten ammattimaiselle palveluntarjoajalle on tullut olla selvää, mitä vuosikokoomanäytteet ja -analyysit kaatopaikkakelpoisuudesta pitävät sisällään. Tarjouspyynnön liitteenä on lisäksi ollut tutkimustodistukset vuodelta 2023, joista ovat käyneet ilmi tehtyjen kokoomanäytteiden ja -analyysien sisältö. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, ettei se ole katsonut tarpeelliseksi rajata näytteenottajaksi tiettyä tahoa. Näytteenoton on voinut suorittaa kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen mukainen riippumaton laitos tai palveluntarjoaja kaatopaikan pitäjänä asetuksen edellytysten täyttyessä. Hankintayksikkö on edelleen esittänyt, että kaikki loppusijoitettava jäte tulee todeta kaatopaikkakelpoiseksi. Tarjouspyynnön termillä ”vuosikokooma” on tarkoitettu vakiintuneessa alan terminologiassa vuosikoostetta, joka on tehty jäte-eristä otetuista näytteistä.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on laaja harkintavalta määritellä hankinnan kohde ja hankintaa koskevat vaatimukset tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon vaatimus tarjouspyynnön selvyydestä. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintaa ja tarjouksen tekemistä koskevat vaatimukset tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö on omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.
Hankinnan kohteena on edellä kuvatulla tavalla ollut Tarastenjärven hyötyvoimalaitoksen toiminnasta syntyvän lentotuhkan ja savukaasujen puhdistuksen APC-jätteen nouto-, kuljetus-, käsittely- ja loppusijoituspalvelu. Mainitut jätteet on määritelty jätteistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (978/2021) vaarallisiksi jätteiksi.
Tarjouspyynnössä on edellä kuvatulla tavalla edellytetty, että palveluntuottaja toimittaa hankintayksikölle lentotuhkan ja APC-jätteen vuosikokoomanäytteet ja -analyysit kaatopaikkakelpoisuudesta kerran vuodessa. Palveluntuottajan on edellytetty noudattavan voimassa olevia lakeja ja asetuksia tuhkien kuljetuksessa ja käsittelyssä.
Hankintayksikkö ja valittaja ovat markkinaoikeudelle toimittamissaan kirjelmissä viitanneet kaatopaikoista annettuun valtioneuvoston asetukseen ja siinä säädettyyn kaatopaikkakelpoisuuden arviointimenettelyyn. Mainitun asetuksen 2 §:n 1 momentin mukaan asetusta sovelletaan kaatopaikkaan ja jätteiden sijoittamiseen sille. Asetuksen 4 luvussa (16 — 23 §) säädetään jätteen kaatopaikkakelpoisuuden arvioinnissa sovellettavasta kolmitasoisesta menettelystä, näytteenotto- ja testausmenetelmistä sekä niistä tahoista, jotka voivat vastata näytteenotosta ja testauksesta.
Asetuksen 5 luvussa (24 — 37 §) säädetään kaatopaikalle hyväksyttävän jätteen kelpoisuusvaatimuksista. Asetuksen 32 §:n 1 momentin mukaan vaarallisen jätteen kaatopaikalle hyväksyttävään jätteeseen sovelletaan asetuksen liitteen 3 taulukon 7 mukaisia liukoisuusominaisuuksien raja-arvoja ja taulukon 8 mukaisia muita vaatimuksia.
Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntö ole ollut hankintayksikölle vuosittain toimitettavien vuosikokoomanäytteiden ja analyysien osalta valittajan esittämällä tavalla epäselvä.
Tarjouksen valinta tasapistetilanteessa
Valittajan esittämän perusteella asiassa on vielä arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti valitessaan tasatilanteessa voittaneen tarjoajan tarjouksen odotusajalle sekä vuosikokoomanäytteille ja -analyyseille annettujen hintojen perusteella. Valittajan mukaan tarjoajat eivät ole voineet tarjouksia laatiessaan varautua siihen, että odotusajalle sekä vuosikokoomanäytteille ja -analyyseille annetuilla hinnoilla olisi merkitystä voittaneen tarjoajan valinnassa.
Hankintayksikkö on esittänyt, että odotusajan sekä vuosikokoomanäytteiden ja analyysien hinnat ovat vaikuttaneet palvelun kokonaistaloudelliseen edullisuuteen, joten kyse on ollut tasapuolisesta ja syrjimättömästä valintaperusteesta tarjouspyynnön mukaisen tarjousvertailun päätyttyä tasatilanteeseen.
Markkinaoikeus toteaa, ettei erityisalojen hankintalaki sisällä säännöksiä menettelystä tilanteessa, jossa tarjousvertailu päättyy tarjouspyynnössä ilmoitetun valintaperusteen osalta tasatilanteeseen. Hankintayksikön menettelyä on tällaisessa tilanteessa arvioitava erityisalojen hankintalain 3 §:n 1 momentissa asetetun hankintamenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimuksen näkökulmasta. Hankintayksiköllä on siten harkintavaltaa sen suhteen, millä perusteella se valitsee tarjouskilpailun voittajan, kunhan valinta tapahtuu tarjoajien kannalta tasapuolisesti ja syrjimättömästi.
Edellä kuvatulla tavalla tarjousvertailun päätyttyä tasatilanteeseen hankintayksikkö on valinnut voittaneen tarjoajan tarjouksen, koska sen tarjoamat hinnat odotusajalle sekä lentotuhkan ja APC-jätteen vuosikokoomanäytteille ja -analyyseille ovat olleet halvempia kuin valittajan tarjoamat hinnat. Hankintayksikkö on perustellut hankintapäätöksessään menettelyään sillä, että mainitut hinnat ovat vaikuttaneet palvelun kokonaistaloudelliseen edullisuuteen.
Markkinaoikeus toteaa, että tarjousvertailun päättyessä tasatilanteeseen hankintayksikkö voi lähtökohtaisesti harkintavaltansa puitteissa valita tarjouskilpailun voittajan esimerkiksi halvimman hinnan perusteella. Nyt esillä olevan asian arvioinnissa on kuitenkin otettava huomioon myös se, mitä tarjouspyynnössä on todettu vertailuhinnan laskemisesta ja miten tarjoajat ovat voineet ymmärtää odotusajalle sekä vuosikokoomanäytteille ja -analyyseille annettujen hintojen merkityksen tarjousta tehdessään.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.
Seuraamusten määrääminen
Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen valituksenalainen hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja päätöksen täytäntöönpano kieltää.
Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakon määräämisestä ja tuomitsemisesta säädetään uhkasakkolaissa.
Mikäli Tammervoima Oy aikoo edelleen toteuttaa Tarastenjärven hyötyvoimalaitoksen lentotuhkan ja savukaasun puhdistusjätteen loppusijoituspalvelua koskevan hankinnan kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella, sen on tehtävä uusi perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon tässä päätöksessä mainitut tarjousten vertailuun liittyvät seikat.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Erityisalojen hankintalain 128 §:n nojalla sovellettavan hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus kumoaa Tammervoima Oy:n toimitusjohtajan hankintapäätöksen 16.11.2023. Markkinaoikeus kieltää Tammervoima Oy:tä tekemästä hankintasopimusta kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 200.000 euron sakon uhalla.
Markkinaoikeus velvoittaa Tammervoima Oy:n korvaamaan Suomen Erityisjäte Oy:n oikeudenkäyntikulut 8.000 eurolla viivästyskorkoineen, mikä määrä sisältää myös oikeudenkäyntimaksun määrän. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Markkinaoikeus hylkää Tammervoima Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.
Muutoksenhaku
Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 128 §:n nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 128 §:n nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Markus Mattila ja Liisa Kauramäki.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.