Market Court voids procurement decision for Area 2 due to failure to apply consistent pricing rules in bid comparison.

Asian tausta

HUS-yhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 24.10.2024 julkaistulla kevennetyllä hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta liitteen E kohdan 1 mukaisesta sairaankuljetuspalveluhankinnasta 3 vuoden ajalle sekä kahdelle vuoden pituiselle optiokaudelle. Hankinta on jaettu kuuteen osa-alueeseen.

HUS-yhtymän hankintatoimenjohtaja on 23.1.2024 tekemällään hankintapäätöksellä § 29/2024 valinnut osa-alueen 2 osalta palveluntuottajaksi EMA Finland Oy:n, ensimmäiseksi varapalveluntuottajaksi valittajan sekä toiseksi varapalveluntuottajaksi erään tarjoajan.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 15.000.000 euroa yhteensä kaikkien hankinnan osa-alueiden osalta.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

9Lives Ensihoito Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen osa-alueen 2 osalta, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä vertailemalla tarjoukset uudelleen. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 11.697,85 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittaja on tullut osa-alueessa 2 toiseksi. Tarjousvertailussa on tehty virhe, kun hankintayksikkö on muuttanut valittajan antamia tarjoushintoja siten, että osa-alueelle 2 annettuja hintoja on muutettu valittajan toiseen osa-alueeseen antamalla hinnalla. Hankintayksikkö ei ole siten soveltanut ennalta määrittämiään tarjousten vertailuperusteita.

Tarjouspyynnössä on pyydetty hinnoittelemaan kuhunkin osa-alueeseen kuuluvat, ennalta määrätyt reitit. Asiaa on edelleen täsmennetty hankintayksikön tarjoajien esittämien kysymysten johdosta antamissa vastauksissa. Hankintayksikkö on tässä yhteydessä todennut, että saman reitin osalta samat hinnat ovat voimassa myös toisensuuntaiseen kuljetukseeen. Hankintayksikön vastauksen mukaan mikäli tarjoaja ohjeesta huolimatta syöttää esimerkiksi Helsinki-Kerava-reitille eri hinnan kuin Kerava-Helsinki-reitille, tulee kyseisistä hinnoista korkeampi ilmoitettu hinta sovellettavaksi hintavertailussa kummankin edellä mainitun reitin osalta.

Hankintayksikkö on hankintapäätöksessään viitannut edellä mainittuun lisätietoon ja todennut, että mainittuun vastaukseen perustuen hankintayksikkö on korjannut tarjoajien hinnoittelutaulukoiden hinnat niiltä osin kuin niissä on esiintynyt mainittu ristiriita, ja korvannut halvemman hinnan korkeammalla ilmoitetulla hinnalla sekä huomioinut korjaukset tarjoajien vertailuhinnoissa.

Hankintayksikkö on kuitenkin virheellisesti toiminut siten, että se ei ole käyttänyt toisensuuntaisessa reitissä kyseisen osa-alueen 2 saman reitin hinnoittelua, vaan on hakenut reitille hinnan toiselta osa-alueelta. Osa-alueet ovat olleet toisistaan erillisiä, eikä kaikkia osa-alueita ole täytynyt edes tarjota. Vertailu, päätökset ja sopimukset on tehty erikseen kunkin osa-alueen osalta. Osa-alueet ovat eronneet toisistaan merkittävästi volyymeiltään ja myös tarjoajille aiheutuneilta kustannuksiltaan, eikä toisen osa-alueen hintaa ole voinut käyttää osa-alueelle 2 annettuja hintoja arvioitaessa.

Valittaja on antanut kuljetusten hinnat osa-alueelle 2, mutta hankintapäätöksessä hinnat on muutettu virheellisesti hakemalla hinnat osa-alueelta 1. Tämä on vaikuttanut valittajan kannalta epäedullisesti osa-alueen 2 vertailuhinnan muodostumisessa. Kun valintaperusteena on ollut halvin hinta, tarjousvertailussa tehty virhe on ollut lopputuloksen suhteen ratkaiseva.

Vastine

Vaatimukset

HUS-yhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.750 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyynnön liitteenä olevan hinnoittelutaulukon täyttämisohjeen mukaan kilpailutuksessa on huomioitu vain tarjottu osa-alue. Ohjeessa on vaadittu kuitenkin täyttämään taulukkoon kaikkien osa-alueiden hinnat (solut), koska yksikköä voidaan joutua käyttämään muilla kuin kilpailutuksessa valitulla osa-alueella.

Hinnoittelutaulukossa tarjoajia on pyydetty hinnoittelemaan taulukkoon kunkin osa-alueen ennalta määrätyt reitit. Hinnoittelutaulukossa reittien lähtöpisteet ja määränpäät kuvattiin x- ja y-akseleilla. Jokaisen täytettävän hinnoittelutaulukon yläosassa on todettu lihavoidulla tekstillä: ”Hinnat ovat voimassa kuljetuksissa myös toisinpäin”. Koska x- ja y-akseleilla on ollut osin samoja paikkakuntia, on ollut teknisesti mahdollista, että taulukkoon on pystynyt syöttämään eri hinnan saman reitin eri kulkusuunnille, esimerkiksi reiteille Helsinki-Hyvinkää ja Hyvinkää-Helsinki. X-akselilla Helsinki on kuulunut osa-alueelle 1 ja Hyvinkää osa-alueelle 3.

Ammattimaisen tarjoajan on tullut hintataulukon ohjeiden ja siinä annettujen esimerkkien perusteella ymmärtää miten hintataulukko tulee täyttää ja tarjouskilpailun aikana esitettyyn kysymykseen annetun vastauksen perusteella ymmärtää, miten hankintayksikkö menettelee tilanteessa, jossa samalle reitille on sen eri kulkusuunnille annettu eri hinta.

Hankintayksikkö on ollut sidottu ennalta ilmoittamaansa toimintatapaan, jota se on myös käyttänyt kaikkien tarjousten kohdalla. Muunlainen tapa noudattaa hankintayksikön ennalta ilmoittamaa menettelytapaa ei olisi teknisesti ollut edes mahdollinen. Näin ollen tarjoajat eivät ole voineet perustellusti ymmärtää hintojen korjaamisen johtavan mihinkään toisenlaiseen lopputulokseen kuin mihin ne ovat nyt johtaneet.

Tarjoushintojen korjaukset on tehty hankintayksikön harkintavallan puitteissa ja etukäteen tarjoajien tietoon saatetulla tavalla. Hintojen korjaaminen on ollut avointa, tasapuolista ja kohdistunut samalla tavalla kaikkiin samassa tilanteessa olleisiin tarjoajiin. Menettely ei ole myöskään tosiasiallisesti muuttanut tarjoushintoja, sillä hinnat on korjattu juuri sillä tavalla kuin tarjouspyyntöaineistossa ja lisätietokysymyksiin annetuissa vastauksissa on ilmoitettu.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä. Täyttämällä tarjouslomakkeen huolellisesti, hankintayksikön antamien ohjeiden mukaisesti, tarjoaja olisi voinut välttää hintakorjaukset.

Menettelyllisesti hinnoittelutaulukon virheiden korjaaminen on oikeuskäytännössäkin sallittu, vaikka se on vaikuttanut tarjousten vertailuhintaan.

Kuultavan lausunto

EMA Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 12.142,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Kuultava on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole hakenut reitille hintaa toiselta osa-alueelta, koska tarjouspyynnöstä on käynyt selvästi ilmi, että osa-alueet 1 — 4 eivät ole olleet toisistaan erillisiä. Tarjouspyynnön mukaan tarjoajien on tullut täyttää kaikki hintasolut, vaikka tarjoaja ei tarjoaisi palvelua kuin yhdelle osaalueelle osa-alueista 1 — 4. Hinnoittelutaulukossa jokaisella hinnoittelua koskeneella välilehdellä ollut lause ”Hinnat ovat voimassa kuljetuksissa myös toisin päin” on viitannut koko välilehteen. Kyse on ollut perustason yksiköistä, ja ne ovat siten eronneet muista osa-alueista. Näistä syistä merkitystä ei ole ollut sillä, että tarjoajien ei ole tarvinnut tarjota kaikkia osa-alueita.

Hankintayksikkö on etukäteen kertonut avoimesti tarjoajille, miten se tulee korjaamaan hintoja, jos tarjoajat tarjoavat virheellisesti eri hintoja eri suuntiin samalle reitille. Näin ollen kyse ei ole ollut hankintayksikön vapaasta harkintavallasta muuttaa annettuja tarjoushintoja toisten osa-alueiden hinnoilla.

Hankintayksikkö ei ole ainoastaan voinut käyttää toisen osa-alueen hintaa osaalueen 2 hintoja arvioitaessa, vaan sen on tullut toimia näin valittajan annettua tarjouspyyntöasiakirjojen vastaisesti eri hintoja samoille reiteille.

Se, että hankintayksikkö on hankintasäännösten mukaisella tavalla joutunut muuttamaan tarjoushintoja toisten osa-alueiden hinnoilla, sekä se, että valittajan hintaa on tässä tapauksessa ollut tarpeen korottaa, ovat johtuneet valittajasta itsestään, eivät hankintayksiköstä.

Kaikki tarjoajat ovat olleet tietoisia vaatimuksesta hinnoitella määriteltyjen paikkakuntien väliset siirrot siten, että hinta on sama molempiin suuntiin. Tarjoajat ovat voineet huomioida kustannus- ja volyymierot kaikilla muilla reiteillä. Esimerkiksi Lohjalta Imatralle (Osio 2) on saanut olla eri hinta kuin Porvoosta Imatralle (Osio 4), eikä tällaisten hintojen ole tarvinnut olla missään suhteessa esimerkiksi ajomatkojen pituuteen nähden.

Hankintayksikön antaman vastauksen siitä, että eri hintojen antamisesta samalle reitille seuraa korkeamman hinnan soveltaminen hintavertailussa kumpaankin suuntaan, on katsottava soveltuvan yhtä lailla tilanteisiin, joissa kunnat kuuluvat eri osa-alueille. Olisi epäloogista, jos esimerkiksi Helsingin kohdalla Helsingin sekä Espoon, Lohjan, Raaseporin, Hyvinkään ja Porvoon välillä voisi olla eri hinnat eri suuntiin, mutta lähes sataan muuhun kuntaan ajattaessa hinnan tulisi olla molempiin suuntiin sama. Tähän reittien yhdenmukaiseen hinnoitteluun hankintayksikön on katsottava pyrkineen koko tarjouskilpailun osalta.

Valittajan esittämä tulkinta johtaisi siihen, että tarjoaja voisi voittaa yhden osaalueen tappiollisin hinnoin, mutta tehdä tosiasiassa katteen tarjousvertailun ulkopuolelta saamien paluukyytien ylihinnoittelulla. Tämä olisi omiaan vaarantamaan hankintayksikön sopimusoikeudellisen aseman.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, ettei tarjouspyynnössä ole mainintaa siitä, että tarjousvertailussa käytettäisiin muita kuin tarjoajan kullekin osa-alueelle ilmoittamia hintoja. Päinvastoin hankintayksikkö on todennut hinnoittelutaulukon täyttöohjeessa, että kilpailutuksessa huomioidaan vain tarjottu osa-alue. Lisäksi tarjouspyynnössä on todettu, että tarjoukset vertaillaan jokaisen osa-alueen osalta erikseen. Tarjouspyynnössä ei missään ole todettu, että hankintayksikkö voisi esimerkiksi osa-alueella 2 käyttää tarjousvertailussa tarjoajan osa-alueelle 1 antamia hintoja. Myös hintaliitteen taulukko on laskenut vertailuhinnan vain kunkin osa-alueen sisältä.

Vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen. On selvää, etteivät osaalueen 1 hinnat ylipäänsä liity osa-alueen 2 osalta hankinnan kohteeseen. Tarjoajan antama hinta samallekin reitille voi olla perustellusti eri suuruinen eri osa-alueilla. Tarjoajan täytyy voida laskea oman tarjouksensa kokonaiskannattavuus ilman riskiä siitä, että hankintayksikkö muuttelee annettuja sitovia tarjoushintoja.

Valittaja on ohjeen mukaisesti täyttänyt koko hintataulukon kaikkien osaalueiden osalta. Ohjeista ei kuitenkaan ole ollut pääteltävissä tarjousvertailun osalta muuta kuin se, että vain osa-alueen hintoja käytetään kyseisen osa-alueen hintavertailussa. Hankintayksiköllä ei ole ollut täydennysoikeutta eikä harkintavaltaa muuttaa annettuja tarjoushintoja toisten osa-alueiden hinnoilla. Hankintayksikkö ei ole noudattanut sitä, mitä se oli tarjouspyynnössään todennut. Kyse ei ole tarjoajan hinnoitteluvirheestä vaan hankintayksikön selvästä virheestä tarjousten vertailuvaiheessa.

Tarjousvertailu on tehty virheellisesti. Tarjoushintojen muuttaminen tiedot osaalueet ylittävästi huomioiden on ollut tarjoajien tasapuolisen kohtelun vastaista ja vastoin tarjouspyyntöasiakirjojen nimenomaisia toteamuksia siitä, että kilpailutuksessa huomioidaan vain tarjottu osa-alue sekä tarjoukset vertaillaan jokaisen osa-alueen osalta erikseen.

On mahdollista, että hankintayksikkö kohtaa poikkeustilanteita, joita varten hankintayksiköllä on hyvä olla tiedossa myös muilla osa-alueilla käytettävät hinnat. Käytännössä ei ylipäänsä ole tavatonta, että hankintayksikkö pyytää tarjoajia ilmoittamaan myös sellaisia hintoja, joita ei käytetä tarjousvertailussa. Se, että taulukko on tullut täyttää kokonaan, ei kuitenkaan tarkoita, että muiden osa-alueiden hintoja voisi käyttää tarjousvertailussa. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä vertailuperusteet hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Muut kirjelmät

Kuultava on lisälausunnossaan muun ohella esittänyt, että tarjouspyyntöasiakirjoista ei ole käynyt ilmi, ettei velvollisuus hinnoitella samaa reittiä molempiin suuntiin yhdenmukaisesti koskisi myös osa-alueet ylittäviä reittejä. Tarjouspyynnön tulkinnan on oltava yhdenmukaista riippumatta siitä, moneenko osa-alueeseen tarjoaja on tarjonnut. Valittaja on antanut samalle reitille eri hinnan eri suuntiin. Hankintayksiköllä ei ole ollut harkintavaltaa olla korjaamatta saman reitin eri suuntia koskevia hintoja, sillä sen on tullut noudattaa asettamiaan vertailuperusteita.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valittajan esittämän perusteella ensin arvioitava, onko valituksenalaista hankintaa koskeva tarjouspyyntö ollut hankintasäännösten vastainen. Tämän jälkeen asiassa on tarvittaessa arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tehdessään tarjousvertailun.

Valituksenalaisessa hankinnassa on kyse julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) liitteen E kohdassa 1 tarkoitettujen palvelujen hankinnasta. Hankintalain 107 §:n mukaan sen lisäksi, mitä I (1 — 31 §) ja IV (123 — 174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, liitteessä E lueteltuja palveluja koskeviin hankintoihin, jotka ovat arvoltaan vähintään 25 §:n 1 momentin 3 tai 4 kohdassa säädettyjen kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan hankintalain 12 luvun (107 — 115 §) säännöksiä.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 113 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa palvelun olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta.

Hankintalain 113 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 216) mukaan kyseiseen lainkohtaan soveltuu lain 104 §:ssä todettu. Viimeksi mainitun pykälän 1 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 212) on puolestaan todettu, että tarjouspyynnössä on ilmoitettava ne tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjouksen tekemisessä, kuten esimerkiksi hankintayksikön käyttämä hankintamenettely taikka hankintayksikön käyttämät tarjoajan soveltuvuutta koskevat ehdot. Tarjouspyyntö on laadittava niin selkeäksi, että tarjoajat voivat antaa sen perusteella vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 115 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Hinta-laatusuhteen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste sekä mahdolliset vertailuperusteet hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintamenettely

Tarjouspyynnössä on kohdassa ”Hankinnan kuvaus” esitetty muun ohella seuraavaa:

” Tarjoaja voi tarjota yhtä tai useampaa osa-aluetta. Osa-alueiden sisäiset tarjoukset eivät ole sallittuja.

Tarjoukset vertaillaan jokaisen osa-alueen osalta erikseen. Jokaisen osa-alueen osalta hankintayksikkö valitsee kolme (3) kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen jättänyttä tarjoajaa. Valitut tarjoajat järjestetään etusijajärjestykseen kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella pääasialliseksi palveluntuottajaksi sekä ensimmäiseksi (1.) ja toiseksi (2.) varapalveluntuottajaksi.”

Tarjouspyynnön liitteessä ”Palvelukuvaus” on kohdassa ”4 Hinnat” esitetty muun ohella seuraavaa:

”Mikäli taulukosta puuttuu em. hintatieto tai alennusprosentti, tarjous voidaan hylätä tarjouspyyntöä vastaamattomana. Jos tarjoaja tarjoaa perustason osa-alueita 1-4, hintataulukko ”Hinta perustason yksiköille” on täytettävä kaikilta osin, vaikka ei tarjoaisikaan jokaiselle osa-alueelle 1-4 palvelua.

— —

Taulukko täytetään kokonaan, sillä päivystäjä voi tehdä valmiussiirtoja tarpeen mukaan, ja kaikkia yksiköitä voidaan tällöin käyttää muillakin kuin nimetyillä hyvinvointi- ja osaalueilla tilanteen niin vaatiessa.”

Tarjouspyynnön liitteessä ”Hintataulukon täyttämisohje” on esitetty muun ohella seuraavaa:

”Yrityksen on selvästi ilmoitettava tarjouksessaan ja merkittävä hintaliitteeseen, mille alueille neljästä osiosta tarjoaa palveluitaan. Tätä tiedustellaan hintaliitteen ensimmäisen taulukon (”kansilehden”) pudotusvalikoissa. Tarjoajan on valittava jokaiseen pudotusvalikkoon ”Kyllä” tai ”Ei”. Kilpailutuksessa huomioidaan vain tarjottu osa-alue (osio), mutta kaikki hinnat (solut) on kuitenkin täytettävä, myös muiden osa-alueiden hinnat. Hintatieto on tarpeellinen, jos yksikköä joudutaan käyttämään muilla, kuin kilpailutuksessa valitulla alueella.

Ohjeiden vastaisesti täytetty tai puutteellinen hintataulukko voi johtaa tarjouksen hylkäämiseen.

— —

Vertailuhinnan muodostuminen

Vertailuhinta muodostuu ajojen arvioidusta yhteishinnasta ja erillislaskutettavista osuuksista alla olevan mukaisesti.

Ajojen yhteishinta

Hinnoitteluliitteeseen täydennetään paikkakuntakohteiset hinnat (kiinteä hinta reittikohtaisesti, lähtöpaikkakunta-määränpää). Taulukko laskee 2022 toteuman perusteella summataulukkoon reittikohtaisen hinta-arvion, joka muodostuu kaavalla tarjoajan antama hinta * ajojen määrä 2022 toteumassa ko. reitillä. Reittikohtaiset hinta-arviot lasketaan yhteen osa-aluekohtaisesti. Näin saadaan jokaiselle osa-alueelle yksi ajojen yhteishinta, jota käytetään vertailuhinnassa.

— — ”

Tarjouspyynnön liitteessä ”Hinnoittelutaulukko” on esitetty välilehdellä ”Hinta perustason yksiköille”, joka on koskenut osa-alueita 1 — 4, että kaikki eri kaupunkien välisiä matkoja koskevat hintasolut on täytettävä, vaikka ei tarjoaisi kuin yhdelle alueelle palvelua. Otsikkokentässä on lisäksi lukenut, että ”hinnat ovat voimassa kuljetuksissa myös toisinpäin”, ja sama taulukon alla uudelleen. Esimerkkinä on taulukon alla lisäksi kuvattu ”esim. Helsinki-Bromarv hinta on voimassa reitillä Bromarv-Helsinki”.

Tarjouspyynnön lisätietokysymyksissä hankintayksikölle on esitetty kysymys seuraavasti:

”Hinnoittelutaulukossa ristiriita. Taulukossa ilmoitetaan, että hinnat voimassa myös toisensuuntaiseen kuljetukseen. Kuitenkin taulukossa mahdollisuus syöttää eri hinta esim. Helsinki-Kerava ja Kerava-Helsinki. Olisiko selkeämpää muuttaa hinnoittelumallia kilometreihin pohjautuvaksi vyöhykehinnoitteluksi, jolloin ristiriitaisuuksien ja hinnastonimikkeiden määrä vähenisi huomattavasti?”

Hankintayksikkö on vastannut kysymykseen seuraavasti:

”Hinnoittelutaulukossa on annettu ohjeeksi, että sama hinta on voimassa myös toisensuuntaiseen kuljetukseen. Näin ollen tarjoajan tulee merkitä esimerkiksi Helsinki-Kerava-reitille sama hinta kuin Kerava-Helsinki-reitille.

Tarjousasiakirjoja ei muuteta.

Mikäli tarjoaja ohjeesta huolimatta syöttää esimerkiksi Helsinki-Kerava-reitille eri hinnan kuin Kerava-Helsinki-reitille, tulee kyseisistä hinnoista korkeampi ilmoitettu hinta sovellettavaksi hintavertailussa kummankin edellä mainitun reitin osalta.”

Asian arviointi

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden arvioinnin yhteydessä on valitusperusteesta riippumatta arvioitava myös sellaisia ilmeisiä tarjouspyynnön hankintasäännösten vastaisuuksia, jotka muodostavat esteen virheettömän hankintamenettelyn toteuttamiselle tai valitusperusteena esitetyn tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden arvioinnille. Vakiintuneen oikeuskäytännön (esim. KHO 2015:151) mukaan hankintasäännösten vastainen tarjouspyyntö ei voi muodostaa perustetta virheettömälle hankintamenettelylle.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät kuitenkin, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Markkinaoikeus toteaa edelleen, että hankintayksikkö on lisätietokysymyksiin antamassaan vastauksessa asettanut lisäehdon tarjousten hintavertailun suorittamiseen liittyen ja todennut, että mikäli tarjoaja syöttää jollekin reitille eri hinnan yhteen suuntaan kuin vastakkaiseen suuntaan, tulee kyseisistä hinnoista korkeampi ilmoitettu hinta sovellettavaksi hintavertailussa kummankin edellä mainitun reitin osalta.

Asian epäselvyyttä osoittaa osaltaan se, että valittaja ja kuultava ovat molemmat pitäneet tarjouspyyntöä selvänä, mutta esittäneet sen sisällöstä perustellut vastakkaiset tulkinnat. Hankintayksikön tarkoittama tulkinta on selvinnyt vasta hankintapäätöksen myötä, kun on käynyt ilmi, että hankintayksikkö on ottanut tarjousvertailussa huomioon valittajan osalta muille osa-alueille syötettyjä hintoja.

Markkinaoikeus toteaa edellä todetun perusteella, että tarjouspyyntöä on pidettävä mainituilta osin tulkinnanvaraisena ja tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettuja hintavertailua koskevia ehtoja keskenään osin ristiriitaisina. Näin ollen tarjouspyyntöasiakirjat eivät ole olleet omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista kohtelua ja tuottamaan keskenään vertailukelpoisia tarjouksia, kun tarjoajat eivät ole tarjousta jättäessään voineet tietää, mitkä hinnoista tosiasiassa vaikuttavat kunkin osa-alueen vertailuhinnan muodostumiseen. Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet hankintasäännösten vastaisella tavalla epäselvät.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on hankinnan osa-alueen 2 osalta menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintalain 154 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain vastaisesti, markkinaoikeus voi muun ohella kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan (1 kohta), kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä (2 kohta) ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä (3 kohta). Pykälän 4 momentin mukaan edellä 1 momentissa tarkoitettu seuraamus voidaan määrätä vain, jos lainvastainen menettely on vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen tai asianosaisen asemaan hankintamenettelyssä.

Nyt esillä oleva hankinta on jaettu kuuteen osa-alueeseen. Valittaja on valituksessaan vaatinut valituksenalaisen hankintapäätöksen kumoamista vain hankinnan osa-alueen 2 osalta. Näin ollen hankintapäätös on jäänyt muilta osin hankintalain 147 §:n 1 momentin mukaisen 14 päivän muutoksenhakuajan jälkeen voimaan, eikä valittajan vaatimia seuraamuksia voida määrätä muilta osin kuin hankinnan osa-alueen 2 osalta.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen valituksenalainen päätös voidaan hankinnan osa-alueen 2 osalta hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano tältä osin kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa tässä laissa tarkoitetun kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Markkinaoikeus on edellä katsonut, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä osa-alueen 2 vertailuperusteiden osalta. Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut tältä osin hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään sen osa-alueen 2 osalta kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli HUS-yhtymä aikoo edelleen toteuttaa sairaankuljetuksia koskevan palveluhankinnan julkisena hankintana hankinnan osa-alueen 2 osalta, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä, mikä määrä sisältää myös markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun. Asian näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultava saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Valittajalla ei arvonlisäverolain 34 ja 102 §:ssä säädetty huomioon ottaen ole oikeutta vähentää hankinnan kohteeseen liittyvään liiketoimintaan liittyvästä oikeudenkäynnistä aiheutuneisiin kuluihin sisältyvää arvonlisäveroa omassa verotuksessaan. Korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista ei siten ole vähennettävä niihin sisältyvää arvonlisäveroa.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa HUS-yhtymän hankintatoimenjohtajan 23.1.2024 tekemän hankintapäätöksen § 29/2024 siltä osin kuin se koskee osa-aluetta 2. Markkinaoikeus kieltää HUS-yhtymää tältä osin tekemästä hankintasopimusta kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 100.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa HUS-yhtymän korvaamaan 9Lives Ensihoito Oy:n oikeudenkäyntikulut 10.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää HUS-yhtymän ja EMA Finland Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Esko Pakka ja Suvi Karlén-Savolainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.