Market court dismisses claim for damages due to expired limitation period and awards minimal legal costs.

Asian riidaton tausta

Gilead Biopharmaceutics Ireland UC, Gilead Sciences Finland Oy ja Gilead Sciences, Inc. ovat 26.10.2017 saattaneet vireille markkinaoikeudessa KRKA Finland Oy:tä ja Krka, d.d., Novo mestoa vastaan lisäsuojatodistuksen numero 266 loukkausta koskevan kanteen.

Markkinaoikeus on edellä mainitun lisäsuojatodistuksen loukkaamista koskevan kanteen käsittelyn yhteydessä 21.12.2017 antamallaan päätöksellä numero 831/17 kieltänyt Gilead Biopharmaceutics Ireland UC:n, Gilead Sciences Finland Oy:n ja Gilead Sciences, Inc:n vaatimuksesta oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n nojalla 500.000 euron sakon uhalla KRKA Finland Oy:tä tarjoamasta, saattamasta vaihdantaan ja käyttämästä sanotussa päätöksessä mainittuja lääkevalmisteita sekä tuomasta maahan, valmistamasta ja pitämästä hallussa kyseisiä valmisteita näitä tarkoituksia varten lisäsuojatodistuksen numero 266 voimassaoloaikana.

Korkein oikeus on 11.4.2019 antamallaan päätöksellä numero 610 määrännyt markkinaoikeuden 21.11.2017 päätöksellä numero 831/17 määrätyn turvaamistoimen peruutettavaksi.

Länsi-Uudenmaan ulosottovirasto on 11.4.2019 antamallaan ilmoituksella ilmoittanut KRKA Finland Oy:tä vastaan markkinaoikeuden päätöksen 21.11.2017 numero 831/17 perusteella kohdistetun turvaamistoimen peruuttamisesta.

Markkinaoikeus on 11.3.2021 antamallaan päätöksellä numero 85/21 jättänyt Gilead Biopharmaceutics Ireland UC:n, Gilead Sciences Finland Oy:n ja Gilead Sciences, Inc:n lisäsuojatodistuksen numero 266 loukkausta koskevan kanteen sillensä.

Kanne

Vaatimukset

KRKA Finland Oy on 11.5.2021 vireille tullessa kanteessaan vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa, Gilead Biopharmaceutics Ireland UC:n, Gilead Sciences Finland Oy:n ja Gilead Sciences, Inc:n yhteisvastuullisesti suorittamaan sille korvauksena tarpeettoman turvaamistoimen johdosta aiheutuneesta vahingosta enintään 1.600.000 euroa viivästyskorkoineen.

Lisäksi KRKA Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Gilead Biopharmaceutics Ireland UC:n, Gilead Sciences Finland Oy:n ja Gilead Sciences, Inc:n yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut viivästyskorkoineen.

Perusteet

Kanne on nostettu oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 12 §:n 2 momentissa tarkoitetussa yhden vuoden määräajassa. Kyseinen määräaika on käsillä olevassa tapauksessa laskettava siitä ajankohdasta, jolloin markkinaoikeus on 11.3.2021 antamallaan päätöksellä numero 85/21 jättänyt sillensä Gilead Biopharmaceutics Ireland UC:n, Gilead Sciences Finland Oy:n ja Gilead Sciences, Inc:n nostaman lisäsuojatodistuksen numero 266 loukkausta koskevan kanteen.

Gilead Biopharmaceutics Ireland UC, Gilead Sciences Finland Oy ja Gilead Sciences, Inc. ovat hakeneet KRKA Finland Oy:tä vastaan tarpeettoman turvaamistoimen ja ovat vastuussa kyseisestä turvaamistoimesta aiheutuneesta vahingosta.

KRKA Finland Oy on ilmoittanut, että se ei esitä oikeudenkäyntikulujen yksilöityä määrää vielä asian käsittelyn tässä vaiheessa.

Siinäkin tapauksessa, että kanne hylättäisiin vanhentuneena, KRKA Finland Oy:tä ei tule velvoittaa korvaamaan vastapuolten oikeudenkäyntikuluja, sillä asia on ollut oikeudellisesti epäselvä. Vastaajien oikeudenkäyntikuluvaatimusta on joka tapauksessa pidettävä liian suurena niin asiaan käytetyn tuntimäärän kuin käytetyn tuntiveloitusperusteen osalta. Vastaajien oikeudenkäyntikulujen määrä on kiistetty 9.000 euroa ylittäviltä osin.

Vastaus

Vaatimukset

Gilead Biopharmaceutics Ireland UC, Gilead Sciences Finland Oy ja Gilead Sciences, Inc. ovat vaatineet, että markkinaoikeus hylkää kanteen.

Lisäksi Gilead Biopharmaceutics Ireland UC, Gilead Sciences Finland Oy ja Gilead Sciences, Inc. ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa KRKA Finland Oy:n korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 70.102 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Kanne on hylättävä ensisijaisesti sen perustella, että se on nostettu liian myöhään, sekä toissijaisesti sen perusteella, että sitä on pidettävä perusteettomana.

Kannetta ei ole nostettu oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 12 §:n 2 momentin mukaisessa yhden vuoden määräajassa. Kyseinen määräaika on käsillä olevassa tapauksessa laskettava siitä ajankohdasta, jolloin turvaamistoimi peruutettiin. Turvaamistoimi on peruutettu 11.4.2019, joten kanne olisi tullut nostaa viimeistään 11.4.2020.

Siinäkin tapauksessa, että kanteen katsottaisiin nostetun määräajassa, kanne on hylättävä perusteettomana.

Siinä tapauksessa, että kanne hylätään, vastaajien oikeudenkäyntikulut on korvattava täysimääräisinä. Asia ei ole ollut sillä tavoin oikeudellisesti epäselvä, ettei kantajaa tulisi velvoittaa korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikuluja. Kantaja on ollut kanteen nostaessaan tietoinen asiassa sovellettavasta yhden vuoden määräajasta, mutta on siitä huolimatta pannut kanteen vireille ja näin aiheuttanut merkittäviä kustannuksia vastaajille. Vastaajien oikeudenkäyntikuluvaatimusta on pidettävä myös kohtuullisena asian laatu huomioon ottaen, eikä sitä ole pidettävä miltään osin perusteettomana. Vastaajien asiamiesten keskimääräinen tuntiveloitusperuste on ollut 331,90 euroa tunnilta, joka on vähemmän kuin kantajan asiamiesten tuntiveloitusperuste. Lisäksi on otettava huomioon, että osa vastaajista on ulkomaisia yhtiöitä, minkä vuoksi asiassa on aiheutunut myös käännöskuluja.

Todistelu

Asiakirjatodistelu

Gilead Biopharmaceutics Ireland UC, Gilead Sciences Finland Oy ja Gilead Sciences, Inc.

Länsi-Uudenmaan ulosottoviraston ilmoitus 11.4.2019

Sähköpostikirjeenvaihtoa kihlakunnanvoudin ja asiamiesten välillä

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Asian tarkastelun lähtökohdat

1. Markkinaoikeus on aikaisemmin päättänyt asianosaisten pyynnöstä, että markkinaoikeus tällä välituomiolla ottaa kantaa vain vastaajien esittämään väitteeseen siitä, että kannetta ei ole nostettu oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 12 §:n 2 momentin mukaisessa määräajassa.

2. Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 27 a §:n mukaan riitainen asia voidaan ratkaista yksin kirjallisen valmistelun perusteella, jos asia on laadultaan sellainen, ettei sen ratkaiseminen edellytä pääkäsittelyn toimittamista, eikä kukaan asianosaisista vastusta asian ratkaisemista kirjallisessa menettelyssä.

3. Markkinaoikeus toteaa, ettei käsillä olevassa asiassa ole toistaiseksi nimetty henkilötodistelua. Nyt ratkaistavana olevaan kysymykseen ei muutoinkaan ole katsottava liittyvän sellaisia piirteitä, että sitä olisi pidettävä laadultaan sellaisena, että sen ratkaiseminen edellyttäisi pääkäsittelyn toimittamista. Myöskään kumpikaan asianosaistahoista ei ole vastustanut nyt ratkaistavana olevan kysymyksen ratkaisemista kirjallisessa menettelyssä.

4. Edellä mainitun perusteella markkinaoikeus on ratkaissut nyt ratkaistavana olevan kysymyksen kirjallisessa menettelyssä.

2 Oikeusohjeet

5. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 11 §:n mukaan hakijan, joka on tarpeettomasti hankkinut turvaamistoimen, on korvattava vastapuolelle turvaamistoimesta ja sen täytäntöönpanosta aiheutunut vahinko ja asiassa aiheutuneet kulut.

6. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 12 §:n 2 momentin mukaan kanne vahingon ja kulujen korvaamisesta on puhevallan menettämisen uhalla nostettava vuoden kuluessa päivästä, jona turvaamistoimi peruutettiin, taikka jos toimenpidettä koskevasta päätöksestä tehty valitus on silloin vielä ratkaisematta, siitä lukien, kun asia on lopullisesti ratkaistu. Kanteen vireillepanosta on kantajan viipymättä annettava ulosottomiehelle todisteellinen tieto.

7. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 12 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 179/1990 vp s. 20) on todettu kyseiseen pykälään otettavaksi tuolloin voimassa olleen ulosottolain (37/1895) 7 luvun 20 §:n 2 ja 3 momentin, sellaisena kuin ne olivat lailla 389/1973 säädetyssä muodossa, mukainen säännös siitä, missä tuomioistuimessa ja missä määräajassa oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 12 §:n 1 momentissa tarkoitettua vahingonkorvausta koskeva kanne on pantava vireille. Mainituissa yksityiskohtaisissa perusteluissa todetun mukaan pykälään on tehty ainoastaan ehdotuksen muun osan edellyttämät muodolliset muutokset.

8. Edellä mainitun ulosottolain (37/1895) 7 luvun 20 §:n 3 momentin, sellaisena kuin se oli lailla 389/1973 säädetyssä muodossa, mukaan kanne vahingon ja kulujen korvaamisesta oli puhevallan menettämisen uhalla nostettava vuoden kuluessa päivästä, jona takavarikko tai kielto peruutettiin tai muu virka-apu toimeenpantiin taikka, jos toimenpidettä koskevasta päätöksestä tehty valitus tai mainitun luvun 15 §:n 2 momentissa tarkoitettu kanne oli silloin vielä ratkaisematta, siitä lukien, kun asia on lopullisesti ratkaistu. Kanteen vireillepanosta oli kantajan viipymättä annettava ulosottomiehelle todisteellinen tieto.

9. Korkein oikeus on ennakkopäätöksessään KKO 1998:96 katsonut, että edellä mainitun ulosottolain (37/1895) 7 luvun 20 §:n, sellaisena kuin se oli lailla 389/1973 säädetyssä muodossa, mukainen tarpeettomasta takavarikosta aiheutuneen vahingon korvaamista koskeva kanne oli pantava vireille vuoden kuluessa siitä, kun tuomioistuimen päätös takavarikon peruuttamisesta oli saanut lainvoiman ja ulosottomies oli toimeenpannut takavarikon peruuttamisen.

10. Korkeimman oikeuden edellä mainitussa ennakkopäätöksessä KKO 1998:96 on edelleen todettu, että nykyisin voimassa oleva oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 12 §:n 2 momentin säännös vastaa aikaisemmin voimassa ollutta ulosottolain (37/1895) 7 luvun 20 §:n 3 momenttia, sellaisena kuin se oli lailla 389/1973 säädetyssä muodossa.

3 Asian arviointi

11. Gilead Biopharmaceutics Ireland UC, Gilead Sciences Finland Oy ja Gilead Sciences, Inc. ovat esittäneet, että kanne on hylättävä jo sen perusteella, että sitä ei ole nostettu oikeudenkäymiskaaren

7 luvun 12 §:n 2 momentissa säädetyssä yhden vuoden määräajassa. Vastaajien esittämän mukaan kyseinen vuoden määräaika on käsillä olevassa asiassa alkanut kulua siitä ajankohdasta, kun korkein oikeus on 11.4.2019 peruuttanut turvaamistoimen ja Länsi-Uudenmaan ulosottovirasto on samana päivänä ilmoittanut turvaamistoimen peruuttamisesta. Kun kanne on nostettu vasta 11.5.2021, se on nostettu sen jälkeen, kun edellä mainittu yhden vuoden määräaika on kulunut umpeen.

12. KRKA Finland Oy on kiistänyt vastaajien esittämän väitteen siitä, että kannetta ei olisi nostettu oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 12 §:n 2 momentin mukaisessa yhden vuoden määräajassa. KRKA Finland Oy:n esittämän mukaan kyseinen yhden vuoden määräaika on käsillä olevassa asiassa alkanut kulua vasta siinä ajankohdasta, kun markkinaoikeus on 11.3.2021 antanut ratkaisunsa lisäsuojatodistuksen numero 266 loukkausta koskevassa pääasiassa. KRKA Finland Oy on näkemyksensä tueksi viitannut erityisesti korkeimman oikeuden ennakkopäätökseen KKO 1998:96 sekä mainitun ratkaisun osalta oikeuskirjallisuudessa esitettyyn. Kun kanne on nostettu 11.5.2021, se on nostettu edellä mainitussa yhden vuoden määräajassa.

13. Kuten edellä on selostettu, tarpeettomasti hankitusta turvaamistoimesta aiheutuneen vahingon korvaamista koskevan kanteen nostamisen määräajasta säädetään oikeudenkäymiskaaren 7 luvun

12 §:n 2 momentissa, jonka mukaan kanne vahingon korvaamisesta on puhevallan menettämisen uhalla nostettava vuoden kuluessa päivästä, jona turvaamistoimi peruutettiin. Kanteen vireillepanoa koskeva määräaika on siten oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 12 §:n 2 momentin säännöksen sanamuodon mukaan sidottu turvaamistoimen peruuttamiseen.

14. Edellä selostetusta ilmenevästi korkein oikeus on ennakkopäätöksessään KKO 1998:96 katsonut ennen oikeudenkäymiskaaren 7 luvun säätämistä voimassa olleiden säännösten osalta, että ulosottolain (37/1895) 7 luvun 20 §:n, sellaisena kuin se oli lailla 389/1973 säädetyssä muodossa, mukainen tarpeettomasta takavarikosta aiheutuneen vahingon korvaamista koskeva kanne oli pantava vireille vuoden kuluessa siitä, kun tuomioistuimen päätös takavarikon peruuttamisesta oli saanut lainvoiman ja ulosottomies oli toimeenpannut takavarikon peruuttamisen.

15. Oikeuskirjallisuudessa (teoksessa KKO:n ratkaisut kommentein II 1998 (toim. Pekka Timonen),

s. 107 — 110) on edellä mainittua korkeimman oikeuden ennakkopäätöstä koskevassa oikeustapauskommentissa esitetty, että ennakkopäätöksen mukaan kanneaika voi alkaa aikaisintaan, kun tuomioistuimen tekemä peruuttamispäätös tulee lainvoimaiseksi ja ulosottoviranomainen täytäntöönpanee turvaamistoimen peruuttamisen sekä että korkein oikeus ei ennakkopäätöksessä ole kuitenkaan ottanut kantaa siihen, alkaako kanneaika kulua ennen kuin pääasiakanne on lainvoimaisesti ratkaistu. Oikeustapauskommentissa esitetyn mukaan ennen materiaalisen pääasiariidan ratkeamista ei voida luotettavasti tietää, oliko turvaamistoimi aiheeton vaade-edellytyksen puuttumisen takia.

17. Lisäksi voidaan todeta, että laissa säädetty kannemääräaika on mahdollista aina katkaista nostamalla kanne määräajassa ja samassa yhteydessä tarvittaessa pyytää näin nostetun asian käsittelyn keskeyttämistä, mitä on pidettävä käytännössä varsin yleisenäkin menettelytapana erityyppisten vahingonkorvauskanteiden yhteydessä. Mainitun kaltaisten kanteiden nostamisesta voi sinänsä katsoa aiheutuvan ainakin jossain määrin ylimääräistä vaivaa ja kustannuksia. Toisaalta puheena olevan kaltaisen lyhyehkön kannemääräajan säätämisen voidaan katsoa heijastavan yleisempää päämäärää siitä, että turvaamistoimen tultua peruutetuksi oikeustila osapuolten kesken saadaan mahdollisimman pikaisesti kaikin puolin selvitetyksi.

18. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 12 §:n 2 momentissa säädetty yhden vuoden määräaika on alkanut kulua 11.4.2019, jolloin korkein oikeus on määrännyt edellä mainitun turvaamistoimen peruutettavaksi ja jolloin Länsi-Uudenmaan ulosottovirasto on peruuttanut kyseisen turvaamistoimenpiteen. Kanne olisi näin ollen tullut nostaa viimeistään 11.4.2020. Kun KRKA Finland Oy:n kanne on nostettu vasta 11.5.2021, ja siten oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 12 §:n 2 momentissa tarkoitetun määräajan kuluttua umpeen, kanne on myöhään nostettuna hylättävä.

4 Oikeudenkäyntikulut

19. KRKA Finland Oy:n kanne on edellä todetulla tavalla hylättävä ja näin ollen se on hävinnyt asian.

20. Gilead Biopharmaceutics Ireland UC, Gilead Sciences Finland Oy ja Gilead Sciences, Inc. ovat vaatineet, että KRKA Finland Oy velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut

70.102 eurolla viivästyskorkoineen. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on koostunut yksinomaan oikeudenkäyntiasiamiesten palkkiosta. Laskuerittelyn mukaan oikeudenkäyntiasiamiesten palkkio on perustunut 211,20 tunnin työmäärään, käytetyn tuntilaskutuksen ollessa 105 — 640 euroa. Keskimääräiseksi tuntiveloitusperusteeksi mainitun työmäärän mukaan muodostuu näin 331,92 euroa.

21. KRKA Finland Oy on ensinnäkin vaatinut, että sitä ei tule velvoittaa korvaamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikuluja, sillä asia on ollut oikeudellisesti epäselvä.

22. Vastaajat ovat kiistäneet, että asia olisi ollut sillä tavoin oikeudellisesti epäselvä, ettei KRKA Finland Oy:tä tulisi velvoittaa korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikuluja.

23. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 a §:n mukaan, jos asia on ollut oikeudellisesti niin epäselvä, että hävinneellä asianosaisella on ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin, tuomioistuin voi määrätä, että asianosaiset osaksi tai kokonaan vastaavat itse oikeudenkäyntikuluista.

24. Edellä mainitun säännöksen esitöiden (HE 107/1988 vp s. 19 — 20) mukaan säännös on tarkoitettu poikkeukseksi ja kuluvastuun alentamiselle riittävän oikeudellisen epäselvyyden kynnyksen tulee olla suhteellisen korkea. Säännöstä ei saa soveltaa niin laajasti, että se johtaa pääsäännön eli hävinneen asianosaisen täysimääräisen kuluvastuun vesittymiseen.

25. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 a §:n säännöksen poikkeuksellisuus on todettu myös korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä, jossa on katsottu, että mainitussa säännöksessä tarkoitettu perusteltu syy oikeudenkäyntiin voi esiintyä esimerkiksi tilanteessa, jossa oikeuskysymys on objektiivisesti arvioiden vaikea ja jossa ratkaisun lopputulosta ei ole etukäteen ennustettavissa (ks. esim. KKO 2018:65, kohta 29 ja KKO 2020:9, kohta 18).

27. Lisäksi KRKA Finland Oy on kiistänyt Gilead Biopharmaceutics Ireland UC:n, Gilead Sciences Finland Oy:n ja Gilead Sciences, Inc:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrältään ja paljoksunut oikeudenkäyntiasiamiesten palkkiovaatimusta 9.000 euroa ylittäviltä osin. KRKA Finland Oy:n esittämän mukaan ensinnäkin oikeudenkäyntiasiamiesten käyttämä tuntimäärä on ollut liiallinen. Lisäksi myös kahden oikeudenkäyntiasiamiehen 640 euron ja vastaavasti 550 euron tuntiveloitusperusteet eivät ole olleet kohtuullisia. Vielä KRKA Finland Oy on esittänyt, että vastaajien ei olisi ollut tarvetta vastata lainkaan pääasiaan, sillä KRKA Finland Oy on jo haastehakemuksessa pyytänyt asian ratkaisemista välituomiolla vanhentumiskysymyksen osalta.

28. Vastaajat ovat kiistäneet, että asiassa olisi perusteita kohtuullistaa oikeudenkäyntikuluja KRKA Finland Oy:n esittämän perusteella. Vastaajien mukaan niiden oikeudenkäyntikulut ovat olleet tarpeellisia, eivätkä ne ole olleet myöskään kohtuuttomia. Vastaajien esittämän mukaan vastaajien asiamiesten käyttämä keskimääräinen tuntilaskutus 331,90 euroa on vähemmän kuin kantajan asiamiesten tuntilaskutus.

29. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä.

30. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat oikeudenkäynnin valmistelusta ja asian tuomioistuimessa ajamisesta sekä asiamiehen tai avustajan palkkiosta aiheutuneet kustannukset. Korvausta suoritetaan myös oikeudenkäynnin asianosaiselle aiheuttamasta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä.

31. Markkinaoikeus toteaa, että Gilead Biopharmaceutics Ireland UC, Gilead Sciences Finland Oy ja Gilead Sciences, Inc. ovat antaneet asiassa pääasian osalta vastauksen ja kirjallisen lausuman. Vastaus on ollut laajuudeltaan 14 sivua. Vastauksessa on esitetty väite kanneoikeuden vanhentumisesta, mutta on tämän ohella vastattu myös kanteen perusteeseen, tosin suhteellisen lyhyesti. Lausuma on ollut laajuudeltaan 11 sivua ja siinä on käsitelty pelkästään kanneoikeuden vanhentumista koskevaa kysymystä. Asian voidaan siten pääosin katsoa muodostuneen yksinomaan kanneoikeuden vanhentumista koskevasta oikeuskysymyksestä, joka on edellä selostetusti käsitelty yksinomaan kirjallisessa menettelyssä ja johon ei muutoinkaan ole liittynyt käytännössä lainkaan todistelun esittämistä.

32. Markkinaoikeus katsoo olevan selvää, että asiassa on jouduttu suorittamaan osittain päällekkäistä työtä, kun toimenpiteitä on suorittanut useampi lakimies. Lisäksi on todettava, että Gilead Biopharmaceutics Ireland UC:lle, Gilead Sciences Finland Oy:lle ja Gilead Sciences, Inc:lle on aiheutunut ylimääräisiä kuluja siitä syystä, että yhteydenpito kahden päämiehen kanssa on tapahtunut englanniksi. Sinänsä voidaan myös todeta vastaajien kirjelmien ja niissä esitetyn argumentaation olleen keskimääräistä laadukkaampaa. Näistä seikoista huolimatta, ottaen huomioon, mitä edellä on selostettu asian laadusta ja laajuudesta sekä siitä, että asiassa tässä vaiheessa on ollut kyse lähinnä varsin yksinkertaisena pidettävästä kanneoikeuden vanhentumista koskevasta oikeuskysymyksestä, markkinaoikeus katsoo, ettei vastaajien oikeudenkäyntikuluihin sisältyvää palkkion määrää voida pitää KRKA Finland Oy:n korvausvastuulla olevana siltä osin kuin se ylittää kohtuullisena pidettävän 25.000 euroa.

33. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että Gilead Biopharmaceutics Ireland UC:n, Gilead Sciences Finland Oy:n ja Gilead Sciences, Inc:n tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneina kohtuullisina oikeudenkäyntikuluina on pidettävä 25.000 euroa. KRKA Finland Oy on siten velvoitettava korvaamaan Gilead Biopharmaceutics Ireland UC:n, Gilead Sciences Finland Oy:n ja Gilead Sciences, Inc:n oikeudenkäyntikulut 25.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Tuomiolauselma

Markkinaoikeus hylkää KRKA Finland Oy:n kanteen.

Markkinaoikeus velvoittaa KRKA Finland Oy:n korvaamaan Gilead Biopharmaceutics Ireland UC:n, Gilead Sciences Finland Oy:n ja Gilead Sciences, Inc:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 25.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut markkinaoikeuden tuomion antamisesta.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 18.3.2024.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Petri Rinkinen ja Reima Jussila.

Lainvoimaisuus

Ei lainvoimainen.