Market Court dismisses public procurement bid rejection appeal but orders reimbursement of legal costs.

Asian tausta

HUS-yhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 18.9.2023 julkaistulla ja 6.10.2023 korjatulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta laitoshuoltopalvelujen hankinnasta Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastusalan kohteisiin kahden vuoden pituiselle sopimuskaudelle, joka jatkuu toistaiseksi voimassa olevana. Hankinta on jaettu kolmeen osa-alueeseen.

HUS-yhtymän hankintatoimenjohtaja on 22.11.2023 tekemällään hankintapäätöksellä § 784 / 2023 muun ohella sulkenut SMC Palvelut Oy:n tarjouskilpailusta osa-alueella 1. Länsi-Itä A ja valinnut sen tarjouksen kahdelle muulle hankinnan osa-alueelle.

HUS-yhtymän hankintatoimenjohtaja on 7.2.2024 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 48/2024 oikaissut 22.11.2023 tekemäänsä hankintapäätöstä siten, että valittajan tarjous on hyväksytty osa-alueella 1. Länsi-Itä A mukaan tarjousvertailuun ja uuden tarjousvertailun jälkeen valittu kyseiselle osa-alueelle.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 900.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus ja sen täydennys

Vaatimukset

SMC Palvelut Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen hankinnan osa-alueella 1. Länsi-Itä A ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä kyseisellä osa-alueella. Valittaja on vaatinut myös, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.020 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyynnössä ja tarjousvertailussa ei ole riittävästi eritelty tarjoajien taloudellisen ja teknisen kelpoisuuden arviointia ja tarjousten vertailua. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on hyvin niukasti ja epäselvästi kuvattu soveltuvuusvaatimusten ilmoittamista ja tarkistamista. Hankintayksikkö on omien selvitystensä perusteella katsonut, ettei valittaja täytä soveltuvuusvaatimuksia, mutta se ei ole antanut valittajalle tilaisuutta lausua asiasta ja oikaista virheellisiä tietoja. Valittajalle ei ole annettu tiedoksi perusteita sen sulkemiselle tarjouskilpailusta hankinnan osa-alueella 1. LänsiItä A. Hankintayksikön menettelyn vuoksi tarjouskilpailun lopputulos on ollut virheellinen, koska valittaja olisi voittanut virheettömässä tarjousvertailussa valituksen kohteena olevan hankinnan osa-alueen 1. LänsiItä A. Hankintayksikkö on syrjinyt ja kohdellut valittajaa epätasapuolisesti tarjousvertailussa.

Hankintayksikkö ei ole irtisanonut asianmukaisesti voimassa olevia palveluntuotantosopimuksiaan päättymään niillä kahdella hankinnan osa-alueella, joiden kilpailutukset valittaja on voittanut ja joista ei ole tehty valitusta markkinaoikeuteen tai hankintaoikaisuvaatimusta. Hankintayksikkö on laiminlyödessään palveluntuotantosopimusten irtisanomisen perusteettomasti viivyttänyt hankintasopimusten tekemistä valittajan kanssa.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö

on ilmoittanut markkinaoikeudelle oikaisseensa hankintaoikaisupäätöksellä valituksenalaista hankintapäätöstä hankinnan osa-alueella 1. Länsi-Itä A siten, että valittajan tarjous on otettu tarjousvertailuun ja valittu kyseiselle osa-alueelle. Hankintayksikön mukaan valittajalla ei ole asiassa enää oikeussuojan tarvetta. Hankintayksikkö on tehdessään hankintapäätöstä tehnyt virheen valittajan tarjouksessaan ilmoittaman referenssin tarkastamisessa, minkä perusteella valittaja on suljettu aiheettomasti tarjouskilpailusta hankinnan osa-alueella 1. Länsi-Itä A.

Hankintayksikön virheellisestä menettelystä on aiheutunut valittajalle taloudellista vahinkoa 1.2.2024 alkaen, kun palveluntuotannon aloittaminen kaikilla kolmella osa-alueella on viivästynyt. Valittajan ei olisi tarvinnut tehdä hankintaoikaisuvaatimusta ja valitusta, mikäli hankintayksikkö olisi toiminut lainmukaisesti.

Hankintayksikkö

on vielä esittänyt, että valitus ei ole kohdistunut hankinnan osa-alueisiin 2. Länsi-Itä B ja 3. Länsi-Itä C, kuten valittaja on itsekin todennut. Valituksenalainen hankintapäätös on lainvoimainen näiltä osin. Valittajan vaatima hyvitysmaksu ei ole asiassa mahdollinen seuraamus, ja valittajan vaatimukset on hylättävä lakiin perustumattomina.

Hankintayksikkö on paljoksunut valittajan vaatimien oikeudenkäyntikulujen määrää 1.000 euron ylittävin osin.

Valittaja

ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausumaa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 81 §:n 1 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi hyväksyä tai hylätä valituksen tai jättää sen tutkimatta kokonaan tai osittain. Pykälän 2 momentin 5 kohdan mukaan tuomioistuin voi jättää valituksen tutkimatta, jos valitusta ei ole tehty määräajassa.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä myös hankintalaki) 147 §:n 1 momentin mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen, jollei jäljempänä toisin säädetä. Viimeksi mainitun pykälän 3 momentin mukaan valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen.

Markkinaoikeus toteaa, että valituksenalainen hankintapäätös on annettu tiedoksi valittajalle 22.11.2023. Valituksenalainen hankintapäätös on sisältänyt muun ohella valitusosoituksen markkinaoikeuteen. Markkinaoikeus katsoo, että valituksenalainen hankintapäätös ja siihen liitetty valitusosoitus eivät ole olleet olennaisesti puutteellisia. Näin ollen hankintalain 147 §:n 1 momentin mukainen 14 päivän muutoksenhakuaika on alkanut kulua 22.11.2023. Muutoksenhakuaika on päättynyt 7.12.2023.

Valittaja on muutoksenhakuajan kuluessa markkinaoikeuteen toimittamassa valituksessaan kohdistanut valituksen hankinnan osa-alueeseen 1. LänsiItä A. Tämän jälkeen valittaja on 26.2.2024 markkinaoikeuteen toimittamassa kirjelmässään kohdistanut valituksen hankinnan osa-alueisiin 2. LänsiItä B ja 3. LänsiItä C ja esittänyt tältä osin hyvitysmaksuvaatimuksen.

Koska valitus hankinnan osa-alueisiin 2. LänsiItä B ja 3. LänsiItä C on tehty hankintalaissa muutoksenhaulle säädetyn muutoksenhakuajan päättymisen jälkeen, valitus on tältä osin jätettävä tutkimatta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 81 §:n 3 momentin mukaan asian käsittely raukeaa, jos valitus peruutetaan tai jos siihen on muu vastaava syy.

Hankintalain 134 §:n 3 momentin mukaan, jos hankintayksikkö korjaa hankintapäätöksensä tai muun ratkaisunsa hankintaoikaisuna siten, että markkinaoikeudelle valituksen tehneellä ei ole enää oikeussuojan tarvetta eikä tarvetta saada perusteltua päätöstä, markkinaoikeus voi poistaa tällaisen asian käsittelystään antamatta pääasiasta ratkaisua.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajalla on valittaessaan markkinaoikeuteen 22.11.2023 tehdyn hankintapäätöksen osa-alueesta 1. LänsiItä A ollut tarve saattaa asia markkinaoikeuden käsiteltäväksi ja saada asiassa perusteltu ratkaisu. Valituksen ollessa vireillä markkinaoikeudessa asiantila on kuitenkin muuttunut hankintayksikön tehtyä 7.2.2024 hankintaoikaisupäätöksen, jolla se on oikaissut valituksenalaisen hankintapäätöksen hankinnan osa-alueen 1. LänsiItä A virheellisyydet. Hankintaoikaisupäätöksen tekeminen on tarkoittanut sitä, että valituksenalainen hankintapäätös on menettänyt merkityksensä hankinnan osa-alueella 1. LänsiItä A.

Valittajalla ei ole enää hankintaoikaisupäätöksen tekemisen jälkeen oikeussuojan tarvetta eikä tarvetta saada asiassa markkinaoikeuden perusteltua päätöstä siitä, onko hankintayksikkö menetellyt valituksenalaisen hankintapäätöksen osa-alueella 1. LänsiItä A valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Markkinaoikeus ei voi myöskään tältä osin määrätä hankintasäännöksissä säädettyä seuraamusta. Näin ollen pääasian käsittely raukeaa.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 97 §:n 1 momentin mukaan korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat muun ohella oikeudenkäyntikirjelmän laatimisesta, asian ratkaisemiseksi tarvittavan selvityksen hankkimisesta ja muusta oikeudenkäynnin valmistelusta aiheutuneet kulut (kohta 1) ja muut oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvät kulut (kohta 5).

Hankintayksikkö on tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä oikaissut hankintapäätöstä vasta sen jälkeen, kun valittaja on tehnyt valituksen markkinaoikeuteen. Hankintayksikkö on perustellut hankintaoikaisupäätöstä hankintaoikaisuvaatimuksen käsittelyn yhteydessä havaitsemillaan hankintayksikön tekemillä virheillä, joihin myös valittaja on perustanut valituksensa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön hankintasäännösten vastainen menettely huomioon ottaen olisi asiassa annetusta pääasiaratkaisusta huolimatta kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Hankintayksikkö on paljoksunut valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta sen vuoksi, että osa valittajan oikeudenkäyntikuluista on liittynyt sen virheellisiin vaatimuksiin hankinnan osa-alueilla, joihin alkuperäinen valitus ei ole kohdistunut.

Ottaen huomioon edellä todetut seikat sekä se, että valitus on osin jätetty tutkimatta, markkinaoikeus katsoo, että valittajan kohtuullisina oikeudenkäyntikuluina on pidettävä 1.500 euroa lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää tutkimatta SMC Palvelut Oy:n valituksen siltä osin kuin se kohdistuu valituksenalaisen hankintapäätöksen osa-alueisiin 2. LänsiItä B ja 3. LänsiItä C.

Asian käsittely raukeaa pääasiassa.

Markkinaoikeus velvoittaa HUS-yhtymän korvaamaan SMC Palvelut Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 106 §:n sekä julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta tutkimatta jättämistä ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevilta osin valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Muutosta saa hakea vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Jari Tiainen ja Maarika Joutsimo.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.