Market court annuls public procurement decision for procedural errors and orders compensation for legal costs.

Asioiden tausta

Hansel Oy on ilmoittanut 24.12.2020 julkaistulla sosiaalipalveluja ja muita erityispalveluja koskevalla hankintailmoituksella sekä 22.1.2021, 26.1.2021, 29.3.2023 ja 31.3.2023 julkaistuilla korjausilmoituksilla dynaamisen hankintajärjestelmän (DPS) perustamisesta yhteishankintana rajoitetulla menettelyllä toteutettavaan ravintolapalvelujen hankintaan ajalle 21.12.2020 — 31.12.2025. Hankintasopimukset voivat olla voimassa enintään kuusi vuotta kuitenkin siten, että kaikki hankintasopimukset päättyvät viimeistään 31.12.2028.

Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on edellä mainitun dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisessä kilpailutuksessa pyytänyt 4.7.2023 päivätyllä tarjouspyynnöllä järjestelmään hyväksytyiltä ehdokkailta tarjouksia ravintolapalveluja ja juoma-automaattipalveluja koskevassa hankinnassa Porin ja Rauman kohteisiin ajalle 1.1.2024 — 31.7.2028.

Hankintayksikkö on 6.9.2023 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Compass Group Finland Oy:n tarjouksen. Valittaja on valittanut edellä mainitusta hankintapäätöksestä markkinaoikeuteen ja tehnyt hankintayksikölle kyseistä päätöstä koskevan hankintaoikaisuvaatimuksen. Valittajan tekemän hankintaoikaisuvaatimuksen perusteella hankintayksikkö on 6.10.2023 tekemällään päätöksellä poistanut 6.9.2023 tekemänsä hankintapäätöksen.

Hankintayksikkö on uudella 30.10.2023 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Compass Group Finland Oy:n tarjouksen. Valittaja on valittanut viimeksi mainitusta hankintapäätöksestä markkinaoikeuteen sekä tehnyt hankintayksikölle kyseistä päätöstä koskevan hankintaoikaisuvaatimuksen. Hankintayksikkö on 5.12.2023 tekemällään päätöksellä hylännyt 30.10.2023 tehtyä hankintapäätöstä koskevan valittajan hankintaoikaisuvaatimuksen.

Dynaamisen hankintajärjestelmän ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 78.000.000 euroa. Hankintayksikön ilmoituksen mukaan nyt kysymyksessä olevan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo ylittää miljoona euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asioiden käsittely markkinaoikeudessa

Asia dnro 370/2023

Valitus

Vaatimukset

Juvenes Oy (jäljempänä myös valittaja) on 18.9.2023 markkinaoikeudelle toimittamassaan valituksessa ja 20.9.2023 toimittamassaan valituksen täydennyksessä vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti kumoaa hankintayksikön 6.9.2023 tekemän hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä tai kieltää sakon uhalla hankintayksikköä panemasta virheellistä hankintapäätöstä täytäntöön. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksun ja määrää hankintayksikölle muun hankintasäännöksissä yksilöidyn seuraamuksen. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.760 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti muuttaessaan tarjousvertailun pisteytystä hankintamenettelyn aikana uutta pisteytystä julkaisematta tai hankintaa keskeyttämättä ja jättäessään antamatta tarjousten laatuvertailusta perustellun päätöksen. Lisäksi tarjouspyyntö on ollut epäselvä ja ristiriitainen.

Vastine

Vaatimukset

Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen käsittelyn pääasian osalta sillensä.

Perustelut

Hankintayksikkö on valittajan hankintaoikaisuvaatimuksen perusteella 6.10.2023 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä poistanut 6.9.2023 tekemänsä hankintapäätöksen. Hankintayksikkö on esittänyt päätöksen perusteluna, että se on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tarjousten laatuvertailussa sekä hankintapäätöksensä perustelemisessa.

Muut kirjelmät

Valittaja

on saatuaan tiedon hankintapäätöksen poistamista koskevasta hankintayksikön päätöksestä ilmoittanut vaativansa enää, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan valittajan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

Hankintayksikkö

on paljoksunut valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta ja esittänyt, että valittaja on valituksessaan tarpeettomasti vaatinut hankintapäätöksen väliaikaista kieltämistä ja käsittelylupaa sekä käyttänyt valituskirjelmän laatimiseen liiallisesti aikaa. Kuluvaraukset lopputoimille eivät ole korvattavia oikeudenkäyntikuluja. Hankintayksikkö on mainituilla perusteilla sekä asian laatu ja laajuus sekä kirjeenvaihdon määrä huomioon ottaen esittänyt valittajan kohtuullisiksi oikeudenkäyntikuluiksi asiassa enintään 3.000 euroa.

Valittaja

on lausumassaan esittänyt, että sen toimeksiantoon käyttämä tuntimäärä 22,5 tuntia on valitusasioissa tavanomainen ja sisältää myös muita toimenpiteitä kuin kirjelmien laadintaa. Valituksen laadintaan on sisällytetty kahteen kirjelmään tehdyt toimenpiteet sekä epäselvien hankinta-asiakirjojen arviointia.

Hankintayksikkö

on lisälausumassaan esittänyt, että valituksen täydennykseen on käytetty vähemmän aikaa kuin varsinaisen valituksen laadintaan.

Asia dnro 466/2023

Valitus

Vaatimukset

Juvenes Oy (jäljempänä myös valittaja) on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hankintayksikön 30.10.2023 tekemän hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä tai kieltää sakon uhalla hankintayksikköä panemasta virheellistä hankintapäätöstä täytäntöön. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksun ja määrää hankintayksikölle muun hankintasäännöksissä yksilöidyn seuraamuksen. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.725 eurolla, lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä, viivästyskorkoineen.

Valittaja on myös vaatinut voittaneen tarjoajan tarjouksen liikesalaisuuksiksi ilmoitettuja tietoja nähtäväkseen.

Perustelut

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä, eikä sen perusteella ole voitu antaa vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyynnössä ei ole yksilöity, mitä tarjousten laatuvertailussa arvioitavilla kriteereillä on tarkoitettu ja mihin seikkoihin laatuvertailussa tullaan kiinnittämään huomiota. Laadun vertailuperusteet on ilmoitettu tarjouspyynnössä epäselvästi ja liian yleisellä tasolla, mikä on antanut hankintayksikölle rajoittamattoman valinnanvapauden tarjousten vertailussa ja vaarantanut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun.

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti myös muuttaessaan tarjousten laatuvertailun pisteytysperusteita kesken hankintamenettelyn. Kyse on ollut hankinnan kohteen ja hankintamenettelyn ehtojen olennaisesta muuttamisesta. Hankintayksikön menettely ei ole ollut tasapuolista ja avointa dynaamisessa hankintajärjestelmässä mukana olevia tarjoajia kohtaan. Hankinta olisi pitänyt keskeyttää ja kilpailuttaa uudelleen.

Lisäksi tarjouspyyntö on ollut epäselvä ja tulkinnanvarainen siihen liitetyssä DPS-sopimusluonnoksessa mainitun Hansel Oy:lle maksettavan palvelumaksun laajuuden osalta. DPS-sopimusluonnoksen ehtojen mukaan kyseinen palvelumaksu koskee tarjoajan kaikkea DPS-järjestelmän perusteella tapahtuvaa myyntiä palvelujen tilaajalle. Hankintayksikkö on tarjoajan lisäkysymykseen antamassaan vastauksessa kuitenkin todennut

,

että palvelumaksu Hansel Oy:lle tulee maksettavaksi vain niistä hankintayksikön maksamista palveluista, jotka on kilpailutettu, eli hintalomakkeella merkityistä kokous- ja neuvottelukahvitus- sekä automaattien palveluista

.

Tarjouspyynnössä ja hankintayksikön vastauksessa tarjoajan kysymykseen on selvä ristiriita palvelumaksun laajuuden osalta, kun se DPS-sopimusehtojen mukaan on koskenut kaikkea myyntiä ja hankintayksikön vastauksen mukaan vain osaa myynnistä. Tarjouspyynnön olennaista ehtoa koskeva ristiriita on vaikuttanut tarjoushintoihin ja siten tarjousten vertailukelpoisuuteen. Tarjoajilla ei ole ollut mahdollisuutta esittää lisäkysymyksiä hankintayksikön vastauksen julkaisemisen jälkeen.

Hankintapäätöstä ei myöskään ole perusteltu hankintasäännösten mukaisesti. Hankintapäätöksestä ei käy ilmi tarjousten laadun vertailun yksityiskohtaista pisteytystä. Tarjousvertailusta ei ilmene, millä perusteella voittaneen tarjoajan tarjous on arvioitu täysien laatupisteiden arvoiseksi, eikä toisaalta, miksi valittaja on saanut vähemmän laatupisteitä kuin voittanut tarjoaja. Päätöksen perusteluista ei ilmene, millä konkreettisilla perusteilla tarjoajan tarjouksessa antama kuvaus on ollut erinomainen tai hyvä.

Hankintapäätöksen perustelut osoittavat, että hankintayksikkö on hankintasäännösten vastaisesti määrittänyt vertailuperusteet vasta tarjousten vertailuvaiheessa. Hankintayksikön hankintapäätöksen tekemisen jälkeen valittajalle toimittamat lisäperustelut eivät ole tarkentaneet hankintapäätöksen perusteita. Tarjoajat eivät ole voineet hankintapäätöksen perusteella saada selvyyttä siitä, miten tarjoajien piste-erot ovat muodostuneet ja onko tarjouksia arvioitu tarjouspyynnön mukaisilla perusteilla.

On lisäksi mahdollista, että voittaneen tarjoajan tarjous ei ole täyttänyt tarjouspyynnön pakollisia vaatimuksia. Hankintayksikkö on liikesalaisuuksiin vedoten kieltäytynyt toimittamasta valittajalle voittaneen tarjoajan tarjousta, joten valittajalla ei ole ollut mahdollisuutta tarkistaa kyseisen tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta. Markkinaoikeuden tulee antaa valittajalle tiedoksi voittaneen tarjoajan tarjous, jotta valittajan on mahdollista arvioida sen tarjouspyynnön mukaisuutta sekä hankintayksikön menettelyä. Tiedon antamatta jättäminen vaarantaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen.

Vastine

Vaatimukset

Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.479,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyynnössä on esitetty tarjousten laadulliset vertailuperusteet, arvostettavat seikat sekä niiden pisteytykset. Alalla ammattimaisesti toimiville tarjoajille on ollut selvää, mitä tarjoajien on tullut kuvata tarjouksessaan ja mitä seikkoja hankintayksikkö arvostaa tarjousten laadullisessa vertailussa. Edellä mainitut seikat ovat olleet syrjimättömiä ja mahdollistaneet tarjousten puolueettoman vertailun, eivätkä ne ole antaneet hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta. Edellä mainittuja laadullisia vertailuperusteita on hyödynnetty jo useamman vuoden ajan aiemmissa ravintolapalveluja koskevan dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisissä kilpailutuksissa, joihin myös valittaja on tarjoajana osallistunut. Kyseisiä laadullisia vertailuperusteita ja niiden alakohtia ei ole Hansel Oy:n tietojen mukaan aiemmissa kilpailutuksissa kyseenalaistettu.

Toisin kuin valittaja on väittänyt, Hansel Oy:n palvelumaksu ei koske kaikkea myyntiä, vaan vain esitetyn mukaisesti hankintayksikön maksamia palveluja. Tarjouspyyntö ei ole ollut tältä osin epäselvä tai ristiriitainen, eikä hankintayksikön antama vastaus palvelumaksusta esitettyyn kysymykseen hankintamenettelyn aikana anna aihetta arvioida asiaa toisin.

Hankintayksikkö ei ole muuttanut laatuvertailuperusteita kesken tarjouskilpailun. Tarjoajan lisäkysymykseen annetussa vastauksessa esitetyllä tavalla hankintayksikkö on korjannut tarjousten pisteytykseen sisältyneen aiemman tarjouspyynnön ristiriitaisuuden ilmoittaessaan, että laatuvertailussa asetetun vertailuperusteen 1 kohdan 1.A enimmäispistemäärä on 3 pistettä, korjannut edelleen vertailuperusteen 1 enimmäispistemäärän 11 pisteeseen sekä vertailuperusteiden 1 ja 2 yhteispistemäärän 14 pisteeseen. Kyse ei ole ollut tarjouspyynnön muuttamisesta, vaan vain ristiriitaisuuden poistamisesta, josta tieto on mennyt kaikille kyseisessä dynaamisessa hankintajärjestelmässä mukana olleille toimittajille. Lisäkysymyksiin annetut vastaukset ovat olleet osa tarjouspyyntöä, joten tarjoajien on tullut ottaa ne huomioon tarjousta laatiessaan. Esitetyllä tarjouspyynnön ristiriitaisuudella ei ole ollut vaikutusta vertailuperusteille 1 ja 2 tarjouspyynnössä annettuun painoarvoon.

Hankintapäätöksen liitteessä on esitetty tarjousten laatuvertailu sekä keskeiset perustelut, miten vertailu on tehty. Liitteestä käy ilmi, mihin seikkoihin tarjoajien saamat pisteet perustuvat, tarjoajille annetut pisteet sekä kohdittain perustelut tarjoajien piste-eroille. Hankintapäätöksen perustelut ovat olleet hankintasäännösten edellyttämät, ja valittajalla on ollut tarpeelliset tiedot oikeussuojan tarpeensa arvioimiseksi. Hankintayksikkö on toimittanut valittajalle lisäperusteluja niistä vertailuperusteiden kohdista, joista valittajalta on vähennetty pisteitä.

Hankintayksikkö on valittajan tietopyyntöön antamassaan vastauksessa ilmoittanut voittaneen tarjoajan tarjouksen hintaliitteen liikesalaisuudeksi, joten sitä ei ole voitu toimittaa valittajalle tiedoksi. Hankintayksikkö on toimittanut valittajalle voittaneen tarjoajan tarjouksen julkisilta osiltaan. Hankintayksikkö on toimittanut valittajalle tiedoksi tarjouskilpailun vertailutaulukon, josta on ilmennyt laatupisteiden muodostuminen.

Kuultavan lausunto

Compass Group Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valittajan vaatimukset. Kuultava on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.700 eurolla viivästyskorkoineen.

Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä tai tulkinnanvarainen. Tarjouspyynnön perusteella tarjoajien on ollut mahdollista antaa vertailukelpoiset tarjoukset ja niin on myös tapahtunut. Valittaja ei ole osoittanut hankintapäätöksen syrjineen ketään tarjouskilpailuun osallistunutta. Valittaja ei ole esittänyt hyväksyttäviä syitä vaatimalleen hankintamenettelyn keskeyttämiselle ja uudelleen kilpailuttamiselle.

Hankintayksikkö on toiminut hankintasäännösten mukaisesti vastatessaan tarjoajien lisäkysymyksiin. Hankintayksikkö on korjannut otsikkotasolla pisteiden yhteenlaskuvirheen vastauksessaan kaikille tarjoajille hyvissä ajoin ennen tarjousten jättöajan päättymistä. Eritellyt kysymyskohtaiset arviointipisteet tarjouspyynnön liitteessä 7 ovat säilyneet ennallaan alkuperäisinä. Otsikon virheellisesti yhteenlaskettu pistemäärä (16 pistettä) on korjattu vastaamaan oikeaa alakohtien yhteenlaskettua pistemäärää (14 pistettä). Arviointia ei ole muutettu kesken tarjouskilpailun tai tarjousten vertailuvaiheessa.

Laatuvertailun perusteet on kuvattu tarjouspyynnön liitteessä 7, jossa on määritelty vastausten pisteytykset ylä- ja alaotsikoittain, sekä kuvattu, mitä hankintayksikkö arvioi. Palvelu ja tasovaatimukset sekä kohdetiedot on kuvattu tarjouspyynnön liitteissä. Tarjouskilpailun aikana tarjoajat eivät ole esittäneet vertailuun liittyviä tarkentavia lisäkysymyksiä, mikä osoittaa, että tarjoajat ovat katsoneet arviointikriteerien olevan riittävällä tasolla.

Selkeät arviointiperusteet ovat varmistaneet sen, että tarjoukset ovat olleet yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Tarjoajat ovat tarjouspyynnössä esitettyjen laatuvertailuperusteiden perusteella saaneet tietää, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa, eikä hankintayksiköllä voida katsoa olleen rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailussa. Laadun arviointikysymykset ovat olleet yleisesti käytössä Hansel Oy:n DPS- kilpailutuksissa tavanomaisilla arviointiasteikoilla ja arvostusaiheilla.

Hankintayksikön laatima tarjousten vertailumuistio on perusteltu riittävällä tasolla. Arviointikohtien tarkempi avaaminen edellyttäisi tarjoajien liikesalaisuuksien paljastamista. Tarjoajat ovat merkinneet tarjoustensa laatuarviointiliitteet liikesalaisuuksiksi, ja hankintayksikkö on toiminut niihin nähden tasapuolisesti.

Vaatimus kuultavan tarjousasiakirjojen toimittamisesta on hylättävä. Kuultava on ilmoittanut liikesalaisuuksikseen tarjouksensa yksikköhinnat ja laatukuvauksen, koska ne sisältävät sen omilla resursseilla kehittämiä toimintamalleja, järjestelmiä ja tuotteita sekä sen ajankohtaista yksikköhintojen hinnoittelustrategiaa, joiden paljastaminen kilpailijoille olisi omiaan aiheuttamaan kuultavalle merkittävää taloudellista haittaa. Valittaja on itse ilmoittanut koko tarjouksensa liikesalaisuutena salassa pidettäväksi.

Vastaselitys

Valittajan mukaan tarjouspyynnössä ilmoitettujen laadun vertailuperusteiden otsikointi ja sisältö on ollut osittain ristiriitainen ja tulkinnanvarainen. Esimerkiksi otsikon 1.A mukaan laatuvertailuun vaikuttaa ”Kohteeseen kiinnitettävän kohde-esimiehen (esim. työnjohtajan/palveluesimiehen) perehdyttäminen kohteeseen ja tämän kohteen hankintasopimukseen sekä kohteen henkilöstön perehdyttäminen”, mutta kuitenkin tarjousvertailussa alakriteereinä on vain kohta 1.A.2, jonka mukaan kyse on siitä, että tietojen siirtyminen tuotantoon varmistetaan konkreettisiksi toimenpiteiksi. Esimiehen perehdyttämistä ei ole lainkaan mainittu tarjousvertailussa, vaikka otsikon mukaan se olisi osa laatuvertailua

.

Hankintayksikkö on tarjoajan kysymyksiin annetuilla vastauksilla korjannut pisteytystä tarjousten laatuvertailun kohdan 1 osalta, mutta vastaustenkaan perusteella ei ole saanut selvää kuvaa laatuvertailuun vaikuttavista kriteereistä.

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä ja tulkinnanvarainen myös laadullisen vertailuperusteen 3 pisteytyksen osalta. Tarjouspyynnön liitteestä 7 on saanut käsityksen, että laadullisen vertailuperusteen 3 osalta pisteet suhteutetaan liitteessä mainitulla laskentakaavalla, kun taas liitteen 7.2 mukaan laatupisteet olisivat vertailuperusteen 3 kohtien 1 — 3 yhteissumma ilman, että tarjoajien pisteitä suhteutetaan toisiinsa. Tarjouspyynnön liiteasiakirjoissa on siten selvä ristiriita. Tieto pisteytysperusteista ja laadullisen vertailuperusteen 3 enimmäispistemäärästä on olennainen tarjouspyynnön tieto tarjoajalle sen tehdessä päätöksensä tarjouskilpailuun osallistumisesta.

Hankintayksikkö on kysymyksiin antamillaan vastauksilla muuttanut tarjouspyynnön sisältöä. Hankintayksikön tekemä muutos laadullisten vertailuperusteiden pisteytykseen ei ole vähäinen täsmennys, vaan kyse on tarjouksen valintaan vaikuttavan kriteerin olennaisesta muuttamisesta kesken hankintamenettelyn. Kysymyksiin annettuja vastauksia ei ole pidettävä riittävänä tapana korjata tarjouspyynnön lainvastaisuutta, vaan hankintamenettely olisi pitänyt keskeyttää ja julkaista uusi hankintasäännösten vaatimukset täyttävä tarjouspyyntö.

Hankintayksikkö on hankintamenettelyn aikana julkaisemassaan vastauksessa tarjoajan lisäkysymykseen ilmoittanut, että Hansel Oy:n palvelumaksu koskee ainoastaan tarjouspyynnön hintaliitteen tietyillä riveillä mainittuja palveluja. Hintaliitteessä ei kuitenkaan ole ollut rivejä erillisille lisäpalveluille, joita tavanomaisesti vastaavissa hankinnoissa ovat olleet esimerkiksi kukka-asetelmien ja pöytäliinojen sisällyttäminen kokoustilaisuuksien tilauksiin sekä muut hankintayksikön erikseen räätälöimät kokoustilaisuudet.

Hankintayksikön ristiriitaisten vastausten pohjalta on jäänyt epäselväksi, maksetaanko lisäpalveluista palvelumaksua niissä tilanteissa, joissa hankintayksikkö on tilaajana. Koska hintaliitteellä ei ole ollut lisäpalveluista erillisiä rivejä, tarjoajat eivät ole voineet ottaa huomioon mahdollista lisäpalveluista maksettavaa palvelumaksua tarjousta tehdessään. Valittajan käsityksen mukaan vielä suurempi merkitys tarjoajien asemaan olisi sillä, mikäli kokouslounaat ja -päivälliset eivät olisikaan palvelumaksun piirissä.

Tarjouspyynnön epäselvyyttä osoittaa myös siinä esitettyjen kysymysten huomattava lukumäärä. Kysymyksiä on esitetty hankinnan kohteen, sopimusehtojen ja vertailuperusteiden osalta. Epäselvyyksien poistamiseksi hankintayksikön olisi pitänyt keskeyttää hankinta ja julkaista uusi tarjouspyyntö.

Hankintayksikkö on vastuussa tarjouspyynnön sisällöstä, eikä alalla toimivien valistuneiden tarjoajien pidä pystyä ylätason termeistä päättelemään tarjousvertailun laatukriteereitä. Laatuvertailu on ollut kokonaisuudessaan niin epäselvä, että kysymysten esittämisellä ei olisi saatu selvyyttä vertailuperusteista, eikä tähän ole ollut velvollisuutta.

Tarjoajat eivät ole voineet hankintapäätöksen perusteella saada selvyyttä siitä, miten piste-erot ovat muodostuneet ja onko tarjouksia ylipäätään arvioitu tarjouspyynnön mukaisilla perusteilla. Valittaja ei ole voinut tutustua voittaneen tarjoajan tarjoukseen ja arvioida hankintayksikön laatuvertailun lainmukaisuutta. Käsillä olevassa tilanteessa hankintayksiköllä on ollut korostunut perusteluvelvollisuus. Hankintapäätös ei ole sisältänyt riittäviä perusteluja asianosaisten valitustarpeen arvioimiseksi.

Erityisesti voittaneen tarjoajan tarjouksen hintaliitteen osalta tulee varmistaa tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus. Se, että valittaja saisi tietää voittaneen tarjoajan yksittäisten hintarivien tiedot, ei ole omiaan aiheuttamaan voittaneelle tarjoajalle merkittävää taloudellista haittaa.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö

on esittänyt lausumassaan, että tarjouspyyntö ei ole ollut Hansel Oy:n palvelumaksun laajuuden osalta valittajan vastaselityksessä väittämällä tavalla epäselvä ja ristiriitainen. Hankintayksikkö on yksilöinyt hankintamenettelyn aikana rivikohtaisesti, mistä palveluista Hansel Oy:n palvelumaksu peritään. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa hankinnan kohteen ja hankintamenettelyyn sovellettavien ehtojen määrittelemisessä. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole määritetty, että hankinnan kohde sisältäisi valittajan viittaamia pöytäliinoja tai kukka-asetelmia, vaan päinvastoin siinä on ilmoitettu, että ne eivät sisälly kokous- ja neuvottelukahvituksiin. Sillä, mitä muissa vastaavissa hankinnoissa on ilmoitettu sisältyvän hankinnan kohteeseen, ei ole asiassa merkitystä.

Tarjouspyynnön laatuvertailuperusteiden kohdan 1A otsikointi ja laatuvertailu eivät ole ristiriitaiset ja tulkinnanvaraiset. Otsikoinnissa on mainittu kohde-esimiehen sekä henkilöstön perehdyttäminen, ja arvostuksessa on mainittu edellä mainittujen työntekijöiden perehdytyksen selkeä ja konkreettinen prosessi. Myös kohde-esimies on työntekijä. Laatuvertailun otsikoiden ei ole tarkoitus määrittää sitä, mitä seikkoja laatuvertailussa arvostetaan, vaan arvostettavat asiat ja pisteytysmallit on kuvattu tarjouspyynnössä otsikoiden alla.

Tarjouspyynnön liitteissä 7 ja 7.2 todetun perusteella on ollut selvää ja ristiriidatonta, että laadullisesta vertailuperusteesta 3 on voinut saada sen kolmesta osa-alueesta enintään 15 pistettä, jotka on painotettu edelleen tarjouspyynnössä esitetyllä 25 prosentilla. Vertailuperusteen 3 painoarvo 25 prosenttia on todettu molemmissa mainituissa tarjouspyyntöasiakirjoissa, joten valittajan esittämää ristiriitaa vertailuperusteen 3 pisteiden suhteutuksesta ei ole.

Hankintayksikkö on paljoksunut valittajan oikeudenkäyntikulujen määrää ja pitänyt kohtuullisina kuluina enintään 2.500 euroa. Valittajan oikeudenkäyntikuluerittelyn mukaan se on vaatinut yhteensä 1.200 euroa kuluja toimenpiteistä markkinaoikeusprosessia edeltävältä ajalta sekä varannut 350 euroa lopputoimenpiteisiin, jotka kummatkaan eivät voi olla korvattavia oikeudenkäyntikuluja. Lisäksi valittajan valituksen ja vastaselityksen laatimiseen käytetty aika on ollut ylimitoitettu asian laatu ja laajuus huomioon ottaen.

Kuultava

on lisälausumassaan muun ohella esittänyt, että valittajan vaatimat hinnoittelutiedot ovat kuultavan toiminnassa kriittisimpiä liikesalaisuuksia.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen DPS-sopimusluonnoksen 12 luvun ja hankintayksikön palvelumaksua koskevaan tarjoajan lisäkysymykseen antaman vastauksen perusteella on ollut selvää, ettei Hansel Oy:n palvelumaksu koske koko myyntiä, vaan ainoastaan asiakkaan maksamia palveluita. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole ollut mitään epäselvyyttä.

Valittaja

on esittänyt lisälausumassaan muun ohella, että tarjoukset eivät ole olleet vertailukelpoisia, koska lisäpalveluista perittävää palvelumaksua ei ole pystytty huomioimaan tarjousta annettaessa.

Valittajan oikeudenkäyntikulujen määrä on tavanomainen ja kohtuullinen. Hankintayksikkö on omalla menettelyllään lisännyt oikeudenkäyntikulujen määrää. Valittajan jälkimmäisestä hankintapäätöksestä tekemä valitus ei ole ollut kaikilta osin samansisältöinen kuin ensimmäisestä kumotusta hankintapäätöksestä tehty valitus. Ajanjaksolla 1. — 7.11.2023 tehdyt toimenpiteet ovat liittyneet valitusprosessiin ja valitusperusteiden arviointiin. Hankintayksikkö ei ole valittajan pyynnöstä huolimatta ilmoittanut hankinnan arvoa. Oikeudenkäyntimaksun todellinen määrä on otettava huomioon osana valittajan oikeudenkäyntikuluja.

Hankintayksikkö

on esittänyt lisälausumassaan, että hankinnan kohteeseen ei ole sisältynyt valittajan väittämin tavoin mitään lisäpalveluita, joita ei olisi mainittu hintaliitteessä, kuten esimerkiksi valittajan vastaselityksessä viittaamia kukka-asetelmia ja pöytäliinoja. Hansel Oy:n palvelumaksu peritään DPS-palvelusopimuksen 12 luvussa mainituin tavoin hankintayksikön maksamista palveluista, mitä palveluja koskevat hintarivit hankintayksikkö on tarjoajan kysymykseen antamassaan vastauksessa yksilöinyt.

Valittaja

on esittänyt lausumassaan, että tarjouspyynnönkin mukaisesti hankinnan kohteeseen kuuluvat myös ravintola- ja kokouspalveluihin liittyvät erilliset lisäpalvelut.

Hankintayksikkö

on toimittanut markkinaoikeuden pyynnöstä hankinnan ennakoitua arvoa koskevaa selvitystä.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut asiassa dnro 370/2023

Valittaja on 6.10.2023 tehdystä hankintaoikaisupäätöksestä tiedon saatuaan vaatinut ainoastaan, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut. Näin ollen asian käsittely raukeaa pääasian osalta. Asiassa on siten enää kysymys valittajan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevasta vaatimuksesta.

Perustelut asiassa dnro 466/2023

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valittajan esittämän perusteella ensin arvioitava, onko valituksenalaista hankintaa koskeva tarjouspyyntö ollut hankintasäännösten vastainen. Tämän jälkeen asiassa on tarvittaessa arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tehdessään tarjousvertailun ja perustellessaan hankintapäätöksensä.

Valituksenalaisessa hankinnassa on kyse julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) liitteen E kohdassa 7 tarkoitettujen palvelujen hankinnasta, joka on toteutettu dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisenä hankintana. Hankintalain 107 §:n mukaan sen lisäksi, mitä I (1 — 31 §) ja IV (123 — 174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, liitteessä E lueteltuja palveluja koskeviin hankintoihin, jotka ovat arvoltaan vähintään 25 §:n 1 momentin 3 tai 4 kohdassa säädettyjen kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan hankintalain 12 luvun (107 — 115 §) säännöksiä.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 113 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa palvelun olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta.

Hankintalain 113 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 216) mukaan kyseiseen lainkohtaan soveltuu lain 104 §:ssä todettu. Viimeksi mainitun pykälän 1 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 212) on puolestaan todettu, että tarjouspyynnössä on ilmoitettava ne tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjouksen tekemisessä, kuten esimerkiksi hankintayksikön käyttämä hankintamenettely taikka hankintayksikön käyttämät tarjoajan soveltuvuutta koskevat ehdot. Tarjouspyyntö on laadittava niin selkeäksi, että tarjoajat voivat antaa sen perusteella vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 115 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Hinta-laatusuhteen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste sekä mahdolliset vertailuperusteet hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 115 §:n 1 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 217) mukaan kyseinen säännös vastaa lain 106 §:n 1 momentissa kuvattua. Viimeksi mainitun pykälän esitöissä (HE 108/2016 vp s. 214) on puolestaan todettu, että vertailuperusteiden asettamista on kuvattu lain 93 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa.

Hankintalain 93 §:n 4 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 202) mukaan hankintayksiköllä on harkintavaltaa siinä, miten se ennakkoon ilmoittaa käyttämänsä vertailuperusteet. Hankintayksikön pitää vähintään ilmoittaa varsinaiset vertailuperusteet kuten esimerkiksi hinta ja tekniset ominaisuudet ja niiden painoarvot kuten esimerkiksi ”hinta 50 prosenttia” ja ”tekniset ominaisuudet 50 prosenttia”. Hankintayksikkö voi esittää käyttämiensä laadullisten vertailuperusteiden alakriteerit painoarvoineen, mutta mikäli ne ovat pikemminkin varsinaisten vertailuperusteiden kuvailua tai määrittelyä kuin itsenäisiä alakriteerejä, ei kuvailun tai määritelmien painoarvoja tarvitse ilmoittaa. Hankintayksikkö ei kuitenkaan saa kesken tarjouskilpailun tai tarjousten vertailuvaiheessa lisätä, poistaa tai muuttaa etukäteen asettamiaan vertailuperusteita, niiden osatekijöitä ja painotuksia.

Hankintalain 154 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain vastaisesti, markkinaoikeus voi muun ohella kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan (1 kohta), kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä (2 kohta) ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä (3 kohta). Pykälän 4 momentin mukaan edellä 1 momentissa tarkoitettu seuraamus voidaan määrätä vain, jos lainvastainen menettely on vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen tai asianosaisen asemaan hankintamenettelyssä.

Tarjousten laadullisten vertailuperusteiden ja pisteytyksen ehtojen asettaminen tarjouspyyntöasiakirjoissa

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut tarjousten laadullisiksi vertailuperusteiksi asetettujen, tarjoajalta edellytettyjen kuvausten osalta epäselvä siten, että sen perusteella tarjoajat eivät ole tienneet, miten kuvauksia arvioidaan ja vertaillaan laadullisesti. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitettujen tarjousten laadullisten vertailuperusteiden otsikointi ja arvioinnin perusteet ovat myös valittajan mukaan ollut erityisesti kohdan 1.A osalta osittain epäselvät, ristiriitaiset ja tulkinnanvaraiset.

Hankintayksikkö ja kuultava ovat esittäneet, että tarjouspyyntö on ollut riittävän selvä ja yksiselitteinen siten, että ammattimainen tarjoaja on sen perusteella voinut ymmärtää, mihin seikkoihin tarjousten arviointi, pisteytys ja vertailu perustuu.

Tarjouspyynnön kohdan ”Laatu” ja ”Laadullinen vertailu” alakohdassa ”Kohteen kriteerin nimi” on todettu seuraavaa:

”Laatuvertailussa käytetään seuraavia vertailuperusteita 1. Asiakaskohteen haltuunottosuunnitelma 2. Asiakasyhteistyön ja sen kehittämisprosessin toimintasuunnitelma 3. Palvelukonsepti

Vertailuperusteiden 1 — 3 alakohdat enimmäispisteineen ja arvostuksineen on esitetty liitteessä 7 Laatuvertailu.

Tarjoajan laadulliset vertailupisteet saadaan laskemalla tarjoajan jokaisesta laadullisesta vertailuperusteesta vastaustensa perusteella saamat pisteet yhteen. Laadullisten vertailupisteiden määräytyminen on kuvattu tarjouspyynnön liitteessä ’7 Laatuvertailu’.

Tarjoaja lataa tähän tarjouspyynnön liitteen ’7 Laatuvertailu’ ohjeiden mukaan täytettynä.”

Tarjouspyynnön kohdan ”Päätöksenteon perusteet” alakohdassa ”Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valinta” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjouksista valitaan hinta-laatusuhteeltaan paras tarjous, jonka vertailuperusteet ovat

Hinta: Painoarvo 50 prosenttia

Laatu: Painoarvo 50 prosenttia.

Laadullinen vertailuperuste 1: Asiakaskohteen haltuunottosuunnitelma 13 pistettä ja Laadullinen vertailuperuste 2: Asiakasyhteistyön ja sen kehittämisprosessin toimintasuunnitelma 3 pistettä, yhteensä 16 pistettä, painoarvo 25 % tarjousten vertailussa

Laadullinen vertailuperuste 3: Palvelukonsepti (15 pistettä, painoarvo 25 % tarjousten vertailussa)”.

Saman kohdan alakohdassa ”Vertailun lopputulos ja toimittajavalinta” on todettu seuraavaa:

”Lopuksi hintapisteet ja laatupisteet lasketaan yhteen. Suurimman yhteenlasketun pistemäärän saanut tarjoaja valitaan sopimustoimittajaksi.”

Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kohteen kriteerit” on ilmoitettu laadun enimmäispisteiksi 50,00 ja laadun pisteiden laskentakaavaksi (tarjottu arvo / suurin annettu arvo) * maksimipisteet.

Tarjouspyynnön liitteenä 7 on ollut ”Pisteytettävät laatuselvitykset” -niminen asiakirja, jossa tarjoajaa on pyydetty antamaan pisteytettävät laatuselvitykset (pois lukien palvelukonsepti).

Liitteessä 7 on aluksi todettu seuraavaa:

”Laadullinen vertailuperusteet 1 Asiakaskohteen haltuunottosuunnitelma ja 2 Asiakasyhteistyön ja sen kehittämisprosessin toimintasuunnitelma pisteytetään kaavalla: tarjouksen pisteytyksen summa / pisteytyksen korkein summa * 25 (vertailuperusteiden 1 ja 2 pisteytyksen painoarvo tarjousten vertailussa).

Esim. Laadullinen vertailuperusteet 1 Asiakaskohteen haltuunottosuunnitelma ja 2 Asiakasyhteistyön ja sen kehittämisprosessin toimintasuunnitelma osalta tarjouksen A pisteytyksen summa on 16 pistettä (korkein) ja tarjouksen B pisteytyksen summa on 10 pistettä. Asiakastyytyväisyyskyselyjen tulokseltaan korkein tarjous A saa täydet 25 pistettä ja tarjous B saa 10 / 16 * 25 = 15,6 pistettä.

Laadullinen vertailuperuste 3 Palvelukonsepti osalta tarjoukset tullaan pisteyttämään tämän lomakkeen kohdassa Laadullinen vertailuperuste 3: Palvelukonsepti kuvatun mukaisesti. Tarjoajan tulee ladata tarjouksensa liitteeksi ohjeiden mukaan täytetty tarjouspyynnön liite ’Palvelukonsepti’/ ja ’ruokalista/ravintosisältölaskelmat’ 6 viikolta.

Tarjouksista tullaan hyväksymään kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous käyttäen seuraavia laadullisia vertailuperusteita. Selvityksien perusteella vertaillaan tarjoajien laadullisia ominaisuuksia tarjouspyyntöön ja tälle lomakkeelle kirjattujen pisteytysehtojen mukaisesti.

Kustakin kohdasta lasketut pisteet lasketaan yhteen ja näiden kokonaissumma on lopullinen laadullisten selvitysten pistemäärä = laatupisteet (max 50). ”

Liitteen 7 kohdassa ”Laadullinen vertailuperuste 1: Asiakaskohteen haltuunottosuunnitelma 13 pistettä ja Laadullinen vertailuperuste 2: Asiakasyhteistyön ja sen kehittämisprosessin toimintasuunnitelma 3 pistettä, yhteensä 16 pistettä, painoarvo 25 % tarjousten vertailussa” on todettu seuraavaa:

”Laadullinen vertailuperuste 1: Asiakaskohteen haltuunottosuunnitelma 13 pistettä

1.A) Kohteeseen kiinnitettävän kohde-esimiehen (esim. työnjohtajan/palveluesimiehen) perehdyttäminen kohteeseen ja tämän kohteen hankintasopimukseen sekä kohteen henkilöstön perehdyttäminen (5 pistettä)

1.A.2. Kuvaa, miten kohteen tarjousta varten kerättyjen tietojen ja tarjouspyynnössä ja tarjouksessa ilmoitettujen kohdekohtaisten tietojen siirtyminen tuotantoon varmistetaan konkreettisiksi toimenpiteiksi ko. kohteessa (3 pistettä)

Kohteen tietojen siirron osalta arvostetaan selkeää ja konkreettista prosessia, jolla työntekijät saavat käyttöönsä tiedot ja ohjeet, joiden avulla he voivat parhaan kykynsä mukaan noudattaa ko. kohteen palveluvaatimuksia.

Pisteytys: Kuvaus on erinomainen ja siinä on kattavasti selvitetty em arvostettavat asiat = (3) pistettä. Kuvaus on hyvä, mutta se voi sisältää pieniä puutteita, eikä se kokonaisuutena yllä erinomaiselle tasolle = (2) pistettä. Kuvaus on puutteellinen ja vastaa arvostettavia asioita vain osittain = (1) pistettä. Kuvaus on hyvin puutteellinen ja arvostettavia asioita ei ole huomioitu lainkaan = 0 pistettä.

1.B) Sijaisjärjestelysuunnitelma (5 pistettä)

1.B.1. Kuvaa, miten tarjoaja varmistaa sijaisjärjestelyjen sujuvan ja tehokkaan toimivuuden asiakkaan kohteessa erilaisissa tilanteissa (5 pistettä)

Vertailussa arvostetaan sijaisjärjestelyn toimenpiteitä, joiden avulla kohteen sovittu laatutaso kyetään ylläpitämään siten että asiakkaan toiminta on tehokasta ja sujuvaa. Lisäksi arvostetaan toimenpiteitä muissa sijaisjärjestelyjä vaativissa tilanteissa ilman että asiakkaalle syntyisi aiheetonta viivästystä tai järjestelyistä ylimääräistä työtä.

Pisteytys: Kuvaus on erinomainen ja siinä on kattavasti selvitetty em arvostettavat asiat = (5) pistettä. Kuvaus on hyvä, mutta se voi sisältää pieniä puutteita, eikä se kokonaisuutena yllä erinomaiselle tasolle = (3) pistettä. Kuvaus on puutteellinen ja vastaa arvostettavia asioita vain osittain = (1) pistettä. Kuvaus on hyvin puutteellinen ja arvostettavia asioita ei ole huomioitu lainkaan = 0 pistettä.

1.C) Asiakkaan rooli kohteen haltuunotossa ja alustava tiedotussuunnitelma haltuunotosta (3) pistettä

1.C.1. Kuvaa, mikä tulee olemaan asiakkaan rooli ja panostus yhteistyöhön haltuunottovaiheessa ja miten tarjoaja ottaa sen huomioon ja miten kohteen haltuunotosta tiedotetaan eri sidosryhmiä (3 pistettä)

Vertailussa arvostetaan realistista ja parhaan lopputuloksen saamiseksi järkevästi arviota siitä, mitä asioita asiakkaan tulee ottaa huomioon ja kuinka paljon aikaa asiakkaan on varattava ja miten tarjoaja toimii tilanteessa.

Tiedotussuunnitelman osalta arvostetaan sitä, miten eri sidosryhmät otetaan haltuunottoon liittyvässä tiedottamisessa huomioon ja miten eri sidosryhmien kannalta sujuva haltuunotto varmistetaan tiedotuksen keinoin.

Pisteytys: Kuvaus on erinomainen ja siinä on kattavasti selvitetty em arvostettavat asiat = (3) pistettä. Kuvaus on hyvä, mutta se voi sisältää pieniä puutteita, eikä se kokonaisuutena yllä erinomaiselle tasolle = (2) pistettä. Kuvaus on puutteellinen ja vastaa arvostettavia asioita vain osittain = (1) pistettä. Kuvaus on hyvin puutteellinen ja arvostettavia asioita ei ole huomioitu lainkaan = 0 pistettä.”

Liitteen 7 kohdassa ”Laadullisen vertailuperuste 2: Asiakasyhteistyön ja sen kehittämisprosessin toimintasuunnitelma (3 pistettä)” on todettu seuraavaa:

”2.A) Ravintolapalvelun kohdejohtaminen ja kehittäminen kohteessa (3 pistettä)

2.A.1 Kuvaa, miten esimies johtaa ja kehittää asiakkaalle tuotettavaa kohteen palvelua (3 pistettä)

Vertailussa arvostetaan menetelmiä, joilla voidaan tunnistaa ja nimetä kohteen palvelutyön kriittiset vaiheet ja kehittää kohteen palveluprosessia aktiivisesti ja suunnitelmallisesti asiakasnäkökulmasta yhteistyössä asiakkaan kanssa.

Pisteytys: Kuvaus on erinomainen ja siinä on kattavasti selvitetty em arvostettavat asiat = (3) pistettä. Kuvaus on hyvä, mutta se voi sisältää pieniä puutteita, eikä se kokonaisuutena yllä erinomaiselle tasolle = (2) pistettä. Kuvaus on puutteellinen ja vastaa arvostettavia asioita vain osittain = (1) pistettä. Kuvaus on hyvin puutteellinen ja arvostettavia asioita ei ole huomioitu lainkaan = 0 pistettä.”

Liitteen 7 kohdassa ”Laadullinen vertailuperuste 3: Palvelukonsepti (15 pistettä, painoarvo 25 % tarjousten vertailussa)” on todettu seuraavaa:

”Vertailuperusteena on tarjoajan ruokalista- ja /tai palvelukonseptiselvitys liittyen Asiakkaan määrittämiin palvelukonseptin osa-alueisiin.

Tarjoajalla on mahdollisuus esittää tarjouspyynnön liitteenä 7.2 olevalla lomakkeella Palvelukonsepti selvitys. Lisäksi Tarjoaja liittää tarjoukseen Ruokalistan 6 viikon ajalta.

Palvelukonseptin osa-alueita voivat olla esimerkiksi ruokalistakonseptiin, raaka-aineiden käyttöön, hävikin hallintaan, ravintosisältöön ja toimittajan palvelukonseptiin. Pisteitä voidaan antaa Asiakkaan asettamien minimivaatimuksien ja suosituksien täyttymisen ylittävältä osalta.

Laadullinen vertailuperuste 3 pisteytetään kaavalla: tarjouksen palvelukonseptin pisteytyksen tulos / palvelukonseptin pisteytyksen korkein tulos * 25 (palvelukonseptin pisteytyksen painoarvo tarjousten vertailussa).”

Tarjouspyynnön liitteen 7.2 ”Ravintolapalvelut asiakaskohtainen kilpailutus tarjouspyynnön” kohdassa ”Laadullinen vertailuperuste 3: Palvelukonsepti (painoarvo 25 %)” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Laadullinen vertailuperuste 3 Palvelukonsepti osalta tarjoukset tullaan pisteyttämään tämän lomakkeen kohdissa kuvatun mukaisesti. Tarjoajan tulee ladata tarjouksensa liitteeksi ohjeiden mukaan täytetty tarjouspyynnön liite ’Palvelukonsepti’ ja ’ruokalista ja ravintosisältölaskelmat’ 6 viikolta.

Tarjouksista tullaan hyväksymään kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous käyttäen seuraavia laadullisia vertailuperusteita. Selvityksien perusteella vertaillaan tarjoajien laadullisia ominaisuuksia tarjouspyyntöön ja tälle lomakkeelle kirjattujen pisteytysehtojen mukaisesti.

Kustakin kohdasta lasketut pisteet lasketaan yhteen ja näiden kokonaissumma on lopullinen laadullisten selvitysten (ja asiakastyytyväisyyskyselyn ja palvelukonseptin) pistemäärä = laatupisteet.”

Liitteessä 7.2 on esitetty laadullisen vertailuperusteen 3: Palvelukonsepti pisteytysten jakautumisen perusteet kohdittain seuraavasti:

Kohta 1, 5.1 Ruokalista (5 pistettä), 5.1 Ruokalistakonsepti kuvaus;

Kohta 2, 5.2 Raaka-aineet ja tuotteet (5 pistettä), 5.2. Raaka-aineiden ja tuotteiden hankintakonseptikuvaus;

Kohta 3, 5.3 Ravintosisältölaskelmat (5 pistettä), 5.3 Ravintosisältölaskelmat ja ravintosisällön seuranta-, ylläpito- ja kehittämistoimenpiteet.

Lisäksi kunkin edellä mainitun kohdan 1 — 3 osalta tarjouspyynnön liitteessä 7.2 on esitetty tarjoajalta edellytetty kuvaus sekä pisteytysperusteet. Kustakin kohdasta tarjoaja on voinut saada 0 — 5 pistettä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa määritellä tarjouspyyntöasiakirjoissa tarjousmenettelyn ehdot, hankinnan kohde ja hinta-laatusuhteen vertailuperusteet. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjousmenettelyn ehdot, hankinnan kohde ja tarjousten vertailuperusteet tulee kuitenkin kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa ja että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Nyt käsiteltävässä asiassa on tarjouspyynnössä ja sen liiteasiakirjoissa edellä kuvatusti ilmoitettu tarjousten laadulliset vertailuperusteet, vertailuperusteiden enimmäispisteet ja pisteytysehdot sekä ne seikat, joita tarjoajan on tarjouksessaan kuvattava laadullisten vertailuperusteiden arviointia ja pisteytystä varten.

Edellä todetusti tarjouspyynnön liitteessä 7 vertailuperusteen 1 kohdan 1.A osalta vertailuperusteeksi on otsikkotasolla ilmoitettu ”Kohteeseen kiinnitettävän kohde-esimiehen (esim. työnjohtajan/palveluesimiehen) perehdyttäminen kohteeseen ja tämän kohteen hankintasopimukseen sekä kohteen henkilöstön perehdyttäminen”. Alakohdassa 1.A.2. on tarjoajaa pyydetty kuvaamaan, miten kohteen tarjousta varten kerättyjen tietojen ja tarjouspyynnössä ja tarjouksessa ilmoitettujen kohdekohtaisten tietojen siirtyminen tuotantoon varmistetaan konkreettisiksi toimenpiteiksi kyseisessä kohteessa. Lisäksi tässä alakohdassa on todettu, että kohteen tietojen siirron osalta arvostetaan selkeää ja konkreettista prosessia, jolla työntekijät saavat käyttöönsä tiedot ja ohjeet, joiden avulla he voivat parhaan kykynsä mukaan noudattaa kyseisen kohteen palveluvaatimuksia.

Markkinaoikeus katsoo, että siitä huolimatta, että tarjousten laadullisen vertailuperusteen 1.A otsikossa mainittua kohde-esimiestä ei ole enää nimenomaisesti mainittu kyseisen kohdan alakohdassa 1.A.2 tarjoajalta pyydetyssä kuvauksessa eikä arvostusperiaatteissa, tarjouspyyntö on ollut ammattimaiselle tarjoajalle riittävän selvä ja yksilöity siltä osin, että kohdekohtaisten tietojen siirtymisellä työntekijöille tarkoitetaan tässä yhteydessä myös kohde-esimiehen perehdyttämistä. Alakohdassa 1.A.2 todetun perusteella on ammattimaiselle tarjoajalle ollut myös riittävän selvää, mitä seikkoja tarjoajan edellytetään kuvaavan kohde-esimiehen ja muun henkilöstön perehdyttämistoimenpiteiden osalta sekä mihin laadullisiin seikkoihin hankintayksikkö kiinnittää huomiota vertaillessaan ja pisteyttäessään vertailuperusteen 1.A osalta tarjoajien tarjouksia.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä asetettu tarjousten laadullisen vertailuperusteen 1 kohta 1.A on kuvattu sellaisella tarkkuudella, että tarjoajilla on ollut mahdollista saada etukäteen tieto siitä, mihin seikkoihin tarjousten laadullinen vertailu ja pisteytys kohde-esimiehen ja kohteen henkilöstön perehdyttämisen osalta perustuu ja millä perusteilla on mahdollista saada kohdasta 1.A pisteytystaulukon mukaiset pisteet.

Markkinaoikeus katsoo edelleen, että myös tarjouspyynnössä asetettujen laadullisen vertailuperusteen 1 kohtien 1.B ja 1.C, laadullisen vertailuperusteen 2 kohdan 2.A sekä laadullisen vertailuperusteen 3 kohtien 1 — 3 osalta tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetty koskien tarjoajilta edellytettyjä kuvauksia sekä tarjousten laadun vertailussa ja pisteytyksessä arvioitavia seikkoja ovat olleet riittävän selkeät siten, että niiden perusteella tarjoajilla, jotka ovat alan ammattimaisia toimijoita, on ollut mahdollista antaa vertailukelpoisia tarjouksia ja saada etukäteen tietoonsa, mihin niiden tarjouksissa kuvaamiin seikkoihin tarjousten laadullinen arviointi ja vertailu sekä pisteytys perustuu.

Valittaja on esittänyt tarjouspyynnön epäselvyyttä osoittavan myös se, että tarjouspyynnöstä on esitetty tarjousmenettelyn aikana huomattava määrä kysymyksiä liittyen hankinnan kohteeseen, sopimusehtoihin ja vertailuperusteisiin. Markkinaoikeus katsoo, että yksinomaan tarjousmenettelyn aikana tarjoajien esittämien kysymysten huomattavaa määrää tai kysymysten kohdistumista hankintamenettelyn keskeisiin ehtoihin ei voida pitää osoituksena sellaisesta tarjouspyynnön epäselvyydestä, jonka perusteella hankintamenettely tulisi keskeyttää.

Tarjouspyyntöasiakirjat ovat valittajan mukaan olleet ristiriitaiset laadullisen vertailuperusteen pisteytysehtojen osalta siltä osin, suhteutetaanko vertailuperusteesta 3 saadut pisteet tarjouspyyntöasiakirjoissa mainitulla laskentakaavalla vai otetaanko laatupisteinä huomioon vertailuperusteen 3 kohdista 1 — 3 saatujen pisteiden yhteissumma sellaisenaan ilman pisteiden suhteuttamista. Hankintayksikön mukaan tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole ollut väitettyä ristiriitaisuutta.

Liitteen 7 mukaan laadullisena vertailuperusteena 3 on ollut tarjoajan ruokalistaselvitys 6 viikon ajalta ja tämän lisäksi tai vaihtoehtoisesti tarjoajan palvelukonseptiselvitys, joka tarjoajan on tullut esittää tarjouspyynnön liitteenä 7.2 olevalla lomakkeella. Edellä kuvatusti tarjouspyynnön liitteen 7 mukaan laadullisen vertailuperusteen 3 enimmäispistemäärä on ollut 15 pistettä ja painoarvo 25 prosenttia tarjousten vertailussa. Tarjouspyynnön liitteen 7 mukaan laadullinen vertailuperuste 3 pisteytetään soveltamalla laskentakaavaa, jonka mukaan tarjouksen palvelukonseptin pisteytyksen tulos jaetaan palvelukonseptin pisteytyksen korkeimmalla tuloksella ja kerrotaan 25:lla, joka on tarjouspyynnössä ilmoitettu palvelukonseptin pisteytyksen painoarvo tarjousten vertailussa.

Tarjouspyynnön liitteen 7.2 mukaan laadullisen vertailuperusteen 3 osalta tarjoukset pisteytetään kyseisessä liitteessä 7.2 kuvatun mukaisesti ja tarjoajan antamien selvitysten perusteella vertaillaan tarjoajien laadullisia ominaisuuksia tarjouspyyntöön ja liitteeseen 7.2 kirjattujen pisteytysehtojen mukaisesti. Liitteessä 7.2 on esitetty, että kyseisen liitteen mukaisesti eri kohdista saadut pisteet lasketaan yhteen ja tämä kokonaissumma on lopullinen laadullisten selvitysten (ja asiakastyytyväisyyskyselyn ja palvelukonseptin) pistemäärä, joka on sama kuin tarjoajan laatupisteet.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä asetetun laadullisen vertailuperusteen 3 osalta tarjoajan pisteytyksen ehdot on tarjouspyynnön liitteissä 7 ja 7.2 esitetty epäselvästi. Liitteen 7 sanamuodon mukaan laadullinen vertailuperuste 3 pisteytetään ottamalla huomioon tarjoajan saamat pisteet, enimmäispisteet ja asetettu painoarvo. Liitteen 7.2 sanamuodon mukaan sitä vastoin vertailuperusteen 3 kohdista 1 — 3 saatujen pisteiden yhteenlaskettu kokonaissumma muodostaa lopullisen pistemäärän ja samalla tarjoajan laatupisteet. Liitteessä 7.2 ei ole ilmoitettu, että laadullisen vertailuperusteen 3 osalta tarjousten pisteytyksessä käytettäisiin liitteessä 7 ilmoitettua laskukaavaa tai että saadut pisteet suhteutettaisiin enimmäispisteisiin nähden.

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti myös muuttaessaan tarjouspyynnössä asetettuja laatuvertailun perusteita pisteytyksen osalta kesken hankintamenettelyn. Hankintayksikön mukaan se ei ole muuttanut laatuvertailun pisteytysperusteita, vaan vain korjannut tarjoajan kysymykseen antamassaan vastauksessa tarjouspyynnön laatuvertailun pisteytykseen sisältyneet ristiriitaiset kohdat. Hankintayksikön ja kuultavan mukaan tarjoajat ovat saaneet samaan aikaan tietoonsa hankintayksikön ilmoittamat tarjouspyynnön korjaukset, eikä kyseessä ole ollut olennainen virheellisyys, jonka perusteella hankinta olisi tullut keskeyttää ja käynnistää uusi hankintamenettely.

Tarjouspyynnön kohdan ”Lisätietokysymykset” alakohdassa ”Lisätiedot” on todettu seuraavaa:

”Tarjoajilla on mahdollisuus esittää tarjouspyyntöä koskevia kysymyksiä annettuun määräaikaan mennessä. Kysymykset tulee lähettää Tarjouspalvelussa välilehdellä ’Kysymykset ja vastaukset’, josta löytyvät myös kysymyksiin annetut vastaukset. [ — — ]. Tarjoajan vastuulla on käydä tutustumassa esitettyihin kysymyksiin ja niihin annettuihin vastauksiin.”

Tarjousmenettelyn aikana hankintayksikölle on esitetty sähköisessä tarjouspalvelussa seuraava lisätietokysymys koskien laatuvertailusta saatuja enimmäispisteitä:

”Liite 7 laatuvertailussa on väärät pisteytykset ja pisteytysten yhteissummat

Kohdassa: Laadullinen vertailuperuste 1: Asiakaskohteen haltuunottosuunnitelma 13 pistettä ja Laadullinen vertailuperuste 2: Asiakasyhteistyön ja sen kehittämisprosessin toimintasuunnitelma 3 pistettä, yhteensä 16 pistettä, painoarvo 25 % tarjousten vertailussa

Laadullinen vertailuperuste 1: Asiakaskohteen haltuunottosuunnitelma 13 pistettä

1.A) Kohteeseen kiinnitettävän kohde-esimiehen (esim. työnjohtajan/palveluesimiehen) perehdyttäminen kohteeseen ja tämän kohteen hankintasopimukseen sekä kohteen henkilöstön perehdyttäminen (5 pistettä)

1.A.2. Kuvaa, miten kohteen tarjousta varten kerättyjen tietojen ja tarjouspyynnössä ja tarjouksessa ilmoitettujen kohdekohtaisten tietojen siirtyminen tuotantoon varmistetaan konkreettisiksi toimenpiteiksi ko. kohteessa (3 pistettä).”

Hankintayksikkö on antanut tarjouspalvelussa edellä mainittuun lisätietokysymykseen seuraavan vastauksen (lähetetty 9.8.2023 kello 15.37):

”Kohdan teksti ja pisteet korjataan seuraavasti ja niiden esiintyessä muuallakin, käytetään tätä korjattua pistemäärää.

Laadullinen vertailuperuste 1: Asiakaskohteen haltuunottosuunnitelma 11 pistettä ja Laadullinen vertailuperuste 2: Asiakasyhteistyön ja sen kehittämisprosessin toimintasuunnitelma 3 pistettä, yhteensä 14 pistettä, painoarvo 25 % tarjousten vertailussa

Laadullinen vertailuperuste 1: Asiakaskohteen haltuunottosuunnitelma 11 pistettä

1.A) Kohteeseen kiinnitettävän kohde-esimiehen (esim. työnjohtajan/palveluesimiehen) perehdyttäminen kohteeseen ja tämän kohteen hankintasopimukseen sekä kohteen henkilöstön perehdyttäminen (3 pistettä)

1.A.2. Kuvaa, miten kohteen tarjousta varten kerättyjen tietojen ja tarjouspyynnössä ja tarjouksessa ilmoitettujen kohdekohtaisten tietojen siirtyminen tuotantoon varmistetaan konkreettisiksi toimenpiteiksi ko. kohteessa (3 pistettä)

Kohteen tietojen siirron osalta arvostetaan selkeää ja konkreettista prosessia, jolla työntekijät saavat käyttöönsä tiedot ja ohjeet, joiden avulla he voivat parhaan kykynsä mukaan noudattaa ko. kohteen palveluvaatimuksia.

Pisteytys: Kuvaus on erinomainen ja siinä on kattavasti selvitetty em arvostettavat asiat = (3) pistettä. Kuvaus on hyvä, mutta se voi sisältää pieniä puutteita, eikä se kokonaisuutena yllä erinomaiselle tasolle = (2) pistettä. Kuvaus on puutteellinen ja vastaa arvostettavia asioita vain osittain = (1) pistettä Kuvaus on hyvin puutteellinen ja arvostettavia asioita ei ole huomioitu lainkaan = 0 pistettä.”

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on edellä kuvatusti korjannut tarjousmenettelyn aikana tarjoajan lisätietokysymykseen antamallaan vastauksella julkaisemaansa tarjouspyyntöä siten, että laadullisen vertailuperusteen 1 kohdan 1.A enimmäispistemääräksi on aiemman 5 pisteen sijaan korjattu 3 pistettä. Tämän korjauksen seurauksena myös laadullisen vertailuperusteen 1 enimmäispistemääräksi on korjattu aiemman 13 pisteen sijaan 11 pistettä sekä laadullisten vertailuperusteiden 1 ja 2 yhteenlasketuksi enimmäispistemääräksi on korjattu aiemman 16 pisteen sijaan 14 pistettä.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön menettelyssä on ollut kyse tarjouspyynnön yhden laadullisen vertailuperusteen yhden kohdan enimmäispistemäärää koskevan numeerisen kirjausvirheen korjaamisesta sekä tästä johtuvien enimmäispistemääriä koskevien yhteenlaskuvirheiden korjaamisesta. Näiltä osin tarjouspyynnön virheellisyyden voidaan katsoa olleen luonteeltaan vähäisen.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti täsmentäessään tarjouspyyntöä tarjousmenettelyn aikana korjaamalla tarjouspyynnön vähäiset virheet.

Tarjouspyyntöaineiston väitetty epäselvyys ja ristiriitaisuus koskien Hansel Oy:n palvelumaksua

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä myös DPS-sopimuksen perusteella Hansel Oy:lle maksettavan palvelumaksun määräytymistavan osalta. Valittajan mukaan hankintayksikön vastaus tarjoajan kysymykseen koskien palvelumaksun kohdistumista on ollut ristiriitainen DPS-sopimusluonnoksen kanssa. Valittajan mukaan on jäänyt epäselväksi, miten tarjoajien tulee ottaa palvelumaksu huomioon kannattavuuslaskennassaan tarjousta laatiessaan erityisesti siltä osin, sisältyvätkö Hansel Oy:lle maksettavan palvelumaksun piiriin myös sellaiset hankinnan kohteeseen sisältyneet lisäpalvelut, joita ei ole mainittu tarjouspyyntöön liitetyllä hintalomakkeella kilpailutettavina tuotteina.

Hankintayksikkö ja kuultava ovat esittäneet, että tarjouspyyntö on ollut riittävän selvä ja yksiselitteinen sen osalta, miten Hansel Oy:lle maksettava palvelumaksu määräytyy, eikä hankintayksikön antama vastaus tarjoajan lisäkysymykseen ole ollut ristiriitainen DPS-sopimuksen kanssa.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan taustaa” on todettu, että hankinnan kohteena on tarjouspyynnön mukaisten ravintola- ja kokouspalveluiden ja niihin liittyvien erillisten lisäpalvelujen tuottaminen tarjouspyynnössä määritellyillä ehdoilla tarjouspyynnössä määriteltyihin hankintayksikön kohteisiin.

Tarjouspyynnön liitteenä 6 on ollut hintalomake, johon tarjoajien on tullut täyttää tarjoamiensa palvelujen hinnat kullekin eri palvelukohtaiselle riville. Valittaja on esittänyt markkinaoikeudessa, että hintalomakkeessa ei ole ollut erillisiä rivejä hankinnan kohteeseen liittyville lisäpalveluille, joita tavanomaisesti vastaavissa hankinnoissa ovat olleet esimerkiksi kukka-asetelmien ja pöytäliinojen sisällyttäminen kokoustilaisuuksien tilauksiin sekä muut hankintayksikön erikseen räätälöimät kokoustilaisuudet. Hankintayksikkö on esittänyt markkinaoikeudessa, että hankinnan kohteeseen ei ole sisältynyt mitään lisäpalveluja, joita ei olisi mainittu rivikohtaisesti tarjouspyynnön hintaliitteessä.

Tarjouspyyntöaineistoon on sisältynyt myös ”Ravintolapalvelut 2021 — 2025 (DPS)-Sopimus dynaamiseen hankintajärjestelmään osallistumisesta-MALLI” -niminen luonnos sopimukseksi dynaamiseen hankintajärjestelmään osallistumisesta. DPS-sopimusluonnoksen mukaan sen osapuolina ovat hankintayksikön ja palvelujen toimittajan lisäksi myös Hansel Oy. Palvelun toimittajalla on sopimusluonnoksessa tarkoitettu sitä tarjoajaa, jonka kanssa hankintayksikkö tekee dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisen kilpailutuksen jälkeen hankintasopimuksen.

Sopimusluonnoksen kohdassa 4 on todettu, että tämän dynaamisen hankintajärjestelmän kohteena ovat ravintolapalvelut ja niihin liittyvät lisäpalvelut.

Sopimusluonnoksen kohdassa 7 on muun ohella todettu, että Hansel Oy vastaa tämän dynaamisen hankintajärjestelmän ylläpidosta ja siihen liittyvästä sopimusyhteistyöstä suhteessa toimittajaan. Sopimusluonnoksen kohdassa 8 on muun ohella todettu, että toimittajalla on kokonaisvastuu tämän sopimuksen sekä hankintasopimusten mukaisten toimittajan velvoitteiden täyttämisestä hankintayksikköä ja Hansel Oy:tä kohtaan.

Sopimusluonnoksen kohdassa 11 ”Hinnat” on todettu seuraavaa:

”Palvelun hinta määräytyy Asiakkaan tekemän sisäisen kilpailutuksen perusteella.

Hinnat sisältävät luvussa ’Hanselin palvelumaksu’ tarkoitetun Hanselin palvelumaksun. Toimittajalla ei ole velvollisuutta maksaa palvelumaksua Palvelunkäyttäjien suoraan maksamista palveluista.”

Sopimusluonnoksen kohdassa 12. ”Hanselin palvelumaksu” on todettu seuraavaa:

”Toimittaja maksaa Hanselille palvelumaksun hankinnoista, jotka tehdään Toimittajalta tämän dynaamisen hankintajärjestelmän perusteella. Palvelumaksu peritään Ravintolapalvelut 2021 — 2025 dynaamisen hankintajärjestelmän perusteella tehdyistä Asiakkaiden maksamista palveluista. Toimittaja ei maksa palvelumaksua palvelunkäyttäjän suoraan maksamista palveluista.

Palvelumaksu lasketaan Toimittajan toimittamien tuotteiden ja palveluiden arvonlisäverottomasta kokonaislaskutuksesta (mukaan lukien kaikki maksutavat, myös korttiostot). Toimittaja ei ole velvollinen maksamaan palvelumaksua seuraavista Asiakkaiden hankinnoista tai hankintoihin liittyvistä kustannuksista: mahdollisista läpilaskutettavista eristä, tupakasta ja alkoholista.

Palvelumaksu on sopimuksentekohetkellä 1 % (palvelumaksu lasketaan verottomasta hinnasta ja siihen lisätään kulloinkin voimassa oleva arvonlisävero).”

Sopimusluonnoksen kohdassa 13 on säännelty toimittajan velvollisuudesta palvelumaksuraportointiin Hansel Oy:lle. Kyseisessä kohdassa on todettu muun ohella seuraavaa:

”Mikäli käy ilmi, että Toimittaja on myynyt dynaamiseen hankintajärjestelmään sisältyviä tuotteita ja/tai palveluita dynaamista hankintajärjestelmää käyttävälle Asiakkaalle, eikä ole niitä raportoinut, on Toimittajan välittömästi raportoitava myynti Hanselille. Tällaisesta myynnistä Hanselilla on oikeus veloittaa palvelumaksu kaksinkertaisena. [ — — ].”

Tarjousmenettelyn aikana hankintayksikölle on esitetty seuraava tarjoajan lisätietokysymys koskien Hansel Oy:n palvelumaksun määräytymistä:

”Pyydämme Tilaajaa vahvistamaan, maksetaanko Hanselin 1%:n palvelumaksu kaikista tuoteryhmistä ja koko liikevaihdosta vai pelkästään hintalomakkeen kilpailutetuista tuotteista? Tämä tieto vaikuttaa oleellisesti tarjoajan kannattavuuslaskentaan sekä tarjousten tasapuoliseen ja yhteismitalliseen vertailuun.”

Hankintayksikkö on vastannut kysymykseen seuraavasti:

”Ravintolapalvelut 2021 — 2025 DPS:n Liite 3 Sopimus dynaamiseen hankintajärjestelmään osallistumisesta, mukaisesti, Palvelumaksu peritään Ravintolapalvelut 2021 — 2025 dynaamisen hankintajärjestelmän perusteella tehdyistä Asiakkaiden maksamista palveluista. Toimittaja ei maksa palvelumaksua palvelunkäyttäjän suoraan maksamista palveluista.

Täten palvelumaksu tulee maksettavaksi SAMKin maksamista palveluista, jotka ovat kilpailutettu eli hintalomakkeen Kokous- ja neuvottelukahvitukset osiosta (rivit 39 — 54, sekä rivit 56 — 58, jos ne koskevat em. rivejä) ja automaattien palvelusta.

Kelatuetut lounaat, henkilöstölounaat, muut henkilöstön, opiskelijoiden tai vierailevien palvelun käyttäjäjien käyttämät palvelut (hintalomakkeen rivit 11 — 32 tai muut Toimittajan tarjoamat palvelut tai muut SAMKin hankkimat palvelut, joita ei tässä hankinnassa ole määritelty tai mainittu) ovat palvelunkäyttäjän suoraan maksamia eli niistä ei makseta palvelumaksua.”

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöaineistoon sisältyneen DPS-sopimusluonnoksen kohdissa 11 ja 12 on säännelty Hansel Oy:lle maksettavan palvelumaksun määräytymisestä. Kyse on ollut dynaamisen hankintajärjestelmän perustajan ja ylläpitäjän Hansel Oy:n määrittämästä maksusta, joka kyseisen järjestelmän sisäiseen kilpailutukseen osallistuvan tarjoajan on otettava sopimussuhteessaan ja tarjouksensa hinnoittelussa sellaisenaan huomioon.

Markkinaoikeus toteaa edelleen, että tarjouspyyntöaineistoon sisältyneen DPS-sopimusluonnoksen kohdassa 12 on määritetty Hansel Oy:lle maksettavan palvelumaksun piiriin kuuluviksi hankintayksikön dynaamisen hankintajärjestelmän perusteella tarjoajalta ostamat ja sille maksamat palvelut kyseisessä sopimuksen kohdassa mainituin poikkeuksin. Markkinaoikeus toteaa myös, että hankintayksikön tarjousmenettelyn aikana antama vastaus tarjoajan lisätietokysymykseen Hansel Oy:n palvelumaksuvelvoitteen piiriin kuuluvista palveluista on ollut DPS-sopimusluonnoksen kohdan 12 kanssa ristiriidassa siltä osin, että vastauksessa palvelumaksun on todettu koskevan vain niitä kilpailutettuja palveluja, jotka on mainittu tarjouspyynnön hintaliitteessä rivikohtaisesti. Hintaliitteessä ei ole rivikohtaisesti merkitty lisäpalveluja, joiden on kuitenkin tarjouspyynnössä todettu sisältyvän hankinnan kohteeseen.

Hankintayksikön antamat vastaukset tarjoajien lisätietokysymyksiin ovat osa tarjouspyyntöaineistoa. Hankintayksikön vastauksen ja DPS-sopimusluonnoksen ristiriitaisuudesta johtuen tarjoajalle on voinut olla tarjousta laatiessaan epäselvää, sisältyvätkö hankintayksikön mahdollisesti tarjoajalta sopimuskauden aikana tilaamat ja ostamat, hankinnan kohteeseen tarjouspyynnön mukaan kuuluvat muut palvelut, kuten sellaiset ravintola- ja kokouspalveluihin liittyvät erilliset lisäpalvelut, joita ei ole merkitty rivikohtaisesti tarjouspyynnön hintaliitteeseen, Hansel Oy:n perimän 1 prosentin suuruisen palvelumaksuvelvoitteen piiriin.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön 4.3.2024 antamassaan lisälausumassa esittämä, jonka mukaan valituksenalaiseen hankinnan kohteeseen ei ole sisältynyt hintaliitteeseen mainittujen palvelujen lisäksi mitään lisäpalveluja, on annettu vasta tarjousmenettelyn ja tarjousten jättämisen määräajan päättymisen jälkeen, eikä kyseiseen kannanoton voida siten katsoa korjanneen tarjouspyyntöaineistossa palvelumaksuvelvoitteen laajuuteen sisältynyttä ristiriitaisuutta ja epäselvyyttä. Markkinaoikeus toteaa myös, että tarjousmenettelyn ja tarjousten jättämisen määräajan päättymisen jälkeisellä valittajan ja Hansel Oy:n välisellä viestinnällä koskien palvelumaksun määräytymistä ei ole merkitystä tarjouspyyntöaineiston lainmukaisuuden arvioinnissa.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöaineiston edellä mainitusta ristiriitaisuudesta johtuen tarjoajille on tarjousta laatiessaan ollut epäselvää, mistä tarjoajan hankintayksikölle tarjoamista palveluista on maksettava Hansel Oy:lle DPS-sopimuksen perusteella palvelumaksua. Tarjoajan maksuvelvoitteen piiriin kuuluvien palvelujen laajuudella ja palvelumaksun määräytymisperusteilla voidaan katsoa olevan merkitystä tarjoajan määrittäessä hintojaan tarjoamilleen palveluille sekä tehdessään kustannuslaskentaa tarjouksen jättämistä harkitessaan. Lisäksi palvelumaksuvelvoitteen laajuus voidaan katsoa olennaiseksi ehdoksi ottaen huomioon, että sen virheellisestä tulkinnasta on ollut DPS-sopimuksen perusteella riskinä tarjoajalle maksun ja raportoinnin laiminlyönnistä aiheutuvana sanktiona myydyistä palveluista perittävä kaksinkertainen palvelumaksu ja siten taloudellinen menetys.

Markkinaoikeus katsoo edellä todetun perusteella, että tarjouspyyntöaineisto ei ole ollut Hansel Oy:lle DPS-sopimuksen perusteella maksettavan palvelumaksun piiriin kuuluvien palvelujen laajuuden osalta hankintalain edellyttämällä tavalla riittävän selvä ja yksiselitteinen siten, että tarjoajat olisivat voineet sen perusteella antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia, eikä hankintayksikön menettely ole siten ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjouskilpailussa.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan Hansel Oy:lle maksettavan palvelumaksun laajuudesta tarjouspyyntöaineistossa ilmoittaessaan hankintalain vastaisesti siten, että kyseinen menettely on voinut vaikuttaa tarjoajan asemaan hankintamenettelyssä.

Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Todettu hankintamenettelyn virheellisyys ja jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen erikseen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista valittajan väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintapäätöstä ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole pantu täytäntöön. Näin ollen valituksenalainen hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy aikoo edelleen toteuttaa ravintolapalveluja ja juoma-automaattipalveluja koskevan hankinnan Porissa ja Raumalla julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Tiedon antaminen asiakirjasta

Valittaja on vaatinut saada nähtäväkseen voittaneen tarjoajan tarjoukseen sisältyneitä tietoja, joiden hankintayksikkö ja kuultava ovat katsoneet sisältävän kuultavan liikesalaisuuksia. Kyseiset liikesalaisiksi merkitys tiedot ovat sisältäneet kuultavan yksikköhintoja sekä sen laatukuvauksen. Kun otetaan huomioon asiassa annettu pääasiaratkaisu, markkinaoikeus katsoo, ettei valittajalla ole asiassa enää oikeussuojan tarvetta, eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista. Edellä todetun perusteella markkinaoikeus hylkää valittajan vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen asioissa dnro 370/2023 ja dnro 466/2023

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Hankintayksikkö on edellä todetusti asiassa dnro 370/2023 hankintaoikaisuvaatimuksen perusteella tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä poistanut hankintapäätöksensä ja päättänyt korjata virheellisen menettelynsä vasta sen jälkeen, kun valittajan valitus on tullut vireille markkinaoikeudessa. Hankintayksikkö on perustellut hankintapäätöksensä poistamista sillä, että se on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tarjousten laadun vertailussa sekä hankintapäätöksen perustelemisessa. Hankintayksikkö on siten todennut menetelleensä virheellisesti osittain samoin perustein kuin mihin valittaja on valituksessaan viitannut.

Hankintayksikkö on todennut valittajan kohtuulliseksi oikeudenkäyntikulujen määräksi asiassa dnro 370/2023 enintään 3.000 euroa ja asiassa dnro 466/2023 enintään 2.500 euroa.

Asioiden lopputulos ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava molemmissa asioissa korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä asioiden laatu ja laajuus huomioon ottaen. Asian dnro 466/2023 lopputulos huomioon ottaen hankintayksikkö ja kuultava saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Asian käsittely asiassa dnro 370/2023 raukeaa pääasian osalta.

Asiassa dnro 466/2023 markkinaoikeus hylkää Juvenes Oy:n vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta.

Asiassa dnro 466/2023 markkinaoikeus kumoaa Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n 30.10.2023 tekemän hankintapäätöksen sekä kieltää sitä tekemästä hankintasopimusta kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 50.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n korvaamaan Juvenes Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla viivästyskorkoineen asiassa dnro 370/2023 ja 9.000 eurolla viivästyskorkoineen asiassa dnro 466/2023, sisältäen oikeudenkäyntimaksua vastaavan määrän. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää asiassa dnro 466/2023 Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n ja Compass Group Finland Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Asian dnro 370/2023 osalta muutoksenhakuoikeus koskee vain oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevaa ratkaisua.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Maarika Joutsimo ja Suvi Karlén-Savolainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.