Market Court voids public procurement decisions where a supplier fails to meet mandatory reference project requirements.

Asian tausta

Kansaneläkelaitos (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 28.4.2023 julkaistulla ja 19.5.2023 korjatulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta rakennusurakasta koskien Kansaneläkelaitoksen Jyväskylän toimitalon A-, B- ja C1-osien saneerausta.

Kansaneläkelaitos on 12.6.2023 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut P2V Rakennus Oy:n tarjouksen.

Kansaneläkelaitos on 26.6.2023 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä hyväksynyt Consti Korjausrakentaminen Oy:n hankintaoikaisuvaatimuksen, minkä jälkeen Kansaneläkelaitos on 27.6.2023 tekemällään hankintapäätöksellä sulkenut P2V Rakennus Oy:n tarjouskilpailusta ja valinnut Consti Korjausrakentaminen Oy:n tarjouksen.

Kansaneläkelaitos on 14.8.2023 tehdyllä yksikön päällikön ja hankintapäällikön päätöksellä hyväksynyt P2V Rakennus Oy:n hankintaoikaisuvaatimuksen, minkä jälkeen Kansaneläkelaitos on 17.8.2023 tehdyllä johtajan päätöksellä valinnut P2V Rakennus Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ylittänyt rakennusurakoiden EU-kynnysarvon.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Consti Korjausrakentaminen Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaiset päätökset, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 22.863,75 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se on valinnut P2V Rakennus Oy:n tarjouksen, vaikka tarjoaja ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettuja soveltuvuusvaatimuksia.

Hankinnan kohteena on ollut kokonaisalaltaan noin 3.500 neliömetrin Jyväskylän toimitalon A-, B- ja C1-osien sisätilojen ja tekniikan saneeraus. Tarjouspyynnössä on vaadittu tarjoajalta vähintään kahta referenssiä, joiden on tullut olla laadultaan ja laajuudeltaan hankinnan kohdetta vastaavia. Vähintään yhden referenssin on tullut olla korjausrakennushanke. Kunkin referenssin pinta-alan on tullut olla vähintään 2.000 neliömetriä, ja referenssikohteiden on tullut olla rakennustyypiltään rinnastettavissa hankinnan kohteeseen niin, että kyse on ollut vastaavasta työympäristöä sisältävästä rakennuksesta. Tarjouspyynnön perusteella on ollut selvää, että tarjoajalta on edellytetty nimenomaan aikaisempaa korjaus- ja saneerausosaamista laadultaan ja laajuudeltaan hankinnan kohdetta vastaavasta hankkeesta ja että nimenomaan korjausrakentamisen osuuden on tullut täyttää referenssille asetetut vaatimukset kohteen suuruus mukaan lukien. Toinen referenssi on voinut olla myös uudiskohde.

Voittaneen tarjoajan referenssi 2 on ollut halli, jossa toimii kuntosali ja myymälä. Kyse ei ole ollut rakennustyypiltään vastaavasta kohteesta, koska virallisen rakennusluokituksen mukaan liikerakennus ei ole toimistorakennus. Vaikka kuntosalilla ja myymälässä on mahdollisesti muutama työntekijä, se ei tee hallista toimistotilaa vastaavaa työympäristöä.

Vastine

Vaatimukset

Kansaneläkelaitos on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Voittaneen tarjoajan referenssit ovat täyttäneet tarjouspyynnössä referensseille asetetut vaatimukset.

Voittaneen tarjoajan referenssikohde 1 on sisältänyt korjausrakentamista yli 2.000 neliömetriä, joten se on voitu katsoa referenssivaatimukset täyttäväksi korjausrakennushankkeeksi. Se, että referenssikohteeseen on sisältynyt myös uudisrakentamista ei ole ollut kiellettyä. Valittajan viittaamilla hankkeen tilaajan julkaisemilla tiedotteilla ei ole asiassa merkitystä, sillä ne eivät ole osa voittaneen tarjoajan tarjousta tai muutakaan tarjouskilpailussa arvioitavaa tarjousmateriaalia. Myöskään referenssikohteen rakennuslupa ei kuulu tarjousasiakirjoihin, eikä rakennuslupa välttämättä edes kerro hankkeiden suoritus- ja laajuussisältöä, sillä luvan saaneiden rakennushankkeiden yhteydessä voidaan tehdä myös muita muutostöitä, jotka eivät liity rakennuslupaan tai jotka eivät edellytä sitä.

Voittaneen tarjoajan referenssikohteeseen 2 on sisältynyt vaadittua työympäristöä. Tarjouspyynnössä ei ole määritelty, kuinka suuren osuuden referenssikohteesta on tullut olla työympäristöä, joten myös liiketila, jossa on yksi tai useampi työpiste, on voinut olla hyväksyttävä referenssi. Ainoastaan asuin-, teollisuus- ja varastorakennukset ja niitä vastaavat rakennukset on tarjouspyynnössä rajattu hyväksyttävien referenssikohteiden ulkopuolelle. Valittajan viittaamalla virallisella rakennusluokituksella ei ole asian arvioinnissa merkitystä.

Kuultavan lausunto

P2V Rakennus Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.600 eurolla.

Voittaneen tarjoajan referenssit ovat täyttäneet tarjouspyynnössä asetetut referenssivaatimukset.

Referenssikohteessa 1 on ollut kysymys tarjouspyynnön tarkoittamalla tavalla korjausrakennushankkeesta siitä huolimatta, että samassa hankkeessa on tehty kohteeseen myös laajennusosa. Hankintayksikkö ei ole referenssivaatimuksissaan yksilöinyt, miten mitattava pinta-ala lasketaan. Referenssivaatimuksen sanamuodossa on viitattu kohteen pinta-alaan, ei saneerattavaan alaan. Lisäksi on ollut vähintään tulkinnanvaraista, voidaanko kohteen rakennuksen ulkopuolisia korjaustöitä laskea mukaan, koska kohteen ulkopuolista pinta-alaa ei ole suljettu pois ja kysymys on samassa kohteessa toteutetusta korjaustyöstä. Tarjouspyynnössä ei ole viitattu esimerkiksi huoneistoalaan tai mihinkään muuhun rajoittavaan mittaustapaan. Joka tapauksessa referenssikohteen 1 rakennuskohteen sisäpuolella saneerattu pinta-ala on ollut yli 2.000 neliömetriä. Julkiset tiedotteet ja niissä annetut tiedot, joihin valituksessa on viitattu, eivät ole olleet tarkkoja ja ne ovat sisältäneet myös vanhentunutta tietoa.

Referenssikohde 2 on vastannut teknisestä näkökulmasta vaativuudeltaan sekä muutoinkin nyt hankinnan kohteena olevaa urakkaa. Kohteessa on myös toimistotilaa eli se on työympäristöä sisältävä rakennus. Tarjouspyynnössä ei ole vaadittu, että referenssikohteiden olisi tullut olla vain ja ainoastaan toimistorakennuksia.

Molemmat referenssikohteet ovat olleet kokonaisurakoita, jotka ovat sisältäneet LVISAJ-työt.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnön sanamuodon mukaan korjausrakennushankkeena ilmoitetun referenssin on tullut täyttää referenssin koolle, vähintään 2.000 neliömetriä, ja arvolle, vähintään 5.000.000 euroa, asetetut vähimmäisvaatimukset nimenomaan korjausrakentamisen osalta.

Voittaneen tarjoajan referenssikohteen 1 korjausrakentamisen osuus ei ole ylittänyt 2.000 neliömetrin vaatimusta. Vajetta ei ole ollut mahdollista korjata jälkikäteen niin, että ilmoitettuun referenssiin on lisätty kyseisen referenssihankkeen ulkopuolisia yksittäisiä erillistöitä. Kyseiset erillistyöt ovat kohdistuneet muihin kuin referenssikohteeksi nimetyn kohteen tiloihin, joten niiden ei voida katsoa kuuluneen referenssikohteen kanssa samaan hankkeeseen, vaikka erillistyöt olisikin tehty samassa kiinteistössä kuin referenssihanke.

Referenssikohteesta 1 saatujen tietojen perusteella kohteeseen ei ole myöskään sisältynyt vaadittuja automaatio- ja jäähdytystöitä.

Lisäksi on epäuskottavaa, että voittaneen tarjoajan referenssikohteen 1 arvo olisi ollut hankkeen korjausrakentamisen osalta 7.500.000 euroa. Kyseiseen arvoon on oletettavasti sisältynyt korjausrakentamisen lisäksi myös referenssikohteen uudisrakentamisen osuus, joka on ollut huomattavasti suurempi osa hanketta. Jotta voittaneen tarjoajan referenssikohde 1 olisi ollut hyväksyttävissä korjausrakentamisreferenssiksi, olisi korjausrakentamisen osuuden tullut olla vähintään 5.000.000 euroa.

Voittaneen tarjoajan referenssikohde 2 ei ole ollut rakennustyypiltään toimistorakennukseen rinnastettavissa oleva, vastaava työympäristöä sisältävä rakennus. Kyseessä on liikerakennus, jota ei ole suunniteltu ihmisten työntekoa vaan tuotteiden tai palveluiden tarjontaa varten. Tämä on myös linjassa Tilastokeskuksen rakennusluokituksen kanssa. Hankinta-asiakirjojen perusteella on selvää, että referenssikohteen on tullut olla rakennettu käyttötarkoitukseltaan työntekijöitä ja työn tekemistä varten. Toimistorakennuksia ja vastaavia rakennuksia koskevat olennaisesti erilaiset rakennusmääräykset kuin liikerakennuksia. Hankinta-asiakirjoissa liikerakennuksia ei ole listattu hankinnan kohteen kanssa rakennustyypiltään vastaavaksi.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö

on esittänyt, että voittanut tarjoaja ei ole jälkikäteen korjannut tarjoustaan referenssikohteen 1 osalta lisäämällä siihen hankkeen ulkopuolisia töitä, vaan se on tarkentanut referenssikohteeseen kuuluneet, kohteen vastaanottajan vahvistamat korjausrakennustyöt. Hankintayksikön on ollut sallittua pyytää ja vastaanottaa tarjoajalta lisäselvitystä tarjouksessa ilmoitetun referenssin sisällöstä.

Tarjouspyynnössä on lueteltu rakennustyypiltään vastaaviksi katsottavia rakennuksia vain esimerkkeinä, eikä referenssikohteiden ole vaadittu olevan jotain tiettyä rakennustyyppiä. Tilastokeskuksen rakennusluokituksella ei ole asiassa merkitystä. Riittävää on ollut, että referenssikohde on sisältänyt työympäristöä riippumatta sen määrästä.

Referenssivaatimukset on laadittu täsmällisesti, yksiselitteisesti ja siten, että tarjouspyyntö on tuottanut yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Referenssivaatimusten sisällössä ei ole ollut mitään tulkinnanvaraa tai epäselvyyttä. Tarjouspyynnössä asetettu vaatimus referenssikohteen vähimmäisarvosta on koskenut kohteen urakoiden yhteenlaskettua arvoa, ei korjausrakentamisen osuutta. Kaikki ammattimaisesti toimivat tarjoajat ovat myös ymmärtäneet, että sekä uudis- että korjausrakentamista yhdessä sisältäneet kohteet ovat olleet hyväksyttyjä referenssejä. Tarjouspyynnössä ei ole tarkemmin määritelty näiden suhdetta korjausrakentamista koskevan referenssikohteen osalta.

Kuultava

on ilmoittanut, ettei sillä ole enää asiassa lausuttavaa.

Valittaja

on antanut lausuman.

Hankintayksikkö

on ilmoittanut, ettei sillä ole enää asiassa lausuttavaa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia 84 — 86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin.

Hankintamenettely keskeisiltä osin

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia Jyväskylän toimitalon A-, B- ja C1-osien muutostöiden kokonaisurakasta.

Tarjouspyynnön ESPD-lomakkeen IV osan: Valintaperusteet kohdassa C: Tekninen ja ammatillinen pätevyys hankintayksikkö on asettanut tarjoajille seuraavan referenssivaatimuksen:

”Tarjoajalla tulee olla tarjouksen jättöhetkellä viimeiseltä kahdeksalta (8) vuodelta vähintään kaksi (2) [kuitenkin enintään viisi (5)] hyväksytysti vastaanotettua referenssiä vähintään 5 miljoonan euron (alv 0 %) arvoisesta urakoinnista, jossa tarjoaja on ollut päätoteuttajana. Hankkeiden on tullut olla laadultaan ja laajuudeltaan hankinnan kohdetta vastaavia.

Vaatimukset hyväksyttäville referensseille:

- Vähintään yhden kohteen tulee olla korjausrakennushanke

- Kohteen pinta-alan tulee olla kooltaan rinnastettavissa (vähintään 2.000 m2)

- Kohteen urakoiden yhteenlaskettu taloudellinen kokoluokka on vähintään 5.000.000 euroa (alv 0 %)

- Kohteen tulee olla rakennustyypiltään rinnastettavissa, kuten toimistorakennus, koulurakennus, sairaala tai vastaava työympäristöä sisältävä rakennus (ei asuin-, teollisuus-, varastorakennus tai vastaava poikkeava)

- Urakkasuorituksen (sisältäen aliurakat ja/tai sivu-urakat) on pitänyt sisältää kaikkia urakoinnin osasuorituksia: Rak, LVISAJ

- Urakoitsijan suoritusosuus urakassa on ollut keskeinen ja urakoitsija on toiminut päätoteuttajana.”

Saman kohdan mukaan tarjoajan on tullut ilmoittaa referenssitoimituksiensa tiedot seuraavasti:

”Kirjoita kenttään "Kuvaus" a) rakennuskohteen nimi ja osoite, b) urakka-alueen laajuus m2, c) urakan työn sisällön ja rakennuskohteen kuvaus (rakennustoimenpiteet pääpiirteittäin, korjaus- vai uudiskohde, rakennustyyppi).

Kirjoita kenttään "Arvo" referenssiurakan taloudellinen kokoluokka euroina (alv 0 %).

Kirjoita kenttään "Päiväys" referenssiurakan luovutusajankohta muodossa kuukausi/vuosi.

Kirjoita kenttään "Vastaanottajat" referenssitoimituksen rakennuttaja ja yhteyshenkilön tiedot (nimi ja sähköpostiosoite).”

P2V Rakennus Oy on ilmoittanut tarjouksessaan kaksi referenssiä. Referenssikohteesta 1 annettujen tietojen mukaan kyseessä on ollut ammattiopiston saneeraus- ja muutostöitä koskeva urakka, jonka arvo on ollut 7.500.000 euroa ja joka on luovutettu 30.5.2023. Referenssikohteesta 2 annettujen tietojen mukaan kyseessä on ollut ”Uudisrakennus, liikerakennus (työympäristöä sisältävä rakennus)”, jonka arvo on ollut 5.650.000 euroa ja joka on luovutettu 31.1.2023.

Hankintayksikkö on 1.6.2023 pyytänyt P2V Rakennus Oy:tä täsmentämään tarjoustaan ilmoitettuja referenssejä koskevien tarjouspyynnössä edellytettyjen puuttuvien tietojen johdosta.

P2V Rakennus Oy on 1.6.2023 hankintayksikölle antamassaan vastauksessa ilmoittanut referenssikohteen 1 urakka-alueen laajuudeksi 5.400 neliömetriä ja kuvannut urakkaa seuraavasti:

”tavoitehintainen projektinjohtourakka, sisältäen rakentaminen talotekniikoineen, 3-kerroksinen koulu- ja liiketilarakennus, peruskorjaus-perusparannus-laajennus”.

Samassa vastauksessa P2V Rakennus Oy on ilmoittanut referenssikohteen 2 urakan olleen ”Rusta-myymälä ja GoGo kuntosali”, jonka urakka-alueen laajuus on ollut 3.990 neliömetriä ja kuvannut urakkaa seuraavasti:

”KVR urakka, sisältäen suunnittelut ja rakentamisen talotekniikoineen, 2-kerroksinen uudisrakennus.”

Hankintayksikkö on 12.6.2023 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut P2V Rakennus Oy:n tarjouksen.

Consti Korjausrakentaminen Oy on 19.6.2023 tehnyt edellä mainittua päätöstä koskevan hankintaoikaisuvaatimuksen, jonka johdosta hankintayksikkö on pyytänyt P2V Rakennus Oy:n referenssikohteen 1 vastaanottajalta lisätietoja siitä, mikä on ollut referenssikohteen 1 saneeraustöiden pinta-ala. Urakan vastaanottaja on ilmoittanut kohteen saneeraustöiden pinta-alaksi 1.307 neliömetriä.

Hankintayksikkö on 26.6.2023 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä sulkenut P2V Rakennus Oy:n tarjouskilpailusta, koska se on edellä mainitun referenssikohteen 1 pinta-alaa koskevan selvityksen perusteella katsonut, että P2V Rakennus Oy:n referenssikohde 1 ei ole täyttänyt vaatimusta vähimmäispinta-alasta eikä P2V Rakennus Oy ole siten täyttänyt soveltuvuusvaatimuksia. Tämän jälkeen hankintayksikkö on 27.6.2023 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Consti Korjausrakentaminen Oy:n tarjouksen.

P2V Rakennus Oy on 7.7.2023 tehnyt 27.6.2023 tehtyä hankintapäätöstä koskevan hankintaoikaisuvaatimuksen, jonka yhteydessä se on toimittanut hankintayksikölle sen referenssikohteen 1 vastaanottajan vahvistaman pohjapiirustuksen. Kyseisestä pohjapiirustuksesta on sen mukaan käynyt ilmi, että saneeraustöiden pinta-ala on ollut yli 2.000 neliömetriä.

Hankintayksikkö on 14.8.2023 tekemällään hankintaoikaisua koskevalla päätöksellä katsonut P2V Rakennus Oy:n täyttäneen asetetut soveltuvuusvaatimukset ja hyväksynyt sen tarjouksen tarjousvertailuun. Tämän jälkeen hankintayksikkö on 17.8.2023 tekemällään valituksenalaisella hankintapäätöksellä valinnut P2V Rakennus Oy:n tarjouksen.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta, koska se ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettuja tarjoajan teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevia vaatimuksia. Voittaneen tarjoajan ilmoittama referenssikohde 1 on ollut uudisrakennuskohde, ei tarjouspyynnössä vaadittu hankinnan kohdetta vastaava korjausrakennushanke. Lisäksi kyseisen kohteen korjausrakentamisen osuus ei ole ylittänyt tarjouspyynnössä referenssin koolle ja arvolle asetettuja vaatimuksia. Voittaneen tarjoajan referenssikohde 2 ei ole ollut rakennustyypiltään toimistorakennukseen rinnastettavissa oleva, vastaava työympäristöä sisältävä rakennus. Hankinta-asiakirjojen perusteella on ollut selvää, että referenssikohteen on tullut olla rakennettu käyttötarkoitukseltaan työntekijöitä ja työn tekemistä varten.

Hankintayksikkö on esittänyt, että referenssikohde on voinut sisältää myös uudisrakentamista eikä tarjouspyynnössä ole tarkemmin määritelty näiden suhdetta korjausrakentamista koskevan referenssikohteen osalta. Joka tapauksessa voittaneen tarjoajan referenssikohde 1 on sisältänyt korjausrakentamista yli 2.000 neliömetriä. Tarjouspyynnössä asetettu vaatimus referenssikohteen vähimmäisarvosta on koskenut kohteen urakoiden yhteenlaskettua arvoa, ei korjausrakentamisen osuutta. Voittaneen tarjoajan referenssikohteeseen 2 on sisältynyt vaadittua työympäristöä, jonka osuutta ei ole tarjouspyynnössä tarkemmin määritelty.

Kuultava on esittänyt, että sen referenssikohde 1 on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetut referenssivaatimukset. Referenssivaatimuksen sanamuodossa on viitattu kohteen pinta-alaan, ei saneerattavaan alaan. Hankintayksikkö ei ole myöskään referenssivaatimuksissaan yksilöinyt, miten mitattava pinta-ala lasketaan. Referenssikohde 2 on vastannut hankinnan kohteena olevaa urakkaa, sillä siinä on ollut myös toimistotilaa eli se on ollut työympäristöä sisältävä rakennus.

Valittajan valituksen johdosta asiassa on markkinaoikeudessa kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti katsoessaan voittaneen tarjoajan referenssit tarjouspyynnössä asetettujen vaatimusten mukaisiksi. Ottaen huomioon edellä esitetyt asianosaisten näkemykset referenssivaatimuksen arvioinnista, asiassa on ensin arvioitava, onko tarjouspyyntö ollut tältä osin hankintasäännösten mukainen.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on laaja harkintavalta määritellä hankintaa koskevat vaatimukset tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon hankintasäännösten vaatimukset tarjouspyynnön selvyydestä, ja asetettavien soveltuvuusvaatimusten tulee olla avoimia, syrjimättömiä ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia. Tarjoajat, jotka eivät täytä hankintasäännösten mukaisesti asetettuja ehdottomia soveltuvuusvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Soveltuvuusvaatimusten asettamisen ja niistä ilmoittamisen hankintasäännösten mukaisuutta arvioitaessa on merkitystä annettava sille, onko tarjouspyynnössä annettu tarjoajille riittävän selvät tiedot soveltuvuusvaatimusten sisällöstä ja niiden todentamiseksi vaaditusta selvityksestä. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että se tapa, millä referenssivaatimukset on tarjouspyynnössä asetettu, ei ole ollut edellä ilmenevin tavoin omiaan antamaan tarjoajille riittävän selvää kuvaa niiden sisällöstä ja niiden on katsottava jättäneen hankintayksikölle tältä osin käytännössä lähes rajoittamattoman harkintavallan mainittujen vaatimusten soveltamisessa. Tarjouspyyntö ei ole ollut omiaan turvaamaan hankintamenettelyn avoimuuden sekä tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteiden toteutumista.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on referenssivaatimuksia laatiessaan menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintalain 154 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain vastaisesti, markkinaoikeus voi muun ohella:

1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;

2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä;

3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen valituksenalaisina olevat päätökset voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja 17.8.2023 tehdyn päätöksen täytäntöönpano kieltää.

Mikäli Kansaneläkelaitos aikoo edelleen toteuttaa kyseessä olevan hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä, joka sisältää markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun. Asian näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultava saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Kansaneläkelaitoksen yksikön päällikön ja hankintapäällikön 14.8.2023 tekemän päätöksen Kela 9/451/2021 sekä Kansaneläkelaitoksen johtajan 17.8.2023 tekemän päätöksen 96/1/000/2023, Kela 9/451/2021, lukuun ottamatta siltä osin kuin mainituilla päätöksillä on tosiasiallisesti kumottu 12.6.2023 ja 27.6.2023 tehdyt hankintapäätökset. Markkinaoikeus kieltää Kansaneläkelaitosta tekemästä hankintasopimusta 17.8.2023 tehdyn päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 500.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Kansaneläkelaitoksen korvaamaan Consti Korjausrakentaminen Oy:n oikeudenkäyntikulut 16.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Kansaneläkelaitoksen ja P2V Rakennus Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Jenni Poropudas ja Teemu Matikainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.