Market Court dismisses bid protest but orders buyer to pay 3,000 EUR in court costs.

Asian tausta

AEL-Amiedu Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 27.1.2021 julkaistulla ja 19.2.2021 korjatulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta painotuotepalveluiden hankinnasta 24 kuukauden pituiselle ja sen jälkeen toistaiseksi jatkuvalle ajanjaksolle.

AEL-Amiedu Oy on 27.4.2021 tekemällään päätöksellä sulkenut Painonet Oy:n tarjouskilpailusta ja samana päivänä tekemällään hankintapäätöksellä valinnut erään tarjoajan tarjouksen.

Markkinaoikeus on 28.1.2022 antamallaan päätöksellä nro H19/2022 kumonnut AEL-Amiedu Oy:n 27.4.2021 tekemän päätöksen Painonet Oy:n sulkemisesta tarjouskilpailusta sekä AEL-Amiedu Oy:n samana päivänä tekemän hankintapäätöksen ja kieltänyt sitä tekemästä hankintasopimusta kyseisen hankintapäätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön.

AEL-Amiedu Oy on tehnyt 15.3.2022 päätöksen hankintamenettelyn keskeyttämisestä.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 240.000 euroa.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Painonet Oy on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hankintayksikön 15.3.2022 tekemän hankintamenettelyn keskeyttämispäätöksen ja velvoittaa sen korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 75.000 euroa.

Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.295,83 eurolla viivästyskorkoineen lisättynä oikeudenkäyntimaksulla.

Perustelut

Keskeyttämispäätös on hankintalainsäädännön vastainen, koska hankintayksiköllä ei ole ollut todellista perustetta eikä perusteltua syytä keskeyttämiselle. Hankinnassa on kysymys paino- ja tulostustuotteiden tuottamisesta ja toimittamisesta tilausten perusteella, ja palvelun käyttäjien tukipalvelu on tälle pääpalvelulle selvästi alisteinen. Käyttäjätukipalvelun referenssiehto on valittajan alkuperäisessä kilpailutuksessa antamassa tarjouksessa täyttynyt, koska tarjottu käyttäjätukipalvelu on ollut riidattomasti käytettävissä. Hankintayksikkö on syrjinyt valittajaa, koska se ei ole halunnut tehdä sen kanssa hankintasopimusta.

Hankintayksikön keskeytettyä hankintamenettelynsä valittaja ei sopimuskautena enää pääse painotuotepalvelujen toimittajaksi, vaikka sen olisi pitänyt tulla tarjouskilpailun perusteella edullisimmalla tarjouksellaan valituksi. Hankintayksikkö tulee velvoittaa tällä perusteella maksamaan valittajalle hankintalain mukainen hyvitysmaksu. Hankintayksikön menettely on ollut erityisen moitittavaa, mikä on erityinen syy ylittää hyvitysmaksun kymmenen prosentin osuus hankintasopimuksen arvosta.

Vastine

Vaatimukset

AEL-Amiedu Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.852,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksiköllä ei ole enää tarkoitusta toteuttaa hankintaa alkuperäisen tarjouskilpailun perusteella, koska tarjoajan referenssiä koskeva soveltuvuusvaatimus on osoittautunut tulkinnanvaraiseksi. Hankintayksikön uuden toimintamallin myötä kilpailutuksen kautta valittavalta toimittajalta edellytetty käyttäjätuki- ja neuvontapalvelu ei ole painotuotepalveluille alisteinen tukipalvelu, vaan keskeinen ja olennainen osa hankittavaa palvelua. Hankintayksikölle on ensiarvoisen tärkeää, että referenssitoimeksiannon asiakas on myös käytännössä hyödyntänyt konkreettisesti palveluntarjoajan käyttäjätukea. Hankintayksikön tarkoittama referenssivaatimus ei ole käynyt riittävän yksiselitteisesti esille tarjouspyynnöstä, mikä on sellainen virhe, jota ei voida korjata muutoin kuin keskeyttämällä hankinta ja käynnistämällä kokonaan uusi tarjouskilpailu. Hankinnan keskeyttämiselle on hankintalainsäädännössä tarkoitettu todellinen ja perusteltu syy.

Hankintayksikön keskeyttämispäätös ei vaikuta syrjivästi valittajaan tai muihin tarjoajiin. Hankintayksikkö haluaa tehdä sopimuksen kenen tahansa toimittajan kanssa, jolla on riittävää aikaisempaa kokemusta vastaavien käyttäjätukipalveluiden tuottamisesta. Käynnistyvässä uudessa kilpailutuksessa sekä valittaja että muut toimittajat voivat jättää tarjouksensa.

Valitus koskee keskeyttämispäätöstä eikä aikaisempaa tarjouskilpailua, joten hankintamenettelyn virheeksi ei voida katsoa markkinaoikeuden päätöksessä H19/2022 todettua aikaisempaa tarjouskilpailun virhettä. Keskeyttämispäätöstä koskeva menettely on ollut hankintalain mukainen ja virheetön. Keskeytettyä hankintamenettelyä on sen sijaan alusta asti rasittanut olennainen virhe tarjouspyynnön soveltuvuusvaatimuksessa, mistä johtuen vaatimus ei ole vastannut hankintayksikön tarkoitusta.

Vastaselitys

Valittaja on antanut vastaselityksen.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö

on antanut lausuman.

Valittaja

on antanut oikeudenkäyntikuluvaatimusta koskevan lausuman, jossa se on ensisijaisesti kiistänyt hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimuksen perusteettomana ja toissijaisesti katsonut, että kummankin osapuolen on kärsittävä omat oikeudenkäyntikulut vahinkonaan. Valittaja on esittänyt, että se hyväksyy määrällisesti hankintayksikön oikeudenkäyntikuluiksi 2.300 euroa, jonka ylimenevät kulut ja laskutustoimenpiteet se on kiistänyt tarpeettomina, perusteettomina ja kohtuuttomina.

Hankintayksikkö

on antanut oikeudenkäyntikuluvaatimusta koskevan lausuman.

Valittaja

on antanut kuluvaatimuksen sekä kuluvaatimuksen täydennyksen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti keskeyttäessään hankintamenettelyn.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 125 §:n 1 momentin mukaan hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä.

Hankintalain esitöissä (HE 108/2016 vp s. 223) todetun mukaan lain 125 § on säilynyt muuttumattomana aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 73 a §:ään (699/2011) nähden.

Säännöksen esitöissä (HE 182/2010 vp s. 22) on edelleen todettu, että hankintamenettelyn keskeyttämiseen on oikeuskäytännössä suhtauduttu suhteellisen sallivasti eikä säännöksellä ole ollut tarkoitus tiukentaa vallinnutta tulkintakäytäntöä. Hyväksyttävänä hankinnan keskeyttämisen perusteena on oikeuskäytännössä pidetty muun ohella tarjouspyynnön osoittautumista tulkinnanvaraiseksi tai virheelliseksi.

Talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 48/2010 vp s. 4) on lisäksi todettu, ettei hankintamenettelyn keskeyttäminen edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että hankintayksiköllä ei ole ollut todellista ja perusteltua syytä keskeyttää hankintamenettelyä. Valittajan mukaan keskeyttämällä hankintamenettelyn hankintayksikkö on menettelyt hankintasäännösten vastaisesti ja valittajaa syrjivästi.

Hankintayksikkö on esittänyt, että sillä on ollut todellinen ja perusteltu syy keskeyttää valituksen kohteena oleva hankintamenettely, eikä sen menettely ole ollut valittajaa syrjivää.

Hankintayksikkö on perustellut hankintamenettelyn keskeyttämistä 15.3.2022 tekemässään päätöksessä muun ohella seuraavasti:

”Hankintasopimukseen liittyy merkittävä toimintamallin muutos, kun hankintayksikössä otetaan käyttöön sähköinen tilausjärjestelmä painotuotteiden ja tulostuspalveluiden tilaamiseen. Kysymys on siis hankintayksikön perustehtävän kannalta oleellisen ja välttämättömän palvelun tuottamisesta uudella tavalla. Muutoksen onnistunut ja tehokas läpivienti edellyttää riittävää ja asiantuntevaa käyttäjätukea, mihin hankintayksiköllä ei ole itsellä resursseja. Hankintayksikölle on tärkeää, että referenssitoimeksiannon asiakas on käytännössä hyödyntänyt referenssitoimeksiantoon sisältyvää käyttäjätukea.

Hankintayksikkö ei ole tarkoittanut asettaa hankintamenettelyssä markkinaoikeuden tulkinnan mukaista referenssivaatimusta eli hankintayksikön tarkoittama referenssivaatimus ei ole käynyt riittävän yksiselitteisesti esille tarjouspyyntöasiakirjoista. Näin ollen hankintamenettelyssä on olennainen virhe, jota ei voi korjata muutoin, kuin keskeyttämällä hankinta ja käynnistämällä uusi tarjouskilpailu.”

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on laaja harkintavalta päättää hankinnoistaan omalta kannaltaan tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Hankintamenettelyn keskeyttäminen ei ole hankintasäännösten vastaista, mikäli hankintamenettelyn keskeyttämiseen on todellinen ja perusteltu syy eikä menettelyllä loukata syrjinnän kiellon ja yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Keskeyttämispäätöksen tekeminen ei myöskään edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa. Hankintamenettelyn keskeyttämisen edellytyksenä oleva todellinen ja perusteltu syy voi johtua muun ohella hankintayksikön omasta toiminnasta tai laiminlyönnistä aiheutuvasta hankintamenettelyn virheellisyydestä.

Hyväksyttävänä hankintamenettelyn keskeyttämisen perusteena on hankintalainsäädännön esitöissä ja oikeuskäytännössä pidetty muun ohella sitä, että tarjouspyyntö on osoittautunut tulkinnanvaraiseksi tai virheelliseksi. Markkinaoikeus on aiemmassa samaa hankintaa koskevassa ratkaisussaan tulkinnut tarjouspyynnön sanamuodon perusteella tarjoajan käyttäjätukipalveluja koskevan referenssivaatimuksen sisällöltään laajemmaksi kuin mikä on ollut hankintayksikön oma tulkinta ja tahtotila kyseisestä vaatimuksesta. Tarjouspyynnössä on näin ollen ollut tarjoajan soveltuvuusvaatimuksen osalta tulkinnanvaraisuutta ja epäselvyyttä.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa asettaessaan tarjoajan soveltuvuutta koskevia vaatimuksia, koska hankintayksikön tulee varmistua toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta sellaisena kuin hankintayksikkö on sen tarkoittanut toteuttaa. Hankintayksiköllä on siten oikeus keskeyttää hankintamenettely havaitessaan tarjouspyynnössään omasta mielestään tulkinnanvaraisen tai epäselvän soveltuvuusvaatimuksen. Tämä koskee myös tilannetta, jossa hankintayksikkö vasta hankintapäätöksen tekemisen jälkeisessä valitusprosessissa havaitsee, ettei se ole onnistunut asettamaan tarjouspyynnössään riittävän selkeää ja yksiselitteistä soveltuvuusvaatimusta.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on keskeytetyssä hankintamenettelyssä perustellusti voinut pitää tarjouspyynnössä asettamaansa käyttäjätukipalveluja koskevaa referenssivaatimusta tulkinnanvaraisena ja siten epäonnistuneena tarjoajan soveltuvuusvaatimuksena. Tarjouspyynnön tulkinnanvaraisuus on hankintalain 125 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla todellinen ja perusteltu syy hankintamenettelyn keskeyttämiselle. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole todettavissa, että hankintayksikkö olisi hankintamenettelyn keskeyttäessään menetellyt valittajaa tai muita tarjouskilpailuun osallistuneita tarjoajia kohtaan syrjivästi tai muutoin epätasapuolisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Painonet Oy:n korvaamaan AEL-Amiedu Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Hannamaria Nurminen ja Maarika Joutsimo.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.