Market Court dismisses procurement bid protest, ruling tender process valid despite missing license document clarification.

Asian tausta

Varsinais-Suomen hyvinvointialue (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 7.4.2023 julkaistulla ja 3.5.2023 korjatulla sosiaalipalveluja ja muita erityispalveluja koskevalla hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta liitteen E kohdan 1 mukaisesta terveysasemien lääkemääräysten käsittelyn ostopalveluhankinnasta ajalle 1.7.2023 — 30.6.2025 ja mahdolliselle kahdelle yhden vuoden optiokaudelle 1.7.2025 — 30.6.2026 ja 1.7.2026 — 30.6.2027.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen hankintapäällikkö on 9.6.2023 tekemällään päätöksellä 103/2023 sulkenut Puumedi Hammaslääkärit Oy:n tarjouskilpailusta.

Puumedi Hammaslääkärit Oy:n toiminimi on 17.3.2023 alkaen ollut Puumedi Oy, joten siitä käytetään jäljempänä tätä nimeä.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen hankintapäällikkö on 9.6.2023 tekemällään päätöksellä 104/2023 valinnut varsinaiseksi palveluntuottajaksi Solo Health Oy:n ja varapalveluntuottajaksi Mehiläinen Terveyspalvelut Oy:n.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 4.800.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Puumedi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen, kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta tai muullakaan tavalla jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 9.357,50 eurolla sisältäen oikeudenkäyntimaksun määrän viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, koska se ei ole pyytänyt lisäselvitystä valittajan tarjoukseen liitetystä väärästä lupa-asiakirjasta. Valittaja on erehdyksessä liittänyt tarjoukseensa väärän lupa-asiakirjan, joka on koskenut hammaslääkäripalveluiden tuottamista. Valittajalla on ollut tarjouksen jättöhetkellä lupa lääkäripalveluiden tuottamisesta avohoidossa ja tarkoituksena on ollut liittää tämä lupa-asiakirja tarjoukseen.

Hankintayksikkö on esittänyt valittajalle ja sen voimavara-alihankkijalle itsenäiset lisäselvityspyynnöt. Hankintayksikkö ei ole valittajaa koskevassa lisäselvityspyynnössä pyytänyt täsmennystä lupavaatimuksia koskevaan edellytykseen. Voimavara-alihankkijalle osoitettu lisäselvityspyyntö on koskenut lähinnä sitä, toimiiko se valittajan luvan alla. Valittajaan kohdistunut lisäselvityspyyntö olisi tullut ulottaa koskemaan lupavaatimuksia. Täsmennyksen pyytäminen ei olisi muuttanut valittajan tarjousta toiseksi, koska valittaja on jo tarjouksessaan vakuuttanut, että sillä on lupavaatimusten mukainen lupa. Lisäselvityspyynnön ulottaminen koskemaan lupavaatimuksia ei myöskään olisi antanut sellaista vaikutelmaa, että valittajaa olisi suosittu muiden tarjoajien kustannuksella.

Tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, koska siinä ei ole yksilöity riittävällä tarkkuudella tarjoajalta vaadittavaa lupaa.

Vastine

Vaatimukset

Varsinais-Suomen hyvinvointialue on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.060 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjoaja vastaa jättämästään tarjouksesta. Tarjouspyynnössä vaadittu lupa-asiakirja on ollut ehdoton vaatimus kilpailutuksessa. Hankintayksikkö ei ole voinut pyytää tarjoajaa toimittamaan tällaista kokonaan puuttuvaa olennaista asiakirjaa, joka olisi tullut liittää tarjoukseen.

Kuultavien lausunnot

Solo Health Oy

on ilmoittanut, ettei sillä ole asiassa lausuttavaa.

Mehiläinen Terveyspalvelut Oy

on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 500 eurolla viivästyskorkoineen.

Mehiläinen Terveyspalvelut Oy on esittänyt, että valittaja ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettua lupavaatimusta. Valittaja on siten tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Valittaja ei lisäselvityspyyntöjen jälkeenkään ole toimittanut kopiota tarjoamansa palvelun edellyttämästä luvasta. Hankintayksikkö on nimenomaisesti 31.5.2023 lähettämällään lisäselvityspyynnöllä pyytänyt valittajaa toimittamaan tarjouspyynnön edellyttämän kopion luvasta.

Tarjouspyyntö on ollut selkeä ja yksiselitteinen. Alalla toimivan ammattimaisen toimijan on tullut ymmärtää, mitä palvelua tarjouspyynnöllä hankitaan, ja että tarjouspyynnössä pyydetään juuri kyseisen hankittavan palvelun tuottamisen edellyttämää lupaa. Tarjouspyynnön lupaehtoa koskevan vaatimuksen täsmällisempi esittäminen ei edes olisi mahdollista.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että pelkän ilmeisen huolimattomuusvirheen johdosta väärän liitetiedoston liittämistä muuten asianmukaisesti tehtyyn tarjoukseen on pidettävä niin epäolennaisena virheenä, että se on ollut mahdollista korjata tarjousta täsmentämällä. Kysymys ei ole ollut sellaisesta muutoksesta, joka olisi muuttanut valittajan tarjouksen toiseksi. Kyseistä liitettä ei ole käytetty tarjousten vertailussa.

Valittajalla ei ole hankintayksikön täsmennyspyyntöjen esittämistavan ja sisällön perusteella ollut syytä epäillä, että tarjoukseen liitetyissä lupa-asiakirjoissa on ollut jotakin vikana. Hankintayksikkö on pitänyt valittajan tarjousta vain siinä määrin tarjouspyyntöä vastaamattomana, että se oli vielä korjattavissa valittajalle tehtävällä täsmennyspyynnöllä. Täsmennyspyynnön olisi pitänyt koskea kaikkia valittajan tarjouksen täsmennystä edellyttäviä kohtia.

Hankintayksikön toiminta on ollut hallintolaista ilmenevän luottamuksensuojaperiaatteen vastaista. Koska hankintayksikkö on pyytänyt valittajalta täsmennystä vain tietyiltä osin, valittaja on voinut perustellusti olla siinä käsityksessä, että annettuaan pyydetyt täsmennykset sen tarjouksen on täytynyt tulla tarjouspyyntöä vastaavaksi.

Hankinnan kohteen kuvaus on tehty puutteellisesti tarjouspyynnössä. Tarjouspyynnössä ei ole yksiselitteisesti ilmoitettu, mitä lupaa tarjoajalta on edellytetty.

Hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimus on ensisijaisesti hylättävä perusteettomana. Toissijaisesti valittaja on paljoksunut hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimusta. Mehiläinen Terveyspalvelut Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimus on hylättävä perusteettomana.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö

on esittänyt, että valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut käyttävänsä yhtiön henkilöstön ammatillisen pätevyyden täyttymisessä voimavara-alihankkijaa. Koska valittaja oli toimittanut hankintayksikölle väärän lupa-asiakirjan, hankintayksikölle on ollut epäselvää, aikooko valittaja käyttää tätä aiemmin ilmoittamaansa voimavara-alihankkijaa myös lupavaatimuksen täyttymisen edellytyksiin taikka onko heillä vaadittava lupahakemus vireillä, jolloin heillä olisi aikaa toimittaa vaadittu lupa taikka selvitys luvan täyttymisen edellytyksistä 1.7.2023 mennessä kuten tarjouspyynnössä ja lisäselvityspyynnössä 31.5.2023 todetaan.

Lisäselvityksen pyytämisvaiheessa olisi ollut mahdollista, että valittaja olisi aikonut käyttää voimavara-alihankkijan yleislääkäreitä suorittamaan joko kaikki hankinnan kohteena olevat palvelut, taikka osan niistä. Vasta 31.5.2023 lähetetyn lisäselvityspyynnön jälkeen on selvinnyt, että valittaja ei täytä tarjouspyynnössä asetettuja edellytyksiä kokonaisuudessaan, koska se ei ole toimittanut vaadittavaa lupa-asiakirjaa eikä sillä myöskään ole ollut tarkoitus käyttää ilmoitetun voimavara-alihankkijan palveluja suorittavana voimavarana.

Hankintayksikkö ei ole lisäselvityspyynnöllä pyytänyt valittajalta tarjouspyynnössä vaadittua lupa-asiakirjaa.

Hankintayksikkö ei ole toiminut syrjivästi, kun se täsmennyksiä pyytäessään ei ole pyytänyt valittajaa täydentämään sen tarjousta kokonaan puuttuvien tietojen osalta. Hankintayksikkö ei ole myöskään käyttänyt sille tarjousten täydentämisessä kuuluvaa harkintavaltaa virheellisesti, kun se ei ole täydennyttänyt valittajan tarjousta kokonaan puuttuvien tietojen osalta, vaikka hankintayksikkö onkin pyytänyt valittajalta muuta selvitystä.

Hankintayksikön uudesta selvityksestä on saanut sellaisen kuvan, että se olisi varannut valittajalle tilaisuuden täydentää tarjoustaan lupavaatimusten osalta siinä tilanteessa, mikäli valittaja olisi tarkoittanut toteuttaa palvelun kokonaan sen voimavara-alihankkijan toimesta. Koska hankintayksikkö olisi hyväksynyt lupaedellytystä koskevien tietojen täydentämisen tietyllä tavalla, olisi sen myös täytynyt täsmennyttää virheellistä lupa-asiakirjaa koskeva epäselvyys.

Hankintalain täsmennyspyyntöä koskevia säännöksiä on tulkittava siten, että hankintayksikön on pyydettävä täsmennystä kaikkien epäselvien seikkojen osalta tai muutoin hylättävä epäselvä tarjous. Lisäksi hallintolain 22 §:n 1 momentin toisessa virkkeessä esitettyä voidaan soveltaa analogisesti hankintamenettelyssä tehtävän täsmennyspyynnön sisältöön. Täsmennyspyynnössä olisi tullut yksilöidä vähintäänkin se, millä perusteella hankintayksikkö on pitänyt tarjousta puutteellisena. Lisäksi täsmennyspyynnöt olisi pitänyt kohdistaa suoraan tarjoajalle eli valittajalle.

Valittaja on vaatinut hankintayksikköä korvaamaan lisälausuman antamisesta aiheutuneet arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.437,50 eurolla viivästyskorkoineen riippumatta siitä, kuinka oikeudenkäyntikulut on asiassa muutoin korvattava. Hankintayksikkö on vähintään huolimattomuuttaan ilmeisen tarpeettomasti pitkittänyt oikeudenkäyntiä esittämällä uutta selvitystä myöhemmin kuin se olisi ollut esitettävissä. On kohtuutonta, että valittaja joutuisi vastaamaan sellaisista kuluista, jotka ovat johtuneet yksinomaan siitä, että hankintayksikkö on muuttanut asiassa kantaansa ilman hyväksyttävää perustetta.

Hankintayksikön päivittynyt oikeudenkäyntikuluvaatimus on ensisijaisesti hylättävä perusteettomana. Toissijaisesti valittaja on paljoksunut hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimusta. Hankintayksikön kohtuullisina oikeudenkäyntikuluina on pidettävä 600 euroa.

Hankintayksikkö

on antanut asiassa oikeudenkäyntikuluja koskevan lausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja arvioinnin oikeudelliset lähtökohdat

Asiassa on valituksen perusteella arvioitava, onko tarjouspyyntö ollut epäselvä siinä asetetun lupavaatimuksen osalta ja onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta varaamatta sille tilaisuutta korjata tarjoustaan siihen liitetyn virheellisen lupa-asiakirjan osalta.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 107 §:n mukaan sen lisäksi, mitä I (1 — 31 §) ja IV (123 — 174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, liitteessä E lueteltuja palveluja koskeviin hankintoihin, jotka ovat arvoltaan vähintään 25 §:n 1 momentin 3 tai 4 kohdassa säädettyjen kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan hankintalain 12 luvun (107 — 115 §) säännöksiä.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 113 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Pykälän 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa palvelun olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja.

Hankintalain 113 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 216) mukaan kyseiseen lainkohtaan soveltuu lain 104 §:ssä todettu. Esitöissä on puolestaan 104 §:n 2 momentin osalta todettu (HE 108/2016 vp s. 212‒213), että hankintayksikkö voi pyytää täydennyksiä ja täsmennyksiä tarjouksiin ja osallistumishakemuksiin 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Hankintalain 113 §:n 2 momentin tulkintaan sovellettavan hankintalain 74 §:n 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Hankintalain 114 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä vaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia.

Hallintolain 5 §:n 1 momentin mukaan, jos muussa laissa on hallintolaista poikkeavia säännöksiä, niitä sovelletaan hallintolain asemasta. Koska hankintalaissa on edellä kuvatuin tavoin säännelty hankintayksikön oikeudesta ja harkintavallasta pyytää tarjoajaa muun ohella selventämään tai täydentämään tarjouksessa olevia tietoja tai asiakirjoja, on hankintayksikön menettelyä tältä osin arvioitava hankintalain perusteella. Näin ollen asiassa ei voida soveltaa hallintolain 22 §:ää.

Tarjouspyyntö ja hankintamenettely merkityksellisiltä osin

Tarjouspyynnössä on asetettu seuraava palveluntuottajaa koskeva lupavaatimus:

”Palveluntuottajalla tulee olla viimeistään 1.7.2023 toimintayksikköä koskeva yksityisistä terveydenhuollon palveluista annetuin lain mukainen lupa tarjoamansa toiminnan harjoittamiseksi. Tarjoukseen tulee liittää kopio toimintayksikköä koskevasta aluehallintoviranomaisen luvasta tai selvitys siitä, että tarjoaja täyttää edellytykset luvan saamiseen 1.7.2023 mennessä. Valtakunnalliset toimijat esittävät Valviran myöntämän valtakunnallisen luvan tuottaa yksityisiä terveydenhuollon palveluja tai selvityksen siitä, että tarjoaja täyttää edellytykset luvan saamiseen 1.7.2023 mennessä. Mikäli tarjoaja esittää selvityksen siitä, että se täyttää lupaedellytykset 1.7.2023 mennessä, tarjoajan on pyydettäessä esitettävä voimassaoloa koskeva todistus ennen sopimuskauden alkua.”

Lisäksi tarjouspyynnön liitteenä olevan sopimusluonnoksen kohdassa 7 ”Luvat ja selvitykset” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Palveluntuottajalla tulee olla sopimuskauden ajan voimassa oleva lupa terveydenhuoltopalvelujen antamiseen (laki yksityisestä terveydenhuollosta 152/1990 muutoksineen) ja luvan tulee oikeuttaa tämän sopimuksen mukaisiin palveluihin koko sopimuskauden ajan.”

Mainitun sopimusluonnoksen kohdassa 10 ”Palvelun sisältö ja laatu” on todettu seuraavaa:

”Palvelun sisältö on kuvattu tarkemmin sopimuksen liitteenä olevassa palvelunkuvauksessa (liite 2).”

Tarjouspyynnön liitteenä olevassa palvelukuvauksessa on kohdassa 1 ”Hankittava palvelu” todettu muun ohella seuraavaa:

”Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) hankintapalvelut pyytää avoterveydenhuollon toimeksiannosta tarjouksia terveysasemien lääkemääräysten käsittelyn ostopalveluista. Hankinta toteutetaan koko Varsinais-Suomen hyvinvointialueen laajuisena ja mukana ovat kaikki Varsinais-Suomen hyvinvointialueen kunnat.

[ — — ]

Palvelun tiivistetty sisältö: Etäpalveluna tuotettu reseptien uusinta.

[ — — ]

Palvelun kohde

Palvelun kohteena on Varsinais-Suomen hyvinvointialueen tarvitsemat etänä tuotettavat lääkäripalvelut, joilla tuetaan Varhan sotekeskusten lääkäripalvelujen tuotantoa. Kohteena on etäpalveluna toteutettava lääkemääräysten esiselvittely, käsittely ja uusinta alueellisesti ja potilastietojärjestelmäkohtaisesti sovittujen toimintamallien mukaisesti. Lääkemääräysten käsittely perustuu tilaajan perusterveydenhuollon hoitomalleihin ja Käypä hoito -suosituksiin. Tarvittaessa lääkemääräyksien uusinnan lisäksi potilas ohjataan hoitomallien mukaisiin hoitajan tarkastuksiin, tutkimuksiin tai lääkärin arvioon.”

Valittaja on jättänyt tarjouksensa tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä. Hankintayksikkö on tämän määräajan päättymisen jälkeen lähettänyt valittajan toimitusjohtajalle sähköpostitse lisäselvityspyyntöjä.

Hankintayksikkö on 23.5.2023 lähetetyllä lisäselvityspyynnöllä pyytänyt tarkennuksia ja selvityksiä valittajan luottoluokituksesta, liikevaihdosta ja reseptiuusintatyöhön osallistuvien lääkäreiden koulutuksesta ja työkokemuksesta. Lisäksi on pyydetty valittajan ilmoittaman voimavara-alihankkijan osalta muun ohella tilaajavastuulain mukaisia selvityksiä ja tarkennuksia.

Esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on 31.5.2023 lähettänyt kaksi lisäselvityspyyntöä. Näistä ensimmäinen on koskenut valittajaa, jolta on pyydetty vielä tarkennusta reseptiuusintatyöhön osallistuvien lääkäreiden koulutuksesta ja työkokemuksesta sekä työkokemuksen merkitsemistä kustakin kokemusta kerryttäneestä henkilöstön tietojärjestelmäosaamisesta. Hankintayksikön 31.5.2023 lähettämällä toisella lisäselvityspyynnöllä hankintayksikkö on pyytänyt erilaisia selvityksiä ja tarkennuksia valittajan nimeämän voimavara-alihankkijan osalta. Mainitun lisäselvityspyynnön kohdassa ”Lupavaatimus” on selostettu tarjouspyynnössä esitettyä lupavaatimusta ja pyydetty laajempaa selvitystä tarjouspyynnössä edellytetyn luvan saamiseksi sekä tiedusteltu, toimiiko valittajan nimeämä voimavara-alihankkija valittajan nykyisen toimitetun luvan alla.

Valittajan toimitusjohtaja on 1.6.2023 antanut vastauksen viimeiseksi mainittuun lisäselvityspyyntöön ja ilmoittanut muun ohella, että valittajan tarjouksessaan nimeämä voimavara-alihankkija toimii valittajan nykyisen luvan alla.

Hankintayksikkö on 9.6.2023 tekemällään päätöksellä sulkenut valittajan tarjouskilpailusta, koska valittaja ei ole täyttänyt tarjouspyynnöstä ilmenevää soveltuvuusvaatimukseksi asetettua lupavaatimusta.

Tarjouspyynnön epäselvyys

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, koska siinä ei ole yksilöity tarjoajalta vaadittavaa lupaa riittävällä tarkkuudella.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa hankinnan kohteen ja sitä koskevien vaatimusten määrittelemisessä. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja sitä koskevat vaatimukset on kuitenkin kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa, ja että tarjouspyyntö on omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Vastuu mahdollisista tarjouspyynnön epäselvyyksistä ja tulkinnanvaraisuuksista on hankintayksiköllä.

Tarjouspyynnössä asetetussa lupavaatimuksessa on todettu muun ohella, että palveluntuottajalla tulee olla viimeistään 1.7.2023 toimintayksikköä koskeva yksityisistä terveydenhuollon palveluista annetun lain mukainen lupa tarjoamansa toiminnan harjoittamiseksi. Tarjouspyynnön liitteenä olevassa sopimusluonnoksessa on tältä osin täsmennetty, että palveluntuottajalla tulee olla sopimuskauden ajan voimassa oleva lupa terveydenhuoltopalvelujen antamiseen ja luvan tulee oikeuttaa tämän sopimuksen mukaisiin palveluihin koko sopimuskauden ajan. Tarjouspyyntöasiakirjoihin on kuulunut myös edellä kuvattu palvelukuvaus, jonka mukaan hankittavan palvelun kohteena ovat olleet etänä tuotettavat lääkäripalvelut, joissa on ollut kyse terveysasemien lääkemääräysten käsittelystä.

Edellä todettuun nähden markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntöasiakirjoja voida pitää kysymyksessä olevan lupavaatimuksen osalta sillä tavoin epäselvänä, että alalla ammattimaisesti toimivat tarjoajat eivät olisi niiden perusteella ymmärtäneet, minkälainen lupa niiden on tullut liittää tarjoukseensa. Myös se, että valittaja on itse esittänyt, että se on tarkoittanut liittää tarjoukseensa luvan lääkäripalveluiden tuottamisesta avohoidossa, mutta on oman erehdyksensä takia liittänyt tarjoukseensa luvan hammaslääkäripalveluiden tuottamisesta, tukee osaltaan sitä, ettei tarjouspyynnössä kuvattu lupavaatimus ole ollut epäselvä.

Valittajan sulkeminen tarjouskilpailusta ja tarjouksen täsmentäminen

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se ei ole pyytänyt valittajalta lisäselvitystä valittajan tarjoukseen liitetystä väärästä lupa-asiakirjasta. Väärän liitetiedoston liittämistä muuten asianmukaisesti tehtyyn tarjoukseen on pidettävä niin epäolennaisena virheenä, että se on ollut mahdollista korjata tarjousta täsmentämällä.

Hankintayksikkö on esittänyt, että se ei ole voinut pyytää tarjoajaa toimittamaan kokonaan puuttuvaa olennaista asiakirjaa, joka olisi tullut liittää tarjoukseen.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintamenettelyn lähtökohtana on soveltuvuusvaatimustenkin osalta tarjousten lopullisuus. Tarjoaja vastaa siten tarjouksensa sisällöstä. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjouksia arvioidaan lähtökohtaisesti sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetetussa määräajassa, eikä tarjoajalle anneta mahdollisuutta tarjouksensa olennaiseen muuttamiseen.

Edellä todetulla tavalla tarjouspyynnöstä on käynyt ilmi, että palveluntuottajalla tulee olla viimeistään 1.7.2023 toimintayksikköä koskeva yksityisistä terveydenhuollon palveluista annetun lain mukainen lupa tarjoamansa toiminnan harjoittamiseksi. Tarjoukseen on tullut liittää kopio toimintayksikköä koskevasta aluehallintoviranomaisen luvasta tai selvitys siitä, että tarjoaja täyttää edellytykset luvan saamiseen 1.7.2023 mennessä.

Tarjouspyynnöstä on ollut pääteltävissä, että mainitussa lupa-asiakirjassa tai selvityksessä on ollut kyse tarjouspyynnössä ehdottomasti vaadituista tarjoajan soveltuvuutta osoittavista tiedoista. Asiassa on riidatonta, että valittaja on erehdyksessä liittänyt tarjoukseensa väärän lupa-asiakirjan. Markkinaoikeus toteaa, että valittajan tarjouksesta on näin puuttunut olennainen tarjouspyyntöasiakirjojen vaatimukset täyttävä tarjoajan soveltuvuutta osoittava asiakirja, joka on tarjouspyynnössä edellytetty liitettäväksi tarjoukseen.

Hankintalaissa on säädetty hankintayksikön mahdollisuudesta pyytää tarjoajaa toimittamaan tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja tietyin edellytyksin. Hankintalain esitöissä todetulla tavalla hankintayksikkö ei voi kuitenkaan pyytää tarjoajaa toimittamaan kokonaan puuttuvaa olennaista asiakirjaa, joka olisi tullut liittää tarjoukseen. Hankintayksiköllä ei näin ollen ole ollut nyt esillä olevassa tilanteessa velvollisuutta eikä edes oikeutta pyytää valittajaa täsmentämään toimittamaansa lupavaatimusta koskevaa, tarjoajan soveltuvuusvaatimukseksi asetettua olennaista lupa-asiakirjaa.

Edellä todetuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta varaamatta sille tilaisuutta korjata tarjoustaan virheellisen lupa-asiakirjan osalta.

Asiassa ei siten enää ole tarpeen lausua hankintayksikön valittajalle ja voimavara-alihankkijalle esittämistä lisäselvityspyynnöistä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 96 §:n 1 momentin mukaan riippumatta siitä, kuinka oikeudenkäyntikulut muutoin on korvattava, oikeudenkäynnin osapuoli voidaan velvoittaa korvaamaan toiselle osapuolelle ne kulut, jotka ovat aiheutuneet siitä, että osapuoli on tahallisesti tai huolimattomuudesta ilmeisen tarpeettomasti pitkittänyt oikeudenkäyntiä. Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan tarpeettomana pitkittämisenä voidaan pitää uuden selvityksen tai vaatimuksen esittämistä myöhemmin kuin se olisi ollut esitettävissä, jollei tähän ole painavaa syytä.

Edellä mainitun pykälän 2 momentin 1 kohdan esitöissä (HE 29/2018 vp s. 170) on todettu muun ohella, että käytännössä uuden selvityksen tai vaatimuksen esittäminen vasta siinä vaiheessa, kun oikeudenkäynnin toista osapuolta on jo kuultu asiassa esitettyjen vaatimusten ja selvitysten johdosta, merkitsee usein uutta kuulemista ja pidentää siten oikeudenkäynnin kestoa. Mikäli oikeudenkäynnin osapuoli esittää painavan syyn sille, miksei selvitystä tai vaatimusta ole esitetty aikaisemmin, ei oikeudenkäyntiä katsota tarpeettomasti pitkitetyn. Lisäselvityksen tai sivuvaatimuksen tarve saattaa nousta esimerkiksi toisen osapuolen vastauksen johdosta. Tällaiset lisäselvitykset ja sivuvaatimukset voidaan esittää vielä toisen osapuolen kuulemisen jälkeenkin ilman kuluriskiä. Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevien säännösten tarkoituksena ei ole kannustaa osapuolia esittämään varmuuden vuoksi tarpeettoman laajaa selvitystä prosessin aikaisemmassa vaiheessa.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos kuultava Mehiläinen Terveyspalvelut Oy joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan Mehiläinen Terveyspalvelut Oy:n määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Valittaja on esittänyt asiassa kaksi oikeudenkäyntikuluvaatimusta. Ensimmäisessä on ollut kyse valituksen yhteydessä esitetystä vaatimuksesta, joka on vastaselityksen yhteydessä päivittynyt korvattavaksi vaadittujen oikeudenkäyntikulujen määrän osalta. Toisessa on ollut kyse hankintayksikön lisälausuman johdosta valittajalle muodostuneista oikeudenkäyntikuluista. Tämän jälkimmäisen oikeudenkäyntikuluvaatimuksen osalta valittaja on vaatinut, että vaaditut kulut on korvattava valittajalle riippumatta siitä, kuinka oikeudenkäyntikulut muutoin on korvattava. Vaatimus on perustunut siihen, että valittajan mukaan hankintayksikkö on vähintäänkin huolimattomuuttaan ilmeisen tarpeettomasti pitkittänyt oikeudenkäyntiä esittämällä uutta selvitystä myöhemmin kuin se olisi ollut esitettävissä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus hylkää valittajan lisälausumassaan esittämän toisen oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Puumedi Oy:n korvaamaan Varsinais-Suomen hyvinvointialueen oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Puumedi Oy:n korvaamaan Mehiläinen Terveyspalvelut Oy:n oikeudenkäyntikulut 500 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Maarika Joutsimo ja Teemu Matikainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa koreimmasta hallinto-oikeudesta.