Market Court orders bus operators to pay fines for violating competition rules and denies their cost claims.

Asian tausta

Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin ja Liedon kaupungit sekä Ruskon kunta ovat perustaneet vuonna 2012 alueilleen yhteisen Turun seudun joukkoliikennejärjestelmän (jäljempänä myös Föli). Fölin liikennöinti muodostuu sekä paikallis- että seutuliikenteestä edellä mainituilla alueilla. Kaikki Föliin kuuluvat kaupungit ja Ruskon kunta ovat edustettuina Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnassa, joka päättää Föliin kuuluvien liikennöintikohteiden (jäljempänä myös Föli-liikenne) järjestämisestä Turun kaupunkiseudun joukkoliikennetoimiston ja Turun kaupungin hankintakeskuksen esityksestä (yhdessä jäljempänä tilaaja). Ensimmäiset Föli-liikennettä koskevat kilpailutukset on ratkaistu syksyllä 2013.

Nyt käsillä olevassa asiassa on kysymys Föli-liikenteen tarjouskilpailuista 3/2013, 1/2014 ja 2/2016.

Tarjouskilpailussa 3/2013 tilaaja on pyytänyt 2.8.2013 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Turun ja Raision välisten seutulinjojen sekä Raision sisäisten paikallislinjojen liikennöinnistä sopimuskaudelle 1.7.2014 — 30.6.2020 (kohde 1), Turun ja Ruskon välisten seutulinjojen liikennöinnistä sopimuskaudelle 1.7.2014 — 30.6.2020 (kohde 2) sekä Kaarinan ja Raision välisten seutulinjojen sekä Kaarinan sisäisen paikallislinjan liikennöinnistä sopimuskaudelle 1.7.2014 — 30.6.2019 (kohde 3). Tilaaja on varannut oikeuden jatkaa sopimuksia kohdekohtaisesti alkuperäisin ehdoin enintään kolmella vuodella (optio). Osatarjoukset on hyväksytty kohteittain.

Annettuun määräaikaan mennessä tilaaja on vastaanottanut Onnibus Oy:n (kohteet 1, 2 ja 3) ja Turun Linja-autoilijain Osakeyhtiön (jäljempänä myös TLO, kohteet 1, 2 ja 3) tarjoukset. TLO ei ole ilmoittanut tarjouksissaan käyttävänsä alihankkijoita palvelun tuottamisessa tai tarjoavansa ryhmittymänä.

Tilaaja on 11.9.2013 tekemällään hankintapäätöksellä § 169 valinnut TLO:n tarjouksen kohteissa 1, 2 ja 3.

Tarjouskilpailussa 1/2014 tilaaja on pyytänyt 22.4.2014 päivätyllä ja 20.5.2014 päivitetyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Kaarinan kaupungin sisäisten linjojen K2, K3, K4 ja K5 liikennöinnistä sopimuskaudelle 1.8.2014 — 30.6.2019 ja kolmen vuoden optiokaudelle. Tarjouspyynnössä on hyväksytty sopimuksen vaatimukset täyttäville kalustohankinnoille kuuden kuukauden siirtymäkausi 1.8.2014 — 1.2.2015, jonka aikana liikenteenharjoittaja on voinut käyttää kalustovaatimuksista poikkeavaa kalustoa kohteen liikennöintiin.

Annettuun määräaikaan mennessä tilaaja on vastaanottanut Grandellin Liikenne Oy:n ja Vesman Liikenne Oy:n muodostaman tarjousyhteenliittymän sekä TLO:n tarjoukset. TLO ei ole ilmoittanut tarjouksessaan käyttävänsä alihankkijoita palvelun tuottamisessa tai tarjoavansa ryhmittymänä.

Tilaaja on hankintapäätöksellään 11.6.2014 § 142 valinnut TLO:n tarjouksen.

Tarjouskilpailussa 2/2016 tilaaja on pyytänyt 13.5.2016 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia useiden Turun kaupungin sisäisten joukkoliikennelinjojen liikennöinnistä sopimuskaudelle 27.9.2017 — 30.6.2024 ja kolmen vuoden optiokaudelle.

Annettuun määräaikaan mennessä tilaaja on vastaanottanut tarjoukset

LS-Liikennelinjat Oy:ltä (jäljempänä myös LSL), Savonlinja Oy:ltä ja Turkubus Oy:ltä. LSL ei ole ilmoittanut tarjouksessaan käyttävänsä alihankkijoita palvelun tuottamisessa tai tarjoavansa ryhmittymänä.

Tilaaja on 28.9.2016 tekemällään hankintapäätöksellä § 183 valinnut LSL:n tarjouksen.

TLO on ollut vuoden 2020 loppuun saakka turkulaisten linja-autoliikennöitsijöiden yhteistoimintayhtiö. Yhtiö on tarjonnut joukkoliikennepalveluita Turun paikallis- ja seutuliikenteessä keskittyen kuitenkin seutuliikenteeseen.

TLO:n osakasyhtiöitä vuosina 2013 ja 2014 ovat olleet Oy Andersson Ab, Jalon Liikenne Oy (jäljempänä myös Jalon Liikenne), Lehtisen Linja Oy (jäljempänä myös Lehtisen Linja), Linjaliikenne Muurinen Oy (jäljempänä myös Linjaliikenne Muurinen), Linjaliikenne Nyholm Oy (jäljempänä myös Linjaliikenne Nyholm), Savonlinja Oy (jäljempänä myös Savonlinja) ja Turun Citybus Oy (jäljempänä myös Citybus). Oy Andersson Ab on sittemmin asetettu konkurssiin ja sen omistuksessa olleet TLO:n osakkeet ovat siirtyneet Citybusin, Jalon Liikenteen, Linjaliikenne Muurisen ja Linjaliikenne Nyholmin omistukseen.

TLO:n hallituksen vuosina 2013 ja 2014 ovat muodostaneet sen osakasyhtiöiden edustajat. Äänivalta hallituksessa on jakautunut osakasyhtiöiden omistusosuuksien mukaan.

TLO on 31.12.2020 sulautunut LSL:ään, minkä seurauksena TLO on purkautunut ja lakannut olemasta erillinen oikeushenkilö. LSL on 1.1.2021 jatkanut TLO:n liiketoimintaa.

LSL on turkulaisten linja-autoliikennöitsijöiden yhteistoimintayhtiö. Yhtiö tarjoaa joukkoliikennepalveluita Turun paikallis- ja seutuliikenteessä.

LSL:n osakasyhtiöitä vuonna 2016 ovat olleet Jalon Liikenne, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm ja Citybus.

LSL:n hallituksen vuonna 2016 ovat muodostaneet sen osakasyhtiöiden edustajat. Äänivalta hallituksessa on jakautunut osakasyhtiöiden omistusosuuksien mukaan.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston seuraamusmaksuesitys

Vaatimukset

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (jäljempänä myös virasto tai KKV) on vaatinut, että markkinaoikeus määrää kilpailulain 5 §:ssä kielletystä kilpailunrajoituksesta kilpailulain 12 §:ssä tarkoitetun seuraamusmaksun Jalon Liikenne Oy:lle, Lehtisen Linja Oy:lle, Linjaliikenne Muurinen Oy:lle, Linjaliikenne Nyholm Oy:lle,

LS-Liikennelinjat Oy:lle, Savonlinja Oy:lle ja Turun Citybus Oy:lle (edellä mainitut yhtiöt yhdessä jäljempänä asianosaiset yhtiöt) seuraavasti:

Jalon Liikenne Oy:lle 390.957 euroa

Lehtisen Linja Oy:lle 66.481 euroa

Linjaliikenne Muurinen Oy:lle 451.387 euroa

Linjaliikenne Nyholm Oy:lle 435.858 euroa

LS-Liikennelinjat Oy:lle 31.759 euroa

Savonlinja Oy:lle 153.588 euroa

Turun Citybus Oy:lle 364.814 euroa

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus hylkää esityksen kohteena olevien elinkeinonharjoittajien esittämät oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujen korvaamista koskevat vaatimukset.

Perustelut

1 Esityksen kohteena olevat elinkeinonharjoittajat

Seuraamusmaksuesityksen kohteena olevat kilpailevat elinkeinonharjoittajat Jalon Liikenne, Lehtisen Linja, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm, Savonlinja ja Citybus (kaikki mainitut yhtiöt yhdessä jäljempänä osakasyhtiöt) ovat menetelleet kilpailulain 5 §:n vastaisesti osallistumalla Fölin tarjouskilpailuihin 3/2013, 1/2014 ja 2/2016 omistamiensa yhteisyritysten nimissä annetuilla kilpailunvastaisilla yhteistarjouksilla.

TLO:n osakasyhtiöt Jalon Liikenne, Lehtisen Linja, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm, Savonlinja ja Citybus (kaikki mainitut osakasyhtiöt yhdessä jäljempänä TLO:n osakasyhtiöt) ovat antaneet TLO:n nimissä yhteistarjoukset Fölin tarjouskilpailuissa 3/2013 ja 1/2014.

LSL:n osakasyhtiöt Jalon Liikenne, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm ja Citybus (kaikki mainitut osakasyhtiöt yhdessä jäljempänä LSL:n osakasyhtiöt) ovat antaneet LSL:n nimissä yhteistarjouksen Fölin tarjouskilpailussa 2/2016.

TLO, LSL ja niiden osakasyhtiöt ovat toimineet osakeyhtiömuodossa ja tarjonneet joukkoliikennepalveluita. Näin ollen ne kaikki ovat harjoittaneet taloudellista toimintaa ja olleet kilpailulain 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja elinkeinonharjoittajia.

TLO:ta ja LSL:ää voitaisiin käsillä olevassa asiassa pitää myös elinkeinonharjoittajien yhteenliittymänä. TLO:n ja LSL:n osakasyhtiöt ovat muun yhteistyönsä ohella yhteisyritysten kokouksissa saavuttaneet yhteisymmärryksen yhteisyritysten käyttämisestä niiden markkinakäyttäytymisen yhteensovittamisessa.

TLO on 31.12.2020 sulautunut LSL:ään, minkä seurauksena TLO on purkautunut ja lakannut olemasta erillinen oikeushenkilö. LSL on 1.1.2021 jatkanut TLO:n liiketoimintaa, johon TLO:n kilpailusääntöjen rikkominen on liittynyt.

Yhtiökohtaisen vastuun periaatteen mukaisesti TLO on ollut vastuussa kilpailurikkomuksesta sen alusta alkaen aina 31.12.2020 saakka, jolloin se on sulautunut LSL:ään ja TLO on lakannut olemasta erillinen oikeushenkilö. TLO:n varat ja velat mukaan lukien vastuu kilpailusääntöjen rikkomisesta on siirtynyt mainittuna ajankohtana LSL:lle. Näin ollen vastuu TLO:n rikkomuksesta koko rikkomuksen ajalta on siirtynyt LSL:lle.

2 Yhteisyritysten kilpailuoikeudellinen arviointi

2.1 TLO

TLO ei ole ollut niin sanottu täystoiminnallinen yhteisyritys Fölin tarjouskilpailujen 3/2013 ja 1/2014 kattamana rikkomuksen kestoaikana. TLO ei ole kyennyt huolehtimaan itsenäisesti kaikista itsenäiselle taloudelliselle yksikölle kuuluvista tehtävistä.

TLO:lla ei ole ollut riittäviä resursseja itsenäisen liiketoiminnan harjoittamiseksi.

TLO on omistanut kalustoa, mutta sen omistamasta kalustosta merkittävä määrä on ollut sen osakasyhtiöiden hallinnassa ja käytössä.

TLO on hankkinut varikkopalvelut pääosin sen osakasyhtiöiltä, ja Föli-liikenteessä TLO on hyödyntänyt ainoastaan sen osakasyhtiöiden varikkoja.

Lisäksi TLO:n kaikesta liikennöinnissä käyttämästä kuljettajahenkilöstöstä suurin osa on vuokrattu sen osakasyhtiöiltä, ja Föli-liikenteen toteuttamisessa on käytetty pääsääntöisesti ainoastaan osakasyhtiöiden kuljettajia.

TLO:n osakasyhtiöt ovat tuottaneet kokonaisuudessaan TLO:n Fölin tarjouskilpailuissa 3/2013 ja 1/2014 voittamien kohteiden liikennöinnin.

Henkilöstön vuokraus osakasyhtiöiltä ei ole ollut tilapäistä eikä markkinaehtoista. TLO ei ole toiminut osakasyhtiöiden kanssa samalla tavalla kuin kolmansien osapuolien kanssa vuokratessaan tai hankkiessaan näiltä henkilöstöä. TLO ei ole voinut palkata henkilöstöään vapaasti kolmansien osapuolien kautta, sillä osakassopimuksen mukaan osakasyhtiöillä on ollut oikeus ja velvollisuus vastata liikennöinnistä omistusosuutensa osoittamassa suhteessa.

Osakasyhtiöiltä tehty alihankintakaan ei ole määräytynyt markkinaehtoisesti. TLO ei ole kilpailuttanut osakasyhtiöitä tai pyrkinyt valitsemaan alihankkijaa edullisimman hinnan perusteella, vaan on allokoinut liikennöinnin osakasyhtiöille omistusosuuksiin perustuen. TLO on ilmoittanut yksipuolisesti osakasyhtiöille niiden liikennöitävät reitit. Lisäksi osakasyhtiöille alihankinnasta maksettava korvaus on riippunut tilaajan TLO:lle maksamasta korvauksesta, eikä osakasyhtiöillä ole ollut mahdollisuutta sopia tapauskohtaisesti alihankinnan hinnasta. Osakasyhtiöt ovat kantaneet riskin siitä, että alihankinta on ollut niille kannattavaa.

Yhteisyrityksen liiketoiminnan kehittämiselle useita vuosia myöhemmin ei voida antaa merkitystä arvioitaessa sitä, onko yhteisyritys ollut tarkasteltavana ajankohtana täystoiminnallinen. Tarkastelun laajentaminen pidemmälle aikavälille vuosille 2013 — 2019 ei muuta arviota TLO:n riippuvuudesta sen osakasyhtiöiden tuotantopanoksista.

TLO ei ole tuottanut merkittävää lisäarvoa sen osakasyhtiöiden tuotantopanoksille. TLO on tarjonnut samaa palvelua, jota sen osakasyhtiöt ovat tarjonneet tai pystyneet tarjoamaan samoilla markkinoilla. Osakasyhtiöiden tuotantopanoksia ei ole yhdistelty TLO:n nimissä tuotettujen joukkoliikennepalvelujen tarjoamiseksi, vaan kukin osakasyhtiö on vastannut itsenäisesti sille osoitetun Föli-liikenteen tuottamisesta hyödyntämällä liikennöinnissä yhtiön omaa tai sen hallinnassa ollutta kalustoa, henkilöstöä ja varikkoja. Sillä, että TLO on laskenut ja laatinut yhteistarjoukset sekä hoitanut kalustorahoituksen hankkimisen, laskutuksen, asiakaspalvelun, reklamaatiot ja löytötavarapalvelut on ollut vain vähäinen merkitys lisäarvon tuottamisen osalta. TLO:n omalla tuotannolla ei ole merkitystä arvioitaessa, onko TLO tuottanut lisäarvoa sen osakasyhtiöiden tuotantopanoksille.

TLO:lla ei ole ollut täysin itsenäistä rahoitusasemaa. TLO on hankkinut rahoituksen Föli-liikenteeseen tekemilleen kalustoinvestoinnille, mutta liikennöinnin toteuttamisesta ovat vastanneet osakasyhtiöt, joiden liikennöinnistä maksetuista suoritekorvauksista on vähennetty [- -]. Näin ollen TLO on ollut kalustoinvestointiensa rahoituslyhennyksien maksamiseksi riippuvainen osakasyhtiöidensä tuotantopanoksista. Osakasyhtiöiden tuottama Föli-liikenne on muodostanut suurimman osan TLO:n liikevaihdosta, eivätkä TLO:n omasta tuotannosta saadut tulot olisi riittäneet kattamaan TLO:n toiminnasta aiheutuneita kustannuksia.

TLO:n toimitusjohtajalla on ollut varteenotettava operatiivinen itsemääräämisoikeus.

Koska TLO ei ole ollut täystoiminnallinen, sen nimissä annettuja yhteistarjouksia on arvioitava kilpailulain 5 §:n nojalla.

2.2 LSL

LSL ei ole ollut täystoiminnallinen yhteisyritys Fölin tarjouskilpailun 2/2016 kestoaikana. LSL ei ole kyennyt huolehtimaan itsenäisesti kaikista itsenäiselle taloudelliselle yksikölle kuuluvista tehtävistä.

LSL:llä ei ole ollut riittäviä resursseja itsenäisen liiketoiminnan harjoittamiseksi. LSL:n voittama Föli-liikenne on toteutettu kokonaisuudessaan osakasyhtiöiden toimesta.

LSL on omistanut kalustoa, mutta sen omistama kalusto on ollut sen osakasyhtiöiden käytössä, ja osakasyhtiöt ovat olleet kaluston tosiasiallisia haltijoita.

LSL:llä ei ole ollut käytössään omia toimitiloja. LSL:llä ei ole ollut toimitusjohtajaa eikä lainkaan omaa henkilökuntaa eikä siten operatiivista johtoakaan.

LSL ei ole myöskään tuottanut lisäarvoa sen osakasyhtiöiden tuotantopanoksille.

LSL:llä ei ole ollut täysin itsenäistä rahoitusasemaa. LSL on hankkinut rahoituksen Föli-liikenteeseen tekemilleen kalustoinvestoinnille, mutta liikennöinnin toteuttamisesta ovat vastanneet osakasyhtiöt, joiden liikennöinnistä maksetuista suoritekorvauksista on vähennetty [- -]. Näin ollen LSL on ollut kalustoinvestointiensa rahoituslyhennyksien maksamiseksi riippuvainen sen osakasyhtiöiden tuotantopanoksista.

Koska LSL ei ole ollut täystoiminnallinen, sen nimissä annettua yhteistarjousta on arvioitava kilpailulain 5 §:n nojalla.

3 Potentiaalisen kilpailun arviointi

Virasto on tehnyt osakasyhtiöiden potentiaalisen kilpailusuhteen toteamiseksi kokonaisarvioinnin, jossa se on tarkastellut osapuolten tosiasiallisia ja konkreettisia mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuun itsenäisesti. Arvioinnissa on otettu huomioon markkinoiden rakenne sekä niiden toimintaa sääntelevä taloudellinen ja oikeudellinen asiayhteys. Arviointiin on lisäksi sisältynyt se, onko itsenäisen tarjouksen antaminen ollut osakasyhtiöiden taloudellisesti elinkelpoisen strategian mukaista.

Riskinotto- ja riskinkantokyvyn tarkastelu on osa potentiaalisen kilpailusuhteen olomassaolon ja itsenäisen tarjoamisen arviointia. Riski tarjouskilpailun häviämisestä kuuluu tavanomaiseen kilpailuun, eikä merkitse sitä, ettei tarjouskilpailuun osallistuminen voisi olla taloudellisesti elinkelpoista. Se, että osapuolet voisivat yhdessä tehdä mahdollisesti kilpailukykyisemmän tarjouksen kuin ne itsenäisesti kykenisivät, ei vaikuta potentiaalisen kilpailusuhteen arviointiin.

Menettelyn oikeudellisen ja taloudellisen asiayhteyden tarkastelun yhteydessä ei ole noussut esille sellaisia tekijöitä, joille olisi annettava merkitystä potentiaalista kilpailua koskevassa arvioinnissa.

Virasto on osana potentiaalisen kilpailun arviointia ottanut huomioon markkinoiden toiminnan ja rakenteen. Osakasyhtiöillä on ollut itsenäinen ja konkreettinen kyky osallistua Föli-liikenteen tarjouskilpailuihin uudessa markkinatilanteessa. Osakasyhtiöt ovat harjoittaneet joukkoliikennettä Turun seudulla pidemmän aikaa, joten niillä on ollut kokemusta joukkoliikennepalveluiden tuottamisesta itsenäisesti, eivätkä ne siten ole olleet verrattavissa täysin uuteen toimijaan joukkoliikenteen markkinoilla. Osakasyhtiöt ovat jo ainakin vuodesta 2012 lähtien valmistautuneet tulevaan markkinamuutokseen. Sille seikalle, onko tarjouskilpailuihin osallistuminen mahdollisesti edellyttänyt osakasyhtiöiltä niiden liiketoimintamallin muuttamista, ei ole annettavissa merkitystä, koska kilpailun avaaminen on ollut tilaajan ja lainsäätäjän nimenomainen tahto. Myöskään uuteen markkinatilanteeseen mahdollisesti kuuluva riski markkinoilta poistumisesta ei ole ollut oikeutus kilpailua rajoittavalle yhteistyölle.

Virasto on tarkastellut arvioinnissaan osakasyhtiöiden kaluston määrää ja niitä koskevia hankintoja yhtiöiden toimittamien tietojen sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin (jäljempänä myös Traficom) rekisteritietojen nojalla ja verrannut kyseistä kalustoa tarjouskilpailuissa asetettuihin vaatimuksiin. Virasto on katsonut potentiaalisiksi kilpailijoiksi ne osakasyhtiöt, joilla on ollut hallussaan tarjouskilpailuissa edellytetyn lukumäärän verran siinä vaaditun kaltaista käytettyä kalustoa kohteen liikennöinnin alkaessa, tai vähintään mahdollisuus hankkia kalustoa joko ostamalla tai vuokraamalla, mikä osoittaa, että niillä on ollut kyky harjoittaa käsillä olevissa tarjouskilpailuissa kilpailutetun kaltaista liikennettä ja tehdä siihen soveltuvia kalustohankintoja.

Kalustohankintojen rahoituksen osalta virasto on ottanut huomioon useita eri kalustohankintoihin ja -rahoitukseen liittyviä seikkoja, joiden perusteella osakasyhtiöillä on voitu katsoa olleen kyky huolehtia esityksessä tarkasteltuja tarjouskilpailuja varten hankkimiensa linja-autojen rahoituslyhennyksistä. Osakasyhtiöiden resursseja arvioidessaan virasto on ottanut huomioon sekä joukko- että tilausajoliikenteessä käytettävät tuotantopanokset, koska niiden käyttöä ei ole mahdollista aina erottaa toisistaan. Osakasyhtiöiden tilausajoliikenteeseen tehdyt hankinnat ja niihin saatu rahoitus on osa näyttöä osakasyhtiön investointi- ja maksuvalmiudesta.

Virasto on tarkastellut myös osakasyhtiöiden taloudellista tilannetta, ja osakasyhtiöiden taloudelliset tunnusluvut eivät ole olleet poikkeuksellisia suhteessa toimialan keskiarvoon. Asiassa ei ole ilmennyt, etteivät TLO:n osakasyhtiöt olisi täyttäneet Fölin tarjouskilpailussa 3/2013 sekä etteivät TLO:n osakasyhtiöistä Jalon Liikenne, Linjaliikenne Muurinen ja Citybus olisivat täyttäneet myös Fölin tarjouskilpailussa 1/2014 asetettuja vaatimuksia taloudellisista edellytyksistä hankinnan suorittamiseksi. Vastaavasti ei ole ilmennyt, etteivät LSL:n osakasyhtiöt olisi täyttäneet Fölin tarjouskilpailussa 2/2016 asetettuja vaatimuksia taloudellisista edellytyksistä hankinnan suorittamiseksi.

Osakasyhtiöiden tosiasiallisia ja konkreettisia mahdollisuuksia antaa tarjous tarkastelluissa tarjouskilpailussa tulee arvioida tilanteessa, jossa yhteistarjouksia ei olisi annettu. Näin ollen potentiaalisen kilpailusuhteen olemassaolon arvioinnin kannalta on merkityksetöntä, olisivatko osakasyhtiöt kyenneet taloudellisesti kannattavalla tavalla antamaan yhteistarjouksia edullisemmat tarjoukset.

Osakasyhtiöt, jotka ovat olleet potentiaalisia kilpailijoita tarkastelluissa tarjouskilpailuissa, olisivat aiheuttaneet kilpailupainetta muille tarjoajille jo pelkällä tarjouskilpailuihin osallistumisen mahdollisuudellaan. Keskeistä kilpailupaineen kannalta on se, olisiko muiden tarjoajien tullut ottaa osakasyhtiöiden mahdolliset tarjoukset huomioon mahdollisten omien tarjoustensa hinta- ja laatutasoa asettaessaan. Potentiaalisen kilpailusuhteen toteamisen kannalta asiassa ei ole tarpeen määritellä, millaiseksi osakasyhtiöiden tarjousten taloudelliset kustannukset ja hintataso olisivat muodostuneet, kuinka kilpailukykyisiä ne olisivat olleet tai olisivatko tarjoukset myöhemmin konkretisoituneet onnistuneeseen markkinoille tuloon, eli tarkasteltavana olevassa asiayhteydessä tarjouskilpailujen voittamiseen.

Virasto on osana potentiaalisen kilpailun arviointia tarkastellut muun ohella Föli-liikenteen tarjouskilpailuihin osallistuneita yhtiöitä ja niiden liikevaihdon määrää suhteessa tarjouskilpailujen arvoon. Tarkastelun perusteella Föli-liikenteen tarjouskilpailuihin on osallistunut sekä pieniä paikallisia liikenteenharjoittajia että isoja kansallisia ja kansainvälisiä yhtiöitä. Viraston arvio kunkin osakasyhtiön mahdollisuuksista osallistua itsenäisesti tarjouskilpailuun perustuu kokonaisarvioon, jossa osakasyhtiön liikevaihdon ja tarjouskilpailun arvon välisen suhteen tarkastelu muodostaa ainoastaan yhden kokonaisarviossa huomioon otettavan tekijän.

Osakasyhtiöiden mahdollisten subjektiivisten syiden, kuten liiketoiminnallisten syiden, nojalla tehty päätös olla osallistumatta tarjouskilpailuun ei ole oikeuttanut osakasyhtiötä osallistumaan tarjouskilpailuun kilpailunvastaisella yhteistarjouksella. Mainitulla seikalla ei ole merkitystä potentiaalisen kilpailusuhteen arvioinnin kannalta.

Tilaajan toiminnassa ei ole ilmennyt sellaisia tekijöitä, jotka olisivat estäneet osakasyhtiötä antamasta itsenäistä tarjousta tai muutoin vaikuttaneet negatiivisesti osakasyhtiöiden tosiasialliseen ja konkreettiseen kykyyn tarjota itsenäisesti.

Viraston edellä mainittujen seikkojen perusteella tekemän kokonaisarvioinnin mukaan kaikilla TLO:n osakasyhtiöllä olisi objektiivisesti arvioiden ollut tosiasialliset ja konkreettiset mahdollisuudet osallistua Fölin tarjouskilpailuun 3/2013 vähintään itsenäisellä osatarjouksella ja toteuttaa kohteiden liikennöinti itsenäisesti. Tarjouskilpailu on kattanut kolme eri kohdetta, eikä tarjouksen antaminen samanaikaisesti niistä kaikista ole ollut välttämätöntä. Vaikka yksittäinen osakasyhtiö ei olisi kyennyt jättämään itsenäistä tarjousta jokaisesta kolmesta kohteesta, olisi se voinut osallistua tarjouskilpailuihin niistä kohteista, joihin sen resurssit olisivat riittäneet. Siten Jalon Liikenne, Lehtisen Linja, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm, Savonlinja ja Citybus ovat kaikki olleet potentiaalisia kilpailijoita Fölin tarjouskilpailussa 3/2013.

TLO:n osakasyhtiöistä Jalon Liikenteellä, Linjaliikenne Muurisella ja Citybusilla olisi objektiivisesti arvioiden ollut tosiasialliset ja konkreettiset mahdollisuudet osallistua Fölin tarjouskilpailuun 1/2014 itsenäisellä tarjouksella ja toteuttaa kohteen liikennöinti itsenäisesti. Siten Jalon Liikenne, Linjaliikenne Muurinen ja Citybus ovat olleet potentiaalisia kilpailijoita myös Fölin tarjouskilpailussa 1/2014.

Sen sijaan Lehtisen Linjalla, Linjaliikenne Nyholmilla ja Savonlinjalla ei voida katsoa olleen tosiasiallisia ja konkreettisia mahdollisuuksia osallistua Fölin tarjouskilpailuun 1/2014 itsenäisellä tarjouksella tai toteuttaa kohteiden liikennöintiä itsenäisesti. Näiden osallistuminen tarjouskilpailuun ja kohteiden liikennöinnin tuottamiseen olisi edellyttänyt jonkinasteista yhteistä suoritusta ja yhteistarjouksen tekemistä.

Osakasyhtiöiden käytännön yhteistyö TLO:n puitteissa on kuitenkin ollut omiaan rajoittamaan Lehtisen Linjan, Linjaliikenne Nyholmin ja Savonlinjan itsenäistä tarjouskäyttäytymistä, kuten niiden keskinäistä yhteistyötä tai yhteistyötä TLO:n ulkopuolisten liikennöitsijöiden kanssa, ja siten potentiaalisten kilpailevien konsortioiden muodostamista. Näin ollen Lehtisen Linjan, Linjaliikenne Nyholmin ja Savonlinjan itsenäisen tarjouskyvyn puuttumisesta huolimatta niiden osallisuus kilpailunvastaiseen yhteistyöhön TLO:ssa on ollut omiaan rajoittamaan kilpailua kyseisessä tarjouskilpailussa sekä tilaajan käsillä olleita valinnanmahdollisuuksia. Edellä mainittujen vaihtoehtojen arviointi ei ole kuitenkaan Fölin tarjouskilpailun 1/2014 osalta tarpeen, sillä ottaen huomioon edellä Jalon Liikenteen, Linjaliikenne Muurisen ja Citybusin itsenäisen tarjoamisen mahdollisuudesta todetun, tarjousyhteistyössä on ollut mukana selvästi enemmän osapuolia kuin yhteinen työsuoritus olisi edellyttänyt.

Kaikilla yhteistarjoukseen osallistuneilla LSL:n osakasyhtiöllä olisi objektiivisesti arvioiden ollut tosiasialliset ja konkreettiset mahdollisuudet osallistua Fölin tarjouskilpailuun 2/2016 itsenäisellä tarjouksella ja toteuttaa kohteen liikennöinti itsenäisesti. Siten Jalon Liikenne, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm ja Citybus ovat kaikki olleet potentiaalisia kilpailijoita Fölin tarjouskilpailussa 2/2016.

4 Sopimus, yhdenmukaistettu menettelytapa ja yhteenliittymän päätös

4.1 Yhteisymmärrystä osoittava kilpailunvastainen menettely

Asianosaiset yhtiöt ovat saavuttaneet yhteisymmärryksen kilpailunvastaisesta käytännön yhteistyöstä, mikä on konkretisoitunut yhteisyritysten kautta annettuihin yhteistarjouksiin Fölin tarjouskilpailuissa 3/2013, 1/2014 ja 2/2016. Yhtiöiden markkinakäyttäytymistä ohjaavaa yhteistyötä ja yhteistarjouksia sen konkreettisina ilmentyminä tulee arvioida kilpailulain 5 §:ssä tarkoitettuina elinkeinonharjoittajien välisinä sopimuksina, yhdenmukaistettuina menettelytapoina tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän päätöksinä.

Osakasyhtiöiden ja TLO:n yhteisymmärryksen syntymistä osoittaa keskeisesti asiakirjanäyttö TLO:n ja LSL:n osakassopimuksista ja niiden säännösten täytäntöönpanosta, TLO:n yhtiökokouksesta ja hallituksen kokouksista tarkasteltuna yhdessä TLO:n yhtiöjärjestyksen kanssa, asianosaisten yhtiöiden päätöksenteosta yhteisyrityksissä sekä yhteistyön taustalla vaikuttaneista periaatteista.

4.2 Osakassopimukset

TLO:n ja sen osakasyhtiöiden kilpailunvastainen yhteisymmärrys on perustunut keskeisesti kaikkien osakasyhtiöiden allekirjoittamaan ja koko rikkomuksen ajan voimassa olleeseen TLO:n osakassopimukseen.

Osakassopimus on koskenut Föli-liikenteen kanssa samoja maantieteellisiä markkinoita eli Turun seudun joukkoliikennepalvelujen tuottamista. Sillä, että liikenteen järjestämistapa on osakassopimuksen solmimisen jälkeen muuttunut yhteisvastuullisesti tuotetusta liikennöinnistä kilpailutettuun malliin, ei ole merkitystä osakassopimuksen kilpailuoikeudellisen arvioinnin kannalta, kun sopimuksen aineellinen soveltamisala on säilynyt muuttumattomana.

TLO ei ole ollut osapuolena sen osakasyhtiöiden välisessä osakassopimuksessa, mutta sillä on ollut aktiivinen rooli sopimuksessa sovitun liiketoimintamallin toteutuksessa. Siten on selvää, että TLO on ollut samassa kilpailunvastaisessa yhteisymmärryksessä sen osakasyhtiöiden kanssa.

Jalon Liikenne, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm ja Citybus ovat saavuttaneet yhteisymmärryksen TLO:n liiketoimintamallia vastaavasta kilpailunvastaisesta yhteistyöstä myös LSL:ssä. Liikennöinnin [- -] jako omistusosuuksien mukaisessa suhteessa on vahvistettu kaikkien LSL:n osakasyhtiöiden välisessä kokouspöytäkirjan muotoon kirjatussa osakassopimuksessa. Siitä huolimatta, että osakasyhtiöiden välillä ei ole enää Fölin tarjouskilpailun 2/2016 aikaan ollut muodollisesti voimassa olevaa osakassopimusta, sopimuksen mukaista jakotapaa on tämänkin jälkeen jatkettu osakassopimuksessa sovitulla tavalla.

Osakasyhtiöiden käytännön yhteistyön pitkä historia molemmissa yhteisyrityksissä ja vakiintunut kilpailutetun joukkoliikenteen liikennöinnin ja tulojen jako osakassopimuksissa sovittujen periaatteiden mukaisesti on rajoittanut osakasyhtiöiden itsenäistä tarjouksentekoa käsillä olevissa tarjouskilpailuissa, joissa kilpailutetut kohteet ovat kuuluneet TLO:n tai LSL:n kautta niiden jo aiemmin liikennöimään liikennekenttään.

Siihen, onko tarjous jätetty yksittäisessä tarjouskilpailussa TLO:n vai LSL:n nimissä, on vaikuttanut yhtiöiden pitkä historia. TLO on toiminut koko toimintansa ajan seutuliikenteessä, kun taas LSL on perustettu Turun sisäisen liikenteen kilpailutuksia varten, ja se on keskittynyt liikennöimään vain paikallisliikennettä. Tämän liikennekenttien jaon mukaisesti osakasyhtiöt ovat osallistuneet TLO:n nimissä Fölin tarjouskilpailuihin 3/2013 ja 1/2014 sekä LSL:n nimissä tarjouskilpailuun 2/2016.

4.3 Yhteistarjouksia koskeva päätöksenteko

Fölin tarjouskilpailuun 3/2013 osallistumista koskeva päätöksenteko on perustunut TLO:n yhtiöjärjestyksen määräämään päätöksentekojärjestykseen, useiden TLO:n hallitusten kokouspöytäkirjojen osoittamaan päätöksentekokäytäntöön, TLO:n yhtiökokouksessa 11.4.2013 tarjouskilpailuihin osallistumisista päätettyyn sekä 28.8.2013 jätettyyn yhteistarjoukseen.

TLO:n yhtiöjärjestyksessä on määrätty, että päätös tarjouskilpailuun osallistumisesta on tehtävä yhtiökokouksessa annettujen äänten ja kokouksessa edustettujen osakkeiden 3/4 määräenemmistöllä. TLO:n yhtiökokouksessa 11.4.2013 osakasyhtiöt ovat keskustelleet Fölin alkusyksystä 2013 julkaistavista tarjouspyyntöasiakirjoista ja päättäneet valtuuttaa yhtiön hallituksen päättämään osallistumisesta tuleviin tarjouskilpailuihin. Päätöksenteko on tapahtunut TLO:n hallituksen kokouksissa, joissa on keskusteltu säännönmukaisesti tarjouskilpailuihin osallistumisesta. Lisäksi yhtiön toimitusjohtajalla on ollut valtuudet tehdä päätöksiä sellaisiin seutuliikenteen tarjouskilpailuihin osallistumisesta, joiden kohteita TLO:n osakasyhtiöt ovat jo aiemmin yhdessä liikennöineet.

Päätöstä osallistua Fölin tarjouskilpailuun 3/2013 ei ole tehty kirjallisesti. Viraston arvio perustuu mainittua tarjouskilpailua koskevan yhteistarjouksen osalta siihen tosiseikkaan, että yhteistarjous on annettu, eli sen antamisesta on tehty yhteisyrityksessä päätös sekä siihen, mitä edellä on todettu TLO:n päätöksentekojärjestyksestä ja käytännöistä.

Fölin tarjouskilpailuun 1/2014 osallistumisesta on tehty päätös kaikkien osakasyhtiöiden kesken TLO:n hallituksen kokouksessa 7.5.2014. Myös TLO:n toimitusjohtaja on ollut kokouspöytäkirjan mukaan läsnä kokouksessa.

Yksikään TLO:n osakasyhtiöistä ei ole riitauttanut jätettyjä yhteistarjouksia yhtiöjärjestyksen tai sen määräämän päätöksentekojärjestyksen vastaisina. Jokainen toimija on itse vastuussa siitä, että se noudattaa kilpailusääntöjä, eikä sille seikalle, että jokin osakasyhtiö on itsenäisesti arvioinut tarjoamiskykyään irtisanoutumatta kuitenkaan kiellettyihin yhteistarjouksiin perustuvasta kilpailunrajoituksesta, ole annettava merkitystä.

Päätöstä osallistua Fölin tarjouskilpailuun 2/2016 ei ole tehty kirjallisesti. LSL:n antamien tietojen mukaan yhtiön hallitus, jossa kaikki sen osakasyhtiöt ovat olleet edustettuina, ovat päättäneet yhtiön osallistumisesta tarjouskilpailuihin. Asiassa ei ole syytä epäillä, etteikö näin olisi tehty myös kyseisen tarjouskilpailun osalta.

Sillä, että osakasyhtiöt ovat ulkoistaneet hinnanmuodostamisen ja tarjouksen laatimisen toimitusjohtajalle tai jollekin toiselle osakasyhtiölle, ei ole menettelyn kilpailuoikeudellisen arvioinnin kannalta merkitystä.

4.4 Yhteistyön taustalla vaikuttaneet periaatteet ja markkinamuutokset

Kilpailunvastaisella menettelyllä on ollut yhteys markkinoilla tapahtuneisiin muutoksiin. Joukkoliikennemarkkinoilla on tapahtunut olennainen muutos liikennöintipalvelujen järjestämisessä käsillä olevien tarjouskilpailujen aikaan, kun aiemmin säännellyt markkinat ovat avautuneet kilpailulle. Asiassa tarkasteltavat tarjouskilpailut ovat olleet ensimmäisiä joukkoliikennelain voimaantulon jälkeen kilpailutettuja Föli-kohteita.

Fölin tarjouskilpailujen 3/2013 ja 1/2014 liikennöinti on kuulunut ennen kilpailutusta TLO:n osakasyhtiöiden yhteisvastuullisesti liikennöimään alueeseen. Asianosaiset yhtiöt ovat saavuttaneet yhteisymmärryksen siitä, että TLO:n osakasyhtiöiden jo aiemmin yhdessä liikennöimistä seutuliikenteen kohteista tarjotaan jatkossakin yhdessä. Osakasyhtiöt ovat valmistautuneet tuleviin joukkoliikenteen kilpailutuksiin, sopineet tarjouskilpailuihin osallistumisesta yhdessä sekä vahvistaneet liikenteen ja tulojen jakamisessa käytetyn liiketoimintamallin keskinäisessä yhteydenpidossa vuosien 2012 — 2014 aikana.

TLO:n hallituksen kokouksessa 5.3.2012 osakasyhtiöt ovat keskustelleet tulevasta ”radikaalista” markkinamuutoksesta ja tähän valmistautumisesta keräämällä yhteisyritykselle mahdollisimman paljon pääomaa.

TLO:n hallituksen kokouksessa 14.3.2012 osakasyhtiöt ovat sopineet konkreettisista toimista yhteisyrityksen pääoman kartuttamiseksi ja päättäneet korottaa osakasyhtiöiltä perittäviä toimintapalkkioita.

TLO:n yhtiökokouksessa 11.4.2013 osakasyhtiöt ovat päättäneet yksimielisesti valtuuttaa TLO:n hallituksen päättämään yhtiön osallistumisesta tuleviin Föli-liikenteen tarjouskilpailuihin. Yhtiökokouksessa ovat olleet paikalla kaikki asianosaisten osakasyhtiöiden edustajat sekä TLO:n toimitusjohtaja. Kyseisen yhtiökokouksen päätöksen jälkeen hallituksessa on keskusteltu säännönmukaisesti tarjouskilpailuihin osallistumisesta.

TLO:n ylimääräisessä yhtiökokouksessa 16.7.2013 osakasyhtiöt ovat päättäneet TLO:n tilikauden päättymisen ajankohdan muuttamisesta siten, että se on soveltunut paremmin Fölin kilpailuttamiin liikennöintisopimuksiin.

TLO:n hallituksen kokouksessa 5.8.2014 osakasyhtiöt ovat vahvistaneet liiketoimintamallin, jossa kaikki TLO:n osakasyhtiöiden tuottamasta joukkoliikenteestä syntyneet tuotot on ohjattu TLO:n taseeseen, josta ne on maksettu edelleen osakasyhtiöille suoritekorvauksina. Kokouksessa sovittu on vastannut TLO:n osakassopimuksen mukaista liiketoimintamallia.

TLO:n osakasyhtiöt ovat solmineet TLO:n kanssa alihankinta- ja henkilöstövuokraussopimukset yhteistarjouksilla voitetun liikennöinnin toteuttamista varten samanaikaisesti, kun Fölin tarjouskilpailun 3/2013 kohteiden liikennöinti on alkanut. Vuonna 2014 solmituissa sopimuksissa on sovittu osakasyhtiöiden tuotantovastuusta. LSL:n osakasyhtiöt ovat toimineet LSL:n puitteissa vastaavalla tavoin kuin TLO:ssa laatimatta kuitenkaan vastaavia kirjallisia alihankinta- tai henkilöstövuokraussopimuksia.

Kilpailutusten lisääntyessä Turun seudulla osakasyhtiöt ovat vahvistaneet yhteistyötään TLO:n ja LSL:n puitteissa sen sijaan, että ne olisivat esimerkiksi keskittäneet resurssejaan omien yhtiöidensä vahvistamiseen tai ryhtyneet perustamaan omaa liikenneverkkoaan.

5 Kilpailua rajoittava tarkoitus

Yhteistarjouksissa on ollut kyse tarkoitukseltaan kilpailua rajoittavasta menettelystä.

Tarkoituksena on ollut sekä objektiivisin että subjektiivisin kriteerein arvioituna yhteensovittaa osakasyhtiöiden kilpailukäyttäytyminen asiassa tarkastelluissa tarjouskilpailuissa ja korvata kilpailun riskit osakasyhtiöiden välisellä käytännön yhteistyöllä. Menettelyllä on rajoitettu osakasyhtiöiden mahdollisuutta määrittää itsenäisesti ne toimintatavat, joita ne noudattavat markkinoilla, ja sillä on estetty normaalin kilpailuprosessin kulku vahvistamalla hinnat ja jakamalla tarkasteltujen tarjouskilpailujen kattamat markkinat osakasyhtiöiden kesken yhteisyrityksissä sovittujen liikennöinnin ja tulojen jakoa koskevien periaatteiden mukaisesti.

Yhteistarjousten antaminen on edellyttänyt väistämättä hintojen vahvistamista ja yhden yhtenäisen tarjoushinnan asettamista. Horisontaalisen hintojen vahvistamiseen ja markkinoiden jakamiseen tähtäävän menettelyn on vakiintuneesti katsottu ilmentävän jo itsessään vahingollisuutta kilpailulle.

Menettelyllään osakasyhtiöt ovat poistaneet väliltään kaiken kilpailupaineen ja siten tavanomaiseen kilpailuprosessiin kuuluvan riskin tarjouskilpailun häviämisestä. Menettelyllä on manipuloitu julkisen hankintasopimuksen tekemiseksi järjestettyjä tarjouskilpailuja vähentäen niissä annettujen tarjousten määrää ja siten tilaajan käytettävissä olleita valinnanmahdollisuuksia. Saavutetusta yhteisymmärryksestä on seurannut, että osakasyhtiöt ovat voineet ennakoida toistensa tarjouskäyttäytymisen tarkastelluissa tarjouskilpailuissa. Fölin tarjouskilpailussa 3/2013 mahdollisten kuuden, tarjouskilpailussa 1/2014 mahdollisten ainakin kolmen ja tarjouskilpailussa 2/2016 mahdollisten neljän kilpailevan tarjouksen sijaan tilaaja on saanut osakasyhtiöiltä kussakin tarjouskilpailussa vain yhden tarjouksen.

TLO:n osakasyhtiöiden subjektiivisena tarkoituksena on ollut jatkaa tarjouskilpailujen kohteiden liikennöinnin jakamista osakasyhtiöiden kesken.

Tilaajan nimenomaisena tavoitteena on ollut edistää Turun seudun joukkoliikennemarkkinoiden avautumista kilpailulle. Tätä edistääkseen tilaaja on pyrkinyt määrittelemään kilpailutettavien kohteiden laajuuden siten, että niin isompien kuin pienempienkin liikenteenharjoittajien on ollut mahdollista voittaa tarjouskilpailuja. Tilaajan suhtautuminen liikenteenharjoittajien välisiin yhteistyöjärjestelyihin on ollut neutraali, eikä tilaaja ole kannustanut yrityksiä tietyntyyppisten tarjousten tekemiseen. Tarjouspyyntöasiakirjoista on ilmennyt, että tilaaja on suhtautunut tarjouskilpailuissa annettaviin kilpailunvastaisiin yhteistarjouksiin kielteisesti. Menettelyn oikeudellisen ja taloudellisen asiayhteyden tarkastelun yhteydessä ei ole noussut esille sellaisia osakasyhtiöiden toiminnasta riippumattomia, markkinoiden olosuhteisiin vaikuttavia tekijöitä, joiden perusteella kilpailu ei olisi voinut toteutua tilaajan tarkoittamalla tavalla.

Käsillä olevan menettelyn oikeudellisen ja taloudellisen asiayhteyden tarkastelu ei ole asettanut kyseenalaiseksi hintojen vahvistamisen ja markkinoiden jakamisen sisältävien yhteistarjousten kilpailua rajoittavaa luonnetta. Yhteistarjouksilla ei objektiivisesti arvioiden ole ollut muuta tarkoitusta kuin kilpailun rajoittaminen.

Menettelyä tulee arvioida tuotantosopimusten sijaan komission horisontaalisten suuntaviivojen mukaisina markkinoille saattamista koskevina sopimuksina. TLO:n ja LSL:n nimissä annetuissa yhteistarjouksissa on ollut kyse mainittujen suuntaviivojen mukaisista yhteiseen myyntiin rajoittuvista sopimuksista. Komission horisontaalisten suuntaviivojen edellyttämällä tavalla virasto on ottanut osapuolten välisen potentiaalisen kilpailusuhteen huomioon menettelyn kilpailunvastaisen luonteen arvioinnissa. Hintojen vahvistamista ei voida pitää hyväksyttävänä rajoituksena, koska hintojen vahvistaminen on liittynyt olennaisella tavalla menettelyyn, joka jo sellaisenaan on ollut kilpailunvastainen.

6 Tehokkuuspuolustus

Asiassa ei ole osoitettu, että tarkasteltavana olevasta menettelystä olisi aiheutunut merkittäviä tehokkuushyötyjä. Esitetyt arviot yhteistyöllä saavutetuista merkittävimmistä henkilöstökustannuksia ja siirtoajoja koskevista säästöistä sisältävät kolme perustavanlaatuista virhettä, jotka jo yksinään kumoavat tehokkuuspuolustuksen soveltamisedellytysten täyttymisen.

Ensinnäkin esitetyissä arvioissa ei ole otettu huomioon yhteisyritysten toimintatapaan liittynyttä tehottomuutta. Osakasyhtiöiden omistusosuuksiin perustunut liikennöinnin jakotapa on toiminut kustannusten minimointiin liittyvänä ylimääräisenä rajoitteena, joka on estänyt saavuttamasta optimiratkaisua, johon esitetty tehokkuuspuolustus perustuu. Vaikka ajojen jakotapa on voinut poiketa omistusosuuksista yksittäisiä tarjouskilpailuja tarkasteltaessa, pitkällä tähtäimellä kyseinen jakotapa on toiminut optimointiongelman rajoitteena ja johtanut tehottomuuteen. Yksittäisen kohteen toteutukseen on osallistunut tehokkuuden näkökulmasta liian monta osakasyhtiötä, eikä kohteen toteutukseen ole aina osallistunut se yhtiö, jonka varikko olisi ollut kohteeseen nähden parhaalla sijainnilla.

Toiseksi siirtoajoihin liittyviä tehokkuusetuja on yliarvioitu. Asiassa esitetyissä TM:n asiantuntijalausunnossa ja HL:n laatimassa optimointilaskelmassa on ristiriita koskien siirtoajoihin liittyviä säästöjä, sillä TM:n arvio kustannussäästöistä on moninkertainen verrattuna HL:n laskelmaan. Työvuorojen ja siirtoajojen välillä vallitsee riippuvuussuhde, joten henkilöstö- ja siirtoajokustannuksia tulee tarkastella samanaikaisesti. Näistä kustannuseristä väitetysti aiheutuvien säästöjen tarkastelu erikseen johtaa kahteen lopputulokseen, jotka eivät ole voineet toteutua yhtäaikaisesti.

Kolmanneksi tehokkuuspuolustuksessa olisi tullut verrata optimaalisia kustannuksia tehottoman kilpailijan sijaan tehokkaimpaan hypoteettiseen kilpailijaan. TLO:n kustannussäästöjen vertailu olisi tullut perustaa niihin kustannuksiin, joilla kysymyksessä oleviin tarjouskilpailuihin liittynyt liikennöinti olisi toteutettu sellaisessa kontrafaktuaalissa, jossa TLO:n osakasyhtiöt olisivat osallistuneet tarjouskilpailuihin joko itsenäisesti tai vaihtoehtoisina tarjousyhteenliittyminä. Tässä kontrafaktuaalissa parhaiten olisi odotusarvoisesti menestynyt yritys tai yhteenliittymä, jonka kustannukset kohteen liikennöinnistä olisivat olleet kaikkein alhaisimmat. Vaatimus siitä, että TLO:n olisi tullut olla tehokkaampi kuin tehokkain vaihtoehtoinen yritys tai yhteenliittymä, ei merkitse vaatimusta absoluuttisesta tehokkuudesta.

Asiassa ei ole myöskään osoitettu välttämättömyyskriteerin täyttymistä. Tämä olisi edellyttänyt, että asianosaiset yhtiöt olisivat voineet osoittaa, miksi realistisilta vaikuttavat ja kilpailua merkittävästi vähemmän rajoittavat vaihtoehdot olisivat poistaneet tai vähentäneet merkittävästi tarkastelluilla yhteistarjouksilla saavutettuja tehokkuuksia tai tehneet niiden toteutumisesta huomattavasti epätodennäköisempää. Väite, jonka mukaan esitettyjä tehokkuusetuja ei olisi voitu saavuttaa muilla taloudellisesti mahdollisilla ja kilpailua vähemmän rajoittavilla keinoilla, kuten pienemmällä konsortiolla tai yksittäisen osakasyhtiön sisäisellä kasvulla, on täysin perustelematon. Esitetyt arviot pienemmällä konsortiolla saavutettavista kustannussäästöistä eivät ole perustuneet minkäänlaiseen tosiasialliseen selvitykseen, vaan niiden pohjana on ollut joko oletus hypoteettisen kilpailijan tehottomuudesta tai perustelematon arvio pienemmän tarjousyhteenliittymän tehokkuudesta suhteessa yhteisyritykseen.

Konsortion muodostamiseen liittyvän tehokkuusarvioinnin mahdollinen vaikeus ei ole ollut peruste kilpailun vastaiselle menettelylle. Osakasyhtiöillä on ollut käytettävissään tieto, jonka perusteella ne ovat kyenneet arvioimaan toistensa resurssit tavalla, joka olisi mahdollistanut tehokkaiden yhteenliittymien muodostamisen, sillä tiedot yritysten liikennöimistä reiteistä ja varikoiden sijainneista ovat olleet julkisia. Tilapäisten konsortioiden muodostaminen on yleinen toimintamalli kilpailutetussa joukkoliikenteessä.

Lisäksi TM:n asiantuntijalausunnossa esitetty laskelma kahden tai kolmen osakasyhtiön tarjousyhteenliittymällä saavutettavista säästöistä siirtoajokustannuksissa on pohjautunut perustelemattomaan oletukseen, jonka mukaan jokainen lisäosakas alentaisi aina siirtoajokustannuksia. Edelleen laskelman lähtökohta, joka on perustunut TLO:n lähimpänä ja kauimpana sijaitsevien osakasyhtiöiden siirtoajokustannusten erotuksen laskemiseen ja sen puolittamiseen, on nojautunut perustelemattomaan oletukseen, ja on selvästi virheellinen. Toisin sanoen TM:n tekemän kaksivaiheisen laskentatavan molemmat vaiheet ovat perustuneet virheellisiin oletuksiin.

TM:n arviossa esitetyt perustelut sille, miksi vaihtoehtoisten konsortioiden polttoainehankintoihin liittyvät säästöt olisivat TLO:n väitettyjä säästöjä pienemmät, ovat niin ikään puutteelliset. Arviossa todetaan, että kaksin tai kolmin toimittaessa polttoaineista myönnetyt volyymialennukset ”ainakin puolittuisivat”. Kyseistä johtopäätöstä ei voida tehdä niiden öljy-yhtiöiden tarjousten perusteella, joiden pohjalta lausunnossa on arvioitu TLO:n saavuttamia hyötyjä.

TM:n asiantuntijalausunnossa esitetty väite, jonka mukaan öljy-yhtiöt eivät olisi olleet kiinnostuneita investoimaan tankkauspisteisiin tilanteessa, jossa asiakkaan hankinnat olisivat jääneet alle neljän miljoonan diesellitran, on todentamaton. Sen lisäksi tankkauspisteisiin liittyviä säästöjä koskeva laskelma on virheellinen ja epäuskottava. Laskelma on perustunut oletukseen, jonka mukaan kaikki TLO:n osakasyhtiöt olisivat voineet tankata autonsa Linjaliikenne Nyholmin ja Turkubus Oy:n varikoilla ilman ylimääräisiä matkakustannuksia. Käytännössä tämä on sisältänyt oletuksen, että TLO olisi säilyttänyt kaikkia autojaan Linjaliikenne Nyholmin tai Turkubus Oy:n varikolla, mitä ei voida pitää todennäköisenä, ja että vaihtoehtoisen konsortion osalta liikennöitsijät olisivat käyttäneet yksinomaan yleisiä huoltoasemia.

TM:n asiantuntijalausunnossa esitetyt arviot vaihtoehtoisten konsortioiden säästöistä pienemmissä kustannuserissä, kuten kalustohankinnoissa, työttömyysvakuutusmaksuissa ja rahoituskustannuksissa, ovat nekin perustelemattomia. Rahoituskustannuksiin liittyvä väitetty säästö on joka tapauksessa merkitykseltään marginaalinen.

7 Yhtenä kokonaisuutena pidettävä uusittu rikkomus

Asianosaisten yhtiöiden tarkasteltavana olevassa menettelyssä on ollut kyse yhtenä kokonaisuutena pidettävästä uusitusta rikkomuksesta. Yhteistarjouksilla on ollut yksi yhtenäinen kilpailunvastainen tavoite yhteensovittaa osakasyhtiöiden kilpailukäyttäytyminen asiassa tarkastelluissa tarjouskilpailuissa ja korvata kilpailun riskit asianosaisten yhtiöiden välisellä käytännön yhteistyöllä. Yhteistarjoukset kuuluvat siten yhteen yhtenäiseen kokonaissuunnitelmaan.

Yhteistyön toteutuskeinot ovat olleet kunkin tarjouskilpailun osalta samat, ja yhteisymmärrys kilpailunvastaisesta käytännön yhteistyöstä on perustunut samoihin tekijöihin.

Menettely on kohdistunut kolmeen Turun paikallis- ja seutuliikenteen tarjouskilpailuun, joten menettelyn kohteena olevat palvelut ja niiden maantieteelliset soveltamisalat ovat olleet samat.

Kilpailunvastainen toiminta on kunkin tarjouskilpailun osalta alkanut yhteistarjouksen jättämisestä ja päättynyt liikennöintisopimusten solmimiseen tilaajan kanssa. Rikkomus on muodostunut ajanjaksoista 28.8.2013 — 4.10.2013 (Fölin tarjouskilpailu 3/2013), 30.5.2014 — 22.7.2014 (Fölin tarjouskilpailu 1/2014) ja 1.9.2016 — 27.10.2016 (Fölin tarjouskilpailu 2/2016). Rikkomus on ollut keskeytyneenä mainittujen tarjouskilpailujen välillä, joten rikkomuskokonaisuudessa on ollut kysymys yhtenä kokonaisuutena pidettävästä uusitusta rikkomuksesta.

Jalon Liikenteen, Linjaliikenne Muurisen, Linjaliikenne Nyholmin ja Citybusin osalta rikkomus on kattanut kaikki edellä mainitut ajanjaksot. Savonlinjan, Lehtisen Linjan ja TLO:n osalta rikkomus on puolestaan kattanut kaksi ensiksi mainittua ajanjaksoa.

8 Yhtiökohtainen vastuu rikkomuksesta

8.1 Osakasyhtiöiden vastuu

Jalon Liikenne, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm, Citybus, Savonlinja ja Lehtisen Linja ovat kaikki osallistuneet aktiivisesti asiassa tarkasteltavana olevaan kilpailunvastaiseen menettelyyn.

Kaikki mainitut osakasyhtiöt ovat allekirjoittaneet alkuperäisen TLO:n osakassopimuksen tai ne ovat tulleet sopimuksen osapuoliksi yritysjärjestelyjen seurauksena. Yhtiöiden tosiasiallinen toimintakin osoittaa niiden hyväksyneen osakassopimuksen ja sitoutuneen sen noudattamiseen. Yhteisyritysten omistajina ja niiden hallituksen jäseninä osakasyhtiöt ovat olleet mukana sopimassa liiketoimintamallista, jonka perusteella ne ovat yhteensovittaneet keskinäisen kilpailukäyttäytymisensä ja korvanneet tietoisesti kilpailun riskit välisellään käytännön yhteistyöllä käsillä olevissa tarjouskilpailuissa. TLO:n tarjouskilpailuihin osallistumisesta on keskusteltu ja päätetty yhtiön hallituksen kokouksissa, joihin kaikki osakasyhtiöt ovat aktiivisesti osallistuneet. Osakasyhtiöt ovat siten tienneet tai vähintäänkin pystyneet ennakoimaan muiden osapuolten kilpailunvastaisen toiminnan TLO:ssa toteutetun yhteistyön osalta.

LSL:ssä toteutettu menettely on ollut TLO:n liiketoimintamallia ja TLO:ssa saavutettua yhteisymmärrystä vastaava. Jalon Liikenne, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm ja Citybus ovat kaikki vastanneet LSL:n hallituksen jäseninä yhteistarjouksen antamista koskevasta päätöksenteosta.

Yksittäisen osakasyhtiön vastuun muodostumisen kannalta merkitystä ei ole sillä, onko kyseinen osakasyhtiö tosiasiassa osallistunut tai pystynyt vaikuttamaan yksittäisten yhteistarjousten antamista koskevaan päätöksentekoon tai yhteistarjousten valmisteluun. Osakasyhtiöt eivät vapaudu kilpailuoikeudellisesta vastuusta ulkoistamalla kiellettyjen yhteistarjousten jättämistä tai niiden sisältöä koskevaa välitöntä suunnittelua ja päätöksentekoa yhteisyrityksen tai jonkun muun kilpailunrajoitukseen osallistuneen osakasyhtiön toteutettavaksi.

Yksikään osakasyhtiöstä ei ole irtisanoutunut kiellettyihin yhteistarjouksiin perustuvasta kilpailunrajoituksesta lainsäädännön ja vakiintuneen oikeuskäytännön edellyttämällä tavalla julkisesti tai ilmoittamalla siitä viranomaisille.

Osakasyhtiöt eivät ole asianmukaisesti arvioineet omaa kykyään tai muiden osakasyhtiöiden kykyä itsenäisen tarjouksen antamiseen ennen yhteistarjoukseen ryhtymistä. Osakasyhtiöt ovat hyväksyneet riskin siitä, että yhteistarjoukseen on osallistunut selvästi enemmän osapuolia kuin kohteen liikennöimiseksi olisi ollut välttämätöntä ja että yhteistarjous on siten ollut kilpailunvastainen. Jo yhteisyritysten nimissä harjoitetun yhteistyön perusteella osakasyhtiöt ovat olleet tietoisia siitä, että muilla osakasyhtiöillä on ollut yhteistarjousten antamisesta päätettäessä hallussaan itsenäisen liikennöinnin edellyttämiä resursseja. Tästä huolimatta osakasyhtiöt eivät ole pyrkineet varmistumaan siitä, että annetut yhteistarjoukset eivät rajoittaisi kilpailua. Lisäksi ottaen huomioon osakasyhtiöiden pitkä kokemus joukkoliikennepalveluiden tuottamisesta, niiden on täytynyt pystyä kohtuudella ennakoimaan, että yhteistarjouksiin on osallistunut enemmän yhtiöitä kuin kohteiden liikennöimiseksi olisi ollut välttämätöntä.

Jalon Liikenne, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm ja Citybus ovat osallistuneet välittömästi kaikkeen rikkomisen muodostavaan toimintaan, ja ne ovat olleet tietoisia kaikesta muusta samoihin päämääriin pyrkivien muiden osallistujien suunnittelemasta tai toteuttamasta kilpailunvastaisesta toiminnasta tai ne ovat pystyneet sen kohtuudella ennakoimaan. Mainitut osakasyhtiöt ovat hyväksyneet myös toiminnallaan riskin tällaiseen menettelyyn osallistumisesta seuraavasta kilpailuoikeudellisesta vastuusta. Siten ne ovat vastuussa myös menettelytavoista, joita muut osakasyhtiöt ovat panneet täytäntöön, koko kilpailurikkomuksen kestoajalta.

Lehtisen Linjalla, Linjaliikenne Nyholmilla ja Savonlinjalla ei voida katsoa olleen tosiasiallisia ja konkreettisia mahdollisuuksia osallistua Fölin tarjouskilpailuun 1/2014 itsenäisellä tarjouksella tai toteuttaa kohteiden liikennöintiä itsenäisesti. Osakasyhtiöiden osallistuminen käytännön yhteistyöhön TLO:n puitteissa on kuitenkin ollut omiaan rajoittamaan Lehtisen Linjan, Linjaliikenne Nyholmin ja Savonlinjan itsenäistä tarjouskäyttäytymistä ja esimerkiksi niiden keskinäistä yhteistyötä tai yhteistyötä TLO:n ulkopuolisten liikennöitsijöiden kanssa, mikä itsessään on ollut omiaan vaikuttamaan kilpailutilanteeseen kyseisessä tarjouskilpailussa ja siten tilaajan käsillä olleisiin valinnanmahdollisuuksiin.

8.2 TLO:n vastuu

TLO on toiminut kilpailunrikkomuksessa itsenäisesti ja osakasyhtiöistään erillisesti. TLO:lla on ollut kilpailunrajoituksen toteutuksessa selkeästi osakasyhtiöistään erillinen rooli.

TLO on toiminut moitittavalla tavalla kilpailunrajoituksen toteutuksen ja ylläpidon mahdollistajana myötävaikuttaen omalla toiminnallaan merkittävästi yhteistarjouksina toteutetun kilpailunrajoituksen päämäärien tavoittelemiseen. TLO on ollut tietoinen sen osakasyhtiöiden TLO:ssa toteuttamasta kilpailunvastaisesta yhteistyöstä ja niiden kilpailunvastaisista tavoitteista tai pystynyt vähintään ennakoimaan sen, ja se on hyväksynyt riskin tällaiseen menettelyyn osallistumisesta seuraavasta kilpailuoikeudellisesta vastuusta.

Ottaen huomioon TLO:n toimitusjohtajan kokemus tarjousten tekemisestä ja liikennöinnin jakamisesta osakasyhtiöille TLO:lla on ollut edellytykset arvioida, kuinka monta osakasyhtiötä kunkin kohteen liikennöinnin toteuttamiseksi on tarvittu. Näin ollen sen voidaan katsoa tienneen tai pystyneen vähintään kohtuudella ennakoimaan, että Fölin tarjouskilpailuissa 3/2013 ja 1/2014 jätettyihin yhteistarjouksiin on osallistunut selvästi enemmän osakasyhtiöitä kuin kohteiden toteuttamiseksi olisi ollut tarpeen. TLO on ollut tietoinen myös siitä, että sen osakasyhtiöillä on ollut yhteistarjouksen aikaan itsenäisen liikennöinnin edellyttämät resurssit. Jättäessään tiedustelematta osakasyhtiöiden mahdollisuuksia itsenäisten tarjousten antamiseen TLO:n voidaan katsoa hyväksyneen riskin siitä, että yhteisyrityksen kautta toteutettu yhteistyö on ollut kilpailulainsäädännön vastaista, sekä TLO:lle siihen osallistumisesta seuraavasta kilpailuoikeudellisesta vastuusta.

Vaikka TLO ei ole ollut sen osakasyhtiöiden välisen osakassopimuksen osapuoli, yhteisyrityksen tosiasiallinen toiminta ja muun ohella se, että TLO:n toimitusjohtaja on itse allekirjoittanut osakassopimuksen, osoittaa TLO:n olleen tietoinen osakassopimuksen sisällöstä ja sitoutuneen noudattamaan sitä.

TLO ei ole irtisanoutunut rikkomuksesta lainsäädännön ja vakiintuneen oikeuskäytännön edellyttämällä tavalla julkisesti tai ilmoittamalla siitä viranomaisille. Siten TLO on vastuussa myös niistä menettelytavoista, joita muut osapuolet TLO:ssa toteutetun yhteistyön osalta ovat panneet täytäntöön, koko siltä ajalta, jona se on osallistunut rikkomukseen.

8.3 LSL:n vastuu

LSL:llä ei ole ollut kilpailunrajoituksen toteutuksessa sellaista itsenäistä ja aktiivista roolia, joka olisi muodostanut sille osallisuuteen perustuvan vastuun nyt tarkasteltavana olevan kilpailunrajoituksen osalta. LSL:n toiminta on ollut täysin riippuvaista sen osakasyhtiöiden toiminnasta. TLO:n sulauduttua LSL:ään se on kuitenkin vastuussa TLO:n kilpailusääntöjen rikkomisesta.

9 Seuraamusmaksu

Rikkomuksessa on ollut kyse laadultaan vakavasta kilpailunrajoituksesta. Keskenään kilpailevien yritysten välinen hintayhteistyö ja markkinoiden jakamiseen tähtäävä menettely kuuluvat luonteensa ja vaikutustensa puolesta kaikkein vakavimpiin kilpailunrajoituksiin riippumatta siitä, miten menettely on kussakin tapauksessa toteutettu.

Maantieteelliseltä laajuudeltaan kyse on ollut alueellisesta rikkomuksesta, joka on kohdistunut Turun seudun paikallis- ja seutuliikenteen markkinoihin.

Taloudelliselta laajuudeltaan Fölin tarjouskilpailun 3/2013 kaikkien kohteiden yhteenlaskettu arvo on ollut noin 30 miljoonaa euroa, tarjouskilpailun 1/2014 arvo noin 3,5 miljoonaa euroa ja tarjouskilpailun 2/2016 arvo noin 27 miljoonaa euroa. Fölin tarjouskilpailun 3/2013 kaikista kohteista vuosittain saatava liikevaihto on ollut noin 3,5 miljoonaa euroa, tarjouskilpailusta 1/2014 noin 450.000 euroa ja tarjouskilpailusta 2/2016 noin 2,8 miljoonaa euroa.

Rikkomuksen moitittavuuden osalta on otettava huomioon se, että asianosaisten yhtiöiden menettely on ollut ristiriidassa lainsäätäjän tavoitteen kanssa edistää julkisten joukkoliikennemarkkinoiden avautumista kilpailulle sekä tilaajan pyrkimyksen kanssa tehostaa kilpailua määrittelemällä hankinnan kohteet siten, että myös pienempien liikenteenharjoittajien on ollut mahdollista voittaa tarjouskilpailuja.

Sen lisäksi, että tarjouskilpailumenettelyyn kohdistuvat kilpailunrajoitukset vahingoittavat suoraan julkisten palvelujen tuotantoa, menettelyn mahdolliset haitalliset hintavaikutukset ovat omiaan kohdistumaan viime kädessä myös kuluttajiin. Ne voivat johtaa matkalippujen hintojen korotuksiin, palvelujen laadun ja määrän heikkenemiseen tai julkisen tuen määrän kasvuun. Menettelyn vaikutukset ovat siten olleet omiaan kohdistumaan viime kädessä kuluttajiin tai laajemminkin kaikkiin Föli-kuntien veronmaksajiin.

Tarjouskilpailumenettelyyn kohdistuvat kilpailunrajoitukset ovat omiaan heikentämään yleistä luottamusta tarjouskilpailuprosessin toimivuuteen ja ne ovat näin ollen erittäin haitallisia yksittäisen tarjouskilpailun lisäksi laajemmin koko kansantalouden kannalta.

Ottaen huomioon, että kilpailuneuvosto on jo vuonna 1998 poikkeuslupa-asiassa antamassaan päätöksessä katsonut, että TLO:ssa harjoitettu yhteistyö on ollut kiellettyä hintayhteistyötä ja että TLO:n osakasyhtiöiden välinen osakassopimus, joka on ollut sama osakassopimus kuin nyt käsillä olevassa asiassa, on sisältänyt piirteitä kielletystä markkinoidenjakokartellista ja tuotannon rajoittamisesta, asianosaisten yhtiöiden olisi vähintään pitänyt olla tietoisia toimintansa lainvastaisuudesta nyt käsillä olevassa asiassa.

Asianosaiset yhtiöt ovat hyötyneet käsillä olevasta kilpailua rajoittavasta yhteistyöstä. Yhteistyön avulla asianosaiset yhtiöt ovat pystyneet ylläpitämään vallitsevat markkinaolosuhteet sekä turvaamaan markkinaosuutensa vähintään tarkasteltujen tarjouskilpailujen kattamilta osin.

Osapuolten yhteistyö TLO:n ja LSL:n piirissä on ollut ainakin osittain avointa ja julkista. TLO ja LSL eivät kuitenkaan ole ilmoittaneet tarjouksissaan käyttävänsä alihankkijoita palvelujen tuottamiseen tai toimivansa ryhmittymänä, eivätkä asianosaiset yhtiöt siten rikkomuksen aikana ole toimineet läpinäkyvästi suhteessa tilaajaan. Näin ollen asiassa on myös perusteita arvioida, että kilpailunrajoituksen osapuolten tosiasiallinen yhteinen tarkoitus on pyritty pitämään salassa. Vaikka menettelyyn ei ole liittynyt erityisiä osapuolten keskinäisiä salaiseksi luonnehdittavissa olevia tapaamisia, tai muuta kilpailunrikkomuksille tyypillistä salaista yhteydenpitoa tai kanssakäymistä, tälle seikalle ei voida antaa merkitystä kilpailunrikkomuksen moitittavuutta arvioitaessa.

Kyse on ollut yhtenä kokonaisuutena pidettävästä uusitusta rikkomuksesta, joka on muodostunut kilpailunvastaisten yhteistarjousten antamisesta kolmessa erillisessä Fölin tarjouskilpailussa ajanjaksoina 28.8.2013 — 4.10.2013, 30.5.2014 — 22.7.2014 ja 1.9.2016 — 27.10.2016. Rikkomuksen kesto on siten ollut 149 päivää, eli noin viisi kuukautta.

Vaikka kilpailunvastaisille yhteistarjouksille tyypillisesti rikkomuksen kesto on ollut suhteellisen lyhyt, on rikkomus taloudelliselta laajuudeltaan ollut varsin merkittävä.

Asianosaisten yhtiöiden menettelyn vakavuus huomioiden on selvää, etteivät seuraamusmaksun määräämättä jättämiselle kilpailulaissa asetetut edellytykset täyty. Menettelyä ei voida sen alueellisesta rajoittuneisuudesta tai lyhyestä kestosta huolimatta pitää vähäisenä, eikä seuraamusmaksun määräämistä kilpailun turvaamisen kannalta muutoin perusteettomana.

Lehtisen Linja ja Savonlinja ovat osallistuneet TLO:ssa toteutettuun yhtenä kokonaisuutena pidettävään uusittuun rikkomukseen, joka on niiden osalta päättynyt 22.7.2014. Ilman seuraamusmaksun vanhentumisen katkaisevia toimenpiteitä seuraamusmaksu olisi vanhentunut Lehtisen Linjan ja Savonlinjan osalta 22.7.2019. Ennen seuraamusmaksun vanhentumista virasto on suorittanut useita toimenpiteitä kilpailunrajoituksen selvittämiseksi, jotka ovat aloittaneet viiden vuoden vanhentumisajan kulumisen alusta. Seuraamusmaksu ei siten ole vanhentunut Lehtisen Linjan eikä Savonlinjan osalta.

Esityksen kohteena oleville elinkeinonharjoittajille on määrättävä seuraamusmaksut, joilla on riittävä yleis- ja erityisestävä vaikutus.

Virasto on perustanut esittämiensä seuraamusmaksujen määrät tekemäänsä kilpailulain mukaiseen tapauskohtaiseen kokonaisarvioon ottaen huomioon rikkomuksen laadun ja laajuuden, moitittavuuden asteen sekä keston. Seuraamusmaksujen laskemisessa on sovellettu ennen 24.6.2021 voimassa olleita kilpailulain säännöksiä sen vuoksi, että nykyisin voimassa olevia säännöksiä ei sovelleta ennen lain voimaantuloa päättyneisiin kilpailunrajoituksiin.

Virasto on ottanut seuraamusmaksun määrän arvioinnissa huomioon komission tiedonanto (2006/C 210/02) suuntaviivat asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti määrättävien sakkojen laskennasta (jäljempänä komission sakkosuuntaviivat). Seuraamusmaksun perusmäärän arvioinnissa virasto on ottanut lähtökohdaksi sen vuosittaisen liikevaihdon (myyntiarvo), jonka rikkomukseen osallistuneiden yritysten voidaan katsoa odottaneen yhteistarjouksellaan saavansa. Virasto on ottanut huomioon myös sen, että tarjouskilpailuista saatavat tulot on ollut tarkoitus jakaa asianosaisten yhtiöiden kesken osakassopimuksissa sovittujen periaatteiden mukaisesti.

9.1 Jalon Liikenne Oy

Jalon Liikenne on osallistunut välittömästi kaikkeen kilpailunrajoituksen suunnittelua ja toteuttamista koskevaan toimintaan sekä myötävaikuttanut yhteisen kilpailunvastaisen päämäärän tavoittelemiseen. Jalon Liikenteellä on siten ollut keskeinen rooli kilpailurikkomuksessa. Jalon Liikenne on ollut oman osallistumisensa ohella tietoinen muiden asianosaisten yhtiöiden suunnittelemasta tai toteuttamasta kilpailunvastaisesta yhteistyöstä ja niiden kilpailunvastaisista tavoitteista tai vähintään pystynyt tämän kohtuudella ennakoimaan. Toiminnallaan Jalon Liikenne on hyväksynyt riskin menettelyyn osallistumisesta seuraavasta kilpailuoikeudellisesta vastuusta.

Jalon Liikenteen rikkomuksen vakavuuden ja yhtiölle esitetyn seuraamusmaksun arvioinnissa virasto on lisäksi ottanut huomioon sen, että Jalon Liikenteen toiminta on osoittanut aloitteellisuutta ja omaehtoisuutta kilpailunrajoituksen toteutuksessa.

Jalon Liikenne ei ole irtisanoutunut kilpailunrajoituksesta lainsäädännön ja vakiintuneen oikeuskäytännön edellyttämällä tavalla julkisesti tai ilmoittamalla siitä viranomaisille. Jalon Liikenne on siten vastuussa yhtenä kokonaisuutena pidettävästä uusitusta rikkomuksesta ajalta 28.8.2013 — 4.10.2013, 30.5.2014 — 22.7.2014 ja 1.9.2016 — 27.10.2016.

Jalon Liikenteen kokonaisliikevaihto tilikaudella 1.9.2016 — 31.8.2017 on ollut 6.857.009 euroa.

Jalon Liikenteen myyntiarvo Fölin tarjouskilpailuista 3/2013, 1/2014 ja 2/2016 on ollut yhteenlaskettuna 1.202.944 euroa. Jalon Liikenteelle määrättävän seuraamusmaksun perusmäärä asettuu 390.957 euroon, kun laskennassa käytetään 15 prosentin osuutta yhtiön myyntiarvosta ja 0,5 vuoden kestoa. Seuraamusmaksun perusmäärään on sisällytetty lisäsumma, joka on 25 prosenttia myyntiarvosta. Riittävän yleis- ja erityisestävän vaikutuksen saavuttaminen edellyttää tavanomaista korkeamman lisäsumman käyttämistä, sillä suuntaviivoja mukaillen määritelty seuraamusmaksun perusmäärä ei ole rikkomuksen lyhyen keston vuoksi riittävällä tasolla suhteessa siihen merkittävään taloudelliseen hyötyyn, jonka Jalon Liikenne on odottanut kilpailunrajoituksella saavuttavansa hankintasopimusten koko ajalta.

Jalon Liikenteen menettelyyn ei ole liittynyt sellaisia lieventäviä tai raskauttavia seikkoja, joiden perusteella seuraamusmaksuun tulisi tehdä mukautuksia.

Edellä esitetyn perusteella virasto on esittänyt, että markkinaoikeus määrää Jalon Liikenne Oy:lle 390.957 euron seuraamusmaksun.

9.2 Lehtisen Linja Oy

Lehtisen Linja on osallistunut keskeisiltä osin kilpailunrajoituksen suunnittelua ja toteuttamista koskevaan toimintaan sekä myötävaikuttanut yhteisen kilpailunvastaisen päämäärän tavoittelemiseen TLO:ssa toteutettujen rikkomusten osalta. Lehtisen Linja on ollut oman osallistumisensa ohella tietoinen muiden asianosaisten yhtiöiden TLO:ssa suunnittelemasta tai toteuttamasta kilpailunvastaisesta yhteistyöstä ja niiden kilpailunvastaisista tavoitteista tai vähintään pystynyt tämän kohtuudella ennakoimaan. Toiminnallaan Lehtisen Linja on hyväksynyt riskin menettelyyn osallistumisesta seuraavasta kilpailuoikeudellisesta vastuusta.

Lehtisen Linjan rikkomuksen vakavuuden ja yhtiölle esitetyn seuraamusmaksun arvioinnissa virasto on lisäksi ottanut huomioon sen, että Lehtisen Linjan toiminta on osoittanut omaehtoisuutta kilpailunrajoituksen toteutuksessa.

Lehtisen Linja ei ole irtisanoutunut kilpailunrajoituksesta lainsäädännön ja vakiintuneen oikeuskäytännön edellyttämällä tavalla julkisesti tai ilmoittamalla siitä viranomaisille. Lehtisen Linja on siten vastuussa yhtenä kokonaisuutena pidettävästä uusitusta rikkomuksesta ajalta 28.8.2013 — 4.10.2013 ja 30.5.2014 — 22.7.2014.

Lehtisen Linjan kokonaisliikevaihto tilikaudella 1.7.2014 — 30.6.2015 on ollut 664.806 euroa.

Lehtisen Linjan myyntiarvo Fölin tarjouskilpailuista 3/2013 ja 1/2014 on ollut yhteenlaskettuna 636.458 euroa. Lehtisen Linjalle määrättävän seuraamusmaksun perusmäärä asettuu 206.849 euroon, kun laskennassa käytetään 15 prosentin osuutta yhtiön myyntiarvosta ja 0,5 vuoden kestoa. Seuraamusmaksun perusmäärään on sisällytetty lisäsumma, joka on 25 prosenttia myyntiarvosta. Riittävän yleis- ja erityisestävän vaikutuksen saavuttaminen edellyttää tavanomaista korkeamman lisäsumman käyttämistä, sillä suuntaviivoja mukaillen määritelty seuraamusmaksun perusmäärä ei ole rikkomuksen lyhyen keston vuoksi riittävällä tasolla suhteessa siihen merkittävään taloudelliseen hyötyyn, jonka Lehtisen Linja on odottanut kilpailunrajoituksella saavuttavansa hankintasopimusten koko ajalta.

Lehtisen Linjan menettelyyn ei ole liittynyt sellaisia lieventäviä tai raskauttavia seikkoja, joiden perusteella seuraamusmaksuun tulisi tehdä mukautuksia.

Edellä esitetyn perusteella virasto on kilpailulaissa asetettu kymmenen prosentin enimmäismäärä huomioon ottaen esittänyt, että markkinaoikeus määrää Lehtisen Linja Oy:lle 66.481 euron seuraamusmaksun.

9.3 Linjaliikenne Muurinen Oy

Linjaliikenne Muurinen on osallistunut välittömästi kaikkeen kilpailunrajoituksen suunnittelua ja toteuttamista koskevaan toimintaan sekä myötävaikuttanut yhteisen kilpailunvastaisen päämäärän tavoittelemiseen. Linjaliikenne Muurisella on siten ollut keskeinen rooli kilpailurikkomuksessa. Linjaliikenne Muurinen on ollut oman osallistumisensa ohella tietoinen muiden asianosaisten yhtiöiden suunnittelemasta tai toteuttamasta kilpailunvastaisesta yhteistyöstä ja niiden kilpailunvastaisista tavoitteista tai vähintään pystynyt tämän kohtuudella ennakoimaan. Toiminnallaan Linjaliikenne Muurinen on hyväksynyt riskin menettelyyn osallistumisesta seuraavasta kilpailuoikeudellisesta vastuusta.

Linjaliikenne Muurisen rikkomuksen vakavuuden ja yhtiölle esitetyn seuraamusmaksun arvioinnissa virasto on lisäksi ottanut huomioon sen, että Linjaliikenne Muurisen toiminta on osoittanut aloitteellisuutta ja omaehtoisuutta kilpailunrajoituksen toteutuksessa.

Linjaliikenne Muurinen ei ole irtisanoutunut kilpailunrajoituksesta lainsäädännön ja vakiintuneen oikeuskäytännön edellyttämällä tavalla julkisesti tai ilmoittamalla siitä viranomaisille. Linjaliikenne Muurinen on siten vastuussa yhtenä kokonaisuutena pidettävästä uusitusta rikkomuksesta ajalta 28.8.2013 — 4.10.2013, 30.5.2014 — 22.7.2014 ja 1.9.2016 — 27.10.2016.

Linjaliikenne Muurisen kokonaisliikevaihto vuodelta 2016 on ollut 6.998.652 euroa.

Linjaliikenne Muurisen myyntiarvo Fölin tarjouskilpailuista 3/2013, 1/2014 ja 2/2016 on ollut yhteenlaskettuna 1.388.883 euroa. Linjaliikenne Muuriselle määrättävän seuraamusmaksun perusmäärä asettuu 451.387 euroon, kun laskennassa käytetään 15 prosentin osuutta yhtiön myyntiarvosta ja 0,5 vuoden kestoa. Seuraamusmaksun perusmäärään on sisällytetty lisäsumma, joka on 25 prosenttia myyntiarvosta. Riittävän yleis- ja erityisestävän vaikutuksen saavuttaminen edellyttää tavanomaista korkeamman lisäsumman käyttämistä, sillä suuntaviivoja mukaillen määritelty seuraamusmaksun perusmäärä ei ole rikkomuksen lyhyen keston vuoksi riittävällä tasolla suhteessa siihen merkittävään taloudelliseen hyötyyn, jonka Linjaliikenne Muurinen on odottanut kilpailunrajoituksella saavuttavansa hankintasopimusten koko ajalta.

Linjaliikenne Muuriseen menettelyyn ei ole liittynyt sellaisia lieventäviä tai raskauttavia seikkoja, joiden perusteella seuraamusmaksuun tulisi tehdä mukautuksia.

Edellä esitetyn perusteella virasto on esittänyt, että markkinaoikeus määrää Linjaliikenne Muurinen Oy:lle 451.387 euron seuraamusmaksun.

9.4 Linjaliikenne Nyholm Oy

Linjaliikenne Nyholm on osallistunut välittömästi kaikkeen kilpailunrajoituksen suunnittelua ja toteuttamista koskevaan toimintaan sekä myötävaikuttanut yhteisen kilpailunvastaisen päämäärän tavoittelemiseen. Linjaliikenne Nyholmilla on siten ollut keskeinen rooli kilpailurikkomuksessa. Linjaliikenne Nyholm on ollut oman osallistumisensa ohella tietoinen muiden asianosaisten yhtiöiden suunnittelemasta tai toteuttamasta kilpailunvastaisesta yhteistyöstä ja niiden kilpailunvastaisista tavoitteista tai vähintään pystynyt tämän kohtuudella ennakoimaan. Toiminnallaan Linjaliikenne Nyholm on hyväksynyt riskin menettelyyn osallistumisesta seuraavasta kilpailuoikeudellisesta vastuusta.

Linjaliikenne Nyholmin rikkomuksen vakavuuden ja yhtiölle esitetyn seuraamusmaksun arvioinnissa virasto on lisäksi ottanut huomioon sen, että Linjaliikenne Nyholmin toiminta on osoittanut aloitteellisuutta ja omaehtoisuutta kilpailunrajoituksen toteutuksessa.

Linjaliikenne Nyholm ei ole irtisanoutunut kilpailunrajoituksesta lainsäädännön ja vakiintuneen oikeuskäytännön edellyttämällä tavalla julkisesti tai ilmoittamalla siitä viranomaisille. Linjaliikenne Nyholm on siten vastuussa yhtenä kokonaisuutena pidettävästä uusitusta rikkomuksesta ajalta 28.8.2013 — 4.10.2013, 30.5.2014 — 22.7.2014 ja 1.9.2016 — 27.10.2016.

Linjaliikenne Nyholmin kokonaisliikevaihto tilikaudella 1.10.2016 — 30.9.2017 on ollut 5.606.706 euroa.

Linjaliikenne Nyholmin myyntiarvo Fölin tarjouskilpailuista 3/2013, 1/2014 ja 2/2016 on ollut yhteenlaskettuna 1.341.103 euroa. Linjaliikenne Nyholmille määrättävän seuraamusmaksun perusmäärä asettuu 435.858 euroon, kun laskennassa käytetään 15 prosentin osuutta yhtiön myyntiarvosta ja 0,5 vuoden kestoa. Seuraamusmaksun perusmäärään on sisällytetty lisäsumma, joka on 25 prosenttia myyntiarvosta. Riittävän yleis- ja erityisestävän vaikutuksen saavuttaminen edellyttää tavanomaista korkeamman lisäsumman käyttämistä, sillä suuntaviivoja mukaillen määritelty seuraamusmaksun perusmäärä ei ole rikkomuksen lyhyen keston vuoksi riittävällä tasolla suhteessa siihen merkittävään taloudelliseen hyötyyn, jonka Linjaliikenne Nyholm on odottanut kilpailunrajoituksella saavuttavansa hankintasopimusten koko ajalta.

Linjaliikenne Nyholmin menettelyyn ei ole liittynyt sellaisia lieventäviä tai raskauttavia seikkoja, joiden perusteella seuraamusmaksuun tulisi tehdä mukautuksia.

Edellä esitetyn perusteella virasto on esittänyt, että markkinaoikeus määrää Linjaliikenne Nyholm Oy:lle 435.858 euron seuraamusmaksun.

9.5 Savonlinja Oy

Savonlinja on osallistunut keskeisiltä osin kilpailunrajoituksen suunnittelua ja toteuttamista koskevaan toimintaan sekä myötävaikuttanut yhteisen kilpailunvastaisen päämäärän tavoittelemiseen TLO:ssa toteutettujen rikkomusten osalta. Savonlinja on ollut oman osallistumisensa ohella tietoinen muiden asianosaisten yhtiöiden TLO:ssa suunnittelemasta tai toteuttamasta kilpailunvastaisesta yhteistyöstä ja niiden kilpailunvastaisista tavoitteista tai vähintään pystynyt tämän kohtuudella ennakoimaan. Toiminnallaan Savonlinja on hyväksynyt riskin menettelyyn osallistumisesta seuraavasta kilpailuoikeudellisesta vastuusta.

Savonlinjan rikkomuksen vakavuuden ja yhtiölle esitetyn seuraamusmaksun arvioinnissa virasto on lisäksi ottanut huomioon sen, että Savonlinjan toiminta on osoittanut omaehtoisuutta kilpailunrajoituksen toteutuksessa.

Savonlinja ei ole irtisanoutunut kilpailunrajoituksesta lainsäädännön ja vakiintuneen oikeuskäytännön edellyttämällä tavalla julkisesti tai ilmoittamalla siitä viranomaisille. Savonlinja on siten vastuussa yhtenä kokonaisuutena pidettävästä uusitusta rikkomuksesta ajalta 28.8.2013 — 4.10.2013 ja 30.5.2014 — 22.7.2014.

Savonlinjan kokonaisliikevaihto vuodelta 2014 on ollut 27.732.854 euroa.

Savonlinjan myyntiarvo Fölin tarjouskilpailuista 3/2013 ja 1/2014 on ollut yhteenlaskettuna 472.580 euroa. Savonlinjalle määrättävän seuraamusmaksun perusmäärä asettuu 153.588 euroon, kun laskennassa käytetään 15 prosentin osuutta yhtiön myyntiarvosta ja 0,5 vuoden kestoa. Seuraamusmaksun perusmäärään on sisällytetty lisäsumma, joka on 25 prosenttia myyntiarvosta. Riittävän yleis- ja erityisestävän vaikutuksen saavuttaminen edellyttää tavanomaista korkeamman lisäsumman käyttämistä, sillä suuntaviivoja mukaillen määritelty seuraamusmaksun perusmäärä ei ole rikkomuksen lyhyen keston vuoksi riittävällä tasolla suhteessa siihen merkittävään taloudelliseen hyötyyn, jonka Savonlinja on odottanut kilpailunrajoituksella saavuttavansa hankintasopimusten koko ajalta.

Savonlinjan menettelyyn ei ole liittynyt sellaisia lieventäviä tai raskauttavia seikkoja, joiden perusteella seuraamusmaksuun tulisi tehdä mukautuksia.

Edellä esitetyn perusteella virasto on esittänyt, että markkinaoikeus määrää Savonlinja Oy:lle 153.588 euron seuraamusmaksun.

9.6 Turun Citybus Oy

Citybus on osallistunut välittömästi kaikkeen kilpailunrajoituksen suunnittelua ja toteuttamista koskevaan toimintaan sekä myötävaikuttanut yhteisen kilpailunvastaisen päämäärän tavoittelemiseen. Citybusilla on siten ollut keskeinen rooli kilpailurikkomuksessa. Citybus on ollut oman osallistumisensa ohella tietoinen muiden asianosaisten yhtiöiden suunnittelemasta tai toteuttamasta kilpailunvastaisesta yhteistyöstä ja niiden kilpailunvastaisista tavoitteista tai vähintään pystynyt tämän kohtuudella ennakoimaan. Toiminnallaan Citybus on hyväksynyt riskin menettelyyn osallistumisesta seuraavasta kilpailuoikeudellisesta vastuusta.

Citybusin rikkomuksen vakavuuden ja yhtiölle esitetyn seuraamusmaksun arvioinnissa virasto on lisäksi ottanut huomioon sen, että Citybusin toiminta on osoittanut aloitteellisuutta ja omaehtoisuutta kilpailunrajoituksen toteutuksessa.

Citybus ei ole irtisanoutunut kilpailunrajoituksesta lainsäädännön ja vakiintuneen oikeuskäytännön edellyttämällä tavalla julkisesti tai ilmoittamalla siitä viranomaisille. Citybus on siten vastuussa yhtenä kokonaisuutena pidettävästä uusitusta rikkomuksesta ajalta 28.8.2013 — 4.10.2013, 30.5.2014 — 22.7.2014 ja 1.9.2016 — 27.10.2016.

Citybusin kokonaisliikevaihto vuodelta 2016 on ollut 5.423.632 euroa.

Citybusin myyntiarvo Fölin tarjouskilpailuista 3/2013, 1/2014 ja 2/2016 on ollut yhteenlaskettuna 1.122.504 euroa. Citybusille määrättävän seuraamusmaksun perusmäärä asettuu 364.814 euroon, kun laskennassa käytetään 15 prosentin osuutta yhtiön myyntiarvosta ja 0,5 vuoden kestoa. Seuraamusmaksun perusmäärään on sisällytetty lisäsumma, joka on 25 prosenttia myyntiarvosta. Riittävän yleis- ja erityisestävän vaikutuksen saavuttaminen edellyttää tavanomaista korkeamman lisäsumman käyttämistä, sillä suuntaviivoja mukaillen määritelty seuraamusmaksun perusmäärä ei ole rikkomuksen lyhyen keston vuoksi riittävällä tasolla suhteessa siihen merkittävään taloudelliseen hyötyyn, jonka Citybus on odottanut kilpailunrajoituksella saavuttavansa hankintasopimusten koko ajalta.

Citybusin menettelyyn ei ole liittynyt sellaisia lieventäviä tai raskauttavia seikkoja, joiden perusteella seuraamusmaksuun tulisi tehdä mukautuksia.

Edellä esitetyn perusteella virasto on esittänyt, että markkinaoikeus määrää Turun Citybus Oy:lle 364.814 euron seuraamusmaksun.

9.7 LS-Liikennelinjat Oy

LSL on seuraannon perusteella vastuussa TLO:n toteuttamasta kilpailunrajoituksesta.

TLO:n rikkomuksen vakavuuden ja siitä LSL:lle esitetyn seuraamusmaksun arvioinnissa virasto on lisäksi ottanut huomioon sen, että HL:n toiminta on osoittanut aloitteellisuutta ja omaehtoisuutta kilpailunrajoituksen toteutuksessa.

TLO ei ole irtisanoutunut kilpailunrajoituksesta lainsäädännön ja vakiintuneen oikeuskäytännön edellyttämällä tavalla julkisesti tai ilmoittamalla siitä viranomaisille. Seuraannosta todettu huomioon ottaen LSL on siten vastuussa yhtenä kokonaisuutena pidettävästä uusitusta rikkomuksesta ajalta 28.8.2013 — 4.10.2013 ja 30.5.2014 — 22.7.2014.

TLO:n kokonaisliikevaihto tilikaudella 1.7.2014 — 30.6.2015 on ollut 13.996.111 euroa.

TLO:n myyntiarvo Fölin tarjouskilpailuista 3/2013 ja 1/2014 on ollut yhteenlaskettuna 97.721 euroa. LS-Liikennelinjoille TLO:n menettelystä määrättävän seuraamusmaksun perusmäärä asettuu 31.759 euroon, kun laskennassa käytetään 15 prosentin osuutta yhtiön myyntiarvosta ja 0,5 vuoden kestoa. Seuraamusmaksun perusmäärään on sisällytetty lisäsumma, joka on 25 prosenttia myyntiarvosta. Riittävän yleis- ja erityisestävän vaikutuksen saavuttaminen edellyttää tavanomaista korkeamman lisäsumman käyttämistä, sillä suuntaviivoja mukaillen määritelty seuraamusmaksun perusmäärä ei ole rikkomuksen lyhyen keston vuoksi riittävällä tasolla suhteessa siihen merkittävään taloudelliseen hyötyyn, jonka TLO on odottanut kilpailunrajoituksella saavuttavansa hankintasopimusten koko ajalta.

TLO:n menettelyyn ei ole liittynyt sellaisia lieventäviä tai raskauttavia seikkoja, joiden perusteella seuraamusmaksuun tulisi tehdä mukautuksia.

Edellä esitetyn perusteella virasto on esittänyt, että markkinaoikeus määrää LS-Liikennelinjat Oy:lle 31.759 euron seuraamusmaksun.

10 Viraston väitettyjen menettelyvirheiden arviointi

Virasto ei ole loukannut asianosaisten yhtiöiden puolustautumisoikeuksia.

Virasto on 10.9.2020 toimittanut LSL:lle TLO:n toimitusjohtajan kuulemisesta tallennetun äänitteen. Asianosaisia on kuultu viraston 15.2.2021 päivätystä päätös- ja esitysluonnoksesta, joten LSL:llä on ollut äänite käytettävissään hyvissä ajoin ennen kuulemisen alkamista.

Virastolla on ollut viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (jäljempänä julkisuuslaki) mukainen peruste pitää asianosaisille 8.5.2019 toimitetut viraston alustavat arviot ja viraston laatimat selvityspyynnöt 10.9.2020 asti salassa. Asianosaisilla yhtiöillä on ollut riittävästi aikaa tehokkuuspuolustuksen laatimiseen.

Virasto ei ole vaikuttanut asianosaisten yhtiöiden puolustautumisoikeuksiin saattaessaan mahdollisen asiamiehen eturistiriidan olemassaoloa koskevan arvionsa asianosaisten tietoon.

Asianosaisilla yhtiöillä on ollut tarvittavat tiedot viraston esittämistä väitteistä ja niiden perusteluista vastatakseen niihin hallintomenettelyssä, ja näin ollen niiden puolustautumisoikeudet ovat toteutuneet täysimääräisesti ja tehokkaasti. Käsillä olevassa asiassa viraston johtopäätökset LSL:n esittämästä tehokkuuspuolustuksesta eivät ole muuttuneet, joten virastolla ei ole ollut velvollisuutta laatia uutta esitysluonnosta ja kuulla asianosaisia siitä.

Virastolla on näyttötaakka kilpailunrajoituksen olemassaolosta ja esitykseen liitetyt liitteet ovat osa kilpailunrajoituksen olemassaolon osoittamista. Esitykseen lisätyt liitteet eivät ole muuttaneet viraston johtopäätöksiä olennaisesti, vaan niillä on vahvistettu päätös- ja esitysluonnoksessa esitettyä näyttöä sellaisten tosiseikkojen osalta, joista vastineissa on esitetty väitteitä.

LS-Liikennelinjat Oy:n vastaus

Vaatimukset

LS-Liikennelinjat Oy vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti hylkää seuraamusmaksuesityksen sen osalta kokonaisuudessaan, toissijaisesti jättää seuraamusmaksun määräämättä tai viimesijaisesti vähintään alentaa seuraamusmaksun määrää huomattavasti. Lisäksi LS-Liikennelinjat Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut kulujen osalta 36.596,87 eurolla ja palkkion osalta 539.050,50 eurolla eli yhteensä 575.647,37 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

1 Yhteisyritysten kilpailuoikeudellinen arviointi

TLO on ollut täystoiminnallinen yhteisyritys, joka on toiminut markkinoilla pysyvästi ja jolla on ollut oma operatiivinen johto sekä käytössään riittävät aineelliset ja taloudelliset voimavarat oman itsenäisen liiketoiminnan harjoittamiseksi.

Täystoiminnallisuuden osoittamiseksi riittävää on ollut pääsy tarvittaviin resursseihin. Palveluiden hankinta osakasyhtiöiltä ei ole tarkoittanut, että TLO ei ole täyttänyt itsenäisen yrityksen tunnusmerkkejä. Alihankinnan käyttäminen on tavanomaista kilpailutetun linja-autoliikenteen markkinoilla.

TLO:lla on ollut omat varikot sekä huomattava määrä omaa kalustoa ja henkilöstöä, joilla merkittävä osa liikennöinnistä on toteutettu. TLO on palkannut omaa henkilöstöä silloin, kun tuotanto on ollut järkevää järjestää kokonaan omilla resursseilla. Vaikka TLO on vuokrannut henkilöstöä ja täydentävää [- -] sekä hankkinut varikkopalveluja myös osakasyhtiöiltään, se on tapahtunut markkinaehtoisesti. Osakasyhtiöiden henkilöstön vuokraus TLO:lle on perustunut määräaikaisiin hankintasopimuksiin, joten se on ollut sekä määritelmällisesti että tosiasiassa henkilöstön tilapäistä siirtämistä osakasyhtiöiltä täystoiminnalliselle yhteisyritykselle. Se, että osakasyhtiöille maksettava korvaus on määräytynyt tarjoushinnan perusteella osoittaa järjestelyn markkinaehtoisuutta.

TLO:lla ei ole ollut tarvetta kilpailuttaa henkilöstövuokrausta tai varikkopalveluita tarjoavia tahoja, koska sillä on ollut mahdollisuus hankkia resursseja osakasyhtiöiltä. Se, että henkilöstövuokrauksesta ei ole käyty laajoja kilpailutuskierroksia tai että TLO on ilmoittanut yksipuolisesti osakasyhtiöille liikennöitävistä kohteista, ei ole sulkenut pois markkinaehtoisuutta. On tavanomaista, että pääurakoitsija tilaa kultakin alihankkijalta nimenomaan tarvitsemaansa palvelua, eikä alihankkija pääse siihen vaikuttamaan. Osakasyhtiöt ovat lisäksi olleet vapaita kieltäytymään liikennöinnistä, eli hallitsemaan omaa riskiään. Liikenteen jakaminen pidemmän ajan kuluessa osakasyhtiöille tiettyjen osuuksien suhteessa on nimenomaan mahdollistanut tehokkaan resurssien käytön yksittäisten kohteiden osalta.

Viraston olisi tullut TLO:n itsenäisyyttä arvioitaessa antaa merkitystä myös TLO:n itse ilman [- -] tuottamalle liikenteelle, vaikka sitä ei ole toteutettu nimenomaan Föli-liikenteessä. TLO:n liikennekentästä merkittävä osuus on liikennöity kokonaan TLO:n omalla henkilöstöllä, ja noin 70 — 80 prosenttia TLO:n omalla kalustolla. Lisäksi TLO on tuottanut liikennettä yhdistäen sekä omia että osakasyhtiöiltä hankittuja resursseja. Molemmat tuotantomuodot ovat olleet TLO:n tuottamaa liikennettä, josta se on vastannut suhteessa tilaajiin.

On lisäksi huomattava, että yhteisyritys ei voi olla itsenäinen yhdessä tarjouskilpailussa ja epäitsenäinen toisessa. Yhteisyrityksen toimintaa ja täystoiminnallisuutta tulee arvioida kokonaisuutena, ei tarkastelemalla yrityksen yksittäisiä liiketoiminnan osia.

Virasto on sivuuttanut arvioinnissaan sen, että tarkastelun ajankohtana TLO on ollut vasta aloittamassa toimintaansa uusilla kilpailutetun liikenteen markkinoilla, sille uudessa liiketoimintaympäristössä ja uudella liiketoimintamallilla. Kyseessä on ollut siirtymäaika, jonka aikana TLO:n toiminnan luonne yhteisyrityksenä on muuttunut. Vaikka kilpailutusten alettua suurempi osa TLO:n tuotannosta on perustunut sen osakasyhtiöiltä hankittuihin palveluihin, TLO:n itsenäisesti tuottaman liikennöinnin määrä ja sen myötä oman henkilöstön määrä on lisääntynyt voitettujen kilpailutusten myötä vuoden 2013 jälkeen.

Emoyhtiöltä tehtyjä ostoja arvioitaessa painoarvoa on annettava nimenomaan yhteisyrityksen synnyttämälle lisäarvolle. TLO on tuottanut lisäarvoa osakasyhtiöidensä palveluille muun ohella laskemalla ja laatimalla tarjoukset, hankkimalla kalustolle rahoituksen sekä kaluston, mahdollistamalla liikenteen yhdistämisen olemassa olevaan liikennekenttään synnyttäen sitä kautta merkittäviä säästöjä tilaajalle, muokkaamalla aikatauluja tilaajan pyyntöjen mukaisesti, hoitamalla laskutuksen ja muut asiakassuhteeseen liittyvät asiat, hoitamalla matkustajien reklamaatiot, asiakaspalvelun, löytötavarapalvelut ja sidosryhmäyhteistyön sekä ylläpitämällä lippu‐ ja rahastuslaitejärjestelmää. Pelkästään TLO:n hankkima rahoitus ja sen turvin tehdyt kalustoinvestoinnit ovat tuottaneet merkittävää lisäarvoa osakasyhtiöiltä hankittuihin tuotantopanoksiin.

Vuonna 2013 TLO:n tuottamasta liikenteestä 100 prosenttia on myyty ulkopuolisille asiakkaille. TLO on tuottanut liikennepalvelua laajalla maantieteellisellä alueella yhdistämällä osakasyhtiöidensä tuottamia palveluja sekä omaa tuotantoa. TLO on yhdistellyt osakasyhtiöiltä hankkimansa tuotantopanokset kokonaisuudeksi, joka ei olisi ollut tarjottavissa yhden osakasyhtiön tai osakasyhtiöiden muodostaman TLO:ta pienemmän konsortion toimesta. Sille seikalle, että osakasyhtiöt ovat itse tuottaneet muita liikennöintipalveluita, ei ole annettava merkitystä TLO:n täystoiminnallisuutta arvioitaessa.

Yhteisyrityksen tuomaa lisäarvoa koskevassa arvioinnissa on lisäksi otettava huomioon toimialan yleinen katetaso TLO:n suuruusluokan yrityksissä. Matalakatteisella alalla, jossa yrityksen tuotto perustuu julkisina hankintoina kilpailutettuihin sopimuksiin, vaatimatonkin liiketulos osoittaa, että yritys luo omistajiltaan hankkimille palveluille selkeää lisäarvoa.

TLO:lla on ollut itsenäinen rahoitusasema. TLO:lle on myönnetty markkinoilta rahoitusta sen tekemiin hankintoihin ja rahoitus on maksettu takaisin TLO:n sopimusten kerryttämällä liikevaihdolla. Toiminnan luonteen vuoksi mittavat, liikennöinnin aloitusvaiheessa vaaditut investoinnit on rahoitettu asiakkailta saaduilla liikenteestä maksetuilla korvauksilla, riippumatta siitä, onko liikennöinti toteutettu omana tuotantona tai alihankintana joko kolmansien tahojen tai osakasyhtiöiden kanssa. Yhtiön rahoitusasemaa tulee arvioida kokonaisuutena ottaen huomioon, että omana tuotantona hoidetun liikenteen kaluston rahoitus on hoidettu ilman osakasyhtiöiden suorittamia maksuja.

LSL on ollut täystoiminnallinen yhteisyritys vastaavin perustein kuin TLO.

LSL on toiminut ja toimii pysyvästi markkinoilla. Yhtiöllä on ollut tarkasteltavana ajankohtana käytössään riittävät aineelliset ja taloudelliset voimavarat oman itsenäisen liiketoiminnan harjoittamiseksi mukaan lukien tarvittavan kaluston ja rahoituksen hankkimiseksi. LSL:n osakasyhtiöille niiltä hankittujen palveluiden hankinnasta maksetut korvaukset ovat perustuneet kilpailutusten mukaisiin hintoihin ja olleet siten markkinaehtoisia. Liikennöinnin tuottaminen kokonaan omana tuotantona on ollut myös vaihtoehto. LSL:n tuottamasta liikenteestä 100 prosenttia on myyty ulkopuolisille asiakkaille. PM on hoitanut LSL:n päivittäistä liiketoimintaa ja saanut siitä korvauksen. LSL on tuottanut lisäarvoa sen osakasyhtiöiltä hankkimilleen palveluille muun ohella optimoimalla liikennöintiä, tarjoamalla tilaajalle parempaa toimitusvarmuutta ja sen kautta laatua sekä hoitamalla asiakaspalvelun ja yhteydenpidon tilaajaan.

2 Potentiaalisen kilpailun arviointi

Viraston väitteet potentiaalisesta kilpailusta ovat virheellisiä ja niitä koskevat selvitykset puutteellisia. Jalon Liikenteen, Linjaliikenne Muurisen, Linjaliikenne Nyholmin ja Citybusin markkinoille tuloon ei ole ollut tosiasiallisia ja konkreettisia mahdollisuuksia käsillä olevissa tarjouskilpailuissa, eivätkä yhtiöt siten ole olleet potentiaalisia kilpailijoita. Virasto on sivuuttanut oikeudellisen ja taloudellisen asiayhteyden arvioidessaan potentiaalista kilpailua.

Jalon Liikenteen, Linjaliikenne Muurisen, Linjaliikenne Nyholmin ja Citybusin markkinoille tulo ei olisi ollut taloudellisesti elinkelpoisen strategian mukaan mahdollista. Yhteisyritysten luomat tehokkuusedut ovat mahdollistaneet hinnaltaan niin alhaisten tarjousten tekemisen, että mainitut yhtiöt eivät olisi itsenäisesti tai edes pieninä konsortioina kyenneet tekemään taloudellisesti kannattavia tarjouksia ja luomaan kilpailupainetta muille markkinoilla toimiville.

Kilpailutuskohteiden riskit huomioon ottaen edellä mainituilla yhtiöillä ei ole myöskään ollut kykyä toteuttaa kysymyksessä olevien kohteiden liikennöintiä itsenäisesti. Liiketoiminnan riskejä tulee arvioida tavanomaisen liikennöitsijän näkökulmasta tapahtumahetkellä.

Fölin tarjouskilpailujen 3/2013 ja 1/2014 aikaan Turun seutuliikenne avautui ensimmäistä kertaa kilpailulle joukkoliikennelain mukaisten siirtymäajan sopimusten päättyessä. Vastaava tilanne oli myös monella muulla alueella Suomessa silloisen joukkoliikennelain mukaisten siirtymäajan sopimusten voimassaolon päättyessä. Markkinatilanne vaikutti merkittävällä tavalla pienten yritysten kohtaamiin liiketoiminnallisiin riskeihin ja siten niiden kykyyn tehdä tarjouksia.

Vallinnut markkinatilanne huomioon ottaen on ollut epärealistista olettaa, että yksittäinen pieni yritys olisi voinut tehdä kilpailutetun liikenteen tarjouksen tietäen samalla, ettei se välttämättä saa rahoitusta vastaavalle kalustolle kuin suurempi yritys ainakaan yhtä edullisin ehdoin, ja ettei se voi saavuttaa liikenteen yhdistelystä vastaavia henkilöstösäästöjä. Kilpailutetussa linja-autoliikenteessä mittakaavaedut ovat huomattavia ja kannattavuus alhaista, mikä on koko toimialalla yleisesti tiedossa. Uudessa markkinatilanteessa pienet yritykset ovat keskittyneet säännönmukaisesti saamaan takaisin siirtymäajan sopimusten puitteissa aiemmin ajamaansa liikennettä. Sen sijaan uusiin tai laajempiin tarjouskilpailukokonaisuuksiin osallistumista ei ole tapahtunut suuressa mittakaavassa.

Viraston väitteet osakasyhtiöiden rahoitus- ja investointivalmiuksista eivät ole uskottavia. Jalon Liikenne, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm ja Citybus eivät olleet aikaisemmin liikennöineet Fölin tarjouskilpailuja 3/2013, 1/2014 ja 2/2016 vastaavia kilpailutetun liikenteen kokonaisuuksia itsenäisesti vaan ainoastaan yhteisvastuullisesti, jolloin kunkin yhtiön vastuulle on kuulunut vain pieni osa liikenteestä. Itsenäinen osallistuminen tarjouskilpailuun olisi edellyttänyt niiltä täysin uuden liiketoimintamallin omaksumista ja aiempaa huomattavasti suurempien investointien tekemistä ja liiketoiminnallisten riskien ottamista. Tällaista vaatimusta ei voida asettaa potentiaaliselle kilpailulle.

Se, että osakasyhtiöt ovat [- -] TLO:n liikenteessä käytetyistä linja-autoista ei osoita, että niillä olisi ollut mahdollisuus tehdä itsenäisesti tarjouksia, voittaa tarjouskilpailuja ja saada sellaiset rahoitusehdot, joilla ne olisivat kyenneet kattamaan rahoituskulut, koska liikevaihto, josta [- -], on ollut peräisin yhteisyritysten voittamista sopimuksista.

Viraston arviota potentiaalisen kilpailijan käsitteestä on pidettävä liian laajana. Jalon Liikenne, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm ja Citybus ovat toimineet itsenäisinä yhtiöinä tilausliikenteen markkinoilla, eivät paikallis- ja seutuliikenteen markkinoilla. Tilausliikenteessä käytettävä kalusto ja henkilöstö eivät ole relevantteja arvioitaessa potentiaalista kilpailua kilpailutetun joukkoliikenteen alalla. Tilausliikennettä harjoitetaan täysin erilaisella liiketoimintamallilla, erilaisella kalustolla, pääosin eri henkilöstöllä ja erilaisilla sopimuksilla kuin kilpailutettua joukkoliikennettä. Tilausliikenteessä kerralla hankittava automäärä on lähtökohtaisesti merkittävästi pienempi kuin kilpailutetussa liikenteessä.

Viraston arvio Jalon Liikenteen, Linjaliikenne Muurisen, Linjaliikenne Nyholmin ja Citybusin riskinkantokyvystä on epärealistinen ja teoreettinen. Mainittujen yhtiöiden ei voida edellyttää kyenneen tekemään tarjouksia tilanteessa, jossa kilpailutetun kohteen arvo on ollut huomattavan suuri suhteessa sen liikevaihtoon. Lisäksi arviossa on otettu huomioon myös muuta kuin relevanteilta markkinoilta peräisin olevaa liikevaihtoa.

Viraston arvio Jalon Liikenteen, Linjaliikenne Muurisen, Linjaliikenne Nyholmin ja Citybusin riskinkantokykyyn vaikuttavista tekijöistä on puutteellinen. Virasto ei ole ottanut arviossaan huomioon keskeisiä mainittujen yhtiöiden riskinkantokykyyn vaikuttaneita tekijöitä, kuten tilaajan yksipuolista oikeutta muuttaa liikenteen volyymiä, sitä, etteivät TLO:n ja LSL:n linja-autot ole olleet käytettävissä yhtiöiden omaan liikenteeseen ja että kaluston keski-ikää koskevan vaatimuksen vuoksi tarjouksen tekeminen on edellyttänyt käytännössä lähes aina uuden kaluston hankkimista, ja siten yhtiöiltä riskinkantokykyä uuden kaluston rahoittamiseen.

Virasto on arvioinut virheellisesti myös osakasyhtiöiden subjektiivista tahtoa tulla markkinoille. Viraston väite siitä, että yhteysyritysten toiminnan taustalla on ollut haluttomuus kilpailla, on vailla perusteita. Yhteistyötä on ollut pakko tehdä, jos kilpailuihin on ylipäätään ollut tarkoitus osallistua. TLO ei ole millään tavalla kieltänyt sen osakasyhtiöitä tekemästä itsenäisiä tai muiden tahojen kanssa erillisiä tarjouksia.

Viraston väite siitä, että toteuttamalla kysymyksessä olevien kohteiden liikennöintiä osakasyhtiöt ovat osoittaneet olleensa halukkaita kyseisen joukkoliikenteen harjoittamiseen, on virheellinen. Yrityksen strategia voi olla toimiminen palveluntarjoajana tai alihankkijana muille yrityksille, vaikka se ei kykenekään kantamaan kokonaisriskiä ja toimimaan markkinoilla itsenäisesti. Alihankkijana toimiminen ei ole riittävä osoitus yrityksen tarkoituksesta toimia markkinoilla itsenäisesti.

Lisäksi tilaaja on vahvasti myötävaikuttanut siihen, että pienten yritysten sijaan tarjouksia ovat tehneet TLO ja LSL sekä suuret yritykset. Tilaaja on aktiivisesti pyrkinyt edistämään suurten, alueen ulkopuolisten liikennöitsijöiden halukkuutta osallistua kilpailutuksiin nyt käsillä olevien tarjouskilpailujen aikaan. Pienten toimijoiden ei ole muun ohella tiukentuneiden kalustovaatimusten takia ollut mahdollista tehdä tarjouskilpailuissa kilpailukykyisiä tarjouksia. Virasto ei ole osoittanut, että tilaaja olisi nimenomaan käsillä olevissa tarjouskilpailuissa pyrkinyt edistämään pienten tarjoajien osallistumismahdollisuuksia.

3 Sopimus, yhdenmukaistettu menettelytapa ja yhteenliittymän päätös

Viraston väitteet kilpailunvastaisesta yhteisymmärryksestä väitetyn rikkomuksen perustana ovat virheellisiä. Virasto ei ole esittänyt uskottavaa ja luotettavaa näyttöä kilpailunvastaisen yhteisymmärryksen saavuttamisesta.

TLO:n osakassopimus ei ole koskenut seuraamusmaksuesityksen kohteena olevaa liikennettä. Osakassopimuksessa on mainittu nimenomaisesti, että se koskee silloisten osakkeenomistajien sopimushetkellä harjoittamaa linjaliikennettä ja säännöllisiä koulukuljetuksia yksilöidyissä kunnissa Varsinais-Suomessa. Turun seudun kilpailutetun linja-autoliikenteen markkinaa ei sopimuksen syntyhetkellä vuonna 1994 ole edes ollut olemassa, joten sitä koskevasta kilpailunvastaisesta menettelystä ei ole voinut syntyä yhteisymmärrystä sopimusta laadittaessa. Sopimusta ei ole myöhemminkään laajennettu kattamaan kilpailutettua liikennettä.

Osakassopimusta ei ole myöskään sovellettu väitettynä rikkomusaikana. Vaikka osakassopimuksen ensimmäinen mahdollinen irtisanomishetki on ollut vuonna 2014 eikä sen irtisanomisesta ole näyttöä, sopimuksen soveltamisesta on luovuttu tätä aikaisemmin. TLO:n toimitusjohtaja ja osakasyhtiöistä Jalon Liikenne, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm ja Citybus eivät väitetyn rikkomuksen aikana ole ottaneet osakassopimusta toiminnassaan huomioon. Sopimukseen ei ole mainittujen yhtiöiden toimesta vedottu, eikä sen perusteella ole vaadittu sanktioita, vaikka käytännön toiminta on useasti ennen ja jälkeen väitettyjä rikkomuksia ollut sopimusehtojen vastaista.

Osakassopimus ei olisi edes voimassa ollessaan estänyt TLO:n osakasyhtiöitä osallistumasta itsenäisesti tarjouskilpailuihin. Näin ollen osakassopimusta ei voida pitää uskottavana, luotettavana ja riittävänä näyttönä väitetystä vuonna 2013 syntyneestä kilpailunvastaisesta yhteisymmärryksestä.

Myöskään TLO:n yhtiökokouksen ja hallituksen päätökset sekä TLO:n yhtiöjärjestyksen määräykset eivät ilmennä kilpailunvastaisen yhteisymmärryksen syntymistä.

Pelkkä yhteisyrityksen tarjouksen jättäminen ei ole riittävä osoittamaan, että osapuolten välillä olisi syntynyt kilpailunvastainen yhteisymmärrys vakavasta kilpailunrajoituksesta. Virasto ei ole esittänyt näyttöä siitä, että TLO:n tarjousten tai niistä käytyjen keskusteluiden tarkoituksena olisi ollut osakasyhtiöiden pidättäytyminen omien tarjousten tekemisestä. Kyse on ollut tuotantoyhteistyöstä, jossa yhteisyritysten ja niiden osakasyhtiöiden voimavaroja yhdistämällä on saatu luotua tehokas palvelukokonaisuus, josta tilaaja on hyötynyt sekä käsillä olevissa että myöhemmissä kilpailutuksissa.

Seuraamusmaksuesityksen kohteena olevaa liikennettä ei ole jaettu osakasyhtiöiden omistusosuuksien mukaan. TLO:n liikennöinti on jaettu pidemmällä tähtäimellä suurin piirtein osakasyhtiöiden omistusosuuksien mukaan, mihin on vaikuttanut kilpailutetun liikenteen lisäksi yhteisvastuullisesti liikennöity siirtymäajan liikenne. Osakasyhtiöt eivät ole ennen tarkasteltujen tarjousten tekemistä sopineet tai saavuttaneet yhteisymmärrystä siitä, miten mahdollisesti voitettavien kohteiden liikennöinti tultaisiin jakamaan.

TLO:lla on ollut oikeus luottaa Jalon Liikenteen, Linjaliikenne Muurisen, Linjaliikenne Nyholmin ja Citybusin arviointiin sen osalta, ovatko nämä arvioineet oikein edellytyksensä osallistua TLO:n antamiin tarjouksiin, ja myös mainituilla yhtiöillä on ollut oikeus luottaa toisiinsa tältä osin.

4 Kilpailua rajoittava tarkoitus

Kyse ei ole ollut tarkoitukseen perustuvasta kilpailunrajoituksesta.

Viraston tekemä arviointi annetuista yhteistarjouksista tarkoitukseen perustuvana kilpailunrajoituksena on suhteettoman ankara. Virasto ei ole esittänyt vakuuttavaa näyttöä siitä, että nyt kyseessä olevien yhteisyritysten toiminta olisi ollut luonteeltaan sellaista, että asiassa olisi olemassa riittävän vankka ja luotettava kokemusperusta menettelyn katsomiseksi jo luonteensa puolesta kilpailua rajoittavaksi. Viraston yleisluontoisia ja toteennäyttämättömiä väitteitä hintojen yhteensovittamisesta ja markkinoiden jakamisesta ei ole pidettävä riittävinä osoitukseksi, että kyse olisi ollut tarkoitukseen perustuvasta kilpailunrajoituksesta.

Tarkoitukseen perustuvan kilpailunrajoituksen käsitettä tulee tulkita suppeasti. Vaikka menettely vaikuttaisi lähtökohtaisesti tarkoitukseltaan kilpailua rajoittavalta, kilpailuviranomaisen on varmistettava, ettei ole olemassa mitään sellaisia seikkoja tai erityispiirteitä, jotka voisivat kyseenalaistaa menettelyn oletetun vahingollisen luonteen. Tarkoitukseen perustuvan kilpailunrajoituksen toteamiseksi on siten välttämätöntä tarkastella ja analysoida myös menettelyn vaikutuksia, mikäli kyseessä on tilanne, jossa käsillä olevaa menettelyä ei sen luonteen puolesta voida riittävän luotettavasti todeta kilpailulle haitalliseksi.

Komission horisontaalisten suuntaviivojen mukaan horisontaalinen hintojen asettaminen ei tee kategorisesti tuotantosopimuksesta tarkoitukseen perustuvaa kilpailunrajoitusta. Menettelyn vaikutuksia kilpailulle on arvioitava tilanteessa, jossa tuotantosopimuksessa määrätään yhteisesti valmistettujen tuotteiden yhteisestä jakelusta sekä siitä, että vain näiden tuotteiden myyntihinta vahvistetaan yhdessä, sillä edellytyksellä, että tämä rajoitus on välttämätön yhteisen tuotannon kannalta, koska osapuolilla ei muuten olisi kannusteita tehdä tuotantosopimusta. Näin ollen tuotantoyhteistyö, jossa väistämättä sovitaan hinnoistakin, ei ole sellaisenaan kielletty kilpailijoiden välisen yhteistyön muoto.

Edellä mainituissa tarjouskilpailuissa TLO:n hinnan on asettanut sen toimitusjohtaja. Virasto ei ole esittänyt näyttöä siitä, että tarjousten hinnoista olisi sovittu osakasyhtiöiden kesken tai että yhteisestä hinnasta olisi syntynyt muutoin yhteisymmärrys. Tarjouskilpailuun osallistuminen on edellyttänyt TLO:lta tarjoushinnan asettamista. Hintojen vahvistamista yhteisyrityksen tekemissä tarjouksissa ei edellä lausuttu huomioon ottaen ole pidettävä viraston esittämällä tavalla osoituksena kilpailunvastaisen yhteisymmärryksen syntymisestä vakavaan kilpailunrikkomiseen liittyen, vaan tuotantoyhteistyön kannalta välttämättömästä toimenpiteestä. Viraston olisi siten tullut arvioida, onko menettelyllä ollut kilpailua rajoittavia vaikutuksia.

Yhteinen jakelu yhdistettynä yhteiseen tuotantoon ei ole johtanut yhteistyöjärjestelyn arviointiin markkinoille saattamista koskevina sopimuksina. Kun markkinoille saattaminen on ainoastaan liitännäistä osapuolten harjoittamaan tuotannon integrointiin, yhteistyötä on arvioitava tuotantoyhteistyönä.

TLO:n tarjoukset Fölin tarjouskilpailuissa 3/2013 ja 1/2014 eivät ole vakavalla tavalla ja konkreettisesti heikentäneet tai poistaneet kilpailua Fölin kilpailutetussa seutuliikenteessä. Osapuolet eivät ole tarjouksentekohetkellä pystyneet ennustamaan, että saatavien tarjousten määrä vähentyisi. Osapuolten näkökulmasta on ollut selvää, että Jalon Liikenne, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm ja Citybus eivät ole voineet tehdä omia tarjouksia, koska niillä ei ole ollut muun ohella tarvittavia resursseja tai riskinkantokykyä, eikä niillä siten ole ollut aikomustakaan osallistua näihin tarjouskilpailuihin itsenäisesti. TLO on kuitenkin joutunut ottamaan kilpailijoiden ilmaantumisen huomioon tarjoustensa laadinnassa. Kumpaankin kilpailutukseen on tullut vaihtoehtoinen, mutta kokonaistaloudellisesti huonompi tarjous.

Virasto on arvioinut asian taloudellista ja oikeudellista asiayhteyttä puutteellisesti.

TLO:lla ei myöskään ole ollut subjektiivista tarkoitusta rajoittaa kilpailua Fölin tarjouskilpailuissa 3/2013 ja 1/2014, vaan TLO:n tarjousten tavoitteena on ollut markkinoilla säilyminen ja mahdollisimman kustannustehokkaan tarjouksen tekeminen kilpailutilanteessa TLO:ta ja LSL:ää sekä niiden osakasyhtiöitä selvästi suurempien yritysten kanssa. Menettelylle on siten ollut muu kuin kilpailua rajoittava tavoite. Virasto ei ole osoittanut, että yhteistarjouksiin olisi ryhdytty tavoitteena estää osakasyhtiöiden omat tarjoukset. Asianosaiset yhtiöt eivät ole rajoittaneet millään tavoin toistensa osallistumista tarjouskilpailuihin.

Arvioinnissa ei ole otettu huomioon kilpailutetun linja-autoliikenteen markkinoiden ominaispiirteitä ja niistä toimitettuja selvityksiä. Niin tilaaja, yhteisyritysten kilpailijat kuin Turun seudun ulkopuolelta tulevat liikennöitsijätkin ovat tuoneet viraston tietoon tutkinnan aikana, että yhteisyritysten toiminta on luonut tehokkuutta. Tehokkuus on mahdollistanut tarjousten tekemisen ylipäätään sekä samalla tarjousten hintatason pysymisen alhaisena. Turun joukkoliikenteen hintataso on ollut muuta maata matalampi ja Turun seudun kustannustaso on ollut selvästi muun maan keskiarvoa alhaisempi kalustotyypistä riippumatta. Matala hintataso on johtunut kovasta kilpailupaineesta, jonka perusteella myös tuolloin tehdyt tarjoukset on hinnoiteltu. Myös tilaaja on ollut tyytyväinen yhteisyritysten tarjousten hinnoitteluun, mistä esimerkkinä on muun ohella tilaajan päätös käyttää Fölin tarjouskilpailun 1/2014 mahdollistama yksipuolinen optio.

5 Tehokkuuspuolustus

Vaikka katsottaisiinkin, että kyse on ollut kilpailulain 5 §:ssä tarkoitetusta kielletystä kilpailunrajoituksesta, yhteistarjoukset ovat synnyttäneet tehokkuushyötyjä, jotka ovat ylittäneet väitetyt haitat. Menettely on täyttänyt kilpailulain 6 §:n edellytykset.

Viraston tekemä arvio tehokkuuspuolustuksesta on ollut monelta osin perusteiltaan virheellinen sekä liian teoreettinen. Asianosaisten tuotantoyhteistyö on synnyttänyt kustannussäästöjä, eli tuottanut tehokkuutta eri muodoissaan ja erityisesti henkilöstösäästöjen avulla. Säästöjä on ollut odotettavissa välittömästi TLO:n voittaessa kysymyksessä olevat kilpailutukset sekä jatkossa yhtiön myöhemmin voittamissa kohteissa.

LSL on pyrkinyt eri tavoin ja yksityiskohtaisin kuvauksin sekä selvityksin osoittamaan virastolle, miten yhteisyritysten toiminta on mahdollistanut tehokkaan liikenteen järjestämisen ja siten menestymisen tarjouskilpailuissa kokonaistaloudellisesti edullisin tarjouksin. LSL on muun ohella esittänyt selvityksenä HL:n esimerkkilaskelman tehokkuushyödyistä sekä TM:n asiantuntijalausunnon siitä, etteivät osakasyhtiöt tai niistä koostuvat 2 — 3 yhtiön konsortiot olisi kyenneet taloudellisesti kestävällä tavalla tekemään tarjouskilpailuissa edullisempaa tarjousta kuin yhteisyritys. LSL:n on katsottava esittäneen asiassa perusteellista ja objektiivista näyttöä siitä, että tarjoukset ovat synnyttäneet tehokkuusetuja, joita virasto ei ole voinut asettaa kyseenalaiseksi.

TLO:lla on ollut viraston tarkastelemana ajankohtana liikennettä, jonka varaan tarjous ja liikenteen optimointi on voitu rakentaa, toisin kuin ainakaan Jalon Liikenteellä, Linjaliikenne Muurisella, Linjaliikenne Nyholmilla tai Citybusilla, tai niiden muodostamilla hypoteettisilla konsortioilla. HL on laskelmillaan osoittanut kilpailutetun liikenteen yhdistämisestä muuhun liikenteeseen saavutettavissa olleet henkilöstökulujen kustannussäästöt.

Viraston väite siitä, ettei TLO ole todellisuudessa jakanut liikennettä HL:n laatimaa optimointilaskelmaa käyttäen, on virheellinen. Ensinnäkin HL:n laskelma on perustunut tehokkuuden arviointiin tarjouksentekohetkellä. Jos jokin suunniteltu optimointi ei liikenteen operoinnissa ole onnistunut, tämä ei jälkikäteen todettuna ole poistanut tarjouksentekotilanteessa nähtävissä ollutta tehokkuutta. Toiseksi tehokkuudet ovat toteutuneet jo, kun tarjous on tehty ja se on voittanut tarjouskilpailun. Tilaaja on saanut liikenteen hankittua tarjotulla hinnalla ja ehdoilla, mahdollisen epätehokkaan toiminnan tullessa näin ollen liikennöitsijän, ei tilaajan tai kuluttajien, maksettavaksi.

TM on asiantuntijalausunnossaan omien laskelmiensa ja kokemuksensa perusteella päätynyt siihen johtopäätökseen, että Jalon Liikenteellä, Linjaliikenne Muurisella, Linjaliikenne Nyholmilla ja Citybusilla ei ole ollut niiden heikon taloudellisen tilanteen takia realistista mahdollisuutta jättää yhteisyritystä parempaa tarjousta. Yksin toimiessaan ne olisivat menettäneet yhteistyöllä saavutettavat tehokkuusedut, eivätkä yhtiöt olisi voineet pienemmässäkään tarjouskonsortiossa tehdä TLO:ta edullisempaa tarjousta ja säilyttää samalla elinkelpoisuutensa. Yhtiöiden heikon taloudellisen tilanteen vuoksi jo [- -] prosentin suuruiset yhteistarjouksesta saatavat hyödyt ovat olleet merkittäviä. Tämän suuruusluokan säästöt voivat johtaa kilpailun kannalta riittävään tehokkuushyötyyn. Kilpailukykyisen tarjouksen tekeminen olisi tässä hypoteettisessa skenaariossa edellyttänyt mainituilta yhtiöiltä tappiollisen tarjouksen tekemistä.

Kilpailutetun linja-autoliikenteen mittakaavaedut ovat olleet kiistattomat ja niiden hyödyntämisen edellytyksenä on ollut rahoituksen saaminen useille päällekkäisille ja peräkkäisille kalustohankinnoille. Osakasyhtiöiden ja pienten konsortioiden olisi ollut TLO:ta ja LSL:ää vaikeampaa saada rahoitusta ylipäätään tai ainakaan yhtä edullisin ehdoin.

Viraston väitteet TM:n asiantuntijalausunnon virheistä eivät pidä paikkansa tai niiden merkitys on marginaalinen.

Kilpailulaki ei aseta yritykselle velvoitetta saavuttaa absoluuttisesti suurin saavutettavissa oleva hyöty, jotta tehokkuuspuolustus voitaisiin katsoa hyväksytyksi. Virasto on asettanut arvioinnissaan tehokkuuspuolustukselle lakia pidemmälle menevät vaatimukset edellyttämällä, että sallitun yhteistarjouksen olisi tullut perustua kulloinkin teoreettisesti absoluuttisesti tehokkaimpaan kustannusten optimointiin. Viraston arvio on korostetun kriittinen ja siinä on kyseenalaistettu toimialalle ja ylipäätään liiketoiminnalle täysin tavanomaisia ja tyypillisiä tosiseikkoja.

Liiketoiminnan absoluuttinen optimointi ei ole käytännön yrityselämässä mahdollista, vaan lukuisat ja jopa satunnaiset tekijät vaikuttavat siihen, miten operatiivinen toiminta järjestetään. Arvioinnissa tulee pitää selkeästi erillään tarjouksen jättämisen hetkellä arvioitu toimintamalli, jonka perusteella tarjous ja sen tuottamat edut lasketaan sekä myöhemmin tapahtuva käytännön toteutus, joka ei enää vaikuta tilaajan saamaan palveluun. Tarjousta jätettäessä ei ole myöskään mahdollista ennakoida tilaajan sopimuskauden aikana tekemiä muutoksia muun ohella liikennöitäviin kohteisiin ja niiden aikatauluihin. Viraston lähestymistapa on liian teoreettinen.

Virasto on asettanut tehokkuuspuolustuksen vaatimustason liian korkealle suhteessa harjoitetun liiketoiminnan laatuun ja poistanut mahdollisuudet hyödylliseen yhteistyöhön. Asiassa on ollut kyse pienten paikallisten bussiyhtiöiden harjoittamasta liikenteestä kilpailutetun linja-autoliikenteen markkinoilla. Mikäli pienten yritysten yhteistarjous edellyttää laajoja ekonomistiarvioita sekä lukemattomien vaihtoehtoisten ja hypoteettisten tarjousyhteenliittymien arviointia kontrafaktuaalina, tehokkuusarvioinnin kustannus ja sen laatimisen vaatima aika ei lainkaan mahdollista yhteistarjousten tekemistä. Tällainen ratkaisu heikentäisi pienten yritysten mahdollisuutta luoda kilpailupainetta itseään suurempia toimijoita kohtaan. Lopputulos olisi ilmeisen haitallinen kilpailun kannalta. Tarjouspyyntöjen julkistamisen ja tarjousten jättämisen määräajan välinen aika on lisäksi ollut edellä mainittuun edellytykseen suhteutettuna erittäin lyhyt.

Toiseksi viraston esittämä väite siitä, että siirtoajot on arvioitu virheellisesti, on puutteellisesti perusteltu ja sen merkitys on ollut asian arvioinnin kannalta marginaalinen. Henkilöstökuluista syntyvät säästöt ovat olleet niin merkittäviä, että ne ovat johtaneet yksinään riittäviin tehokkuuksiin. Virasto ei ole ottanut huomioon sitä, että yksittäisen yhtiön tai pienen konsortion maantieteellinen sijainti olisi ollut heikompi kuin TLO:lla, joten niiden tehokkuus siirtoajojen osalta olisi toteutunut harvemmin ja vähemmän todennäköisesti kuin TLO:lla. Jos hyväksyttäisiin viraston väite, jonka mukaan kussakin tarjouskilpailussa menestyisi aina siirtoajoiltaan tehokkain vaihtoehto, reittien yhdistämisestä johtuvat henkilöstökustannusten optimoinnit eivät voisi toteutua. Tarjouskilpailuissa ei saataisi parempia tarjoushintoja, vaikka siirtoajojen optimointi olisi absoluuttinen pienempien konsortioiden tarjouksissa, sillä nämä eivät voisi saavuttaa TLO:ta vastaavia merkittäviä henkilöstösäästöjä.

TM:n asiantuntijalausuntoon sisältyvän arvion ja HL:n laskelman välillä ei ole viraston väittämän kaltaista ristiriitaa, sillä HL:n laskelma henkilöstöresurssien osalta ei ole käsitellyt sitä, kuinka kaukana varikot ovat olleet eli edullisemman ja vähemmän edullisen varikon sijainnin erotusta, joka puolestaan on ollut TM:n asiantuntijalausuntoon sisältyvän analyysin kohde. Näiden välillä on tietty riippuvuussuhde, mutta sitä ei ole pidettävä niin merkittävänä, että se asettaisi arviota tehokkuudesta kyseenalaiseksi.

Kolmanneksi viraston esittämää väite siitä, että LSL:n tehokkuuspuolustuksessa on virhe, koska TLO:n kustannuksia on verrattu kilpailukyvyltään heikoimpaan itsenäiseen osakasyhtiöön, on sekin virheellinen. Tehokkuusarvioinnissa on otettu huomioon TLO:n osakasyhtiöt ja niiden heikko taloudellinen tilanne sekä kontrafaktuaalina pienet, kahden tai kolmen osakasyhtiön konsortiot.

Tuotantoyhteistyötä ja ad hoc -konsortioita ei ylipäätään tule arvioida samalla tavoin. TLO:ssa tuotantoyhteistyöstä syntyvä tehokkuus on ollut luonteeltaan pysyvää verrattuna ad hoc -konsortioihin, joiden osalta tehokas optimointi on saattanut koskea ainoastaan konsortion omaa liikennettä. TLO on toiminut Turun seudulla usean vuosikymmenen ajan ja kilpailutusten alkaessa sen toiminta ja volyymi ovat mahdollistaneet edellä selostettujen tehokkuushyötyjen tuottamisen. Osakasyhtiöiden lukumäärä ei ole ollut säädettävissä yksittäisten tarjouskilpailujen mukaan eikä se ole ollut samalla tavalla relevantti, kuin jos arvioitaisiin välttämättömyyskriteerin täyttymistä usean vaihtoehtoisen ad hoc -konsortion osalta.

Ottaen huomioon niin yhteisyritysten kuin Jalon Liikenteen, Linjaliikenne Muurisen, Linjaliikenne Nyholmin ja Citybusin taloudelliset tunnusluvut, tehokkuusedut ovat välittyneet tilaajalle ja kuluttajille, eli matkustajille ja veronmaksajille. Alalla on yleisesti tiedossa, että tarjousta tehtäessä kustannuslaskenta on käytännössä ratkaiseva hinnan asetannassa, sillä toimialan katetaso on hyvin matala. Hankintasäännösten mukainen kilpailutus kannustaa tehokkuuden viemistä hintoihin ja yhteistarjousten menestyminen suhteessa kilpailijoihin on konkreettinen osoitus siitä, että saadut tehokkuudet on otettu huomioon hinnassa.

Yhteisyritysten tarjoukset eivät ole poistaneet kilpailua merkittävässä määrin markkinoilta, vaan päinvastoin johtaneet kilpailun lisääntymiseen. Viraston väitettä siitä, että yhteisyritysten tarjoukset olisivat olleet syynä siihen, että Turun seudun kilpailutilanne on ollut sen mukaan heikko vuosina 2013 — 2016, on pidettävä perusteettomana eikä virasto ole esittänyt siitä näyttöä. Tarjouskilpailuihin ovat osallistuneet useat merkittävät liikennöitsijät, joten kilpailupaine on ollut markkinoilla läsnä alusta lukien.

Toiseksi virasto ei ole ottanut huomioon sitä, että mahdollinen heikko kilpailutilanne on voinut johtua vielä tuolloin voimassa olleesta joukkoliikennelain siirtymäajasta, eli toisin sanoen lainsäätäjästä. Kyse on ollut murrostilanteesta, jossa oman toiminta-alueen ulkopuolelle tarjoaminen on vielä ollut varovaista, ja monet yhtiöt ovat vasta ensimmäistä kertaa osallistuneet kilpailutettuun liikenteeseen. Kilpailijoiden tuloa markkinoille on voinut hidastaa se, että osa seutuliikenteestä on edelleen ollut siirtymäajan sopimusten varassa. Lisäksi kilpailunsäilymiskriteerin edellytyksiä arvioitaessa on tullut ottaa huomioon se, että kilpailutetun liikenteen sopimukset ovat usein kestoltaan useita vuosia, joten kilpailutilannetta ja sen kehittymistä on tullut arvioida pidemmällä aikavälillä. Tarkastelun rajaaminen muutamaan markkinoiden avaamisen jälkeiseen vuoteen ei ole antanut oikeaa kuvaa yhteistyön positiivisista vaikutuksista.

Virasto on lisäksi sivuuttanut tehokkuuspuolustusta koskevassa arviossaan tilaajan ja kilpailijoiden lausunnot, jotka ovat tukeneet näyttöä tehokkuusetujen syntymisestä. Tilaaja on pitänyt yhteisyritysten liikennöinnin kustannusrakennetta optimoituna ja tämän takia niiden hintatasoa hyvänä. LSL:n ja TLO:n tuottamien tehokkuushyötyjen hintoja alentava vaikutus on näkynyt myös Turun kaupungin hintatasoa koskevassa selvityksessä. Niin ikään kilpailijat ovat pitäneet TLO:n ja LSL:n tarjoushintoja alhaisina, jopa tappiollisina. Tehokkuusedut ovat siirtyneet tilaajalle potentiaalisten tarjoajien aiheuttaman kilpailupaineen seurauksena. Sillä, että kilpailijat eivät ennakoidusti ole lähteneet mukaan ensimmäisiin kilpailutuksiin, ei voida jälkikäteisarviossa torjua niiden synnyttämää kilpailupainetta.

Useat pienet toimijat ovat kokeneet Turun seudun joukkoliikenteen kilpailutukset liian riskialttiiksi osallistuakseen niihin. Niiden tarjoukset ovat menestyneet vain hyvin poikkeuksellisesti. Viraston näkemys siitä, että osakasyhtiöt olisivat todennäköisesti itsenäisesti kasvattaneet liiketoimintaansa, ellei TLO:n ja LSL:n tarjouksia olisi tehty nyt käsillä olevissa tarjouskilpailuissa, on epäuskottava. Näin erityisesti siksi, että alueen muut vastaavat toimijat eivät ole tässä epärealistisessa tavoitteessa onnistuneet.

6 Yhteistarjousten erillisyys

Kyse ei ole ollut yhtenä kokonaisuutena pidettävästä uusitusta rikkomuksesta, vaan eri tahojen eri aikoina tekemistä tarjouksista, joilla ei ole ollut yhtä yhtenäistä kilpailunvastaista tavoitetta.

Virasto ei ole osoittanut sellaista kokonaissuunnitelmaa, joka sitoisi yhteen seuraamusmaksuesityksen kohteena olevat kolme Fölin tarjouskilpailua. Kokonaissuunnitelmaa, joka mahdollistaa myös sallitun yhteistyön, ei ole pidettävä riittävänä perusteena osoittamaan kielletyn yhteistyön yhtenäistä tavoitetta. Nyt tarkasteltavana olevalla ajanjaksolla yhteisyritykset ovat tehneet myös muita kuin seuraamusmaksuesityksen kohteena olevia, eli näin sallittuina pidettäviä, tarjouksia. Jos sama tavoite on ollut sekä kilpailuoikeudellisesti sallittujen että väitetysti kiellettyjen tarjousten taustalla, tällaista tavoitetta ei voida pitää perusteena kielletyn rikkomuksen katsomiseksi yhtenäiseksi rikkomukseksi.

Edellä mainittujen Fölin tarjouskilpailujen 3/2013, 1/2014 ja 2/2016 välillä ei myöskään ole ollut riittävää ajallista yhteyttä, jotta menettelyn voitaisiin katsoa muodostaneen yhden yhtenäisen rikkomuksen.

7 TLO:n vastuu väitetystä rikkomuksesta

TLO:n ei ole katsottava olevan vastuussa sen osakasyhtiöiden väitetyistä rikkomuksista.

TLO tai sen toimitusjohtaja eivät ole olleet tietoisia väitetyistä rikkomuksista, eikä TLO näin ollen ole voinut olla osallisena väitettyihin rikkomuksiin eikä väitettyyn kilpailunvastaiseen kokonaissuunnitelmaan. TLO on ollut tietoinen sen nimissä jätetyistä tarjouksista, mutta ei niiden väitetystä lainvastaisuudesta.

TLO:n ei voida katsoa tienneen tai pystyneen varmistamaan, että sen osakasyhtiöillä olisi ollut kyky itsenäisen elinkelpoisen strategian mukaisen tarjouksen tekemiseen uudessa markkinatilanteessa Fölin tarjouskilpailuissa 3/2013 ja 1/2014. Osakasyhtiöiden aikaisempi toiminta on vahvistanut TLO:n käsitystä. Jalon Liikenne, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm ja Citybus eivät ole osallistuneet itsenäisesti vastaaviin tarjouskilpailuihin. Kysymyksen esittäminen osakasyhtiöille niiden kyvystä tarjota ei siten olisi muuttanut tilannetta. TLO:n vastuu sen osakasyhtiöiden tekemisistä ei voi perustua tällaisen arvioinnin puuttumiseen tai nimenomaisen kysymyksen esittämättä jättämiseen. Selonottovelvollisuuden asettamista tälle tasolle olisi pidettävä kohtuuttomana.

Kokeneena ja alueen liikenneolosuhteet tuntevana ammattilaisena TLO:n toimitusjohtaja on nimenomaan lähtenyt siitä, että TLO on kyennyt jättämään kilpailukykyisen ja elinkelpoisen strategian mukaisen tarjouksen, kun sen on ollut tarvittaessa mahdollisuus hankkia tuotantopanoksia myös sen osakasyhtiöiltä. TLO:n toimitusjohtajalla ei ole ollut syytä epäillä, etteikö TLO:n tarjous tuottaisi käytössä olevilla resursseilla parhaan mahdollisen lopputuloksen myös tilaajan näkökulmasta. Tarjouksia jätettäessä ei ollut sovittu, miten liikenne tultaisiin hoitamaan. Näin ollen tässä vaiheessa ei ole ollut tiedossa, kuinka monta liikennöitsijää liikenteen toteuttamiseen osallistuu tai miten liikennöinti ylipäätään toteutetaan.

TLO:n toimitusjohtajan läsnäolo kokouksissa ei ole kuvastanut TLO:n aktiivista osallistumista väitettyyn rikkomukseen. Toimitusjohtajan osallistuminen hallituksen kokouksiin on tavanomainen käytäntö, eikä sen ole katsottava osoittaneen TLO:n itsenäistä ja osakasyhtiöistä erillistä roolia väitetyssä rikkomuksessa tai tietoisuutta siitä. Tarjouskilpailuihin liittyvien käytännön toimenpiteiden hoitaminenkaan ei osoita TLO:lla olleen itsenäistä roolia väitetyssä rikkomuksessa, tietoisuutta siitä, saati aloitteellisuutta ja aktiivisuutta kilpailunvastaisten tavoitteiden saavuttamisessa. Nämä toimet ovat olleet olennainen osa toimitusjohtajan tehtäviä, ja ne ovat olleet normaalia työskentelyä TLO:n kaltaisessa yrityksessä. Virasto ei ole edes väittänyt, että näihin toimiin olisi liittynyt jotain moitittavaa muiden kuin kysymyksessä olevien Fölin tarjouskilpailujen 3/2013 ja 1/2014 osalta.

TLO:ta koskien ei ole enää vuonna 2013 ollut voimassa olevaa osakassopimusta. Viraston väitteet osakassopimukseen liittyen eivät ole mitenkään osoittaneet TLO:n tietoisuutta tai itsenäistä roolia väitetyssä rikkomuksessa.

Mikäli asiassa vastoin LSL:n käsitystä päädyttäisiin siihen, että kyse olisi ollut kilpailunrikkomuksesta, TLO on toiminut tietämättään pikemminkin osakasyhtiöidensä määräysvallassa olevana välineenä. TLO ei ole voinut irtisanoutua väitetystä rikkomuksesta, josta se ei ole ollut tietoinen eikä sen siten voida katsoa osallistuneen väitettyyn rikkomukseen. Siten TLO ei ole ollut osakasyhtiöistään erillisessä ja itsenäisessä vastuussa väitetystä rikkomuksesta.

8 Seuraamusmaksu

Väitetyn rikkomuksen laatu, laajuus, moitittavuuden aste ja kesto on arvioitu viraston toimesta virheellisesti.

Seuraamusmaksuesityksessä tarkoitetussa menettelyssä ei ole ollut kyse tarkoitukseen perustuvasta vakavasta kilpailunrajoituksesta. Vaikka katsottaisiinkin, että tarkasteltavana olevaa menettelyä tulisi arvioida kilpailunrajoituksena, kyse on ollut korkeintaan vaikutukseen perustuvasta kilpailunrajoituksesta. Asiassa on lukuisia yhteistyön sallittavuutta puoltaneita erityispiirteitä, jotka virasto on arvioinnissaan perusteettomasti sivuuttanut.

Yhteisyritykset ovat toimineet markkinoilla avoimesti suhteessa tilaajaan. Tilaajan voidaan katsoa myötävaikuttaneen ja olleen vähintäänkin tietoinen alueella pitkään toimineiden yhteisyritysten toimintamallista.

Yhteisyritysten tarjoukset ovat synnyttäneet kilpailua Turun seudulle ja niiden toimintamalli on mahdollistanut osakasyhtiöiden toiminnan jatkumisen markkinoilla. Tarkasteltaessa myöhempiä kilpailutuksia ja niihin osallistuvia tahoja, on ilmeistä, että LSL:n ja sen osakasyhtiöiden säilyminen markkinoilla on ollut tilaajan etu. Pienet yritykset ovat kyenneet yhteisyrityksensä avulla luomaan kilpailupainetta ja voittamaan kilpailuja, joissa on ollut mukana niitä monin verroin suurempia kotimaisia ja kansainvälisiä toimijoita.

Väitetyn rikkomuksen rajoittuminen korkeintaan alueellisesti Turun seudun paikallis- ja seutuliikenteen markkinoihin olisi tullut ottaa huomioon esitetyissä seuraamusmaksuissa. Lisäksi sen taloudelliset vaikutukset ovat olleet vähäisiä.

Väitetyn rikkomuksen moitittavuuden osalta osapuolet ovat hyötyneet yhteistyöstä ainoastaan siinä muodossa, että ne ovat ylipäätään voineet osallistua kyseisten kohteiden liikennöintiin, mikä ei käytännössä olisi ollut mahdollista ilman yhteistyötä. Myös tilaaja on hyötynyt yhteistyöstä kilpailukykyisen tarjouksen muodossa. Osapuolten tilaajaan nähden läpinäkyvälle toiminnalle tulee myös antaa merkitystä menettelyn moitittavuutta arvioitaessa.

Väitetyn rikkomuksen moitittavuuden arvioinnissa ei tule ottaa huomioon kilpailuneuvoston vuonna 1998 poikkeuslupa-asiassa antamaa ratkaisua. Viraston väite kyseisen päätöksen huomioon ottamisesta nojaa keskeisesti ja virheellisesti siihen, että osakassopimus olisi koskenut seuraamusmaksuesityksen tarkoittamaa liikennettä, ja että osakkaat olisivat soveltaneet sitä vuosina 2013 ja 2014.

8.1 Seuraamusmaksun määräämättä jättäminen

Seuraamusmaksun määrääminen ei ole perusteltua viraston tutkinnan kestettyä yli viisi vuotta.

LSL:n osalta kilpailunrikkomukseksi väitetty menettely on päättynyt 22.7.2014, eli seuraamusmaksuesitys on tehty markkinaoikeudelle vasta yli seitsemän vuotta väitetyn rikkomuksen päättymisen jälkeen.

Viraston tutkinta on sitonut LSL:n vähäiset toimistohenkilökuntaresurssit vuosien ajan muuhun kuin varsinaiseen liiketoimintaan, mikä on hidastanut ja vaikeuttanut sen toimintaa markkinoilla.

Kun otetaan huomioon asian vaikeusaste, asian merkitys LSL:lle ja sen osakasyhtiöille, kuten selkeä päivittäinen haitta liiketoiminnalle sekä mittavat prosessista aiheutuneet ja aiheutuvat kulut, ja viraston pitkään kestäneet tutkintatoimet koko ajan julkisesti tiedossa olleesta toiminnasta, asiassa on perusteet olla määräämättä seuraamusmaksua. Seuraamusmaksun määrääminen ei ole yleis- tai erityisestävyydenkään näkökulmasta perusteltua.

Asiassa on kyse kolmesta alueellisesti rajoittuneesta tarjouskilpailusta. Väitetyn rikkomuksen kesto on viraston mukaan ollut ainoastaan viisi kuukautta, joista LSL on viraston mukaan ollut vastuussa ainoastaan kolmesta kuukaudesta. Menettelyllä ei ole ollut haitallisia vaikutuksia tilaajalle eikä markkinoilla. Tilaajan myötävaikutuksen ja menettelyn hyväksymisen on niidenkin katsottava puoltavan seuraamusmaksun määräämättä jättämistä. Kokonaisuutena arvioiden menettelyssä on ollut kyse alueellisesti ja ajallisesti rajoittuneesta toiminnasta, jonka taloudellisia vaikutuksia voidaan pitää vähäisinä. Virasto ei ole arvioinut väitetystä kilpailurikkomuksesta aiheutuneita vaikutuksia ja väitettyä haittaa suhteessa esitettyyn seuraamusmaksuun, vaikka nämä olisi tullut ottaa huomioon seuraamusmaksun asianmukaisessa suhteuttamisessa väitettyyn rikkomukseen ja sen haitallisuuteen.

Seuraamusmaksun määräämättä jättämistä on katsottava puoltavan myös osapuolten avoin ja läpinäkyvä toiminta markkinoilla, markkinamurrokseen liittyneet epävarmuudet ja mahdollisuus kilpailusääntöjen estämättä yritysjärjestelyin yhdistää kaikki määräysvaltaa käyttävien osakkaiden liiketoiminnat. Tilanteen poikkeuksellisuus on heijastunut väistämättä myös asianosaisiin ja niiden mahdollisuuksiin arvioida menettelynsä sallittavuutta. Tälle on annettava merkitystä asian arvioinnissa. Virasto ei ole löytänyt tapauskäytännöstä vastaavaa kilpailunrajoitukseksi todettua menettelyä.

8.2 Seuraamusmaksun määrä

Mikäli markkinaoikeus päätyisi vastoin LSL:n käsitystä siihen, että menettelyssä on ollut kyse kilpailunrajoituksesta ja että siitä tulee määrätä seuraamusmaksu, viraston esittämiä seuraamusmaksuja tulee merkittävästi alentaa.

Lievemmän lain periaatteen johdosta asiassa tulee soveltaa nykyisin voimassa olevia kilpailulain säännöksiä seuraamusmaksun määräytymisestä, mikäli niiden soveltamisen katsotaan johtavan LSL:lle lievempään lopputulokseen kuin väitetyn rikkomuksen aikana voimassa olleiden sääntöjen soveltamisen.

Kyseessä ei ole ollut yksi yhtenäinen rikkomus, vaan kolme toisistaan erillistä lyhyttä rikkomusta, ja tämä tulee ottaa huomioon seuraamusmaksua määrättäessä. Siten jokaista tarjousta tulee tarkastella itsenäisenä rikkomuksena.

Väitetyn rikkomuksen laajuuden osalta merkityksellistä voi olla ainoastaan Fölin tarjouskilpailuihin 3/2013, 1/2014 ja 2/2016 liittyvä vuotuinen liikevaihto eli noin 6,75 miljoonaa euroa.

Virasto on poikennut relevantin liikevaihdon laskentasäännöistä tavalla, jota kilpailulain voimassa olevat seuraamusmaksujen laskentasäännöt eivät mahdollista, eli tarkastellut muuta kuin viimeisen rikkomusvuoden liikevaihtoa. Lainsäätäjän kilpailulaista poisjättämä, viraston perusteetta käyttämä ja komission sakkosuuntaviivoissa sallittu mahdollisuus poiketa laskentamenetelmästä johtaa merkittävästi korkeampiin seuraamuksiin kuin kansalliseen lakiin sittemmin sisällytetty säännös.

Fölin tarjouskilpailun 3/2013 osalta TLO:n väitetty rikkomus on viraston mukaan päättynyt 4.10.2013. TLO:lle ei ole kertynyt vuonna 2013 liikevaihtoa kyseisestä tarjouskilpailusta, sillä liikenne on alkanut vasta vuonna 2014. LSL:lle ei siten tulisi määrätä seuraamusmaksua kyseisestä väitetystä TLO:n rikkomuksesta.

Fölin tarjouskilpailun 1/2014 osalta TLO:n väitetty rikkomus on viraston mukaan päättynyt 22.7.2014. TLO:n osuus kyseisen kilpailutuksen liikevaihdosta vuonna 2014 on ollut 2,5 prosenttia, eli noin 4.600 euroa. Voimassa olevien kilpailulain säännösten perusteella kyseisestä väitetystä rikkomuksesta maksettava seuraamusmaksu olisi noin 1.500 euroa.

Mikäli Fölin tarjouskilpailuja 3/2013 ja 1/2014 käsiteltäisiin TLO:n osalta yhtenä rikkomuksena, jonka kesto on viraston mukaan ollut kolme kuukautta, seuraamusmaksu olisi voimassa olevien kilpailulain säännösten perusteella noin 19.000 euroa.

Mikäli menettelyä arvioitaisiin viraston esittämällä tavalla yhtenä kokonaisuutena pidettävänä uusittuna rikkomuksena, joka on päättynyt vuonna 2016, voimassa olevien kilpailulain laskentasäännösten perusteella lasketut seuraamusmaksut olisivat huomattavasti viraston esittämää matalammat. Virasto on ottanut osakasyhtiöiden seuraamusmaksua määrätessään huomioon myös Fölin tarjouskilpailusta 2/2016 kertynyttä liikevaihtoa, vaikka asianosaisille yhtiöille ei viimeisenä rikkomusvuotena ole kertynyt lainkaan liikevaihtoa kyseisestä kilpailutuksesta.

Komission sakkosuuntaviivojen käyttäminen seuraamusmaksujen laskennassa ei ole ollut perusteltua.

Virasto on myös soveltanut sakkosuuntaviivoja komissiosta poikkeavasti. Viraston käyttämä rikkomuksen kestoon perustuva kerroin 0,5 on ollut liian suuri. Rikkomuksen kestoon perustuvan kertoimen seuraamusmaksun perusmäärän laskeminen tulee perustaa täysien kuukausien määrään. Kertoimen olisi siten tullut olla 0,25 Fölin tarjouskilpailut 3/2013 ja 1/2014 kattavien väitettyjen kilpailunrajoitusten osalta ja 0,33 kaikki kolme tarjouskilpailua kattavien väitettyjen kilpailunrajoitusten osalta. Mikäli väitettyjä rikkomuksia käsiteltäisiin kolmena toisestaan erillisenä rikkomuksena, kunkin rikkomuksen kestoa kuvaava kerroin olisi tullut olla komission sakkosuuntaviivojen laskentatapaa seuraten 0,08. Virastolla ei myöskään ole ollut perusteita sisällyttää seuraamusmaksuun komission sakkosuuntaviivojen mukaista maksimilisäsummaa 25 prosenttia myyntiarvosta, vaan lisäsumman olisi tullut olla enimmillään 15 — 17 prosenttia myyntiarvosta komission soveltamiskäytännön perusteella.

9 Viraston menettelyvirheet

Virasto on syyllistynyt asian käsittelyn eri vaiheissa useisiin menettelyvirheisiin, jotka ovat johtaneet pitkittyneeseen prosessiin virastossa ja osapuolten puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen.

Virasto on loukannut TLO:n puolustautumisoikeuksia kieltämällä yhtiön asiamiehiltä TLO:n toimitusjohtajan 25.1.2018 pidetyn kuulemisen nauhoittamisen. Menettelyn lainvastaisuus on vahvistettu sittemmin apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa. TLO on saanut kuulemisesta laaditun nauhoitteen käyttöönsä vasta 10.9.2020.

Virasto on estänyt tehokkaan puolustautumisen venyttämällä tutkimusrauhan käsitettä, kun se on pitänyt asianosaisille toimitettuja alustavia arvioita ja viraston laatimia selvityspyyntöjä julkisuuslain nojalla salassa pidettävinä myös asianosaisilta osakasyhtiöiltä, vaikka asiakirjat eivät ole sisältäneet sellaisia tietoja, joiden paljastaminen osakasyhtiöille olisi vaarantanut viraston selvitykset. Tutkimusrauhaa koskeva linjaus on johtanut viivytykseen LSL:n tehokkuusarvion laatimisessa.

Viraston puuttuminen asianosaisten yhtiöiden mahdollisuuteen käyttää valitsemaansa asiamiestä on vaikuttanut niiden puolustautumisoikeuksiin.

Virasto ei ole kuullut LSL:ää esitettyä tehokkuuspuolustusta koskevasta arvioinnistaan ennen seuraamusmaksuesityksen toimittamista markkinaoikeudelle. Esitykseen sisältyy myös yli 70 liitettä, joita virasto ei ollut sisällyttänyt esitysluonnokseensa ja joista LSL ei ollut voinut aiemmin lausua. Virasto ei siten ole kilpailulain edellyttämällä tavalla kuullut LSL:ää kaikista sitä vastaan esitetyistä väitteistä, tosiseikoista ja perusteluista, eikä LSL ole voinut puolustautua tehokkaasti ennen seuraamusmaksuesityksen tekemistä markkinaoikeudelle.

Viraston esityksen liitteiden suuri määrä on ollut omiaan hidastamaan ja vaikeuttamaan asiassa puolustautumista. Liitteet eivät pääosin ole koskeneet väitettyä rikkomusaikaa, ja valtaosa niistä on koskenut riidattomia seikkoja.

Edellä kuvatut viraston menettelyvirheet ovat yhdessä johtaneet siihen, että asianosaiset yhtiöt eivät ole voineet puolustautua täysimääräisesti ennen seuraamusmaksuesityksen tekemistä markkinaoikeudelle sekä siihen, että asia ei ole ylipäätään tullut riittävästi selvitetyksi ennen seuraamusmaksuesityksen tekemistä. Viraston virheelliset menettelyt tulevat johtamaan tehottomaan prosessiin markkinaoikeudessa ja lisääntyneisiin oikeudenkäyntikuluihin, mikä tulee ottaa huomioon arvioitaessa viraston velvollisuutta korvata asianosaisten oikeudenkäyntikuluja.

Jalon Liikenne Oy:n, Linjaliikenne Muurinen Oy:n, Linjaliikenne Nyholm Oy:n ja Turun Citybus Oy:n vastaus

Vaatimukset

Jalon Liikenne Oy, Linjaliikenne Muurinen Oy, Linjaliikenne Nyholm Oy ja Turun Citybus Oy ovat vaatineet, että markkinaoikeus ensisijaisesti hylkää seuraamusmaksuesityksen, toissijaisesti jättää seuraamusmaksun määräämättä tai viimesijaisesti alentaa seuraamusmaksun määrää.

Lisäksi Jalon Liikenne Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa viraston korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut kulujen osalta 1.354,35 eurolla ja palkkion osalta 79.807,52 eurolla eli yhteensä 81.161,87 eurolla viivästyskorkoineen.

Lisäksi Linjaliikenne Muurinen Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa viraston korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut kulujen osalta 1.354,35 eurolla ja palkkion osalta 90.064,29 eurolla eli yhteensä 91.418,64 eurolla viivästyskorkoineen.

Lisäksi Linjaliikenne Nyholm Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa viraston korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut kulujen osalta 1.354,35 eurolla ja palkkion osalta 88.401,08 eurolla eli yhteensä 89.755,43 eurolla viivästyskorkoineen.

Lisäksi Turun Citybus Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa viraston korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut kulujen osalta 1.354,35 eurolla ja palkkion osalta 74.605,11 eurolla eli yhteensä 75.959,46 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

1 Yhteisyritysten kilpailuoikeudellinen arviointi

Jalon Liikenne, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm ja Citybus yhtyvät LSL:n näkemykseen siitä, että TLO:n ja LSL:n on katsottava olleen kilpailuoikeudellisesti arvioituna täystoiminnallisia yhteisyrityksiä, eikä kilpailulain 5 § siten sovellu kyseessä olevan asian arviointiin.

2 Potentiaalisen kilpailun arviointi

Jalon Liikenne, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm ja Citybus eivät ole olleet Fölin tarjouskilpailuissa 3/2013, 1/2014 ja 2/2016 tosiasiallisia tai potentiaalisia kilpailijoita. Yhdelläkään mainituista yhtiöistä ei ole ollut tosiallisia ja konkreettisia eikä elinkelpoisen strategian mukaisia mahdollisuuksia jättää itsenäinen tarjous kyseisissä tarjouskilpailuissa.

Viraston arvio potentiaalisesta kilpailusta on olennaisesti puutteellinen, jolloin sen pohjalta tehdyt johtopäätökset ovat myös perusteettomia. Virasto ei ole ottanut riittävästi huomioon Fölin tarjouskilpailujen 3/2013, 1/2014 ja 2/2016 hankintasopimusten vaatimuksia suhteessa edellä mainittujen yhtiöiden voimavaroihin, resursseihin ja kykyihin eikä Fölin kilpailutusten alkaessa joukkoliikenteen markkinoilla ja Fölin liikennöintikohteiden kilpailutuksessa tapahtuneita muutoksia, joilla on ollut olennainen merkitys Jalon Liikenteen, Linjaliikenne Muurisen, Linjaliikenne Nyholmin ja Citybusin mahdollisuuteen itsenäiseen tarjoamiseen.

Jalon Liikenteen, Linjaliikenne Muurisen, Linjaliikenne Nyholmin ja Citybusin itsenäiset voimavarat, resurssit ja kyvyt eivät ole mahdollistaneet käsillä olevissa tarjouskilpailuissa itsenäisen vastuun ottamista koko hankintasopimuksesta.

Ensinnäkin edellä mainituilla yhtiöillä ei ole ollut itsenäisen tarjouksen jättämiseksi soveltuvaa kalustoa eikä niiden taloudellinen tilanne huomioon ottaen kykyä hankkia kerralla soveltuvaa kalustoa.

Edellä mainittujen yhtiöiden oma kalusto on ollut pääasiassa soveltumatonta suhteessa hankintasopimusten ehtoihin, kuten kaluston keski-ikää, ilmastotavoitteita ja käyttövoimaa koskeviin vaatimuksiin. Soveltumattoman kaluston omistamisen ei ole katsottava osoittaneen kykyä hankkia kerralla vaadittu kalusto. Mainituilla yhtiöillä ei ole ollut ennen tarjousten jättämistä myöskään riittävää varmuutta puuttuvan kaluston saamisesta siten, että ne olisivat voineet varmistua kyvystään jättää itsenäinen tarjous.

Viraston tekemät Jalon Liikenteen, Linjaliikenne Muurisen, Linjaliikenne Nyholmin ja Citybusin kalustoa koskevat arviot ovat perustuneet osin virheellisiin tietoihin. Osa edellä mainittujen yhtiöiden kalustosta on otettu arvioissa huomioon kahteen kertaan ja lisäksi arvioihin on sisällytetty hankintasopimusten ehtoja vastaamattomia linja-autoja. Osa viraston arvioon sisällyttämistä mainittujen yhtiöiden linja-autoista on ollut kyseessä olevien tarjouskilpailujen aikaan sidottu siirtymäajansopimusten vaatimiin ajoihin ja muihin ajoihin, kuten yhteisyrityksille alihankintana tuotettuihin ajoihin, eikä kyseistä kalustoa ole voitu laskea samanaikaisesti mukaan mahdollisiin muihin tarjouksiin. Tarjousten viimeisen jättöpäivän jälkeen hankittu kalustokaan ei ole ollut tiedossa tarjousten viimeisenä jättöpäivänä eikä kyseinen kalusto ole voinut osoittaa kykyä jättää itsenäinen tarjous tarjouskilpailussa.

Sen, että edellä mainitut yhtiöt ovat [- -] kalustoa yhteisyritysten hankintasopimusten ajoja varten, ei ole katsottava osoittaneen yhtiöiden itsenäistä kykyä hankkia samoja resursseja kuin yhteisyritys tai huolehtia itsenäisesti koko hankintasopimuksesta. Yhtiöt eivät ole voineet perustaa itsenäisen tarjouksen jättämistä siihen oletukseen, että niillä on mahdollisuus saada yhteisyrityksiltä autoja [- -], vaan yhtiöiden olisi tullut kyetä hankkimaan itse kaikki liikennöinnissä vaaditut autot. Kyse on ollut yksittäisen yhtiön näkökulmasta alihankkijana toimimisesta tietyillä yhteisyrityksen voittamilla reiteillä, minkä ei ole katsottava osoittaneen kykyä täyttää itsenäisesti kaikki hankintasopimuksen vaatimukset.

Viraston arviossa esitettyjen yksittäisten hinnoiltaan ja ominaisuuksiltaan hankintasopimusten vaatimuksia vastaamattomien autojen hankintojen sekä niitä koskevan rahoituksen saamisen ei ole myöskään katsottava osoittaneen kykyä sellaisen kaluston ja rahoituksen hankkimiseen kerralla, joihin Jalon Liikenteen, Linjaliikenne Muurisen, Linjaliikenne Nyholmin ja Citybusin olisi tullut itsenäisen tarjoamisen tilanteessa kyetä. Yksittäisen tilausajoneuvon hankinta ja tähän saatu rahoitus eivät osoita kykyä ja valmiutta kerralla hankittavan linjaliikennekaluston rahoituksen saantiin. Yhtiöt eivät olisi myöskään saaneet uusien autojen hankkimiseen vastaavaa rahoitusta yhtä edullisin ehdoin kuin mitä yhteisyritykset ovat saaneet. Leasing-rahoitus ei ole ollut järkevää eikä mahdollistakaan, koska sen hinta ja sopimusehdot ovat saattaneet olla ongelmallisia muun ohella autojen jälleenmyynnin kannalta.

Myöskään henkilöstöä, varikkoja tai siirtoajoja koskevien resurssien riittävyys ei ole ollut riittävän varmaa, jotta yksikään edellä mainituista yhtiöistä olisi voinut varmistua kyvystään hankintasopimuksen kaikkien velvoitteiden täyttämisestä. Varikoilla ei ole ollut tilaa tai muuta kapasiteettia uusille kohteiden mukaisille autoille, eikä uusia ja sopivia varikkotiloja ole ollut saatavilla, tai ne olisivat edellyttäneet huomattavia lisäinvestointeja, joihin kyseisillä yhtiöillä ei ole ollut valmiuksia. Yhtiöt eivät olisi saaneet itsenäisesti toimiessaan järjestettyä tarvittavaa määrää kuljettajia. Lisäksi siirtoajoihin liittyvät kustannukset olisivat olleet niin korkeita, etteivät yhtiöt olisi voineet jättää kilpailukykyisiä tarjouksia. Yhtiöillä ei ole ollut aiempia omia linjaliikenteen sopimuksia, joihin ne olisivat voineet yhdistää kilpailutetun liikenteen ja näin pyrkiä saamaan synergia- ja volyymietuja, joiden pohjalta yhtiöt olisivat voineet tehdä kilpailukykyisiä tarjouksia.

Jalon Liikenne, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm ja Citybus eivät olisi siten voineet resurssiensa perusteella tehdä kilpailukykyisiä tarjouksia. Kilpailukyvyttömän tarjouksen jättäminen ei olisi ollut elinkelpoisen strategian mukaista eikä liiketoiminnallisesti perusteltua. Jos tarjouksella ei olisi ollut objektiivisesti arvioiden kilpailukykyä, ei kyse ole ollut potentiaalisesta kilpailusuhteesta. Tällaisen tarjouksen puuttuminen ei ole heikentänyt tilaajan asemaa tai vääristänyt kilpailua. Myöskään muut liikenteenharjoittajat eivät ole voineet olla ennakolta tietoisia Jalon Liikenteen, Linjaliikenne Muurisen, Linjaliikenne Nyholmin ja Citybusin käyttäytymisestä uusilla markkinoilla, joten kilpailupaine ei ole voinut poistua yhteistarjouksen perusteella.

Edellä mainittujen yhtiöiden ainoa mahdollisuus osallistua kyseisten tarjouskilpailujen mukaisten ajojen liikennöintiin on ollut toimia alihankkijoina. Kyse ei ole ollut varsinaisesta kokonaispalvelua koskevasta alihankinnasta, vaan TLO ja LSL ovat hankintasopimusten toteuttamiseksi [- -] yhtiöiltä kuljettajaresurssit sekä varikkopalveluita.

Toiseksi Fölin liikennöimien kohteiden markkinoilla ja kilpailutuksissa tapahtuneet muutokset eivät ole mahdollistaneet yhtiöiden osallistua itsenäisesti käsillä oleviin tarjouskilpailuihin.

Tilaajan hankintamenettelyiden jaksotus ja lyhyet määräajat ovat tehneet edellä mainituille yhtiöille mahdottomaksi tehdä itsenäiset tarjoukset. Hankintamenettelyiden toteutuksessa tapahtuneet menettelyvirheet, kuten väärän lain soveltaminen ja ennakkoilmoituksen laiminlyöminen, ovat myös vaikuttaneet Jalon Liikenteen, Linjaliikenne Muurisen, Linjaliikenne Nyholmin ja Citybusin mahdollisuuksiin tehdä tarjoukset. Nämä virheet ovat vaikuttaneet muun ohella hankintamenettelyissä käytettyihin määräaikoihin sekä tarjoajien mahdollisuuksiin löytää hankintailmoitukset. Tilaaja on siten omalta osaltaan laiminlyönyt kilpailuolosuhteiden hyödyntämisen vaaditulla tavalla.

Potentiaalisen kilpailusuhteen arvioinnissa tulee ottaa huomioon Fölin muut tavoitteet kuin tarjousten saaminen. Näitä tavoitteita ovat olleet ilmastotavoitteisiin liittyvä linja-autojen käyttövoiman muuttaminen sähköiseksi ja esimerkiksi matkustajamäärien kasvattaminen laadultaan paremmilla sekä laajemmilla joukkoliikennepalveluilla. Vaikka sähköbusseista on alkanut tarjouskilpailuissa saamaan lisäpisteitä vasta myöhemmin, tiedolla niitä koskevista suunnitelmista on ollut etukäteistä vaikutusta käsityksiin tulevista kilpailuista ja niiden riskeistä.

Fölin tarjouskilpailujen 3/2013 ja 1/2014 tarjouspyyntöjen tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista asemaa koskevat soveltuvuusvaatimukset ovat olleet niin epäselviä, ettei yhtiöillä ole ollut niiden perusteella mahdollisuuksia varmistua soveltuvuudestaan osallistua itsenäisesti tarjouskilpailuun.

Mainittujen hankintasopimusten ehdot ovat olleet myös liian vaativia ja yhtiöille riskien arvioinnin näkökulmasta hyvin vaikeasti ennakoitavia. Yhtiöiltä ei ole voitu vaatia riskeiltään tuntemattoman sopimuksen tavoittelemista.

Fölin tarjouskilpailua 2/2016 koskeva liikennöinti on alkanut 27.9.2017, joten sitä koskeva riskiarvio liikevaihtovuoden ajoituksen osalta on tullut sijoittaa vuoteen 2017.

Tilausajoliikenteen liikevaihdon sisällyttäminen riskiarvioon olisi tarkoittanut sellaista liiketoimintariskiä, jota Jalon Liikenne, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm ja Citybus eivät olisi huolellisesti toimivina elinkeinonharjoittajina ottaneet. Nämä yhtiöt ovat harjoittaneet ensisijaisesti tilausajoliikennettä, joten ne eivät olisi vaarantaneet tätä elinkeinoaan ottamalla itsenäisesti linjaliikenteen sitovaan tarjoamiseen ja hankintasopimukseen liittyviä riskejä.

Viraston arviossa Linjaliikenne Nyholmin vuoden 2016 liikevoittoon on laskettu mukaan yhtiön saama vakuutuskorvaus tulipalossa tuhoutuneista autoista. Vakuutuskorvaus olisi tullut oikaista tilinpäätöksestä ja tarkastella tämän jälkeen yhtiön taloudellista tilannetta pidemmällä ajanjaksolla, joka olisi antanut oikeamman kuvan sen heikenneestä taloudellisesta tilanteesta.

Viraston esitysluonnoksessa käytetty 50 prosentin riskiraja arvioitaessa tarjouskilpailun kohteen arvoa suhteessa liikevaihtoon on ollut liian korkea ottaen muun ohella huomioon, että Jalon Liikenne, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm ja Citybus eivät ole vastanneet siirtymäajan sopimuksissakaan itsenäisesti puolesta liikennöinnistä. Oikeampana riskirajana on pidettävä 25 prosenttia. Sitä, että pienemmät liikenteenharjoittajat osallistuvat 25 prosenttia suurempiin tarjouskilpailuihin, on pidettävä poikkeuksellisena ja katsottava edellyttävän pääsääntöisesti jonkin erityisen etuja tuottavan olosuhteen olemassaoloa. Toisaalta yrityksen kokemattomuus itsenäisen tarjouksen mitoittamisen ja laskemisen osalta nostaa huomattavasti itsenäiseen tarjoamiseen liittyvää riskiä.

Liiketoimintariskien arviointi edellä mainitut seikat huomioon ottaen osoittaa, että Jalon Liikenteen, Linjaliikenne Muurisen, Linjaliikenne Nyholmin ja Citybusin liiketoimintariskit ovat olleet kaikkien mainittujen yhtiöiden osalta Fölin tarjouskilpailun 3/2013 kaikissa osissa 1, 2 ja 3 sekä Fölin tarjouskilpailussa 2/2016 sekä Jalon Liikenteen, Linjaliikenne Muurisen ja Citybusin osalta myös Fölin tarjouskilpailussa 1/2014 sellaisella tasolla, joka on osoittanut hankintasopimusten olleen poikkeuksellisen suuria yhtiöiden liiketoimintaan nähden. Yhtiöiden riskit ovat sekä hankintasopimuksiin että rahoitussopimuksiinkin nähden olleet niin korkeita, että itsenäisen tarjouksen jättämisen vaatiminen yhteenkään mainituista tarjouskilpailuista on ollut kohtuutonta.

Fölin tarjouskilpailun 3/2013 osalta on otettava huomioon, että TLO ja Onnibus Oy ovat tarjonneet kyseisen hankinnan kaikkiin kolmeen osaan. Näyttää siis vahvasti siltä, että kilpailukykyisen tarjouksen aikaansaamiseksi olisi ollut välttämätöntä tarjota kaikista kolmesta osasta liikennöinnin onnistumiseksi ja synergiaetujen, kuten autokiertojen sekä linja-autokuljettajien työvuorojen tehokkaan suunnittelun ja niistä edelleen saatavien kustannushyötyjen, saamiseksi. Jalon Liikenne, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm ja Citybus olisivat tarjousta jätettäessä olleet vastaavasti pakotettuja jättämään tarjouksen kaikkiin kolmeen hankinnan osaan.

3 Väitetyn kilpailunrajoituksen arviointi

Jalon Liikenne, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm ja Citybus eivät ole syyllistyneet väitettyyn kilpailulain 5 §:n vastaiseen menettelyyn.

Mikäli asiassa vastoin Jalon Liikenteen, Linjaliikenne Muurisen, Linjaliikenne Nyholmin ja Citybusin käsitystä katsottaisiin, että yhtiöt ovat olleet potentiaalisia kilpailijoita, kyse ei ole ollut tarkoitukseen perustuvasta kilpailunrajoituksesta sillä mainitut yhtiöt eivät ole olleet tietoisia muiden yhtiöiden potentiaalisesta kilpailuasemasta. Yhtiöillä ei siten ole ollut tiedossaan niitä väitetyn rikkomuksen olennaisia piirteitä, joiden perusteella niiden voitaisiin katsoa osallistuneen rikkomukseen. Pelkästään yhtiöiden yhteisten tavoitteiden, kuten osallistuminen käsillä oleviin tarjouskilpailuihin mahdollisimman edullisella tarjouksella, ei voida katsoa osoittavan, että yksikään mainituista yhtiöistä olisi osallistunut väitettyyn rikkomukseen.

Kysymyksessä olevat kilpailutukset on järjestetty eri aikoina, eri yritysten ja osakasyhtiöiden toimesta sekä eri alueilla. Niiden taustalla ei ole ollut rikkomukseen liittyviä yhdistäviä tekijöitä, eli niin sanottua kokonaissuunnitelmaa. Vaikka yksittäisten tarjousten katsottaisiin vastoin mainittujen yhtiöiden käsitystä olleen kilpailulain vastaisia, niitä on yhdistänyt ainoastaan laillinen yhteistyö.

Jalon Liikenne, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm ja Citybus yhtyvät LSL:n asiassa esittämiin perusteluihin siltä osin kuin LSL on esittänyt, että ensinnäkään virasto ei ole osoittanut kilpailunvastaista yhteisymmärrystä, toiseksi tarkasteltua menettelyä on arvioitava tuotantoyhteistyönä ja kolmanneksi yhteisyritykset ovat liikennöintimallillaan saaneet aikaan tehokkuushyötyjä, jotka ovat hyödyttäneet tilaajaa.

4 Seuraamusmaksun määrä

Mikäli markkinaoikeus vastoin Jalon Liikenteen, Linjaliikenne Muurisen, Linjaliikenne Nyholmin ja Citybusin näkemystä päätyisi harkitsemaan seuraamusmaksun määräämistä, määrättävän seuraamusmaksun on kunkin yhtiön osalta oltava huomattavasti pienempi, mitä virasto on esittänyt. Jalon Liikenne, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm ja Citybus yhtyvät LSL:n markkinaoikeudessa esittämään koskien perusteita seuraamusmaksun määräämättä jättämiselle tai sen huomattavalle alentamiselle.

Savonlinja Oy:n vastaus

Vaatimukset

Savonlinja Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää seuraamusmaksuesityksen sen osalta kokonaisuudessaan tai toissijaisesti alentaa sen seuraamusmaksun määrää enintään 73.322 euroon. Lisäksi Savonlinja Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa viraston korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut kulujen osalta 547,20 eurolla ja palkkion osalta 127.700 eurolla eli yhteensä 128.247,20 eurolla viivästyskorkoineen

Perustelut

1 TLO:n kilpailuoikeudellinen arviointi yhteisyrityksenä

Savonlinja yhtyy LSL:n näkemykseen siitä, että TLO:n on katsottava olleen kilpailuoikeudellisesti arvioituna täystoiminnallinen yhteisyritys, eikä kilpailulain 5 § siten sovellu kyseessä olevan asian arviointiin.

2 Savonlinjan asema ja rooli TLO:ssa

TLO on perustettu alun perin 1950-luvulla hoitamaan osuuskuntana Turun seudun liikennöitsijöiden kattoyhtiönä liikennelupien perusteella Turun seudulla harjoitettua joukkoliikennettä. Yhtiö on muutettu osakasyhtiöksi vuonna 1994, jolloin yhtiön tuolloiset osakasyhtiöt ovat allekirjoittaneet osakassopimuksen. Savonlinja on tullut TLO:n osakkaaksi vuonna 1996 yrityskaupan myötä, missä yhteydessä Savonlinja on ollut velvoitettu sitoutumaan osakassopimukseen. Osakassopimuksen mukaan Savonlinjalla on ollut sekä oikeus että velvollisuus ajaa liikenneluvilla ajettuja joukkoliikennelinjoja. Savonlinja ei ole voinut irtautua järjestelystä osakassopimuksen ehtojen vuoksi. Viimeiset liikenneluvilla ajetut linjat on kilpailutettu vuonna 2017. Savonlinja on pyrkinyt useasti vuosien aikana luopumaan TLO:n osakkeista, mutta tämä on toteutunut vasta vuonna 2020, jolloin TLO osti Savonlinjan omistamat osakkeet.

Fölin tarjouskilpailuissa 3/2013 ja 1/2014 on ollut kysymys ensimmäisistä TLO:n aiemmin liikenneluvilla ajamien linjojen kilpailutuksista. TLO:n ja Savonlinjan välillä on vallinnut kilpailuasetelma Turun seudun joukkoliikenteen paikallisliikenteen markkinoilla mainittujen tarjouskilpailujen ajankohtana. Savonlinja on osallistunut kaikkiin vuoden 2014 jälkeen järjestettyihin Turun seudun joukkoliikenteen paikallisliikenteen tarjouskilpailuihin sekä lisäksi muutamaan seutuliikenteen tarjouskilpailuun vuosina 2018 ja 2019. Savonlinjalla on ollut selkeä subjektiivinen tahto olla Turun joukkoliikenteen markkinoilla itsenäisenä toimijana. TLO on tuohon aikaan keskittynyt nimenomaan seutuliikenteeseen ja Savonlinja paikallisliikenteeseen.

Vuosina 2013 — 2020 päätöksenteko TLO:ssa on ollut neljän enemmistöosakkaan, Jalon Liikenteen, Linjaliikenne Muurisen, Linjaliikenne Nyholmin ja Citybusin, käsissä, jotka ovat tehneet TLO:n yhtiökokousten ja hallituksen päätökset ennen kokouksia tehdyn yhteisen päätöksensä mukaisesti. TLO:n päivittäisestä päätöksenteosta on vastannut TLO:n toimitusjohtaja HL, joka on tarvittaessa keskustellut päätöksistä hallituksen puheenjohtajan kanssa. Savonlinjalla ei ole ollut TLO:ssa minkäänlaista tosiasiallista määräys- tai vaikutusvaltaa suhteessa TLO:n päätöksentekoon, minkä johdosta yhtiö ei ole ollut osallisena sellaisessa elinkeinonharjoittajien yhteenliittymässä, mitä kilpailulain 5 §:ssä tarkoitetaan. Pelkkä osakkuus tai hallituksen jäsenyys TLO:ssa ei voi synnyttää olettamaa siitä, että Savonlinja olisi osallistunut yhteistarjouksen tekemiseen.

Edellä mainitut enemmistöosakkaat ovat pitäneet Savonlinjaa kilpailijanaan. Tämän takia TLO:n hallituksessa taikka yhtiökokouksissa ei ole käsitelty lainkaan TLO:n liikesalaisuuksiin kuuluvia tietoja, kuten sellaisiin tarjouskilpailuihin osallistumista koskevia tietoja, joihin myös Savonlinjan on oletettu osallistuvan omalla tarjouksellaan. Enemmistöosakkaiden ja toimitusjohtajan päätöksentekoa koskevan toiminnan tarkoituksena on ollut pitää Savonlinja pois päätöksenteosta ja luottamuksellisesta tiedosta. Savonlinja ei siten ole voinut vaikuttaa millään tavalla TLO:ssa tehtyihin päätöksiin eikä se ole ollut tarjouksia jättäessään tietoinen, että TLO aikoo jättää tarjouksen samoihin kohteisiin, eikä varsinkaan siitä, mihin hintaan TLO tulee tarjouksensa antamaan.

Liikennöinnin hoitaminen palkkiota vastaan tai tulojen ja kulujen jakautuminen TLO:n ja Savonlinjan välillä ei osoita kilpailunrajoituksen toteuttamista. Savonlinjan, TLO:n ja sen muiden osakasyhtiöiden välillä ei ole ollut sellaista yhteyttä, että Savonlinjan voitaisiin katsoa kuuluneen TLO:n ja sen neljän enemmistöosakkaan mahdollisesti muodostamaan elinkeinonharjoittajien yhteenliittymään. Pelkkä osallistuminen käytännön liikennöintiin ei täytä kilpailunvastaiseen toimintaan osallistumisen tunnusmerkistöä. Savonlinjan subjektiivisena tarkoituksena ei ole ollut rajoittaa kilpailua. Siten Savonlinja ei ole ollut osallisena väitetyssä kilpailulain 5 §:n vastaisessa menettelyssä. Savonlinjan suhdetta TLO:hon on tarkasteltava osakeomistuksesta ja hallituksen jäsenyydestä huolimatta puhtaasti alihankintasuhteena.

3 Sopimus, yhdenmukaistettu menettelytapa ja yhteenliittymän päätös

3.1 Savonlinjan osallisuus

Savonlinja ei ole ollut mukana sellaisessa sopimuksessa, yhdenmukaistetussa menettelytavassa tai yhteenliittymän päätöksessä, jolla olisi ollut kilpailulain vastainen tarkoitus.

TLO:n hallituksen kokousten pöytäkirjoistakaan ei voida tehdä sellaisia johtopäätöksiä, että Savonlinja olisi osallistunut osapuolten välisiin keskinäisiin kontakteihin, joilla tulevaan kilpailukäyttäytymiseen on vaikutettu. Hallitustyöskentely on ollut tavanomaista eikä siinä ole ollut havaittavissa kilpailulain vastaisia piirteitä. Mitään suoria eikä epäsuoria yhteydenottoja tarjouskilpailuihin osallistumisesta ei Savonlinjan ja muiden osapuolten välillä ole ollut.

Yhdenmukaistetun menettelytavan olemassaolon edellyttämää Savonlinjan ja TLO:n tai tämän neljän enemmistöosakkaan välistä yhteistoimintaa ei ole ollut olemassa. Savonlinja ei ole missään vaiheessa voinut hyväksyä TLO:n tai tämän neljän enemmistöosakkaan suunnitelmia, kun tällaisia suunnitelmia ei ole koskaan Savonlinjalle ilmaistu. Viraston esittämä näyttö ei siten osoita, että Savonlinja olisi ollut mukana tekemässä sopimusta tai päätöstä, taikka että Savonlinja olisi ollut osallisena sellaisissa yhdenmukaistetuissa menettelytavoissa, joiden perusteella se olisi syyllistynyt kilpailulain rikkomiseen.

Savonlinja on lisäksi ilmaissut huolensa TLO:n ja tämän neljän enemmistöosakkaan toiminnasta markkinoilla muun ohella lähettämällä yhdelle enemmistöosakkaista sähköpostiviestin, jossa on tuotu esiin TLO:n ja sen enemmistöosakkaiden mahdollinen kilpailunvastainen toiminta yhteenliittymänä.

3.2 Osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen merkitys

TLO:n osakassopimuksen ei ole katsottava osoittavan TLO:n osakasyhtiöiden kilpailunvastaista tarkoitusta. Osakassopimuksella ei ole luotu kilpailulain vastaista toimintamallia vaan se on ollut vanhan liikennelupajärjestelmän osa. Lisäksi, jotta osakassopimus olisi voinut olla TLO:n osakasyhtiöiden kielletyn kilpailunvastaisen toiminnan perustana, osakasyhtiöiden kesken olisi tullut syntyä ajallisesti lähellä väitettyä kilpailunrajoitusaikaa jonkinlainen yhteisymmärrys siitä, että osakassopimus velvoittaa osapuolia toimimaan kilpailulain vastaisesti. Tällainen yhteisymmärrys on voinut syntyä ainoastaan joko sopimalla asiasta tai yhteisellä tahtotilalla ryhtyä soveltamaan yhteistä toimintamallia.

Osakassopimuksen käyttämisestä kilpailunvastaiseen menettelyyn ei ole esitetty näyttöä. Osakassopimusta ei ole otettu esiin eikä siitä tai sen sisällöstä ole keskusteltu yhdessäkään TLO:n yhtiökokouksessa tai hallituksen kokouksessa sinä aikana, kun Savonlinja on ollut TLO:n osakas. Osakassopimuksen sisällöstä ei ole keskusteltu osakasyhtiöiden kesken muussakaan yhteydessä.

Savonlinjan käsityksen mukaan sitä on sitonut osakassopimuksessa mainittu sopimussakkovelvoite kaikessa TLO:n piirissä tapahtuvassa toiminnassa, mikä on korostanut liikenteen toteuttamisvelvoitetta. Mikäli osakassopimus olisi muodostanut perustan kilpailulain vastaiselle toimintamallille, Savonlinja ei olisi tuolloin kilpaillut lainkaan TLO:n kanssa, eivätkä TLO:n muut osakasyhtiöt olisi pitäneet Savonlinjaa kilpailijanaan.

TLO:n yhtiöjärjestyksen maininta yhteistoimintaliikennettä koskevasta päätöksenteosta on tarkoittanut nimenomaisesti vanhoja liikennelupien perusteella suoritettuja ajoja. Lauseke on ollut yhtiöjärjestyksessä ainakin vuodesta 1994 eikä se ole osoittanut millään tavalla, että TLO:n osakasyhtiöt olisivat ryhtyneet valmistelemaan kilpailunvastaista toimintaa.

3.3 Yhtiökokousten ja hallituksen kokousten päätökset

TLO:n yhtiökokouksissa ja hallituksen kokouksissa tehdyt päätökset ovat olleet normaaleja liiketoimintaan liittyviä päätöksiä eikä niistä voida päätellä, että Savonlinja olisi ollut TLO:n osakasyhtiönä mukana suunnittelemassa taikka toteuttamassa kilpailua rajoittavia toimenpiteitä.

Hallituksen kokouksessa 5.3.2012 ei ole millään tavalla ryhdytty valmistelemaan kilpailua rajoittavia toimia, vaan ainoastaan varautumaan markkinoiden muuttumiseen keräämällä yhtiöön mahdollisimman vahva tase.

Hallituksen kokouksessa 14.3.2012 ei ole millään tavalla varauduttu kilpailua rajoittaviin toimiin, vaan ainoastaan TLO:n oman pääoman vahvistamiseen.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 11.4.2013 ei ole tehty päätöstä osallistumisesta tarjouskilpailuihin, vaan päätösvalta asiassa on siirretty hallitukselle, eli tosiasiassa TLO:n neljälle enemmistöosakkaalle.

Hallituksen kokouksessa 27.6.2013 on esitetty tilikauden muuttamista vastaamaan uusien liikennöintisopimusten alkamista 1.7.2014, jotta yhtiön tilinpäätös näyttäisi totuudenmukaisempaa kuvaa tilikauden tuloksesta kuin jos yhtiön tilikausi olisi kalenterivuosi. Tilikauden muuttamisella ei ole ryhdytty valmistautumaan kilpailun rajoittamiseen. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 16.7.2013 on vahvistettu 27.6.2013 pidetyssä hallituksen kokouksessa yhtiökokouksen päätettäväksi esitetyt asiat. JT ei ole ollut läsnä näissä kokouksissa.

Hallituksen kokouksessa 7.5.2014 on käsitelty Fölin tarjouskilpailua 1/2014, jonka toteuttamiseen Savonlinja ei ole osallistunut. Päätös ei ole koskenut lainkaan Savonlinjaa, eikä yhtiö ole osallistunut tarjouksen valmisteluun tai tehnyt päätöstä tarjouksen jättämisestä, vaan se on jätetty HL:n ja JJ:n tehtäväksi.

Hallituksen kokouksessa 2.7.2014 päätetyt asiat eivät ole koskeneet lainkaan Savonlinjaa, eikä yhtiö ole voinut vaikuttaa tehtyyn päätökseen, vaan päätöksen ovat tehneet TLO:n enemmistöosakkaat.

Hallituksen kokouksessa 5.8.2014 on päätetty osakassopimuksen tulonjakoperiaatteen mukaisista yhtiön normaaliin liiketoimintaan perustuvista toimenpiteistä. Päätöksellä ei ole ryhdytty toteuttamaan kilpailun rajoittamista.

4 Savonlinjan asema Fölin tarjouskilpailussa 3/2013

TLO:n hallituksen päätöksistä ilmenee, ettei TLO:ssa ole tehty päätöstä osallistumisesta Fölin tarjouskilpailuun 3/2013. Päätös TLO:n osallistumisesta kyseiseen tarjouskilpailuun on tehty yksinomaan HL:n päätöksellä tai HL:n ja TT:n yhteisellä päätöksellä. Savonlinja ei ole ollut päätöksestä tietoinen eikä sillä ole ollut mahdollista vaikuttaa päätökseen osallistua tarjouskilpailuun. Virasto ei ole esittänyt mitään sellaista näyttöä, joka osoittaisi Savonlinjan osallistuneen tätä tarjouskilpailua koskevan päätöksen tekemiseen.

Savonlinja ei ole osallistunut itsenäisesti Fölin tarjouskilpailuun 3/2013, koska sillä ei ole ollut liiketaloudellisia perusteita jättää tarjousta. Yhtiö on halunnut tuolloin keskittyä Turun kaupungin sisäiseen liikenteen, eikä se ole katsonut taloudellisesti järkeväksi osallistua seutuliikenteen kilpailuihin. Perusteina olla osallistumatta ovat olleet muun ohella varikon koko, pitkät siirtomatkat varikolta linjojen päätepisteisiin, lisähenkilökunnan tarve, kalustovaatimukset, investointivaatimukset ja rahoitus. Savonlinja oli juuri voittanut useita eri kilpailutuksia eri puolilla Suomea, myös kaksi Turun sisäisen liikenteen kilpailua. Nämä kilpailutukset olivat isoja ja sitoivat huomattavan määrän yhtiön resursseja. Lisäksi yhtiön tuolloinen varikko oli aivan liian pieni ottamaan vastaan lisää kalustoa.

Savonlinja oli saanut uuden varikon hallintaansa erään 1.8.2013 voitetun kilpailutuksen aiheuttaman merkittävästi lisääntyneen automäärän vuoksi. Päätös uuden varikon hankinnasta oli tehty ennen kuin hankintapäätös Fölin tarjouskilpailun 3/2013 osalta tehtiin. Uuden varikon hankinnasta oli keskusteltu Savonlinjan sisällä jo viimeistään huhtikuussa 2013. Näin ollen on selvää, ettei uutta varikkoa ollut hankittu viimeksi mainitun kilpailutuksen vuoksi, vaan yhtiön voitettujen tarjouskilpailujen vuoksi kokeman tilanahtauden, uusien tilojen keskeisen sijainnin ja lyhyempien siirtokilometrien vuoksi.

5 Savonlinjan asema Fölin tarjouskilpailussa 1/2014

Savonlinja ei ole osallistunut itsenäisesti Fölin tarjouskilpailuun 1/2014, koska kyseinen kilpailutus on koskenut ainoastaan Kaarinan kaupungin sisäistä kutsupalveluliikennettä. Savonlinja on tuolloin keskittynyt ajamaan vain sellaisia linjoja, joissa on käytetty täysikokoisia autoja. Savonlinjalla ei ole ollut liikennöintiin tarvittavia autoja, eikä niiden hankkiminen pelkästään tätä kilpailutusta varten ole ollut taloudellisesti järkevää. Savonlinjalla on siten ollut perusteltu syy olla osallistumatta kyseiseen kilpailuun subjektiivisten syiden nojalla.

Savonlinja ei ole voinut osallistua edellä mainittuun tarjouskilpailuun myöskään osana muuta konsortiota, koska se olisi edellyttänyt sellaisen kaluston hankkimista, johon yhtiöllä ei ole ollut järkeviä liiketaloudellisia perusteita.

Koska Savonlinja ei ole ollut osallisena Fölin tarjouskilpailussa 1/2014, sen osalta ei voi olla kyse yhtenä kokonaisuutena pidettävästä rikkomuksesta eikä rikkomuksen kesto voi sen osalta kohdistua aikavälille 30.5. — 22.7.2014.

6 Seuraamusmaksun määrä

Savonlinjalle esitetty seuraamusmaksu perustuu virheellisen laskelmaan. Koska Savonlinja ei ole ollut osallisena Fölin tarjouskilpailussa 1/2014, ei mahdollisesti tuomittavan seuraamusmaksun määrää laskettaessa voida ottaa huomioon mainitun tarjouskilpailun 1/2014 perusarvoa.

Viraston esittämää laskentatapaa, jossa seuraamusmaksu on perustettu TLO:n esittämään laskennalliseen vuosilaskutukseen, on pidettävä perusteettomana. Seuraamusmaksun perusmäärän lähtökohtana tulee olla yrityksen myynti sen ajanjakson viimeisenä täytenä vuotena, jona yritys on osallistunut rikkomukseen. Tähän nähden Savonlinjalle ei voitaisi määrätä seuraamusmaksua lainkaan.

Mikäli katsotaan, että seuraamusmaksu voitaisiin laskea viraston esittämin tavoin TLO:n esittämän laskennallisen vuosilaskutuksen perusteella, olisi viraston tullut seuraamusmaksuharkinnassaan ottaa huomioon mahdolliset tapauksen erityispiirteet erityisesti sen arvioimiseksi, mikä merkitys on annettava Savonlinjan erityisasemalle TLO:ssa, näiden välinen kilpailija-asema, Savonlinjan mahdollisuus vaikuttaa TLO:ssa tehtyihin päätöksiin sekä näiden vaikutus osapuolten yhdenvertaisuuteen. Muut asiaan osalliset yhtiöt Lehtisen Linjaa lukuun ottamatta ovat osallistuneet kaikkiin kolmeen käsillä olevaan tarjouskilpailuun, kun Savonlinja on osallistunut näistä ainoastaan yhteen. Savonlinja ei ole osallistunut TLO:n päätöksentekoon eikä se ole voinut millään tavalla vaikuttaa TLO:ssa tehtyihin päätöksin.

Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti Savonlinjaa olisi edellä mainitut seikat huomioon ottaen tullut kohdella esitettyjen seuraamusmaksujen osalta eri tavalla suhteessa TLO:n enemmistöosakkaisiin. Savonlinjalle esitetyn seuraamusmaksun olisi tullut olla myös suhteessa Savonlinjan tekoon per se alhaisempi suhteellisuusperiaatteen mukaisesti, mihin perustuen sille esitetyn seuraamusmaksun tulisi olla erityisesti seuraamusmaksun laskukaavassa käytettyjen prosenttiosuuksien osalta alhaisempi kuin TLO:n enemmistöosakkailla.

Seuraamusmaksun määrä voi olla enintään 73.322 euroa, kun Fölin tarjouskilpailun 3/2013 perusmäärästä 418.986 euroa lasketaan viiden prosentin osuus lisättynä rikkomuksen kestolla 0,5 vuotta 15 prosentilla perusmäärästä.

Lisäksi Savonlinja yhtyy siihen, mitä LSL on seuraamusmaksun määrän osalta lausunut.

Lehtisen Linja Oy:n vastaus

Vaatimukset

Lehtisen Linja Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää seuraamusmaksuesityksen ensisijaisesti sillä perusteella, ettei Lehtisen Linja Oy ole ollut osallisena väitetyssä kilpailulain 5 §:n vastaisessa menettelyssä, tai toissijaisesti hylkää sen Lehtisen Linja Oy:n osalta vanhentuneena taikka viimesijaisesti määrää seuraamusmaksun viraston esittämää määrää alhaisempana. Lisäksi Lehtisen Linja Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa viraston korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 15.660 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

1 TLO:n kilpailuoikeudellinen arviointi yhteisyrityksenä

Lehtisen Linja yhtyy LSL:n näkemykseen siitä, että TLO:n on katsottava olleen kilpailuoikeudellisesti arvioituna täystoiminnallinen yhteisyritys, eikä kilpailulain 5 § siten sovellu kyseessä olevan asian arviointiin.

2 Potentiaalisen kilpailun arviointi

Lehtisen Linja ei ole ollut potentiaalinen kilpailija Fölin tarjouskilpailussa 3/2013. Kyseisen tarjouskilpailun potentiaalista kilpailuasemaa koskevassa arvioinnissa on otettava erityisesti huomioon Lehtisen Linjan varikon sijainti, joka on poikennut etäisyyden osalta merkittävästi muista TLO:n osakasyhtiöistä, ja minkä takia Lehtisen Linjalle olisi aiheutunut huomattavasti enemmän henkilöstökustannuksia siirtymäajoista linjojen välillä kuin muille TLO:n osakasyhtiöille. Lisäksi Fölin tarjouskilpailun 3/2013 kohteen arvo olisi ollut noin 65 prosenttia yhtiön vuoden 2014 liikevaihtoon verrattuna, joten tarjouskilpailuun osallistumisen liiketoimintariski on ollut poikkeuksellisen suuri.

3 Tehokkuuspuolustus

TLO on ollut sallittu yhteenliittymä. TLO:n toimintamalli on tuottanut olennaisia kustannus- ja tehokkuussäästöjä, koska suuremman liikennekentän puitteissa on ollut mahdollista minimoida palkka- ja polttoainekustannukset. Ottaen erityisesti huomioon Lehtisen Linjan varikon etäinen sijainti, TLO:n toimintamalli on ollut sille kustannustehokkuuden kannalta perusteltua.

4 Seuraamusmaksun vanhentuminen ja määrä

Markkinaoikeudelle 27.9.2021 tehty seuraamusmaksuesitys on vanhentunut. Virasto on aloittanut toimenpiteet asiassa 24.5.2016, eli se on tehnyt seuraamusmaksuesityksen markkinaoikeudelle myöhemmin kuin viisi vuotta ensimmäisten toimenpiteiden aloittamisesta.

Lehtisen Linja ei ole osallistunut Fölin tarjouskilpailuja 1/2014 ja 2/2016 koskeviin liikennöinteihin lainkaan, eikä se ole myöskään taloudellisesti hyötynyt niistä. Lehtisen Linja ei ole edes ollut tietoinen Fölin tarjouskilpailua 2/2016 koskevasta menettelystä. Lehtisen Linjan osalta esitetyn rikkomuksen kesto voi siis olla korkeintaan Fölin tarjouskilpailun 3/2013 osalta noin kolme kuukautta, millä seikalla tulee olla merkitystä vähintään seuraamusmaksun määrää arvioitaessa.

Viraston Lehtisen Linjalle esittämä seuraamusmaksun määrä on kohtuuton. Kohtuullinen seuraamusmaksun määrä olisi noin

2 — 3 prosenttia kyseessä olevan tilikauden liikevaihdosta.

Todistelu

Asiakirjatodistelu

Kilpailu- ja kuluttajavirasto

Jalon Liikenteen vastaus selvityspyyntöön 23.3.2018

TLO:n vastaus selvityspyyntöön 23.3.2018

Jalon Liikenteen vastaus lisäselvityspyyntöön 9.6.2020, osa 2

Jalon Liikenteen vastaus selvityspyyntöön 15.2.2019

Lehtisen Linjan vastaus selvityspyyntöön 10.7.2019

Muistio puhelinkeskustelusta 29.8.2019 (KKV, Lehtisen Linja)

Citybusin vastaus lisäselvityspyyntöön 9.6.2020

Lehtisen Linjan vastaus lisäselvityspyyntöön 6.3.2019

Linjaliikenne Muurisen vastaus selvityspyyntöön 23.3.2018

Linjaliikenne Muurisen vastaus selvityspyyntöön 30.4.2020

Linjaliikenne Muurisen Excel-taulukko selvityspyyntöön 23.3.2018

Citybusin vastaus selvityspyyntöön 30.4.2020

Linjaliikenne Muurisen vastaus lisäselvityspyyntöön 9.6.2020, osa 2

Linjaliikenne Nyholmin vastaus selvityspyyntöön 23.3.2018

Linjaliikenne Nyholmin vastaus lisäselvityspyyntöön 9.6.2020

Linjaliikenne Nyholmin vastaus selvityspyyntöön 30.4.2020

Savonlinjan vastaus selvityspyyntöön 7.3.2018

TLO:n tiedoksianto Savonlinjan ja TLO:n osakekaupasta 10.3.2020

Savonlinjan vastaus selvityspyyntöön 15.2.2019

Savonlinjan vastaus selvityspyyntöön 30.4.2020

Linjaliikenne Muurisen vastaus lisäselvityspyyntöön 9.6.2020, osa 1

Turkubus Oy:n vastaus selvityspyyntöön 7.3.2018

Turkubus Oy:n vastaus selvityspyyntöön Lehtisen Linjan ja Turkubus Oy:n liiketoimintakaupasta 4.11.2019

Citybusin vastaus selvityspyyntöön 15.2.2019

Citybusin vastaus selvityspyyntöön 23.3.2018

Linjaliikenne Nyholmin vastaus selvityspyyntöön 15.2.2019

TLO:n lisäselvitys 12.11.2019

TLO:n vastaus selvityspyyntöön 30.4.2020, osa 1

TLO:n vastaus selvityspyyntöön 23.3.2018, osa 2

LSL:n vastaus selvityspyyntöön 25.1.2021

TLO:n vastaus selvityspyyntöön 30.4.2020, osa 2

TLO:n vastaus selvityspyyntöön 23.1.2020

TLO:n vastaus selvityspyyntöön 15.2.2019, osa 1

Jalon Liikenteen vastaus selvityspyyntöön 30.4.2020

LSL:n Excel-taulukko selvityspyyntöön 23.3.2018

LSL:n vastaus selvityspyyntöön 23.3.2018

LSL:n vastaus selvityspyyntöön 15.2.2019

LSL:n vastaus selvityspyyntöön 30.4.2020

Linjaliikenne Muurisen vastaus selvityspyyntöön 15.2.2019

LSL:n vastaus selvityspyyntöön 9.2.2021

Jalon Liikenteen vastaus lisäselvityspyyntöön 9.6.2020

Jalon Liikenteen vastaus lisäselvityspyyntöön 21.10.2020

Muistio tapaamisesta 6.6.2019 (KKV, Savonlinja)

TLO:n vastaus lisäselvityspyyntöön 28.2.2020

TLO:n vastaus lisäselvityspyyntöön 30.5.2018

Linjaliikenne Nyholmin vastaus lisäselvityspyyntöön 28.5.2018

Citybusin vastaus lisäselvityspyyntöön 28.5.2018

Jalon Liikenteen vastaus lisäselvityspyyntöön 28.5.2018

Linjaliikenne Muurisen vastaus lisäselvityspyyntöön 28.5.2018

LSL:n vastaus selvityspyyntöön 25.1.2021

Savonlinjan vastineen liite 1 Turun seudun kilpailut 2013 — 2020

Linjaliikenne Muurisen tarkennus vastaukseen selvityspyyntöön 15.2.2019

Jalon Liikenteen Excel-taulukko selvityspyyntöön 23.3.2018

Muistio tapaamisesta 27.5.2019 (KKV, TLO)

LSL:n vastineen liite 10 Kilpailutetun kaupunkiliikenteen kustannustasovertailu 2017

LSL:n vastineen liite 2 TM:n taloudellinen asiantuntijalausunto 29.4.2021

TLO:n kalustoluettelo Fölin tarjouskilpailussa 1/2014, 1.8.2015

TLO:n autokierrot 22.9.2014 — 19.4.2015

TLO:n toimitusjohtajan sähköpostiviesti TLO:n osakasyhtiöille kalustoluetteloista 25.9.2015 ”Kalut kuntoon”

TLO:n osakasluettelo 31.12.2010

TLO:n toimitusjohtajan sähköpostiviesti TLO:n osakasyhtiöille 23.7.2014 ”1.ISOjako”

TLO:n sisäinen sähköpostiviestikeskustelu laskutettavasta suoritekorvauksesta 11. — 12.11.2014 ”VS: TLOn laskutus”

LSL:n hallituksen puheenjohtajan sähköpostiviesti LSL:n osakasyhtiöille käteisrahastuksesta 11.5.2016 ”Laskuja”

TLO:n osakassopimus 30.8.1994

TLO linja-autojen tilausvahvistus 8.1.2014

Kaarinan sisäisen joukkoliikenteen järjestäminen 11.2.2014 (tekninen lautakunta)

TLO:n ja J. Vainion Liikenne Oy:n välinen sopimus 13.3.2003

TLO:n tarjouslaskelma Fölin tarjouskilpailussa 3/2013 kohde 1

TLO:n tarjouslaskelma Fölin tarjouskilpailussa 3/2013 kohde 2

TLO:n tarjouslaskelma Fölin tarjouskilpailussa 3/2013 kohde 3

TLO:n suoritelaskelma syyskuu 2014 (tilaaja)

TLO:n kalustoluettelo Fölin tarjouskilpailussa 1/2014, 1.8.2014

TLO:n osakassopimuksen liite 1

LSL:n seuranta sen osakasyhtiöiden suoritteista 25.4. — 25.9.2016

Linjaliikenne Muurisen maaliskuun 2015 suoritekorvauksia koskeva lasku TLO:lle

TLO:n autokierrot 22.9.2014 — 19.4.2015

TLO:n lähtölista 22.9. — 31.12.2014

Linjaliikenne Muurisen tammikuun 2015 suoritekorvauksia koskeva lasku LSL:lle

Savonlinjan elokuun 2014 suoritekorvauksia koskeva lasku TLO:lle

Linjaliikenne Muurisen elokuun 2014 suoritekorvauksia koskeva lasku TLO:lle

LSL:n osakassopimus 19.4.2001

LSL:n päivitetty osakassopimus 11.2.2002

LSL:n rahoituslyhennykset 20.2.2015 alkaen

LSL:n lasku tilaajalle tammikuu 2015

TLO:n jakoasiakirjat 7/2014 — 4/2015

TLO:n jakoasiakirja heinäkuu 2014

TLO:n jakoasiakirja elokuu 2014

TLO:n jakoasiakirja marraskuu 2014

TLO:n jakoasiakirja tammikuu 2015

TLO:n jakoasiakirja helmikuu 2015

TLO:n jakoasiakirja maaliskuu 2015

TLO:n jakoasiakirja huhtikuu 2015

TLO:n jakoasiakirja toukokuu 2015

TLO:n jakoasiakirja kesäkuu 2015

TLO:n jakoasiakirja heinäkuu 2015

TLO:n jakoasiakirja elokuu 2015

TLO:n jakoasiakirja syyskuu 2015

TLO:n jakoasiakirja lokakuu 2015

TLO:n jakoasiakirja marraskuu 2015

TLO:n jakoasiakirja joulukuu 2015

TLO:n jakoasiakirja tammikuu 2016

Savonlinjan syyskuun 2014 suoritekorvauksia koskeva lasku TLO:lle

TLO:n toimitusjohtajan sähköpostiviesti TLO:n osakasyhtiöille hallituksen kokouksesta ja yhtiökokouksesta 12.7.2013 ”Yhtiökokous”

TLO:n toimitusjohtajan sähköpostiviesti TLO:n osakasyhtiöille autokiertojen jakamisesta 30.9.2014 ”VL: Sivu skannattu Turun Linja‐autoilijain Osakeyhtiö”

TLO:n toimitusjohtajan sähköpostiviesti TLO:n osakasyhtiöille 20.7.2015 ”17.8 sarjat”

TLO:n sähköpostiviesti TLO:n osakasyhtiöille 16.4.2015 ”Jako maaliskuu”

TLO:n sähköpostiviesti TLO:n osakasyhtiöille 15.5.2015 ”Korvaukset huhtikuu”

TLO:n sähköpostiviesti TLO:n osakasyhtiöille 15.6.2015 ”Korvaukset toukokuulta”

TLO:n sähköpostiviesti TLO:n osakasyhtiöille 15.7.2015 ”Korvaukset kesäkuulta”

TLO:n sähköpostiviesti TLO:n osakasyhtiöille 18.8.2015 ”Korvaukset heinäkuulta”

TLO:n sähköpostiviesti TLO:n osakasyhtiöille 17.9.2015 ”Elokuun korvaukset”

TLO:n sähköpostiviesti TLO:n osakasyhtiöille 16.11.2015 ”Fwd: Lokakuun laskut”

TLO:n sähköpostiviesti TLO:n osakasyhtiöille 21.1.2016 ”Fwd: Joulukuun suoritus”

TLO:n sähköpostiviesti TLO:n osakasyhtiöille 15.3.2016 ”Korvaus 2 2016”

TLO:n sähköpostiviesti 15.4.2016 ”Suoritus maaliskuulta”

TLO:n sähköpostiviesti TLO:n osakasyhtiöille 16.5.2016 ”Suoritus 4 2016”

TLO:n tarjouslaskelma Fölin tarjouskilpailussa 1/2014

TLO:n kalustoluettelo Fölin tarjouskilpailussa 3/2013 kohde 1, 1.7.2014

TLO:n kalustoluettelo Fölin tarjouskilpailussa 3/2013 kohde 2, 1.7.2014

TLO:n kalustoluettelo Fölin tarjouskilpailussa 3/2013 kohde 3, 1.7.2014

TLO:n autokierrot Fölin tarjouskilpailu 3/2013 kohde 1, 12.8. — 21.9.2014

TLO:n autokierrot Fölin tarjouskilpailu 3/2013 kohde 2, 12.8. — 21.9.2014

TLO:n autokierrot Fölin tarjouskilpailu 3/2013 kohde 3, 12.8. — 21.9.2014

TLO:n autokierrot Fölin tarjouskilpailu 3/2013 kohde 2, kesä 2015

Linjaliikenne Nyholmin kalustoilmoitus 18.11.2009

Savonlinjan edustajan sähköpostiviesti Jalon Liikenteen edustajalle 1.9.2013 ”Vanhoja asioita”

Transkripti Turkubus Oy:n toimitusjohtajan kuulemisesta 29.11.2017

Transkripti TLO:n toimitusjohtajan kuulemisesta 25.1.2018

Transkripti Linjaliikenne Muurisen toimitusjohtajan kuulemisesta 24.5.2016

Transkripti Linjaliikenne Nyholmin hallituksen puheenjohtajan kuulemisesta 24.5.2016

Transkripti Savonlinjan aluejohtajan kuulemisesta 24.5.2016

TLO:n hallituksen kokouksen 3/2012 pöytäkirja 14.3.2012

TLO:n hallituksen kokouksen 2/2012 pöytäkirja 5.3.2012

TLO:n ylimääräisen yhtiökokouksen 2/2013 pöytäkirja 16.7.2013

TLO:n hallituksen kokouksen 6/2013 pöytäkirja 27.6.2013

TLO:n hallituksen kokouksen 13/2014 pöytäkirja 5.8.2014

TLO:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirja 11.4.2013

TLO:n hallituksen kokouksen 10/2014 pöytäkirja 7.5.2014

TLO:n hallituksen kokouksen 12/2014 pöytäkirja 2.7.2014

TLO:n hallituksen kokouksen 4/2013 pöytäkirja 14.5.2013

TLO:n hallituksen kokouksen 5/2013 pöytäkirja 30.5.2013

TLO:n hallituksen kokouksen 10/2013 pöytäkirja 3.10.2013

TLO:n hallituksen kokouksen 12/2013 pöytäkirja 12.12.2013

TLO:n hallituksen kokouksen 3/2014 pöytäkirja 24.2.2014

TLO:n hallituksen kokouksen 4/2014 pöytäkirja 11.3.2014

TLO:n hallituksen kokouksen 5/2014 pöytäkirja 21.3.2014

TLO:n hallituksen kokouksen 6/2014 pöytäkirja 28.3.2014

TLO:n hallituksen kokouksen 9/2014 pöytäkirja 22.4.2014

TLO:n hallituksen kokouksen 11/2014 pöytäkirja 24.6.2014

TLO:n hallituksen kokouksen 14/2014 pöytäkirja 5.8.2014

TLO:n hallituksen kokouksen 20/2014 pöytäkirja 3.12.2014

TLO:n hallituksen kokouksen 6/2015 pöytäkirja 20.4.2015

TLO:n hallituksen kokouksen 4/2016 pöytäkirja 1.3.2016

TLO:n hallituksen kokouksen 6/2016 pöytäkirja 20.4.2016

TLO:n hallituksen kokouksen 8/2013 pöytäkirja 16.7.2013

Lounaislinjat Oy:n vastaus selvityspyyntöön 15.2.2019

Kiinteistö Oy Turun Autokatu 11:n vastaus selvityspyyntöön15.2.2019

Kiinteistö Oy Verstaskatu 6:n vastaus selvityspyyntöön 15.2.2019

Kiinteistö Oy Ruissalontie 13:n vastaus selvityspyyntöön 15.2.2019

Muistio puhelinkeskustelusta 7.3.2019 (KKV, Volvo Finland Ab)

Muistio puhelinkeskustelusta 1.3.2019 (KKV, Scania Suomi Oy)

Luettelo Jalon Liikenteen omistuksessa ja/tai hallinnassa olevasta kalustosta, lähettänyt Traficom 24.2.2020

Luettelo Lehtisen Linjan omistuksessa ja/tai hallinnassa olevasta kalustosta, lähettänyt Traficom 24.2.2020

Luettelo Linjaliikenne Muurisen omistuksessa ja/tai hallinnassa olevasta kalustosta, lähettänyt Traficom 24.2.2020

Luettelo Linjaliikenne Nyholmin omistuksessa ja/tai hallinnassa olevasta kalustosta, lähettänyt Traficom 24.2.2020

Luettelo Citybusin omistuksessa ja/tai hallinnassa olevasta kalustosta, lähettänyt Traficom 24.2.2020

Luettelo Turkubus Oy:n omistuksessa ja/tai hallinnassa olevasta kalustosta, lähettänyt Traficom 24.2.2020

Luettelo TLO:n omistuksessa ja/tai hallinnassa olevasta kalustosta, lähettänyt Traficom 24.2.2020

Salon kaupungin ostoliikenteen tarjouskilpailu 2019

V-S Bussipalvelut Oy:n vastaus selvityspyyntöön 23.3.2018

Muistio tapaamisesta 24.6.2019 (KKV, tilaaja)

Tilaajan vastaus selvityspyyntöön 20.9.2019, osa 1

Tilaajan vastaus selvityspyyntöön 20.9.2019, osa 2

Tilaajan vastaus selvityspyyntöön 22.1.2021

Tilaajan selvitys alihankkijoista 1.3.2016

Tilaajan selvitys Fölin sopimuksista 6.2.2018

Tilaajan vastaus 16.4.2019 liittyen KKV:n Fölin tarjouskilpailua 1/2014 koskeviin kysymyksiin 11.4.2019

Tilaajan vastaus 29.4.2019 KKV:n Fölin tarjouskilpailua 1/2014 koskeviin kysymyksiin 11.4.2019

Tilaajan selvitys 15.5.2020 Fölin tarjouskilpailua 3/2013 koskevasta hintojen vertailusta ja Fölin tarjouskilpailun 1/2014 kalustolisäyksestä

Tilaajan päätös 21.5.2014 § 103 TLO:n siirtymäajan sopimuksen nro 500046 päättämisestä

Tilaajan päätös 18.5.2016 § 106 Jalon Liikenteen anomukseen koskien Liedon sisäisen liikenteen sopimuksen dnro 5955 — 2014 sopimusvelvoitteiden osittaista siirtämistä

Tilaajan päätös 20.8.2014 § 166 Fölin tarjouskilpailun 3/2014 ratkaisusta

Muistio puhelinkeskustelusta 24.2.2015 (KKV, tilaaja)

Tilaajan selvitys Turun seudun varikkotilanteesta 20.9.2018

Joukkoliikenteen yhteistoimintasopimus, päivitys 30.3.2017

Fölin tarjouspyyntö 3/2013, 2.8.2013

Fölin tarjouspyynnön 3/2013 liite 1a Tarjouslomake, kohde 1

Fölin tarjouspyynnön 3/2013 liite 1b Tarjouslomake, kohde 2

Fölin tarjouspyynnön 3/2013 liite 1c Tarjouslomake, kohde 3

Fölin tarjouspyynnön 3/2013 liite 3 Sopimusluonnos

Fölin tarjouspyynnön 3/2013 liite 6a Reitit ja autokiertokaaviot suoriteyhteenvetoineen, kohde 1

Fölin tarjouspyynnön 3/2013 liite 6b Reitit ja autokiertokaaviot suoriteyhteenvetoineen, kohde 2

Fölin tarjouspyynnön 3/2013 liite 6c Reitit ja autokiertokaaviot suoriteyhteenvetoineen, kohde 3

TLO:n tarjous Fölin tarjouskilpailussa 3/2013, kohde 1, 28.8.2013

TLO:n tarjous Fölin tarjouskilpailussa 3/2013, kohde 2, 28.8.2013

TLO:n tarjous Fölin tarjouskilpailussa 3/2013, kohde 3, 28.8.2013

Fölin tarjouskilpailun 3/2013 hankintapäätös 11.9.2013 § 169

Fölin tarjouskilpailun 3/2013 hankintasopimus 4.10.2013, kohde 1

Fölin tarjouskilpailun 3/2013 hankintasopimus 4.10.2013, kohde 2

Fölin tarjouskilpailun 3/2013 hankintasopimus 4.10.2013, kohde 3

Fölin tarjouskilpailun 3/2013 päätös 14.9.2016 § 163 koskien option käyttöä

Fölin tarjouspyyntö 1/2014, 22.4.2014 (päivitetty 20.5.2014)

Fölin tarjouspyynnön 1/2014 liite 1 Tarjouslomake (päivitetty 20.5.2014)

Fölin tarjouspyynnön 1/2014 liite 3 Sopimusluonnos

Fölin tarjouspyynnön 1/2014 liite 5 Reitit, autokiertokaaviot suoriteyhteenvetoineen (päivitetty 20.5.2014)

Fölin tarjouspyynnön 1/2014 liite 5 Reitit, autokiertokaaviot suoriteyhteenvetoineen

TLO:n tarjous Fölin tarjouskilpailussa 1/2014, 30.5.2014

Fölin tarjouskilpailun 1/2014 hankintapäätös 11.6.2014 § 142

Fölin tarjouskilpailun 1/2014 hankintasopimus 22.7.2014

Fölin tarjouskilpailun 1/2014 päätös 7.6.2017 § 103 koskien option käyttöä

Fölin tarjouspyyntö 2/2016, 13.5.2016

Fölin tarjouspyynnön 2/2016 liite 3a Sopimusluonnos

Fölin tarjouspyynnön 2/2016 liite 4 Yleissitovan työehtosopimuksen säännökset koskien palvelusopimusasetuksen mukaisia linjaliikenteen kilpailutuksia

Fölin tarjouspyynnön 2/2016 liite 5 Reitit, autokiertokaaviot suoriteyhteenvetoineen

LSL:n tarjous Fölin tarjouskilpailussa 2/2016, 1.9.2016

Fölin tarjouskilpailun 2/2016 hankintapäätös 28.9.2016 § 183

Fölin tarjouskilpailun 2/2016 hankintasopimus 27.10.2016

Fölin tarjouskilpailun 2/2015 hankintapäätös 9.9.2015 § 171

Fölin tarjouskilpailun 1/2018 hankintapäätös 10.10.2018 § 170

Fölin tarjouskilpailun 1/2019 hankintapäätös 21.8.2019 § 104 (kohteet 1 ja 2)

Fölin tarjouskilpailun 2/2019 hankintapäätös (kohde 2) ja keskeytyspäätös (kohteet 1 ja 3) 11.9.2019 § 111

Fölin tarjouskilpailun 2/2019 hankintapäätös 30.10.2019 § 142 (kohteet 1 ja 3)

Fölin tarjouskilpailun 3/2019 hankintapäätös 20.11.2019 § 155

TLO:n toimitusjohtajan sähköpostiviesti osakasyhtiöille tilaajan tekemästä selvityspyynnöstä 3.9.2014

TLO:n toimitusjohtajan osakasyhtiöille 8.9.2014 välittämä sähköpostiviesti tilaajalle toimitetusta selvityksestä

TLO:n hallituksen kokouksen 2/2009 pöytäkirja 10.2.2009

TLO:n toimitusjohtajan sähköpostiviesti 22.1.2013 osakasyhtiöille kevään 2013 liikennöinnin jaosta ”Isojako”

TLO:n toimitusjohtajan sähköpostiviesti 1.9.2011 osakasyhtiöille syksyn 2011 liikennöinnin jaosta ja seurannasta ”Lähtölista ja reskontra”

TLO:n seuranta liikenteen jakamisesta ajanjaksolla 14.8.2012 — 23.9.2012

TLO:n seuranta liikenteen jakamisesta ajanjaksolla 3.6.2013 — 11.8.2013

TLO:n seuranta liikenteen jakamisesta ajanjaksolle 12.8.2014 — 31.12.2014

LS-Liikennelinjat Oy

TLO:n osakassopimus 30.8.1994 (KKV:n asiakirjatodiste 64)

TLO:n ja J. Vainion Liikenne Oy:n välinen sopimus 13.3.2003 (KKV:n asiakirjatodiste 67)

Transkripti Turkubus Oy:n toimitusjohtajan kuulemisesta 29.11.2017 (KKV:n asiakirjatodiste 127)

Muistio puhelinkeskustelusta 29.8.2019 (KKV, Lehtisen Linja) (KKV:n asiakirjatodiste 6)

Transkripti Savonlinjan aluejohtajan kuulemisesta 24.5.2016 (KKV:n asiakirjatodiste 131)

Joukkoliikenteen kilpailutuksia ja markkinoita koskeva tutkimus 2014 ”Hyvää joukkoliikennepalvelua kohtuullisin kustannuksin”, Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 1/2015

Fölin kutsu liikennöitsijäneuvotteluun 19.5.2015

Muistio puhelinkeskustelusta 24.2.2015 (KKV, tilaaja) (KKV:n asiakirjatodiste 183)

Kilpailutetun kaupunkiliikenteen kustannustasovertailu 29.8.2017, Route 96 Consulting, ML, DI.

Muistio puhelinkeskustelusta 17.1.2018 (KKV, tilaaja)

Muistio puhelinkeskustelusta 29.2.2016 (KKV, tilaaja)

Muistio tapaamisesta 24.6.2019 (KKV, tilaaja) (KKV:n asiakirjatodiste 171).

Tilaajan vastaus selvityspyyntöön 20.9.2019, osa 1 (KKV:n asiakirjatodiste 172)

Tilaajan vastaus selvityspyyntöön 20.9.2019, osa 2 (KKV:n asiakirjatodiste 173)

TLO:n alihankintahakemus tilaajalle 20.11.2014

Siirtymäajan sopimus nro 19242/1 (TLO2) ajalle 3.12.2009 — 30.6.2014

Fölin tarjouskilpailun 2/2016 hankintapäätös 28.9.2016 § 183 (KKV:n asiakirjatodiste 216)

Transkripti TLO:n toimitusjohtajan kuulemisesta 25.1.2018 (KKV:n asiakirjatodiste 128).

Muistio puhelinkeskustelusta (KKV / J. Vainion Liikenne Oy) 27.2.2019

MV:n sähköpostiviesti KKV:lle 29.1.2021 ”Asioita Turusta”

MV:n sähköpostiviesti KKV:lle 13.12.2020 ”Bussiliikenteen kilpailutuksesta”

Nobinan pyyntö LSL:lle 9.4.2021

Siirtymäajan sopimukset 18892, 18342, 17825, 18911, 18910, 18919 ja 18158

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan hankintapäätös 21.8.2013 § 156 Fölin tarjouskilpailu 2/2013

TLO:n vuosina 2013 — 2016 voittamat tarjouskilpailukohteet (oma tuotanto)

Turun joukkoliikennelautakunnan tarjouskilpailujen ratkaisuja vuodelta 2015

KKV:n pääjohtajan KL:n haastattelu Kauppalehdessä 21.8.2019

Liikenneviraston loppuraportti pääkaupunkiseudun bussimarkkinoiden toimivuudesta 2012

TLO:n hallituksen kokouksen 13/2014 pöytäkirja 5.8.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 136)

Jalon Liikenne Oy

Kilpailutetun kaupunkiliikenteen kustannustasovertailu (KKV:n asiakirjatodiste 55)

TM:n taloudellinen asiantuntijalausunto 29.4.2021 (KKV:n asiakirjatodiste 56)

TLO:n kalustoluettelo Fölin tarjouskilpailussa 1/2014, 1.8.2015 (KKV:n asiakirjatodiste 57)

TLO:n autokierrot 22.9.2014-19.4.2015 (KKV:n asiakirjatodiste 58)

TLO:n toimitusjohtajan sähköpostiviesti TLO:n osakasyhtiöille 23.7.2014 ”1.ISOjako” (KKV:n asiakirjatodiste 61)

Kaarinan sisäisen joukkoliikenteen järjestäminen 11.2.2014 (tekninen lautakunta) (KKV:n asiakirjatodiste 66)

TLO:n kalustoluettelo Fölin tarjouskilpailussa 1/2014, 1.8.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 72)

TLO:n autokierrot 22.9.2014 — 19.4.2015 (KKV:n asiakirjatodiste 76)

TLO:n lähtölista 22.9. — 31.12.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 77)

TLO:n toimitusjohtajan sähköpostiviesti TLO:n osakasyhtiöille 20.7.2015 ”17.8 sarjat” (KKV:n asiakirjatodiste 105)

TLO:n kalustoluettelo Fölin tarjouskilpailussa 3/2013 kohde 1, 1.7.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 118)

TLO:n kalustoluettelo Fölin tarjouskilpailussa 3/2013 kohde 2, 1.7.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 119)

TLO:n kalustoluettelo Fölin tarjouskilpailussa 3/2013 kohde 3, 1.7.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 120)

TLO:n autokierrot Fölin tarjouskilpailu 3/2013 kohde 1, 12.8. — 21.9.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 121)

TLO:n autokierrot Fölin tarjouskilpailu 3/2013 kohde 2, 12.8. — 21.9.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 122)

TLO:n autokierrot Fölin tarjouskilpailu 3/2013 kohde 3, 12.8. — 21.9.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 123)

TLO:n autokierrot Fölin tarjouskilpailu 3/2013 kohde 2, kesä 2015 (KKV:n asiakirjatodiste 124)

TLO:n linja-autojen tilausvahvistus 8.1.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 65)

TLO:n tarjouslaskelma Fölin tarjouskilpailussa 3/2013 kohde 1 (KKV:n asiakirjatodiste 68)

TLO:n tarjouslaskelma Fölin tarjouskilpailussa 3/2013 kohde 2 (KKV:n asiakirjatodiste 69)

TLO:n tarjouslaskelma Fölin tarjouskilpailussa 3/2013 kohde 3 (KKV:n asiakirjatodiste 70)

TLO:n tarjouslaskelma Fölin tarjouskilpailussa 1/2014 (KKV:n asiakirjatodiste 117)

Linjaliikenne Nyholmin kalustoilmoitus 18.11.2009 (KKV:n asiakirjatodiste 125)

Muistio tapaamisesta 24.6.2019 (KKV, tilaaja) (KKV:n asiakirjatodiste 171)

Tilaajan selvitys alihankkijoista 1.3.2016 (KKV:n asiakirjatodiste 175)

TLO:n siirtymäajan liikennöintisopimus numero 19242/2 ja 19964 (TLO1) 30.9.2009

Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen ennen-jälkeen-tutkimusraportti, Ramboll helmikuu 2016

Turun seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirja 13.2.2013 § 26

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirjan 13.2.2013 § 26 liite ”Perustelut ja saate muutosesityksiin”

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirja 16.5.2012 § 45

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan hankintapäätös 2/2013 21.8.2013 § 156

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirja 19.6.2013 § 143

Fölin tarjouspyyntö 2/2013

Yhteenveto Fölin tarjouskilpailujen 2/2013 ja 3/2013 ehdoista, 14.6.2013

Turun kaupunginhallituksen pöytäkirja 21.11.2011 § 551

Turun kaupunginhallituksen pöytäkirja 8.10.2013 § 412

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirja 4.12.2013 § 221

Turun seudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirja 20.11.2019 § 156

Fölin tarjouspyyntö 3/2013, 2.8.2013 (KKV:n asiakirjatodiste 186)

Fölin tarjouspyynnön 3/2013 liite 1a Tarjouslomake, kohde 1 (KKV:n asiakirjatodiste 187)

Fölin tarjouspyynnön 3/2013 liite 1b Tarjouslomake, kohde 2 (KKV:n asiakirjatodiste 188)

Fölin tarjouspyynnön 3/2013 liite 1c Tarjouslomake, kohde 3 (KKV:n asiakirjatodiste 189)

Fölin tarjouspyynnön 3/2013 liite 3 Sopimusluonnos (KKV:n asiakirjatodiste 190)

Fölin tarjouspyynnön 3/2013 liite 6a Reitit ja autokiertokaaviot suoriteyhteenvetoineen, kohde 1 (KKV:n asiakirjatodiste 191)

Fölin tarjouspyynnön 3/2013 liite 6b Reitit ja autokiertokaaviot suoriteyhteenvetoineen, kohde 2 (KKV:n asiakirjatodiste 192)

Fölin tarjouspyynnön 3/2013 liite 6c Reitit ja autokiertokaaviot suoriteyhteenvetoineen, kohde 3 (KKV:n asiakirjatodiste 193)

TLO:n tarjous Fölin tarjouskilpailussa 3/2013, kohde 1, 28.8.2013 (KKV:n asiakirjatodiste 194)

TLO:n tarjous Fölin tarjouskilpailussa 3/2013, kohde 2, 28.8.2013 (KKV:n asiakirjatodiste 195)

TLO:n tarjous Fölin tarjouskilpailussa 3/2013, kohde 3, 28.8.2013 (KKV:n asiakirjatodiste 196)

Fölin tarjouskilpailun 3/2013 hankintapäätös 11.9.2013 § 169 (KKV:n asiakirjatodiste 197)

Fölin tarjouskilpailun 3/2013 hankintasopimus 4.10.2013, kohde 1 (KKV:n asiakirjatodiste 198)

Fölin tarjouskilpailun 3/2013 hankintasopimus 4.10.2013, kohde 2 (KKV:n asiakirjatodiste 199)

Fölin tarjouskilpailun 3/2013 hankintasopimus 4.10.2013, kohde 3 (KKV:n asiakirjatodiste 200)

Fölin tarjouskilpailun 3/2013 päätös 14.9.2016 § 163 koskien option käyttöä (KKV:n asiakirjatodiste 201)

Fölin tarjouspyyntö 1/2014, 22.4.2014 (päivitetty 20.5.2014) (KKV:n asiakirjatodiste 202)

Fölin tarjouspyynnön 1/2014 liite 1 Tarjouslomake (päivitetty 20.5.2014) (KKV:n asiakirjatodiste 203)

Fölin tarjouspyynnön 1/2014 liite 3 Sopimusluonnos (KKV:n asiakirjatodiste 204)

Fölin tarjouspyynnön 1/2014 liite 5 Reitit, autokiertokaaviot suoriteyhteenvetoineen (päivitetty 20.5.2014) (KKV:n asiakirjatodiste 205)

Fölin tarjouspyynnön 1/2014 liite 5 Reitit, autokiertokaaviot suoriteyhteenvetoineen (KKV:n asiakirjatodiste 206)

TLO:n tarjous Fölin tarjouskilpailussa 1/2014, 30.5.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 207)

Fölin tarjouskilpailun 1/2014 hankintapäätös 11.6.2014 § 142 (KKV:n asiakirjatodiste 208)

Fölin tarjouskilpailun 1/2014 hankintasopimus 22.7.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 209)

Fölin tarjouskilpailun 1/2014 päätös 7.6.2017 § 103 koskien option käyttöä (KKV:n asiakirjatodiste 210)

Fölin tarjouspyyntö 2/2016, 13.5.2016 (KKV:n asiakirjatodiste 211)

Fölin tarjouspyynnön 2/2016 liite 3a Sopimusluonnos (KKV:n asiakirjatodiste 212)

Fölin tarjouspyynnön 2/2016 liite 4 Yleissitovan työehtosopimuksen säännökset koskien palvelusopimusasetuksen mukaisia linjaliikenteen kilpailutuksia (KKV:n asiakirjatodiste 213)

Fölin tarjouspyynnön 2/2016 liite 5 Reitit, autokiertokaaviot suoriteyhteenvetoineen (KKV:n asiakirjatodiste 214)

LSL:n tarjous Fölin tarjouskilpailussa 2/2016, 1.9.2016 (KKV:n asiakirjatodiste 215)

Fölin tarjouskilpailun 2/2016 hankintapäätös 28.9.2016 § 183 (KKV:n asiakirjatodiste 216)

Jalon Liikenteen vastaus lisäselvityspyyntöön 9.6.2020, osa 2 (KKV:n asiakirjatodiste 3)

Jalon Liikenteen vastaus selvityspyyntöön 30.4.2020 (KKV:n asiakirjatodiste 34)

Turun kaupunginhallituksen pöytäkirja 1.6.2015 § 260

Liikennelupa (Ote Turun maistraatin pöytäkirjasta 16.6.1978)

Liikennelupa Turun Linja-autoilijain Osuuskunta (Ote Turun maistraatin pöytäkirjasta 21.12.1990)

Joukkoliikennelupa Linjaliikenne V Nyholm Oy lupanumero L02-14 (Turun ja Porin lääninhallituksen päätös 25.1.1996)

Linjaliikennelupa Oy Turun Liikenne Ab & muut luvanhaltijat lupanumero 6339 (L02-83) (Länsi-Suomen lääninhallituksen päätös 26.7.2001)

Linjaliikennelupa Turun Linja-autoilijain Osuuskunta (Turun kaupunginhallituksen päätös 14.1.1992 § 126)

Muistio puhelinkeskustelusta 7.3.2019 (KKV, Volvo Finland Ab) (KKV:n asiakirjatodiste 160)

Muistio puhelinkeskustelusta 1.3.2019 (KKV, Scania Suomi Oy) (KKV:n asiakirjatodiste 161)

Lounaislinjat Oy:n vastaus selvityspyyntöön 15.2.2019 (KKV:n asiakirjatodiste 156)

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirja 2.12.2015 § 234

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirja 16.8.2017 § 131

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirjan 16.8.2017 § 131 liite 1 ”TLO:n ehdotus 31.7.2017”

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirja 7.4.2020 § 64

Linjaliikenne Muurinen Oy

Kilpailutetun kaupunkiliikenteen kustannustasovertailu (KKV:n asiakirjatodiste 55)

TM:n taloudellinen asiantuntijalausunto 29.4.2021 (KKV:n asiakirjatodiste 56)

TLO:n kalustoluettelo Fölin tarjouskilpailussa 1/2014, 1.8.2015 (KKV:n asiakirjatodiste 57)

TLO:n autokierrot 22.9.2014-19.4.2015 (KKV:n asiakirjatodiste 58)

TLO:n toimitusjohtajan sähköpostiviesti TLO:n osakasyhtiöille 23.7.2014 ”1.ISOjako” (KKV:n asiakirjatodiste 61)

Kaarinan sisäisen joukkoliikenteen järjestäminen 11.2.2014 (tekninen lautakunta) (KKV:n asiakirjatodiste 66)

TLO:n kalustoluettelo Fölin tarjouskilpailussa 1/2014, 1.8.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 72)

TLO:n autokierrot 22.9.2014 — 19.4.2015 (KKV:n asiakirjatodiste 76)

TLO:n lähtölista 22.9. — 31.12.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 77)

TLO:n toimitusjohtajan sähköpostiviesti TLO:n osakasyhtiöille 20.7.2015 ”17.8 sarjat” (KKV:n asiakirjatodiste 105)

TLO:n kalustoluettelo Fölin tarjouskilpailussa 3/2013 kohde 1, 1.7.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 118)

TLO:n kalustoluettelo Fölin tarjouskilpailussa 3/2013 kohde 2, 1.7.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 119)

TLO:n kalustoluettelo Fölin tarjouskilpailussa 3/2013 kohde 3, 1.7.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 120)

TLO:n autokierrot Fölin tarjouskilpailu 3/2013 kohde 1, 12.8. — 21.9.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 121)

TLO:n autokierrot Fölin tarjouskilpailu 3/2013 kohde 2, 12.8. — 21.9.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 122)

TLO:n autokierrot Fölin tarjouskilpailu 3/2013 kohde 3, 12.8. — 21.9.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 123)

TLO:n autokierrot Fölin tarjouskilpailu 3/2013 kohde 2, kesä 2015 (KKV:n asiakirjatodiste 124)

TLO:n linja-autojen tilausvahvistus 8.1.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 65)

TLO:n tarjouslaskelma Fölin tarjouskilpailussa 3/2013 kohde 1 (KKV:n asiakirjatodiste 68)

TLO:n tarjouslaskelma Fölin tarjouskilpailussa 3/2013 kohde 2 (KKV:n asiakirjatodiste 69)

TLO:n tarjouslaskelma Fölin tarjouskilpailussa 3/2013 kohde 3 (KKV:n asiakirjatodiste 70)

TLO:n tarjouslaskelma Fölin tarjouskilpailussa 1/2014 (KKV:n asiakirjatodiste 117)

Linjaliikenne Muurisen vastaus selvityspyyntöön 23.3.2018 (KKV:n asiakirjatodiste 9)

Muistio tapaamisesta 24.6.2019 (KKV, tilaaja) (KKV:n asiakirjatodiste 171)

Tilaajan selvitys alihankkijoista 1.3.2016 (KKV:n asiakirjatodiste 175)

TLO:n siirtymäajan liikennöintisopimus numero 19242/2 ja 19964 (TLO1) 30.9.2009

Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen ennen-jälkeen-tutkimusraportti, Ramboll helmikuu 2016

Turun seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirja 13.2.2013 § 26

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirjan 13.2.2013 § 26 liite ”Perustelut ja saate muutosesityksiin”

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirja 16.5.2012 § 45

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan hankintapäätös 2/2013 21.8.2013 § 156

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirja 19.6.2013 § 143

Fölin tarjouspyyntö 2/2013

Yhteenveto Fölin tarjouskilpailujen 2/2013 ja 3/2013 ehdoista, 14.6.2013

Turun kaupunginhallituksen pöytäkirja 21.11.2011 § 551

Turun kaupunginhallituksen pöytäkirja 8.10.2013 § 412

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirja 4.12.2013 § 221

Turun seudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirja 20.11.2019 § 156

Fölin tarjouspyyntö 3/2013, 2.8.2013 (KKV:n asiakirjatodiste 186)

Fölin tarjouspyynnön 3/2013 liite 1a Tarjouslomake, kohde 1 (KKV:n asiakirjatodiste 187)

Fölin tarjouspyynnön 3/2013 liite 1b Tarjouslomake, kohde 2 (KKV:n asiakirjatodiste 188)

Fölin tarjouspyynnön 3/2013 liite 1c Tarjouslomake, kohde 3 (KKV:n asiakirjatodiste 189)

Fölin tarjouspyynnön 3/2013 liite 3 Sopimusluonnos (KKV:n asiakirjatodiste 190)

Fölin tarjouspyynnön 3/2013 liite 6a Reitit ja autokiertokaaviot suoriteyhteenvetoineen, kohde 1 (KKV:n asiakirjatodiste 191)

Fölin tarjouspyynnön 3/2013 liite 6b Reitit ja autokiertokaaviot suoriteyhteenvetoineen, kohde 2 (KKV:n asiakirjatodiste 192)

Fölin tarjouspyynnön 3/2013 liite 6c Reitit ja autokiertokaaviot suoriteyhteenvetoineen, kohde 3 (KKV:n asiakirjatodiste 193)

TLO:n tarjous Fölin tarjouskilpailussa 3/2013, kohde 1, 28.8.2013 (KKV:n asiakirjatodiste 194)

TLO:n tarjous Fölin tarjouskilpailussa 3/2013, kohde 2, 28.8.2013 (KKV:n asiakirjatodiste 195)

TLO:n tarjous Fölin tarjouskilpailussa 3/2013, kohde 3, 28.8.2013 (KKV:n asiakirjatodiste 196)

Fölin tarjouskilpailun 3/2013 hankintapäätös 11.9.2013 § 169 (KKV:n asiakirjatodiste 197)

Fölin tarjouskilpailun 3/2013 hankintasopimus 4.10.2013, kohde 1 (KKV:n asiakirjatodiste 198)

Fölin tarjouskilpailun 3/2013 hankintasopimus 4.10.2013, kohde 2 (KKV:n asiakirjatodiste 199)

Fölin tarjouskilpailun 3/2013 hankintasopimus 4.10.2013, kohde 3 (KKV:n asiakirjatodiste 200)

Fölin tarjouskilpailun 3/2013 päätös 14.9.2016 § 163 koskien option käyttöä (KKV:n asiakirjatodiste 201)

Fölin tarjouspyyntö 1/2014, 22.4.2014 (päivitetty 20.5.2014) (KKV:n asiakirjatodiste 202)

Fölin tarjouspyynnön 1/2014 liite 1 Tarjouslomake (päivitetty 20.5.2014) (KKV:n asiakirjatodiste 203)

Fölin tarjouspyynnön 1/2014 liite 3 Sopimusluonnos (KKV:n asiakirjatodiste 204)

Fölin tarjouspyynnön 1/2014 liite 5 Reitit, autokiertokaaviot suoriteyhteenvetoineen (päivitetty 20.5.2014) (KKV:n asiakirjatodiste 205)

Fölin tarjouspyynnön 1/2014 liite 5 Reitit, autokiertokaaviot suoriteyhteenvetoineen (KKV:n asiakirjatodiste 206)

TLO:n tarjous Fölin tarjouskilpailussa 1/2014, 30.5.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 207)

Fölin tarjouskilpailun 1/2014 hankintapäätös 11.6.2014 § 142 (KKV:n asiakirjatodiste 208)

Fölin tarjouskilpailun 1/2014 hankintasopimus 22.7.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 209)

Fölin tarjouskilpailun 1/2014 päätös 7.6.2017 § 103 koskien option käyttöä (KKV:n asiakirjatodiste 210)

Fölin tarjouspyyntö 2/2016, 13.5.2016 (KKV:n asiakirjatodiste 211)

Fölin tarjouspyynnön 2/2016 liite 3a Sopimusluonnos (KKV:n asiakirjatodiste 212)

Fölin tarjouspyynnön 2/2016 liite 4 Yleissitovan työehtosopimuksen säännökset koskien palvelusopimusasetuksen mukaisia linjaliikenteen kilpailutuksia (KKV:n asiakirjatodiste 213)

Fölin tarjouspyynnön 2/2016 liite 5 Reitit, autokiertokaaviot suoriteyhteenvetoineen (KKV:n asiakirjatodiste 214)

LSL:n tarjous Fölin tarjouskilpailussa 2/2016, 1.9.2016 (KKV:n asiakirjatodiste 215)

Fölin tarjouskilpailun 2/2016 hankintapäätös 28.9.2016 § 183 (KKV:n asiakirjatodiste 216)

Linjaliikenne Muurisen Excel-taulukko selvityspyyntöön 23.3.2018 (KKV:n asiakirjatodiste 11)

Linjaliikenne Muurisen vastaus selvityspyyntöön 30.4.2020 (KKV:n asiakirjatodiste 10)

Turun kaupunginhallituksen pöytäkirja 1.6.2015 § 260

Liikennelupa (Ote Turun maistraatin pöytäkirjasta 16.6.1978)

Liikennelupa Turun Linja-autoilijain Osuuskunta (Ote Turun maistraatin pöytäkirjasta 21.12.1990)

Joukkoliikennelupa Linjaliikenne V Nyholm Oy lupanumero L02-14 (Turun ja Porin lääninhallituksen päätös 25.1.1996)

Linjaliikennelupa Oy Turun Liikenne Ab & muut luvanhaltijat lupanumero 6339 (L02-83) (Länsi-Suomen lääninhallituksen päätös 26.7.2001)

Linjaliikennelupa Turun Linja-autoilijain Osuuskunta (Turun kaupunginhallituksen päätös 14.1.1992 § 126)

Muistio puhelinkeskustelusta 7.3.2019 (KKV, Volvo Finland Ab) (KKV:n asiakirjatodiste 160)

Muistio puhelinkeskustelusta 1.3.2019 (KKV, Scania Suomi Oy) (KKV:n asiakirjatodiste 161)

Kiinteistö Oy Turun Autokatu 11:n vastaus selvityspyyntöön 15.2.2019 (KKV:n asiakirjatodiste 157)

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirja 2.12.2015 § 234

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirja 16.8.2017 § 131

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirjan 16.8.2017 § 131 liite 1 ”TLO:n ehdotus 31.7.2017”

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirja 7.4.2020 § 64

Linjaliikenne Nyholm Oy

Kilpailutetun kaupunkiliikenteen kustannustasovertailu (KKV:n asiakirjatodiste 55)

TM:n taloudellinen asiantuntijalausunto 29.4.2021 (KKV:n asiakirjatodiste 56)

TLO:n kalustoluettelo Fölin tarjouskilpailussa 1/2014, 1.8.2015 (KKV:n asiakirjatodiste 57)

TLO:n autokierrot 22.9.2014-19.4.2015 (KKV:n asiakirjatodiste 58)

TLO:n toimitusjohtajan sähköpostiviesti TLO:n osakasyhtiöille 23.7.2014 ”1.ISOjako” (KKV:n asiakirjatodiste 61)

Kaarinan sisäisen joukkoliikenteen järjestäminen 11.2.2014 (tekninen lautakunta) (KKV:n asiakirjatodiste 66)

TLO:n kalustoluettelo Fölin tarjouskilpailussa 1/2014, 1.8.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 72)

TLO:n autokierrot 22.9.2014 — 19.4.2015 (KKV:n asiakirjatodiste 76)

TLO:n lähtölista 22.9. — 31.12.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 77)

TLO:n toimitusjohtajan sähköpostiviesti TLO:n osakasyhtiöille 20.7.2015 ”17.8 sarjat” (KKV:n asiakirjatodiste 105)

TLO:n kalustoluettelo Fölin tarjouskilpailussa 3/2013 kohde 1, 1.7.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 118)

TLO:n kalustoluettelo Fölin tarjouskilpailussa 3/2013 kohde 2, 1.7.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 119)

TLO:n kalustoluettelo Fölin tarjouskilpailussa 3/2013 kohde 3, 1.7.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 120)

TLO:n autokierrot Fölin tarjouskilpailu 3/2013 kohde 1, 12.8. — 21.9.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 121)

TLO:n autokierrot Fölin tarjouskilpailu 3/2013 kohde 2, 12.8. — 21.9.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 122)

TLO:n autokierrot Fölin tarjouskilpailu 3/2013 kohde 3, 12.8. — 21.9.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 123)

TLO:n autokierrot Fölin tarjouskilpailu 3/2013 kohde 2, kesä 2015 (KKV:n asiakirjatodiste 124)

TLO:n linja-autojen tilausvahvistus 8.1.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 65)

TLO:n tarjouslaskelma Fölin tarjouskilpailussa 3/2013 kohde 1 (KKV:n asiakirjatodiste 68)

TLO:n tarjouslaskelma Fölin tarjouskilpailussa 3/2013 kohde 2 (KKV:n asiakirjatodiste 69)

TLO:n tarjouslaskelma Fölin tarjouskilpailussa 3/2013 kohde 3 (KKV:n asiakirjatodiste 70)

TLO:n tarjouslaskelma Fölin tarjouskilpailussa 1/2014 (KKV:n asiakirjatodiste 117)

Linjaliikenne Nyholmin kalustoilmoitus 18.11.2009 (KKV:n asiakirjatodiste 125)

Muistio tapaamisesta 24.6.2019 (KKV, tilaaja) (KKV:n asiakirjatodiste 171)

Tilaajan selvitys alihankkijoista 1.3.2016 (KKV:n asiakirjatodiste 175)

TLO:n siirtymäajan liikennöintisopimus numero 19242/2 ja 19964 (TLO1) 30.9.2009

Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen ennen-jälkeen-tutkimusraportti, Ramboll helmikuu 2016

Turun seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirja 13.2.2013 § 26

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirjan 13.2.2013 § 26 liite Perustelut ja saate muutosesityksiin

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirja 16.5.2012 § 45

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan hankintapäätös 2/2013 21.8.2013 § 156

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirja 19.6.2013 § 143

Fölin tarjouspyyntö 2/2013

Yhteenveto Fölin tarjouskilpailujen 2/2013 ja 3/2013 ehdoista, 14.6.2013

Turun kaupunginhallituksen pöytäkirja 21.11.2011 § 551

Turun kaupunginhallituksen pöytäkirja 8.10.2013 § 412

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirja 4.12.2013 § 221

Turun seudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirja 20.11.2019 § 156

Fölin tarjouspyyntö 3/2013, 2.8.2013 (KKV:n asiakirjatodiste 186)

Fölin tarjouspyynnön 3/2013 liite 1a Tarjouslomake, kohde 1 (KKV:n asiakirjatodiste 187)

Fölin tarjouspyynnön 3/2013 liite 1b Tarjouslomake, kohde 2 (KKV:n asiakirjatodiste 188)

Fölin tarjouspyynnön 3/2013 liite 1c Tarjouslomake, kohde 3 (KKV:n asiakirjatodiste 189)

Fölin tarjouspyynnön 3/2013 liite 3 Sopimusluonnos (KKV:n asiakirjatodiste 190)

Fölin tarjouspyynnön 3/2013 liite 6a Reitit ja autokiertokaaviot suoriteyhteenvetoineen, kohde 1 (KKV:n asiakirjatodiste 191)

Fölin tarjouspyynnön 3/2013 liite 6b Reitit ja autokiertokaaviot suoriteyhteenvetoineen, kohde 2 (KKV:n asiakirjatodiste 192)

Fölin tarjouspyynnön 3/2013 liite 6c Reitit ja autokiertokaaviot suoriteyhteenvetoineen, kohde 3 (KKV:n asiakirjatodiste 193)

TLO:n tarjous Fölin tarjouskilpailussa 3/2013, kohde 1, 28.8.2013 (KKV:n asiakirjatodiste 194)

TLO:n tarjous Fölin tarjouskilpailussa 3/2013, kohde 2, 28.8.2013 (KKV:n asiakirjatodiste 195)

TLO:n tarjous Fölin tarjouskilpailussa 3/2013, kohde 3, 28.8.2013 (KKV:n asiakirjatodiste 196)

Fölin tarjouskilpailun 3/2013 hankintapäätös 11.9.2013 § 169 (KKV:n asiakirjatodiste 197)

Fölin tarjouskilpailun 3/2013 hankintasopimus 4.10.2013, kohde 1 (KKV:n asiakirjatodiste 198)

Fölin tarjouskilpailun 3/2013 hankintasopimus 4.10.2013, kohde 2 (KKV:n asiakirjatodiste 199)

Fölin tarjouskilpailun 3/2013 hankintasopimus 4.10.2013, kohde 3 (KKV:n asiakirjatodiste 200)

Fölin tarjouskilpailun 3/2013 päätös 14.9.2016 § 163 koskien option käyttöä (KKV:n asiakirjatodiste 201)

Fölin tarjouspyyntö 1/2014, 22.4.2014 (päivitetty 20.5.2014) (KKV:n asiakirjatodiste 202)

Fölin tarjouspyynnön 1/2014 liite 1 Tarjouslomake (päivitetty 20.5.2014) (KKV:n asiakirjatodiste 203)

Fölin tarjouspyynnön 1/2014 liite 3 Sopimusluonnos (KKV:n asiakirjatodiste 204)

Fölin tarjouspyynnön 1/2014 liite 5 Reitit, autokiertokaaviot suoriteyhteenvetoineen (päivitetty 20.5.2014) (KKV:n asiakirjatodiste 205)

Fölin tarjouspyynnön 1/2014 liite 5 Reitit, autokiertokaaviot suoriteyhteenvetoineen (KKV:n asiakirjatodiste 206)

TLO:n tarjous Fölin tarjouskilpailussa 1/2014, 30.5.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 207)

Fölin tarjouskilpailun 1/2014 hankintapäätös 11.6.2014 § 142 (KKV:n asiakirjatodiste 208)

Fölin tarjouskilpailun 1/2014 hankintasopimus 22.7.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 209)

Fölin tarjouskilpailun 1/2014 päätös 7.6.2017 § 103 koskien option käyttöä (KKV:n asiakirjatodiste 210)

Fölin tarjouspyyntö 2/2016, 13.5.2016 (KKV:n asiakirjatodiste 211)

Fölin tarjouspyynnön 2/2016 liite 3a Sopimusluonnos (KKV:n asiakirjatodiste 212)

Fölin tarjouspyynnön 2/2016 liite 4 Yleissitovan työehtosopimuksen säännökset koskien palvelusopimusasetuksen mukaisia linjaliikenteen kilpailutuksia (KKV:n asiakirjatodiste 213)

Fölin tarjouspyynnön 2/2016 liite 5 Reitit, autokiertokaaviot suoriteyhteenvetoineen (KKV:n asiakirjatodiste 214)

LSL:n tarjous Fölin tarjouskilpailussa 2/2016, 1.9.2016 (KKV:n asiakirjatodiste 215)

Fölin tarjouskilpailun 2/2016 hankintapäätös 28.9.2016 § 183 (KKV:n asiakirjatodiste 216)

Linjaliikenne Nyholmin vastaus selvityspyyntöön 23.3.2018 (KKV:n asiakirjatodiste 14)

Turun kaupunginhallituksen pöytäkirja 1.6.2015 § 260

Liikennelupa (Ote Turun maistraatin pöytäkirjasta 16.6.1978)

Liikennelupa Turun Linja-autoilijain Osuuskunta (Ote Turun maistraatin pöytäkirjasta 21.12.1990)

Joukkoliikennelupa Linjaliikenne V Nyholm Oy lupanumero L02-14 (Turun ja Porin lääninhallituksen päätös 25.1.1996)

Linjaliikennelupa Oy Turun Liikenne Ab & muut luvanhaltijat lupanumero 6339 (L02-83) (Länsi-Suomen lääninhallituksen päätös 26.7.2001)

Linjaliikennelupa Turun Linja-autoilijain Osuuskunta (Turun kaupunginhallituksen päätös 14.1.1992 § 126)

Muistio puhelinkeskustelusta 7.3.2019 (KKV, Volvo Finland Ab) (KKV:n asiakirjatodiste 160)

Muistio puhelinkeskustelusta 1.3.2019 (KKV, Scania Suomi Oy) (KKV:n asiakirjatodiste 161)

Kiinteistö Oy Verstaskatu 6:n vastaus selvityspyyntöön 15.2.2019 (KKV:n asiakirjatodiste 158)

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirja 2.12.2015 § 234

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirja 16.8.2017 § 131

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirjan 16.8.2017 § 131 liite 1 ”TLO:n ehdotus 31.7.2017”

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirja 7.4.2020 § 64

Turun Citybus Oy

Kilpailutetun kaupunkiliikenteen kustannustasovertailu (KKV:n asiakirjatodiste 55)

TM:n taloudellinen asiantuntijalausunto 29.4.2021 (KKV:n asiakirjatodiste 56)

TLO:n kalustoluettelo Fölin tarjouskilpailussa 1/2014, 1.8.2015 (KKV:n asiakirjatodiste 57)

TLO:n autokierrot 22.9.2014-19.4.2015 (KKV:n asiakirjatodiste 58)

TLO:n toimitusjohtajan sähköpostiviesti TLO:n osakasyhtiöille 23.7.2014 ”1.ISOjako” (KKV:n asiakirjatodiste 61)

Kaarinan sisäisen joukkoliikenteen järjestäminen 11.2.2014 (tekninen lautakunta) (KKV:n asiakirjatodiste 66)

TLO:n kalustoluettelo Fölin tarjouskilpailussa 1/2014, 1.8.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 72)

TLO:n autokierrot 22.9.2014 — 19.4.2015 (KKV:n asiakirjatodiste 76)

TLO:n lähtölista 22.9. — 31.12.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 77)

TLO:n toimitusjohtajan sähköpostiviesti TLO:n osakasyhtiöille 20.7.2015 ”17.8 sarjat” (KKV:n asiakirjatodiste 105)

TLO:n kalustoluettelo Fölin tarjouskilpailussa 3/2013 kohde 1, 1.7.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 118)

TLO:n kalustoluettelo Fölin tarjouskilpailussa 3/2013 kohde 2, 1.7.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 119)

TLO:n kalustoluettelo Fölin tarjouskilpailussa 3/2013 kohde 3, 1.7.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 120)

TLO:n autokierrot Fölin tarjouskilpailu 3/2013 kohde 1, 12.8. — 21.9.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 121)

TLO:n autokierrot Fölin tarjouskilpailu 3/2013 kohde 2, 12.8. — 21.9.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 122)

TLO:n autokierrot Fölin tarjouskilpailu 3/2013 kohde 3, 12.8. — 21.9.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 123)

TLO:n autokierrot Fölin tarjouskilpailu 3/2013 kohde 2, kesä 2015 (KKV:n asiakirjatodiste 124)

TLO:n linja-autojen tilausvahvistus 8.1.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 65)

TLO:n tarjouslaskelma Fölin tarjouskilpailussa 3/2013 kohde 1 (KKV:n asiakirjatodiste 68)

TLO:n tarjouslaskelma Fölin tarjouskilpailussa 3/2013 kohde 2 (KKV:n asiakirjatodiste 69)

TLO:n tarjouslaskelma Fölin tarjouskilpailussa 3/2013 kohde 3 (KKV:n asiakirjatodiste 70)

TLO:n tarjouslaskelma Fölin tarjouskilpailussa 1/2014 (KKV:n asiakirjatodiste 117)

Linjaliikenne Nyholmin kalustoilmoitus 18.11.2009 (KKV:n asiakirjatodiste 125)

Muistio tapaamisesta 24.6.2019 (KKV, tilaaja) (KKV:n asiakirjatodiste 171)

Tilaajan selvitys alihankkijoista 1.3.2016 (KKV:n asiakirjatodiste 175)

TLO:n siirtymäajan liikennöintisopimus numero 19242/2 ja 19964 (TLO1) 30.9.2009

Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen ennen-jälkeen-tutkimusraportti, Ramboll helmikuu 2016

Turun seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirja 13.2.2013 § 26

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirjan 13.2.2013 § 26 liite Perustelut ja saate muutosesityksiin

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirja 16.5.2012 § 45

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan hankintapäätös 2/2013 21.8.2013 § 156

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirja 19.6.2013 § 143

Fölin tarjouspyyntö 2/2013

Yhteenveto Fölin tarjouskilpailujen 2/2013 ja 3/2013 ehdoista, 14.6.2013

Turun kaupunginhallituksen pöytäkirja 21.11.2011 § 551

Turun kaupunginhallituksen pöytäkirja 8.10.2013 § 412

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirja 4.12.2013 § 221

Turun seudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirja 20.11.2019 § 156

Fölin tarjouspyyntö 3/2013, 2.8.2013 (KKV:n asiakirjatodiste 186)

Fölin tarjouspyynnön 3/2013 liite 1a Tarjouslomake, kohde 1 (KKV:n asiakirjatodiste 187)

Fölin tarjouspyynnön 3/2013 liite 1b Tarjouslomake, kohde 2 (KKV:n asiakirjatodiste 188)

Fölin tarjouspyynnön 3/2013 liite 1c Tarjouslomake, kohde 3 (KKV:n asiakirjatodiste 189)

Fölin tarjouspyynnön 3/2013 liite 3 Sopimusluonnos (KKV:n asiakirjatodiste 190)

Fölin tarjouspyynnön 3/2013 liite 6a Reitit ja autokiertokaaviot suoriteyhteenvetoineen, kohde 1 (KKV:n asiakirjatodiste 191)

Fölin tarjouspyynnön 3/2013 liite 6b Reitit ja autokiertokaaviot suoriteyhteenvetoineen, kohde 2 (KKV:n asiakirjatodiste 192)

Fölin tarjouspyynnön 3/2013 liite 6c Reitit ja autokiertokaaviot suoriteyhteenvetoineen, kohde 3 (KKV:n asiakirjatodiste 193)

TLO:n tarjous Fölin tarjouskilpailussa 3/2013, kohde 1, 28.8.2013 (KKV:n asiakirjatodiste 194)

TLO:n tarjous Fölin tarjouskilpailussa 3/2013, kohde 2, 28.8.2013 (KKV:n asiakirjatodiste 195)

TLO:n tarjous Fölin tarjouskilpailussa 3/2013, kohde 3, 28.8.2013 (KKV:n asiakirjatodiste 196)

Fölin tarjouskilpailun 3/2013 hankintapäätös 11.9.2013 § 169 (KKV:n asiakirjatodiste 197)

Fölin tarjouskilpailun 3/2013 hankintasopimus 4.10.2013, kohde 1 (KKV:n asiakirjatodiste 198)

Fölin tarjouskilpailun 3/2013 hankintasopimus 4.10.2013, kohde 2 (KKV:n asiakirjatodiste 199)

Fölin tarjouskilpailun 3/2013 hankintasopimus 4.10.2013, kohde 3 (KKV:n asiakirjatodiste 200)

Fölin tarjouskilpailun 3/2013 päätös 14.9.2016 § 163 koskien option käyttöä (KKV:n asiakirjatodiste 201)

Fölin tarjouspyyntö 1/2014, 22.4.2014 (päivitetty 20.5.2014) (KKV:n asiakirjatodiste 202)

Fölin tarjouspyynnön 1/2014 liite 1 Tarjouslomake (päivitetty 20.5.2014) (KKV:n asiakirjatodiste 203)

Fölin tarjouspyynnön 1/2014 liite 3 Sopimusluonnos (KKV:n asiakirjatodiste 204)

Fölin tarjouspyynnön 1/2014 liite 5 Reitit, autokiertokaaviot suoriteyhteenvetoineen (päivitetty 20.5.2014) (KKV:n asiakirjatodiste 205)

Fölin tarjouspyynnön 1/2014 liite 5 Reitit, autokiertokaaviot suoriteyhteenvetoineen (KKV:n asiakirjatodiste 206)

TLO:n tarjous Fölin tarjouskilpailussa 1/2014, 30.5.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 207)

Fölin tarjouskilpailun 1/2014 hankintapäätös 11.6.2014 § 142 (KKV:n asiakirjatodiste 208)

Fölin tarjouskilpailun 1/2014 hankintasopimus 22.7.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 209)

Fölin tarjouskilpailun 1/2014 päätös 7.6.2017 § 103 koskien option käyttöä (KKV:n asiakirjatodiste 210)

Fölin tarjouspyyntö 2/2016, 13.5.2016 (KKV:n asiakirjatodiste 211)

Fölin tarjouspyynnön 2/2016 liite 3a Sopimusluonnos (KKV:n asiakirjatodiste 212)

Fölin tarjouspyynnön 2/2016 liite 4 Yleissitovan työehtosopimuksen säännökset koskien palvelusopimusasetuksen mukaisia linjaliikenteen kilpailutuksia (KKV:n asiakirjatodiste 213)

Fölin tarjouspyynnön 2/2016 liite 5 Reitit, autokiertokaaviot suoriteyhteenvetoineen (KKV:n asiakirjatodiste 214)

LSL:n tarjous Fölin tarjouskilpailussa 2/2016, 1.9.2016 (KKV:n asiakirjatodiste 215)

Fölin tarjouskilpailun 2/2016 hankintapäätös 28.9.2016 § 183 (KKV:n asiakirjatodiste 216)

Citybusin vastaus selvityspyyntöön 23.3.2018 (KKV:n asiakirjatodiste 25)

Citybusin vastaus selvityspyyntöön 30.4.2020 (KKV:n asiakirjatodiste 12)

Turun kaupunginhallituksen pöytäkirja 1.6.2015 § 260

Liikennelupa (Ote Turun maistraatin pöytäkirjasta 16.6.1978)

Liikennelupa Turun Linja-autoilijain Osuuskunta (Ote Turun maistraatin pöytäkirjasta 21.12.1990)

Joukkoliikennelupa Linjaliikenne V Nyholm Oy lupanumero L02-14 (Turun ja Porin lääninhallituksen päätös 25.1.1996)

Linjaliikennelupa Oy Turun Liikenne Ab & muut luvanhaltijat lupanumero 6339 (L02-83) (Länsi-Suomen lääninhallituksen päätös 26.7.2001)

Linjaliikennelupa Turun Linja-autoilijain Osuuskunta (Turun kaupunginhallituksen päätös 14.1.1992 § 126)

Muistio puhelinkeskustelusta 7.3.2019 (KKV, Volvo Finland Ab) (KKV:n asiakirjatodiste 160)

Muistio puhelinkeskustelusta 1.3.2019 (KKV, Scania Suomi Oy) (KKV:n asiakirjatodiste 161)

Kiinteistö Oy Ruissalontie 13:n vastaus selvityspyyntöön 15.2.2019 (KKV:n asiakirjatodiste 159)

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirja 2.12.2015 § 234

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirja 16.8.2017 § 131

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirjan 16.8.2017 § 131 liite 1 ”TLO:n ehdotus 31.7.2017”

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirja 7.4.2020 § 64

Savonlinja Oy

TLO:n vastaus selvityspyyntöön 23.3.2018 (KKV:n asiakirjatodiste 2)

Muistio puhelinkeskustelusta 29.8.2019 (KKV, Lehtisen Linja) (KKV:n asiakirjatodiste 6)

Savonlinjan vastaus selvityspyyntöön 7.3.2018 (KKV:n asiakirjatodiste 17)

Savonlinjan vastaus selvityspyyntöön 15.2.2019 (KKV:n asiakirjatodiste 19)

Savonlinjan vastaus selvityspyyntöön 30.4.2020 (KKV:n asiakirjatodiste 20)

Turkubus Oy:n vastaus selvityspyyntöön 7.3.2018 (KKV:n asiakirjatodiste 22)

Citybusin vastaus selvityspyyntöön 23.3.2018 (KKV:n asiakirjatodiste 25)

TLO:n lisäselvitys 12.11.2019 (KKV:n asiakirjatodiste 27)

Muistio tapaamisesta 6.6.2019 (KKV, Savonlinja) (KKV:n asiakirjatodiste 43)

TLO:n toimitusjohtajan sähköpostiviesti TLO:n osakasyhtiöille 23.7.2014 ”1.ISOjako” (KKV:n asiakirjatodiste 61)

TLO:n osakassopimus 30.8.1994 (KKV:n asiakirjatodiste 64)

Savonlinjan elokuun 2014 suoritekorvauksia koskeva lasku TLO:lle (KKV:n asiakirjatodiste 79)

TLO:n jakoasiakirjat 7/2014 — 4/2015 (KKV:n asiakirjatodiste 85)

TLO:n jakoasiakirja heinäkuu 2014 (KKV:n asiakirjatodiste 86)

TLO:n jakoasiakirja elokuu 2014 (KKV:n asiakirjatodiste 87)

TLO:n jakoasiakirja marraskuu 2014 (KKV:n asiakirjatodiste 88)

TLO:n jakoasiakirja tammikuu 2015 (KKV:n asiakirjatodiste 89)

TLO:n jakoasiakirja helmikuu 2015 (KKV:n asiakirjatodiste 90)

TLO:n jakoasiakirja maaliskuu 2015 (KKV:n asiakirjatodiste 91)

TLO:n jakoasiakirja huhtikuu 2015 (KKV:n asiakirjatodiste 92)

TLO:n jakoasiakirja toukokuu 2015 (KKV:n asiakirjatodiste 93)

TLO:n jakoasiakirja kesäkuu 2015 (KKV:n asiakirjatodiste 94)

TLO:n jakoasiakirja heinäkuu 2015 (KKV:n asiakirjatodiste 95)

TLO:n jakoasiakirja elokuu 2015 (KKV:n asiakirjatodiste 96)

TLO:n jakoasiakirja syyskuu 2015 (KKV:n asiakirjatodiste 97)

TLO:n jakoasiakirja lokakuu 2015 (KKV:n asiakirjatodiste 98)

TLO:n jakoasiakirja marraskuu 2015 (KKV:n asiakirjatodiste 99)

TLO:n jakoasiakirja joulukuu 2015 (KKV:n asiakirjatodiste 100)

TLO:n jakoasiakirja tammikuu 2016 (KKV:n asiakirjatodiste 101)

Savonlinjan syyskuun 2014 suoritekorvauksia koskeva lasku TLO:lle (KKV:n asiakirjatodiste 102)

TLO:n toimitusjohtajan sähköpostiviesti TLO:n osakasyhtiöille 20.7.2015 ”17.8 sarjat” (KKV:n asiakirjatodiste 105)

TLO:n sähköpostiviesti TLO:n osakasyhtiöille 16.4.2015 ”Jako maaliskuu” (KKV:n asiakirjatodiste 106)

TLO:n sähköpostiviesti TLO:n osakasyhtiöille 15.5.2015 ”Korvaukset huhtikuu” (KKV:n asiakirjatodiste 107)

TLO:n sähköpostiviesti TLO:n osakasyhtiöille 15.6.2015 ”Korvaukset toukokuulta” (KKV:n asiakirjatodiste 108)

TLO:n sähköpostiviesti TLO:n osakasyhtiöille 15.7.2015 ”Korvaukset kesäkuulta” (KKV:n asiakirjatodiste 109)

TLO:n sähköpostiviesti TLO:n osakasyhtiöille 18.8.2015 ”Korvaukset heinäkuulta” (KKV:n asiakirjatodiste 110)

TLO:n sähköpostiviesti TLO:n osakasyhtiöille 17.9.2015 ”Elokuun korvaukset” (KKV:n asiakirjatodiste 111)

TLO:n sähköpostiviesti TLO:n osakasyhtiöille 16.11.2015 ”Fwd_ Lokakuun laskut” (KKV:n asiakirjatodiste 112)

TLO:n sähköpostiviesti TLO:n osakasyhtiöille 21.1.2016 ”Fwd_ Joulukuun suoritus” (KKV:n asiakirjatodiste 113)

TLO:n sähköpostiviesti TLO:n osakasyhtiöille 15.3.2016 ”Korvaus 2 2016” (KKV:n asiakirjatodiste 114)

TLO:n sähköpostiviesti 03/2016 ”Suoritus maaliskuulta” (KKV:n asiakirjatodiste 115)

TLO:n sähköpostiviesti TLO:n osakasyhtiöille 16.5.2016 TLO:n sähköposti ”Suoritus 04 2016” (KKV:n asiakirjatodiste 116)

TLO:n kalustoluettelo Fölin tarjouskilpailussa 3/2013 kohde 3, 1.7.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 120)

Savonlinjan edustajan sähköpostiviesti Jalon Liikenteen edustajalle 1.9.2013 ”vanhoja asioita” (KKV:n asiakirjatodiste 126)

Transkripti TLO:n toimitusjohtajan kuulemisesta 25.1.2018 (KKV:n asiakirjatodiste 128)

Transkripti Linjaliikenne Nyholmin hallituksen puheenjohtajan kuulemisesta 24.5.2016 (KKV:n asiakirjatodiste 130)

Transkripti Savonlinjan aluejohtajan kuulemisesta 24.5.2016 (KKV:n asiakirjatodiste 131)

TLO:n hallituksen kokouksen 3/2012 pöytäkirja 14.3.2012 (KKV:n asiakirjatodiste 132)

TLO:n hallituksen kokouksen 2/2012 pöytäkirja 5.3.2012 (KKV:n asiakirjatodiste 133)

TLO:n ylimääräisen yhtiökokouksen 2/2013 pöytäkirja 16.7.2013 (KKV:n asiakirjatodiste 134)

TLO:n hallituksen kokous 27.6.2013 (KKV:n asiakirjatodiste 135)

TLO:n hallituksen kokouksen 13/2014 pöytäkirja 5.8.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 136)

TLO:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirja 11.4.2013 (KKV:n asiakirjatodiste 137)

TLO:n hallituksen kokouksen 10/2014 pöytäkirja 7.5.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 138)

TLO:n hallituksen kokouksen 12/2014 pöytäkirja 2.7.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 139)

TLO:n hallituksen kokouksen 4/2013 pöytäkirja 14.5.2013 (KKV:n asiakirjatodiste 140)

TLO:n hallituksen kokouksen 5/2013 pöytäkirja 30.5.2013 (KKV:n asiakirjatodiste 141)

TLO:n hallituksen kokouksen 10/2013 pöytäkirja 3.10.2013 (KKV:n asiakirjatodiste 142)

TLO:n hallituksen kokouksen 12/2013 pöytäkirja 12.12.2013 (KKV:n asiakirjatodiste 143)

TLO:n hallituksen kokouksen 3/2014 pöytäkirja 24.2.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 144)

TLO:n hallituksen kokouksen 4/2014 pöytäkirja 11.3.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 145)

TLO:n hallituksen kokouksen 5/2014 pöytäkirja 21.3.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 146)

TLO:n hallituksen kokouksen 6/2014 pöytäkirja 28.3.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 147)

TLO:n hallituksen kokouksen 9/0214 pöytäkirja 22.4.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 148)

TLO:n hallituksen kokouksen 14/2014 pöytäkirja 5.8.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 150)

TLO:n hallituksen kokouksen 20/2014 pöytäkirja 3.12.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 151)

TLO:n hallituksen kokouksen 6/2015 pöytäkirja 20.4.2015 (KKV:n asiakirjatodiste 152)

TLO:n hallituksen kokouksen 4/2016 pöytäkirja 1.3.2016 (KKV:n asiakirjatodiste 153)

TLO:n hallituksen kokouksen 6/2016 pöytäkirja 20.4.2016 (KKV:n asiakirjatodiste 154)

TLO:n hallituksen kokouksen 11/2014 pöytäkirja 24.6.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 149)

TLO:n hallituksen kokouksen 8/2013 pöytäkirja 16.7.2013 (KKV:n asiakirjatodiste 155)

Muistio tapaamisesta 24.6.2019 (KKV, tilaaja) (KKV:n asiakirjatodiste 171)

TLO:n tarjous Fölin tarjouskilpailussa 1/2014, 30.5.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 207)

Savonlinjan Excel-taulukko ”Turun seudun kilpailut 2013 — 2020”

Savonlinjan johdon katselmus pöytäkirja 29.4.2013

PowerPoint Savonlinja / Turku KKV tapaaminen 6.6.2019

Muistio Selvitys uuden varikontarpeellisuudesta 16.4.2013

Lehtisen Linja Oy

Lehtisen Linja Oy:n vastine KKV:lle 30.4.2021

TLO:n lisäselvitys 12.11.2019 (KKV:n asiakirjatodiste 27)

Asiantuntijalausunnot

LS-Liikennelinjat Oy

Professori TM:n taloudellinen asiantuntijalausunto 29.4.2021 (KKV:n asiakirjatodiste 56)

Professori TM:n taloudellinen lisäselvitys 28.11.2021

Professori TM:n lausunto III 30.3.2022

Kirjallinen lausunto

1. Professori PK:n oikeudellinen lausunto 29.4.2021

Henkilötodistelu

Kilpailu- ja kuluttajavirasto

SK

LS-Liikennelinjat Oy

HL, asianosaisena selvittämistarkoituksessa

TM, asiantuntijana

PM, asianosaisena selvittämistarkoituksessa

TT, asianosaisena selvittämistarkoituksessa

JJ, asianosaisena selvittämistarkoituksessa

TP, asianosaisena selvittämistarkoituksessa

ML, asiantuntijana

Jalon Liikenne Oy

JJ, asianosaisena selvittämistarkoituksessa

PM, asianosaisena selvittämistarkoituksessa

TT, asianosaisena selvittämistarkoituksessa

TP, asianosaisena selvittämistarkoituksessa

Linjaliikenne Muurinen Oy

JJ, asianosaisena selvittämistarkoituksessa

PM, asianosaisena selvittämistarkoituksessa

TT, asianosaisena selvittämistarkoituksessa

TP, asianosaisena selvittämistarkoituksessa

Linjaliikenne Nyholm Oy

JJ, asianosaisena selvittämistarkoituksessa

PM, asianosaisena selvittämistarkoituksessa

TT, asianosaisena selvittämistarkoituksessa

TP, asianosaisena selvittämistarkoituksessa

Turun Citybus Oy

JJ, asianosaisena selvittämistarkoituksessa

PM, asianosaisena selvittämistarkoituksessa

TT, asianosaisena selvittämistarkoituksessa

TP, asianosaisena selvittämistarkoituksessa

Savonlinja Oy

JT

HL, asianosaisena selvittämistarkoituksessa

PM, asianosaisena selvittämistarkoituksessa

TT, asianosaisena selvittämistarkoituksessa

JJ, asianosaisena selvittämistarkoituksessa

TP, asianosaisena selvittämistarkoituksessa

Lehtisen Linja Oy

Ei henkilötodistelua

Suullinen valmistelu

Asiaa on 17.5.2022 valmisteltu markkinaoikeudessa suullisesti. Suullisessa valmistelussa asiaa on käsitelty markkinaoikeuden laatiman kirjallisen yhteenvedon perusteella.

Suullinen käsittely markkinaoikeudessa

Markkinaoikeus on toimittanut 15.9., 16.9., 19.9., 20.9., 21.9., 26.9., 27.9., 4.10., 5.10. ja 6.10.2022 suullisen käsittelyn, josta on laadittu erillinen pöytäkirja.

Lisäselvitykset

Markkinaoikeus on suullisen käsittelyn jälkeen varannut asianosaisille tilaisuuden lausua kirjallisesti käsityksensä seuraamusmaksun enimmäismäärän laskentaan sovellettavasta kilpailulain säännöksestä ja erityisesti siitä tulisiko asiassa soveltaa seuraamusmaksun enimmäismäärässä huomioitavan liikevaihdon osalta 24.6.2021 voimaantulleita säännöksiä, mikäli kyseiset säännökset johtaisivat yhtiön kannalta lievempään seuraamukseen. Lisäksi markkinaoikeus on edellä mainittuun harkintaan liittyen pyytänyt asianosaisia yhtiöitä toimittamaan niiden kokonaisliikevaihtoa koskevat tiedot viimeisimmältä tilikaudelta.

Jalon Liikenne

,

Linjaliikenne Muurinen

,

Linjaliikenne Nyholm

ja

Citybus

ovat esittäneet, että mahdollisen seuraamusmaksun määräämisessä on sovellettava lievemmän lain periaatetta.

Lehtisen Linja

on esittänyt, että mahdollisen seuraamusmaksun määräämisessä on sovellettava seuraamusmaksun enimmäismäärän osalta lievemmän lain periaatetta.

LSL

on esittänyt, että mahdollisen seuraamusmaksun määräämisessä on sovellettava lievemmän lain periaatetta.

Savonlinja

on esittänyt, että mahdollisen seuraamusmaksun määräämisessä on sovellettava seuraamusmaksun enimmäismäärän osalta ennen 24.6.2021 voimassa ollutta kilpailulain 13 §:ää (948/2011).

Kilpailu- ja kuluttajavirasto

on esittänyt jättävänsä sovellettavaa säännöstä koskevan kysymyksen markkinaoikeuden harkintaan.

Lisäksi edellä mainitut yhtiöt ovat toimittaneet markkinaoikeudelle pyydetyn selvityksen kokonaisliikevaihtotiedoistaan.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen liittyvät väitteet

1. Hallintolain 34 §:n 1 momentin mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.

2. Kilpailulain 38 §:n 2 momentin mukaan tutkinnan kohteena olevalla elinkeinonharjoittajalla on pyynnöstä suullisesti tai muulla sopivalla tavalla oikeus saada tieto tutkintaa koskevista asiakirjoista ja asian käsittelyvaiheesta siltä osin kuin siitä ei voi aiheutua haittaa asian selvittämiselle, jollei viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetusta laissa tai Euroopan unionin säädöksissä toisin säädetä.

3. Kilpailulain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen yleisperusteluissa (HE 88/2010 vp s. 12) on todettu, että merkittävissä asioissa, esimerkiksi seuraamusmaksuesityksissä, Kilpailu- ja kuluttajavirasto tekee säännönmukaisesti päätösluonnoksen, josta asianosaisilta pyydetään lausunto. Asianosaisten kuulemista päätösluonnoksesta on pidettävä asianmukaisena menettelynä merkittävien kilpailunrajoitusten hallinnollisessa käsittelyssä. Yleensä viimeistään tässä vaiheessa asian tutkimisen katsotaan päättyneen ja asianosaisilla on mahdollisuus tutustua tapauksen asiakirja-aineistoon. Jos virasto myöhemmin saa uusia asiakirjoja, joilla on merkitystä asian arvioinnissa, ja jos uudet asiakirjat oleellisesti muuttavat viraston johtopäätöksiä, se tekee uuden päätösluonnoksen, josta asianosaiset voivat lausua. Johtopäätösten muutosten oleellisuutta arvioitaessa otetaan huomioon mahdollinen markkinaoikeuskäsittely, jossa asianosaiset joka tapauksessa esittävät varsinaisen puolustuksensa.

4. Kilpailulain 38 §:n 2 momentin esitöiden (HE 88/2010 vp s. 79) mukaan tutkinnan kohteena olevalla elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada tietoa asian käsittelyn etenemisestä. Oikeutta tutustua asiakirjoihin voivat rajoittaa erityisesti kilpailunrajoitusten tutkintaan liittyvä tutkimusrauhaa koskeva vakiintunut oikeuskäytäntö (esimerkiksi Helsingin hallinto-oikeus 29.8.2003 n:o 03/0580/2 ja KHO 12.4.2006/883).

5. Kilpailulain 38 §:n 4 momentin mukaan elinkeinonharjoittajalla on oikeus tulla kuulluksi ennen kuin Kilpailu- ja kuluttajavirasto tekee seuraamusmaksuesityksen tai mainitun lain 5 tai 7 §:n taikka Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 tai 102 artiklan vastaisen menettelyn toteavan päätöksen. Kilpailu- ja kuluttajavirasto ilmoittaa elinkeinonharjoittajalle kirjallisesti tutkinnassa esiin tulleisiin seikkoihin liittyen sitä vastaan esittämänsä väitteet ja niiden perustelut. Kilpailu- ja kuluttajavirasto asettaa kohtuullisen määräajan, jonka kuluessa elinkeinonharjoittaja voi esittää Kilpailu- ja kuluttajavirastolle näkökantansa suullisesti tai kirjallisesti.

6. Kilpailulain 38 §:n 4 momentin yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 88/2010 vp s. 80 ja 81) on todettu, että Kilpailu- ja kuluttajaviraston on ilmoitettava kirjallisesti osapuolille niitä vastaan esittämänsä väitteet ja niiden perustelut. Kirjallisessa tiedoksiannossa on kuvailtava niitä tosiseikkoja, joiden varaan virasto perustaa oikeudellisen arviointinsa ja tiedoksiannon tulee sisältää kaikki merkitykselliset tosiseikat ja ne oikeudelliset johtopäätökset, joita virasto on tehnyt tosiseikkojen nojalla. Säännöstä sovellettaessa on otettava huomioon vapaa todisteiden harkinta. Säännös ei estä ottamasta huomioon näyttöä, jota ei ole tuotu esiin käsittelyn aikaisemmassa vaiheessa. Pykälän 4 momentin tarkoituksena on varmistaa, että kilpailurikkomuksesta epäilty elinkeinonharjoittaja tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymä saa kaikki tarvittavat tiedot viraston esittämistä väitteistä ja niiden perusteluista, jotta se voi puolustautua tehokkaasti viraston esittämiä väitteitä vastaan.

7. Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksessä KHO 2016:221 on todettu, että elinkeinonharjoittajan tehokkaan puolustautumisen kannalta on olennaista, että elinkeinonharjoittaja saa hallintolain 34 §:n 1 momentin ja kilpailulain 38 §:n 4 momentin mukaisessa kuulemismenettelyssä ilmaista näkemyksensä KKV:n esiin tuomien, kilpailunrikkomuksen olemassaoloa koskevien ja mahdollisen seuraamuksen määräämisen perusteena olevien tosiseikkojen ja olosuhteiden paikkansapitävyydestä ja merkityksestä. Samoin tehokkaan puolustautumisen kannalta on olennaista, että elinkeinonharjoittaja saa tilaisuuden ilmaista näkemyksensä erityisesti siitä selvityksestä, jota virasto on käyttänyt kilpailunrikkomuksen olemassaoloa koskevan päätöksensä tai seuraamusmaksuesityksensä tekemiseen johtaneessa menettelyssä, sekä tuoda esiin muut asian arvioimisen kannalta merkityksellisinä pitämänsä seikat (333 kohta).

8. Edellä mainitun vuosikirjapäätöksen KHO 2016:221 mukaan oikeudesta tehokkaaseen puolustautumiseen ei sen sijaan johdu vaatimusta siitä, että KKV:n lopullinen päätös vastaisi sellaisenaan elinkeinonharjoittajalle toimitettua päätösluonnosta tai muuta vastaavaa asiakirjaa. Hallintolain 34 §:n 1 momentti tai kilpailulain 38 §:n 4 momentti ei myöskään ole esteenä sille, että KKV esittää lopullisessa päätöksessään päätösluonnokseen verrattuna täydentäviä perusteluja elinkeinonharjoittajan kuulemisensa yhteydessä esiin tuomiin seikkoihin liittyen. Hallintolain 34 §:n 1 momentin tai kilpailulain 38 §:n 4 momentin mukaisen menettelyn virheen tai puutteen merkitystä on arvioitava ottaen huomioon menettely kokonaisuudessaan sekä erityisesti se, miten virhe tai puute on tosiasiassa vaikuttanut elinkeinonharjoittajan puolustautumisoikeuksien toteutumiseen (334 ja 335 kohta).

9. LSL on esittänyt, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto on tehnyt asian käsittelyn eri vaiheissa useita menettelyvirheitä, jotka ovat johtaneet prosessin pitkittymiseen virastossa ja asianosaisten yhtiöiden puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen.

10. LSL:n esittämän mukaan virasto on ensinnäkin loukannut TLO:n puolustautumisoikeuksia kieltämällä yhtiön asiamiehiltä TLO:n toimitusjohtajan kuulemisen 25.1.2018 nauhoittamisen. Menettelyn lainvastaisuus on vahvistettu sittemmin apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa. TLO on saanut kuulemisesta laaditun nauhoitteen käyttöönsä vasta 10.9.2020.

11. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on esittänyt, että LSL:llä on ollut äänite käytettävissään hyvissä ajoin ennen 15.2.2021, jolloin asianosaisia yhtiöitä on kuultu viraston esitysluonnoksesta.

12. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan virasto on 25.1.2018 toimittanut TLO:n toimitusjohtajan kuulemisen. Virasto on tallentanut kyseisen kuulemisen kieltäen kuitenkin yhtiön asiamiehiltä kuulemisen tallentamisen. Apulaisoikeuskanslerin 26.6.2020 tekemän päätöksen (diaarinumero OKV/3/10/2020) mukaan viraston menettely on loukannut muun ohella kuultavan puolustautumisoikeutta. Kyseisen päätöksen mukaan Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei voi ilman lakiin perustuvaa oikeutta kieltää kuultavaa tai hänen asiamiestään tallentamasta asianosaisen kuulemista tai viranomaisessa tapahtuvaa neuvottelua. Virasto on 10.9.2020 toimittanut LSL:lle kyseisessä kuulemisessa tallennetun äänitteen. Tämän jälkeen virasto on 16.2.2021 pyytänyt LSL:ltä vastineen 15.2.2021 päivättyyn esitysluonnokseen 30.4.2021 mennessä.

13. Markkinaoikeus toteaa, että virasto on apulaisoikeuskanslerin päätöksestä ilmenevällä tavalla sinänsä menetellyt virheellisesti kieltäessään LSL:n asiamiehiltä TLO:n toimitusjohtajan kuulemisen tallentamisen. Menettelyssä ei kuitenkaan voida katsoa loukatun yhtiön puolustautumisoikeuksia kilpailulain 38 §:n 4 momentin tarkoittamalla tavalla ottaen huomioon, että tallenne on ollut LSL:n käytettävissä ennen esitysluonnoksesta kuulemista. Asianosaisilla yhtiöillä on lisäksi ollut mahdollisuus lausua kaikista viraston väitteistä perusteluineen sekä asiassa esitetystä aineistosta markkinaoikeuskäsittelyn aikana ennen asian ratkaisemista markkinaoikeudessa. LSL on myös voinut esittää henkilötodistelua markkinaoikeudessa, ja yhtiö on nimennyt kuultavaksi muun ohella TLO:n toimitusjohtajana toimineen HL:n. LSL:llä on näin ollen ollut mahdollista tuoda markkinaoikeuskäsittelyn aikana esille kaikki asian arvioinnin kannalta merkityksellisinä pitämänsä seikat.

14. Lisäksi LSL on esittänyt, että virasto on estänyt sen tehokkaan puolustautumisen venyttämällä tutkimusrauhan käsitettä, kun se on pitänyt asianosaisille yhtiöille toimitettuja alustavia arvioita ja viraston laatimia selvityspyyntöjä salassa pidettävinä myös asianosaisilta yhtiöiltä, vaikka asiakirjat eivät ole sisältäneet sellaisia tietoja, joiden paljastaminen olisi vaarantanut viraston selvitykset. Viraston tutkimusrauhaa koskeva linjaus on johtanut viivytykseen myös LSL:n tehokkuuspuolustuksen laatimisessa.

15. Virasto on esittänyt, että sillä on ollut viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain mukainen peruste pitää asianosaisille yhtiöille 8.5.2019 toimitetut viraston alustavat arviot ja viraston laatimat selvityspyynnöt 10.9.2020 asti salassa muilta asianosaisilta. LSL:llä on ollut riittävästi aikaa tehokkuusarvion laatimiseen.

16. Markkinaoikeus toteaa, että virastolla on kilpailulain 38 §:n 2 momentin perusteella oikeus rajoittaa tutkinnan kohteena olevan elinkeinonharjoittajan oikeutta saada tietoa tutkintaa koskevista asiakirjoista ja asian käsittelyvaiheesta. Kun lisäksi otetaan huomioon julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 15 kohdassa salassa pidettävistä viranomaisen asiakirjoista todettu, viraston on ollut tutkimusrauhan perusteella mahdollista rajoittaa asianosaisten oikeutta saada tietoja kyseessä olevasta tutkinnasta, kunnes se on katsonut, ettei tietojen antaminen voi enää aiheuttaa haittaa kilpailunrajoituksen selvittämiselle. Viraston ei siten ole katsottava menetelleen virheellisesti, kun se on rajoittanut asianosaisten yhtiöiden oikeutta muita asianosaisia koskeviin tietoihin.

17. Edelleen LSL on esittänyt, että virasto ei ole kuullut sitä kaikista yhtiötä vastaan esitetyistä väitteistä, tosiseikoista ja perusteluista, kuten viraston LSL:n tehokkuuspuolustuksesta tekemästä arvioinnista, ennen seuraamusmaksuesityksen tekemistä markkinaoikeudelle. Viraston seuraamusmaksuesitykseen markkinaoikeudelle on sisältynyt myös yli 70 liitettä, joita virasto ei ollut sisällyttänyt esitysluonnokseensa. Viraston esitykseen sisältyneiden liitteiden suuri määrä on ollut myös omiaan hidastamaan ja vaikeuttamaan asiassa puolustautumista.

18. Virasto on esittänyt, että LSL:llä on ollut tarvittavat tiedot viraston esittämistä väitteistä ja niiden perusteluista vastatakseen niihin hallintomenettelyssä. Viraston johtopäätökset LSL:n tehokkuuspuolustuksesta eivät ole muuttuneet KKV:n esitysluonnoksessa esitetystä, joten virastolla ei ole ollut velvollisuutta laatia uutta esitysluonnosta ja kuulla asianosaisia yhtiöitä siitä. Virastolla on näyttötaakka kilpailunrajoituksen olemassaolosta ja esitykseen liitetyt liitteet ovat olleet osa kilpailunrajoituksen olemassaolon osoittamista. KKV:n esitysluonnoksen jälkeen seuraamusmaksuesitykseen markkinaoikeudelle sisällytetyt liitteet ovat vahvistaneet esitysluonnoksessa esitettyä näyttöä sellaisten tosiseikkojen osalta, joista asianosaisten yhtiöiden vastineissa on esitetty väitteitä.

19. Edellä todetusti virasto on kuullut asianosaisia yhtiöitä pyytämällä 16.2.2021 kultakin yhtiöltä vastineen 15.2.2021 päivättyyn esitysluonnokseen. Luonnokseen on sisältynyt muun ohella viraston kanta LSL:n tehokkuuspuolustukseen siihen mennessä toimitettujen asiakirjojen perusteella. LSL on antanut luonnoksen johdosta vastineensa, jossa se on muun ohella täydentänyt tehokkuuspuolustustaan asiantuntijalausunnoilla. Asiassa esitetystä selvityksestä käy ilmi, että virasto on jatkanut asian selvittämistä esitysluonnoksen tekemisen jälkeen. Seuraamusmaksuesitys markkinaoikeudelle on tehty 17.9.2021. Asiassa ei ole ilmennyt, että viraston johtopäätökset olisivat olennaisesti muuttuneet seuraamusmaksuesityksessä esitysluonnoksen jälkeen saadun uuden selvityksen johdosta.

20. Kuten korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksessään KHO 2016:221 todennut, elinkeinonharjoittajan tehokkaan puolustautumisen kannalta on olennaista, että elinkeinonharjoittaja saa ilmaista näkemyksensä viraston esiin tuomien, kilpailunrikkomuksen olemassaoloa koskevien ja mahdollisen seuraamuksen määräämisen perusteena olevien tosiseikkojen ja olosuhteiden paikkansapitävyydestä ja merkityksestä ja erityisesti siitä selvityksestä, jota virasto on käyttänyt seuraamusmaksuesityksensä tekemiseen johtaneessa menettelyssä.

21. Markkinaoikeus toteaa, että LSL on voinut markkinaoikeudessa lausua viraston esittämästä selvityksestä sekä viraston asiakirja-aineistoon sisältyvistä tiedoista, jotka se on saanut tietoonsa viraston seuraamusmaksuesityksen myötä. LSL on myös voinut esittää henkilötodistelua markkinaoikeudessa. LSL:llä on lisäksi ollut mahdollisuus lausua kaikista viraston väitteistä perusteluineen sekä asiassa esitetystä aineistosta markkinaoikeuskäsittelyn aikana ennen asian ratkaisemista markkinaoikeudessa. LSL:llä on näin ollen ollut mahdollista tuoda markkinaoikeuskäsittelyn aikana esille kaikki asian arvioinnin kannalta merkityksellisinä pitämänsä seikat. LSL:llä on siten katsottava olleen mahdollisuus tehokkaaseen puolustautumiseen.

22. Vielä LSL on esittänyt, että virasto on perusteettomasti puuttunut asianosaisten yhtiöiden oikeuteen käyttää valitsemaansa asiamiestä.

23. Virasto on esittänyt, ettei se ole vaikuttanut asianosaisten yhtiöiden puolustautumisoikeuksiin saattaessaan mahdollisen asiamiehen eturistiriidan olemassaoloa koskevan arvionsa asianosaisten tietoon.

24. Esitetyn selvityksen mukaan virasto on saattanut eräiden asianosaisten tietoon eturistiriidan mahdollisuuden tilanteessa, jossa sama asiamies on valittu avustamaan useampaa asianosaista. Ottaen huomioon menettelyn kokonaisuudessaan kyseisellä viraston menettelyllä ei ole ollut vaikutusta kyseisten elinkeinonharjoittajien puolustautumisoikeuksien toteutumiseen.

25. Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että viraston menettelyn ei voida katsoa loukanneen asianosaisten yhtiöiden puolustautumisoikeuksia LSL:n esittämän mukaisesti.

2 Kysymyksenasettelu

29. Elinkeinonharjoittajien välisistä kielletyistä kilpailunrajoituksista on säädetty kilpailulaissa.

30. Kilpailulain 3 §:n mukaan, kun kilpailunrajoitus on omiaan vaikuttamaan Euroopan unionin jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, sovelletaan myös muun ohella Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 101 artiklan säännöksiä.

31. Kilpailulain 3 §:n esitöiden (HE 88/2010 vp s. 56) mukaan kyseinen pykälä vastaa sisällöltään aikaisemmin voimassa olleen kilpailunrajoituksista annetun lain (480/1992; kilpailunrajoituslaki) 1 a §:ää. Kilpailunrajoituslain (480/1992) 1 a §:n esitöissä (HE 11/2004 vp s. 29) on todettu unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön viitaten muun ohella, että kilpailunrajoitus on omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, kun riittävällä todennäköisyydellä voidaan ennakoida, että kilpailunrajoituksella voi olla yhteismarkkinoiden kannalta merkityksellinen välitön tai välillinen, todellinen tai potentiaalinen vaikutus jäsenvaltioiden välisen kaupan rakenteeseen. Kauppavaikutus edellyttää yhteyttä sisämarkkinoihin, kuten esimerkiksi, että sopimusjärjestely hankaloittaa toisen jäsenvaltion elinkeinonharjoittajan pääsyä markkinoille, vaikuttaa toiseen jäsenvaltioon vietävien hyödykkeiden hintoihin tai rajoittaa hyödykkeiden siirtymistä kansallisten rajojen yli.

32. Virasto on seuraamusmaksuesityksessään lähtenyt siitä, että esityksen kohteena olevassa menettelyssä on ollut kyse maantieteelliseltä ulottuvuudeltaan alueellisesta kilpailunrajoituksesta, johon sovelletaan yksinomaan kilpailulain säännöksiä, mistä tulkinnasta esityksen kohteena olevat elinkeinonharjoittajat eivät ole lausuneet toisin.

33. Markkinaoikeus toteaa, että seuraamusmaksuesityksen kohteena olevissa tarjouskilpailuissa on ollut kysymys kolmesta julkisena hankintana toteutetusta Turun paikallis- tai seutuliikennettä koskevasta kilpailutuksesta. KKV:n seuraamusmaksuesityksen mukaan tarkasteltavana olevassa menettelyssä on ollut kysymys elinkeinonharjoittajien välisestä horisontaalisesta yhteistyöstä, joka on ulottunut vain yhden jäsenvaltion osaan. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan edellä mainittuihin tarjouskilpailuihin on sinänsä odotettu tarjouksia myös muihin Euroopan unionin jäsenvaltioihin sijoittautuneilta yhtiöiltä. Tällaiset yhtiöt eivät kuitenkaan olleet osallistuneet tarjouskilpailuihin. Esitetyn selvityksen valossa ei ole todettavissa, että väitetty kilpailurikkomus sinänsä olisi estänyt muista jäsenvaltioista olevia kilpailijoita osallistumasta tarjouskilpailuihin tai muuten pääsemästä kyseessä oleville markkinoille ja siten haitanneen jäsenvaltioiden välisten yhtenäismarkkinoiden toteuttamista.

34. Ottaen huomioon tarkasteltavana olevan menettelyn asiayhteyden sekä väitetyn kilpailurikkomuksen luonteen ja sen alueellisen rajoittuneisuuden markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei ole tullut esiin seikkoja, joiden johdosta asiassa tulisi kilpailulain säännösten rinnalla sovellettavaksi SEUT 101 artikla. Kilpailulain säännöksiä tulkittaessa on kuitenkin otettava huomioon SEUT 101 artikla ja sitä koskeva unionin tuomioistuinten oikeuskäytäntö.

3 Asiassa esitetystä näytöstä

3.1 Näytön tarkastelun lähtökohdista

35. Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 79 § mukaan hallintotuomioistuimen on päätöksessään annettava ratkaisu esitettyihin vaatimuksiin. Hallintotuomioistuimen tulee harkita kaikkia esiin tulleita seikkoja ja päättää, mihin seikkoihin ratkaisu voidaan perustaa.

36. Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 79 §:n esitöiden (HE 29/2018 vp s. 143 ja 144) mukaan kyseinen säännös vastaa sisällöltään aiemmin voimassa olleen hallintolainkäyttölain (586/1996) 51 §:n 1 momenttia. Lähtökohtana on, että päätös perustuu vain osapuolten esittämiin vaatimuksiin ja niiden perusteluihin. Tuomioistuimen on otettava kantaa kaikkiin asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisiin vaatimusten perusteluihin. Tällä tarkoitetaan relevantteja tosiseikkoja sekä sitä selvitystä, jonka perusteella tuomioistuin katsoo, että ratkaisun kannalta relevanttien tosiseikkojen olemassaolo on selvitetty totuudenmukaisesti. Hallintolainkäytössä on edelleen vapaa todistusharkinta. Hallintotuomioistuimen on kaikkia oikeudenkäynnissä esiin tulleita seikkoja harkittuaan päätettävä, mitä asiassa on selvitetty tai jäänyt asianmukaisista yrityksistä huolimatta selvittämättä.

37. Korkein hallinto-oikeus on todennut vuosikirjapäätöksessään KHO 2021:112, että hallinnolliset sanktiot eivät saa menettelynsä puolesta muodostua perustuslain 21 §:ssä tarkoitetun syyttömyysolettaman vastaisiksi, eivätkä ne voi myöskään perustua puhtaasti käännettyyn todistustaakkaan taikka ankaraan objektiiviseen vastuuseen.

38. Myös unionin oikeudessa vallitseva periaate on vapaan todistusharkinnan periaate, josta seuraa, että ainoa merkityksellinen kriteeri säännönmukaisesti esitettyjen todisteiden todistusvoiman arvioimiseksi on niiden uskottavuus (tuomio 26.9.2018, Infineon Technologies v. komissio, C-99/17 P, EU:C:2018:773, 65 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Tehokkuusperiaate edellyttää, että näyttö unionin kilpailuoikeuden rikkomisesta voidaan esittää suoran näytön lisäksi indisioilla, mikäli ne ovat objektiivisia ja yhtäpitäviä (tuomio 21.1.2016, Eturas ym., C-74/14, EU:C:2016:42, 37 kohta).

39. Kaikkien viraston esittämien todisteiden ei tarvitse olla painavia, täsmällisiä ja yhtäpitäviä suhteessa rikkomisen kuhunkin osatekijään (tuomio 26.1.2017, komissio v. Keramag Keramische Werke ym. et Sanitec Europe, C-613/13 P, EU:C:2017:49, 52 kohta). Useimmissa tapauksissa kilpailunvastaisen menettelytavan tai sopimuksen olemassaolo on pääteltävä tietyistä yhteensattumista ja indisioista, jotka yhdessä tarkasteltuina voivat muun johdonmukaisen selityksen puuttuessa muodostaa näytön kilpailusääntöjen rikkomisesta. Tällaisten indisioiden ja yhteensattumien avulla, kun niitä tarkastellaan kokonaisuutena, on mahdollista paljastaa paitsi kilpailunvastaisia menettelytapoja tai sopimuksia myös jatkettujen kilpailusääntöjen vastaisten menettelytapojen kesto ja kilpailunvastaisten sopimusten soveltamisajanjakso (tuomio 18.3.2021, Pometon v. komissio, C-440/19 P, EU:C:2021:214, 110 ja 111 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

40. Huomioon voidaan ottaa myös rikkomisjakson ulkopuolella olevia, toteen näytettyjä osatekijöitä, jos nämä osatekijät kuuluvat aihetodisteisiin, joihin on vedottu kilpailusääntöjen rikkomisen toteennäyttämiseksi. Kilpailunvastaista käyttäytymistä edeltäviin tai sen jälkeisiin tosiseikkoihin voidaan näin ollen vedota muun objektiivisen todisteen sisällön vahvistamiseksi (tuomio 28.3.2019, Pometon v. komissio, T433/16, EU:T:2019:201, 113 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

41. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä seuraa, että viraston on näytettävä toteamansa kilpailusääntöjen rikkominen toteen ja sen on esitettävä oikeudellisesti riittävä näyttö siitä, että tämän rikkomisen perustana olevat tosiseikat ovat olemassa. Jos tuomioistuin on epätietoinen, ratkaisu on tehtävä sen yrityksen hyväksi, jolle rikkomisen toteamista koskeva päätös on osoitettu. Syyttömyysolettaman periaate on nimittäin unionin oikeuden yleinen periaate, joka nykyään mainitaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 48 artiklan 1 kohdassa ja jota jäsenvaltioilla on velvollisuus noudattaa, kun ne panevat täytäntöön unionin kilpailuoikeutta (tuomio 22.11.2012, E.ON Energie v. komissio, C-89/11 P, EU:C:2012:738, 71 — 73 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

3.2 Yleisesti esitetystä näytöstä

42. Asiassa esitetty näyttö muodostuu asiakirjatodistelusta sekä henkilötodistelusta. Esitetty asiakirjanäyttö muodostuu kokonaisuuksiin jaoteltuna tarjouskilpailuihin liittyvistä asiakirjoista sekä yhteisyritysten ja niiden osakasyhtiöiden toimintaa koskevista asiakirjoista.

45. JJ on markkinaoikeudessa kuultaessa kertonut toimineensa linja-autoliikennealalla 1970-luvun lopulta alkaen ja yrittäjänä vuodesta 1988 alkaen. JJ on ollut kysymyksessä olevien tarjouskilpailujen 3/2013 ja 1/2014 aikana Jalobus Oy:n (nykyinen Jalon Liikenne Oy) toimitusjohtaja. Sen sijaan tarjouskilpailun 2/2016 aikana JJ ei kertomansa mukaan ollut enää yhtiön toimitusjohtaja, mutta on ollut sinänsä yhtiön toiminnassa mukana. JJ on ollut TLO:n hallituksen jäsen muun ohella vuosina 2013 ja 2014 ja LSL:n hallituksen jäsen muun ohella vuonna 2016.

46. PM on markkinaoikeudessa kuultaessa kertonut toimineensa linja-autoliikennealalla 1980-luvun lopulta alkaen ja Linjaliikenne Muurinen Oy:n toimitusjohtajana 1990-luvun lopusta alkaen. PM on ollut TLO:n hallituksen jäsen muun ohella vuosina 2013 ja 2014 ja LSL:n hallituksen puheenjohtaja muun ohella vuonna 2016.

47. TP on markkinaoikeudessa kuultaessa kertonut toimineensa linja-autoliikennealalla vuodesta 2008 lähtien, jolloin hän on aloittanut Turun Citybus Oy:n toimitusjohtajana. TP on ollut TLO:n hallituksen jäsen muun ohella vuosina 2013 ja 2014 ja LSL:n hallituksen jäsen muun ohella vuonna 2016.

48. TT on markkinaoikeudessa kuultaessa kertonut toimineensa linja-autoliikennealalla vuodesta 1971 alkaen ja Linjaliikenne Nyholm Oy:n vastuutehtävissä 1980-luvulta alkaen. TT on ollut TLO:n hallituksen puheenjohtaja muun ohella vuosina 2013 ja 2014 ja LSL:n hallituksen jäsen muun ohella vuonna 2016.

49. SK on markkinaoikeudessa kuultaessa kertonut toimineensa syksystä 2005 lähtien Turun kaupungin joukkoliikennejohtajana sekä vuodesta 2013 alkaen Turun seudun joukkoliikennejohtajana ja sittemmin Turun seudun joukkoliikennepalvelujohtajana. SK on näissä kahdessa viimeksi mainitussa tehtävässä vastannut Fölin liikennekokonaisuudesta. SK:n mukaan Fölin tarjouskilpailuista ja niiden järjestämisestä vuosina 2013 — 2016 on vastannut vuonna 2013 toimintansa aloittanut Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta, jonka esittelijänä SK on toiminut.

50. JT on markkinaoikeudessa kuultaessa kertonut toimineensa linja-autoliikennealalla vuodesta 1991 alkaen ja siirtyneensä Savonlinja Oy:n palvelukseen yrityskaupan myötä vuonna 1996. JT on työskennellyt Savonlinja Oy:ssä eri maantieteellisillä alueilla liikennepäällikkönä, paikallisjohtajana ja aluejohtajana. Hänen tehtäviinsä on kuulunut operatiivisen toiminnan hoitaminen yhtiön toimitusjohtajan alaisuudessa. JT on ollut TLO:n hallituksen jäsen muun ohella vuosina 2013 ja 2014.

51. TM on markkinaoikeudessa asiantutijana kuultaessa kertonut toimivansa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun laskentatoimen laitoksen johtajana ja johdon laskentatoimen professorina. TM on väitellyt tohtoriksi kustannus- ja kannattavuuslaskennasta sekä tehnyt kertomansa mukaan vuosien ajan yhteistyötä erilaisten organisaatioiden, mukaan lukien erilaisten logistiikka-alan yhtiöiden, kanssa muun ohella kustannus- ja kannattavuuslaskentaan liittyvissä asioissa.

52. ML on markkinaoikeudessa asiantuntijana kuultaessa kertonut toimineensa liikennealan konsulttina vuosina 1978 — 1984 ja vuosina 1996 — 1999, Porin Linjat Oy:n toimitusjohtajana vuosina 1984 — 1989, Vantaan Liikenne Oy:n / Linjebuss Finland Ab:n toimitusjohtajana vuosina 1989 — 1995, Helsingin kaupungin liikennelaitoksen Bussiliikenne-yksikön johtajana vuosina 2001 ja 2002 sekä Helsingin kaupungin liikennelaitoksen toimitusjohtajana vuosina 2003 — 2014, minkä jälkeen hän on siirtynyt eläkkeelle, mutta tehnyt edelleen alaan liittyviä töitä konsulttina. ML on laatinut vuonna 2017 suurten ja keskisuurten kaupunkien kaupunkiliikenteen kustannustasovertailun (LSL:n asiakirjatodiste 9).

4 Yhteisyritysten kilpailuoikeudellinen arviointi

4.1 Arvioinnin lähtökohdat

53. Edellä selostetuin tavoin ensimmäisenä on arvioitava, ovatko yhteisyritykset, joiden nimissä tarjoukset kysymyksessä olevissa tarjouskilpailuissa on jätetty, olleet niiden sanotusti täystoiminnallisia.

54. Yhteisyrityksen muodossa harjoitettu yritysten välinen yhteistyö voi kuulua kilpailulain 5 §:n soveltamisalaan lähtökohtaisesti vain silloin, kun yhteisyritys ei täytä yrityskauppavalvontaa koskevan mainitun lain 21 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua yhteisyrityksen määritelmää.

55. Kilpailulain 21 §:ssä on määritelty yrityskauppasäännösten soveltamisalan piiriin kuuluvat yrityskaupat. Mainitun pykälän 1 momentin 4 kohdan mukaan yrityskaupalla tarkoitetaan muun ohella sellaisen yhteisyrityksen perustamista, joka huolehtii pysyvästi kaikista itsenäiselle yritykselle kuuluvista tehtävistä (jäljempänä myös täystoiminnallinen yhteisyritys).

56. Kilpailulain 21 §:n esitöissä (HE 88/2010 vp s. 67 ja 68) ei ole määritelty tarkemmin niitä arviointiperusteita, joiden perusteella pykälän 1 momentin 4 kohdan täystoiminnallisen yhteisyrityksen määritelmässä mainittuja edellytyksiä voidaan pitää täytettynä. Esitöiden mukaan kilpailulain soveltamista koskevissa tulkintatilanteissa voidaan käyttää apuna Euroopan komission konsolidoitua tiedonantoa toimivaltakysymyksistä, annettu yrityskeskittymien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 mukaisesti (2008/C 95/01, jäljempänä komission toimivaltatiedoksianto).

57. Komission toimivaltatiedoksiannon jaksossa IV on tarkasteltu kaiken itsenäiselle taloudelliselle yksikölle kuuluvan toiminnan hoitamisen käsitettä.

59. Edellä mainitun tiedoksiannon 95 kohdan mukaan yhteisyritys ei ole kaiken toiminnan hoitava, jos se ottaa hoitaakseen vain tietyn tehtävän emoyhtiöiden liiketoiminnasta pääsemättä itse markkinoille tai toimimatta markkinoilla. Näin on esimerkiksi silloin, kun yhteisyrityksen toiminta rajoittuu tutkimus- ja kehitystyöhön tai tuotantoon. Tällaiset yhteisyritykset avustavat emoyhtiöitään niiden liiketoiminnassa. Tilanne on sama myös silloin, kun yhteisyrityksen toiminta rajoittuu pääasiassa emoyhtiöiden tuotteiden jakeluun tai myyntiin, jolloin se periaatteessa toimii myyntiedustajana.

60. Mainitun tiedoksiannon 97 kohdan mukaan emoyhtiöiden vahva asema valmistusketjun edellisellä tai seuraavalla portaalla on otettava huomioon arvioitaessa, onko kyseessä kaiken itsenäiselle taloudelliselle yksikölle kuuluvan toiminnan hoitava yhteisyritys, kun emoyhtiön asema johtaa merkittävään osto- tai myyntitoimintaan emoyhtiöiden ja yhteisyrityksen välillä. Sillä, että yhteisyritys on ainoastaan toiminnan aloitusvaiheen aikana lähes kokonaan riippuvainen myynnistä emoyhtiöilleen tai ostoista niiltä, ei tavallisesti ole vaikutusta yrityksen luonteeseen kaiken toiminnan hoitavana yhteisyrityksenä. Tällainen aloitusvaihe voi olla välttämätön, jotta yhteisyritys pystyy sijoittautumaan markkinoille. Tavallisesti kyseeseen tulee korkeintaan kolmen vuoden pituinen jakso, mutta sen pituus riippuu kyseisten markkinoiden erityisolosuhteista.

61. Komission toimivaltatiedoksiannon kohdissa 98 — 100 on tarkasteltu emoyhtiölle suuntautuvan myynnin merkitystä arvioinnissa. Tiedoksiannon kohdassa 100 on muun ohella todettu, että sellaisessa tilanteessa, jossa yhteisyrityskumppanit perustavat esimerkiksi mittakaavaetujen vuoksi yhteisyrityksen päästäkseen laajalti markkinoille, yhteisyritys voitaisiin katsoa kaiken itsenäiselle taloudelliselle yksikölle kuuluvan toiminnan hoitavaksi, jos myynti kolmansille osapuolille on merkittävää ja jos yhteisyrityksen ja sen emoyhtiön välinen suhde on todella kaupallinen ja jos yhteisyritys käy kauppaa emoyhtiöidensä kanssa tavanomaisin markkinaehdoin.

62. Edellä mainitun tiedoksiannon kohdassa 101 on tarkasteltu emoyhtiöltä tehtyjen ostojen merkitystä arvioinnissa. Kohdan mukaan yhteisyrityksen emoyhtiöiltä tekemien ostojen suhteen yhteisyrityksen pitäminen kaiken toiminnan hoitavana yhteisyrityksenä on kyseenalaisempaa, kun kyseisten tavaroiden tai palveluiden arvo lisääntyy vähän itse yhteisyrityksessä. Tällaisessa tapauksessa yhteisyritys voi olla lähempänä yhteistä myyntiedustajaa.

63. Mainitun tiedoksiannon kohdassa 103 on todettu, että yhteisyritys tulee olla perustettu pysyvää toimintaa varten.

4.2 Turun Linja-autoilijain Osakeyhtiö

4.2.1 Asiassa esitetystä näytöstä

TLO:n toiminta markkinoilla

64. TLO on perustettu vuonna 1954 turkulaisten yksityisten liikenteenharjoittajien osuuskunnaksi. Sittemmin vuonna 1994 TLO:n yhtiömuoto on muutettu osakeyhtiöksi. TLO:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön tarkoituksena on ollut toimia sen osakkeenomistajina olevien linja-autoliikennöitsijöiden yhteistoimintayhtiönä.

66. TLO on osallistunut vuodesta 2013 lähtien Fölin seutuliikenteen tarjouskilpailuihin. Föli-liikenteen lisäksi TLO on harjoittanut linja-autoliikennettä ja osallistunut joukkoliikenteen tarjouskilpailuihin muualla Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Länsi-Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa, pääkaupunkiseudulla ja Tampereella (KKV:n asiakirjatodiste 2).

67. HL on markkinaoikeudessa kuultaessa kertonut, että ennen vuoden 2013 Föli-liikenteen kilpailutusten alkamista TLO:n toiminta oli perustunut pääasiallisesti niin sanottujen siirtymäajan sopimusten yhteisvastuullisen liikenteen hoitamiseen. Lisäksi TLO:lla oli ollut jonkin verran omaa tuotantoa Uudenkaupungin sisäisessä liikenteessä sekä jonkin verran kuntien kilpailutusten kautta voitettua koululaisliikennettä. TLO:n tehtävänä liikennelupiin perustuneen yhteisvastuullisen liikenteen hoitamisessa oli ollut koordinoida ja suunnitella usean toimijan yhteistyössä yhteisvastuullisesti tuottama liikenne liikennelupien kattamalla liikennekentällä.

70. TP on markkinaoikeudessa kuultaessa kertonut, että TLO oli tuottanut lisäarvoa sen osakasyhtiöiltä hankkimilleen palveluille, kun TLO oli optimoimalla koko liikennekentän pystynyt tehostamaan autokiertoja ja sitä kautta työvuorokiertoja. Erityisesti henkilöstökustannusten säästöistä syntyvä lisäarvo on alalla merkittävä. Lisäksi TLO oli voinut tehdä kalustohankintoja ja hankkia niille rahoitusta osakasyhtiöitä paremmin ehdoin. Lisäarvoa oli syntynyt muun ohella volyymieduista polttoainekustannuksissa ja asiakaspalvelun hoitamisesta.

Operatiivinen johto

Yhtiöjärjestyksen mukaan TLO:n hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä on huolehtinut yhtiön hallitus. TLO:n hallituksen vuosina 2013 ja 2014 ovat muodostaneet sen osakasyhtiöiden edustajat: hallituksen puheenjohtaja TT ja hallituksen jäsenet SA, JJ, JL, PM, TP ja JT.

72. Asiassa on asianosaisten esittämän valossa vailla erimielisyyttä, että TLO:n operatiivisesta johtamisesta oli vastannut ensin liikennejohtajana ja myöhemmin toimitusjohtajana toiminut HL.

TLO:n voimavarat itsenäisen toiminnan harjoittamiseksi

73. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan TLO:lla ei ole ollut omaa kalustoa ennen vuotta 2013. TLO on hankkinut omistukseensa vuonna 2013 kuusi linja-autoa ja vuonna 2014 28 linja-autoa. (KKV:n asiakirjatodiste 28 ja 29). Kalustohankintojen rahoituslyhennyksistä on vastannut TLO (KKV:n asiakirjatodiste 2).

74. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan TLO:lla on ollut vuonna 2013 palveluksessaan viisi kuljettajaa ja kaksi toimistotyöntekijää sekä vuonna 2014 yhdeksän kuljettajaa ja kaksi toimistotyöntekijää. Lisäksi TLO on vuokrannut kuljettajahenkilöstöä sen osakasyhtiöiltä. Vuonna 2014 TLO:n sen osakasyhtiöiltä vuokraaman henkilöstön määrä on ollut yhteensä [- -] henkilötyövuotta. Vuosina 2014 — 2017 keskimäärin noin [- -] prosenttia TLO:n liikennöinnistä käyttämästä kuljettajahenkilöstöstä on vuokrattu sen osakasyhtiöiltä. (KKV:n asiakirjatodiste 2). HL:n markkinaoikeudessa kertoman mukaan tarvittava kuljettajahenkilöstö olisi voitu myös irtisanoa ja siirtää TLO:lle, mutta näin ei ollut toimittu inhimillisistä ja liiketoiminnallisista syistä.

75. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan TLO:lla on ollut vuodesta 2013 lähtien omistuksessaan kaksi varikkoa. Tämän lisäksi TLO on vuokrannut käyttöönsä varikkotiloja kahdelta yksityishenkilöltä sekä sen osakasyhtiöiltä. (KKV:n asiakirjatodiste 2)

4.2.2 Markkinaoikeuden arviointi

77. Markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetyn selvityksen mukaan TLO on perustettu pysyvää toimintaa varten ja yhtiöllä on ollut oma operatiivinen johto. TLO:lla on ollut omia liikennöintisopimuksia ja sen tuottamien liikennepalveluiden myynti on suuntautunut yksinomaan kolmansille osapuolille. TLO:lla on ollut omistuksessaan vuosina 2013 ja 2014 sen liiketoiminnan harjoittamiseen soveltuvaa kalustoa ja se on saanut rahoitusta uusien kalustohankintojen tekemiseen. Sen sijaan TLO:lla ei ole ollut vuosina 2013 ja 2014 riittävästi omaa kuljettajahenkilöstöä ja varikkoja itsenäisen liiketoiminnan harjoittamiseksi. TLO:lla on ollut mahdollisuus vuokrata sen osakasyhtiöiltä kuljettajia ja varikkoja. Asiassa esitetyn valossa TLO:n voidaan katsoa olleen vuosina 2013 ja 2014 sen liiketoiminnan kannalta keskeisten kuljettaja- ja varikkoresurssien osalta riippuvainen ostoista sen osakasyhtiöiltä.

79. Kuten edellä on selostettu, TLO:n ja sen osakasyhtiöiden väliset suhteet ovat perustuneet pidempiaikaiseen yhteistyöjärjestelyyn, jonka osana osakasyhtiöt saivat liikennöitäväksi TLO:n liikennöintisopimusten mukaista liikennöintiä suuriin piirtein niiden omistusosuuksien mukaisessa suhteessa ja jonka toteuttamisessa hyödynnettiin sekä yhteisyrityksen omia että osakasyhtiöiltä hankittuja resursseja. Esitetyn näytön mukaan yhteistyöjärjestelyssä ja siihen liittyvien TLO:n tuottaman liikennöinnin kannalta välttämättömien resurssien hankinnassa ei ole ollut kyse osakasyhtiöiden itsenäiseen harkintaan perustuneista sopimuksista, eikä TLO:n ja osakasyhtiöiden välisissä suhteissa noudatettu sellaisia ehtoja, joita olisi käytetty toimittaessa toisistaan riippumattomien kolmansien osapuolten välillä.

80. TLO:n hankinnat osakasyhtiöiltä [- -] ovat perustuneet osakasyhtiöiden omistusosuuksien mukaisesti niille jaettuun liikennöintiin, ei tavanomaisin markkinaehdoin tapahtuneeseen sopimustoimintaan. Yksistään sen asianosaisten yhtiöiden esittämän perustelun, että TLO:n on katsottava toimineen osakasyhtiöiden kanssa markkinaehtoisesti sen johdosta, että osakasyhtiöille liikennöinnistä maksettu korvaus on perustunut kilpailutusprosessin perusteella TLO:lle suoritettuun hintaan, ei ole katsottava olevan riittävä osoittamaan TLO:n ja sen osakasyhtiöiden välisen suhteen olleen markkinaehtoinen. Sen, että TLO:n kolmansille osapuolille tuottamasta kilpailutetusta liikennöinnistä näiltä osapuolilta saama korvaus on ollut markkinaehtoinen, ei ole nimittäin katsottava tarkoittavan sitä, että kyseisen liikennöinnin toteuttamiseksi tarvittujen yksittäisten osakasyhtiöiden resursseista näille yhtiöille maksettu hinta olisi ollut markkinaehtoinen.

81. Edellä esitetty huomioon ottaen TLO:n ja sen osakasyhtiöiden välisen suhteen ei ole katsottava olleen markkinaehtoinen. TLO:n riippuvuutta sen ostoista osakasyhtiöiltä ei näin ollen voida pitää myöskään markkinaehtoisuuden näkökulmasta perusteltuna.

82. TLO on käsillä olevassa tilanteessa tarjonnut samaa palvelua, mitä muut markkinoilla olevat toimijat mukaan lukien sen osakasyhtiöt ovat tarjonneet tai olisivat pystyneet itsenäisesti tarjoamaan. Edellä todetusti TLO on yhdistänyt omia ja sen osakasyhtiöiden resursseja liikennöinnin toteuttamiseksi ja saavuttanut tällä tavoin osakasyhtiöille niiden itsenäiseen markkinoilla toimimiseen verrattuna hyödyllisiä koko TLO:n liikennekentän optimointiin perustuneita synergiaetuja. TLO:n toiminnan ei ole kuitenkaan itsessään katsottava tuottaneen merkittävää lisäarvoa sen markkinoilla tarjoamalle liikennöintipalvelulle, jonka tuottamisesta osakasyhtiöt ovat vastanneet joitakin tukipalveluja lukuun ottamatta itsenäisesti. Edellä esitettyyn nähden TLO:n ei ole katsottava tuoneen niin merkittävää lisäarvoa sen osakasyhtiöiden tuotantopanoksille, että TLO:n täystoiminnallisuutta olisi edellä TLO:n ja sen osakasyhtiöiden välisestä riippuvuudesta todettu huomioon ottaen syytä arvioida toisin viimeksi mainitun johdosta.

83. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella TLO ei ole ollut Fölin tarjouskilpailujen 3/2013 ja 1/2014 tarjousten jättämisen hetkellä täystoiminnallinen yhteisyritys.

4.3 LS-Liikennelinjat Oy

4.3.1 Asiassa esitetystä näytöstä

LSL:n toiminta markkinoilla

84. LS-Liikennelinjat Oy on perustettu vuonna 1998. LSL:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön toimialana on muun ohella linja- ja henkilöliikenteen harjoittaminen.

85. LSL on osallistunut vuodesta 1999 lähtien Turun alueen tarjouskilpailuihin. Yhtiö on osallistunut tarjouskilpailuihin myös muualla Suomessa, pääsääntöisesti suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa (KKV:n asiakirjatodiste 36).

86. PM on markkinaoikeudessa kuultaessa kertonut, että LSL:n liikennöinnin toteuttamisesta olivat vastanneet täysin sen osakasyhtiöt omilta varikoiltaan ja omalla henkilökunnallaan. LSL:ssä oli laskettu tarjous, hoidettu rahoitus ja hankittu autot sekä tämän jälkeen yhdistetty voitettu liikenne olemassa olevaan liikenteeseen synergiaetujen aikaansaamiseksi ennen liikennöintiin tarvittavien palveluiden hankkimista sen osakasyhtiöiltä. TP on markkinaoikeudessa kuultaessa kertonut, että osakasyhtiön tehtäväksi LSL:n sille jakaman liikenteen osalta oli jäänyt käytännön työn toteutus. Osakasyhtiö oli laittanut LSL:n jakamat ajovuorot tuotantoon, ylläpitänyt liikennettä, huoltanut kaluston ja huolehtinut kuljettajista.

87. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan LSL:n liikennöinnin jakaminen sen osakasyhtiöille oli perustunut omistusosuuksien mukaiseen ajosuoritusten [- -] (KKV:n asiakirjatodiste 74). PM on markkinaoikeudessa kertonut, että osakasyhtiöille jaetun liikennöinnin jakautumista omistusosuuksien suhteessa oli seurattu vuositasolla. PM:n kertoman mukaan [- -] järjestelmää oli sovellettu myös vuonna 2016.

88. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan osakasyhtiöille suorituksesta maksettu korvaus oli perustunut kustakin sopimuksesta saatuun hintaan ja osakasyhtiön kustakin sopimuksesta ajamaan osuuteen vähennettynä [- -] (KKV:n asiakirjatodiste 37).

89. TP on markkinaoikeudessa kertonut, että LSL oli tuottanut lisäarvoa sen osakasyhtiöiltä hankkimilleen palveluille, kun se oli optimoimalla koko liikennekentän pystynyt tehostamaan autokiertoja ja sitä kautta työvuorokiertoja. Erityisesti henkilöstökustannusten säästöistä syntyvä lisäarvo on alalla merkittävä. Lisäksi lisäarvoa oli syntynyt, kun LSL oli hankkinut kaluston ja sille rahoituksen huomattavasti osakasyhtiöitä paremmin hinnoin sekä volyymieduista polttoainekustannuksissa ja asiakaspalvelutoimintojen hoitamisesta.

Operatiivinen johto

90. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan LSL:n päätöksenteosta on vastannut yhtiön hallitus. LSL:n hallituksen vuonna 2016 ovat muodostaneet sen osakasyhtiöiden edustajat: hallituksen puheenjohtaja PM ja hallituksen jäsenet JJ, TP ja TT (KKV:n asiakirjatodiste 36).

91. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan LSL:llä ei ole ollut toimitusjohtajaa nyt tarkasteltavana olevana ajanjaksona. Yhtiön operatiivisten asioiden hoitamisesta kyseisenä ajanjaksona oli vastannut yhtiön hallituksen puheenjohtaja PM, joka oli toiminut myös tilaajan yhteyshenkilönä LSL:ssä. PM:lle on maksettu edellä mainitusta työstä korvausta, joka on laskutettu Linjaliikenne Muurinen Oy:ltä. (KKV:n asiakirjatodiste 36)

LSL:n voimavarat itsenäisen toiminnan harjoittamiseksi

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan LSL:llä ei ole ollut omaa sen käytössä ollutta varikkoa nyt tarkasteltavana olevana ajanjaksona (KKV:n asiakirjatodiste 36). PM on markkinaoikeudessa kertonut, että LSL on [- -] osakasyhtiöidensä varikkoja.

93. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan LSL:llä on ollut omaa kalustoa, jonka hankintaan se oli saanut rahoitusta, minkä lisäksi se oli [- -] kalustoa osakasyhtiöiltään (KKV:n asiakirjatodiste 37 ja 38).

94. LSL:llä ei ole ollut PM:n lisäksi muuta palkattua henkilökuntaa. LSL on hankkinut osakasyhtiöiltä kuljettajaresursseja. Lisäksi LSL on hankkinut Linjaliikenne Muurinen Oy:ltä ajomestari- ja toimistopalveluita. (KKV:n asiakirjatodiste 36).

4.3.2 Markkinaoikeuden arviointi

95. Markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetyn selvityksen mukaan LSL on perustettu pysyvää liiketoimintaa varten. LSL:llä on ollut omia liikennöintisopimuksia ja sen tuottamien liikennepalveluiden myynti on suuntautunut yksinomaan kolmansille osapuolille. LSL:llä ei ole ollut erillistä operatiivisesta toiminnasta vastannutta johtoa. LSL:llä on ollut omistuksessaan vuonna 2016 sen liiketoiminnan harjoittamiseen soveltunutta kalustoa ja se on saanut rahoitusta uusien kalustohankintojen tekemiseen. Sen sijaan LSL:llä ei ole ollut lainkaan omaa henkilöstöä eikä omaa varikkoa. LSL:llä on kuitenkin ollut mahdollisuus hankkia sen osakasyhtiöiltä henkilöstö- ja varikkopalveluita. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan LSL on ollut vuonna 2016 edellä mainittujen sen liiketoiminnan kannalta keskeisten resurssien, erityisesti kuljettajahenkilöstön ja varikkopalveluiden, hankkimisen osalta kokonaan riippuvainen ostoista sen osakasyhtiöiltä.

96. Ottaen huomioon että LSL:llä ei ole ollut lainkaan omaa sen määräysvaltaa käyttävistä omistajista erillistä operatiivista johtoa, jonka avulla LSL olisi hoitanut sen liiketoimintaa, ja että LSL:n kolmansille tarjoamat liikennöintipalvelut on tarkoitettu tuotettavan ja tuotettu täysin sen omistajayritysten toimesta niiden välisellä yhteistyöllä ja pääosin niiden resursseilla, markkinaoikeus katsoo, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella LSL ei ole ollut Fölin tarjouskilpailun 2/2016 tarjouksen jättämisen hetkellä täystoiminnallinen yhteisyritys.

4.4 Johtopäätökset

97. Edellä todetusti sen paremmin TLO kuin LSL ei ole ollut tarkasteltavana olevien tarjouskilpailujen ajankohtana täystoiminnallinen yhteisyritys, eli niistä kumpikaan ei ole huolehtinut pysyvästi kaikista itsenäiselle yritykselle kuuluvista tehtävistä niiden osallistuessa kysymyksessä oleviin tarjouskilpailuihin. Näin ollen niin TLO:n kuin LSL:n toimintaa nyt mainituissa tarjouskilpailuissa on arvioitava yhteisyrityksen muodossa harjoitettuna yritysten välisenä yhteistyönä, joka voi tulla arvioitavaksi kilpailulain 5 §:n nojalla.

5 Potentiaalisen kilpailun arviointi

5.1 Arvioinnin lähtökohdat

98. Kilpailulain 5 §:n soveltaminen edellyttää elinkeinonharjoittajien välisten horisontaalista yhteistyötä koskevien sopimusten osalta, että yhteistyö toteutetaan sellaisten elinkeinonharjoittajien välillä, joiden kilpailutilanne on vähintään potentiaalinen, ellei se ole todellinen. Asiassa tulee siten seuraavaksi arvioitavaksi, ovatko yhteisyritysten osakasyhtiöt olleet toistensa tosiasiallisia tai vähintäänkin potentiaalisia kilpailijoita Fölin tarjouskilpailuissa 3/2013, 1/2014 ja 2/2016.

100. Vaikka nyt markkinaoikeudessa käsillä olevan asian tosiseikat ja edellä mainittuihin unionin tuomioistuimen ratkaisemiin asioihin liittyvät tosiseikat poikkeavat toisistaan, markkinaoikeus katsoo, että kyseisissä unionin tuomioistuimen tuomioissa todettuja arviointiperusteita potentiaalisen kilpailusuhteen toteamiseksi voidaan soveltaa myös nyt käsillä olevan asian arviointiin.

101. Edellä selostetulla tavalla unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan sen arvioimiseksi, onko yritys, joka ei ole markkinoilla, potentiaalista kilpailua koskevassa suhteessa yhden tai useamman näillä markkinoilla jo toimivan yrityksen kanssa, on ensinnäkin määritettävä, onko olemassa tosiasiallisia ja konkreettisia mahdollisuuksia siihen, että ensin mainittu yritys tulee mainituille markkinoille ja kilpailee viimeksi mainitun tai mainittujen kanssa (em. tuomio Lundbeck v. komissio, C-591/16 P, 54 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

102. Potentiaalisen kilpailun olemassaolon toteamiseksi on selvitettävä markkinoiden rakenteen sekä markkinoiden toimintaa sääntelevän taloudellisen ja oikeudellisen asiayhteyden perusteella, olisiko yrityksillä ollut tosiasialliset ja konkreettiset mahdollisuudet päästä kyseisille markkinoille ja kilpailla niillä vakiintuneesti toimivien yritysten kanssa ilman kyseistä sopimusta (em. tuomio Lundbeck v. komissio, C-591/16 P, 55 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Tällainen arviointiperuste sulkee pois sen, että potentiaalisen kilpailusuhteen toteaminen voisi perustua pelkkään täysin hypoteettiseen mahdollisuuteen tällaiseen markkinoille tuloon tai yrityksen tämän suuntaiseen tahtoon. Sitä vastoin siinä ei millään tavoin edellytetä, että osoitetaan varmasti, että kyseinen yritys tosiasiallisesti tulee kyseisille markkinoille, eikä etenkään, että se voi myöhemmin pysyä kyseisillä markkinoilla (em. tuomio Generics (UK) ym., C-307/18, 38 ja 39 kohta).

103. Osana potentiaalisen kilpailusuhteen arviointia on myös tarkistettava, että yrityksen markkinoille tuloon ei liity ylitsepääsemättömiä markkinoille pääsyn esteitä (em. tuomio Lundbeck v. komissio, C-591/16 P, 57 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

104. Vaikka kahden tuotantoketjun samalla tasolla toimivan yrityksen välisen potentiaalisen kilpailun olemassaoloa on arvioitava edellä mainittujen objektiivisten seikkojen perusteella, tätä arviointia voidaan tukea täydentävillä seikoilla luonteeltaan subjektiiviset seikat mukaan lukien, kun ne eivät ole suoritetussa arvioinnissa ratkaisevia (em. tuomio Lundbeck v. komissio, C-591/16 P, 74 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

5.2 Joukkoliikennemarkkinoiden sääntelystä

105. Joukkoliikennemarkkinoiden sääntely Suomessa perustuu keskeisiltä osin rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 1191/69 ja (ETY) N:o 1107/70 kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (jäljempänä palvelusopimusasetus). Palvelusopimusasetuksen tarkoituksena on ollut osaltaan edistää julkisten joukkoliikennemarkkinoiden avautumista kilpailulle.

106. Edellä mainitun palvelusopimusasetuksen kanssa saman aikaan 3.12.2009 tuli voimaan Suomessa joukkoliikennelaki (869/2009), joka on koskenut joukkoliikenteen harjoittamista muun ohella käsillä olevien Fölin tarjouskilpailujen 3/2013, 1/2014 ja 2/2016 ajankohtana. Joukkoliikennelaissa (869/2009) säädettiin muun ohella liikenteen harjoittajaa ja liikenteen harjoittamista koskevista edellytyksistä. Joukkoliikennelaki (869/2009) on sittemmin kumottu 1.7.2018 voimaan tulleella liikenteen palveluista annetulla lailla.

107. Ennen joukkoliikennelain voimaantuloa voimassa olleen luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain (343/1991) mukaan linja-autoliikenne oli lain 5 §:n mukaan luvanvaraista henkilöliikennettä, joka edellytti 9 a §:n mukaista linjaliikennelupaa.

108. Joukkoliikennelain (869/2009) 62 §:ssä säädettiin ennen 3.12.2009 myönnettyjen linjaliikennelupien muuttamisesta toimivaltaisen viranomaisen ja liikenteenharjoittajan välisin sopimuksin siirtymäajan liikennöintisopimuksiksi, joiden soveltamista voitiin jatkaa enintään 2.12.2019 saakka.

5.3 Esitetystä näytöstä

5.3.1 Tilaajan toimintaa koskevasta näytöstä

109. Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin ja Liedon kaupungit sekä Ruskon kunta ovat perustaneet vuonna 2012 alueelleen yhteisen Turun seudun joukkoliikennejärjestelmän, Fölin. Föliin kuuluvia liikennöintikohteita on kilpailutettu ensimmäisen kerran vuonna 2013.

110. Fölin toiminta on perustunut yhteistoimintamalliin, jota on ohjannut edellä mainittujen kaupunkien ja Ruskon kunnan välinen 1.1.2012 voimaan astunut yhteistoimintasopimus. Sopimuksella on sovittu palvelusopimusasetuksen ja joukkoliikennelain (869/2009) mukaisesti yksinomaan mainittujen kaupunkien ja Ruskon kunnan muodostamalla alueella harjoitettavan reitti- ja kutsujoukkoliikenteen lupaviranomaistoimesta, muista palvelusopimusasetuksessa ja joukkoliikennelaissa (869/2009) paikalliselle toimivaltaiselle lupaviranomaiselle säädetyistä tehtävistä sekä kaupunkien ja kunnan keskenään sopimista joukkoliikenteen tehtävistä. Sopimuksessa on muun ohella sovittu, että alueen joukkoliikenteen kilpailutuskohteet ja niiden laajuus valitaan niin, että niin isompien kuin pienempienkin liikenteenharjoittajien on mahdollista voittaa sopimuksia, eikä monopolitilannetta pääse syntymään.

111. SK on markkinaoikeudessa kuultaessa kertonut, että viimeksi mainitun sopimusehdon mukaisesti Fölissä on pyritty valitsemaan kilpailutettujen kohteiden koot siten, että eri kokoisilla liikenteenharjoittajilla on ollut mahdollista pärjätä kilpailussa. SK:n mukaan alle kymmenen linja-autoa edellyttävät kohteet luokitellaan pieniksi, 10 — 20 linja-autoa edellyttävät kohteet keskisuuriksi ja yli 20 linja-autoa edellyttävät kohteet suuriksi.

5.3.2 Tarjouskilpailuja koskevasta näytöstä

114. Asiassa esitetty tarjouskilpailuja koskeva näyttö koostuu keskeisiltä osin hankintamenettelyjä koskevista asiakirjoista ja tarjouskilpailujen kohteiden liikennöintiä koskevista selvityksistä.

116. Tarjouskilpailun 3/2013 kohteiden liikennöintiin osallistuneet osakasyhtiöt ovat vaihdelleet liikennöintisopimusten aikana. Kaikki TLO:n osakasyhtiöt ovat osallistuneet sopimuskauden aikana kohteiden 1 ja 3 liikennöintiin. Kohdetta 2 ovat liikennöineet Lehtisen Linja, Linjaliikenne Nyholm, Savonlinja ja Turkubus, joista kaksi viimeksi mainittua ovat vastanneet pääasiassa kohteen liikennöinnistä. Lehtisen Linja on osallistunut kohteiden liikennöintiin ennen liiketoimintakauppaa, jossa yhtiö on myynyt omistamansa TLO:n osakkeet Turkubus Oy:lle, joka on ottanut vastatakseen Lehtisen Linjalle allokoitujen autokiertojen liikennöinnin 1.9.2014 alkaen.

117. Asiassa on asianosaisten kesken vailla erimielisyyttä, että liikennöintisopimusten mukaista liikennöintiä varten TLO on hankkinut osakasyhtiöiltään varikko- ja kuljettajaresursseja sekä [- -] kalustoa ja antanut kalustoa [- -]. Kalustoluetteloiden mukaan kohteet 1 — 3 on liikennöity sekä osakasyhtiöiden omistamilla linja-autoilla että niiden hallinnassa olleilla TLO:n nimiin hankituilla uusilla linja-autoilla (KKV:n asiakirjatodiste 118 — 120 ja 162 — 168).

118. Fölin tarjouskilpailussa 1/2014 tilaaja on pyytänyt 22.4.2014 päivätyllä ja 20.5.2014 päivitetyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia seudullisen linja-autoliikenteen liikennöinnin Kaarinan kaupungin sisäisten linjojen K2, K3, K4 ja K5 hoitamisesta sopimuskaudelle 1.8.2014 — 30.6.2019. Tilaaja on varannut oikeuden jatkaa sopimuksia kohdekohtaisesti alkuperäisin ehdoin enintään kolmella vuodella (optio). Tarjous on tullut jättää viimeistään 3.6.2014. Tarjouskilpailuun on osallistunut määräaikaan mennessä Grandellin Liikenne Oy:n ja Vesman Liikenne Oy:n muodostama tarjousyhteenliittymä sekä TLO. Tilaaja on 11.6.2014 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut voittajaksi TLO:n. Hankintapäätöksen mukaan hankinnan vuotuinen arvonlisäveroton arvo on ollut 443.500 euroa.

119. Tarjouskilpailun 1/2014 linjojen liikennöintiin ovat osallistuneet esityksen kohteena olevista elinkeinonharjoittajista Jalon Liikenne, Linjaliikenne Muurinen ja Citybus (KKV:n asiakirjatodiste 33, 58 ja 139).

120. Asiassa on asianosaisten kesken vailla erimielisyyttä, että liikennöintisopimuksen mukaista liikennöintiä varten TLO on hankkinut Jalon Liikenteeltä, Linjaliikenne Muuriselta ja Citybusilta varikko- ja kuljettajaresursseja sekä [- -] kalustoa ja antanut kalustoa [- -]. Kalustoluetteloiden mukaan kohdetta on liikennöity siirtymäkauden aikana Jalon Liikenteen omistamilla kahdella P2-tyypin linja-autolla, Linjaliikenne Muurisen omistamalla P1-tyypin linja-autolla, TLO:n omistamalla P2-tyypin linja-autolla sekä Citybusin omistamalla M2-tyypin linja-autolla (KKV:n asiakirjatodiste 72, 162, 164, 166 ja 168). Kohteen varsinaisessa liikennöinnissä on käytetty sekä osakasyhtiöiden omistamia linja-autoja että niiden hallinnassa olleita TLO:n nimiin hankittuja uusia linja-autoja (KKV:n asiakirjatodiste 57, 162, 164 ja 166).

121. Fölin tarjouskilpailussa 2/2016 tilaaja on pyytänyt 13.5.2016 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia useiden Turun kaupungin sisäisten joukkoliikennelinjojen liikennöinnin hoitamisesta sopimuskaudelle 27.9.2017 — 30.6.2024. Tilaaja on varannut oikeuden jatkaa sopimuksia kohdekohtaisesti alkuperäisin ehdoin enintään kolmella vuodella (optio). Tarjous on tullut jättää viimeistään 5.9.2016. Tarjouskilpailuun on osallistunut määräaikaan mennessä LSL, Savonlinja Oy ja Turkubus Oy. Tilaaja on 28.9.2016 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut voittajaksi LSL:n. Hankintapäätöksen mukaan hankinnan vuotuinen arvonlisäveroton arvo on ollut 2.765.206 euroa.

122. Tarjouskilpailun 2/2016 linjojen liikennöintiin ovat osallistuneet LSL:n silloiset osakasyhtiöt Jalon Liikenne, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm ja Citybus, jotka ovat tuottaneet liikennöinnin kokonaisuudessaan (KKV:n asiakirjatodiste 37 ja 38).

123. Asiassa on asianosaisten kesken vailla erimielisyyttä, että liikennöintisopimuksen mukaista liikennöintiä varten LSL on hankkinut sen osakasyhtiöiltä varikko- ja kuljettajaresursseja sekä [- -] kalustoa ja antanut kalustoa [- -]. Kohteen liikennöinnissä on käytetty osakasyhtiöiden omistamia käytettyjä linja-autoja sekä LSL:n hankkimia kahdeksaa uutta linja-autoa, jotka on luovutettu osakasyhtiöiden hallintaan (KKV:n asiakirjatodiste 37, 162 ja 164 — 166).

125. Lisäksi tilaaja on määrittänyt tarjouspyyntöasiakirjoissa liikennöinnin toteuttamiseen tarvittavan kaluston määrän, kalustoa koskevat tekniset ja kaluston käyttöikää koskevat vaatimukset sekä määrittänyt siirtymäkauden pituuden, minkä ajan liikenteenharjoittaja on sopimuksen alkaessa voinut käyttää kalustovaatimuksissa edellytettyä vanhempaa ja/tai ominaisuuksiltaan huonompaa linja-autokalustoa, josta on tullut ilmoittaa tarjouksessa.

126. Fölin tarjouskilpailussa 3/2013 on asetettu kalustovaatimukset kohteittain. Kohteessa 1 kalustossa on tullut olla kolme M1-tyypin linja-autoa ja kaksi M2tyypin linja-autoa sekä lisäksi yksi M1-, M2- tai T-tyypin vara-auto. Kohteessa 2 kalustossa on tullut olla neljä M2-tyypin linja-autoa sekä lisäksi yksi M1-, M2- tai T-tyypin vara-auto. Kohteessa 3 kalustossa on tullut olla kolme M1-tyypin linja-autoa ja kolme M2-tyypin linja-autoa sekä lisäksi yksi M1, M2 tai T-tyypin vara-auto. Kaikkien edellä mainittujen linja-autojen on tullut täyttää ympäristönormi Euro 3 + CRT (tai vastaava suodatin). Liikenteessä käytetyt linja-autot ovat saaneet olla enintään 15 vuotta vanhoja eikä yhdessäkään kohteessa kaluston keski-ikä ole saanut sopimuskauden aikana ylittää kahdeksaa vuotta. Siirtymäkauden enimmäispituus on ollut kolme kuukautta.

127. Tilaajan virastolle antaman selvityksen mukaan M1-tyypin linja-auton on voinut korvata M2-tyypin linja-autolla (KKV:n asiakirjatodiste 184). Tilaajalle toimitetuista kalustoluetteloista sekä autokierroista (ks. esim. KKV:n asiakirjatodiste 33 ja 118) ilmenevien tietojen mukaan tarjouskilpailun 3/2013 kohteiden liikennöinnissä on käytetty myös T-tyypin linja-autoja.

128. Fölin tarjouskilpailussa 1/2014 kalustossa on tullut olla kolme uutta ympäristönormin Euro 6 täyttänyttä P2-tyypin linja-autoa ja yksi ympäristönormin Euro 3 + CRT (tai vastaava suodatin) täyttänyt M1-tyypin linja-auto. Lisäksi kalustossa on tullut olla liikennetarpeeseen nähden riittävästi sopivaa vähintään ympäristönormin Euro 3 täyttänyttä vara-autokalustoa. Hankintapäätöksen jälkeen, mutta ennen liikennöinnin aloittamista tilaaja on tehnyt sopimusmuutoksen, jonka seurauksena kohteen liikennöintiin on tarvittu vielä yksi P2-tyypin linja-auto. Liikenteessä käytetty M1-tyypin linja-auto on saanut olla enintään 15 vuotta vanha ja P2-tyypin linja-auto enintään kymmenen vuotta vanha eikä linja-autojen keski-ikä ole saanut sopimuskauden aikana ylittää seitsemää vuotta. Siirtymäkauden enimmäispituus on ollut kuusi kuukautta.

129. SK on selvityksessään virastolle esittänyt, että tarjouskilpailussa 1/2014 siirtymäkauden kalustoa ei ollut määritelty tarjouspyyntöasiakirjoissa tarkasti (KKV:n asiakirjatodiste 177 ja 178). Liikennöinti kohteissa on tullut aloittaa jo 1.8.2014, mistä syystä tilaaja oli valmis hyväksymään siirtymäkaudelle minkä tahansa kohteen liikennöintiin sopivan kaluston. SK:n mukaan käytännössä tämä oli tarkoittanut, että isoa linja-autoa ei voinut käyttää, koska se ei olisi mahtunut liikennöitävälle tielle, mutta mikä vain pienempi kalusto oli hyväksytty. Ominaisuuksiltaan huonommalla kalustolla oli tarkoitettu sitä, että siirtymäkauden kaluston ei tarvinnut täyttää esimerkiksi vaatimuksia linjakilvistä, matalalattiaisuudesta, tilaajaväristä tai auton päästöluokista.

130. TLO:n 24.6.2014 pidetyn hallituksen kokouksen pöytäkirjassa on muun ohella todettu, että tarjouskilpailun 1/2014 siirtymäkauden autojen tyypistä ei ole annettu selvää ohjeistusta (KKV:n asiakirjatodiste 149). Pöytäkirjan mukaan JJ on ilmoittanut saavansa kaksi matalalattiaista autoa ajoon elokuun alussa ja että jos kaksi muuta siirtymäkauden autoa saavat olla P1tyyppiä, tarjokkaita on muitakin.

131. Fölin tarjouskilpailussa 2/2016 on tullut olla kahdeksan uutta ilmastoitua ympäristönormin Euro 6 täyttänyttä T-tyypin linja-autoa ja kahdeksan ympäristönormin Euro 3 + CRT (tai vastaava suodatin) täyttänyttä T-tyypin linja-autoa. Lisäksi liikennöitsijän on tullut huolehtia riittävästä soveltuvasta vara-automäärästä. Vara-autojen on tullut täyttää korvattavan kalustotyypin minimivaatimukset ja vähintään ympäristönormi Euro 3. Liikenteessä käytetyt linja-autot ovat saaneet olla enintään 15 vuotta vanhoja eikä niiden keski-ikä ole saanut sopimuskauden aikana ylittää seitsemää vuotta. Siirtymäkauden enimmäispituus on ollut kolme kuukautta.

132. Lisäksi tarjouspyyntöasiakirjoissa on asetettu liikenteessä käytetyille linja-autoille sekä linja-autokaluston tyyppikohtaisia vaatimuksia että kaikille kalustotyypeille yhteisiä ehdottomia vaatimuksia. Tyyppikohtaiset vaatimukset ovat liittyneet muun ohella lattiatasoja, ovia sekä istuma- ja kokonaispaikkojen määrää koskeviin vaatimuksiin. Kaikille tyypeille yhteiset kalustovaatimukset ovat liittyneet muun ohella kaluston varustusta ja tunnistamista koskeviin vaatimuksiin.

134. Lisäksi liikennöitsijän on tullut ennen liikennöinnin alkamista ja viimeistään 30 kalenteripäivän kuluttua sopimuksen allekirjoittamisesta jättää tilaajalle sopimusvelvoitteidensa kaikenpuolisen täyttämisen vakuudeksi tilaajan hyväksymä vakuus, esimerkiksi tilaajan nimiin tehty pankkitalletus taikka pankin tai vakuutusyhtiön omavelkainen takaus, joka on ollut vähintään 10.000 euroa liikenteessä tarvittua linja-autoa kohden.

5.3.3 Liikennöinnin toteuttamiseksi tarvittavia resursseja koskevasta näytöstä

135. Asianosaiset ovat vailla erimielisyyttä, että liikenteenharjoittajilla ei tavanomaisesti ole hallussaan sellaista joukkoliikenteen kalustoa, joka olisi hankittu ilman sille kohdennettua käyttötarkoitusta. Asiassa esitetyn mukaan liikenteenharjoittajat tekevät joukkoliikenteen kalustohankinnat tavanomaisesti voimassa olevien liikennöintisopimusten tai voittamiensa tarjouskilpailujen mukaisesti siten, että kaluston määrä, ikä ja laatu olisivat optimaalisessa suhteessa liikenteenharjoittajaa velvoittavien liikennöintisopimusten kalustoa koskevien ehtojen kanssa.

136. Linja-autoja myyvät yhtiöt ovat kuvanneet niiltä hankittavien linja-autojen hankintaprosessia seuraavasti (KKV:n asiakirjatodiste 160 ja 161). Kaluston hankintaprosessi alkaa siitä, kun joukkoliikenteen järjestämisestä vastaava taho julkaisee tarjouskilpailuun liittyvät asiakirjat, joissa on määritelty linja-autokalustolle asetetut vaatimukset. Tämän jälkeen liikenteenharjoittajat lähestyvät linja-autojen myyjäyhtiötä, joka antaa tarjouskilpailussa esitettyjä kalustovaatimuksia vastaavan tarjouksen liikenteenharjoittajalle.

137. Liikenteenharjoittaja voi hankkia kaluston joko käteisostona, linja-auton myyjäyhtiön tarjoaman rahoituksen tai pankkien tarjoaman rahoituksen turvin. Kaluston myyjäyhtiön rahoitusvaihtoehtoina ovat osamaksurahoitus ja erilaiset leasing-rahoitusvaihtoehdot. Leasing-rahoitusmalleissa myyjä omistaa linja-auton, jolloin kalustohankinta ei vaadi suurta pääomaa, eikä vaikuta niin raskaasti yhtiön taseeseen. Vuokrakausi vastaa useimmiten liikennöintisopimuksen kestoa. Osamaksurahoituksessa linja-auto on liikenteenharjoittajan käyttöomaisuutta ja se on rahoituksen reaalivakuutena koko laina-ajan, joka vastaa niin ikään useimmiten liikennöintisopimuksen kestoa. Yleensä myyjä vaatii käsirahan maksamista, joka riippuu liikenteenharjoittajan taloudellisesta tilanteesta.

138. Edellä mainittujen linja-autojen myyjäyhtiöiden mukaan rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon muun ohella liikenteenharjoittajan tilinpäätöstiedot 2 — 5 tilikauden ajalta, luottotiedot, aikaisempi liiketoiminta, liiketoiminnan laajuus, mihin tarkoitukseen linja-autoja hankitaan ja hankinnan tilaaja. Linja-autojen myyjäyhtiöiden mukaan julkista tahoa pidetään luotettavana sopimuskumppanina, koska riski linja-autoyhtiön tulojen saamatta jäämisestä on pieni.

139. Erään linja-autojen myyjäyhtiön esittämän näkemyksen mukaan joukkoliikenteen markkinoilla on yleistä, että investoinnit ovat rankkoja ja mittavia suhteessa liikenteenharjoittajan kokoon ja liikevaihtoon. Joukkoliikenteessä toimiminen on pääomaa vaativa ala ja liikevaihdon tai pienten liikenteenharjoittajien kalustomäärän kaksinkertaistaminen ei ole mitenkään tavatonta joukkoliikenteessä toimiville linja-autoyhtiöille. Kaluston hankinta voi edustaa jopa [- -] prosenttia yhtiön liikevaihdosta.

140. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan joukkoliikennekaluston hankintahinnat ja toimitusajat ovat vaihdelleet kaluston käyttötarkoituksen, iän ja laadun mukaan. Joukkoliikenteeseen soveltuneen uuden, ympäristönormin Euro 6 täyttäneen M-tyypin linja-auton arvonlisäverollinen hankintahinta on ollut vuosina 2013 — 2017 noin [- -] euroa ja uuden, ympäristönormin Euro 6 täyttäneen T-tyypin linja-auton vastaava hinta on ollut noin [- -] euroa (esim. KKV:n asiakirjatodiste 19 ja 65). Käytettyjen M- ja T-tyypin linja-autojen hankintahinnat ovat vaihdelleet huomattavasti riippuen niiden iästä ja laadusta ollen noin [- -] euroa (esim. KKV:n asiakirjatodiste 10 ja 34). Vastaavasti uuden P2-tyypin linja-auton arvonlisäverollinen hankintahinta on ollut vuonna 2015 noin [- -] euroa (KKV:n asiakirjatodiste 33). Toimitusajat tilatessa useita ajoneuvoja samanaikaisesti ovat olleet noin [- - ] kuukautta (KKV:n asiakirjatodiste 65).

141. Tilaajan virastolle vuonna 2018 antaman selvityksen mukaan varikkopaikkoja on ollut saatavilla sekä Turussa että muissa Föli-kunnissa niin vuokrattavaksi kuin ostettavaksi. Tilaaja on selvityksessään kiinnittänyt huomiota siihen, että seutuliikenteessä varikko on voinut sijaita myös Föli-alueen ulkopuolella ja olla silti kilpailukykyisellä paikalla, että pesu- ja henkilöstötilojen ei ole ollut välttämätöntä sijaita varikolla sekä että korjaamopalvelut on ollut mahdollista hankkia myös ulkopuoliselta toimijalta (KKV:n asiakirjatodiste 184).

142. Jalon Liikenteen, Linjaliikenne Muurisen ja Savonlinjan virastolle antamien selvitysten mukaan liikenteen hoitamisen kannalta hyvällä sijainnilla olevia varikkokiinteistöjä ei ole ollut juurikaan saatavilla Turun seudulla (KKV:n asiakirjatodiste 1, 9 ja 19). Toisaalta Lehtisen Linjan esittämän mukaan tiloja autojen säilyttämiseen on ollut saatavilla tarvittaessa (KKV:n asiakirjatodiste 5).

143. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan uuden varikkoinvestoinnin suuruus on noin 800.000 — 3.000.000 euroa (KKV:n asiakirjatodiste 19 ja 24).

144. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole ilmoitettu kunkin kohteen liikennöintiin tarvittua kuljettajien määrää. TLO:n tarjouslaskelmien mukaan Fölin tarjouskilpailun 3/2013 kohteen 1 liikennöintiin on tarvittu [- -] kuljettajaa, kohteen 2 liikennöintiin [- -] kuljettajaa ja kohteen 3 liikennöintiin [--] kuljettajaa (KKV:n asiakirjatodiste 68 — 70) sekä Fölin tarjouskilpailun 1/2014 kohteen liikennöintiin on tarvittu [- -] kuljettajaa (KKV:n asiakirjatodiste 117). TLO:n virastolle antaman selvityksen mukaan tarjouskilpailun 1/2014 [- -]. (KKV:n asiakirjatodiste 33). Fölin tarjouskilpailun 2/2016 kohteen liikennöimiseen on tarvittu LSL:n tarjouslaskelman mukaan noin [- -] henkilötyövuotta (KKV:n asiakirjatodiste 36).

146. Markkinaoikeudessa kuullut PM ja JT ovat kertoneet, että henkilökuntaa on voinut tarvittaessa saada Lonka-pankista.

5.3.4 Jalon Liikenne Oy:tä koskevasta näytöstä

147. Jalon Liikenteen virastolle antaman selvityksen mukaan yhtiön liiketoiminta on muodostunut vuosina 2013 — 2016 itsenäisenä liiketoimintana harjoitetusta tilausajojen liikennöinnistä ja Fölin joukkoliikenteen liikennöinnistä yhteistyössä TLO:n ja LSL:n muiden osakasyhtiöiden kanssa (KKV:n asiakirjatodiste 1). Jalon Liikenne on tehnyt TLO:n kanssa 25.5.2014 päivätyn alihankintasopimuksen sekä 12.6.2014 päivätyn sopimuksen henkilöstöpalvelujen käytöstä (KKV:n asiakirjatodiste 2). Yhtiö ei ole osallistunut itsenäisesti joukkoliikenteen tarjouskilpailuihin eikä sillä ole ollut omia joukkoliikenteen liikennöintisopimuksia ennen 1.5.2016, jolloin yhtiölle siirtyi liiketoimintakaupan yhteydessä osa Fölin Liedon sisäistä liikennettä koskevasta sopimuksesta (KKV:n asiakirjatodiste 181).

148. Jalon Liikenteen tilinpäätöstietojen mukaan yhtiön liikevaihto vuosina 2013 — 2016 on ollut noin 4,7 — 6,2 miljoonaa euroa. Tilausajoliiketoiminnan osuus yhtiön liikevaihdosta on ollut noin [- -] prosenttia (KKV:n asiakirjatodiste 48) ja yhtiön yhteisyrityksille tuottamien palveluiden osuus noin [- -] prosenttia (KKV:n asiakirjatodiste 3). Yhtiön tilikauden liikevoitto ja tilikauden voitto ovat olleet vuonna 2013 päättyneellä tilikaudella noin 1,5 prosenttia sekä vuosina 2014 ja 2016 päättyneillä tilikausilla noin 4 — 5 prosenttia. Yhtiön omavaraisuusaste on ollut mainittuina ajankohtina välttävä ja current ratio heikko. Yhtiön oman pääoman määrä on ollut taseessa 31.8.2013 noin 265.000 euroa, taseessa 31.8.2014 noin 440.000 euroa ja taseessa 31.8.2016 noin 700.000 euroa.

149. Jalon Liikenteen virastolle toimittamien kalustoluetteloiden (KKV:n asiakirjatodiste 34) ja Traficomin rekisteristä ilmenevien ajoneuvotietojen (KKV:n asiakirjatodiste 162) mukaan Jalon Liikenteellä on ollut käytössään Fölin tarjouskilpailun 3/2013 ajankohtana kuusi tarjouskilpailun vaatimukset täyttänyttä joukkoliikenteen linja-autoa, joista yhtä on sittemmin käytetty kohteen 1 liikennöintiin (KKV:n asiakirjatodiste 118). Yhtiö on vastauksessaan markkinaoikeudelle ilmoittanut kyseisten ajoneuvojen olleen käyttötarkoitukseltaan sidottuja yhtiön muihin ajoihin sekä tarjousten jättämiselle asetettuna määräpäivänä että liikennöinnin alkaessa.

150. Jalon Liikenteen virastolle toimittamien kalustoluetteloiden (KKV:n asiakirjatodiste 34) ja Traficomin rekisteristä ilmenevien ajoneuvotietojen (KKV:n asiakirjatodiste 162) mukaan Jalon Liikenteellä on ollut käytössään Fölin tarjouskilpailun 1/2014 kohteen liikennöinnin alkaessa kymmenen käytettyä M- tai T-tyypin linja-autoa. Tilaajalle toimitetun TLO:n kalustoluettelon (KKV:n asiakirjatodiste 72) mukaan tarjouskilpailun 1/2014 siirtymäkaudella käytetyistä pienlinja-autoista kaksi on ollut Jalon Liikenteen omistamia linja-autoja. Edellä mainitun selvityksen mukaan yhtiöllä on ollut näiden lisäksi viisi siirtymäkaudelle soveltunutta pienlinja-autoa.

151. Jalon Liikenteen virastolle toimittamien kalustoluetteloiden (KKV:n asiakirjatodiste 34) ja Traficomin rekisteristä ilmenevien ajoneuvotietojen (KKV:n asiakirjatodiste 162) mukaan Jalon Liikenteellä on ollut käytössään Fölin tarjouskilpailun 2/2016 ajankohtana 12 vähintään ympäristönormin Euro 3 täyttänyttä T-tyypin linja-autoa, joista kahta on sittemmin käytetty tarjouskilpailun 2/2016 linjojen liikennöintiin (KKV:n asiakirjatodiste 37). Yhtiö on vastauksessaan markkinaoikeudelle ilmoittanut kyseisten ajoneuvojen olleen käyttötarkoitukseltaan sidottuja yhtiön muihin ajoihin sekä tarjousten jättämiselle asetettuna määräpäivänä että liikennöinnin alkaessa.

152. Edelleen Jalon Liikenteen virastolle toimittamista kalustoluetteloista ja Traficomin rekisteristä ilmenee, että Jalon Liikenne on tehnyt joitakin joukko- ja tilausajoliikenteen kalustohankintoja vuosittain. Yhtiön selvityksen mukaan se on hankkinut uutena ainoastaan tilausajoliikenteen linja-autoja. Yhtiö on rahoittanut vuosina 2010 — 2019 kalustohankintoja sekä [- -] että [- -]. Esitetyn selvityksen mukaan [- -] (KKV:n asiakirjatodiste 1, 4 ja 34). Jalon Liikenteen virastolle vuonna 2018 antaman selvityksen (KKV:n asiakirjatodiste 1) mukaan uudet autot on ostettu aina [- -].

153. Edelleen Jalon Liikenteen virastolle toimittamista kalustoluetteloista ja Traficomin rekisteristä ilmenee, että Jalon Liikenne on hankkinut vuosina 2013 ja 2014 useita käytettyjä joukkoliikenteen linja-autoja sekä vuosina 2016 ja 2017 niin useita käytettyjä joukkoliikenteen linja-autoja kuin useita käytettyjä ja kaksi uutta tilausajoliikenteen linja-autoa. Kalustohankinnat on rahoitettu [- -].

154. Jalon Liikenteen virastolle antaman selvityksen (KKV:n asiakirjatodiste 1) mukaan yhtiöllä on ollut 1.1.2013 työsuhteessa [- -] kuljettajaa, 1.1.2014 työsuhteessa [- -] kuljettajaa, 1.1.2016 työsuhteessa [- -] kuljettajaa ja 1.1.2017 työsuhteessa [- -] kuljettajaa. Vuonna 2014 yhtiön kuljettajia on käytetty noin [- -] henkilötyövuoden verran TLO:n nimissä tuotetun joukkoliikenteen liikennöimiseen ja vuonna 2016 vastaava luku on ollut noin [- -] henkilötyövuotta (KKV:n asiakirjatodiste 2).

155. Jalon Liikenteellä on ollut käsillä olevien tarjouskilpailujen aikaan käytössään yhtiön vuokraamat varikkotilat Turussa osoitteessa Riitasuonkatu 27. Varikolla on ollut korjaamo, pesulinjat, siivouslinja ja sisätiloja yli 20 autolle. Varikon enimmäiskapasiteetti on ollut [- -] autoa [- -] (KKV:n asiakirjatodiste 1, 4 ja 156). Yhtiö on tuottanut myös TLO:lle ja LSL:lle varikkopalveluja, joihin on [- -].

156. Jalon Liikenteen virastolle toimittamien kalustoluetteloiden ja Traficomin rekisteristä ilmenevien tietojen mukaan Jalon Liikenteen varikon kapasiteetista on ollut tarjouskilpailujen 3/2013 ja 1/2014 ajankohtana käytössä noin puolet ja tarjouskilpailun 2/2016 ajankohtana varikko on ollut lähes täynnä.

158. JJ on lisäksi markkinaoikeudessa kertonut, että hänellä oli ollut tarjouskilpailun 1/2014 tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella se käsitys, ettei tarjouspyynnön paikkamäärää vastaamaton Jalon Liikenteen omistama auto ollut siirtymäkauden vaatimusten mukainen. Koska yhtiö olisi joutunut hankkimaan sekä siirtymäkauden kaluston, jonka investointeja ei ollut mahdollista kuolettaa, sekä varsinaisen kaluston, ei yhtiö ollut kyennyt osallistumaan tarjouskilpailuun 1/2014.

5.3.3 Lehtisen Linja Oy:tä koskevasta näytöstä

159. Lehtisen Linjan virastolle antaman selvityksen (KKV:n asiakirjatodiste 5 ja 6) mukaan yhtiö on ollut mukana TLO:n toiminnassa vuoteen 2014 saakka. Vuonna 2014 valtaosa Lehtisen Linjan liiketoiminnasta siirtyi Turkubus Oy:lle liiketoimintakauppana, minkä jälkeen Lehtisen Linja on pääosin lopettanut henkilöliikenteen harjoittamisen. Yhtiö on liikennöinyt vuosien 2013 ja 2014 aikana kilpailutettua joukkoliikennettä Turun paikallis- ja seutuliikenteessä itsenäisesti sekä yhteistyössä TLO:n muiden osakasyhtiöiden kanssa. Yhtiö ei ole jättänyt itsenäisiä tarjouksia tilaajan vuosina 2013 — 2019 järjestämissä Föli-liikenteen tarjouskilpailuissa, eikä sillä ole ollut Fölin tarjouskilpailun 3/2013 aikaan voimassa omia joukkoliikenteen liikennöintisopimuksia.

160. Lehtisen Linjan tilinpäätöstietojen mukaan yhtiön liikevaihto tilikaudella 1.7.2013 — 30.6.2014 on ollut noin 2,5 miljoonaa euroa. Yhtiön tilikauden liikevoitto ja tilikauden voitto ovat olleet noin prosentin. Yhtiön omavaraisuusaste ja current ratio ovat olleet heikkoja. Yhtiön oman pääoman määrä taseessa 30.6.2013 on ollut noin 115.000 euroa. Lehtisen Linjan toimitusjohtaja JL on virastolle antamassaan kirjallisessa selvityksessä (KKV:n asiakirjatodiste 5) kertonut, että [- -].

161. Traficomin rekisteristä ilmenevät Lehtisen Linjan omistuksessa olevien ajoneuvojen tiedot (KKV:n asiakirjatodiste 163) ovat joiltain osin ristiriitaisia tai epäselviä, joten kyseisen asiakirjan perusteella ei ole mahdollista varmuudella todeta yhtiöllä Fölin tarjouskilpailun 3/2013 ajankohtana olleen kaluston määrää.

162. Edellä mainitusta asiakirjasta ilmenee, että Lehtisen Linja on tehnyt joukkoliikenteen kalustohankintoja vuosittain, joista suurin osa on kohdistunut käytetyn joukkoliikenteen kaluston hankintaan. JL on kirjallisessa selvityksessään virastolle (KKV:n asiakirjatodiste 5) esittänyt, että Lehtisen Linja on hankkinut käytettyä kalustoa vuosittain 10 — 50 autoa, jotka ovat olleet keski-iältään 8 — 12 vuotta. Yhtiön käytössä on ollut yleensä samanaikaisesti 25 — 30 autoa. Hankinnat on rahoitettu [- -] kautta.

163. Lehtisen Linjan virastolle antaman kirjallisen selvityksen (KKV:n asiakirjatodiste 5) mukaan yhtiöllä on ollut vuonna 2013 työsuhteessa 26 kuljettajaa ja vuonna 2014 työsuhteessa yhdeksän kuljettajaa. Vuonna 2014 yhtiön kuljettajia on käytetty noin [- -] henkilötyövuoden verran TLO:n nimissä tuotetun joukkoliikenteen liikennöimiseen (KKV:n asiakirjatodiste 2). JL on kertonut viraston kuullessa häntä puhelimitse (KKV:n asiakirjatodiste 6), että Lehtisen Linja on vuokrannut tarvittaessa henkilöstöä henkilöstönvuokraus- ja taksitoimintaa harjoittaneelta Lehma Oy:ltä.

164. Lehtisen Linjalla on ollut tarjouskilpailun 3/2013 ajankohtana omistuksessaan joukkoliikenteen harjoittamiseen soveltuva varikko Turussa osoitteessa Paattistentie 1041 (KKV:n asiakirjatodiste 8). Varikolla on ollut korjaamo, tankkauspiste ja pesupaikka. Varikon enimmäiskapasiteetti on ollut [- -] linja-autoa. Lehtisen Linjan mukaan varikon kapasiteettia [- -]. Edellä todettujen Traficomin rekisteritietojen epäselvyyksien vuoksi kyseisen asiakirjan perusteella ei ole mahdollista varmuudella todeta varikolla Fölin tarjouskilpailun 3/2013 ajankohtana olleen kaluston määrää.

165. JL on kertonut viraston kuullessa häntä puhelimitse vuonna 2019 (KKV:n asiakirjatodiste 6), että ennen Lehtisen Linjan liiketoimintakauppaa syksyllä 2014 yhtiö oli osallistunut Turun seudun joukkoliikenteen tarjouskilpailuihin sekä itsenäisesti että osana erilaisia yhteenliittymiä. JL:n mukaan yhtiö oli kyennyt osallistumaan itsenäisesti tarjouskilpailuihin, joiden kalustovaatimus oli ollut enintään 15 linja-autoa. Rahoituksen järjestäminen ei ollut tuottanut ongelmia yhtiölle, mutta enemmän kuin 15 linja-autoa edellyttäneet tarjouskilpailut olivat olleet yhtiölle liian suuria siksi, että JL oli hoitanut yhtiön liiketoimintaa käytännössä yksin. Suuremman kokoluokan toiminnan harjoittaminen ei olisi ollut mahdollista ilman apua. Lisäksi Turun paikallisliikenteen kohteet olivat sijainneet kaukana yhtiön Paattistentien varikosta, minkä vuoksi siirtoajojen pituuteen liittyneet kustannukset olivat hankaloittaneet kilpailukykyisten tarjousten jättämistä.

166. Lehtisen Linjan virastolle antaman kirjallisen selvityksen (KKV:n asiakirjatodiste 5) mukaan Lehtisen Linja on ottanut huomioon arvioidessaan edellytyksiä osallistua tarjouskilpailuihin kalustovaatimukset ja siirtymäajojen pituuden. Lehtisen Linjan mukaan varikkojen ja rahoituksen saatavuus eivät ole olleet määrääviä asioita tarjouskilpailuihin osallistumista harkittaessa, koska varikkoja on ollut saatavilla tarvittaessa ja leasing-rahoitus on ollut myös vaihtoehtona. Yhtiö oli pidättäytynyt jättämästä itsenäistä tarjousta tarjouskilpailussa 3/2013 [- -] ja liiketoiminnan myynnin suunnittelun vuoksi.

5.3.6 Linjaliikenne Muurinen Oy:tä koskevasta näytöstä

167. Linjaliikenne Muurisen virastolle antaman selvityksen (KKV:n asiakirjatodiste 9) mukaan yhtiön liiketoiminta on muodostunut vuosina 2013 — 2016 itsenäisenä liiketoimintana harjoitetusta tilausajojen liikennöinnistä, koululaiskuljetuksista ja Fölin joukkoliikenteen liikennöinnistä yhteistyössä TLO:n ja LSL:n muiden osakasyhtiöiden kanssa. Linjaliikenne Muurinen on tehnyt TLO:n kanssa 24.5.2014 päivätyn alihankintasopimuksen sekä 12.6.2014 päivätyn sopimuksen henkilöstöpalvelujen käytöstä (KKV:n asiakirjatodiste 2). Yhtiön antaman selvityksen mukaan LSL:n kanssa on tehty alihankinnasta suullinen sopimus (KKV:n asiakirjatodiste 9). Yhtiö ei ole osallistunut itsenäisesti joukkoliikenteen tarjouskilpailuihin eikä sillä ole ollut omia joukkoliikenteen liikennöintisopimuksia nyt käsillä olevien tarjouskilpailujen aikaan.

168. Linjaliikenne Muurisen tilinpäätöstietojen mukaan yhtiön liikevaihto vuosina 2013 — 2016 on ollut 5,7 — 7 miljoonaa euroa. Tilausajoliiketoiminnan osuus yhtiön liikevaihdosta on ollut noin [- -] prosenttia (KKV:n asiakirjatodiste 11). Vuonna 2013 yhtiön tilikauden liikevoitto on ollut noin 12 prosenttia ja tilikauden voitto noin kahdeksan prosenttia, vuonna 2014 sekä tilikauden liikevoitto että tilikauden voitto ovat olleet noin kaksi prosenttia sekä vuonna 2016 yhtiö on tuottanut liiketappiota noin 25.963 euroa, mutta tilikauden voitto on ollut noin kaksi prosenttia. Yhtiön omavaraisuusaste on ollut mainittuina ajankohtina hyvä ja current ratio heikko. Yhtiön oman pääoman määrä taseissa 31.12.2013, 31.12.2014 ja 31.12.2016 on ollut noin miljoona euroa.

169. Linjaliikenne Muurisen virastolle toimittamien kalustoluetteloiden (KKV:n asiakirjatodiste 10) ja Traficomin rekisteristä ilmenevien ajoneuvotietojen (KKV:n asiakirjatodiste 164) mukaan Linjaliikenne Muurisella on ollut Fölin tarjouskilpailun 3/2013 ajankohtana käytössään 12 tarjouskilpailun vaatimukset täyttänyttä linja-autoa, joista yhtä on sittemmin käytetty kohteen 3 liikennöintiin (KKV:n asiakirjatodiste 120). Yhtiö on vastauksessaan markkinaoikeudelle ilmoittanut kyseisten ajoneuvojen pääosin olleen käyttötarkoitukseltaan sidottuja yhtiön muihin ajoihin sekä tarjousten jättämiselle asetettuna määräpäivänä että liikennöinnin alkaessa.

170. Linjaliikenne Muurisen virastolle toimittamien kalustoluetteloiden (KKV:n asiakirjatodiste 10) ja Traficomin rekisteristä ilmenevien ajoneuvotietojen (KKV:n asiakirjatodiste 164) mukaan Linjaliikenne Muurisella on ollut käytössään Fölin tarjouskilpailun 1/2014 kohteen liikennöinnin alkaessa yhdeksän käytettyä M- tai T-tyypin linja-autoa. Tilaajalle toimitetun TLO:n kalustoluettelon (KKV:n asiakirjatodiste 72) mukaan tarjouskilpailun 1/2014 siirtymäkaudella käytetyistä pienlinja-autoista yksi on ollut Linjaliikenne Muurisen omistama, 2.6.2014 hankittu tilausajoliikenteeseen soveltuva linja-auto. Edellä mainitun selvityksen (KKV:n asiakirjatodiste 10 ja 164) mukaan Linjaliikenne Muurisella on ollut tämän lisäksi kuusi muuta siirtymäkaudelle soveltunutta pienlinja-autoa, joista neljä on hankittu 2.6.2014. Yhtiö on rahoittanut hankinnat [- -].

171. Linjaliikenne Muurisen virastolle toimittamien kalustoluetteloiden (KKV:n asiakirjatodiste 10) ja Traficomin rekisteristä ilmenevien ajoneuvotietojen (KKV:n asiakirjatodiste 164) mukaan Linjaliikenne Muurisella on ollut käytössään Fölin tarjouskilpailun 2/2016 ajankohtana 13 vähintään ympäristönormin Euro 3 täyttänyttä T-tyypin linjaautoa. Kahta yhtiön omistamaa linja-autoa on sittemmin käytetty tarjouskilpailun 2/2016 linjojen liikennöintiin (KKV:n asiakirjatodiste 37). Yhtiö on vastauksessaan markkinaoikeudelle ilmoittanut sen käytössä olleiden ajoneuvojen olleen käyttötarkoitukseltaan sidottuja yhtiön muihin ajoihin sekä tarjousten jättämiselle asetettuna määräpäivänä että liikennöinnin alkaessa.

172. Edelleen Linjaliikenne Muurisen virastolle toimittamista kalustoluetteloista ja Traficomin rekisteristä ilmenee, että Linjaliikenne Muurinen on tehnyt joitakin joukko- ja tilausajoliikenteen kalustohankintoja vuosittain. Uusia joukkoliikenteen linja-autoja yhtiö ei ollut juurikaan hankkinut. Yhtiö on rahoittanut vuosina 2010 — 2019 kalustohankintoja muun ohella [- -]. Esitetyn selvityksen mukaan rahoitettava osa on ollut yleensä [- -] prosenttia ja marginaali on ollut [- -] (KKV:n asiakirjatodiste 39 ja 49). Linjaliikenne Muurisen virastolle vuonna 2018 antaman selvityksen (KKV:n asiakirjatodiste 9) mukaan yhtiön [- -].

173. Edelleen Linjaliikenne Muurisen virastolle toimittamista kalustoluetteloista ja Traficomin rekisteristä ilmenee, että Linjaliikenne Muurinen ei ole hankkinut vuonna 2013 lainkaan joukkoliikenteen linja-autoja. Vuonna 2014 ennen tarjouskilpailun 3/2013 liikennöinnin aloitusajankohtaa yhtiö on hankkinut kaksi käytettyä joukkoliikenteen linja-autoa. Vuosina 2016 ja 2017 yhtiö on hankkinut yhteensä kahdeksan käytettyä joukkoliikenteen autoa sekä kolme uutta ja kaksi käytettyä tilausajoliikenteen linja-autoa, jotka on rahoitettu [- -].

174. Linjaliikenne Muurisen virastolle antaman selvityksen (KKV:n asiakirjatodiste 21) mukaan yhtiöllä on ollut vuonna 2013 työsuhteessa [- -] kuljettajaa, vuonna 2014 työsuhteessa [- -] kuljettajaa ja vuonna 2016 työsuhteessa [- -] kuljettajaa. Vuonna 2014 yhtiön kuljettajia on käytetty noin [- -] henkilötyövuoden verran TLO:n nimissä tuotetun joukkoliikenteen liikennöimiseen ja vuonna 2016 vastaava luku on ollut noin [- -] henkilötyövuotta (KKV:n asiakirjatodiste 2).

175. Linjaliikenne Muurisella on ollut käsillä olevien tarjouskilpailujen aikaan käytössään yhtiön vuokraamat varikkotilat Turussa osoitteessa Autokatu 11 (KKV:n asiakirjatodiste 157). Varikolla on ollut korjaamo-, huolto- ja pesutilat. Varikon enimmäiskapasiteetti on ollut [- -] linja-autoa. Linjaliikenne Muurisen esittämän mukaan varikkoa [- -]. Yhtiö on tuottanut jatkuvasti TLO:lle ja satunnaisesti LSL:lle varikkopalveluja (KKV:n asiakirjatodiste 39).

176. Linjaliikenne Muurisen virastolle toimittamien kalustoluetteloiden ja Traficomin rekisteristä ilmenevien tietojen mukaan Linjaliikenne Muurisen varikon kapasiteetista on ollut tarjouskilpailujen 3/2013 ja 1/2014 ajankohtana käytössä noin puolet ja tarjouskilpailun 2/2016 ajankohtana noin 70 prosenttia.

177. Linjaliikenne Muurinen on virastolle antamassaan selvityksessä (KKV:n asiakirjatodiste 9) todennut, että [- -]. Yhtiön esittämän selvityksen mukaan se on ottanut huomioon arvioidessaan edellytyksiä osallistua tarjouskilpailuun rahoituksen saamisen ja hinnan sekä varikon sijainnin. Yhtiö on osallistunut yleensä 1 — 3 linja-auton kohteisiin. Yhtiö ei ollut osallistunut tarjouskilpailuun 3/2013, koska sen varikon sijainti oli ollut huono (KKV:n asiakirjatodiste 9 ja 39), eikä tarjouskilpailuun 2/2016, koska kohde oli ollut liian suuri yhtiölle (KKV:n asiakirjatodiste 9).

178. PM on viraston kuulemisessa 24.5.2016 (KKV:n asiakirjatodiste 129) esittänyt, että periaatteessa Linjaliikenne Muurinen olisi pystynyt itsekin tarjoamaan tarjouskilpailuissa, mutta TLO:n perinteet olivat ohjanneet yhtiöt osallistumaan tarjouskilpailuihin yhdessä TLO:n tarjouksella.

179. PM on markkinaoikeudessa kuultaessa kertonut, että Linjaliikenne Muurisessa oli harkittu osallistumista nyt käsillä oleviin tarjouskilpailuihin, mutta todettu, ettei yhtiöllä ollut osallistumisen mahdollisuuksia. PM:n mukaan yhtiöllä ei ollut tarvittavia resursseja eikä mahdollisuutta tehdä vaadittuja investointeja. Lisäksi yhtiöllä ei ollut sellaista liikennettä, johon kilpailutusten kohteena olleen liikenteen olisi voinut yhdistää. Tarjoaminen noin 10 — 15 auton tarjouskilpailuihin olisi edellyttänyt, että liikenteenharjoittajalla olisi ollut vähintään 50 — 60 autoa. Yhteisvastuullisia sopimuksia ja yhteisyritykselle tuotettua liikennöintiä ei voitu ottaa huomioon, koska kyse ei ollut yhtiön omista sopimuksista, joiden pysyvyyteen olisi voinut liikennöinnin optimoinnin osalta luottaa.

5.3.7 Linjaliikenne Nyholm Oy:tä koskevasta näytöstä

181. Linjaliikenne Nyholmin virastolle antaman selvityksen (KKV:n asiakirjatodiste 14) mukaan yhtiön liiketoiminta on koostunut vuosina 2013 — 2016 itsenäisenä liiketoimintana harjoitetusta tilausajojen liikennöinnistä ja Fölin joukkoliikenteen liikennöinnistä yhteistyössä TLO:n ja LSL:n muiden osakasyhtiöiden kanssa. Linjaliikenne Nyholm on tehnyt TLO:n kanssa 24.5.2014 päivätyn alihankintasopimuksen sekä 12.6.2014 päivätyn sopimuksen henkilöstöpalvelujen käytöstä (KKV:n asiakirjatodiste 2). LSL:n kanssa ei ollut tehty vastaavia sopimuksia. Linjaliikenne Nyholm ei ole osallistunut itsenäisesti joukkoliikenteen tarjouskilpailuihin eikä sillä ole ollut omia joukkoliikenteen liikennöintisopimuksia nyt käsillä olevien tarjouskilpailujen aikaan.

183. Linjaliikenne Nyholmin virastolle toimittamien kalustoluetteloiden (KKV:n asiakirjatodiste 16) ja Traficomin rekisteristä ilmenevien ajoneuvotietojen (KKV:n asiakirjatodiste 165) mukaan Linjaliikenne Nyholmilla on ollut Fölin tarjouskilpailun 3/2013 ajankohtana kahdeksan tarjouskilpailun vaatimukset täyttänyttä joukkoliikenteen linja-autoa, joista yhtä on sittemmin käytetty kohteen 1 liikennöintiin ja yhtä kohteen 2 liikennöintiin (KKV:n asiakirjatodiste 33 ja 119). Yhtiö on vastauksessaan markkinaoikeudelle ilmoittanut kyseisten ajoneuvojen olleen pääosin käyttötarkoitukseltaan sidottuja yhtiön muihin ajoihin sekä tarjousten jättämiselle asetettuna määräpäivänä että liikennöinnin alkaessa.

184. Linjaliikenne Nyholmin virastolle toimittamien kalustoluetteloiden (KKV:n asiakirjatodiste 16) ja Traficomin rekisteristä ilmenevien ajoneuvotietojen (KKV:n asiakirjatodiste 165) mukaan Linjaliikenne Nyholmilla on ollut käytössään Fölin tarjouskilpailun 2/2016 ajankohtana 14 vähintään ympäristönormin Euro 3 täyttänyttä T-tyypin linja-autoa. Kahta yhtiön omistamaa linja-autoa on sittemmin käytetty tarjouskilpailun 2/2016 liikennöintiin (KKV:n asiakirjatodiste 37). Yhtiö on vastauksessaan markkinaoikeudelle ilmoittanut sen käytössä olleiden ajoneuvojen olleen käyttötarkoitukseltaan sidottuja yhtiön muihin ajoihin sekä tarjousten jättämiselle asetettuna määräpäivänä että liikennöinnin alkaessa.

185. Edelleen Linjaliikenne Nyholmin virastolle toimittamista kalustoluetteloista (KKV:n asiakirjatodiste 16 ja 38) ja Traficomin rekisteristä ilmenee, että Linjaliikenne Nyholm on tehnyt tavanomaisesti joitakin kalustohankintoja vuosittain. Uusia joukkoliikenteen linja-autoja yhtiö ei ollut juurikaan hankkinut. Vuonna 2016 yhtiö on uusinut kalustoaan huomattavan määrän, kun varikolla oli tuhoutunut tulipalon seurauksena 19 linja-autoa, joista 12 oli ollut joukkoliikenteen autoja. Pois lukien tulipalon johdosta tehdyt kalustohankinnat, jotka on rahoitettu vakuutuskorvauksilla, yhtiö on rahoittanut kalustohankintoja sekä [- -] että [- -].

186. Linjaliikenne Nyholmin virastolle antaman selvityksen (KKV:n asiakirjatodiste 14) mukaan tyypillisesti kalustoa oli ostettu tarpeen mukaan liikenteen kasvaessa tai kaluston korvaustarkoituksessa. Yhtiön mukaan se oli halunnut toimia hallittavissa olevalla riskitasolla ja tyypillisesti yhtiöllä oli ollut resursseja hankkia yksi linja-auto kerrallaan.

187. Edelleen Linjaliikenne Nyholmin virastolle antaman selvityksen (KKV:n asiakirjatodiste 14) mukaan yhtiöllä on ollut vuonna 2013 työsuhteessa 28 kuljettajaa, vuonna 2014 työsuhteessa 32 kuljettajaa, vuonna 2016 työsuhteessa 33 kuljettajaa ja vuonna 2017 työsuhteessa 35 kuljettajaa. Yhtiön mukaan se on lisäksi vuokrannut henkilöstöä [- -] vuosina 2010 — 2018. Yhtiön selvityksen mukaan se on antanut [- -]. Vuonna 2014 Linjaliikenne Nyholmin kuljettajia on käytetty noin [- -] henkilötyövuoden verran TLO:n nimissä tuotetun joukkoliikenteen liikennöimiseen ja vuonna 2016 vastaava luku on ollut noin [ - -] henkilötyövuotta (KKV:n asiakirjatodiste 2).

188. Linjaliikenne Nyholmilla on ollut tarjouskilpailujen aikaan käytössään yhtiön vuokraamat varikkotilat Turussa osoitteessa Verstaskatu 6 (KKV:n asiakirjatodiste 14 ja 158). Yhtiön virastolle antaman selvityksen mukaan varikon ovat omistaneet samat henkilöt kuin Linjaliikenne Nyholmin. Varikolla on ollut autojen pesu- ja korjaustilat. Varikon enimmäiskapasiteetti on ollut [- -] linja-autoa. Yhtiön mukaan varikon sijainti oli ollut optimaalinen sen hetkisen liiketoiminnan harjoittamiseen eikä yhtiö ollut harkinnut toiminnan ja varikon laajentamista. Varikon [- -]. Yhtiö on tuottanut myös TLO:lle varikkopalveluja, joihin on muun ohella sisältynyt säilytys, siivous, huolto ja pesu.

189. Linjaliikenne Nyholmin virastolle toimittamien kalustoluetteloiden ja Traficomin rekisteristä ilmenevien tietojen mukaan Linjaliikenne Nyholmin varikko on ollut sen edellä ilmoittamaan kapasiteettiin nähden täynnä tai lähes täynnä sekä tarjouskilpailun 3/2013 että tarjouskilpailun 2/2016 ajankohtana. Lisäksi varikolla on ainakin vuosina 2016 ja 2017 säilytetty ja huollettu TLO:n ja LSL:n nimissä hankittuja linja-autoja.

190. Linjaliikenne Nyholm on virastolle antamassaan selvityksessä (KKV:n asiakirjatodiste 14) vuonna 2018 esittänyt, että yhtiö oli osallistunut vain [- -] linja-auton tilausajoliikenteen tarjouskilpailuihin eikä lainkaan paikallisliikenteen kohteisiin, koska ne [- -].

191. TT:n markkinaoikeudessa kertoman mukaan Linjaliikenne Nyholm ei ollut harkinnut osallistumista tarjouskilpailuihin 3/2013 ja 2/2016. TT:n mukaan yhtiöllä ei ollut riittäviä resursseja itsenäiseen osallistumiseen. Yhtiön varikolla ei ollut tilaa uudelle kalustolle, eikä varikkoa ollut mahdollista laajentaa. Yhtiöllä ei myöskään ollut sellaista liikennettä, joihin tuolloin kilpailutettu liikenne olisi ollut yhdistettävissä.

5.3.8 Savonlinja Oy:tä koskevasta näytöstä

192. Savonlinjan virastolle antaman selvityksen (KKV:n asiakirjatodiste 17) mukaan yhtiö on valtakunnallisesti toimiva linja-autoliikenneyhtiö, jonka päätoimialana Turun alueella on ollut vuosina 2013 ja 2014 Turun sisäisen paikallisliikenteen liikennöiminen. Paikallisliikenteen osuus Savonlinjan Turun alueen liiketoiminnasta on ollut noin 92 prosenttia ja yhtiön markkinaosuus tästä liikenteestä on ollut 30 — 40 prosenttia. Tilausajoliikenteen osuus Savonlinjan liiketoiminnassa on ollut mainittuna ajankohtana vähäinen. Lisäksi Savonlinja on liikennöinyt seutuliikennettä yhteistyössä TLO:n muiden osakasyhtiöiden kanssa. Savonlinja on tehnyt TLO:n kanssa 27.5.2014 päivätyn alihankintasopimuksen sekä 12.12.2014 päivätyn sopimuksen henkilöstöpalvelujen käytöstä (KKV:n asiakirjatodiste 2).

193. Savonlinjan mukaan se on pyrkinyt laajentamaan toimintaansa Turun seudulla osallistumalla tarjouskilpailuihin (KKV:n asiakirjatodiste 17 ja Savonlinjan asiakirjatodiste 74). Yhtiö on jättänyt itsenäisen tarjouksen jokaisessa Turun paikallisliikenteen tarjouskilpailussa vuosina 1999 — 2019 (KKV:n asiakirjatodiste 19). Lisäksi yhtiö on jättänyt kolme itsenäistä tarjousta tilaajan seutuliikennettä koskevissa tarjouskilpailuissa vuosina 2018 ja 2019 (Savonlinjan asiakirjatodiste 74). Savonlinjalla on ollut myös omia joukkoliikenteen liikennöintisopimuksia Fölin tarjouskilpailun 3/2013 aikaan (KKV:n asiakirjatodiste 17).

194. Savonlinjan tilinpäätöstietojen mukaan yhtiön liikevaihto vuonna 2013 päättyneellä tilikaudella on ollut noin 29 miljoonaa euroa, josta Turun alueen osuus on yhtiön virastolle antaman selvityksen (KKV:n asiakirjatodiste 20) mukaan ollut noin 15 miljoonaa euroa. Paikallisliikenteen osuus Turun alueen liikevaihdosta on ollut noin 13 miljoonaa euroa ja TLO:lle tuotettujen palveluiden osuus noin 1,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 päättyneellä tilikaudella yhtiö on tehnyt liiketappiota noin 70.000 euroa, mutta tilikauden voitto on ollut noin 500.000 euroa. Yhtiön omavaraisuusaste on ollut erinomainen ja current ratio tyydyttävä. Yhtiön oman pääoman määrä taseessa 31.12.2013 on ollut noin 22 miljoonaa euroa.

195. Savonlinjan virastolle antaman selvityksen (KKV:n asiakirjatodiste 17) mukaan yhtiön taloudellinen tilanne on ollut suhteellisen vakaa vuosina 2010 — 2018, mutta vuonna 2012 tehdyt suuret investoinnit kalustoon ja kiristynyt kilpailutilanne olivat heikentäneet yhtiön kannattavuutta sekä hankaloittaneet rahoituksen saamista vuoden 2012 jälkeen. Yhtiön mukaan muilla paikkakunnilla harjoitetun pikavuoroliiketoiminnan tappiollisuus oli vaikuttanut haitallisesti myös Turun alueen toimintaan.

196. Savonlinjan virastolle toimittamien kalustoluetteloiden (KKV:n asiakirjatodiste 17) mukaan yhtiöllä on ollut tarjouskilpailun 3/2013 ajankohtana yli 80 joukkoliikenteen linja-autoa. Yhtiön johdon katselmuksen 29.4.2013 pöytäkirjassa (Savonlinjan asiakirjatodiste 75) todetun mukaan Savonlinjan kalusto on ollut uudehkoa, tarpeisiin sopivaa ja hyväkuntoista. Yhtiön virastolle antaman selvityksen (KKV:n asiakirjatodiste 43) mukaan sillä ei ole ollut kalustoluettelossaan ylimääräisiä linja-autoja, vaan kaikki kalusto on ollut kiinnitettynä voimassa oleviin liikennöintisopimuksiin, ja yhtiö on hankkinut tarpeen mukaan uusiin liikennöintikohteisiin tarvittavan kaluston.

197. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Savonlinja on tehnyt huomattavan määrän kalustoinvestointeja vuosina 2012 — 2014, yhteensä 46 uutta joukkoliikenteen linja-autoa. Savonlinja on rahoittanut kalustohankintoja muun ohella [- -] ja [- -] (KKV:n asiakirjatodiste 17, 19, 20 ja 43). [- -].

198. Savonlinjan virastolle antaman selvityksen (KKV:n asiakirjatodiste 17) mukaan sillä on ollut Turun alueella työsuhteessa vuosina 2012 — 2016 noin 170 kuljettajaa. Vuonna 2014 Savonlinjan kuljettajia on käytetty noin [- -] henkilötyövuoden verran TLO:n nimissä tuotetun joukkoliikenteen tuottamiseen (KKV:n asiakirjatodiste 2).

199. Savonlinja on omistanut lokakuuhun 2013 asti varikon Turussa osoitteessa Rieskalähteentie 80 (KKV:n asiakirjatodiste 17). Varikon enimmäiskapasiteetti on ollut noin 50 linja-autoa, minkä lisäksi varikolla on ollut sosiaali-, konttori- ja huoltotilat sekä pesulinja. Yhtiön mukaan varikon rajoitettu kapasiteetti oli heikentänyt tuolloin yhtiön mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin. Kesäkuussa 2013 yhtiö oli ostanut varikkokiinteistön Turusta osoitteessa Fiskarsinkatu 5. Varikon enimmäiskapasiteetti on ollut noin [- -] linja-autoa, minkä lisäksi varikolla on ollut sosiaali-, konttori- ja huoltotilat sekä pesulinja. Yhtiön mukaan uuden varikon hankinta oli ollut välttämätöntä yhtiön voitettua vuonna 2012 tarjouskilpailun. Lisäksi yhtiöllä on ollut vuosina 2014 — 2018 vuokrattuna yksi autopaikka Rymättylässä TLO:lle alihankintana tuotetun kohteen liikennöintiä varten.

200. Savonlinjan virastolle toimittamien kalustoluetteloiden (KKV:n asiakirjatodiste 17 ja 19) mukaan yhtiön uudella varikolla on ollut varikkokapasiteettia vapaana tarjouskilpailun 3/2013 edellyttämälle kalustolle. Yhtiö on myynyt [- -] myös TLO:lle.

201. Edelleen Savonlinjan virastolle antaman selvityksen (KKV:n asiakirjatodiste 17) mukaan yhtiön arvio tarjouskilpailuun osallistumisen edellytyksistä on perustunut kokonaistaloudelliseen analyysiin kohteen sopivuudesta yhtiön hoidettavaksi. Merkittävimpiä seikkoja arvioinnissa ovat olleet siirtokilometrit ja siirtymäajojen pituus varikolta, kalustovaatimukset suhteessa olemassa olevaan käytettyyn kalustoon, investointitarpeet uuteen kalustoon ja niiden rahoitus, varikon kapasiteetti sekä varikkoon kohdistuvat investoinnit. Yhtiön mukaan sen tarjouskilpailuihin osallistuminen on riippunut yhtiön sen hetkisestä tilanteesta ja sillä hetkellä ajettavan liikenteen määrästä. Yhtiö on selvittänyt ensin taloudelliset resurssit investoida kyseisen hankinnan kohteen edellyttämiin kalustohankintoihin ja varikon käytettävissä olevan kapasiteetin sekä kuljettajien saatavuuden. Jos edellä mainitut seikat ovat mahdollistaneet osallistumisen, yhtiö on tehnyt tarjouslaskennan.

202. Edelleen Savonlinjan virastolle antamien selvitysten (KKV:n asiakirjatodiste 17 ja 43 sekä Savonlinjan asiakirjatodiste 76) mukaan perusteena sille, ettei yhtiö ollut osallistunut tarjouskilpailuun 3/2013 oli ollut aikaisempien voitettujen kilpailutusten edellyttämät investoinnit ja niitä koskevista velvoitteista suoriutuminen.

5.3.9 Turun Citybus Oy:tä koskevasta näytöstä

204. Citybusin virastolle antaman selvityksen (KKV:n asiakirjatodiste 25) mukaan yhtiön liiketoiminta on muodostunut vuosina 2013 — 2016 itsenäisenä liiketoimintana harjoitetusta tilausajojen liikennöinnistä ja Fölin joukkoliikenteen liikennöinnistä yhteistyössä TLO:n ja LSL:n muiden osakasyhtiöiden kanssa. Citybus on tehnyt TLO:n kanssa 26.5.2014 päivätyn alihankintasopimuksen sekä 12.6.2014 päivätyn sopimuksen henkilöstöpalvelujen käytöstä (KKV:n asiakirjatodiste 2). Yhtiöllä ei ole ollut omia joukkoliikenteen liikennöintisopimuksia nyt käsillä olevien tarjouskilpailujen aikaan.

205. Citybusin tilinpäätöstietojen mukaan yhtiön liikevaihto vuosina 2013 — 2016 on ollut noin 4,7 — 5,4 miljoonaa euroa. Tilausajoliiketoiminnan osuus yhtiön liikevaihdosta on ollut noin [- -] prosenttia ja yhtiön yhteisyrityksille tuottamien palveluiden vastaava osuus on ollut noin [- -] prosenttia (KKV:n asiakirjatodiste 25). Yhtiön tilikauden liikevoitto on ollut vuonna 2013 päättyneellä tilikaudella noin 0,8 prosenttia ja tilikauden voitto noin 0,5 prosenttia sekä vuosina 2014 ja 2016 päättyneillä tilikausilla tilikauden liikevoitto ja tilikauden voitto ovat olleet noin 5 — 6 prosenttia. Yhtiön omavaraisuusaste on ollut mainittuina ajankohtina tyydyttävä tai hyvä ja current ratio heikko. Yhtiön oman pääoman määrä on ollut taseessa 31.12.2013 noin 460.000 euroa, taseessa 31.12.2014 noin 695.000 euroa ja taseessa 31.12.2016 noin 986.000 euroa.

206. Citybusin virastolle toimittamien kalustoluetteloiden (KKV:n asiakirjatodiste 12 ja 25) ja Traficomin rekisteristä ilmenevien ajoneuvotietojen (KKV:n asiakirjatodiste 166) mukaan Citybusilla on ollut käytössään Fölin tarjouskilpailun 3/2013 ajankohtana viisi tarjouskilpailun vaatimukset täyttänyttä joukkoliikenteen linja-autoa. Kahta Citybusin omistamaa linja-autoa on sittemmin käytetty kohteen 1 liikennöintiin (KKV:n asiakirjatodiste 118). Yhtiö on vastauksessaan markkinaoikeudelle ilmoittanut sen käytössä olleiden ajoneuvojen olleen käyttötarkoitukseltaan sidottuja yhtiön muihin ajoihin sekä tarjousten jättämiselle asetettuna määräpäivänä että liikennöinnin alkaessa.

207. Citybusin virastolle toimittamien kalustoluetteloiden (KKV:n asiakirjatodiste 12 ja 25) ja Traficomin rekisteristä ilmenevien ajoneuvotietojen (KKV:n asiakirjatodiste 166) mukaan Citybusilla on ollut käytössään Fölin tarjouskilpailun 1/2014 kohteen liikennöinnin alkaessa yhdeksän käytettyä M- tai T-tyypin linja-autoa. Tilaajalle toimitetun TLO:n kalustoluettelon (KKV:n asiakirjatodiste 72) mukaan tarjouskilpailun 1/2014 siirtymäkaudella käytetyistä pienlinja-autoista yksi on ollut Citybusin omistama linja-auto. Edellä mainitun selvityksen (KKV:n asiakirjatodiste 12, 25 ja 164) mukaan yhtiöllä on ollut näiden lisäksi kaksi siirtymäkaudelle soveltunutta pienlinja-autoa.

208. Citybusin virastolle toimittamien kalustoluetteloiden (KKV:n asiakirjatodiste 12 ja 25) ja Traficomin rekisteristä ilmenevien ajoneuvotietojen (KKV:n asiakirjatodiste 166) mukaan Citybusilla on ollut käytössään Fölin tarjouskilpailun 2/2016 ajankohtana 12 vähintään ympäristönormin Euro 3 täyttänyttä T-tyypin linja-autoa. Kahta yhtiön omistamaa linja-autoa on sittemmin käytetty tarjouskilpailun 2/2016 liikennöintiin (KKV:n asiakirjatodiste 37). Yhtiö on vastauksessaan markkinaoikeudelle ilmoittanut sen käytössä olleiden ajoneuvojen olleen käyttötarkoitukseltaan sidottuja yhtiön muihin ajoihin sekä tarjousten viimeisenä jättöpäivänä että liikennöinnin alkaessa.

209. Edelleen Citybusin virastolle toimittamista kalustoluetteloista (KKV:n asiakirjatodiste 12 ja 25) ja Traficomin rekisteristä ilmenee, että Citybus on tehnyt tavanomaisesti joitakin kalustohankintoja vuosittain. Uusia joukkoliikenteen linja-autoja yhtiö ei ollut juurikaan hankkinut. Yhtiö on hankkinut vuosina 2013 ja 2014 neljä käytettyä joukkoliikenteen linja-autoa sekä vuosina 2016 ja 2017 niin useita käytettyjä joukkoliikenteen linja-autoja kuin kolme käytettyä ja kaksi uutta tilausajoliikenteen linja-autoa. Yhtiö on rahoittanut vuosina 2010 — 2019 joukkoliikenteen kalustohankintoja sekä [- -] että [- -]. Esitetyn selvityksen mukaan [- -] (KKV:n asiakirjatodiste 12 ja 25).

210. Citybusin virastolle antaman selvityksen (KKV:n asiakirjatodiste 25) mukaan yhtiöllä on ollut vuonna 2013 työsuhteessa 51 kuljettajaa, vuonna 2014 työsuhteessa 57 kuljettajaa, vuonna 2016 työsuhteessa 69 kuljettajaa ja vuonna 2017 työsuhteessa 75 kuljettajaa. Vuonna 2014 yhtiön kuljettajia on käytetty noin [- -] henkilötyövuoden verran TLO:n nimissä tuotetun joukkoliikenteen tuottamiseen ja vuonna 2016 vastaava luku on ollut noin [- -] henkilötyövuotta (KKV:n asiakirjatodiste 2). Yhtiön virastolle antaman selvityksen (KKV:n asiakirjatodiste 25) mukaan yhtiön henkilökuntaa on [- -].

211. Citybusilla on ollut käsillä olevien tarjouskilpailujen aikaan käytössään yhtiön vuokraamat varikkotilat Turussa osoitteessa Ruissalontie 13 (KKV:n asiakirjatodiste 159). Varikon olivat omistaneet samat yksityishenkilöt kuin Citybusin. Varikolla on ollut huoltotilat ja pesuhalli. Varikon enimmäiskapasiteetti on ollut noin [- -] linja-autoa. Lisäksi yhtiö on vuokrannut Turun kaupungilta varikkotontin viereisen alueen henkilökunnan ja linja-autojen parkkipaikaksi. Yhtiön selvitysten (KKV:n asiakirjatodiste 25 ja 159) mukaan varikon [- -]. Yhtiö on tuottanut myös TLO:lle ja LSL:lle varikkopalveluja, joihin on sisältynyt ajoneuvojen säilytys ja huolto (KKV:n asiakirjatodiste 24 ja 25).

212. Citybusin virastolle antaman selvityksen (KKV:n asiakirjatodiste 24) mukaan yhtiö oli selvittänyt vapaita varikkotontteja Turussa sekä varikkorakennuksen rakennuskustannuksia. Yhtiön tekemien selvitysten mukaan kokonaisinvestointitarve olisi ollut noin [- -] miljoonaa euroa. Yhtiön mukaan uudet [- -].

213. Citybusin virastolle toimittamien kalustoluetteloiden ja Traficomin rekisteristä ilmenevien tietojen mukaan Citybusin varikon kapasiteetista on ollut tarjouskilpailujen 3/2013, 1/2014 ja 2/2016 ajankohtana käytössä noin 60 — 80 prosenttia.

214. Citybus on virastolle antamassaan selvityksessä (KKV:n asiakirjatodiste 25) vuonna 2018 kertonut, että yhtiö on arvioinut edellytyksiään osallistua tarjouskilpailuun operointialueen, tarjouskilpailun vaatimusten sekä koon mukaan. Osallistumiseen ovat vaikuttaneet varikon sijainti, vaadittava kaluston määrä ja laatuvaatimukset, jotka ovat vaikuttaneet muun ohella rahoituksen saamiseen. Yhtiön mukaan se on osallistunut harkintansa mukaan tarjouskilpailuihin, jotka ovat sijainneet sen operointialueella ja jotka ovat käsittäneet 1 — 3 linja-autoa. Tarjouskilpailut, joihin yhtiö oli osallistunut, olivat koskeneet pääasiallisesti tilausajoliikennettä. Yhtiön mukaan sillä ei ollut liiketoiminnallisia resursseja osallistua tarjouskilpailuihin 3/2013, 1/2014 ja 2/2016, koska kilpailutusten kohteet olivat olleet liian suuria eikä yhtiöllä ollut liikennöintiin sopivaa kalustoa valmiina (KKV:n asiakirjatodiste 24 ja 25).

215. TP:n markkinaoikeudessa kertoman mukaan Citybus oli arvioinut mahdollisuuksiaan osallistua itsenäisesti käsillä oleviin tarjouskilpailuihin, mutta todennut välittömästi, että yhtiöllä ei ollut sen heikon taloudellisen tilanteen takia edellytyksiä osallistua niihin ja tehdä tarvittavia investointeja.

5.4 Markkinaoikeuden arviointi

216. Kuten edellä selostetusta ilmenee, asiassa esitetty väitetyn potentiaalisen kilpailusuhteen olemassaoloa koskeva näyttö on muodostunut keskeisiltä osin käsillä olevia tarjouskilpailuja koskevasta näytöstä sekä osakasyhtiökohtaisesta näytöstä näiden yhtiöiden taloudellisesta tilanteesta, resursseista ja investointimahdollisuuksista, minkä lisäksi asiassa on esitetty näyttöä liikennöinnin toteuttamiseksi tarvittavien resurssien saatavuudesta. Edelleen asiassa on esitetty näyttöä osakasyhtiöiden subjektiivisista näkemyksistä kilpailun mahdollisuudesta.

217. Markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella nyt käsillä olevissa tarjouskilpailuissa on ollut kysymys joukkoliikenteen kilpailutuksista, joihin kaikkien tarjouskilpailuissa asetetut vähimmäisvaatimukset täyttävien liikenteenharjoittajien on ollut mahdollista osallistua.

218. Jalon Liikenne, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm ja Citybus ovat ensinnäkin esittäneet, että Fölin tarjouskilpailuissa 3/2013 ja 1/2014 asetetut tarjoajan rahoituksellista ja taloudellista asemaa koskevat vähimmäisvaatimukset ovat olleet niin epäselviä, ettei mainituilla yhtiöillä ole ollut niiden perusteella mahdollisuuksia varmistua soveltuvuudestaan osallistua kyseisiin tarjouskilpailuihin.

220. LSL, Jalon Liikenne, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm ja Citybus ovat lisäksi esittäneet, että asian arvioinnissa on otettava huomioon tarjouskilpailujen 3/2013 ja 1/2014 hetkellä markkinoilla vallinnut tilanne, jossa Turun seudullinen liikenne on avautunut ensimmäistä kertaa kilpailulle, sekä tilaajan toiminta kilpailutusten toteuttamiseksi ja tarjouspyyntöasiakirjoissa asetetut ehdot, jotka ovat yhtiöiden mukaan vaikuttaneet merkittävällä tavalla niiden liiketoiminnallisiin riskeihin ja siten niiden kykyyn tehdä tarjouksia.

221. Markkinaoikeus toteaa, että potentiaalisen kilpailusuhteen toteaminen edellyttää ainoastaan sen osoittamista, että elinharjoittajalla on ollut tosiasialliset ja konkreettiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun ja ottaa vastattavakseen sopimuksen kohteena olevasta liikennöinnistä. Yrityksen riskinotto- ja kantokyvyn tarkastelu on osa itsenäisen tarjoamisen mahdollisuuden arviointia. Liiketoimintariskien arvioinnissa on kuitenkin otettava huomioon, että kilpailunvastaista yhteistyötä ei voida oikeuttaa sen nojalla, että osapuolet ovat halunneet pienentää sellaista riskiä, joka on ominaista kyseiselle liiketoiminnalle.

222. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan tilaaja on asettanut käsillä olevien tarjouskilpailujen tarjouspyyntöasiakirjoissa useita sopimusehtoja, jotka tarjoajan on tullut hyväksyä tarjousta jättäessään. Näistä asiassa on nostettu esiin erityisesti optioita koskevat ehdot, tilaajan oikeudet tehdä muutoksia reitteihin ja aikatauluihin sopimuskauden aikana sekä tilaajalle maksettavaa vakuutta koskevat ehdot. Nämä sopimusehdot ovat olleet kyseiselle liiketoiminnalle ominaisia, ja niihin liittyneet riskit ovat kuuluneet nyt käsillä olevan liiketoiminnan luonteeseen.

224. Riskien arvioinnissa on muun ohella otettava huomioon myös se, että esitetyn selvitykseen mukaan asianosaiset osakasyhtiöt ovat toimineet markkinoilla useiden vuosikymmenten ajan ja liikennöineet muun ohella nyt käsillä olevien tarjouskilpailujen kohteena olevaa tai sen kaltaista liikennettä aiemmin sekä tuottaneet sittemmin kokonaisuudessaan nyt käsillä olevien tarjouskilpailujen liikennöinnin. Mainituilla yhtiöillä on siten ollut kyky tuottaa sitä liikennettä, mistä nyt käsillä olevissa tarjouskilpailuissa on ollut kysymys. Hankintamenettelyyn liittyvän kokemattomuuden ei myöskään voida katsoa vaikuttaneen yhtiöiden mahdollisuuksiin ottaa vastattavakseen hankintasopimuksen kohteena ollutta liikennöintiä.

225. Jalon Liikenne, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm ja Citybus ovat edelleen esittäneet, että linja-autojen käyttövoiman muuttuminen dieselistä sähköön sekä kalustosta saadut tarjousvertailun laatupisteet Fölin tarjouskilpailuissa 3/2013 ja 2/2016 olivat vaikuttaneet niiden kykyyn osallistua itsenäisesti näihin tarjouskilpailuihin.

226. Markkinaoikeus toteaa, että mainitulta osin on ensinnäkin huomattava, että kyseisten yhtiöiden kykyä osallistua tarjouskilpailuihin on tullut arvioida kussakin tarjouskilpailussa asetettuihin vähimmäisvaatimuksiin nähden sen mukaan, onko yhtiöillä ollut kyky täyttää kyseiset vaatimukset. Mainituissa tarjouskilpailuissa ei ollut edellytetty sähkökäyttöisten linja-autojen tarjoamista. Lisäksi tarjouskilpailun luonteeseen ja erityisesti laatuvertailuun sen osana kuuluu sinänsä se, että yksi tarjoajista voi saada kilpailuetua, mikäli sen on mahdollista täyttää asetetut laadun vertailuperusteet toisiin tarjoajiin verrattuna paremmin. Tämän ei ole kuitenkaan katsottava vaikuttavan viimeksi mainittujen tarjoajien mahdollisuuksiin osallistua kyseiseen tarjouskilpailuun.

227. Jalon Liikenne, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm ja Citybus ovat vielä esittäneet, ettei niillä ole ollut tosiasiallisia ja konkreettisia mahdollisuuksia saada käyttöönsä itsenäisen tarjouksen jättämiseksi tarvittavia resursseja.

229. Arvioitaessa osakasyhtiöiden mahdollisuuksia jättää itsenäinen tarjous merkityksellisenä ajankohtana voidaan lähtökohtaisesti ajatella pidettävän tarjousten jättämiselle asetettua määräaikaa. Julkisissa hankinnoissa tarjoajan ei ole kuitenkaan välttämätöntä yksilöidä resursseja täsmällisesti vielä tarjousta antaessaan vaan riittävää on, että resurssit ovat käytettävissä sopimuskauden alkaessa, kun liikennöinti aloitetaan. Kun potentiaalisen kilpailun olemassaolon toteaminen edellyttää ainoastaan sen osoittamista, että osakasyhtiöllä on ollut muun ohella taloudellisten ja liikennöinnin toteuttamiseksi tarvittavien muiden resurssien saatavuudesta esitetyn selvityksen perusteella tosiasialliset ja konkreettiset mahdollisuudet tavoitella kyseisiä sopimuksia, resurssien arvioinnissa on näin ollen olennaista tarkastella osakasyhtiön kykyä hankkia liikennöimiseen tarvittavat resurssit ennen liikennöinnin aloittamista.

230. Markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetyn selvityksen mukaan nyt käsillä olevissa tarjouskilpailuissa keskeisiä resursseja ovat olleet kalusto, varikko ja kuljettajat.

231. Tilaaja on asettanut käsillä olevien tarjouskilpailujen tarjouspyyntöasiakirjoissa vaatimukset liikennöinnissä käytettävän kaluston määrälle ja ominaisuuksille. Asianosaisten kesken on vailla erimielisyyttä, että liikennöitsijällä ei tavanomaisesti ole hallussaan sellaista kalustoa, joka olisi hankittu ilman sille kohdennettua käyttötarkoitusta. Tarjoajien ei kuitenkaan ole ollut välttämätöntä yksilöidä kalustoa antaessaan tarjousta käsillä olevissa tarjouskilpailuissa. Näin ollen riittävää on ollut, että asianosaisilla osakasyhtiöillä on ollut kyky hankkia vaatimukset täyttävä kalusto ennen liikennöinnin aloittamista.

232. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan toimitusajat tilatessa uusia ajoneuvoja ovat olleet noin [--] kuukautta. Niin ikään esitetyn selvityksen mukaan käytettyä kalustoa vapautuu markkinoille säännöllisesti.

233. Fölin tarjouskilpailussa 3/2013 kohteiden liikennöinti on alkanut noin kymmenen kuukauden kuluttua hankintapäätöksen tekemisestä.

234. Fölin tarjouskilpailussa 1/2014 kohteen liikennöinti on alkanut vain noin puolitoista kuukautta hankintapäätöksen tekemisestä. Tarjouspyyntöasiakirjoissa siirtymäkauden pituudeksi on kuitenkin asetettu kuusi kuukautta. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan siirtymäkaudella on voinut käyttää kalustovaatimuksissa edellytettyyn nähden vanhempaa ja/tai ominaisuuksiltaan poikkeavaa linja-autokalustoa, josta on tullut ilmoittaa tarjouksessa. Tilaaja on ollut valmis hyväksymään kohteen siirtymäkauden liikennöintiin, minkä tahansa kohteen liikennöintiin soveltuvan pienlinja-auton.

235. Fölin tarjouskilpailussa 2/2016 kohteen liikennöinti on alkanut noin vuosi hankintapäätöksen tekemisestä.

236. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan osakasyhtiöillä on ollut useita eri rahoitus- ja sopimusvaihtoehtoja kaluston hankkimiseksi. Liikenteenharjoittajan on ollut mahdollista hankkia tarvittava kalusto käteisostona, rahoituksen turvin joko niitä valmistavien yhtiöiden tarjoamilla rahoitussopimuksilla tai pankkien tarjoamalla lainarahoituksella. Liikenteenharjoittajat ovat lisäksi voineet muun ohella vuokrata linja-autoja niiden myyjiltä erityyppisillä leasing-sopimuksilla.

237. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Jalon Liikenteelle, Linjaliikenne Muuriselle, Linjaliikenne Nyholmille, Savonlinjalle ja Citybusille on myönnetty rahoitusta niiden tekemiin kalustohankintoihin. Rahoitusta on myönnetty muun ohella [- - ], jota mainitut yhtiöt ovat käyttäneet erityisesti uusien autojen rahoittamisessa. Lehtisen Linja on todennut, ettei rahoituksen saatavuus ole ollut yhtiön osalta määräävä asia tarjouskilpailuihin osallistumista harkittaessa. Yhtiö on esitetyn selvityksen mukaan tehnyt vuosittain kalustohankintoja, minkä lisäksi sen on ollut mahdollista hankkia kalustoa leasing-sopimuksella.

238. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan tilaaja ei ole määritellyt tarjouspyyntöasiakirjoissa liikennöintiin tarvittavien kuljettajien määrää. Tilaaja on sen sijaan määrittänyt kohteiden autokierrot, eli kunkin kohteen edellyttämälle linja-autolle suunnitellut aikataulut ja reitit, minkä lisäksi tilaaja on yksilöinyt tarjouspyyntöasiakirjoissa alustavat kohteen liikennöintimäärät ajosuoritteina, eli autopäivinä, linjakilometreinä ja -tunteina, joiden perusteella liikennöitsijä on voinut arvioida vaadittavien kuljettajien määrän.

239. TLO:n laskelmien mukaan Fölin tarjouskilpailussa 3/2013 liikennöintiin on tarvinnut [- -] kuljettajaa kohteessa 1, [- -] kuljettajaa kohteessa 2 ja [- -] kuljettajaa kohteessa 3 sekä Fölin tarjouskilpailussa 1/2014 [- -] kuljettajaa. LSL:n laskelmien mukaan Fölin tarjouskilpailussa 2/2016 liikennöintiin on tarvinnut noin [- -] kuljettajaa.

240. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Jalon Liikenteellä, Lehtisen Linjalla, Linjaliikenne Muurisella, Linjaliikenne Nyholmilla, Savonlinjalla ja Citybusilla on ollut tarjouskilpailujen liikennöinnin edellyttämä edellä mainittuihin laskelmiin perustuva määrä kuljettajia henkilöstössään tai vähintään mahdollisuus vuokrata henkilöstöä kolmannelta toimijalta. Mainitut yhtiöt olivat myös antaneet henkilökuntaa vuokralle yhteisyrityksille useiden henkilötyövuosien verran.

241. Edelleen asiassa esitetyn selvityksen mukaan tilaaja on noudattanut nyt kyseessä olevissa kilpailutuksissa niin sanottua Lonka-sopimusta. Sen mukaan tarjouskilpailun voittaneen liikenteenharjoittajan on tullut palkata tarvitsemansa uudet työntekijät tarjoamalla työtä ensisijaisesti tarjouskilpailun hävinneen liikenteenharjoittajan työntekijöille. Myös markkinaoikeudessa kuullut PM ja JT ovat kertoneet, että henkilökuntaa on voinut tarvittaessa saada Lonka-pankista.

243. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei nyt käsillä oleviin tarjouskilpailuihin sisältyneitä riskejä suhteutettuna asianosaisten osakasyhtiöiden liiketoimintaan voida pitää riskien tarkastelun näkökulmasta kyseiselle liiketoiminnalle siinä määrin poikkeuksellisena, etteivät mainitut osakasyhtiöt olisi kyenneet vastaamaan niistä itsenäisesti. Kun otetaan huomioon yhtiöiden oman pääoman määrästä saadun selvityksen ja rahoituksen saatavuudesta todetun myöskään tilaajalle asetettavien vakuuksien määrän ei ole katsottava voineen muodostua esteeksi yhtiöiden osallistumiselle itsenäisesti tarjouskilpailuun.

245. Markkinaoikeus katsoo lisäksi, että asiassa esitetty kuljettajien saatavuutta koskeva näyttö kokonaisuutena arvioiden osoittaa, että Jalon Liikenteellä. Lehtisen Linjalla, Linjaliikenne Muurisella, Linjaliikenne Nyholmilla, Savonlinjalla ja Citybusilla on ollut riittävä varmuus mahdollisuudesta saada tarvittava määrä kuljettajia hankittua liikennöinnin aloittamiseen mennessä Fölin tarjouskilpailussa 3/2013. Vastaavasti Jalon Liikenteellä. Linjaliikenne Muurisella ja Citybusilla on ollut riittävä varmuus mahdollisuudesta saada tarvittava määrä kuljettajia hankittua liikennöinnin aloittamiseen mennessä Fölin tarjouskilpailussa 1/2014. Edelleen Jalon Liikenteellä. Linjaliikenne Muurisella, Linjaliikenne Nyholmilla ja Citybusilla on ollut riittävä varmuus mahdollisuudesta saada tarvittava määrä kuljettajia hankittua liikennöinnin aloittamiseen mennessä Fölin tarjouskilpailussa 2/2016.

246. Markkinaoikeus katsoo vielä, että asiassa esitetty näyttö kokonaisuutena arvioiden osoittaa, että mikäli osakasyhtiöiden varikoilla ei ole ollut tarpeeksi kapasiteettia käsillä olevien tarjouskilpailujen liikennöinnin toteuttamisen edellyttämän lisäkaluston säilyttämiseen, on yhtiöillä ollut mahdollista joko investoida uuteen varikkoon, laajentaa käytössä olevaa varikkoa tai hankkia varikkopalveluita muilta toimijoilta. Asianosaisilla osakasyhtiöillä on siten katsottava olleen liikennöinnin edellyttämien varikkoresurssien osalta tosiasialliset ja konkreettiset mahdollisuudet kilpailla sopimuksista itsenäisesti.

247. Edellä lausuttu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että asianosaisilla osakasyhtiöillä on ollut kalusto-, kuljettaja- ja varikkoresurssien osalta tosiasialliset ja konkreettiset mahdollisuudet kilpailla mainituilta osin sopimuksista itsenäisesti.

248. Lisäksi Jalon Liikenne, Lehtisen Linja, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm ja Citybus ovat esittäneet, että siirtoajoihin liittyvät kustannukset olisivat olleet niin korkeita, etteivät yhtiöt olisi voineet jättää kilpailukykyisiä tarjouksia, ja olleet siten potentiaalisia kilpailijoita.

249. Markkinaoikeus toteaa, että mainituilta osin on ensinnäkin huomattava, että käsillä olevassa asiassa potentiaalisen kilpailusuhteen olemassaolon toteaminen ei edellytä, että yhtiön olisi jälkikäteisen arvioinnin perusteella todettu kyenneen voittamaan tarjouskilpailun. Lisäksi kilpailuun kyseessä olevalla toimialalla kuuluu se, että toinen toimija voi saada kilpailuetua hinnoittelussaan siitä, että sen varikko sijaitsee lähempänä liikennöitävää reittiä kuin kilpailijan, tai että liikennöitsijällä on muita kohteen liikennöintiin yhdistettäviä sopimuksia, jotka vähentävät siirtoajoista syntyviä kustannuksia. Ottaen huomion edellä todetun ja sen, että käsillä olevien tarjouskilpailujen kohteiden liikennöinti on kattanut laajan alueen Turun ja sen lähikuntien alueella ja että kaikkien yhtiöiden varikot ovat sijainneet Turun seudulla, siirtoajoista syntyvien kustannusten ei ole katsottava vaikuttaneen osakasyhtiöiden mahdollisuuksiin kilpailla kyseessä olevista hankintasopimuksista.

6. Sopimus, yhdenmukaistettu menettelytapa ja yhteenliittymän päätös

6.1 Arvioinnin lähtökohdat

256. Markkinaoikeus on edellä jaksossa 5 katsonut, että osakasyhtiöt ovat olleet potentiaalisia kilpailijoita seuraamusmaksuesityksen kohteina olevissa tarjouskilpailuissa. Näin ollen asiassa tulee seuraavaksi arvioitavaksi, ovatko Jalon Liikenne, Lehtisen Linja, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm, Savonlinja, Citybus ja TLO saavuttaneet yhteisymmärryksen tarjousyhteistyöstä Fölin tarjouskilpailuissa 3/2013 ja 1/2014 sekä Jalon Liikenne, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm ja Citybus Fölin tarjouskilpailussa 2/2016.

257. Kilpailulain 5 §:n 1 momentin mukaan sellaiset elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien päätökset sekä elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy, ovat kiellettyjä.

258. Kuten edellä perustelukappaleessa 34 on todettu, kilpailulain 5 §:n säännöstä on tulkittava yhdenmukaisesti SEUT 101 artiklan ja sitä koskevan Euroopan unionin tuomioistuinten oikeuskäytännön kanssa.

259. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on todettu, että SEUT 101 artikla kattaa yritysten yhteistoiminnan ja salaisen yhteistyön kaikki muodot, joilla pyritään tuottamaan niitä vaikutuksia, joita kyseisellä määräyksellä pyritään poistamaan, mukaan lukien yhteenliittymän kaltaisen ryhmärakenteen tai yhteisen elimen välityksellä harjoitetun yhteistoiminnan. Vaikka SEUT 101 artiklassa erotetaan yritysten yhdenmukaistettujen menettelytapojen käsite yritysten välisten sopimusten tai yritysten yhteenliittymien päätösten käsitteistä, tarkoituksena on, että kyseisen määräyksen kiellot kattaisivat yritysten markkinakäyttäytymisen yhteensovittamisen eri muodot (tuomio 11.9.2014, MasterCard ym. v. komissio, C-382/12 P, EU:C:2014:2201, 62 ja 63 kohta).

260. Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan jokaisen talouden toimijan on päätettävä itsenäisesti siitä toimintatavasta, jota se aikoo noudattaa yhteismarkkinoilla. Itsenäisyyden vaatimus on siis ehdottomasti esteenä sille, että tällaiset toimijat olisivat keskenään minkäänlaisessa suorassa tai epäsuorassa yhteydessä niin, että yhteydenpito voi joko vaikuttaa jonkin tosiasiallisen tai mahdollisen kilpailijan markkinakäyttäytymiseen tai paljastaa tällaiselle kilpailijalle sen, kuinka toimija itse on päättänyt käyttäytyä tai aikoo käyttäytyä markkinoilla, kun yhteydenpidon tarkoituksena tai vaikutuksena on sellaisten kilpailuolosuhteiden muodostuminen, jotka eivät vastaisi tavanomaisia olosuhteita kyseisillä markkinoilla (tuomio 21.1.2016, Eturas ym., C-74/14, EU:C:2016:42, 27 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

261. SEUT 101 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut käsitteet sopimus ja yhdenmukaistettu menettelytapa kattavat subjektiiviselta kannalta samankaltaisia yhteistyön muotoja, jotka eroavat toisistaan ainoastaan voimakkuudeltaan ja ilmenemismuodoiltaan. On siis riittävää, että näyttö seikoista, jotka merkitsevät jompaakumpaa näistä kyseisessä määräyksessä tarkoitetuista rikkomisen muodoista, on esitetty, jotta tuota määräystä voidaan joka tapauksessa soveltaa (tuomio 26.1.2017, Duravit ym. v. komissio, C-609/13 P, EU:C:2017:46, 68 kohta).

262. Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan SEUT 101 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sopimuksen olemassaolon edellytykseksi riittää se, että kyseiset yritykset ovat ilmaisseet yhteisen tahtonsa toimia markkinoilla määrätyllä tavalla. SEUT 101 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla yhdenmukaistetun menettelytavan käsitteellä tarkoitetaan yritysten välisen yhteensovittamisen muotoa, jolla tietoisesti korvataan kilpailun riskit käytännön yhteistyöllä ilman, että asiasta olisi tehty varsinaista sopimusta (tuomio 14.1.2021, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, C-450/19, EU:C:2021:10, 21 ja 22 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

263. Edelleen oikeuskäytännöstä käy ilmi, että sopimuksen olemassaolo perustuu vähintään kahden sopimuspuolen yhteisen tahdon ilmaisuun eikä merkitystä sellaisenaan ole sillä, missä muodossa tämä tahdonilmaisu ilmenee (tuomio 22.10.2015, AC-Treuhand v. komissio, C-194/14 P, EU:C:2015:717, 28 kohta).

264. Yhdenmukaistetun menettelytavan käsite edellyttää paitsi kyseisten yritysten välistä toiminnan yhdenmukaistamista myös tätä yhdenmukaistamista seuraavaa markkinakäyttäytymistä ja näiden kahden seikan välistä syy-yhteyttä (em. tuomio Eturas ym., C-74/14, 42 kohta).

265. Sen osoittamiseksi, että kyse on yhdenmukaistetusta menettelytavasta ei ole tarpeen osoittaa, että kyseiset yritykset ovat virallisesti sitoutuneet omaksumaan tietynlaisen käyttäytymisen tai että ne ovat vahvistaneet yhdessä tulevan markkinakäyttäytymisensä (em. tuomio Duravit ym. v. komissio, C-609/13 P, 135 kohta). Yhdenmukaistetun menettelytavan osalta pelkkä tietoisuus yhteisestä kilpailunvastaisesta menettelytavasta voi joissain olosuhteissa olla riittävä osoitus yhdenmukaistetun menettelytavan hiljaisesta hyväksymisestä (em. tuomio Eturas ym., C-74/14, 43 ja 44 kohta).

266. Yritys voi kumota olettaman osallistumisestaan yhdenmukaistettuun menettelytapaan osoittamalla, että se on julkisesti irtisanoutunut tästä menettelytavasta tai ilmoittanut siitä hallintoviranomaisille. Lisäksi unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan tapauksessa, jossa ei ole kysymys kollusiivisesta eli kilpailunvastaisesta kokouksesta, julkinen irtisanoutuminen tai ilmoittaminen hallintoviranomaisille eivät ole ainoita keinoja kumota yrityksen osallistumista kilpailusääntöjen rikkomiseen koskeva olettama, vaan sen kumoamiseksi voidaan esittää myös muita todisteita (em. tuomio Eturas ym., C-74/14, 46 kohta).

6.2 Esitetystä näytöstä

6.2.1 TLO:n osakassopimus

267. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan TLO:n osakkeenomistajat ovat allekirjoittaneet vuonna 1994 osakassopimuksen (KKV:n asiakirjatodiste 64), jonka mukaan TLO:n osakkeenomistajilla on ollut oikeus ja velvollisuus vastata yhtiön sopimuksessa tarkoitetusta liikennöinnistä osakelukunsa osoittamassa suhteessa sekä saada vastikkeena [- -] edellä mainitun liikenteen tuottamista tuloista sen jälkeen, kun niistä on vähennetty juoksevat kulut ja TLO:lle jäävä osuus. Sopimuksen mukaan TLO:n toiminta on kattanut yhtiön osakkeenomistajien kyseisellä hetkellä harjoittaman linjaliikenteen sekä säännölliset koululaiskuljetukset sopimuksessa mainituilla alueilla. Edelleen sopimuksen mukaan liikennesuoritteen suuruuden määräämisessä on noudatettu sopimuksen liitteen ”[- -] järjestelmä” mukaista laskentavakaavaa.

268. Edellä mainitusta osakassopimuksesta ilmenevästi sopimus on ollut voimassa toistaiseksi. Sopimus on ollut irtisanottavissa kahden vuoden irtisanomisajalla, kuitenkin aikaisintaan 31.12.2014. TLO:n osakkeenomistajat ovat sitoutuneet noudattamaan osakassopimusta yhden miljoonan markan suuruisen sopimussakon uhalla sekä olemaan luovuttamatta TLO:n osakkeita ilman, että myös luovutuksen saaja on sitoutunut osakassopimukseen. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että osakassopimusta olisi nimenomaisesti irtisanottu.

269. JJ, HL, PM, TP ja TT ovat markkinaoikeudessa kuultaessa kertoneet, että TLO:n osakassopimusta ei sovellettu enää nyt käsillä olevien Fölin tarjouskilpailujen 3/2013 ja 1/2014 ajankohtana. JT on puolestaan markkinaoikeudessa kuultaessa kertonut olleensa siinä käsityksessä, että osakassopimus oli velvoittanut Savonlinjaa hoitamaan TLO:n sille jakamaa liikennettä edelleen edellä mainittujen tarjouskilpailujen ajankohtana ja että sopimuksen kirjaukset muun ohella sopimussakosta olivat edelleen sitoneet Savonlinjaa vuoteen 2016 asti.

6.2.2 Tarjouskilpailuja koskeva päätöksenteko TLO:ssa

270. TLO:n vuosina 2013 ja 2014 voimassa olleen yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön osallistuminen tarjouskilpailuun on edellyttänyt, että asiasta on päätetty yhtiökokouksessa ja että osakkeenomistajat, joilla on vähintään kolme neljäsosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista, ovat kannattaneet päätöstä.

271. TLO:n varsinaisen yhtiökokouksen 11.4.2013 kokouspöytäkirjasta (KKV:n asiakirjatodiste 137) ilmenee, että TLO:n osakasyhtiöt ovat valtuuttaneet yksimielisesti yhtiön hallituksen päättämään TLO:n osallistumisesta Fölin tuleviin kilpailutuksiin. Kokouspöytäkirjaan on muun ohella sisältynyt merkintä, jonka mukaan ”Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on julkaissut suunnitelmapohjan seudun liikenteen kilpailutettavasta linjastosta ja aikataulusta. Suunnitelmaan pyydetään kuntien kommentit toukokuun loppuun mennessä. Esitys ei, lukuun ottamatta Littoisten suuntaa, oleellisesti poikkea nykyisestä tarjonnasta. [- -] Ensimmäisiä tarjouspyyntöasiakirjoja odotellaan alkusyksystä”. Yhtiökokouksessa ovat olleet paikalla kaikki asianosaisten osakasyhtiöiden edustajat sekä TLO:n liikennejohtaja HL.

272. TLO:n hallitus on sen kokouksista laadittujen kokouspöytäkirjojen mukaan käsitellyt TLO:n osallistumista Fölin tarjouskilpailuihin useissa kokouksissa ajanjaksolla 14.5.2013 — 5.8.2014 (KKV:n asiakirjatodiste 136, 138, 140 — 144, 147, 149 ja 150). Kokouksissa on ollut läsnä asianosaisten osakasyhtiöiden edustajat ja HL joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.

273. TLO:n virastolle antamien selvitysten (esim. KKV:n asiakirjatodiste 2 ja 128) mukaan pienempien kilpailutusten osalta HL on sekä valmistellut TLO:n tarjouksen että tehnyt päätöksen tarjouskilpailuun osallistumisesta. Suurempien kilpailutusten osalta HL on tehnyt yksin tai yhdessä TLO:n hallituksen puheenjohtaja TT:n (Linjaliikenne Nyholm) kanssa alustavan arvion TLO:n osallistumisen edellytyksistä, minkä jälkeen asiaan on tarpeen mukaan haettu vahvistusta JJ:ltä (Jalon Liikenne), PM:ltä (Linjaliikenne Muurinen) ja/tai TP:ltä (Citybus).

274. PM:n markkinaoikeudessa kertoman mukaan TLO:n tarjouskilpailuihin osallistumisesta oli keskusteltu yhtiön hallituksen kokouksissa lähinnä tarvittavan kaluston ja rahoituksen osalta, minkä jälkeen tarjous oli annettu HL:lle laskettavaksi ja jätettäväksi. HL:n työtehtäviin oli kuulunut osallistua TLO:n nimissä aggressiivisesti tarjouskilpailuihin. TLO:n hallitus ei ollut tehnyt yksittäisiä tarjouskilpailuja koskevia päätöksiä, vaan ainoastaan päätöksen osallistua kaikkiin kilpailutuksiin, jotka olivat kuuluneet TLO:n aiemmin liikennöimään liikennekenttään.

275. HL:n markkinaoikeudessa kertoman mukaan TLO:n hallituksen kokouksissa oli käsitelty yleisluontoisesti strategisia linjauksia tarjouskilpailuihin liittyen, mutta ei TLO:n tarjouksen yksityiskohtia, kuten hintoja. Syynä tähän oli ollut TLO:n hallituksen kokoonpano, johon myös JT (Savonlinja) oli kuulunut. Tarjouskilpailujen osalta oli toimittu siten, että HL oli ensin itsenäisesti tarkastellut tarjouskilpailuja, ollut sen jälkeen yhteydessä TT:hen (Linjaliikenne Nyholm) ja sitten asiasta on informoitu JJ:tä (Jalon Liikenne), PM:ää (Linjaliikenne Muurinen) ja TP:tä (Citybus).

277. JJ:n markkinaoikeudessa kertoman mukaan määräysvaltaa TLO:ssa vuosina 2013 ja 2014 olivat käyttäneet Jalon Liikenne, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm ja Citybus, joiden edustajat olivat keskustelleet TLO:n päätöksistä puhelimitse keskenään. Savonlinjalla ei ollut päätösvaltaa, tuskin puhevaltaa, TLO:ta koskevista päätöksistä, eikä yhtiölle ollut kerrottu TLO:n tarjouksista, tai niistä keskusteltu TLO:n yhtiökokouksissa tai hallituksen kokouksissa, koska Savonlinja oli koettu kilpailijaksi.

278. Asiassa esitetyn asiakirjatodistelun sekä markkinaoikeudessa JJ:n, PM:n, TP:n, JT:n ja TT:n kertoman mukaan TLO:n hallituksen kokouksessa ei ollut tehty päätöstä osallistua Fölin tarjouskilpailuun 3/2013. TLO:n tarjouksen kyseisessä tarjouskilpailussa olivat allekirjoittaneet TT ja JJ.

279. Fölin tarjouskilpailuun 1/2014 osallistumista oli käsitelty TLO:n hallituksen kokouksessa 7.5.2014. Kyseisen kokouksen kokouspöytäkirjaan (KKV:n asiakirjatodiste 138) on sisältynyt muun ohella Kaarinan kilpailukierrosta koskeva merkintä, jonka mukaan ”Kohteessa on sekä iso auto, että medium kokoista erityiskalustoa. JJ lupautui hoitamaan yhden erityisauton alihankintana. Asia hyväksyttiin. JJ ja HL valmistelevat tarjouksen”. Hallituksen kokouksessa ovat olleet läsnä kaikki asianosaisten yhtiöiden edustajat.

280. JT:n (Savonlinja) markkinaoikeudessa kertoman mukaan edellä mainitussa hallituksen kokouksessa ei ollut päätetty TLO:n tarjouskilpailuun osallistumisesta, vaan siitä, että JJ ja HL valmistelivat TLO:n tarjouksen mahdollista osallistumista varten. TLO:n tarjouksen kyseisessä tarjouskilpailussa oli allekirjoittanut hallituksen puheenjohtaja TT.

281. TT ja JJ ovat markkinaoikeudessa kuultuina kertoneet, että TLO:n päätöksenteko Fölin tarjouskilpailujen 3/2013 ja 1/2014 osalta oli tapahtunut siten, että TLO:n liikennejohtaja HL oli esittänyt asian yhtiön hallituksen puheenjohtaja TT:lle (Linjaliikenne Nyholm), minkä jälkeen JJ (Jalon Liikenne), PM (Linjaliikenne Muurinen), TP (Citybus) ja TT olivat jutelleet asiasta keskenään.

282. JT on kertonut markkinaoikeudessa kuultuna, ettei TLO:n osallistuminen Fölin tarjouskilpailuihin vuosina 2013 ja 2014 tullut hänelle yllätyksenä. Savonlinjalla ei kuitenkaan ollut tähän päätäntävaltaa, eikä se ollut estänyt Savonlinjaa osallistumasta itsenäisesti tarjouskilpailuihin.

283. Tarjouskilpailun 1/2014 kohteen liikennöinnin toteuttamisesta oli keskusteltu TLO:n hallituksen kokouksessa 2.7.2014. Kyseisestä kokouksesta laadittuun kokouspöytäkirjaan (KKV:n asiakirjatodiste 139) on sisältynyt muun ohella merkintä, jonka mukaan ”Sovittiin 1.8. alkavan Kaarinan sisäisen liikenteen ajovastuista varikoitten kesken. JJ hoitaa kaksi keskustan kutsuohjauslinjaa, toisen niistä erillisenä alihankintana. SA hoitaa Piikkiön kutsuohjausvuoron. PM hoitaa Toivonlinnan P2 vuoron ja Citybus Harvaluodon M1 vuoron”. Kaikki asianosaisten yhtiöiden edustajat ovat olleet läsnä kokouksessa.

6.2.3 Liikennöinnin ja tulojen jako TLO:ssa

286. Fölin tarjouskilpailun 1/2014 kohteiden liikennöintiin ovat osallistuneet esityksen kohteena olevista elinkeinonharjoittajista vain Jalon Liikenne, Linjaliikenne Muurinen ja Citybus. Esitetystä näytöstä ilmenee kuitenkin, että omistusosuuksiin perustuvan jakomallin mukaisesti TLO:n kyseisen sopimuksen kattama liikennöinti on kasvattanut myös muiden osakasyhtiöiden liikennöinnin määrää koko TLO:n liikennekenttä huomioon ottaen. Esimerkiksi jakoasiakirjasta koskien TLO:n liikennöintiä ajalla

1. — 31.8.2014 ilmenee liikennöidyt linjat, joihin on sisältynyt muun ohella tarjouskilpailun 1/2014 linjat, ja niitä koskenut laskutus sekä osakasyhtiökohtainen laskelma kullekin yhtiölle kuuluneesta osuudesta (KKV:n asiakirjatodiste 87).

287. TT:n markkinaoikeudessa kertoman mukaan edellä mainitun [- -]järjestelmän käyttö on aloitettu TLO:ssa 1990-luvulla, ja sitä on sovellettu TLO:n liikennöinnin ja tulojen jakamiseen myös vuosina 2013 ja 2014.

288. HL on markkinaoikeudessa kuultaessa kertonut asiakirjanäytön kanssa yhtenevästi, että yksittäisiä tarjouskilpailuja koskenutta liikennettä ei ollut jaettu omistusosuuksien suhteessa, mutta TLO:n koko Fölin liikennekentän osalta näin oli suurin piirtein tehty. HL oli ylläpitänyt TLO:n [- -]järjestelmää, jota oli päivitetty liikennöitävien kohteiden aikataulukausien mukaan noin puolivuosittain. [- -]järjestelmässä oli ollut kysymys työkalusta osakasyhtiöiden työsuoritteiden mittaamiseksi ja yhteismitallistamiseksi.

289. JT:n markkinaoikeudessa kertoman mukaan TLO:n [- -]järjestelmä oli alun perin laadittu seutuliikenteen liikennöinnin ja tulojen jakamista varten, mutta siihen oli myöhemmin sisällytetty sellaista liikennettä, jonka TLO oli voittanut tarjouskilpailuissa.

290. TLO:n hallituksen kokouksen 5.8.2014 kokouspöytäkirjaan (KKV:n asiakirjatodiste 136) on sisältynyt merkintä, jonka mukaan ”1.7. liikenteen järjestämistapa ja tuotantomalli muuttui suuressa osaa valtakuntaa. Niin myös TLO:n liikennekentässä. Todettiin, että tästä johtuen alkaneella tilikaudella kaikki liikennekorvaukset ja muut liikenteen tuotot ja kulut liikenteen toteuttamisesta tulevat menemään TLO:n taseen kautta. Näin ollen TLO:n päärooli clearing-yhtiönä muuttuu. Päätettiin että yhtiö maksaa suoritekorvauksina ulos [- -] % liikenteen tuottamasta liikevaihdosta”. Kokouspöytäkirjan mukaan kokouksessa ovat olleet läsnä kaikki asianosaisten osakasyhtiöiden edustajat ja TLO:n liikennejohtaja HL.

291. TLO:n virastolle antaman selvityksen perusteella (esim. KKV:n asiakirjatodiste 54) ja JT:n markkinaoikeudessa kertoman mukaan TLO:n koko liikennekentän liikennöinnin [- -] jako on perustunut suurin piirtein omistusosuuksien mukaiseen jakoon aina vuoteen 2016 asti.

292. JJ (Jalon Liikenne), PM (Linjaliikenne Muurinen), TP (Citybus) ja TT (Linjaliikenne Nyholm) ovat markkinaoikeudessa kuultaessa kertoneet, että TLO:n osakasyhtiöt eivät olleet tienneet ennalta mitä ja kuinka paljon liikennettä ne mahdollisesti tulisivat saamaan kilpailutetun kohteen liikennöinnistä. Yhtiöt olivat saaneet noin kuukausi ennen liikennöinnin aloittamista valmiit HL:n laatimat ajosarjat, joissa oli otettu huomioon kaikki TLO:n sen hetkinen liikenne mukaan lukien siirtymäajan sopimukset.

293. JT:n markkinaoikeudessa kertoman mukaan Savonlinja ei ollut ennalta tiennyt, mitä liikennöintiä se tulee saamaan, mikäli TLO voittaa tarjouskilpailun, mutta JT oli voinut päätellä saatuaan tiedon voitosta, että Savonlinjan oli ollut syytä varautua hoitamaan oman osuutensa verran lisää liikennöintiä. Savonlinjan ei ollut mahdollista irtautua TLO:n sille jakamasta omistusosuuden mukaisesta liikenteestä ensinnäkin, koska TLO:n liikennekenttään oli vielä tuolloin sisältynyt siirtymäajan liikennöintisopimuksia, jotka olivat olleet Savonlinjalle rahanarvoista omaisuutta, ja myös tämä liikenne olisi siirtynyt siinä vaiheessa muiden liikennöitsijöiden hoidettavaksi, ja toiseksi Savonlinjan käsityksen mukaan sille olisi tullut mahdollisesti suoritettavaksi sen irtaantuessa sopimuksesta siinä määrätty sopimussakko.

6.2.4 LSL:n osakassopimus

294. Asiassa on asianosaisten kesken vailla erimielisyyttä, että LSL:llä ei ole ollut voimassa olevaa osakassopimusta vuonna 2016.

295. Asiakirjatodistelusta ilmenee, että LSL:n hallitus on 19.4.2001 päivätyn osakassopimukseksi nimetyn kokouspöytäkirjan (KKV:n asiakirjatodiste 81) mukaan päättänyt muuttaa 19.4.2000 allekirjoitettua sopimusta suoritteiden ja [- -] jakamista koskevilta osin. Pöytäkirjan kohdassa 3 § on mainittu kunkin osakkaan suoritteiden ja [- -] jakamista koskeva prosentuaalinen osuus ja muun ohella todettu, että suoritteiden seurannassa käytetään [- -]reskontraa, jolla seurataan kilometrien, tuntien ja vuoropäivien kertymistä kunkin yhtiön kyseisessä kohdassa mainittujen prosenttiosuuksien mukaisiksi ja että LSL:n sopimusliikenteen laskutuksesta vähennetään ensin toimintaprosentti [- -] prosenttia sekä [- -]. Asiakirjassa olevan sopimuksen voimassaoloa koskevan merkinnän mukaan osakassopimus on ollut voimassa seitsemän vuotta ja sopimusta on ollut mahdollista jatkaa kolme vuotta tämän jälkeen.

296. Asiakirjatodistelusta ilmenee myös, että LSL:n hallitus on 11.2.2002 päivätyn osakassopimukseksi nimetyn kokouspöytäkirjan (KKV:n asiakirjatodiste 82) mukaan päättänyt korvata kyseisellä sopimuksella 19.4.2000 tehdyn osakassopimuksen. Pöytäkirjan mukaan sopimuksella on muutettu muun ohella suoritteiden ja [- -] jakoprosentteja sekä sopimuksen voimassaoloa, jota koskevan merkinnän mukaan sopimus on ollut voimassa 25.4.2007 saakka.

6.2.5 Tarjouskilpailuja koskeva päätöksenteko LSL:ssä

297. LSL on virastolle antamassaan selvityksessä (KKV:n asiakirjatodiste 36) esittänyt, että LSL:n hallitus on päättänyt yhtiön osallistumisesta tarjouskilpailuihin yleensä PM:n ehdotuksen pohjalta, minkä jälkeen PM ja TP olivat laatineet tarjouksen. Selvityksen mukaan hallitus on tehnyt päätöksen siitä, ketkä osallistuivat yhtiön voittaman liikenteen hoitamiseen ja millä tavoin.

298. Asiassa esitetyn asiakirjatodistelun perusteella LSL:ssä ei ole tehty kirjallista päätöstä osallistua Fölin tarjouskilpailuun 2/2016. LSL:n puolesta tarjouksen oli jättänyt TP ja tarjouskilpailun yhteyshenkilöksi oli ilmoitettu PM, joka oli myös allekirjoittanut hankintasopimuksen. LSL:n osakasyhtiöt olivat yhdessä tuottaneet kokonaisuudessaan tarjouskilpailussa voitetun kohteen liikennöinnin.

6.2.6 Liikennöinnin ja tulojen jako LSL:ssä

300. PM:n markkinaoikeudessa kertoman mukaan LSL:ssä on noudatettu omistusosuuksiin perustuvaa liikennöinnin ja [- -] jakotapaa siten, että [- -]järjestelmässä on noin vuositasolla seurattu, että osakasyhtiöiltä ostetun alihankinnan suuruus on suurin piirtein vastannut yhtiön omistusosuutta. LSL:n [- -] osakasyhtiöille ovat määräytyneet samalla tapaa kuin TLO:ssa. [- -]järjestelmää on sovellettu myös vuosina 2013 — 2016.

301. Edelleen PM on markkinaoikeudessa kertonut, että osakasyhtiöt eivät olleet tienneet ennalta mitä ja kuinka paljon liikennettä ne mahdollisesti tulisivat saamaan kilpailutetun kohteen liikennöinnistä. Yhtiöt olivat saaneet noin kuukausi ennen liikennöinnin aloittamista valmiit PM:n laatimat ajosarjat, joiden perusteella liikennöinti oli toteutettu.

6.3 Markkinaoikeuden arviointi

302. Asiassa esitetty näyttö on muodostunut edellä selostetusta ilmenevästi sekä asiakirjatodistelusta että henkilötodistelusta. Esitetty asiakirjanäyttö on koostunut suurelta osin TLO:n ja LSL:n osakassopimuksista, TLO:n yhtiöjärjestyksestä ja kokouspöytäkirjoista, sähköpostiviesteistä, liikennöitävien kohteiden toteutusta ja tulojen jakoa koskevista asiakirjoista sekä LSL:n virastolle antamista selvityksistä.

303. Markkinaoikeus toteaa, että TLO:n osakassopimus, sellaisena kuin sopimuksen soveltamisalasta siihen on kirjattu, ei ole koskenut nyt käsillä olevien Fölin tarjouskilpailujen 3/2013 ja 1/2014 kattamaa liikennöintiä. LSL:n osakassopimuksen ei puolestaan ole edes väitetty olleen voimassa enää nyt käsillä olevan Fölin tarjouskilpailun 2/2016 ajankohtana. Siltä osin kuin virasto on esittänyt, että yhteisyritysten soveltama liikennöinnin [- -] jakoa koskeva omistusosuuksiin perustuva jakomalli on perustunut osakassopimusten kirjauksiin, markkinaoikeus toteaa, että asiassa on asianosaisten kesken vailla erimielisyyttä, että osakassopimuksia vastaavaa jakomallia ja niiden nojalla laadittua [- -]järjestelmää on sovellettu sekä TLO:ssa että LSL:ssä myös nyt käsillä olevien tarjouskilpailujen ajankohtana.

305. Asiassa esitetyn näytön perusteella ei ole todettavissa, että JJ (Jalon Liikenne), JL (Lehtisen Linja), PM (Linjaliikenne Muurinen), TP (Citybus), JT (Savonlinja) ja TT (Linjaliikenne Nyholm) olisivat tehneet yhdessä tarjouskilpailun 3/2013 tai 1/2014 osalta nimenomaista päätöstä TLO:n osallistumisesta tarjouskilpailuun tai muutoin sopineet asiasta. TLO:n hallituksen kokouksessa 7.5.2014 on sinänsä keskusteltu tarjouksen valmistelusta tarjouskilpailuun 1/2014, minkä voidaan katsoa antaneen vähintään vahvan viitteen siitä, että TLO tulee osallistumaan kyseiseen tarjouskilpailuun.

306. Markkinaoikeudessa kuultujen JJ:n, PM:n, TP:n ja TT:n kertoman mukaan he ovat keskustelleet TLO:n osallistumisesta tarjouskilpailuihin keskenään yhtiön hallituksen kokousten ulkopuolella. Tämän lisäksi markkinaoikeudessa kuultujen JJ:n, PM:n, TP:n, JT:n ja TT:n kertoman mukaan Jalon Liikenne, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm ja Citybus ovat vastanneet enemmistöosakkaina tosiasiallisesti TLO:n tarjouskilpailuja koskeneesta päätöksenteosta. TT:n markkinaoikeudessa kertoman mukaan näin on tapahtunut myös tarjouskilpailujen 3/2013 ja 1/2014 osalta.

307. Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo asiassa näytetyksi, että JJ (Jalon Liikenne), PM (Linjaliikenne Muurinen), TP (Citybus) ja TT (Linjaliikenne Nyholm) ovat saavuttaneet yhteisymmärryksen TLO:n kautta toteutetusta tarjousyhteistyöstä Fölin tarjouskilpailuissa 3/2013 ja 1/2014.

311. Savonlinja on vedonnut asiassa vielä siihen, että sen tietoisuus siitä, että TLO todennäköisesti osallistuu edellä mainittuihin tarjouskilpailuihin 3/2013 ja 1/2014 ei ole vaikuttanut sen omaan markkinakäyttäytymiseen. Savonlinjan mukaan edellä mainittua tukee se, että se on kilpaillut muissa Fölin tarjouskilpailuissa TLO:n kanssa ja että sillä on ollut liiketaloudelliset perusteet olla osallistumatta tarjouskilpailuihin 3/2013 ja 1/2014.

312. Kun otetaan huomioon, että Savonlinja on liikennöinyt tarjouskilpailun 3/2013 linjoja ja saanut siitä tuloja itselleen sekä hyötynyt tarjouskilpailusta 1/2014 muun ohessa sille jaetun liikennöinnin määrässä ja siitä saaduissa tuloissa, eikä Savonlinja ole edellä todetusti irtisanoutunut kyseisestä yhteistyöstä, markkinaoikeus katsoo, ettei Savonlinja ole esittänyt sellaista vastanäyttöä, joka kumoaisi yhdenmukaistettuun menettelytapaan sisältyvän siitä seuraavaa käyttäytymistä koskevan syy-yhteyden olettaman mainituissa tarjouskilpailuissa.

313. LSL:n osalta näyttö koskien LSL:n päätöksentekoa perustuu yhtiön asiassa virastolle antamiin selvityksiin sekä yhtiön osakasyhtiöiden edustajien kertomuksiin. LSL:ltä saatujen selvitysten mukaan yhtiön hallitus on päättänyt LSL:n osallistumisesta tarjouskilpailuihin. Asiassa esitetyn asiakirjanäytön perusteella LSL:n tarjouksen jättämisestä ei ole tehty varsinaista päätöstä nyt käsillä olevassa Fölin tarjouskilpailussa 2/2016.

314. Vaikka asiassa esitetty näyttö LSL:n osalta on varsin niukkaa, on kuitenkin yhtiön itsensä sen tarjouskilpailuja koskevasta päätöksenteosta antamien selvitysten ja tarjousasiakirjoista ilmenevien seikkojen nojalla katsottava tulleen asiassa näytetyksi, että JJ (Jalon Liikenne), PM (Linjaliikenne Muurinen), TP (Citybus) ja TT (Linjaliikenne Nyholm) ovat saavuttaneet yhteisymmärryksen tarjousyhteistyöstä myös LSL:ssä Fölin tarjouskilpailussa 2/2016.

315. Markkinaoikeus toteaa, että asiassa on esitetty runsaasti näyttöä sekä TLO:n että LSL:n soveltamasta liikennöinnin [ - -] jakoa koskevasta jakomallista, jonka mukaan TLO:n ja LSL:n liikennöinti [- -] on jaettu niiden osakasyhtiöille suuriin piirtein osakasyhtiöiden omistusosuuksien suhteessa (esim. KKV:n asiakirjatodiste 38, 50, 61, 85 — 101 ja 106 — 116). Asiassa esitetyn selvityksen mukaan liikennöintiä ei ole jaettu tarjouskilpailukohtaisesti vaan yhtäältä TLO:n ja toisaalta LSL:n koko liikennekentän perusteella. JJ:n, PM:n, TP:n, JT:n ja TT:n markkinaoikeudessa kertoman mukaan sen paremmin TLO:n kuin LSL:n osakasyhtiöt eivät ole tienneet tai sopineet ennalta, miten TLO:n tai LSL:n mahdollisesti voittama liikenne tultaisiin jakamaan, vaan osakasyhtiöt ovat saaneet noin kuukausi ennen liikennöinnin aloittamista tietoonsa niille jaetun kokonaisuuden. Esitetty asiakirjanäyttö jakoasiakirjoista osoittaa osakasyhtiöiden osuuksien jakaantumisen jakomallin mukaisesti pidemmällä aikavälillä.

317. Markkinaoikeus katsoo edellä lausuttuun nähden, että Jalon Liikenne, Lehtisen Linja, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm, Savonlinja, Citybus ja TLO ovat saavuttaneet yhteisymmärryksen tarjousyhteistyöstä Fölin tarjouskilpailuissa 3/2013 ja 1/2014 sekä että Jalon Liikenne, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm ja Citybus ovat saavuttaneet yhteisymmärryksen tarjousyhteistyöstä Fölin tarjouskilpailussa 2/2016. Vaikka asianosaiset osakasyhtiöt olisivat voineet kilpailla sopimuksista keskenään ne ovat pidättäytyneet kilpailemasta osallistumalla tarjouskilpailuihin omistamiensa yhteisyritysten TLO:n ja LSL:n kautta ja siten tietoisesti korvanneet kilpailun riskit välisellään käytännön yhteistyöllä sekä yhdessä sovitun jakomallin mukaisesti jakaneet markkinat ja niistä saatavat tulot. Menettelyn on katsottava täyttäneen sopimuksen tai ainakin yhdenmukaistetun menettelytavan tunnusmerkistön.

7 Tarkoitukseen perustuva kilpailunrajoitus

7.1 Arvioinnin lähtökohdat

318. Markkinaoikeus on edellä katsonut, että Jalon Liikenne, Lehtisen Linja, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm, Savonlinja, Citybus ja TLO ovat saavuttaneet yhteisymmärryksen tarjousyhteistyöstä Fölin tarjouskilpailuissa 3/2013 ja 1/2014 sekä Jalon Liikenne, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm ja Citybus Fölin tarjouskilpailussa 2/2016. Asiassa on seuraavaksi arvioitava, onko tarjousyhteistyössä ollut kyse tarkoitukseen perustavasta kilpailunrajoituksesta.

319. Kilpailulain 5 §:n 1 momentin mukaan sellaiset elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien päätökset sekä elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy, ovat kiellettyjä. Pykälän 2 momentin mukaan kiellettyjä ovat muun ohella erityisesti sellaiset sopimukset, päätökset ja menettelytavat, joilla suoraan tai välillisesti vahvistetaan osto- tai myyntihintoja taikka muita kauppaehtoja (1 kohta) ja joilla jaetaan markkinoita tai hankintalähteitä (3 kohta).

320. Kuten edellä perustelukappaleessa 34 on todettu, kilpailulain 5 §:n säännöstä on tulkittava yhdenmukaisesti SEUT 101 artiklan ja sitä koskevan Euroopan unionin tuomioistuinten oikeuskäytännön kanssa.

321. Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kuuluakseen SEUT 101 artiklan 1 kohdassa määrätyn periaatteellisen kiellon soveltamisalaan menettelyn tarkoituksena on oltava estää, rajoittaa tai vääristää tuntuvasti kilpailua sisämarkkinoilla tai siitä on seurattava, että kilpailu estyy, rajoittuu tai vääristyy tuntuvasti sisämarkkinoilla. Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan mainitun edellytyksen vaihtoehtoisuus johtaa siihen, että on tarkasteltava ensiksi sopimuksen tarkoitusta. Kun sopimuksen kilpailunvastainen tarkoitus on osoitettu, ei ole tarpeen tutkia sen vaikutuksia. Tarkoitukseen perustuvan kilpailurajoituksen käsitettä on tulkittava suppeasti (tuomio 2.4.2020, Budapest Bank ym., C‑228/18, EU:C:2020:265, 33, 34 ja 54 kohta).

322. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan olennainen oikeudellinen kriteeri sen määrittämiseksi, sisältääkö sopimus tarkoitukseen perustuvan kilpailunrajoituksen, on toteamus, jonka mukaan tällainen sopimus on itsessään riittävän vahingollinen kilpailulle, jotta voidaan katsoa, ettei sen vaikutuksia ole tarpeen tutkia (tuomio 12.1.2023, HSBC Holdings ym. v. komissio, C-883/19 P, EU:C:2023:11, 106 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Tämä edellyttää, että on olemassa riittävän vankka ja luotettava kokemusperusta sille, että sopimuksen voidaan katsoa olevan jo luonteensa puolesta haitallinen kilpailun moitteettomalle toiminnalle (em. tuomio Budapest Bank ym., C‑228/18, 76 kohta).

324. Sellaisten sopimusten osalta, jotka unionin tuomioistuin on jo todennut erityisen vakaviksi kilpailusääntöjen rikkomisiksi, kuten hintojen vahvistamista ja markkinoiden jakamista koskevat sopimukset, menettelyn taloudellisen ja oikeudellisen asiayhteyden tarkastelu voidaan rajoittaa siihen, mikä osoittautuu ehdottoman tarpeelliseksi tarkoitukseen perustuvan kilpailunrajoituksen olemassaolon toteamiseksi (tuomio 27.4.2017, FSL ym. v. komissio, C-469/15 P, EU:C:2017:308, 106 ja 107 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

325. Sen toteamiseen, että yhdenmukaistetun menettelytavan tarkoitus on kilpailunvastainen, ei vaadita sitä, että kyseisellä menettelytavalla on välitön yhteys kuluttajahintoihin, sillä SEUT 101 artikla ei ole tarkoitettu yksinomaan kilpailijoiden tai kuluttajien välittömien intressien suojelemiseen vaan sillä pyritään suojelemaan myös markkinoiden rakennetta ja siten kilpailua sinänsä. Unionin tuomioistuin on katsonut, että sopimukset, joilla kilpailijat korvaavat tietoisesti kilpailun riskit keskinäisellä käytännön yhteistyöllä, voidaan luonnehtia tarkoitukseen perustuvaksi kilpailunrajoitukseksi (em. tuomio HSBC Holdings ym. v. komissio, C-883/19 P, 121 ja 124 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

326. Sopimusosapuolten vetoamat sopimuksen kilpailua edistävät vaikutukset tulee ottaa sopimuksen asiayhteyden osatekijöinä huomioon siltä osin kuin ne voivat saattaa kyseenalaiseksi sopimuksen luonnehdintaa tarkoitukseen perustuvaksi kilpailunrajoitukseksi koskevan kokonaisarvioinnin. Huomioon ottaminen edellyttää, että edellä tarkoitetut vaikutukset näytetään toteen, ne ovat merkityksellisiä ja kyseessä olevalle sopimukselle ominaisia. Lisäksi niiden on oltava riittävän merkittäviä, jotta niiden perusteella voidaan kohtuudella epäillä kyseisen sopimuksen riittävää vahingollisuutta kilpailulle ja näin ollen sen kilpailunvastaista tarkoitusta. Pelkästään kilpailua edistävien vaikutusten olemassaolo ei voi sellaisenaan johtaa tarkoitukseen perustuvaksi kilpailunrajoitukseksi luonnehdinnan hylkäämiseen (tuomio 30.1.2020, Generics (UK) ym., C-307/18, EU:C:2020:52, 103, 105 — 107 ja 110 kohta).

7.2 Markkinaoikeuden arviointi

328. Markkinaoikeus toteaa, että TLO:n nimissä Fölin tarjouskilpailuissa 3/2013 ja 1/2014 ja LSL:n nimissä Fölin tarjouskilpailussa 2/2016 annettujen tarjousten kilpailunvastaista tarkoitusta koskevassa arvioinnissa on otettava huomioon kaikki ne merkitykselliset seikat, jotka ovat liittyneet kyseisten tarjousten antamiseen ja esityksen kohteina olevien yhtiöiden menettelyyn. Kyseisessä arvioinnissa on näin otettava huomioon myös yhteisyritysten tarjouksiin liittyneiden yhteistoimintajärjestelyiden sisältö ja tavoitteet kokonaisuudessaan osana asian oikeudellisen ja taloudellisen asiayhteyden arviointia.

329. TLO:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiö on ollut sen omistavien linja-autoliikennöitsijöiden yhteistoimintayhtiö. Esitetyn selvityksen (esim. KKV:n asiakirjatodiste 2) mukaan TLO:n liiketoiminnan perustan ovat muodostaneet liikennöintisopimukset, joissa TLO on ollut sopimusosapuoli, mutta joita koskevan varsinaisen liikennöinnin ovat pääosin hoitaneet TLO:n osakasyhtiöt. Liikennöinnissä käytetty kalusto on ollut pääosin TLO:n omistuksessa, ja TLO on vastannut siihen tarvittavasta rahoituksesta. Lisäksi TLO:n vastuulla on ollut autokiertojen suunnittelu ennen liikennöitävien kohteiden jakamista osakasyhtiöille sekä eräiden tukipalveluiden tarjoaminen. Liikennöintikohteiden jako osakasyhtiöille on perustunut pidemmällä aikavälillä osakasyhtiön omistusosuuteen TLO:ssa.

330. TLO:n liikennejohtajana toiminut HL on markkinaoikeudessa kertonut hyödyntäneensä autokiertojen suunnittelussa TLO:n liikennöintisopimusten kattaman liikennekentän eri kohteiden välistä optimointia, jossa on otettu huomioon erityisesti työvoiman optimaalinen käyttö ja yhdistettävästä liikenteestä saadut synergiaedut sekä lisäksi muun ohella kunkin osakasyhtiön käytössä ollut kalusto ja varikon sijainti. Esitetyn selvityksen (esim. KKV:n asiakirjatodiste 2 ja 58) mukaan liikennöinnin toteutus TLO:ssa on tapahtunut siten, että kukin osakasyhtiö on liikennöinyt itsenäisesti sille jaetut autokierrot käyttäen kuljetuksiin pääosin TLO:n omistamaa kalustoa, joka on ollut osakasyhtiöiden hallussa ja säilytettävänä yhtiöiden omilla varikoilla, ja niiden omia kuljettajia sekä tarvittavaa muuta henkilöstöä ja saanut siitä suoritekorvauksen vähennettynä eräillä erillä.

331. TLO:n osallistuessa tarjouskilpailuihin kilpailutettujen kohteiden liikennöinti on TLO:n voitettua tarjouskilpailun tullut osaksi TLO:n koko liikennekenttää, minkä jälkeen kyseinen liikenne on ollut mukana suunniteltaessa osakasyhtiöille jaettavia autokiertoja edellä kuvattuja jakoperusteita noudattaen. Tämä on tarkoittanut, että osakasyhtiöt ovat voineet arvioida TLO:n osallistuessa tarjouskilpailuun saavansa voiton myötä suurin piirtein omistusosuutensa verran lisää liikennöintiä ja siitä saatavia tuloja itselleen.

333. Asiassa yhteisyritysten toiminnasta esitettyjen selvitysten perusteella on todettavissa, että yhteisyritykset ja niiden osakasyhtiöt ovat yhdistäneet resurssejaan palvelun tuottamiseksi yhteisyritysten nimissä. Yhteistyöjärjestelyyn tarjouskilpailujen osalta on kuulunut se, että yhteisyritys on osallistunut tarjouskilpailuihin, huolehtinut liikennöintikohteiden ja niistä saatavien tulojen jakamisesta sekä tarvittaessa eräiden tukipalveluiden tuottamisesta, ja varsinaisesta liikennöinnistä ovat vastanneet osakasyhtiöt, jotka ovat vastanneet niille jaettujen kohteiden liikennöinnistä itsenäisesti hyödyntäen omia sekä yhteisyrityksen voimavaroja.

334. Yhteisyrityksissä ei ole osoitettu edellä kuvattuun toimintaan liittyneen nimenomaisia ehtoja tai osapuolten välisiä tahdonilmaisuja, jotka olisivat kieltäneet tai rajoittaneet osapuolten välistä keskinäistä kilpailua tai niiden kilpailua yhteisyrityksen tarjouksen kanssa. Mainitun yhteistyön voidaan kuitenkin katsoa olleen omiaan aiheuttamaan riskin osapuolten keskinäisen kilpailun lakkaamisesta eikä yksikään osakasyhtiöistä ole tehnyt kilpailevaa tarjousta nyt kysymyksessä olevissa tarjouskilpailuissa. Yhteisyritysten toimintamallin, jonka mukaisesti osakasyhtiöt ovat voineet olettaa saavansa noin omistusosuutensa verran liikennöintiä itselleen yhteisyrityksen tarjouksen voittaessa, voidaankin katsoa olleen omiaan vaikuttaneen osapuolten itsenäiseen harkintaan kilpailla kyseisistä hankintasopimuksista. Viimeksi mainitun on puolestaan katsottava olleen omiaan johtaneen tarjousten määrän vähentymiseen ja tämän myötä hintakilpailun poistumiseen kyseisten yhtiöiden kesken.

335. Yhtiöt ovat esittäneet, ettei menettelystä ole aiheutunut haittaa kilpailulle, vaan päinvastoin menettelyllä on ollut useita kilpailua edistäviä vaikutuksia. Yhtiöt ovat viitanneet tältä osin asiassa asiantuntijana kuullun TM:n kolmeen asiantuntijalausuntoon TLO:n tehokkuuseduista ja niitä koskevasta arvioinnista sekä esittäneet lisäksi näyttönä kilpailijan lausuntoja kilpailutilanteesta (LSL:n asiakirjatodiste 19 — 21), kilpailutetun kaupunkiliikenteen kustannustasovertailun 29.8.2017 (LSL:n asiakirjatodiste 9) sekä Liikenneviraston loppuraportin pääkaupunkiseudun bussimarkkinoiden toimivuudesta (LSL:n asiakirjatodiste 28).

336. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on toisaalta muun ohella esittänyt, ettei asiassa ole esitetty näyttöä sellaisista TLO:n ja LSL:n kautta annettujen yhteistarjousten kilpailulle myönteisistä vaikutuksista, jotka olisivat olleet varmoja, kyseisiin tarjouksiin välittömästi liittyneitä ja niistä suoraan aiheutuneita sekä riittävän merkittäviä kyseenalaistaakseen menettelyn vahingollisuuden kilpailulle. Yhteistarjoukset eivät myöskään ole olleet välttämättömiä yhteistyöstä mahdollisesti syntyneiden verkostohyötyjen saavuttamiseksi, vaan yrityksen suuremmasta koosta aiheutuneet hyödyt olisivat olleet saavutettavissa esimerkiksi sisäisen kasvun tai pienempien, sallittujen tarjouskonsortioiden avulla.

338. Yhtiöiden alan kilpailutilanteesta esittämät selvitykset (LSL:n asiakirjatodiste 9, 19 — 21 ja 28) kuvaavat yhtäältä, että kilpailu alalla on matalan kannattavuuden myötä muodostunut haastavaksi pienille toimijoille ja markkina on keskittynyt yhä enemmän suuremmille yhtiöille, mikä on toisaalta pitänyt hintatason kohtuullisena, mutta vähentänyt liikennöitsijöiden määrää.

339. Kaikki markkinaoikeudessa kuullut henkilöt ovat esittäneet, että alalla voidaan saavuttaa mittakaavaetuja, erityisesti henkilöstökustannuksissa. TP (Citybus) on markkinaoikeudessa kertonut, että sekä TLO että LSL ovat tuottaneet lisäarvoa niiden osakasyhtiöiltä hankkimilleen palveluille, erityisesti siksi, että laajemman liikennekentän johdosta on voitu tehostaa autokiertoja ja sitä kautta työvuorokiertoja. TP:n mukaan erityisesti henkilöstökustannusten säästöistä syntyvä lisäarvo on alalla merkittävä. Lisäksi TP:n kertoman mukaan lisäarvoa on syntynyt myös ostojen mittakaavaeduista sekä siitä, että TLO ja LSL ovat voineet hankkia kaluston ja sille rahoituksen huomattavasti yksittäistä yhtiöitä paremmin hinnoin.

340. Markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetty näyttö tukee sinänsä sitä yhtiöiden esittämää näkemystä, jonka mukaan linja-autoliikennepalveluiden alalla liikenteenharjoittajalle on markkinoiden luonteen puolesta etua yrityksen suuremmasta koosta ja harjoitetun liikenteen suuremmasta volyymistä sekä sen tuomista mittakaavaeduista. Edellä lausutun perusteella ei voida esitetyn näytön perusteella sulkea pois sitä, että kysymyksessä olevaan menettelyyn on voinut liittyä myös sellaisia erityisesti hintakilpailua edistäneitä vaikutuksia, jotka ovat kyseessä olevan kaltaiselle yhteistyölle ominaisia sekä merkityksellisiä. Asiassa esitetyn näytön perusteella ei kuitenkaan ole mahdollista arvioida sitä, olisiko yhteistyö TLO:n ja LSL:n puitteissa ollut välttämätöntä esitettyjen tehokkuushyötyjen saavuttamiseksi Fölin tarjouskilpailuissa 3/2013, 1/2014 ja 2/2016.

341. Markkinaoikeus on edellä perustelukappaleessa 317 katsonut, että Jalon Liikenne, Lehtisen Linja, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm, Savonlinja, Citybus ja TLO ovat saavuttaneet yhteisymmärryksen tarjousyhteistyöstä Fölin tarjouskilpailuissa 3/2013 ja 1/2014 sekä Jalon Liikenne, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm ja Citybus Fölin tarjouskilpailussa 2/2016. Edelleen markkinaoikeus on katsonut, että asianosaiset osakasyhtiöt olisivat voineet kilpailla nyt käsillä olevista sopimuksista itsenäisesti. Kyseiset yhtiöt ovat kuitenkin antaneet yhteiset tarjoukset TLO:n ja LSL:n kautta sekä tällä menettelyllä pyrkineet jakamaan markkinat ja niistä saatavat tulot sekä vaikuttamaan julkisten hankintasopimusten tekemiseksi järjestettyihin tarjouskilpailuihin. Menettely on välttämättä edellyttänyt myös hintojen vahvistamista asetettaessa tarjoushinta.

342. Markkinaoikeus katsoo ensinnäkin, että Fölin tarjouskilpailuissa 3/2013, 1/2014 ja 2/2016 yhteisyritysten nimissä annettujen tarjousten on näin ollen katsottava olleen omiaan rajoittamaan ja vääristämään hintakilpailua yhteisyritysten ja osakasyhtiöiden välillä sekä osakasyhtiöiden kesken. Yhtiöt ovat tietoisesti korvanneet keskinäisen kilpailun riskit ja riskin tarjouskilpailun häviämisestä välisellään yhteistyöllä ja vahvistaneet ilman keskinäistä kilpailupainetta yhteisyrityksen tarjouksella yhtenäisen tarjoushinnan kussakin kyseessä olevassa tarjouskilpailussa. Toiseksi menettelyn tavoitteena on katsottava olleen yhteisyrityksen välityksellä markkinoita jakamalla ylläpitää tai kasvattaa välillisesti osakasyhtiöiden markkinaosuuksia Turun seudulla. Menettelyyn on siten liittynyt useita sellaisia vakavimmiksi kilpailunrajoitukseksi luokiteltavia menettelytapoja, joiden itsessään on jo luonteensa puolesta oikeuskäytännössä katsottu osoittavan riittävää haittaa kilpailulle.

343. Markkinaoikeus toteaa, että edellä selostetulla tavalla menettelyä voidaan pitää tarkoitukseltaan kilpailua rajoittavana, vaikka sen ainoana päämääränä ei ole kilpailun rajoittaminen, vaan sillä on myös muita, hyväksyttäviä päämääriä. Edellä olevan johtopäätöksen kannalta ei ole siten merkitystä sillä, että nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa yhteisyritysten tarjouksilla on ollut esitetyn selvityksen perusteella hyväksyttäviäkin tavoitteita, koska yhteistyön pääasiallisena tarkoituksena on katsottava olleen keskinäisen kilpailun poistaminen ja markkinoiden jakaminen. Markkinaoikeus katsoo, että yhtiöiden esittämät, mahdolliset kilpailua edistävät vaikutukset myös niihin liittyvä epävarmuus huomioon ottaen eivät anna aihetta epäillä kyseessä olevan yhteistyön riittävää vahingollisuutta kilpailulle ja näin ollen sen kilpailunvastaista tarkoitusta.

344. Kokonaisuutena arvioiden kysymyksessä olevaa yhteistyötä ei ole perusteita luonnehtia toisin myöskään sen vuoksi, ettei se olisi ollut markkinoiden toiminnan tai tilaajan kannalta erityisen vahingollinen, koska kilpailusääntöjen pyrkimyksenä on myös markkinoiden rakenteen ja kilpailun suojeleminen.

345. Asiassa ei voida myöskään antaa ratkaisevaa merkitystä menettelyn avoimuudelle tai tilaajan hyväksynnälle, sillä vaikka kyseiset seikat ovat voineetkin viitata siihen, että yhteistyön osapuolten subjektiivisena tarkoituksena ei ole ollut rajoittaa kilpailua, ne eivät objektiivisesti tarkasteltuna ole kuitenkaan poistaneet yhteistyöltä sen kilpailua rajoittavaa luonnetta, eikä mainituilla seikoilla näin ollen ole merkitystä kilpailunrajoituksen luonnehdintaan tarkoitukseen perustuvana kilpailunrajoituksena.

346. Edellä todettu huomioon ottaen asianosaisten yhtiöiden menettelyssä on ollut Fölin tarjouskilpailuissa 3/2013, 1/2014 ja 2/2016 annettujen tarjousten osalta kysymys kilpailun rajoittamiseen tähdänneestä menettelystä, joka on ilmentänyt jo luonteensa puolesta riittävää vahingollisuutta kilpailulle. Näin ollen kyse on ollut tarkoitukseen perustuvasta kilpailunrajoituksesta, jonka osalta ei ole tarpeen selvittää menettelyn mahdollisia kilpailua rajoittavia vaikutuksia.

8 Tehokkuuspuolustus

347. Markkinaoikeus on edellä katsonut, että käsillä olevassa menettelyssä on ollut kyse tarkoitukseen perustuvasta kilpailunrajoituksesta. Asiassa tulee seuraavaksi arvioitavaksi, onko menettely kuitenkin täyttänyt kilpailulain 6 §:ssä säädetyt edellytykset poikkeukselle mainitun lain 5 §:ssä säädetystä elinkeinonharjoittajien välisiä kiellettyjä kilpailunrajoituksia koskevasta kiellosta.

348. Kilpailulain 6 §:n mukaan mainitun lain 5 §:ssä säädetty kielto ei koske sellaista elinkeinonharjoittajien välistä sopimusta, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän päätöstä tai elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistettua menettelytapaa tai sellaista sopimusten, päätösten tai yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmää, joka:

1) osaltaan tehostaa tuotantoa tai tuotteiden jakelua taikka edistää teknistä tai taloudellista kehitystä;

2) jättää kuluttajille kohtuullisen osuuden näin saatavasta hyödystä;

3) ei aseta asianomaisille elinkeinonharjoittajille rajoituksia, jotka eivät ole välttämättömiä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi; ja

4) ei anna näille elinkeinonharjoittajille mahdollisuutta poistaa kilpailua merkittävältä osalta kysymyksessä olevia hyödykkeitä.

349. Edellä selostettua kilpailulain 6 §:ää vastaa SEUT 101 artiklan 3 kohta. Näin ollen myös kilpailulain 6 §:n sovellettaessa on edellä perustelukappaleessa 34 todetulla tavalla otettava huomioon SEUT 101 artikla ja sitä koskeva unionin tuomioistuinten oikeuskäytäntö.

350. Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan SEUT 101 artiklan 3 kohdan mukaisen poikkeuksen soveltaminen edellyttää, että kaikki mainitun määräyksen kumulatiiviset edellytykset täyttyvät (tuomio 21.9.2006, JCB Service v. komissio, C-167/04 P, EU:C:2006:594, 187 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

351. Edelleen unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan selvitysvastuu on yrityksellä, joka haluaa, että SEUT 101 artiklan 3 kohdan mukaista poikkeusta sovelletaan siihen. Tosiseikat, joihin kyseinen yritys vetoaa, voivat kuitenkin olla sellaisia, että toisen osapuolen velvollisuutena on esittää selitys tai perustelu, jonka puuttuessa on mahdollista päätellä, että selvitysvastuu on täytetty (tuomio 6.10.2009, GlaxoSmithKline Services ym. v. komissio ym., C-501/06 P, C-513/06 P, C-515/06 P ja C-519/06 P, EU:C:2009:610, 83 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

352. Jotta menettely täyttäisi kilpailulain 6 §:n mukaiset poikkeuksen edellytykset, sen on osaltaan tehostettava tuotantoa tai tavaroiden jakelua taikka edistettävä teknistä tai taloudellista kehitystä. Kilpailunrajoitus ei myöskään saa asettaa asianomaisille elinkeinonharjoittajille rajoituksia, jotka eivät ole välttämättömiä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi, antamatta myöskään yrityksille mahdollisuutta poistaa kilpailua merkittävältä osalta kysymyksessä olevia tuotteita. Kuten edellä mainitusta oikeuskäytännöstä käy lisäksi ilmi, seuraamusmaksuesityksen kohteen olisi ensin osoitettava ne vakuuttavat perustelut ja todisteet, joihin se poikkeuksen osalta vetoaa. Vasta tämän jälkeen Kilpailu- ja kuluttajaviraston velvollisuutena olisi arvioida, osoittaako esitetty näyttö poikkeuksen edellytysten täyttymistä vai ei.

354. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on esittänyt, ettei kilpailunvastaisten yhteistarjousten ole osoitettu aiheuttaneen väitettyjä kustannussäästöjä. Yhteistarjoukset eivät myöskään ole olleet välttämättömiä yhteistyöstä väitetysti syntyneiden verkostohyötyjen saavuttamiseksi, vaan yrityksen suuremmasta koosta aiheutuvat hyödyt olisivat olleet saavutettavissa kilpailua vähemmän rajoittavin keinoin. Myöskään etujen välittymistä kuluttajille ei ole osoitettu. Kilpailutilanne Turun seudun kilpailutetun joukkoliikenteen markkinoilla on tarjoajien vähäisen määrän takia ollut heikko, joten osakasyhtiöiden välisen kilpailun poistanut yhteistyö on myös poistanut kilpailun merkittävältä osalta markkinoita. Tehokkuuspuolustukseen vedonneet yhtiöt eivät ole näin ollen osoittaneet, että kilpailulain 6 §:n poikkeussäännön soveltamisedellytykset olisivat täyttyneet käsillä olevassa asiassa.

355. Tehokkuuspuolustukseen vedonneet yhtiöt ovat esittäneet selvityksenä tehokkuusetujen syntymisestä TLO:n toimitusjohtaja HL:n laatiman lausunnon liikennöintikohteiden optimoinnin tuottamista tehokkuuseduista (LSL:n liite VI; KKV:n asiakirjatodiste 27), LSL:n nimeämänä asiantuntijana kuullun TM:n kolme asiantuntojalausuntoa, muistion KKV:n ja tilaajan välisestä tapaamisesta (LSL:n asiakirjatodiste 12), muistion KKV:n ja MV:n välisestä puhelinkeskustelusta (LSL:n asiakirjatodiste 19), MV:n sähköpostiviestin KKV:lle (LSL:n asiakirjatodiste 21) sekä toimialan ja Turun seudun kilpailutilannetta kuvaavia selvityksiä (LSL:n asiakirjatodiste 6 ja 9).

356. Markkinaoikeus toteaa, että esitetty näyttö saavutettujen tehokkuusetujen osalta on perustunut yksinomaan TLO:n toimintaa koskeviin lausuntoihin ja laskelmiin. Tehokkuuspuolustukseen vedonneet yhtiöt ovat kuitenkin esittäneet, että vastaavanlaiset tehokkuusedut on saavutettu samoin perustein myös LSL:ssä. TM on markkinaoikeudessa asiantuntijana kuultaessa kertonut, että toiminnan suuremmasta volyymista yleisesti ottaen saatava hyöty, johon myös merkittävä osa TLO:n toiminnan esitetyistä tehokkuuksista on perustunut, on ilmeistä melkein kaikilla aloilla.

357. Esitetyn näytön perusteella on todettavissa, että toimialalla on mahdollista saavuttaa yhteistyöjärjestelyin tehokkuutta sekä kustannussäästöinä että mittakaavaetuina. Asiassa on kuitenkin erotettava toisistaan yhtäältä alalla yleisesti ottaen liikennepalveluiden tuottamisessa saatavat hyödyt sekä toisaalta ne hyödyt, jotka ovat mahdollisesti johdettavissa nimenomaan kyseessä olevista kilpailua rajoittavaksi todetuista menettelyistä.

359. Kyseessä olevassa asiayhteydessä hintojen vahvistamisen voidaan katsoa olleen välttämätöntä yhteisen tarjouksen antamiseksi ja sen johdosta yhteistyöjärjestelyyn perustuvien tehokkuusetujen saavuttamiseksi. Sen sijaan tehokkuuspuolustukseen vedonneet yhtiöt eivät ole lainkaan perustelleet, miksi markkinoiden jakaminen, jonka on edellä tässä päätöksessä katsottu olleen yhdenmukaistetun menettelytavan nimenomainen tarkoitus, on ollut välttämätöntä tehokkuusetujen saavuttamiseksi. Asiassa ei ole osoitettu asianomaisten elinkeinonharjoittajien arvioineen lainkaan, mitkä rajoitukset ovat olleet kunkin tarjouskilpailun osalta välttämättömiä, tai pyrkineen valitsemaan muista mahdollisista vaihtoehdoista kilpailua vähiten rajoittaneen vaihtoehdon.

360. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että kilpailulain 6 §:n soveltamisedellytykset eivät täyty käsillä olevassa asiassa. Yhtiöiden edellä selostettu väite on näin ollen hylättävä.

9 Rikkomuksen yhtenäisyys ja kesto

361. Markkinaoikeus on edellä katsonut, että TLO:n nimissä Fölin tarjouskilpailuissa 3/2013 ja 1/2014 sekä LSL:n nimissä Fölin tarjouskilpailussa 2/2016 annetuissa tarjouksissa on ollut kysymys kilpailulain 5 §:n vastaisesta menettelystä. Asiassa on arvioitava, onko mainittujen tarjouskilpailujen osalta kyseessä ollut yksi yhtenäinen kilpailurikkomus.

362. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan SEUT 101 artiklan 1 kohdan rikkominen voi johtua paitsi yksittäisestä toimenpiteestä myös useista toimenpiteistä tai jopa jatkuvasta käyttäytymisestä, vaikka yksi tai useampi osa tästä useiden toimenpiteiden sarjasta tai tästä jatkuvasta käyttäytymisestä voisi sellaisenaankin ja erikseen tarkasteltuna merkitä kyseisen määräyksen rikkomista (tuomio 16.6.2022, Toshiba Samsung Storage Technology ja Toshiba Samsung Storage Technology Korea v. komissio, C-700/19 P, EU:C:2022:484, 72 kohta).

363. Tietty toimintatapojen kokonaisuus voidaan luokitella yhtenä kokonaisuutena pidettäväksi rikkomukseksi, kun kyseiset toimintatavat liittyvät toisiinsa ja niillä voidaan katsoa olevan yksi yhtenäinen tavoite. Toimintatapojen voidaan tällöin katsoa muodostavan kokonaissuunnitelman. (em. tuomio Toshiba Samsung Storage Technology ja Toshiba Samsung Storage Technology Korea v. komissio, C-700/19 P, 72 ja 73 kohta.)

364. Yhtenä kokonaisuutena pidettävän rikkomisen käsite voi koskea myös itsenäisiä rikkomisia, joita yhdistävät sama tarkoitus (kaikilla osatekijöillä sama tarkoitus) ja samat subjektit (samat yritykset, jotka ovat tietoisia yhteiseen tarkoitukseen osallistumisesta) (tuomio 16.6.2015, FSL ym. v. komissio, T-655/11, EU:T:2015:383, 479 kohta).

365. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on yksilöity useita perusteita, joilla on merkitystä kilpailusääntöjen rikkomisen yhdeksi kokonaisuudeksi luonnehtimisessa. Näihin kuuluu se, että menettelytapojen tavoitteet, kyseessä olevat tavarat ja palvelut, osallistuneet yritykset ja täytäntöönpanotavat ovat samat. Lisäksi voidaan ottaa huomioon myös se, että yritysten puolesta toimivat luonnolliset henkilöt ja menettelytapojen maantieteellinen soveltamisala ovat samoja (tuomio 12.7.2018, Brugg Kabel ja Kabelwerke Brugg v. komissio, T-441/14, EU:T:2018:453, 125 kohta).

366. Yhtenä kokonaisuutena pidettävää rikkomista voidaan sen toteuttamisen yksityiskohtien perusteella pitää joko jatkettuna tai uusittuna. Silloin, kun voidaan todeta, että rikkominen on ollut keskeytyneenä, rikkominen voidaan luonnehtia yhtenä kokonaisuutena pidettäväksi uusituksi rikkomiseksi, mikäli rikkomisella on ennen keskeytymistä ja sen jälkeen pyritty yhteen yhtenäiseen tavoitteeseen (tuomio 10.11.2017, Icap plc ym. v. komissio,T-180/15, EU:T:2017:795, 217 ja 221 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

367. Korkein hallinto-oikeus on arvioinut kilpailurikkomuksen yhtenäisyyttä 30.8.2021 antamassaan päätöksessä numero H2893/2021. Mainitun päätöksen perustelujen mukaan kaikissa asiassa näytetyiksi tulleissa hintasuosituksissa oli ollut tavoitteena korottaa autokoulujen ajokorttiopetuksen hintatasoa. Tästä yhteisestä tavoitteesta huolimatta hintasuositusten antamisen taustalla olivat vaikuttaneet eri tekijät ja hintasuositukset olivat kohdistuneet maantieteelliseltä laajuudeltaan erilaisille alueille. Kun lisäksi otettiin huomioon pitkähkö aikaväli viimeisimmän taloudellisen ajattelun koulutustilaisuuden 8.2.2013 ja ensimmäisen Porvoon autokoulumarkkinoita koskeneen viestin 31.10.2014 välillä ja se, että kilpailurikkomuksista olivat vastuussa osittain eri yhtiöt, korkein hallinto-oikeus katsoi, että asiassa oli ollut kyse kahdesta erillisestä kilpailurikkomuksesta, jotka kumpikin olivat muodostaneet oman yhtenäisen rikkomuksen.

368. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan rikkomisen kestoa voidaan arvioida sen ajanjakson mukaan, jolloin rikkomiseen syyllistyneet yritykset ovat toteuttaneet kilpailusäännöissä kiellettyä käyttäytymistä. Asiassa, jossa on ollut kyse kilpailijoiden yhdenmukaistamasta tarjousten jättämisestä tarjouskilpailussa julkista rakennusurakkaa koskevan sopimuksen tekemiseksi, unionin tuomioistuin on katsonut rikkomisjakson kestäneen siihen päivään asti, jona kyseinen yritys ja hankintaviranomainen ovat allekirjoittaneet sopimuksen kyseisen yrityksen tekemän yhdenmukaistetun tarjouksen perusteella (tuomio 14.1.2021, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, C-450/19, EU:C:2021:10, 30 ja 41 kohta).

369. Markkinaoikeus toteaa, että TLO:n nimissä Fölin tarjouskilpailuissa 3/2013 ja 1/2014 sekä LSL:n nimissä Fölin tarjouskilpailussa 2/2016 annettujen tarjousten taustalla on ollut samankaltainen pyrkimys markkinoiden jakamiseen ja hintatasosta sopimiseen osallistumalla tarjouskilpailuihin yhteisyrityksen tarjouksella. Markkinaoikeus on edellä perustelukappaleessa 315 katsonut näytetyksi, että sekä TLO:ssa että LSL:ssä on sovellettu samankaltaista liikennöinnin [- -] jakomallia, jonka mukaan TLO:n ja LSL:n liikennöinti [- -] on jaettu niiden osakasyhtiöille suuriin piirtein osakasyhtiöiden omistusosuuksien suhteessa.

370. Annetut tarjoukset ovat kaikki koskeneet Turun seudun liikennöintiä. Tarjouskilpailut 3/2013 ja 1/2014 ovat koskeneet Turun seudun seutu- ja paikallislinjojen liikennöintiä ja tarjouskilpailu 2/2016 Turun kaupungin sisäisten joukkoliikennelinjojen liikennöintiä. TLO on osallistunut ensisijaisesti Fölin seutuliikenteen kilpailutuksiin ja LSL Turun kaupungin paikallisliikenteen kilpailutuksiin.

371. TLO ja LSL ovat olleet erillisiä oikeushenkilöitä, joiden omistajat eivät ole olleet kaikilta osin samoja. Vaikka tarjouskilpailuihin osallistumisista ovat TLO:ssa ja LSL:ssä päättäneet asiassa esitetyn selvityksen mukaan pitkälti samat luonnolliset henkilöt, yhtäältä TLO:ssa sekä toisaalta LSL:ssä toteutettu markkinoiden jakamiseen tähtäävien menettelytapojen täytäntöönpano on ollut toisistaan erillistä. Liikennöinnin ja tulojen jako on toteutettu erikseen yhtäältä TLO:n sekä toisaalta LSL:n tuottamien palveluiden mukaisesti ja niiden omistajien kesken. TLO:n osakasyhtiöistä Savonlinja ja Lehtisen Linja eivät ole olleet LSL:n omistajia, eikä niiden ole edes väitetty olleen mukana toteuttamassa rikkomusta Fölin tarjouskilpailussa 2/2016 tai olleen edes tietoinen LSL:n osakasyhtiöiden toteuttamasta menettelystä.

372. Kun otetaan huomioon edellä todettu TLO:n ja LSL:n toiminnan erillisyys sekä se, että kilpailurikkomuksista ovat jäljempänä tämän päätöksen jaksosta 10 ilmenevällä tavalla vastuussa osittain eri yhtiöt, markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei ole perusteita katsoa TLO:ssa ja LSL:ssä toteutettujen rikkomusten muodostavan yhtä kokonaissuunnitelmaa.

373. Asiassa on vielä arvioitava, onko TLO:ssa toteutettujen Fölin tarjouskilpailuja 3/2013 ja 1/2014 koskevien menettelyjen osalta ollut kyse yhdestä yhtenäistä kilpailurikkomuksesta.

374. Edellä todetusti Fölin tarjouskilpailuissa 3/2013 ja 1/2014 on ollut kysymys TLO:n kautta toteutetusta tarjousyhteistyöstä, joka on perustunut TLO:ssa sovellettuun liikennöinnin ja tulojen jakoa koskevaan jakomalliin. Näihin tarjouskilpailuihin osallistumisen tarkoitus on ollut kasvattaa TLO:n ja siten myös TLO:n osakasyhtiöille jaettavan liikennöinnin määrää. Kyseisissä tarjouskilpailuissa yhteistyön täytäntöönpanotavat ja tarkoitus ovat olleet samat. Lisäksi molemmissa tarjouskilpailuissa TLO:n osakasyhtiöt sekä TLO:n ja sen osakasyhtiöiden puolesta toimineet luonnolliset henkilöt ovat olleet samoja.

375. Markkinaoikeus katsoo, että Fölin tarjouskilpailuja 3/2013 ja 1/2014 koskevat kilpailua rajoittavat menettelytavat ovat muodostaneet kokonaissuunnitelman, jolla on ollut yksi yhtenäinen tavoite, eli markkinoiden jakaminen ja hinnoista sopiminen osakasyhtiöiden kesken. Tältä osin kyse on siten ollut yhdestä yhtenäisestä rikkomuksesta.

376. Sillä, että menettelytavoissa on ollut kysymys eri vuosille ajoittuvista tarjouskilpailuista, tai että lähellä kyseessä olevaa ajankohtaa on ollut muita tarjouskilpailuja, joihin TLO on osallistunut, mutta jotka eivät ole viraston esityksen kohteena, ei anna aihetta arvioida asiaa toisin.

377. Tarkastelun kohteena olevissa asianosaisten yhtiöiden menettelyissä rikkomuksen keston kussakin rikkomuksessa on katsottava alkaneen sinä päivänä, kun tarjous on annettu tilaajalle ja päättyneen sinä päivänä, kun liikennöintisopimusten olennaiset piirteet ja sen kohteena olevista palveluista maksettava kokonaishinta on määritelty lopullisesti tarjouksen tekijän ja tilaajan kesken tehdyllä hankintasopimuksella, jolloin tilaaja on menettänyt lopullisesti mahdollisuuden tehdä kyseessä olevien palveluiden hankkimista koskeva sopimus normaalein markkinaehdoin.

378. Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että Fölin tarjouskilpailuja 3/2013 ja 1/2014 koskevat rikkomukset ovat muodostaneet oman yhtenäisen uusitun rikkomuksen, joka on kestänyt 28.8.2013 — 4.10.2013 ja 30.5.2014 — 22.7.2014 väliset jaksot sekä että Fölin tarjouskilpailussa 2/2016 on ollut kyse edellä mainitusta erillisestä rikkomuksesta, jonka kesto on ollut 1.9.2016 — 27.10.2016.

10 Osallisuus kilpailurikkomuksiin

10.1 Arvioinnin lähtökohdat

379. Markkinaoikeus on edellä katsonut, että TLO:n nimissä annetut tarjoukset Fölin tarjouskilpailuissa 3/2013 ja 1/2014 ovat liittyneet yhteen siten, että rikkomukset kyseisissä tarjouskilpailuissa ovat muodostaneet yhtenä kokonaisuutena pidettävän rikkomuksen, joka on kestänyt 28.8.2013 — 4.10.2013 ja 30.5.2014 — 22.7.2014 väliset jaksot, ja että LSL:n nimissä annettu tarjous Fölin tarjouskilpailussa 2/2016 on muodostanut oman erillisen rikkomuksensa, jonka kesto on ollut 1.9.2016 — 27.10.2016. Asiassa on seuraavaksi arvioitava, mikä on kunkin asianosaisen yhtiön osallisuus mainittuihin rikkomuksiin.

380. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan SEUT 101 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut sopimukset ja yhdenmukaistetut menettelytavat perustuvat väistämättä useiden sellaisten yritysten myötävaikutukseen, jotka ovat kaikki mukana rikkomisessa, mutta joiden osallistumisella voi olla eri ilmenemismuotoja, etenkin kyseisten markkinoiden erityispiirteiden ja kunkin yrityksen markkina-aseman, tavoiteltujen päämäärien sekä valittujen tai suunniteltujen täytäntöönpanotoimien perusteella. Kuitenkaan se, että kukin yritys osallistuu kilpailusääntöjen rikkomiseen sille ominaisella tavalla, ei riitä poissulkemaan sen vastuuta rikkomisesta kokonaisuudessaan, ei myöskään käyttäytymisestä, jonka muut rikkomiseen osallistuneet yritykset ovat todellisuudessa toteuttaneet, mutta jolla on sama kilpailua rajoittava tarkoitus tai vaikutus (tuomio 8.7.1999, komissio v. Anic Partecipazioni, C-49/92 P, EU:C:1999:356, 79 ja 80 kohta).

382. Kielletyn aloitteen hiljainen hyväksyminen ilman julkista irtisanoutumista sen sisällöstä tai sen ilmoittamista hallintoviranomaisille rohkaisee muita jatkamaan kilpailusääntöjen rikkomista ja vaarantaa sen paljastumisen. Tämä kumppanuus merkitsee passiivista osallistumista kilpailusääntöjen rikkomiseen ja saattaa johtaa siihen, että kyseinen yritys joutuu siitä vastuuseen (tuomio 16.6.2022, Quanta Storage v. komissio, C-699/19 P, EU:C:2022:483, 125 kohta).

384. Sillä seikalla, että yritys ei ole osallistunut kaikkiin rikkomuksen muodostaviin osatekijöihin tai että sen osuus on ollut vähäinen niillä osa-alueilla, joihin se on osallistunut, ei ole merkitystä näytettäessä toteen kilpailusääntöjen rikkomista sen osalta, koska nämä seikat on otettava huomioon ainoastaan kilpailusääntöjen rikkomisen vakavuutta arvioitaessa ja mahdollisesti sakkoa määritettäessä (tuomio 6.12.2012, komissio v. Verhuizingen Coppens, C-441/11 P, EU:C:2012:778, 45 kohta).

385. Jotta yhteenliittymän ja sen jäsenten voitaisiin katsoa osallistuneen yhdessä samaan kilpailusääntöjen rikkomiseen, on näytettävä, että yhteenliittymä on toiminut erillään jäsentensä toiminnasta (tuomio 15.3.2000, Cimenteries CBR v. komissio, T-25/95, EU:T:2000:77, 1325 kohta).

10.2 Markkinaoikeuden arviointi

386. Markkinaoikeus toteaa, että TLO:ssa toteutetun yhtenäisen kilpailurikkomuksen osalta menettelyä on arvioitava kunkin siihen osallistuneen elinkeinonharjoittajien osalta lähtökohtaisesti yhtenä kokonaisuutena. Elinkeinonharjoittaja on syyttömyysolettaman mukaisesti vastuussa rikkomuksesta vain siltä ajalta, jona sen osoitetaan osallistuneen siihen.

387. Virasto on kohdistanut seuraamusmaksuesityksensä Fölin tarjouskilpailujen 3/2013 ja 1/2014 osalta Jalon Liikenteeseen, Lehtisen Linjaan, Linjaliikenne Muuriseen, Linjaliikenne Nyholmiin, Savonlinjaan ja Citybusiin, jotka ovat omistaneet TLO:n kyseisten kilpailurikkomusten ajankohtana ja olleet tuolloin edustettuina TLO:n hallituksessa sen varsinaisina jäseninä. Seuraamusmaksuesityksen kohteena on mainittujen tarjouskilpailujen osalta myös LSL, jonka vastuu on perustettu TLO:n seuraantoon, koska viraston mukaan TLO:lla on ollut itsenäinen ja omistajistaan erillinen rooli TLO:ssa toteutettujen rikkomusten osalta.

388. Edellä mainitun lisäksi virasto on kohdistanut seuraamusmaksuesityksensä Fölin tarjouskilpailun 2/2016 osalta Jalon Liikenteeseen, Linjaliikenne Muuriseen, Linjaliikenne Nyholmiin ja Citybusiin, jotka ovat omistaneet LSL:n kyseisen kilpailurikkomuksen ajankohtana ja olleet tuolloin edustettuina LSL:n hallituksessa sen varsinaisina jäseninä.

389. Markkinaoikeus toteaa, että osakeyhtiölain 1 luvun 7 ja 8 §:n mukaisesti osakeyhtiön hallituksen jäsenten velvollisuutena on osakeyhtiön hallituksen työskentelyyn osallistuessaan toimia yhdenvertaisesti sekä edistää ainoastaan kysymyksessä olevan osakeyhtiön etua. Hallituksen jäsenet eivät siten osakeyhtiön hallituksen työskentelyyn osallistuessaan toimi muun sellaisen yhtiön tai tahon edustajana, joissa heillä on vastuuasema.

390. Seuraamusmaksuesityksen kohteena olevien osakasyhtiöiden vastuuhenkilöt eivät ole siten oikeudellisesti toimineet yhtiöidensä edustajina TLO:n ja LSL:n hallituksessa. Asiassa esitetyn näytön valossa osakasyhtiöiden yhteisyritysten hallitusten jäsenten väliset sopimukset ja yhdenmukaistetut menettelyt ovat olleet osakasyhtiöiden omien etujen mukaisia tai ainakin niillä on tavoiteltu osakasyhtiöille myönteisiä tuloksia pyrittäessä kasvattamaan yhteisyritysten liikennöintiä, joka sittemmin jaettaisiin osakasyhtiöille. Tähän nähden markkinaoikeus katsoo, että osakasyhtiöiden osallisuutta kilpailurikkomukseen ei voida poissulkea sillä perusteella, että niiden vastuuhenkilöt ovat toimineet yhteisyritysten hallituksessa yhteisyritysten etuja ajaen. Päinvastoin osakasyhtiöt ovat käyttäneet yhteisyrityksiä keinona kilpailun rajoittamiseksi, mikä on ollut niiden osakasyhtiöiden intressissä, joiden vastuuhenkilöitä he ovat olleet.

TLO:n ja sen osakasyhtiöiden osallisuus TLO:n tarjouksia koskevaan rikkomukseen

391. Edellä jaksossa 6.2.2 todetusti kaikkien TLO:n osakasyhtiöiden edustajat ovat osallistuneet vuosien 2013 ja 2014 aikana useisiin TLO:n hallituksen kokouksiin, joissa on käsitelty muun ohella TLO:n osallistumista tarjouskilpailuihin. Kokouspöytäkirjoissa ei ole tarjouskilpailuja koskevilta osin mainintoja eriävistä mielipiteistä. Lisäksi kaikki osakasyhtiöiden edustajat ovat olleet mukana niissä sähköpostitse ja hallituksen kokouksissa käydyissä keskusteluissa, jotka ovat koskeneet TLO:n liiketoimintamallin toteutusta, eli yhtiön liikennöinnin ja tulojen jakoa osakasyhtiöille, sekä osallistuneet aktiivisesti tähän liittyvään yhteydenpitoon. Vastuu yhtenä kokonaisuutena pidettävään kilpailurikkomukseen on näin ollen kohdistettu sellaisiin yhtiöihin, joiden edustajat ovat olleet tietoisia TLO:n liiketoimintamallista ja osallistuneet aktiivisesti sen toteuttamiseen ja joiden edun mukaisena TLO:n osallistumista kyseisiin yhtenäisen rikkomuksen muodostaviin tarjouskilpailuihin voidaan pitää.

392. Markkinaoikeus on edellä perustelukappaleessa 307 katsonut näytetyksi, että JJ (Jalon Liikenne), PM (Linjaliikenne Muurinen), TP (Citybus) ja TT (Linjaliikenne Nyholm) ovat osallistuneet Fölin tarjouskilpailuissa 3/2013 ja 1/2014 tarjousyhteistyöstä sopimiseen. Lisäksi kyseiset henkilöt ovat tienneet TLO:n omistusosuuksiin perustuvasta liikennöinnin ja siitä saatavien tulojen jakomallista, joten ne ovat tienneet tai niiden on vähintäänkin pitänyt tietää, että TLO:n voittaessa kyseiset tarjouskilpailut niiden kohteiden liikennöinti tullaan liittämään osaksi TLO:n osakasyhtiöille jaettavaa liikennöintiä. Menettely on ollut mainittujen henkilöiden edustamien osakasyhtiöiden omien etujen mukaista tai sillä on vähintään tavoiteltu osakasyhtiöille myönteisiä tuloksia pyrittäessä kasvattamaan TLO:n liikennöintiä, joka sittemmin jaettaisiin osakasyhtiöille.

394. Kuten edellä unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön osalta on selostettu, osallisuuden arvioimisen kannalta ei ole merkitystä sillä, ettei kilpailurikkomukseen osallistunut yritys ole osallistunut kaikkiin rikkomuksen muodostaviin seikkoihin. Näin ollen Savonlinjan ja Lehtisen Linjan osallisuuden kannalta ei ole katsottava olevan merkitystä sillä, että JT ja JL eivät ole JJ:n, PM:n, TP:n ja TT:n tavoin osallistuneet kaikkiin Fölin tarjouskilpailuja 3/2013 ja 1/2014 koskeviin merkityksellisiin keskusteluihin, joissa on päätetty TLO:n kilpailukäyttäytymisestä.

395. Savonlinja on tuonut esiin, että se ei ole ollut osallisena tai tietoinen kilpailunvastaisesta menettelystä Fölin tarjouskilpailussa 1/2014 ja ilman tietoa kilpailunrajoituksen olemassaolosta yhtiö ei ole voinut julkisesti sanoutua irti tästä menettelystä. Markkinaoikeus toteaa, että edellä perustelukappaleessa 308 on katsottu JT:n olleen tietoinen TLO:n tarjouksesta ja voitosta kyseisessä tarjouskilpailussa irtisanoutumatta menettelystä missään vaiheessa. Savonlinja on siten omalla toiminnallaan myötävaikuttanut menettelyn toteuttamiseen, ensin passiivisella tavalla hyväksymällä hallituksen jäsenenä menettelyn hiljaisesti ja saatuaan sen tietoonsa jättämällä ilmoittamatta kyseisestä menettelystä viranomaisille sekä tämän jälkeen toteuttamalla oman intressinsä mukaisesti kilpailunrajoitusta irtisanoutumatta kohteiden liikennöinnistä tai niiden perusteella jaetuista tuloista.

396. Markkinaoikeus katsoo, että Jalon Liikenne, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm, Citybus, Lehtisen Linja ja Savonlinja ovat vastuussa Fölin tarjouskilpailujen 3/2013 ja 1/2014 osalta yhtenä kokonaisuutena pidettävästä rikkomuksesta koko sen keston 28.8.2013 — 4.10.2013 ja 30.5.2014 — 22.7.2014 ajalta.

397. LSL on katsonut, ettei TLO ole osallistunut rikkomukseen, koska TLO tai sen toimitusjohtaja ei ole ollut tai voinut olla tietoinen kilpailurikkomuksesta.

398. Markkinaoikeus toteaa, että kilpailurikkomus on tapahtunut TLO:n toiminnan piirissä ja yhteydessä. TLO:lla on ollut elinkeinonharjoittajana ja tarjoajana velvollisuus olla selvillä kaikesta sen toimintaa ja tarjouskilpailuihin osallistumista sääntelevästä lainsäädännöstä.

399. TLO:n liikennejohtajana ja sittemmin toimitusjohtaja toiminut HL ei ole ollut mukana TLO:n hallituksessa sen varsinaisena jäsenenä. HL on kuitenkin osallistunut useisiin nyt käsillä oleviin TLO:n hallituksen kokouksiin kokousten sihteerinä.

400. Edellä jaksoissa 6.2.2 ja 6.2.3 todetusti HL:llä on ollut aktiivinen rooli TLO:n tarjouskilpailuihin osallistumisen suunnittelussa, toteuttamisessa ja täytäntöönpanossa. TT ja JJ ovat markkinaoikeudessa kuultuina kertoneet, että TLO:n päätöksenteko Fölin tarjouskilpailujen 3/2013 ja 1/2014 osalta oli tapahtunut siten, että TLO:n liikennejohtaja HL oli esittänyt asian yhtiön hallituksen puheenjohtaja TT:lle (Linjaliikenne Nyholm), minkä jälkeen JJ (Jalon Liikenne), PM (Linjaliikenne Muurinen), TP (Citybus) ja TT olivat jutelleet asiasta keskenään. Lisäksi HL on vastannut ja ollut siten tietoinen TLO:n liikennöinnin toteutuksen suunnittelusta ja TLO:n toiminnassaan soveltaman omistusosuuksiin perustuvan jakomallin käytännön toteutuksesta.

401. Markkinaoikeus katsoo, että TLO:n osalta kysymys on ollut vähintään rikkomuksen edesauttajan ja myötävaikuttajan vastuusta. Rikkomus on toteutettu TLO:n kautta ja HL on osallistunut sen toteuttamiseen. Koska TLO on 31.12.2020 sulautunut LSL:ään, minkä seurauksena TLO on purkautunut ja lakannut olemasta erillinen oikeushenkilö ja LSL on 1.1.2021 jatkanut TLO:n liiketoimintaa, on vastuu TLO:n rikkomuksesta siirtynyt LSL:lle. Edellä lausuttuun nähden LSL on vastuussa Fölin tarjouskilpailujen 3/2013 ja 1/2014 osalta yhtenä kokonaisuutena pidettävästä rikkomuksesta koko sen keston 28.8.2013 — 4.10.2013 ja 30.5.2014 — 22.7.2014 ajalta.

LSL:n osakasyhtiöiden osallisuus LSL:n tarjousta koskevaan rikkomukseen

402. Edellä jaksossa 6.2.5 todetusti LSL:n hallitus on päättänyt yhtiön osallistumisesta tarjouskilpailuihin sekä siitä, ketkä osallistuvat LSL:n voittaman liikenteen hoitamiseen. Kaikki LSL:n osakasyhtiöt ovat tienneet LSL:n omistusosuuksiin perustuvasta liikennöinnin ja siitä saatavien tulojen jakomallista. Asiassa ei ole esitetty näyttöä LSL:ssä tehdystä päätöksestä osallistua Fölin tarjouskilpailuun 2/2016. LSL:n puolesta tarjouksen on jättänyt TP (Citybus) ja tarjouskilpailun yhteyshenkilöksi on ilmoitettu PM (Linjaliikenne Muurinen), joka on myös allekirjoittanut hankintasopimuksen.

404. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että Jalon Liikenne, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm ja Citybus ovat vastuussa Fölin tarjouskilpailun 2/2016 osalta rikkomuksesta koko sen keston ajalta 1.9.2016 — 27.10.2016.

Johtopäätös

405. Markkinaoikeus katsoo edellä todetun perusteella, että TLO ja sen hallituksessa edustettuina olleet yhtiöt Jalon Liikenne, Lehtisen Linja Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm, Citybus ja Savonlinja ovat menetelleet kilpailulain 5 §:n vastaisesti ajalla 28.8.2013 — 4.10.2013 ja 30.5.2014 — 22.7.2014 osallistumalla Fölin tarjouskilpailuihin 3/2013 ja 1/2014 TLO:n nimissä jätetyillä tarjouksilla sekä että LSL:n hallituksessa edustettuina olleet Jalon Liikenne, Linjaliikenne Muurinen, Linjaliikenne Nyholm ja Citybus ovat menetelleet kilpailulain 5 §:n vastaisesti ajalla 1.9.2016 — 27.10.2016 osallistumalla Fölin tarjouskilpailuun 2/2016 LSL:n nimissä jätetyllä tarjouksella.

11 Seuraamusmaksu

406. Asiassa on edellä lausuttu huomioon ottaen harkittava seuraamusmaksun määräämistä kilpailunrikkomuksiin osallisille elinkeinonharjoittajille. Ennen seuraamusmaksun määräämistä koskevaa harkintaa on kuitenkin otettava kantaa Lehtisen Linjan esittämään väitteeseen seuraamusmaksuesityksen vanhentumisesta sen osalta.

11.1 Seuraamusmaksun vanhentuminen

407. Lehtisen Linja on esittänyt, että markkinaoikeudelle 27.9.2021 tehty seuraamusmaksuesitys on vanhentunut sen osalta. Yhtiön mukaan virasto on aloittanut toimenpiteet asiassa 24.5.2016 ja tehnyt seuraamusmaksuesityksen markkinaoikeudelle myöhemmin kuin viisi vuotta ensimmäisten toimenpiteiden aloittamisesta.

408. Virasto on esittänyt, että seuraamusmaksuesitys ei ole vanhentunut Lehtisen Linjan osalta. Viraston mukaan Lehtisen Linja on osallistunut TLO:ssa toteutettuun yhtenä kokonaisuutena pidettävään uusittuun rikkomukseen, joka on sen osalta päättynyt 22.7.2014. Ilman vanhentumisen katkaisevia toimenpiteitä seuraamusmaksuesitys olisi vanhentunut Lehtisen Linjan osalta 22.7.2019. Ennen vanhentumista virasto on kuitenkin suorittanut useita sellaisia toimenpiteitä kilpailunrajoituksen selvittämiseksi, jotka ovat aloittaneet viiden vuoden vanhentumisajan kulumisen alusta.

409. Kilpailulain tässä asiassa sovellettavan 19 §:n 1 momentin (662/2012) mukaan seuraamusmaksua ei saa määrätä mainitun lain 5, 7, 25 tai 27 §:n taikka Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 tai 102 artiklan säännösten rikkomisesta, ellei esitystä markkinaoikeudelle ole tehty viiden vuoden kuluessa siitä päivästä, jona rikkominen tapahtui, tai jatketun rikkomisen osalta viiden vuoden kuluessa siitä päivästä, jona rikkominen päättyi. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimenpiteet kilpailunrajoituksen tutkimiseksi aloittavat vanhentumisajan kulumisen alusta. Kilpailulain 19 §:n 2 momentin (948/2011) mukaan seuraamusmaksua ei kuitenkaan saa määrätä, jos esitystä markkinaoikeudelle ei ole tehty kymmenen vuoden kuluessa siitä päivästä, jona rikkominen tapahtui, tai jatketun rikkomisen osalta kymmenen vuoden kuluessa siitä päivästä, jona rikkominen päättyi.

410. Kilpailulain säätämiseen johtaneiden esitöiden (HE 88/2010 vp s. 65 ja 66) mukaan kilpailulain 19 §:n 1 momentin (662/2012) säännöstä on täsmennetty aiemmin voimassa olleen kilpailunrajoituslain (480/1992) 22 §:stä siten, että se vastaa perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 (jäljempänä täytäntöönpanoasetus) 25 artiklan vanhentumissäännöksiä. Mainituissa esitöissä on todettu, että koska samoihin kilpailunrikkomuksiin voidaan usein soveltaa sekä EU:n että kansallisen lain säännöksiä, on välttämätöntä, että kilpailulain seuraamusmaksun vanhentumista koskevat säännökset vastaavat EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanoasetuksen säännöksiä.

411. Täytäntöönpanoasetuksen 25 artiklan 2 kohdan mukaan vanhentumisaika alkaa kulua päivästä, jona rikkominen tapahtui. Jatketun tai uusitun rikkomisen osalta aika alkaa kuitenkin kulua siitä päivästä, jona rikkominen lakkaa.

412. Markkinaoikeus toteaa, että kilpailulain 19 § 1 momentissa (662/2012) säädetty ei sinänsä sanamuotonsa mukaan vastaa siltä osin täytäntöönpanoasetuksen 25 artiklan 2 kohtaa, että siinä ei ole mainittu lainkaan uusittua rikkomusta ja siihen sovellettavia vanhentumissäännöksiä.

413. Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksessään KHO 2009:83 katsonut, että viiden vuoden määräajan on katsottava alkavan kulua yhtenä kokonaisuutena pidettävässä kilpailurikkomuksessa EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanoasetusta vastaavalla tavalla aikaisintaan viimeisen kokonaisuuteen liittyvän menettelyn päättymisestä.

414. Kun otetaan huomioon kilpailulain 19 §:n 1 momentin (662/2012) taustalla oleva täytäntöönpanoasetus soveltamiskäytäntöineen ja edellä selostettu kilpailulain esitöissä todettu, markkinaoikeus katsoo, että kilpailulain 19 §:n 1 momentissa (662/2012) säädetyn viiden vuoden määräajan on katsottava alkavan kulua myös yhtenä kokonaisuutena pidettävässä uusitussa rikkomisessa siitä päivästä, jona rikkominen päättyi.

415. Markkinaoikeus on edellä katsonut, että Fölin tarjouskilpailuja 3/2013 ja 1/2014 koskevat rikkomukset ovat muodostaneet yhtenä kokonaisuutena pidettävän uusitun rikkomuksen, joka on kestänyt 28.8.2013 — 4.10.2013 ja 30.5.2014 — 22.7.2014 väliset jaksot sekä katsonut Lehtisen Linjan olleen osallinen kyseiseen rikkomukseen koko sen keston ajalta. Vanhentumista koskeva määräaika on siten alkanut kulua Lehtisen Linjan osalta 22.7.2014.

416. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan virasto on käsillä olevaa kilpailunrajoitusta koskevan tutkinnan aikana suorittanut useita vanhentumisen katkaisevia toimenpiteitä. Virasto on muun ohella toimittanut 15.2.2019, 6.3.2019 ja 10.7.2019 Lehtisen Linjalle selvityspyynnön asian selvittämiseksi sekä 27.5.2019 ilmoituksen Lehtisen Linjaa koskevan yksityiskohtaisen käsittelyn aloittamisesta kilpailulain 38 §:n 1 momentin nojalla. Kilpailu- ja kuluttajaviraston edellä mainitut toimenpiteet kilpailunrajoituksen tutkimiseksi on aloitettu ennen viiden vuoden määräajan päättymistä, ja ne ovat aloittaneet vanhentumisajan kulumisen alusta.

417. Viraston esitys seuraamusmaksun määräämiseksi on tullut vireille markkinaoikeudessa 27.9.2021. Näin ollen seuraamusmaksuesitys on tehty markkinaoikeudelle viiden vuoden kuluessa edellä mainituista vanhentumisajan kulumisen uudelleen aloittaneista toimenpiteistä.

418. Edellä esitetyn huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että seuraamusmaksuesitys markkinaoikeudelle on tehty myös Lehtisen Linjan osalta määräajassa ja yhtiön väite seuraamusmaksun vanhentumisesta on hylättävä.

11.2 Seuraamusmaksun määrääminen

11.2.1 Sovellettavista oikeusohjeista

419. Kilpailulain 12 §:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittajalle tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymälle, joka rikkoo mainitun lain 5 tai 7 §:n taikka Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 tai 102 artiklan säännöksiä, määrätään seuraamusmaksu, jollei menettelyä ole pidettävä vähäisenä tai seuraamusmaksun määräämistä kilpailun turvaamisen kannalta muutoin perusteettomana. Kilpailulain 12 §:n 2 momentin mukaan seuraamusmaksu voidaan määrätä myös sellaiselle elinkeinonharjoittajalle tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymälle, jolle rikkomukseen osallistunut elinkeinotoiminta on siirtynyt yrityskaupan tai muun yritysjärjestelyn seurauksena.

420. Kilpailulain säännöksiä seuraamusmaksun määrää koskevasta arvioinnista on muutettu 24.6.2021 voimaan tulleella kilpailulain muuttamisesta annetulla lailla 546/2021. Viimeksi mainitulla lailla aiemmin voimassa ollutta kilpailulain 13 §:ää (948/2011) on muutettu, minkä lisäksi kilpailulakiin on otettu uusi seuraamusmaksun enimmäismäärää koskeva 13 a §. Viimeksi mainittuja kilpailulain muuttamisesta annetulla lailla 546/2021 säädettyjä säännöksiä ei lain 546/2021 voimaantulosäännösten mukaan sovelleta ennen viimeksi mainitun lain voimaantuloa päättyneisiin kilpailunrajoituksiin.

421. Nyt käsillä olevien kilpailunrajoitusten päättyessä voimassa olleen kilpailulain 13 §:n (948/2011) mukaan seuraamusmaksun suuruus perustuu kokonaisarviointiin, ja sitä määrättäessä on otettava huomioon rikkomuksen laatu ja laajuus, moitittavuuden aste sekä rikkomuksen kestoaika. Seuraamusmaksu saa olla enintään 10 prosenttia kunkin kilpailunrajoitukseen osallistuvan elinkeinonharjoittajan tai näiden yhteenliittymän liikevaihdosta siltä vuodelta, jona elinkeinonharjoittaja tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymä viimeksi osallistui rikkomukseen.

422. Viimeksi mainitun pykälän esitöissä (HE 88/2010 vp s. 58 ja 59) on todettu lähtökohtana seuraamusmaksun määräämisessä olevan, että maksulla tulee olla riittävä erityis- ja yleisestävä vaikutus. Seuraamusmaksun määrän tulee olla sellainen, ettei kielletty kilpailunrajoittaminen ole rajoitukseen osallistuville elinkeinonharjoittajille kannattavaa. Seuraamusmaksun enimmäismäärää koskevan säännöksen tavoitteena on puolestaan varmistaa, että määrättävä seuraamusmaksu ei ole kohtuuton suhteessa elinkeinonharjoittajan liiketoiminnan kokoon ja maksukykyyn.

423. Voimassa olevan kilpailulain 13 §:n 1 momentin mukaan seuraamusmaksun suuruus perustuu kokonaisarviontiin, jossa on otettava huomioon rikkomuksen laatu, laajuus, moitittavuuden aste sekä rikkomuksen kesto.

424. Mainitun pykälän esitöiden (HE 210/2020 vp s. 88) mukaan sen 1 momentin sisältö vastaa aiemmin voimassa olleen kilpailulain 13 §:n (948/2011) ensimmäistä virkettä.

425. Voimassa olevan kilpailulain 13 a §:n 1 momentin mukaan seuraamusmaksu saa olla enintään kymmenen prosenttia kilpailunrajoitukseen osallistuvan elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta. Kun Kilpailu- ja kuluttajavirasto esittää seuraamusmaksua, huomioon otetaan seuraamusmaksuesityksen tekemistä edeltävän tilikauden liikevaihto. Kun markkinaoikeus tai korkein hallinto-oikeus määrää seuraamusmaksun, huomioon otetaan seuraamusmaksupäätöksen tekemistä edeltävän tilikauden liikevaihto.

426. Mainitun pykälän esitöiden (HE 210/2020 vp s. 88) mukaan sen 1 momentti vastaa eräin täsmennyksin aiemmin voimassa olleen kilpailulain 13 §:n (948/2011) toista virkettä. Esitöiden mukaan seuraamusmaksupäätöksen enimmäismäärää koskeva sääntely perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1 15 artiklan 1 kohtaan, jonka mukaan kilpailunrajoituksen perusteella määrättävän seuraamusmaksun enimmäismäärä on määritettävä päätöksen tekemistä edeltäneen tilikauden perusteella.

427. Markkinaoikeus toteaa, että edellä selostettujen kilpailulain muuttamisesta annetun lain 546/2021 voimaantulosäännösten valossa nyt käsillä olevassa tapauksessa kilpailunrajoituksesta mahdollisesti määrättävän seuraamusmaksun suuruutta koskevassa arvioinnissa tulee siten soveltaa lähtökohtaisesti aiemmin voimassa olleen kilpailulain 13 §:ää (948/2011). Kilpailulain muuttamisesta annetun lain 546/2021 säännökset eroavat kuitenkin aiemmin voimassa olleista säännöksistä sen osalta, mihin liikevaihtotietoon seuraamusmaksun enimmäismäärää koskeva arviointi tulee perustaa. Aiemmin voimassa olleen kilpailulain 13 §:ssä (948/2011) seuraamusmaksun enimmäismäärä oli sidottu elinkeinonharjoittajan liikevaihtoon siltä vuodelta, jona elinkeinonharjoittaja viimeksi osallistui rikkomukseen. Nykyisin voimassa olevassa kilpailulain 13 a §:ssä seuraamusmaksun enimmäismäärä on markkinaoikeuden määrätessä seuraamusmaksun sidottu seuraamusmaksupäätöksen tekemistä edeltävän tilikauden liikevaihtoon.

428. Euroopan unionin perusoikeuskirjan 49 artiklan 1 kohdassa säädetään muun ohella rikoksista määrättävien rangaistusten oikeasuhtaisuuden periaatteesta. Mainitun kohdan mukaan rikoksesta ei saa määrätä sen tekohetkellä sovellettavissa ollutta rangaistusta ankarampaa rangaistusta. Jos rikoksenteon jälkeen laissa säädetään lievemmästä rangaistuksesta, on sovellettava kyseistä lievempää rangaistusta.

429. Markkinaoikeus toteaa, että kilpailunrajoituksesta määrättävässä seuraamuksessa on kysymys rangaistusluonteisesta hallinnollisesta taloudellisesta seuraamuksesta, jonka määräämisessä on vakiintuneen tulkinnan mukaan noudatettava soveltuvin osin rikosprosessin muotoja ja periaatteita (esim. KHO 2016:2021, 245 kohta ja KHO 2019:98, 633 kohta).

430. Unionin tuomioistuin on kilpailuasiaa koskevassa oikeuskäytännössään todennut, että lievemmän lain periaate kuuluu jäsenvaltioiden yhteiseen valtiosääntöperinteeseen ja unionin oikeuden yleisiin periaatteisiin, joka kansallisen tuomioistuimen on otettava huomioon (tuomio 14.2.2012, Toshiba Corporation e.a, C-17/10, EU:C:2012:72, 64 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

431. Ottaen huomioon edellä todetun ja sen, että sakon enimmäismäärää koskevan säännöksen tavoitteena on varmistaa, että määrättävä seuraamusmaksu ei ole kohtuuton suhteessa elinkeinonharjoittajan liiketoiminnan kokoon ja maksukykyyn, markkinaoikeus katsoo, että seuraamusmaksua koskevassa harkinnassa on sovellettava sakon enimmäismäärää laskettaessa niitä säännöksiä, jotka johtavat esityksen kohteina olevien yhtiöiden kannalta lievempään rangaistukseen.

11.2.2 Unionin tuomioistuimien oikeuskäytäntöä seuraamusmaksun määräämisestä

432. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan rikkomisen vakavuutta on arvioitava yksilöllisesti. Sakkojen suuruuden määrittämiseksi on otettava huomioon kilpailusääntöjen rikkomisen kesto ja kaikki tekijät, jotka voivat vaikuttaa kilpailusääntöjen rikkomisen vakavuuden arviointiin, kuten kunkin yrityksen käyttäytyminen, kunkin yrityksen osuus yhdenmukaistettujen menettelytapojen luomisessa, hyöty, jonka ne ovat voineet saada näistä menettelytavoista, yritysten koko, kyseisten tavaroiden arvo sekä se vaara, joka tällaisista kilpailusääntöjen rikkomisista aiheutuu Euroopan unionille. Näihin tekijöihin kuuluu myös kilpailunvastaisten käyttäytymisten lukumäärä ja intensiteetti (tuomio 26.9.2018, Infineon Technologies v. komissio,C-99/17 P, EU:C:2018:773, 196 ja 197 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

433. Unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössään todennut varoittavuuden käsitteen olevan yksi huomioon otettavista seikoista sakon määrää laskettaessa. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kilpailurikkomuksesta määrättävillä sakoilla on tarkoitus sekä rangaista asianomaisia yrityksiä lainvastaisesta käyttäytymisestä että estää asianomaisia yrityksiä ja muita taloudellisia toimijoita rikkomasta unionin oikeuden kilpailusääntöjä tulevaisuudessa. Yhtäältä yritysten koko ja kokonaisresurssit sekä toisaalta sakon varoittavan vaikutuksen varmistamistarve ovat sidoksissa toisiinsa. Ensi sijassa juuri se vaikutus, joka kyseessä olevalle yritykselle halutaan aiheuttaa, oikeuttaa ottamaan huomioon yrityksen koon ja kokonaisresurssit sakon riittävän varoittavan vaikutuksen varmistamiseksi, koska seuraamus ei saa olla vähäinen varsinkaan mainitun yrityksen taloudelliseen kapasiteettiin nähden (tuomio 4.9.2014, YKK ym. v. komissio, C-408/12 P, EU:C:2014:2153, 84 ja 85 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

435. Kilpailusääntöjen rikkomisen konkreettinen vaikutus ei unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ole ratkaiseva peruste määrättäessä seuraamuksen määrää. Erityisesti rikkomisen suunnitelmallisuuteen liittyvillä seikoilla voi olla suurempi merkitys kuin sen vaikutuksiin liittyvillä seikoilla, varsinkin kun kyse on sellaisinaan vakavista rikkomisista, kuten markkinoiden jakamisesta (em. tuomio YKK ym. v. komissio, C-408/12 P, 26 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Niin ikään hintojen vahvistamista koskevien sopimusten on katsottu olevan erityisen vakavia kilpailunrajoituksia (em. tuomio FSL ym. v. komissio,C-469/15 P, 106 ja 107 kohta).

436. Sakkoa määrättäessä ei unionin yleisen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan ole velvollisuutta ottaa huomioon sitä, ettei kyseisestä rikkomisesta ole saatu etua. Rikkomiseen liittyvän taloudellisen edun puuttumista ei myöskään voida pitää lieventävänä olosuhteena (tuomio 25.6.2010, Imperial Chemical Industries v. komissio, T-66/01, EU:T:2010:255, 443 kohta).

437. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu, että sakon määrää arvioitaessa voidaan ottaa huomioon paitsi yrityksen kokonaisliikevaihto, joka on osoitus sen koosta ja taloudellisesta vallasta, myös se osa liikevaihdosta, joka tulee kilpailusääntöjen rikkomisen kohteena olevista tuotteista ja joka on näin ollen omiaan osoittamaan rikkomisen laajuutta (tuomio 25.3.2021, Lundbeck v. komissio, C-591/16 P, EU:C:2021:243, 186 kohta).

438. Salaamista voidaan pitää raskauttavana olosuhteena kilpailusääntöjen rikkomisen vakavuutta arvioitaessa. Tämän perusteella ei kuitenkaan voida päätellä, että salaamisen puuttuminen on lieventävä olosuhde (em. tuomio Imperial Chemical Industries v. komissio,T-66/01, 446 ja 447 kohta).

11.2.3 Markkinaoikeuden arviointi

439. Markkinaoikeus on edellä katsonut, että esityksen kohteena olevat elinkeinonharjoittajat ovat rikkoneet kilpailulain 5 §:n säännöksiä. Seuraamusmaksun määräämiselle on siten lähtökohtaisesti kilpailulain 12 §:n 1 momentissa säädetty peruste.

440. Kilpailulain 12 §:n 1 momentin mukaan kilpailusääntöjä rikkoneelle elinkeinonharjoittajalle määrätään seuraamusmaksu, jollei menettelyä ole pidettävä vähäisenä tai seuraamusmaksun määräämistä kilpailun turvaamisen kannalta muutoin perusteettomana.

441. Esityksen kohteena olevien elinkeinonharjoittajien kilpailulain 5 §:n vastaiseksi katsotussa menettelyssä on ollut kysymys kilpailijoiden välisestä kielletystä yhteistyöstä, johon on sisältynyt hintojen vahvistamista sekä kilpailun rajoittamista ja vääristämistä Fölin tarjouskilpailuissa 3/2013, 1/2014 ja 2/2016, ja jonka on katsottava tähdänneen tarjouskilpailujen kattamien markkinoiden jakamiseen kunkin yhteisyrityksen omistavien osakasyhtiöiden kesken. Menettelyssä on ollut kysymys tarkoitukseen perustuvasta kielletystä kilpailunrajoituksesta, johon on sisältynyt useita vakaviksi kilpailunrajoituksiksi katsottavia menettelytapoja. Menettely on ollut omiaan vaikuttamaan horisontaalisessa suhteessa keskenään tosiasiallisesti tai mahdollisesti kilpailevien yritysten väliseen kilpailukäyttäytymiseen. Rikkomusta on laatunsa puolesta pidettävä vakavana.

442. Rikkomuksen keston osalta kysymys on ollut kolmesta erillisestä Fölin tarjouskilpailusta. Tarjouskilpailuun 3/2013 liittyvän rikkomuksen kesto on ollut 28.8.2013 — 4.10.2013, eli 38 päivää, tarjouskilpailuun 1/2014 liittyvän rikkomuksen kesto on ollut 30.5.2014 — 22.7.2014, eli 54 päivää, ja tarjouskilpailuun 2/2016 liittyvän rikkomuksen kesto on ollut 1.9.2016 — 27.10.2016, eli 57 päivää. Markkinaoikeus on edellä jaksossa 9 johtopäätöksenään katsonut, että Fölin tarjouskilpailuja 3/2013 ja 1/2014 koskevat rikkomukset ovat muodostaneet oman yhtenäisen uusitun rikkomuksen, kun taas Fölin tarjouskilpailussa 2/2016 on ollut kyse kyseisestä rikkomuksesta erillisestä rikkomuksesta.

443. Rikkomusten maantieteellinen laajuus on rajoittunut alueellisesti Turun seudulle. Tarjouskilpailut 3/2013 ja 1/2014 ovat olleet Fölin alueen seutuliikennettä koskevia tarjouskilpailuja ja tarjouskilpailu 2/2016 Turun kaupungin sisäistä liikennettä koskeva tarjouskilpailu.

444. Rikkomusten taloudellisen laajuuden osalta huomiota on kiinnitettävä erityisesti tarjouskilpailujen kohteena olleiden hankintasopimusten arvoon. Tarjouskilpailun 3/2013 kohteena olleiden kolmen liikennöintikohteen yhteenlaskettu hankintasopimusten arvo on ollut ilman optiovuosia noin 19,2 miljoonaa euroa ja optiovuodet mukaan lukien noin 29,6 miljoonaa euroa. Tarjouskilpailun 1/2014 hankintasopimuksen arvo on ollut ilman optiovuosia noin 2,2 miljoonaa euroa ja optiovuodet mukaan lukien noin 3,5 miljoonaa euroa. Tarjouskilpailun 2/2016 hankintasopimuksen arvo on ollut ilman optiovuosia noin 18,6 miljoonaa euroa ja optiovuodet mukaan lukien noin 27 miljoonaa euroa. Rikkomusten kattamia markkinoita voidaan siten pitää taloudellisesti merkittävänä.

445. Rikkomuksen osapuolina olleista yhtiöstä osa on edellä perustelukappaleissa 147, 148, 167, 168, 181, 182, 204 ja 205 todetulla tavalla saanut huomattavan osan liikevaihdostaan yhteisyrityksille tuotetusta liikennöinnistä ja yhteistyön on katsottava olleen erityisesti niiden intressissä.

446. Rikkomusten moitittavuuden astetta on katsottava lisäävän se, että elinkeinonharjoittajien menettely yhteisyrityksissä on ollut suunnitelmallista. Elinkeinonharjoittajat ovat nähneet kyseessä olevan yhteisyrityksissä sovelletun menettelyn mahdollisuutena vähentää kilpailua niiden välillä ja jatkaa aiempaa toimintatapaa kilpailun avautumiseen tähtäävistä markkinoiden sääntely-ympäristössä tapahtuneista muutoksista huolimatta. Toisaalta julkisen tarjouskilpailun avoimuus ja sen kertaluonteisuus on ollut omiaan vähentämään mahdollisuuksia vaikuttaa menettelyillä markkinoihin haitallisesti kyseessä olevia tarjouskilpailuja laajemmin.

447. Virasto ei ole esittänyt selvitystä elinkeinonharjoittajille menettelystä aiheutuneista taloudellisista hyödyistä tai menettelyn konkreettisista vaikutuksista markkinoilla. Markkinaoikeus toteaa, että rikkomukset ovat johtaneet sopimuksiin, joiden taloudellinen arvo on ollut merkittävä, joten yhtiöiden voidaan arvioida hyötyneen kilpailunrajoituksesta jo sillä perusteella, että ne ovat saaneet niiden johdosta lisäliikennöintiä ja sen myötä tuloja itselleen.

448. Mainituissa tarkoitukseen perustuvissa suunnitelmallisissa markkinoiden jakamista koskeneissa rikkomuksissa menettelyn konkreettista vaikutusta markkinoihin ei voida pitää ratkaisevana perusteena seuraamusmaksun määrää arvioitaessa. Tässä suhteessa oikeuskäytännön mukaisesti erityistä merkitystä on annettava paitsi rikkomusten suunnitelmallisuuteen liittyville seikoille myös kysymyksessä olevan markkinan erityispiirteille sekä sille haitalle, jota tällaisista rikkomuksista on aiheutunut kilpailulainsäädännön tavoitteiden toteutumiselle ja kilpailun rakenteiden suojaamiselle.

449. Vaikka tarjouskilpailuihin osallistumiseen ja niiden kohteiden liikennöinnissä yhteisyrityksissä sovellettuihin toimintamalleihin ei ole sinänsä liittynyt erityisiä osapuolten keskinäisiä salassa pidettäviä menettelytapoja tai muuta kilpailurikkomuksille tyypillistä salaista yhteydenpitoa tai kanssakäymistä, tätä ei ole kuitenkaan pidettävänä lieventävänä seikkana rikkomusten moitittavuutta arvioitaessa.

450. Kysymyksessä olevaa menettelyä ei sen luonne huomioon ottaen ole menettelyn alueellisesta rajoittuneisuudesta ja suhteellisen lyhyestä kestosta huolimatta pidettävä kilpailulain 12 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla vähäisenä eikä seuraamusmaksun määräämistä kilpailun turvaamisen kannalta ole muutoinkaan pidettävä perusteettomana.

451. Asiassa on kuitenkin vielä arvioitava, onko asian käsittely viivästynyt asianosaisten yhtiöiden väittämän mukaisesti oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 84 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ja onko mahdollinen viivästyminen loukannut asianosaisten yhtiöiden oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa.

452. Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 84 §:n 1 momentin mukaan, jos rangaistusluonteisen hallinnollisen taloudellisen seuraamuksen määräämistä koskevan asian käsittely on viivästynyt niin, että viivästys loukkaa asianosaisen oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa, hallintotuomioistuin voi ottaa viivästyksen huomioon ratkaisussaan. Pykälän 2 momentin mukaan tuomioistuin voi viivästyksen hyvittämiseksi alentaa seuraamuksen määrää, lieventää sitä tai poistaa sen kokonaan.

453. Pykälän esitöiden (HE 29/2018 vp s. 153) mukaan kun hallintotuomioistuimessa vireillä oleva asia koskee hallinnollisen seuraamuksen määräämistä, hallintotuomioistuin voi pykälän 1 momentin mukaan ottaa oikeudenkäynnin viivästymisen huomioon ratkaisussaan. Asian käsittelyn alkamisajankohta määräytyy oikeudenkäynnin kestoa laskettaessa hallinnollissa sanktioissa lähtökohtaisesti vastaavalla tavalla kuin rikosasioissa. Ratkaisevaa on, milloin asianosaiselle esitetään sellainen viranomaisen alustava kanta, että hän tulee tietoiseksi hallinnollisen sanktion määräämisen mahdollisuudesta. Käsittelyn viivytyksettömyyttä arvioidaan oikeudenkäynnin kokonaiskeston perusteella. Viivästymistä arvioitaessa otetaan huomioon myös asian vaikeusaste, asian merkitys oikeudenkäynninasianosaiselle sekä asianosaisten, viranomaisten ja tuomioistuinten toiminta asian käsittelyssä.

455. Kysymyksessä olevassa asiassa Kilpailu- ja kuluttajavirasto on 16.2.2021 pyytänyt asianosaisilta yhtiöiltä vastinetta seuraamusmaksuesityksen luonnokseen. Luonnoksesta on ilmennyt viraston kanta asianosaisten yhtiöiden menettelyn kilpailulain vastaisuudesta ja sen johdosta esitettäväksi tulevista seuraamusmaksuista. Kilpailu- ja kuluttajaviraston seuraamusmaksuesitys markkinaoikeudelle on tehty 27.9.2021. Markkinaoikeus antaa tämän päätöksensä 22.11.2023. Siten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 84 §:n soveltamisessa huomioon otettava asian käsittelyaika on ollut yhteensä alle kolme vuotta.

456. Markkinaoikeus toteaa, että asia on ollut aineellisoikeudellisesti vaativa ja siihen on liittynyt useita oikeudellisia kysymyksiä sekä mittavaa asiakirja- ja henkilötodistelua. Asiassa on markkinaoikeudessa toimitettu suullinen käsittely, joka on kestänyt kymmenen päivää. Ottaen huomioon asian laadun ja laajuuden alle kolmen vuoden käsittelyaikaa ei voida pitää kokonaisuutena arvioiden oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 84 §:ssä tarkoitetulla tavalla viivästyneenä. Markkinaoikeus katsoo näin ollen, ettei asiassa ole perusteita alentaa tai lieventää seuraamusmaksua taikka poistaa sitä kokonaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 84 §:n nojalla.

457. Edellä todetut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus harkitsee seuraavaksi seuraamusmaksun määräämistä rikkomusten osapuolille. Seuraamusmaksun suuruus perustuu kunkin yhtiön osalta edellä mainitut seikat huomioon ottavaan yksilölliseen kokonaisarviointiin, jossa lähtökohtana on, että seuraamusmaksulla on riittävä erityis- ja yleisestävä vaikutus.

458. Markkinaoikeus on ottanut arvioinnissaan huomioon seuraamusmaksun määrän osalta rikkomisten kohteena olleiden tarjouskilpailuiden hankintasopimusten arvon ja kunkin osakasyhtiön osuuden kyseisestä arvosta niiden omistusosuuden ja LSL:n osalta TLO:n kyseisistä sopimuksista saaman osuuden mukaisesti.

11.2.3.1 Jalon Liikenne Oy

459. Virasto on vaatinut, että markkinaoikeus määrää Jalon Liikenne Oy:lle 390.957 euron seuraamusmaksun. Esityksen mukaan virasto on ottanut seuraamusmaksun suuruutta määrittäessään huomioon yhtiön osalta rikkomuksen keston 28.8.2013 — 4.10.2013, 30.5.2014 — 22.7.2014 ja 1.9.2016 — 27.10.2016.

460. Jalon Liikenteen kokonaisliikevaihto tilikaudella 1.1. — 31.12.2016 on ollut 6.857.009 euroa ja tilikaudella 1.9.2021 — 31.8.2022 5.069.578 euroa.

461. Markkinaoikeus on edellä katsonut Jalon Liikenteen menetelleen kilpailulain 5 §:n vastaisesti ajalla 28.8.2013 — 4.10.2013, 30.5.2014 — 22.7.2014 ja 1.9.2016 — 27.10.2016. Jalon Liikenteen menettelyn tarkoituksena on ollut rajoittaa ja vääristää kilpailua sekä jakaa markkinoita Fölin tarjouskilpailuissa 3/2013, 1/2014 ja 2/2016. Jalon Liikenne on toteuttanut rikkomuksia sekä TLO:ssa että LSL:ssä samantyyppistä toimintatapaa noudattaen.

462. Jalon Liikenne on osallistunut vakaviin, laadultaan ja taloudelliselta laajuudeltaan merkittäviin ja suunnitelmallisiin rikkomuksiin. Yhtiö on ollut osallisena rikkomuksiin koko niiden keston ajan. Yhtiön edustaja on osallistunut aktiivisesti lähes kaikkiin keskeisiin TLO:ssa toteutetun rikkomuksen suunnittelua, toteuttamista ja toimeenpanoa koskeviin kokouksiin sekä sähköpostikirjeenvaihtoihin ja lisäksi ollut mukana hallitusten kokousten ulkopuolisessa yhteydenpidossa, joissa edellä mainittuja tarjouskilpailuja koskevat ratkaisut on tehty. Vastaavasti yhtiöllä on ollut aktiivinen rooli LSL:ssä toteutetun yhteistyön osalta. Yhtiöllä on siten ollut keskeinen rooli rikkomuksissa. Rikkomukset ovat olleet yhtiön edun mukaisia.

463. Kun otetaan huomioon edellä yhtäältä kilpailunrajoitusten laadusta ja laajuudesta, moitittavuudesta ja kestosta lausuttu sekä lisäksi se, että määrättävällä seuraamusmaksulla voidaan katsoa olevan edellä kuvatuissa olosuhteissa riittävä erityis- ja yleisestävä vaikutus, markkinaoikeus harkitsee Jalon Liikenne Oy:lle määrättävän seuraamusmaksun määräksi 330.000 euroa.

11.2.3.2 Lehtisen Linja Oy

464. Virasto on vaatinut, että markkinaoikeus määrää Lehtisen Linja Oy:lle 66.481 euron seuraamusmaksun. Esityksen mukaan virasto on ottanut seuraamusmaksun suuruutta määrittäessään huomioon yhtiön osalta rikkomuksen keston 28.8.2013 — 4.10.2013 ja 30.5.2014 — 22.7.2014.

465. Lehtisen Linjan kokonaisliikevaihto tilikaudella 1.7.2014 — 30.6.2015 on ollut 664.806 euroa. Viraston yhtiölle vaatiman seuraamusmaksun määrä vastaa kymmentä prosenttia yhtiön edellä mainitun tilikauden liikevaihdosta. Lehtisen Linjalla ei ole ollut lainkaan liikevaihtoa tilikaudella 1.7.2021 — 30.6.2022.

466. Markkinaoikeus on edellä katsonut Lehtisen Linjan menetelleen kilpailulain 5 §:n vastaisesti ajalla 28.8.2013 — 4.10.2013 ja 30.5.2014 — 22.7.2014. Lehtisen Linjan menettelyn tarkoituksena on ollut rajoittaa ja vääristää kilpailua sekä jakaa markkinoita Fölin tarjouskilpailuissa 3/2013 ja 1/2014.

467. Lehtisen Linja on osallistunut vakavaan, laadultaan ja taloudelliselta laajuudeltaan merkittävään ja suunnitelmalliseen rikkomukseen. Yhtiö on ollut osallisena rikkomukseen vain TLO:ssa toteutetun tarjousyhteistyön osalta. Yhtiön edustaja on osallistunut aktiivisesti lähes kaikkiin keskeisiin TLO:ssa toteutetun rikkomuksen suunnittelua, toteuttamista ja toimeenpanoa koskeviin kokouksiin sekä sähköpostikirjeenvaihtoihin. Jonkin verran seuraamusmaksuarvioinnissa voidaan antaa merkitystä sille, ettei yhtiön edustaja ole ollut osallisena mukana hallitusten kokousten ulkopuolisessa yhteydenpidossa, joissa edellä mainittuja tarjouskilpailuja koskevat ratkaisut on tehty ja siten sen rooli tarjouskilpailuja koskevassa päätöksenteossa on ollut passiivisempi. Yhtiöllä on kuitenkin ollut keskeinen rooli markkinoiden jakamiseen perustuvan toimintamallin toteutuksessa, eikä yhtiö ole irtisanoutunut kyseisestä menettelystä. Rikkomus on ollut yhtiön edun mukainen.

468. Kun otetaan huomioon edellä yhtäältä kilpailunrajoituksen laadusta ja laajuudesta, moitittavuudesta ja kestosta lausuttu Lehtisen Linja Oy:lle tulisi määrättäväksi seuraamusmaksu. Yhtiön osalta on kuitenkin otettava huomioon, että yhtiöllä ei ole ollut lainkaan liikevaihtoa markkinaoikeuden päätöstä edeltävällä tilikaudella. Edellä todetulla tavalla seuraamusmaksun enimmäismäärää koskevan säännöksen osalta tulee sovellettavaksi lievemmän lain periaate. Koska voimassa olevan kilpailulain 13 a §:n 1 momentin mukaisesti markkinaoikeuden määrätessä seuraamusmaksun määrä saa olla enintään kymmenen prosenttia kilpailunrajoitukseen osallistuvan elinkeinonharjoittajan maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta markkinaoikeuden seuraamusmaksupäätöksen tekemistä edeltävältä tilikaudelta, ei Lehtisen Linja Oy:lle tule määrättäväksi lainkaan seuraamusmaksua.

11.2.3.3 Linjaliikenne Muurinen Oy

469. Virasto on vaatinut, että markkinaoikeus määrää Linjaliikenne Muurinen Oy:lle 451.387 euron seuraamusmaksun. Esityksen mukaan virasto on ottanut seuraamusmaksun suuruutta määrittäessään huomioon yhtiön osalta rikkomuksen keston 28.8.2013 — 4.10.2013, 30.5.2014 — 22.7.2014 ja 1.9.2016 — 27.10.2016.

470. Linjaliikenne Muurisen kokonaisliikevaihto tilikaudella 1.1. — 31.12.2016 on ollut 6.998.652 euroa ja tilikaudella 1.1. — 31.12.2022 6.366.605 euroa.

471. Markkinaoikeus on edellä katsonut Linjaliikenne Muurisen menetelleen kilpailulain 5 §:n vastaisesti ajalla 28.8.2013 — 4.10.2013, 30.5.2014 — 22.7.2014 ja 1.9.2016 — 27.10.2016. Linjaliikenne Muurisen menettelyn tarkoituksena on ollut rajoittaa ja vääristää kilpailua sekä jakaa markkinoita Fölin tarjouskilpailuissa 3/2013, 1/2014 ja 2/2016. Linjaliikenne Muurinen on toteuttanut rikkomuksia sekä TLO:ssa että LSL:ssä samantyyppistä toimintatapaa noudattaen.

472. Linjaliikenne Muurinen on osallistunut vakaviin, laadultaan ja taloudelliselta laajuudeltaan merkittäviin ja suunnitelmallisiin rikkomuksiin. Yhtiö on ollut osallisena rikkomuksiin koko niiden keston ajan. Yhtiön edustaja on osallistunut aktiivisesti lähes kaikkiin keskeisiin TLO:ssa toteutetun rikkomuksen suunnittelua, toteuttamista ja toimeenpanoa koskeviin kokouksiin sekä sähköpostikirjeenvaihtoihin ja lisäksi ollut mukana hallitusten kokousten ulkopuolisessa yhteydenpidossa, joissa edellä mainittuja tarjouskilpailuja koskevat ratkaisut on tehty. Vastaavasti yhtiöllä on ollut aktiivinen rooli LSL:ssä toteutetun yhteistyön osalta. Yhtiöllä on siten ollut keskeinen rooli rikkomuksissa. Rikkomukset ovat olleet yhtiön edun mukaisia.

473. Kun otetaan huomioon edellä yhtäältä kilpailunrajoitusten laadusta ja laajuudesta, moitittavuudesta ja kestosta lausuttu sekä lisäksi se, että määrättävällä seuraamusmaksulla voidaan katsoa olevan edellä kuvatuissa olosuhteissa riittävä erityis- ja yleisestävä vaikutus, markkinaoikeus harkitsee Linjaliikenne Muurinen Oy:lle määrättävän seuraamusmaksun määräksi 380.000 euroa.

11.2.3.4 Linjaliikenne Nyholm Oy

474. Virasto on vaatinut, että markkinaoikeus määrää Linjaliikenne Nyholm Oy:lle 435.858 euron seuraamusmaksun. Esityksen mukaan virasto on ottanut seuraamusmaksun suuruutta määrittäessään huomioon yhtiön osalta rikkomuksen keston 28.8.2013 — 4.10.2013, 30.5.2014 — 22.7.2014 ja 1.9.2016 — 27.10.2016.

475. Linjaliikenne Nyholmin kokonaisliikevaihto tilikaudella 1.10.2016 — 30.9.2017 on ollut 5.606.706 euroa ja tilikaudella 1.10.2021 — 30.9.2022 5.711.943 euroa.

476. Markkinaoikeus on edellä katsonut Linjaliikenne Nyholmin menetelleen kilpailulain 5 §:n vastaisesti ajalla 28.8.2013 — 4.10.2013, 30.5.2014 — 22.7.2014 ja 1.9.2016 — 27.10.2016. Linjaliikenne Nyholmin menettelyn tarkoituksena on ollut rajoittaa ja vääristää kilpailua sekä jakaa markkinoita Fölin tarjouskilpailuissa 3/2013, 1/2014 ja 2/2016. Linjaliikenne Nyholm on toteuttanut rikkomuksia sekä TLO:ssa että LSL:ssä samantyyppistä toimintatapaa noudattaen.

477. Linjaliikenne Nyholm on osallistunut vakaviin, laadultaan ja taloudelliselta laajuudeltaan merkittäviin ja suunnitelmallisiin rikkomuksiin. Yhtiö on ollut osallisena rikkomuksiin koko niiden keston ajan. Yhtiön edustaja on osallistunut aktiivisesti lähes kaikkiin keskeisiin TLO:ssa toteutetun rikkomuksen suunnittelua, toteuttamista ja toimeenpanoa koskeviin kokouksiin sekä sähköpostikirjeenvaihtoihin ja lisäksi ollut mukana hallitusten kokousten ulkopuolisessa yhteydenpidossa, joissa edellä mainittuja tarjouskilpailuja koskevat ratkaisut on tehty. Vastaavasti yhtiöllä on ollut aktiivinen rooli LSL:ssä toteutetun yhteistyön osalta. Yhtiöllä on siten ollut keskeinen rooli rikkomuksissa. Rikkomukset ovat olleet yhtiön edun mukaisia.

478. Kun otetaan huomioon edellä yhtäältä kilpailunrajoitusten laadusta ja laajuudesta, moitittavuudesta ja kestosta lausuttu sekä lisäksi se, että määrättävällä seuraamusmaksulla voidaan katsoa olevan edellä kuvatuissa olosuhteissa riittävä erityis- ja yleisestävä vaikutus, markkinaoikeus harkitsee Linjaliikenne Nyholm Oy:lle määrättävän seuraamusmaksun määräksi 370.000 euroa.

11.2.3.5 LS-Liikennelinjat Oy

479. Virasto on vaatinut, että markkinaoikeus määrää LS-Liikennelinjat Oy:lle 31.759 euron seuraamusmaksun. Esityksen mukaan virasto on ottanut seuraamusmaksun suuruutta määrittäessään huomioon TLO:n osallisuuden rikkomukseen sen keston ajalta 28.8.2013 — 4.10.2013 ja 30.5.2014 — 22.7.2014.

480. TLO:n kokonaisliikevaihto tilikaudella 1.7.2014 — 30.6.2015 on ollut 13.996.111 euroa.

481. Markkinaoikeus on edellä katsonut TLO:n menetelleen kilpailulain 5 §:n vastaisesti ajalla 28.8.2013 — 4.10.2013 ja 30.5.2014 — 22.7.2014. TLO:n tarkoituksena on ollut rajoittaa ja vääristää kilpailua Fölin tarjouskilpailuissa 3/2013 ja 1/2014.

482. TLO on osallistunut vakavaan, laadultaan ja taloudelliselta laajuudeltaan merkittävään ja suunnitelmalliseen rikkomukseen. TLO:n toimitusjohtaja on osallistunut aktiivisesti lähes kaikkiin keskeisiin TLO:ssa toteutetun rikkomuksen suunnittelua, toteuttamista ja toimeenpanoa koskeviin kokouksiin sekä sähköpostikirjeenvaihtoihin sekä lisäksi ollut mukana yhteydenpidossa erityisesti TLO:n hallituksen puheenjohtajan kanssa koskien edellä mainittuja tarjouskilpailuja. TLO:lla on ollut keskeinen rooli rikkomuksessa sekä tarjouskilpailuihin osallistumisessa että markkinoiden jakamiseen perustuvan toimintamallin toteutuksessa. Rikkomus on ollut yhtiön edun mukainen.

483. TLO:n osalta on otettava huomioon sen sulautuminen LSL:ään 31.12.2020, missä yhteydessä TLO on lakannut olemasta erillinen oikeushenkilö.

484. Yrityskohtaisen vastuun periaatteen nojalla seuraamusmaksusta on vastuussa rikkomukseen osallistunut elinkeinonharjoittaja tai niiden yhteenliittymä. Vastuu ei häviä, vaikka rikkomukseen osallistunut taho siirtyy yritysjärjestelyn seurauksena uudelle omistajalle. Vastuu on elinkeinonharjoittajalla niin pitkään kuin se oikeushenkilönä on olemassa. Yritysjärjestelyssä, jossa rikkomukseen osallistunut elinkeinonharjoittaja lakkaa olemasta erillinen oikeushenkilö sen vuoksi, että se sulautuu hankkijaan, siirtyvät sen varat ja velat mukaan lukien kilpailusääntöjen rikkomisesta aiheutuva vastuu hankkijalle.

485. Edellä lausutun perusteella vastuu TLO:n rikkomuksesta on siirtynyt LSL:lle. LSL:n kokonaisliikevaihto tilikaudella 1.1. — 31.12.2022 on ollut 32.168.067 euroa.

486. Kun otetaan huomioon edellä yhtäältä kilpailunrajoituksen laadusta ja laajuudesta, moitittavuudesta ja kestosta lausuttu sekä lisäksi se, että määrättävällä seuraamusmaksulla voidaan katsoa olevan edellä kuvatuissa olosuhteissa riittävä erityis- ja yleisestävä vaikutus, markkinaoikeus harkitsee LS-Liikennelinjat Oy:lle määrättävän seuraamusmaksun määräksi 25.000 euroa.

11.2.3.6 Savonlinja Oy

487. Virasto on vaatinut, että markkinaoikeus määrää Savonlinja Oy:lle 153.588 euron seuraamusmaksun. Esityksen mukaan virasto on ottanut seuraamusmaksun suuruutta määrittäessään huomioon yhtiön osalta rikkomuksen keston 28.8.2013 — 4.10.2013 ja 30.5.2014 — 22.7.2014.

488. Savonlinjan kokonaisliikevaihto tilikaudella 1.1. — 31.12.2014 on ollut 27.732.854 euroa ja tilikaudella 1.1. — 31.12.2022 38.043.287 euroa.

489. Markkinaoikeus on edellä katsonut Savonlinjan menetelleen kilpailulain 5 §:n vastaisesti ajalla 28.8.2013 — 4.10.2013 ja 30.5.2014 — 22.7.2014. Savonlinjan menettelyn tarkoituksena on ollut rajoittaa ja vääristää kilpailua sekä jakaa markkinoita Fölin tarjouskilpailuissa 3/2013 ja 1/2014.

490. Savonlinja on osallistunut vakavaan, laadultaan ja taloudelliselta laajuudeltaan merkittävään ja suunnitelmalliseen rikkomukseen. Yhtiö on ollut osallisena rikkomukseen vain TLO:ssa toteutetun tarjousyhteistyön osalta. Savonlinjan edustaja on osallistunut aktiivisesti lähes kaikkiin keskeisiin TLO:ssa toteutetun rikkomuksen suunnittelua, toteuttamista ja toimeenpanoa koskeviin kokouksiin sekä sähköpostikirjeenvaihtoihin. Jonkin verran seuraamusmaksuarvioinnissa voidaan antaa merkitystä sille, ettei yhtiön edustaja ole ollut osallisena mukana hallitusten kokousten ulkopuolisessa yhteydenpidossa, joissa edellä mainittuja tarjouskilpailuja koskevat ratkaisut on tehty ja siten sen rooli tarjouskilpailuja koskevassa päätöksenteossa on ollut passiivisempi. Yhtiöllä on kuitenkin ollut keskeinen rooli markkinoiden jakamiseen perustuvan toimintamallin toteutuksessa, eikä yhtiö ole irtisanoutunut kyseisestä menettelystä. Rikkomus on ollut yhtiön edun mukainen.

491. Kun otetaan huomioon edellä yhtäältä kilpailunrajoituksen laadusta ja laajuudesta, moitittavuudesta ja kestosta lausuttu sekä lisäksi se, että määrättävällä seuraamusmaksulla voidaan katsoa olevan edellä kuvatuissa olosuhteissa riittävä erityis- ja yleisestävä vaikutus, markkinaoikeus harkitsee Savonlinja Oy:lle määrättävän seuraamusmaksun määräksi 120.000 euroa.

11.2.3.7 Turun Citybus Oy

492. Virasto on vaatinut, että markkinaoikeus määrää Turun Citybus Oy:lle 364.814 euron seuraamusmaksun. Esityksen mukaan virasto on ottanut seuraamusmaksun suuruutta määrittäessään huomioon yhtiön osalta rikkomuksen keston 28.8.2013 — 4.10.2013, 30.5.2014 — 22.7.2014 ja 1.9.2016 — 27.10.2016.

493. Citybusin kokonaisliikevaihto tilikaudella 1.1. — 31.12.2016 on ollut 5.423.632 euroa ja tilikaudella 1.1. — 31.12.2022 4.961.333 euroa.

494. Markkinaoikeus on edellä katsonut Citybusin menetelleen kilpailulain 5 §:n vastaisesti ajalla 28.8.2013 — 4.10.2013, 30.5.2014 — 22.7.2014 ja 1.9.2016 — 27.10.2016. Citybusin menettelyn tarkoituksena on ollut rajoittaa ja vääristää kilpailua sekä jakaa markkinoita Fölin tarjouskilpailuissa 3/2013, 1/2014 ja 2/2016. Citybus on toteuttanut rikkomuksia sekä TLO:ssa että LSL:ssä samantyyppistä toimintatapaa noudattaen.

495. Citybus on osallistunut vakaviin, laadultaan ja taloudelliselta laajuudeltaan merkittäviin ja suunnitelmallisiin rikkomuksiin. Yhtiö on ollut osallisena rikkomuksiin koko niiden keston ajan. Yhtiön edustaja on osallistunut aktiivisesti lähes kaikkiin keskeisiin TLO:ssa toteutetun rikkomuksen suunnittelua, toteuttamista ja toimeenpanoa koskeviin kokouksiin sekä sähköpostikirjeenvaihtoihin ja lisäksi ollut mukana hallitusten kokousten ulkopuolisessa yhteydenpidossa, joissa edellä mainittuja tarjouskilpailuja koskevat ratkaisut on tehty. Vastaavasti yhtiöllä on ollut aktiivinen rooli LSL:ssä toteutetun yhteistyön osalta. Yhtiöllä on siten ollut keskeinen rooli rikkomuksissa. Rikkomukset ovat olleet yhtiön edun mukaisia.

496. Kun otetaan huomioon edellä yhtäältä kilpailunrajoitusten laadusta ja laajuudesta, moitittavuudesta ja kestosta lausuttu sekä lisäksi se, että määrättävällä seuraamusmaksulla voidaan katsoa olevan edellä kuvatuissa olosuhteissa riittävä erityis- ja yleisestävä vaikutus, markkinaoikeus harkitsee Turun Citybus Oy:lle määrättävän seuraamusmaksun määräksi 310.000 euroa.

12 Oikeudenkäyntikulut

497. Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

498. Markkinaoikeus on edellä katsonut, että esityksen kohteena olevat elinkeinonharjoittajat ovat menetelleet kilpailusääntöjen vastaisesti.

499. Vaikka markkinaoikeus on määrännyt seuraamusmaksut elinkeinonharjoittajille määrällisesti alhaisempana kuin mitä virasto on esittänyt, markkinaoikeuden asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kohtuutonta, että elinkeinonharjoittajat joutuvat itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Myöskään sille, että Lehtisen Linjalle ei ole määrätty maksettavaksi seuraamusmaksua kilpailulain 13 a §:n nojalla, ei ole annettava merkitystä arvioitaessa sen oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta ottaen huomioon, että Lehtisen Linjan on todettu menetelleen kilpailusääntöjen vastaisesti. Näin ollen ei ole oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kohtuutonta, että myös Lehtisen Linja joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus määrää Jalon Liikenne Oy:n maksamaan valtiolle seuraamusmaksuna 330.000 euroa.

Markkinaoikeus määrää Linjaliikenne Muurinen Oy:n maksamaan valtiolle seuraamusmaksuna 380.000 euroa.

Markkinaoikeus määrää Linjaliikenne Nyholm Oy:n maksamaan valtiolle seuraamusmaksuna 370.000 euroa.

Markkinaoikeus määrää LS-Liikennelinjat Oy:n maksamaan valtiolle seuraamusmaksuna 25.000 euroa.

Markkinaoikeus määrää Savonlinja Oy:n maksamaan valtiolle seuraamusmaksuna 120.000 euroa.

Markkinaoikeus määrää Turun Citybus Oy:n maksamaan valtiolle seuraamusmaksuna 310.000 euroa.

Markkinaoikeus hylkää Kilpailu- ja kuluttajaviraston seuraamusmaksuesityksen muilta osin.

Markkinaoikeus hylkää Jalon Liikenne Oy:n, Lehtisen Linja Oy:n, Linjaliikenne Muurinen Oy:n, Linjaliikenne Nyholm Oy:n,

LS-Liikennelinjat Oy:n, Savonlinja Oy:n ja Turun Citybus Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Kilpailulain 49 b §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituslupaa pyytämättä siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään. Kilpailulain 49 b §:n 3 momentin mukaan seuraamusmaksua koskevaa päätöstä ei saa panna täytäntöön ennen kuin päätös on saanut lainvoiman.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Jussi Karttunen ja markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen ja Jenni Poropudas sekä asiantuntijajäsen Antti Aine.

Huomaa

Päätöksestä on valitettu. Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.