Market Court allows patent model revocation appeal, finding inventive step in amended claims over prior art.

Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 22.12.2021 (liitteenä 1)

Asian tausta

Nuotube Oy on 16.4.2019 tehnyt hyödyllisyysmallihakemuksen keksinnölle nimeltä ”Läpivientikappale”.

Patentti- ja rekisterihallitus on 29.5.2019 rekisteröinyt hyödyllisyysmallin numerolla 12416. Patentti- ja rekisterihallitus on 31.12.2020 antanut lausunnon hyödyllisyysmallihakemukselle tekemästään tutkimuksesta Laine IP Oy:n tilauksesta.

VILPE Oy on 29.3.2021 tehnyt hyödyllisyysmallin rekisteröinnin mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen Patentti- ja rekisterihallitukselle.

Patentti- ja rekisterihallitus on 22.12.2021 antamallaan päätöksellä julistanut hyödyllisyysmallin osittain mitättömäksi.

VILPE Oy on valittanut päätöksestä markkinaoikeuteen.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

VILPE Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen ja mitätöi hyödyllisyysmallin kokonaan.

Perusteet

Hyödyllisyysmallia on muutettu mitätöintikäsittelyn aikana lisäämällä ensisijaisen suojavaatimusasetelman suojavaatimukseen 1 asiasisältöä, joka ei ole käynyt selville alkuperäisestä hyödyllisyysmallihakemuksesta. Suojavaatimukseen 1 lisätty piirre, jonka mukaan läpivientikappale on soveltuva asennettavaksi rakennuksen ulkoseinään, käsittää lisättyä materiaalia, koska suojavaatimukseen 1 ei ole lisätty muita selityksessä esitettyjä asennukseen liittyviä piirteitä. Hyödyllisyysmallin perusasiakirjan mukaan läpivientikappale on tarkoitettu asennettavaksi rakennuksen ulkoseinään siten, että läpivientikappaleen lämmöneristekerros asettuu ulkoseinän lämmöneristekerroksen kohdalle, jolloin suojavaatimukseen 1 tehty muutos on yleistys hyödyllisyysmallissa esitetystä sovellusmuodosta.

Ensisijaiseen suojavaatimusasetelmaan tehdyt muutokset ovat epätäsmällisiä. Suojavaatimukseen 1 on lisätty piirre läpivientikappaleen aiotusta käyttökohteesta, joka määrittelee läpivientikappaleen viittaamalla rakennuksen ulkoseinään, joka ei ole osa suojavaatimuksen 1 kohdetta. Suojavaatimukseen 1 lisätystä piirteestä puuttuu läpivientikappaleen rakenteellisen yksityiskohdan määrittely, jolloin suojavaatimus 1 ei määrittele läpivientikappaletta täsmällisesti.

Ensisijaisen suojavaatimusasetelman suojavaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole uusi siihen verrattuna, mikä oli tullut tunnetuksi ennen hyödyllisyysmallia koskevan hakemuksen tekemispäivää, eikä selvästi eroa siitä.

Suojavaatimus 1 ei ole uusi viitejulkaisuun D1 nähden. Viitejulkaisussa D1 on esitetty suojavaatimuksen 1 mukainen läpivientikappale käsittäen ilmanvaihtoputken ja ensimmäisen lämmöneristekerroksen. Viitejulkaisun D1 selityksessä on opetettu läpivientiä asennettaessa lisäämään ensimmäisen lämmöneristekerroksen ympärille toinen lämmöneristekerros, joka muodostuu pehmeästä ja levitettävästä tiivistemassasta.

Suojavaatimus 1 ei ole uusi myöskään viitejulkaisuun D6 nähden. Viitejulkaisussa D6 on esitetty, että sisäkehyksenä toimivan ensimmäisen lämmöneristekerroksen ulkopuolista eristettä voidaan leikata, joten toinen lämmöneristekerros on helpommin muovattavaa kuin kehys, mikä merkitsee suojavaatimuksen 1 mukaista kokoonpuristuvuutta.

Suojavaatimus 1 ei eroa selvästi siitä, mikä oli tullut tunnetuksi julkaisusta D5. Viitejulkaisussa D5 on esitetty suojavaatimuksen 1 mukainen läpivientikappale, jossa ensimmäinen lämmöneristekerros on kovettuvaa silikonivaahtoa, ja ensimmäisen lämmöneristekerroksen reunasivujen ympärillä on silikoniliimaa, joka levitettäessä ulottuu reunasivujen ympärille ja muodostaa toisen lämmöneristekerroksen.

Suojavaatimus 1 ei eroa selvästi myöskään siitä, mikä oli tullut tunnetuksi julkaisuista D6 ja D7. Viitejulkaisussa D7 on esitetty läpivientikappaleen ensimmäisen lämmöneristekerroksen reunasivujen ympärillä olevat toiset lämmöneristekerrokset, jotka ovat tahnaa tai silikonia eli varsinaiseen eristekerrokseen nähden verrattain pehmeää ainetta. Alan ammattimiehelle olisi ollut ilmeistä soveltaa viitejulkaisussa D7 esitettyä asennustapaa viitejulkaisussa D6 esitetyn läpivientikappaleen asentamiseksi vastaanottavaan seinään ruiskuttamalla verrattain pehmeää tahnaa tai vaahtoa verrattain kovan läpivientikappaleen ja seinässä olevan aukon reunojen väliin, mikä olisi johtanut ainakin hetkellisesti suojavaatimuksen 1 mukaiseen läpivientikappaleeseen.

Lisäksi suojavaatimus 1 ei eroa selvästi siitä, mitä oli tunnettu mistä tahansa viitejulkaisusta D1 — D7 alan ammattimiehen yleistiedon valossa, sillä alan ammattilaiselle on yleistietoa käyttää esimerkiksi uretaanivaahtoa, joka on levitettäessä erittäin pehmeää ja levittyvää, verrattain kovan läpivientikappaleen tiivistämiseen.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että valituksenalaista päätöstä ei muuteta.

Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan ensisijaista suojavaatimusta 1 ei ole muutettu siten, että se koskisi asiasisältöä, joka ei käynyt selville alkuperäisestä hakemuksesta, eikä suojavaatimus 1 ole epätäsmällinen.

Patentti- ja rekisterihallitus on lisäksi esittänyt, että kummastakaan viitejulkaisusta D5 ja D7 ei tunneta läpivientikappaletta, jossa on suojavaatimuksen mukainen ensimmäinen lämmöneristekerros ja toinen lämmöneristekerros ja joka asennetaan rakennuksen ulkoseinään.

Patentti- ja rekisterihallitus on vielä esittänyt, että viitejulkaisussa D6 ei opeteta tai ehdoteta, että toisen lämmöneristekerroksen puristuslujuus olisi olennaisesti pienempi kuin ensimmäisen lämmöneristekerroksen, sillä vaikka toista lämmöneristekerrosta voidaan leikata, ei se tarkoita, että sen puristuslujuus olisi olennaisesti pienempi kuin ensimmäisen lämmöneristekerroksen.

Patentti- ja rekisterihallitus on vihdoin esittänyt, että alan ammattimiehen yleistietoon kuuluu uretaanivaahdon käyttö läpivientikappaleen tiivistämiseen, jolloin alan ammattimies voisi käyttää uretaanivaahtoa viitejulkaisujen D6 tai D7 mukaisen läpivientikappaleen tiivistämiseen vastaanottavaan rakenteeseen. Kuitenkaan mikään edellä käsitellyistä viitejulkaisuista D1 ja D5 — D7 ei opeta tai ehdota, että rakennuksen ulkoseinään asennettavassa läpivientikappaleessa olisi valmiiksi järjestetty toinen lämmöneristekerros, jonka puristuslujuus olisi olennaisesti pienempi kuin ensimmäisen lämmöneristekerroksen.

Nuotube Oy:n vastaus

Vaatimukset

Nuotube Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Nuotube Oy on vaatinut toissijaisesti, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen ja pysyttää hyödyllisyysmallin FI 12416 voimassa vaihtoehtoisten suojavaatimusasetelmien 1, 2 tai 3 mukaisesti.

Perusteet

Ensisijaisen suojavaatimusasetelman suojavaatimusta 1 ei ole muutettu siten, että se koskisi asiasisältöä, joka ei käynyt selville alkuperäisestä hakemuksesta, eikä suojavaatimus 1 ole epätäsmällinen.

Ensisijainen suojavaatimusasetelma on uusi ja eroaa olennaisesti viitejulkaisuista D1 — D9 tunnetusta tekniikasta.

Ensisijaisen suojavaatimusasetelman suojavaatimuksen 1 erottavat viitejulkaisuissa D6 ja D7 esitetystä piirteet, joiden mukaan toinen lämmöneristekerros on elastista kokoonpuristuvaa lämmöneristemateriaalia, jonka puristuslujuus on olennaisesti pienempi kuin ensimmäisen lämmöneristekerroksen lämmöneristemateriaalin puristuslujuus. Myöskään mikään viitejulkaisuista D1 — D5, D8 tai D9 ei esitä näitä piirteitä.

Liimojen tai kovettuvien vaahtojen käyttö läpivientikappaleen päällä ei tuota elastista toista lämmöneristekerrostakerrosta. Liimat sekä erilaiset tahnat ovat nestemäisessä muodossaan käytännössä kokoon puristumattomia eivätkä ainakaan elastisia.

Lähintä tunnettua tekniikkaa edustaa viitejulkaisu D9, koska siinä on eniten yhteisiä piirteitä keksinnön mukaisen läpivientikappaleen kanssa. Objektiivinen ongelma, jonka keksintö ratkaisee, on se, kuinka ulkoseinän läpi tehtävä ilmastointiputken läpivienti toteutetaan niin, että läpivienti on sekä nopea että tiivis. Alan ammattimiehen pyrkiessä ratkaisemaan objektiivista ongelmaa hän muodostaisi seinään olennaisesti neliömäisen aukon, johon hän sovittaisi viitejulkaisun D9 mukaisen ilmanvaihtokanavan osan, jonka lämmöneristekerroksen sivupinnoista ainakin osaa peittää pintalevy. Pintalevyjen avulla lämmöneristekerros saadaan helposti halutun muotoiseksi ja kokoiseksi, jolloin se on asetettavissa seinän aukkoon. Aukon raot ovat tiivistettävissä polyuretaanilla. Alan ammattimies ei tällöin päätyisi suojavaatimuksen 1 mukaiseen läpivientikappaleeseen.

Vaihtoehtoiset suojavaatimusasetelmat 1 — 3 ovat uusia ja eroavat olennaisesti viitejulkaisuista D1 — D9.

VILPE Oy:n lausuma

Suojavaatimuksen 1 mukaan toinen lämmöneristekerros on elastista, kokoonpuristuvaa lämmöneristemateriaalia. Vaikka toisena lämmöneristekerroksena käytettäisiin kovettuvaa liimaa, myös tämä liima olisi elastista ja kokoonpuristuvaa eritoten levitysvaiheessa ja sen jälkeen ennen kovetusta. Toisaalta hyödyllisyysmallissa ei ole annettu elastisuudelle ja kokoonpuristuvuudelle mitään sellaista konkreettista määritelmää, jonka nojalla voitaisiin todeta, ettei myös kovettunut liima olisi elastista ja kokoonpuristuvaa, jolloin kaikki viitejulkaisut, jotka kuvaavat toisen lämmöneristekerroksen, kuvaavat myös toisen lämmöneristekerroksen, joka on elastista, kokoonpuristuvaa lämmöneristemateriaalia.

Suojavaatimus 1 ei määrittele, että läpivientikappale asennetaan rakennuksen ulkoseinään eikä sitä, missä vaiheessa mikin suojavaatimuksen elementti on saatu aikaan. Suojavaatimus 1 määrittelee läpivientikappaleen asennettavaksi rakennuksen ulkoseinään. Viitejulkaisussa D5 on kuvattu läpivientikappale, joka soveltuu asennettavaksi rakennuksen ulkoseinään. Kun läpivientikappale on asennettu rakennuksen ulkoseinään, sen ensimmäisen lämmöneristekerroksen, silikonivaahdon, päällä on toinen lämmöneristekerros, silikoniliima. Tällöin läpivientikappaleessa on suojavaatimuksen mukainen ensimmäinen lämmöneristekerros, toinen lämmöneristekerros, ja se on asennettu rakennuksen ulkoseinään.

Viitejulkaisussa D6 on esitetty muiden piirteiden ohella myös suojavaatimuksen 1 piirre, jonka mukaan toisen lämmöneristekerroksen puristuslujuus olisi olennaisesti pienempi kuin ensimmäisen lämmöneristekerroksen. Kuviossa 4 on esitetty oikealla sisäpuolinen suoja, joka vastaa suojavaatimuksen 1 ensimmäistä lämmöneristekerrosta. Selityksen mukaan suojana voidaan käyttää kalsiumsilikaatti-, kipsi- tai kipsikuitulevyä, ja suojan toisena tarkoituksena on toimia kehyksenä, johon toinen, esimerkiksi kivivillaa oleva, lämmöneristekerros voidaan kiinnittää liimaamalla. Toisen lämmöneristekerroksen, kivivillan, puristuslujuus on olennaisesti pienempi kuin ensimmäisen lämmöneristekerroksen, kalsiumsilikaatti-, kipsi- tai kipsikuitulevyn, vastaava.

Viitejulkaisussa D7 on esitetty läpivientikappale, jossa on esitetty muiden piirteiden ohella myös suojavaatimuksen 1 mukainen ensimmäinen lämmöneristekerros sekä toinen lämmöneristekerros ja joka soveltuu asennettavaksi rakennuksen ulkoseinään. Viitejulkaisussa D7 on kuvattu valmis läpivientikappale, joka käsittää pursotettavaa lämmöneristeainetta, kuten silikonivaahtoa, ensimmäisen lämmöneristekappaleen päällä. Silikonivaahto on tuoreeltaan silikonikumia enemmän kokoonpuristuvaa, joten viitejulkaisussa D7 esitetyn toisen lämmöneristekerroksen puristuslujuus on olennaisesti pienempi kuin ensimmäisen lämmöneristekerroksen vastaava.

Muut lausumat

VILPE Oy on antanut lausuman.

Nuotube Oy on antanut lausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Kysymyksenasettelu

Asiassa on VILPE Oy:n valituksen johdosta käsiteltävänä ensimmäisenä kysymys siitä, onko hyödyllisyysmallihakemusta muutettu siten, että hyödyllisyysmallia haetaan johonkin, mikä ei ole käynyt selville hakemuksesta, kun hakemus on tehty. Toiseksi tarvittaessa asiassa on arvioitava, onko suojavaatimuksissa esitetty täsmällisesti se, mitä hyödyllisyysmallilla halutaan suojata. Tarvittaessa on myös arvioitava, onko keksintö uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen hyödyllisyysmallihakemuksen tekemispäivää, ja onko keksintö keksinnöllinen siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi ennen hyödyllisyysmallihakemuksen tekemispäivää.

2 Sovellettavat oikeusohjeet

Hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain (hyödyllisyysmallilaki) 2 §:n 1 momentin mukaan keksinnön tulee olla uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen hyödyllisyysmallioikeutta koskevan hakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi selvästi erota siitä.

Hyödyllisyysmallilain säätämiseen johtaneiden lainvalmistelutöiden (HE 232/1990 vp s. 2) mukaan hyödyllisyysmallin keksinnöllisyysvaatimus on alhaisempi kuin patentilta vaadittava keksinnöllisyys. Selvällä erolla tarkoitetaan, että keksintö ei saa olla aivan ilmeisesti johdettavissa aikaisemmin tunnetusta eikä ratkaisu saa olla itsestään selvä keskitason ammattimiehelle.

Hyödyllisyysmallilain 6 §:n 2 momentin mukaan hakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys ja tarvittavat kuvat sekä täsmällisesti ilmaistuna se, mitä halutaan suojata (suojavaatimus). Lisäksi kyseisen momentin mukaan selityksen tulee olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

Hyödyllisyysmallilain 19 §:n 1 momentin mukaan hyödyllisyysmallin rekisteröinti tulee julistaa kokonaan tai osittain mitättömäksi sitä koskevan vaatimuksen johdosta muun ohella, jos rekisteröinti tarkoittaa keksintöä, joka ei täytä mainitun lain 1 §:n 2 — 4 momentissa ja 2 §:ssä säädettyjä vaatimuksia, tai jos hyödyllisyysmallioikeus koskee sellaista, mikä ei käynyt selville alkuperäisestä hakemuksesta.

3 Tunnettu tekniikka

Asiaa Patentti- ja rekisterihallituksessa sekä markkinaoikeudessa käsiteltäessä on viitattu seuraaviin valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittuihin viitejulkaisuihin:

D1: EP 2732851

D2: DE 102013210798

D3: JP 2011080245

D4: US 4086736

D5: GB 2507016

D6: US 2008006339

D7: JP H04134986

D8: BE 660833

D9: FI 124475

4 Ensisijainen suojavaatimusasetelma

Ensisijaisen suojavaatimusasetelman suojavaatimus 1 kohdistuu läpivientikappaleeseen asennettavaksi rakennuksen ulkoseinään. Ensisijaisessa suojavaatimusasetelmassa on lisäksi epäitsenäiset suojavaatimukset 2 — 7.

Ensisijaisen suojavaatimusasetelman suojavaatimus 1 on seuraava:

4.1 Lisätty materiaali

VILPE Oy on esittänyt, että suojavaatimukseen 1 lisätty piirre, jonka mukaan läpivientikappale on soveltuva asennettavaksi rakennuksen ulkoseinään, käsittää lisättyä materiaalia, koska suojavaatimukseen 1 ei ole lisätty muita selityksessä esitettyjä asennukseen liittyviä piirteitä. Patentti- ja rekisterihallitus sekä Nuotube Oy ovat esittäneet, että lisätty piirre käy selville alkuperäisestä hyödyllisyysmallihakemuksesta.

Markkinaoikeus toteaa, että hyödyllisyysmallin perusasiakirjan suojavaatimusta 1 on muutettu. Hyödyllisyysmallin voimassa pysyttämisen edellytyksenä on se, että hyödyllisyysmallihakemusta ei ole muutettu siten, että hyödyllisyysmallia haetaan johonkin, mikä ei ole käynyt selville hakemuksesta, kun hakemus on tehty (niin sanottua tukea muutoksille tarkoittava vaatimus). Tuki voi löytyä alkuperäisistä suojavaatimuksista tai alkuperäisestä hyödyllisyysmallihakemuksesta kokonaisuudessaan. Asiassa on arvioitava, perustuuko ensisijaisen suojavaatimusasetelman suojavaatimus 1 alkuperäiseen suojavaatimusasetelmaan.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että markkinaoikeuden arvioitavana oleva muutettu itsenäinen suojavaatimus 1 on muodostettu siten, että edellä kuvattuun alun perin myönnettyyn suojavaatimukseen 1 on lisätty piirteitä kyseisen suojavaatimusasetelman epäitsenäisistä suojavaatimuksista ja hyödyllisyysmallin selityksestä.

Piirre, jonka mukaan läpivientikappale on soveltuva asennettavaksi rakennuksen ulkoseinään, on esitetty selityksessä edullisessa suoritusmuodossa (s. 2, r. 22 — 24) yhdessä suojavaatimukseen lisättyjen piirteiden kanssa, joiden mukaan ensimmäisessä lämmöneristekerroksessa on ensimmäinen päätysivu, toinen päätysivu ja neljä reunasivua, jotka ensimmäinen päätysivu ja toinen päätysivu ovat olennaisesti yhdensuuntaisia tasaisia pintoja ja ensimmäisessä ilmanvaihtoputkessa on ensimmäiseen päätysivuun avautuva ensimmäinen pää ja toiseen päätysivuun avautuva toinen pää. Suoritusmuodossa on kuvattu, että läpivientikappale on tarkoitettu asennettavaksi rakennuksen ulkoseinään siten, että läpivientikappaleen lämmöneristekerros asettuu ulkoseinän lämmöneristekerroksen kohdalle.

Hyödyllisyysmallin yksityiskohtaisessa selityksessä on kuvattu läpivientikappaleen käyttöä rakennuksen ulkoseinään sijoittuvan läpiviennin tekemiseen (s. 5, r. 36 — s. 6. r. 2). Tällöin läpivientikappale käsittää lisätyn piirteen, jonka mukaan toinen lämmöneristekerros on elastista, kokoonpuristuvaa lämmöneristemateriaalia. Kuvauksessa on esitetty, että läpivientikappale työnnetään paikoilleen ulkoseinään muodostettuun reikään siten, että sen ensimmäinen lämmöneristekerros asettuu ulkoseinän lämmöneristekerroksen kohdalle.

Markkinaoikeus toteaa vielä, että hyödyllisyysmallin selityksessä läpivientikappale on kuvattu asennettavaksi rakennuksen ulkoseinään ainoastaan siten, että läpivientikappaleen lämmöneristekerros asettuu ulkoseinän lämmöneristekerroksen kohdalle. Hyödyllisyysmallin selityksessä on kuvattu ainoastaan seinä, jossa on lämmöneristekerros, ja selityksestä ei ilmene, että läpivientikappaleen asennus lämpöeristettyyn seinään voitaisiin tehdä jollakin muulla tavalla kuin paikoilleen työntämällä siten, että sen ensimmäinen lämmöneristekerros asettuu ulkoseinän lämmöneristekerroksen kohdalle. Hyödyllisyysmallihakemuksesta ei siten käy selville suojavaatimuksen 1 piirteiden yhdistelmä.

Edellä oleva huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että ensisijaisen suojavaatimusasetelman suojavaatimus 1 sisältää sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi alkuperäisestä hyödyllisyysmallihakemuksesta. Hyödyllisyysmallin rekisteröinnille siten on tähän liittyvä este.

5 Vaihtoehtoinen suojavaatimusasetelma 1 ja 2

Markkinaoikeus toteaa, että vaihtoehtoisten suojavaatimusasetelmien 1 ja 2 suojavaatimus 1 käsittää ensimmäisen suojavaatimusasetelman itsenäisen suojavaatimuksen läpivientikappaletta määrittelevän piirteen ”asennettavaksi rakennuksen ulkoseinään”.

Kun otetaan huomioon edellä jaksossa 4.1. lisätystä materiaalista lausuttu, markkinaoikeus katsoo, että vaihtoehtoisten suojavaatimusasetelmien 1 ja 2 suojavaatimus 1 sisältää sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi alkuperäisestä hyödyllisyysmallihakemuksesta. Hyödyllisyysmallin rekisteröinnille siten on tähän liittyvä este.

6 Vaihtoehtoinen suojavaatimusasetelma 3

Vaihtoehtoisen suojavaatimusasetelman 3 suojavaatimus 1 on seuraava:

Markkinaoikeus katsoo, että suojavaatimus 1 on jaettavissa piirteisiin seuraavasti:

A. Läpivientikappale,

B. joka käsittää ainakin ensimmäisen ilmanvaihtoputken (10), jonka ensimmäisen ilmanvaihtoputken (10) poikkileikkausmuoto on ympyrä ja ensimmäisen ilmanvaihtoputken (10) ympärillä olevan ensimmäisen lämmöneristekerroksen (12), ja

C. mainitun ensimmäisen lämmöneristekerroksen (12) poikkileikkausmuoto on nelikulmio, ja ensimmäisessä lämmöneristekerroksessa (12) on ensimmäinen päätysivu (14), toinen päätysivu (16) ja neljä reunasivua (17), jotka ensimmäinen päätysivu (14) ja toinen päätysivu (16) ovat olennaisesti yhdensuuntaisia tasaisia pintoja ja

D. ensimmäisessä ilmanvaihtoputkessa on ensimmäiseen päätysivuun (14) avautuva ensimmäinen pää (11a) ja toiseen päätysivuun avautuva toinen pää (11b),

E. ainakin ensimmäisen lämmöneristekerroksen (12) reunasivujen (17) ympärillä on toinen lämmöneristekerros (18),

F. joka toinen lämmöneristekerros (18) on elastista, kokoonpuristuvaa lämmöneristemateriaalia,

G. jonka puristuslujuus on olennaisesti pienempi kuin ensimmäisen lämmöneristekerroksen (12) lämmöneristemateriaalin puristuslujuus.

6.1 Uutuus

VILPE Oy on esittänyt, että suojavaatimus 1 ei ole uusi viitejulkaisusta D7 tunnettuun nähden. Patentti- ja rekisterihallitus sekä Nuotube Oy ovat esittäneet, että suojavaatimus 1 on uusi tunnettuun tekniikkaan nähden.

Markkinaoikeus toteaa, että suojavaatimus 1 on muodostettu lisäämällä perusasiakirjan suojavaatimukseen 1 suojavaatimusten 2, 4 ja 5 piirteet siten, että suojavaatimuksen 5 vapaaehtoinen piirre on poistettu.

Hyödyllisyysmallin selityksessä on esitetty, että toinen lämmöneristekerros on muodostettu solumuovista, solukumista tai jostain muusta elastisesta lämmöneristemateriaalista. Tällöin suojavaatimus 1 ei hyödyllisyysmallissa esitetty konteksti huomioon ottaen kata tapausta, jossa toinen lämmöneristekerros tarkoittaisi jotakin juuri ennen asennusta levitettävää massaa.

Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisussa D1 on esitetty asennuselementti seinän läpivientiin perhosventtiilin käsittävälle palopellille. Viitejulkaisun D1 selityksen mukaan palopellit rakennetaan osana ilmanvaihtokanavia seinien läpivienteihin (s. 2, kpl 0002, r. 10 — 12), ja keksinnön tavoitteena on asennuselementin asentamisen mahdollisuus palopeltiin sekä tehtaalla että työmaalla (s. 2, kpl 0005, r. 34 — 37). Segmenttien (9) muodostaman piirteen B mukaisen ensimmäisen lämmöneristekerroksen sivupinnoilla on pinnoite (18), joka selityksen mukaan voi olla ilma- ja savutiivis sekä muodostettu pintaan jo tehtaalla ja joka parantaa palonkestävyyttä ja suojaa ulkopintaa (s. 3, kpl 0016, r. 21 — 29). Selityksen kappaleista 0019 ja 0025 ei ilmene, että lämmöstä pehmeäksi ja joustavaksi paisuva tahnamainen liima asennettaisiin tehtaalla.

Viitejulkaisun D1 kuvien 1 — 9 selityksen mukaan seinä voi olla massiiviseinä (s. 4, kpl 0031), ja kuvissa esitetyissä suoritusmuodoissa segmenttien materiaali, eli piirteen B mukaisen ensimmäisen lämmöneristekerroksen materiaali, on mineraalikuitua kuten esimerkiksi kivi-, lasi- tai keraamivillaa (s. 4, kpl 0034, r. 40 — 43) ja pinnoite (18) on ilmatiivis.

Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisussa D1 esitetty läpivientikappale ei esitä suojavaatimuksen 1 piirteitä F ja G, joiden mukaan toinen lämmöneristekerros on elastista, kokoonpuristuvaa lämmöneristemateriaalia, jonka puristuslujuus on olennaisesti pienempi kuin ensimmäisen lämmöneristekerroksen lämmöneristemateriaalin puristuslujuus.

Viitejulkaisun D5 patenttivaatimuksessa 8 on esitetty, että tiivistystulppa (102, 104, 202, 302) käsittää kuoren (103). Selityksen mukaan kuori (103) on kivivillaa (s. 7, r. 32 — 34) ja kuori (103) asennetaan putken (101) ympärille putken ollessa sijoitettuna asennusaukkoon (s. 7, r. 32 — 34).

Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisussa D5 läpivientikappale kootaan asennusaukkoon, jolloin se ei esitä suojavaatimuksen 1 piirteitä C ja E — G.

Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisu D6 ei esitä suojavaatimuksen 1 piirteen B ilmanvaihtoputkea eikä piirteitä F ja G.

Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisun D7 kuvassa 1 on esitetty suojavaatimuksen 1 piirteen A mukainen seinään asennettava läpivientikappale (1). Läpivientikappale käsittää piirteiden B — D mukaisen putken (1a) ja poikkileikkausmuodoltaan nelikulmioisen ensimmäisen lämmöneristekerroksen (2). Viitejulkaisun D7 selityksen mukaan toinen lämmöneristekerros (7) muodostetaan täyttämään asennusaukon (5) ja ensimmäisen lämmöneristekerroksen (2) välinen tila.

Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisu D7 ei esitä suojavaatimuksen 1 piirteitä E — G.

Edellä lausutuilla perusteilla uutuuden vaatimus täyttyy vaihtoehtoisen suojavaatimusasetelman 3 osalta.

6.2 Keksinnöllisyys

VILPE Oy on esittänyt, että suojavaatimus 1 ei eroa selvästi siitä, mikä oli tullut tunnetuksi viitejulkaisuista D6 ja D5, viitejulkaisuista D6 ja D7 tai mistä tahansa viitejulkaisusta D1 — D7 alan ammattimiehen yleistiedon valossa. Patentti- ja rekisterihallitus sekä Nuotube Oy ovat esittäneet, että suojavaatimus 1 eroaa selvästi tunnetusta tekniikasta.

Markkinaoikeus toteaa, että alan ammattimiehen yleistietämykseen kuuluu esimerkiksi uretaanivaahdon käyttäminen seinään asennetun läpivientikappaleen ja seinään tehdyn asennusaukon välisen tilan tiivistämiseen.

Viitejulkaisun D1 keksinnön toinen suoritusmuoto on esitetty kuvissa 3 ja 4, ja kuvien selityksen mukaan seinään muodostetun asennusaukon 4 reunan ja segmenttien 9 ulkopuolisen ulkopinnan väli voidaan täyttää liimalla (s. 5, kpl 0037, r. 14 — 17). Viitejulkaisu D1 ei opeta tai ehdota, että segmenttien ulkopuoliseen ulkopintaan asennettaisiin toinen lämmöneristekerros ennen läpivientikappaleen asettamista asennusaukkoon, jolloin alan ammattimies ei yleistietonsa valossa asentaisi toista lämmöneristekerrosta ennen läpivientikappaleen asettamista asennusaukkoon.

Viitejulkaisun D5 kuvassa 2 on esitetty seinän läpiviennin tiivistäminen, jossa putken ja seinään muodostetun asennusaukon väliin on ruiskutettu silikonivaahtoa valumuotin ollessa asennusaukon toisella puolella (s. 10, r. 6 — 10). Viitejulkaisu D5 ei opeta tai ehdota, että putken ulkopuoliseen ulkopintaan asennettaisiin toinen lämmöneristekerros ennen läpivientikappaleen asettamista asennusaukkoon, jolloin alan ammattimies ei yleistietonsa valossa asentaisi toista lämmöneristekerrosta ennen läpivientikappaleen asettamista asennusaukkoon.

Viitejulkaisussa D6 kuvassa 4 oikealla puolella on esitetty suojavaatimuksen 1 piirteen A mukainen seinään asennettava valmis läpivientikappale, joka ei esitä piirteen B ilmanvaihtoputkea eikä piirteitä F ja G. Viitejulkaisu D6 ei opeta tai ehdota, että neliömäisen rungon ulkopintaan asennettaisiin toista lämmöneristekerrosta ennen läpivientikappaleen asettamista asennusaukkoon, jolloin alan ammattimies ei yleistietonsa valossa asentaisi toista lämmöneristekerrosta ennen läpivientikappaleen asettamista asennusaukkoon.

Viitejulkaisun D7 kuvassa 1 on esitetty suojavaatimuksen 1 piirteiden A — D mukainen seinään asennettava läpivientikappale (1). Viitejulkaisun D7 selityksen mukaan asennusaukon (5) ja ensimmäisen lämmöneristekerroksen (2) välinen tila täytetään keskiosastaan tulenkestävällä täytteellä ja päistään kuumankestävällä materiaalilla. Viitejulkaisu D7 ei opeta tai ehdota, että tulenkestävä täyte ja/tai kuumankestävä materiaali kiinnitettäisiin ensimmäisen lämmöneristekerroksen ulkopintaan ennen läpivientikappaleen asettamista asennusaukkoon, jolloin alan ammattimies ei yleistietonsa valossa muodostaisi toista lämmöneristekerrosta tulenkestävällä täytteellä ja/tai kuumankestävällä materiaalilla ennen läpivientikappaleen asettamista asennusaukkoon.

Markkinaoikeus toteaa, että kun otetaan huomioon edellä jaksossa 6.1 uutuudesta lausuttu, viitejulkaisussa D1 esitetty läpivientikappale ei esitä suojavaatimuksen 1 piirteitä F ja G, viitejulkaisu D5 ei esitä ainakaan suojavaatimuksen 1 piirteitä C ja E — G, viitejulkaisu D6 ei esitä suojavaatimuksen 1 piirteen B mukaista ilmanvaihtoputkea eikä piirteitä F ja G, ja viitejulkaisu D7 ei esitä suojavaatimuksen 1 piirteitä E — G. Mikään viitejulkaisuista D1 ja D5 — D7 ei esitä suojavaatimuksen 1 piirteitä, joiden mukaan toinen lämmöneristekerros on elastista, kokoonpuristuvaa lämmöneristemateriaalia, jonka puristuslujuus on olennaisesti pienempi kuin ensimmäisen lämmöneristekerroksen lämmöneristemateriaalin puristuslujuus, jolloin suojavaatimus 1 eroaa selvästi esitetyistä viitejulkaisuista.

Edellä lausutuilla perusteilla keksinnöllisyyden vaatimus täyttyy vaihtoehtoisen suojavaatimusasetelman 3 osalta.

7 Johtopäätös

Markkinaoikeuden tarkasteltavana olevan vaihtoehtoisen suojavaatimusasetelman 3 mukainen keksintö on suojattavissa hyödyllisyysmallilla.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle hyödyllisyysmallin rekisteröinnin pysyttämiseksi voimassa vaihtoehtoisen suojavaatimusasetelman 3 mukaisessa muodossa.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila ja Jaakko Ritvala sekä markkinaoikeusinsinöörit Pasi Nikkonen ja Merja Heikkinen-Keinänen.

Huomaa

Asiasta on ratkaistu. Katso korkeimman hallinto-oikeuden päätös 5.9.2024 taltionumero 2390.

Liitteet

Liite 1: Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 22.12.2021

Liite 2: Vaihtoehtoinen suojavaatimusasetelma 3