Market Court dismisses public procurement appeal where tender rejection was procedural but not legally actionable under the Procurement Act.

Asian tausta

Suomen metsäkeskus — Finlands skogscentral (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 24.3.2023 julkaistulla

EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta kaukokartoitusperusteisesta metsien inventointia, puustotulkintaa ja koealamittausta koskevasta palveluhankinnasta ajalle 1.5.2023 — 31.12.2024. Hankinta on jaettu 21 osaan inventointialueittain.

Suomen metsäkeskus — Finlands skogscentral on 12.5.2023 tekemällään hankintapäätöksellä dnro 1034/02.05/2023 sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta ja valinnut hankinnan osa-alueiden 1, 3 — 6, 9 — 12, 14 ja 18 — 21 osalta Field Finland Oy:n tarjouksen sekä osa-alueiden 2, 7 — 8, 13 ja 15 — 17 osalta Arbonaut Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 1.300.000 euroa.

Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

CollectiveCrunch Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen hankinnan osa-alueita 4 (Kurikka) ja 12 (Perho) lukuun ottamatta kaikkien hankinnan osa-alueiden osalta, kieltää hankintayksikköä tekemästä tältä osin hankintasopimusta tai muullakaan tavalla jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 91.500 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.063,75 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.

Valittaja on edelleen vaatinut, että markkinaoikeus järjestää asiassa suullisen käsittelyn.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten ja tarjouspyyntönsä vastaisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta sen väitetyn puutteellisuuden perusteella.

Hankintayksikkö on hankintapäätöksellään hylännyt virheellisesti valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta, koska hankintayksikön mukaan valittaja ei ole pyytänyt lupaa kahdelta referenssiasiakkaaltaan referenssin käyttämiseen nyt kyseessä olevassa tarjouskilpailussa.

Hankintasäännösten mukaan referenssien tarkoituksena on antaa tietoa siitä, että tarjoaja on toteuttanut referensseinään ilmoittamiaan palveluita ja kykenee toimittamaan tarjouspyynnössä pyydetyt palvelut. Asiassa on riidatonta, että valittaja olisi pystynyt referenssien perusteella toimittamaan hankintayksikön pyytämät palvelut. Hankintayksikkö on voinut hankintasäännösten mahdollistamalla tavalla tämän halutessaan tarkistaa.

Valittajalla on ollut lupa käyttää työsuorituksiaan referensseinä. Valittaja on toiminut vilpittömästi ja referenssiasiakkaan kanssa sovitun mukaisesti. Valittajalla ei ole tietoa siitä, että sen referenssiasiakas olisi kieltänyt asiakassuhteen käytön referenssinä. Päinvastoin valittajan referenssiasiakkaat ovat kertoneet valittajalle antaneensa tietoja valittajan heille tuottamista palveluista hankintayksikölle. Kysymys on yksinomaan hankintayksikön esittämästä virheellisestä väitteestä.

Joka tapauksessa se, että referenssiasiakas ei myöhemmin halua kertoa yhteistyön sisällöstä tarkemmin, ei tee referenssiä kielletyksi. Myöskään se, että referenssiasiakas päättää myöhemmin, että referenssiin olisi tarvittu heiltä lupa, ei tee referenssiä kielletyksi.

On epäselvää, onko hankintayksikkö käynyt lainkaan läpi tarjouskilpailun voittajiksi valittujen tarjoajien referenssejä. Hankintayksikkö on ilmoittanut valittajalle näiden tietojen olevan salassa pidettäviä. Voittaneiden tarjoajien hankintayksikölle tekemiä töitä ei myöskään pitäisi voida käyttää referensseinä hankintayksikön tarjouskilpailussa.

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti myös katsoessaan, että valittajan tarjouksessa olisi ollut puutteelliset henkilöresurssit. Hankintapäätöksen mukaan valittajan henkilöresurssidokumentin ja ansioluetteloiden perusteella ei käy ilmi, että valittajalla olisi käytettävissään henkilöitä, joilla olisi koulutusta ja käytännön kokemusta metsien ja puuston mallintamisesta. Jokaisella henkilöresurssilla, jonka tiedot on lähetetty hankintayksikölle, on vaadittua osaamista ja kokemusta tarjouspyynnön kohteesta siltä ajalta, kun kyseinen henkilö on ollut valittajan palveluksessa.

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouksen sillä perusteella, että valittajan tarjouksesta on puuttunut Tekniset resurssit -niminen asiakirja. Lisäksi hankintayksikkö on virheellisesti katsonut valittajan toimittamat teknisten resurssien tiedot riittämättömiksi toteamalla, että tiedoissa tulisi olla kuvaus käytettävissä olevista ohjelmistoista ja niiden lisenssimääristä sekä laitteista. Valittajan referenssikuvat ovat sisältäneet selkeän näytön teknisestä ja menetelmällisestä osaamisesta ja edellytyksistä, joita tarjouspyynnössä on vaadittu.

Hankintayksikön nykyisillä toimittajilla on jo valmiiksi ollut hankintapäätöksessä edellytettyjä tietoja, joita muilla tarjoajilla ei ole ollut, ja hankintayksikkö on ollut tästä tietoinen.

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouksen sillä perusteella, että valittajan tarjouksessa ollut toimitussuunnitelma on ollut puutteellinen, eikä riittävän yksityiskohtainen. Tarjouspyynnöstä on saanut käsityksen, että toimitussuunnitelman ei vaadita olevan erityisen tarkka, koska tarjouksia on vertailtu vain hinnan osalta ja hankittava palvelu on erittäin tarkasti kuvattu tarjouspyynnön omissa liitteissä. Tämän takia valittaja ei ole toimittanut yksityiskohtaista teknistä dokumentaatiota. Toimitettu suunnitelma on kuitenkin vastannut pyydetyllä tavalla tarjouspyyntöä, sillä siitä on ilmennyt tarjouspyynnön liitteen 2 mukaiset tehtävät.

Edelleen hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouksen sillä perusteella, että valittajan hintalomakkeilta on puuttunut lisätöiden tuntihinta kaikkien osa-alueiden osalta. On selvää, että valittajan tarjouksessa on tältä osin tietotekninen virhe. Kyseisessä Excelin kohdissa on maininta ” =#REF!”, josta voi päätellä, että kysymys on tietokoneen tekemästä virheestä tilanteessa, jossa ohjelmisto ei ole osannut päivittää solua asianmukaisesti.

Hankintasäännösten ja oikeuskäytännön mukaan tällaisessa tilanteessa on hankintasäännösten mukaista antaa tarjoajan täydentää annettua tarjousta. Hankintayksikön olisi tullut kohdella osapuolia tasapuolisesti ja antaa valittajalle mahdollisuus korjata tämä tuntihintaa koskenut selvä tietotekninen virhe, joka on johtunut tietokoneohjelmistosta. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan sallinut valittajan täydentää tarjoustaan vaan sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta. Lisätöiden tuntihintavaatimus on ollut epäolennainen, koska se ei ole vaikuttanut vertailuun millään tavalla. Tarjoukset on vertailtu aluekohtaisen kiinteän hinnan perusteella. Valittajan tarjousta ei olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta tälläkään perusteella.

Valittajan tarjous on suljettu hankintasäännösten vastaisesti myös sillä perusteella, ettei valittaja olisi pystynyt toteuttamaan tarjoamaansa palvelua. Hankintayksikön edustaja on suullisesti kertonut valittajalle, että hankintayksikön arvion mukaan voittaneet tarjoajat eivät olisi pystyneet yksin toteuttamaan koko tarjouspyynnön kohteena olevaa palvelua.

Voittajaksi valitun Arbonaut Oy:n tarjouksesta on puuttunut aikataulu, joten se olisi pitänyt sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Valittajan tarjoushinta on ollut halvin kaikkien muiden osa-alueiden paitsi Kurikan ja Perhon osalta. Valittajan tarjous on ollut hankinta-asiakirjoissa asetettujen vaatimusten mukainen. Valittaja olisi tullut valita toimittajaksi kaikille muille osa-alueille.

Vastine

Vaatimukset

Suomen metsäkeskus on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 10.881 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittaja on suljettu tarjouskilpailusta, koska sen tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen useilla eri perusteilla.

Tarjouspyynnössä asetettu referenssien lukumäärää koskeva vaatimus ei ole täyttynyt valittajan osalta. Hankintayksikkö on tarjousten tarkastamisvaiheessa tiedustellut kahdelta nimetyltä referenssiasiakkaalta, onko kysymyksessä todellinen referenssi. Vastauksista on käynyt ilmi, ettei valittajalla ollut oikeutta käyttää hankkeita referenssinään. Tästä syystä hankintayksikkö on päättänyt, ettei näitä referenssejä voida huomioida. Jäljelle on jäänyt vain kolme referenssiä, mikä ei riitä täyttämään tarjouspyynnön vaatimusta neljästä referenssistä. Hankintayksiköllä on siten ollut velvollisuus sulkea valittajan tarjous tarjouskilpailusta.

Valittajan ilmoittamissa referensseissä on lisäksi havaittu myös uusia puutteita, joihin ei ole vedottu hankintapäätöksessä. Valittajan ilmoittamat referenssit eivät myöskään ole vastanneet tarjouspyyntöä.

Hankintayksikkö on tarkastanut kaikkien tarjoajien referenssit ja tarjoukset, eikä hankintayksikkö ole havainnut voittaneiden tarjoajien referensseissä puutteita, joiden vuoksi tarjoajat olisi tullut sulkea pois tarjouskilpailusta.

Tarjotuilla valittajan henkilöresursseilla ei ansioluetteloiden perusteella ole ollut työkokemusta hankinnan kohteena olevasta metsävaratiedon tuottamisesta kaukokartoitusperusteisesti. Hankintayksikkö on tarkastanut kaikki valittajan henkilöresursseista antamat tiedot ja ansioluettelot.

Cloudia-järjestelmässä julkaistun tarjouspyynnön kohdassa ”Muut ehdot”, alakohdassa 3 on nimenomaisesti pyydetty tarjoajaa toimittamaan tarjouksen liitteenä yhtäältä selvitys teknisistä resursseista ja menetelmistä sekä toisaalta referensseistä. Tarjouspyynnön perusteella on ollut selvää, että nämä vaatimukset ovat olleet toisistaan erillisiä. Valittajan tarjouksesta on puuttunut teknisiä resursseja koskeva selvitys. Muut tarjoajat ovat myös toimittaneet molemmat pyydetyt liitteet tarjouksensa yhteydessä.

Hankintayksikkö ei ole suosinut valittuja tarjoajia hankintamenettelyn tietojenvaihdossa. Tietojenvaihto on toteutettu tarjouspyynnön ehtojen ja hankintasäännösten mukaisesti.

Valittajan toimitussuunnitelma on ollut tarjouspyynnön vastainen usealla eri tavalla. Ensinnäkin valittajan toimitussuunnitelmasta on puuttunut kokonaan yksi tarjouspyynnössä edellytetty työvaihe eli erillinen ylispuiden tunnistaminen ja upottaminen latvusrajauksiin.

Toiseksi valittajan tulkintamenetelmän kuvaus on ollut toimitussuunnitelmassa niin ylimalkainen, ettei hankintayksikkö ole pystynyt sen perusteella arvioimaan, soveltuuko toimittajan käyttämä tulkintamenetelmä tarjouspyynnössä esitetyn hankinnan tuottamiseen. Koska valittajan tarjoama tulkintamenetelmä on valittajan itsensä kehittämä, siitä ei myöskään ole ollut saatavilla tietoa tieteellisistä julkaisuista.

Kolmanneksi valittajalla ei ole valmiita työvälineitä mikrokuviointiin ja karkeistukseen. Tarjouspyynnön liitteessä 2 on muun ohella todettu, että segmentoinnin merkitys lopullisen aineiston laatuun on suuri, minkä vuoksi sille asetetaan erityisvaatimuksia. Segmentoinnissa on käytettävä laseraineiston lisäksi ilmakuvaa, jotta myös lehtipuuvaltaiset kuviot saadaan eroteltua.

Edelleen valittajan toimitussuunnitelmassa on esitetty seikkoja, jotka osoittavat, että hankintaa ei olisi mahdollista toteuttaa tarjouspyynnössä vaaditussa aikataulussa, mikäli siihen pitäisi sisällyttää myös valittajan tarvitsema ohjelmistokehitykselle varattava aika.

Valittajan toimitussuunnitelma on siitä ilmenevien tietojen mukaan perustunut metadatan määrittely osalta virheellisiin oletuksiin. Ammattimaisen tarjoajan on tullut ymmärtää tarjouspyynnön liitteen 3 tietojen perusteella, että kaikkia metadataan tuotettavia tietoja ei voida tuottaa laserkeilausaineiston metatiedoista tai rasterien tuottamisen parametreista.

Vielä valittajan tarjoukseen on sisältynyt myös virheellinen oletus siitä, että mikrokuviot muodostuisivat joko latvusrajatuista yksiköistä tai hilapisteistä.

Valittajan tarjouksesta ovat puuttuneet hintalomakkeilla pyydetyt lisätöiden tuntihinnat. Tarjouspyynnössä on selvästi vaadittu kaikkien hintasolujen täyttämistä ja lisätöiden hintojen antamista. Lisäksi on todettu, että tarjouksesta tulee ilmetä veloitus mahdollisten lisätöiden yhteydessä, mukaan lukien mahdollisten tilaajan tilaamien lisäkoealojen hinnat. Hintalomakkeessa on ollut lisätöille oma hintasolu, jossa lisähinnat olisi tullut ilmoittaa. Valittaja on jättänyt kyseiset rivit täyttämättä.

Kysymys ei voi olla valittajan esittämällä tavalla tietokoneen tekemästä virheestä, sillä hinnat syötetään hintalomakkeelle manuaalisesti rivi kerrallaan. Hinnoittelulomakkeella ei ole muita kaavoja kuin vertailussa mukana olevien hintojen laskemiseen tarkoitettu yksinkertainen hintojen yhteenlaskukaava. Koska lisätöiden tuntihinnat eivät ole mukana hintavertailussa, kyseinen yhteenlaskukaava ei ole voinut olla syy valittajan kertomalle merkinnälle ”=#REF!”. Valittajan tarjous on ollut puutteellinen hintalomakkeilta puuttuvien lisätöiden tuntihintojen osalta valittajan oman toiminnan seurauksena. Vastaava puute on valittajan toimittaman hinnoittelulomakkeen jokaisella välilehdellä. Valittaja ei ole myöskään väittänyt, ettei lisätöille varattu solua olisi voinut täyttää. Kysymys on siten selvästi tarjoajan vastuulla olevasta puutteesta tarjouksessa.

Vaikka tarjousten vertailu on tehty inventointialueittain tarjotun kokonaishinnan perusteella, eikä lisätöiden tuntihinta ole vaikuttanut tarjousten vertailuun, se ei tarkoita, ettei lisätöiden tuntihintaa käytettäisi millään tavalla. Tällä hinnalla on merkitystä hankintayksikölle esimerkiksi sopimuskauden aikana, koska näitä hintoja käytetään lisätöiden kustannusarvion perusteena. Hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena myös oman sopimusoikeudellisen asemansa turvaamiseksi.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, pyytääkö se tarjoajia täsmentämään tai täydentämään asiakirjoja. Hankintayksiköllä ei ole velvollisuutta antaa tarjoajalle oikeutta täsmentää tai täydentää tarjouksia, eikä tarjoajalla ole oikeutta vaatia mahdollisuutta tarjouksen loppuunsaattamiseksi hankinta-asiakirjojen vaatimalle tasolle. Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti jättäessään tämän oikeuden käyttämättä.

Hankintayksikkö ei ole suullisesti kertonut valittajalle, että valituksi tulleet tarjoajat eivät pystyisi hankintayksikön arvion mukaan toteuttamaan yksin koko tarjouspyynnön kohteena olevaa palvelua, vaan kysymys on tältä osin väärinymmärryksestä.

Arbonaut Oy:n tarjous ei ole ollut puutteellinen, eikä hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut yhtiön tarjousta tarjouskilpailusta.

Kuultavien lausunnot

Field Finland Oy

on esittänyt, että lisätöiden tuntihinta on ollut olennainen tieto tarjousasiakirjoissa. Tarjouspyynnön hintaliitteet ovat olleet selkeitä, yksinkertaisia sekä helposti täydennettäviä kaikkien tarjottavien alueiden kohdalla. Kilpailutusprosessi on ollut tasapuolinen, syrjimätön ja avoin. Kuultava on saanut hankintayksiköltä tietoja kilpailutuksesta ainoastaan tarjousportaalin kautta.

Oy Arbonaut Ltd

on esittänyt, että se ei ole saanut tietoa hankintayksiköltä ohi tarjouspyynnön. Tarjouspyynnön sisältö on ollut selkeä. Kuultavalla ei ole ollut teknisiä ongelmia lisätöiden tuntihinta -kohdan täyttämisessä.

Vastaselitys

Valittaja ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut vastaselitystä.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Suullisen käsittelyn järjestäminen

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus järjestää asiassa suullisen käsittelyn henkilötodistelun vastaanottamiseksi koskien valittajan tarjouksessaan ilmoittamia referenssejä.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 57 §:n 1 momentin mukaan hallintotuomioistuimen on järjestettävä suullinen käsittely, jos tuomioistuin pitää sitä tarpeellisena tai yksityinen asianosainen sitä vaatii. Asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely.

Pykälän 2 momentin mukaan tuomioistuin voi asianosaisen vaatimuksesta huolimatta jättää suullisen käsittelyn järjestämättä muun ohella, jos asian ratkaisemiseksi merkityksellisistä tosiseikoista on jo saatu riittävä selvitys, jonka perusteella asia voidaan ratkaista ilman, että tuomioistuimelle jää varteenotettavaa epäilystä tosiseikoista.

Markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan asian tosiseikat ovat tulleet kirjallisessa menettelyssä riittävästi selvitetyiksi niiden oikeudellista arviointia varten. Hankintayksikön vaatimus suullisen käsittelyn toimittamisesta on siten hylättävä. Kun lisäksi otetaan huomioon, että jäljempänä kuvatulla tavalla asiassa ei tarkastella yksittäisten referenssien tai referenssiasiakkaiden arviointia, suullisen käsittelyn järjestämisestä luopumisesta ilmoittamista tuomioistuimen toimesta ennen pääasiaratkaisun tekemistä voidaan pitää oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 58 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen tarpeettomana.

Pääasiaratkaisun perustelut

Asiassa on valittajan esittämän perusteella arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan lain 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Hankintalain 79 §:n 1 momentin mukaan ennen tarjousten valintaa hankintayksikön on tarkistettava, että tarjous on hankintailmoituksessa ja hankinta-asiakirjoissa asetettujen vaatimusten, ehtojen ja perusteiden mukainen (1 kohta), ja tarjouksen on antanut tarjoaja, jota ei ole suljettu menettelyn ulkopuolelle mainitun lain 80 tai 81 §:n nojalla ja joka täyttää hankintayksikön asettamat lain 83 §:ssä tarkoitetut soveltuvuusvaatimukset (2 kohta).

Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia lain 84 – 86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin.

Hankintalain 86 §:n 1 momenttia koskevissa esitöissä (HE 108/2016 vp s. 192) on todettu, että lainkohdassa tarkoitetut vaatimukset voivat koskea esimerkiksi ehdokkaiden ja tarjoajien aikaisempaa kokemusta hankinnan kohteena olevan urakan, palvelun tai tavarantoimituksen kaltaisista sopimuksista. Esitöissä on lisäksi todettu, että teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevien vähimmäisvaatimusten tulee liittyä ehdokkaan tai tarjoajan mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta ja niiden pitää olla avoimia, syrjimättömiä ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia.

Esitöissä (HE 108/2016 vp s. 174) on vielä todettu, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa siitä, pyytääkö se ehdokkaita tai tarjoajia täsmentämään tai täydentämään asiakirjoja. Hankintayksiköllä ei sitä vastoin ole velvollisuutta antaa ehdokkaille tai tarjoajille oikeutta täsmentää tai täydentää tarjouksia tai osallistumishakemuksia eikä tarjoajalla ole oikeutta vaatia lisäaikaa ja mahdollisuutta tarjouksen loppuunsaattamiseksi hankinta-asiakirjojen vaatimalle tasolle.

Valittajan esittämät referenssit

Hankintayksikkö on hankintapäätöksen perustelumuistion mukaan sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta sillä perusteella, että valittaja ei ole pyytänyt lupaa kahdelta referenssiltään yritysten käyttöön referenssinä. Hankintayksikkö on edelleen todennut, että koska valittajalla ei ole lupaa kyseisten referenssien käyttöön, tilaaja ei voi ottaa huomioon näitä referenssejä. Kun kyseisiä referenssejä ei huomioida, tarjouspyynnössä asetettu referenssivaatimus (lukumäärä) ei täyty.

Valittaja on esittänyt, että sillä on ollut lupa käyttää työsuorituksiaan referensseinä. Valittajan mukaan se on toiminut vilpittömästi ja referenssiasiakkaan kanssa sovitun mukaisesti. Joka tapauksessa se, että referenssiasiakas ei myöhemmin halua kertoa yhteistyön sisällöstä tarkemmin, tai päättää myöhemmin, että referenssiin olisi tarvittu heiltä lupa, ei valittajan mukaan tee referenssiä kielletyksi.

Hankintayksikkö on esittänyt, että kahden referenssiasiakkaan vastauksesta on käynyt ilmi, ettei valittajalla ole ollut oikeutta käyttää hankkeita referenssinään. Tästä syystä hankintayksikkö on päättänyt, ettei referenssejä voida huomioida, joten referenssien lukumäärää koskeva vaatimus ei ole täyttynyt valittajan osalta.

Lisäksi hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että valittajan ilmoittamissa referensseissä on havaittu myös uusia puutteita, joihin ei ole vedottu hankintapäätöksessä.

Cloudia-järjestelmässä julkaistun tarjouspyynnön kohdan ”Muut Ehdot, Tarjouksen sisältö ja laatiminen” alakohdassa 3 on esitetty vähimmäisvaatimuksena seuraavaa:

”Puustotulkinnan osalta tarjoajalla on tekniset ja menetelmälliset edellytykset sekä vähintään 4 kpl enintään 4 vuotta vanhaa (toimitusajankohta 4 vuoden sisällä tämän tarjouspyynnön päiväyksestä) pinta-alaltaan min. 150 000 ha referenssiä vastaavalla aluepohjaisella tulkintamenetelmällä tehdystä puustotulkinnasta pohjoismaisia metsiä vastaavissa olosuhteissa. Tulkinnoissa pitää olla tuotettu sekä kokonaispuuston että puulajien (puulajiositteiden) tiedot (liitteeksi selvitys teknisistä edellytyksistä, menetelmistä sekä referensseistä. Lataa selvitys liitteeksi.

Jos jokin edellisissä kohdissa (1 — 3) pyydetty referenssi on alihankkijan, sen on vastattava alihankkijan roolia ja tehtäviä tässä hankinnassa, muutoin sitä ei voida hyväksyä kelpoisuuskriteerien mukaiseksi referenssiksi.”

Valittaja on tarjouksessaan esittänyt viisi referenssejä. Hankintayksikkö on esittänyt, että se on ottanut yhteyttä valittajan referenssiasiakkaisiin selvittääkseen ilmoitettujen referenssien todenperäisyyden.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö ei ole hankintapäätöksessä tai markkinaoikeudessa esittänyt, että sen valittajan referenssiasiakkailta saatujen tietojen perusteella valittaja ei olisi toteuttanut tarjousasiakirjoissaan ilmoittamiaan referenssejä tai että referenssien osalta ilmoitetut tiedot eivät pitäisi paikkaansa. Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa perustellut valittajan tarjouksen sulkemista tarjouskilpailusta yksinomaan sillä, että valittajan referenssiasiakkaat ovat viestineet hankintayksikölle haluttomuutta tulla mainituksi referensseinä tarjouskilpailussa.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla, kuten referenssivaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Tarjoajan aikaisempaa ja tehtävää hankintaa vastaavaa kokemusta koskevan soveltuvuusvaatimuksen täyttymistä on arvioitava sen perustella, mitä tarjouspyyntöasiakirjoissa on todettu yhtäältä kyseisestä vaatimuksesta ja toisaalta tehtävästä hankinnasta kokonaisuudessaan. Markkinaoikeus toteaa edelleen, että hankintayksikön on referenssien täyttymistä arvioidessaan pitäydyttävä tarjouspyynnössä referensseille asettamissaan vaatimuksissa ja perustettava harkintansa niihin. Hankintayksikön on referenssivaatimuksia soveltaessaan kiinnitettävä erityistä huomiota suhteellisuusperiaatteeseen ja tasapuolisen kohtelun vaatimukseen.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankinta-asiakirjoissa ei ole mainittu mitään siitä, että hankintayksiköllä olisi oikeus pyytää tarjoajien ilmoittamilta referenssiasiakkailta lisätietoja referensseistä tai siitä, että hankintayksiköllä olisi oikeus referenssiasiakkaiden antamien tietojen perusteella sulkea tarjoajia tai niiden tarjouksia tarjouskilpailusta. Ottaen vielä huomioon, että valittajan referenssiasiakkailta saaduissa tiedoissa ei ole käynyt ilmi mitään ongelmia referenssitöiden toteuttamisessa ja että valittajalle ei ole varattu mahdollisuutta tulla kuulluksi referenssiasiakkaan antamien tietojen perusteella, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole toiminut hankintasäännösten mukaisesti perustaessaan valittajan referenssien soveltuvuutta koskevan harkintansa tarjouspyynnön ulkoisiin seikkoihin, joihin valittajalla ei myöskään ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa.

Markkinaoikeus toteaa vielä lisäksi, että koska hankintayksikön itsekin esittämän perusteella valittajaa tai sen tarjousta ei ole hankintapäätöksessä tai sen liitteissä suljettu tarjouskilpailusta sen vuoksi, että valittajan referensseissä ei olisi kysymys puustotulkinnan referensseistä, hankintayksikön markkinaoikeudessa tältä osin valittajan referenssien vääränlaisuudesta esittämä väite ei tule asiassa arvioitavaksi.

Valittajan esittämä toimitussuunnitelma

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnön mukaan toimitussuunnitelman ei ole vaadittu olevan erityisen tarkka. Valittajan toimitussuunnitelmasta on ilmennyt tarjouspyynnön liitteen 2 mukaiset tehtävät.

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan toimitussuunnitelma on ollut tarjouspyynnön vastainen useista eri syistä. Siitä on puuttunut kokonaan ylispuiden tunnistamista ja upottamista latvusrajauksiin koskeva erillinen työvaihe. Valittajalla ei ole ollut valmiita työvälineitä mikrokuviointiin ja karkeistukseen, mikä vaikuttaa siihen, että vaadittu aikataulu ei toteudu. Lisäksi valittajan oletus metadatan määrittelystä ja mikrokuviotulkinnasta on ollut virheellinen.

Cloudia-järjestelmässä julkaistun tarjouspyynnön liitteenä olleen niin ikään tarjouspyynnöksi otsikoidun asiakirjan kohdassa 5.1. on esitetty seuraavaa:

”Tarjoukseen tulee liittää mukaan toimitussuunnitelma

Toimitussuunnitelman tulee sisältää a. Tekniset spesifikaatiot ja b. Toimitusaikataulu

a.Tekniset spesifikaatiot

Puustotulkintatarjouksesta tulee ilmetä liitteen 2 kappaleen 2 mukaiset tehtävät. Mahdolliset aluekohtaiset erityispiirteet tai lisätyöt on kuvattu liitteissä 5 ja 10.

[ — — ]”

Saman tarjouspyynnön liitteessä 2 ”Puustotulkinta” on kappaleessa

2. ”Puustotulkinnan sisältömääritykset” todettu seuraavaa:

”Puustotulkinta sisältää seuraavat osatehtävät (optioina olevat osat on määritetty liitteessä 10):

[ — — ]

-Ylispuutulkinnassa tunnistetaan yksittäiset säästö- ja siemenpuut sekä säästöpuuryhmät. Tunnistetuista siemen- ja säästöpuista sekä säästöpuuryhmistä muodostetaan omia tulkintayksiköitä, joille tehdään erillinen puustotulkinta. Ylispuutulkinnassa tuotetut ylispuiden puustotiedot viedään puustotulkinnassa tulkintayksiköille (hilan soluille ja mikrokuvioille). Ylispuujaksosta ja vallitsevasta jaksosta muodostuvan yhdistelmäjakson tuottaminen on kuvattu tarjouspyynnön liitteessä 8. Latvusrajatuilla tulkintayksiköillä ylispuurajaukset ovat karttatasolla omina kohteinaan (geometrioinaan).

[ — — ]

- Tilaaja tai yhteistyökumppani voi tilata optiona ylispuutulkinnan toisilla, vaihtoehtoisilla parametreilla. Tällöin tilaajalle tai tilaajille toimitetaan kaksi erilaista ylispuutulkintaa, joissa ylispuiden tunnistamisessa on käytetty erilaisia parametreja. Option tilaaja/tilaajat valitsee kumpi toimitetuista malleista upotetaan latvusrajattuihin tulkintayksiköihin. Eli vaikka toimitetaan kaksi erilaista ylipuutulkintaa, tehdään option tilaajalle vain yksi latvusrajattu tulkinta, johon upotetaan jompikumpi valituista malleista. ”

Saman liitteen kohdasta 2.6 ”Puustotulkinta” ilmenee, että puustotulkinta on tullut tehdä yhtäältä esimerkiksi latvusrajatuille tulkintayksiköille (alakohta b), joiden osalta on todettu, että latvusrajattu tulkintayksikkö perustuu yksittäisten puiden latvusrajauksista muodostettuihin puuryhmiin ja että puustotulkintayksikkö vastaa kooltaan lähtökohtaisesti hilaruudun kokoa (256 m

). Puustotulkinta on lisäksi kohdan mukaan tullut tehdä ylispuista (alakohta d), joiden osalta on todettu, että ylispuut tunnistetaan ja tulkitaan aina erikseen ja että ylispuiden tunnistamisessa käytetään parametreja kuten ylispuun minimipituus, pituusero alempaan jaksoon sekä ylispuiden etäisyys muista puista (hakusäde). Kohdassa on edelleen todettu (alakohta g), että ylispuista toimitetaan erilliset geometriat omana erillisenä kohdeluokkanaan, jossa on pelkästään ylispuiden geometriat ja niiden ominaisuustiedot, ja että latvusrajatussa puustotulkinnassa tunnistetut ylipuukohteet ovat omina geometrioinaan eli ne ”upotetaan” osaksi latvusrajauksia.

Tarjouspyynnön liitteessä 8 ”Puustotulkintayksiköiden kuvaus” on määritelty yhtäältä latvusrajatun tulkintayksikön ja toisaalta ylispuutulkintayksikön vähimmäispinta-ala.

Hankintayksikkö on hankintapäätöksen perustelumuistion mukaan sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta sillä perusteella, että valittaja ei ole toimittanut riittävän yksityiskohtaista toimitussuunnitelmaa, josta voisi päätellä, että valittaja on toimittajana ymmärtänyt työn laajuuden ja vaativuuden. Hankintayksikkö on edelleen perustelumuistiossa esittänyt, että toimitussuunnitelmassa on lisäksi ollut selkeitä väärinymmärryksiä, joiden perusteella hankintayksikön käsitys siitä, ettei valittaja ollut täysin ymmärtänyt palvelun ja toimituksen sisältöä, on vahvistunut. Lisäksi tulkintamenetelmän kuvaus on ollut niin ylimalkainen, ettei hankintayksikkö ole pystynyt sen perusteella arvioimaan, soveltuuko toimittajan käyttämä tulkintamenetelmä tarjouspyynnössä esitellyn hankinnan tuottamiseen.

Markkinaoikeus toteaa, että hankinta-asiakirjoissa on kuvattu alan ammattimaisen toimijan kannalta varsin yksityiskohtaisesti ja laajasti tarjoajien toimintasuunnitelmassa kuvattavaa puustotulkintaa siten, että ylispuut ja esimerkiksi latvusrajattu tulkintayksikkö ovat omia tulkinnan kohteitaan, joita koskevat omat erilliset vaatimuksensa. Samoin ylispuiden osalta on asetettu hankinta-asiakirjoissa omia erillisvaatimuksia niiden geometrisesta merkitsemisestä kuten upottamisesta muihin tulkintayksiköihin.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella valittajan toimittamasta toimitussuunnitelmasta ei ole käynyt ilmi, että ylispuut tunnistettaisiin ja tulkittaisiin erikseen taikka merkittäisiin geometrisesti erityisvaatimusten mukaisesti, kuten hankinta-asiakirjoissa on edellytetty. Päinvastoin valittajan toimittamasta toimintasuunnitelmasta on voitu päätellä, että ylispuiden tunnistaminen ja tulkinta on kytketty muihin puustotulkinnan kohteisiin siten, että ylispuiden tunnistamisen ja tulkinnan erillisyysvaatimukset eivät ole täyttyneet.

Markkinaoikeus toteaa, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä ja tarjouksia arvioidaan ainoastaan niistä ilmenevien tietojen perusteella. Sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus, vaan hankintayksikkö on velvollinen sulkemaan tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen tarjouskilpailusta silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun. Lisäksi hankintayksiköllä on edellä hankintalain 74 §:n 2 momentin esitöissä tarkoitetulla tavalla harkintavaltaa siitä, pyytääkö se ehdokkaita tai tarjoajia täsmentämään tai täydentämään asiakirjoja.

Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö on ollut kyseessä olevien vaatimusten osalta riittävän selvä. Kun valittajan toimitussuunnitelmasta ei ole käynyt ilmi, että ylispuut tunnistettaisiin ja tulkittaisiin erikseen taikka merkittäisiin geometrisesti hankinta-asiakirjojen erityisvaatimusten mukaisesti, hankintayksikkö ei ole toiminut hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tällä perusteella.

Lisätöiden tuntihinta

Valittaja on esittänyt, että sen tarjouksessa on ollut tietotekninen virhe lisätöiden tuntihinnan kohdalla. Hankintayksikön olisi tullut tarjoajien tasapuolisen kohtelun turvatakseen varata valittajalle tilaisuus täsmentää tarjoustaan puuttuvan hinnan osalta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan tarjous on ollut puutteellinen hintalomakkeilta puuttuvien lisätöiden tuntihintojen osalta valittajan oman toiminnan seurauksena. Hankintayksikön mukaan valittaja ei ole myöskään väittänyt, ettei lisätöille varattu solua olisi voinut täyttää, minkä lisäksi tarjoaja kantaa vastuun siitä, että tarjous on tarjouspyynnön mukainen.

Cloudia-järjestelmässä julkaistun tarjouspyynnön liitteenä olleen tarjouspyynnön kohdassa 6. ”Hinnoittelu (verottomat hinnat)” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Hinnat esitetään inventointialueittain liitteen 10 mukaisella lomakkeella. Jokainen alue on Excel-työkirjassa omana välilehtenään. Toimittaja tulee täyttää hinnoittelulomakkeella kaikki hintasolut niiltä hankkeilta (välilehdiltä), joille haluaa tehdä tarjouksen.

[ — — ]

Lisäksi tarjouksesta tulee ilmetä veloitus mahdollisten lisätöiden yhteydessä ml. mahdollisten tilaajan tilaamien lisäkoealojen hinnat. Tilaaja ei kuitenkaan ota tätä huomioon tarjousvertailussa.”

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä on edellä kuvatun mukaisesti edellytetty, että tarjous sisältää hinnat myös lisätöiden osalta. Hankintapäätösasiakirjoista ilmenevin tavoin valittajan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta, koska siitä on puuttunut lisätöiden tuntihinta. Valittajan tarjouksen Excel-taulukkomuotoisen hintalomakkeen solussa ”Puustotulkinnan lisätöiden tuntihinta” ollut kaikkien tarjottujen hankinnan osa-alueiden osalta ollut maininta ”=#REF!” tai ”=#VIITTAUS!”. Kun mainitut puustotulkinnan lisätöiden tuntihinnat eivät ole käyneet muualtakaan valittajan tarjousaineistosta ilmi markkinaoikeus katsoo, että valittajan tarjouksesta on tältä osin puuttunut hankinta-asiakirjoissa vaadittuja hintatietoja.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettelyn lähtökohtana on tarjousten lopullisuus. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjouksia arvioidaan lähtökohtaisesti sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä. Tarjouksen tekijän vastuulla on, että määräaikaan mennessä jätetty tarjous on sisällöltään oikea. Lisäksi hankintayksiköllä on edellä hankintalain 74 §:n 2 momentin esitöissä tarkoitetulla tavalla harkintavaltaa siitä, pyytääkö se ehdokkaita tai tarjoajia täsmentämään tai täydentämään asiakirjoja.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouksesta puuttuneiden hintatietojen perusteella.

Johtopäätös

Hankintayksikön on edellä katsottu menetelleen hankintasäännösten vastaisesti siltä osin, kun se on arvioinut valittajan referenssejä. Sen sijaan hankintayksikön ei edellä esitetyllä tavalla katsottu menetelleen hankintasäännösten vastaisesti kahden muun valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta sulkemisen perusteen osalta.

Näin ollen hankintayksikön lainvastaisen menettelyn ei voida katsoa vaikuttaneen hankintamenettelyn lopputulokseen taikka valittajan asemaan hankintamenettelyssä. Asiassa ei siten ole todetusta hankintayksikön virheestä huolimatta hankintalain 154 §:n 4 momentin perusteella edellytyksiä hankintalain 154 §:n 1 momentissa säädettyjen seuraamusten määräämiselle. Valitus on näin ollen hylättävä pääasian osalta.

Edellä mainittu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin esitöiden (HE 29/2018 vp s. 167) mukaan arvioitaessa oikeudenkäynnin osapuolten korvausvelvollisuuden perusteita on kiinnitettävä erityistä huomiota asiassa annettuun ratkaisuun. Asiassa annetun ratkaisun merkitystä arvioitaessa on kuitenkin aiheellista ottaa huomioon, että hallintoprosessissa ei läheskään aina ole yksiselitteisesti osoitettavissa voittajaa tai häviäjää, eikä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta voi siten perustaa yksin voittaja-häviäjä-asetelmaan. Tuomioistuimen asiassa antama ratkaisu voi olla sisällöltään sellainen, että osapuolten on kohtuullista itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Hankintayksikön on edellä todetuin tavoin katsottu menetelleen virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta referenssien lukumäärän perusteella. Valittajalla voidaan siten katsoa olleen oikeudenkäyntiin perusteltu aihe. Toisaalta valitus on hylätty siltä osin kuin se on kohdistunut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta sulkemisratkaisuun. Edellä todettuun nähden markkinaoikeus katsoo, että pääasian lopputuloksesta huolimatta ei ole kohtuutonta, että oikeudenkäynnin osapuolet saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää CollectiveCrunch Oy:n vaatimuksen suullisen käsittelyn toimittamisesta.

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus hylkää Suomen metsäkeskus — Finlands skogscentralin vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Markus Ukkola ja Suvi Karlén-Savolainen.

Tämä asiakirja on sähköisesti varmennettu tuomioistuimen asianhallintajärjestelmässä.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.