Market Court dismisses procurement bid protest due to insufficient evidence of procedural error despite low bid concerns.

Asioiden tausta

Istekki Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 2.12.2022 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä SaaS-palveluna toteutettavasta edustapuheentunnistusjärjestelmän hankinnasta 27.2.2023 alkavalla toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella.

Istekki Oy:n liiketoimintajohtaja on 3.2.2023 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Inscripta Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 7.000.000 — 12.000.000 euroa 48 kuukauden sopimusjaksolle laskettuna.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asioiden käsittely markkinaoikeudessa

Markkinaoikeuden asia diaarinumero 61/2023

Valitus

Vaatimukset

Lingsoft Language Services Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.725 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyynnössä ei ole määritelty yksiselitteisesti puheentunnistusjärjestelmän käyttäjän käsitettä. Käyttäjään on viitattu usealla eri termillä, mikä on aiheuttanut käytön, roolin ja laskentaperusteen epäselvyyden.

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se ei ole pyytänyt voittaneelta tarjoajalta lisäselvitystä tarjouspyynnössä edellytetyn 100.000 euron käyttöönottoprojektin toteuttamisesta.

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut hinnaltaan yli 41 prosenttia alhaisempi kuin valittajan tarjous ja sen tilikauden tulos vuosilta 2018 — 2021 on ollut vahvasti tappiollinen suhteessa liikevaihtoon. Hankintayksikön olisi tullut pyytää voittaneelta tarjoajalta selvitys tarjouksen poikkeuksellisen alhaisesta hinnasta varmistuakseen siitä, ettei hankinnan toteuttamisessa ja sopimuksen täyttämisessä synny hankintayksikölle taloudellisia riskejä ja että voittaneella tarjoajalla on todellinen aikomus suoriutua velvoitteistaan sopimuskauden aikana sekä kyky tuottaa vaadittu palvelutaso.

Vastine

Vaatimukset

Istekki Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.344 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyyntö on laadittu niin selväksi, että sen perusteella on saatu vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyynnön hintaa koskevissa kohdissa on todettu, että käyttäjällä tarkoitetaan puheentunnistusjärjestelmän käyttäjiä ja pääkäyttäjiä. Kyseisissä kohdissa on myös todettu, että aktiivisilla käyttäjillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka käyttävät järjestelmää eivätkä ole pelkkiä järjestelmässä olevia käyttäjätunnuksia. Lisäksi tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että ensimmäisessä vaiheessa on noin 200 aktiivista käyttäjää ja että käytön laajentuessa hyvinvointialueelle laajemmin aktiivisten yhteiskäyttäjien määrän arvioidaan olevan tulevaisuudessa noin 2.000 — 6.000 henkilöä. Kaikilla tarjoajilla on ollut tämä sama tieto käytettävissään tarjouksia tehdessään.

Hankintayksikkö on tarkastanut saapuneet tarjoukset ja todennut vertailussa olleet tarjoukset tarjouspyynnön vähimmäisvaatimukset täyttäviksi. Myös voittaneen tarjoajan osalta referenssit on tarkastettu ja tarjouksessa annetut tiedot on otettu huomioon hankintapäätöstä tehtäessä. Hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjoajien antamiin tietoihin eikä sillä ole ollut aihetta olettaa, että tarjoajat olisivat antaneet tarjouksissaan vääriä tietoja.

Hankintayksikkö ei ole pitänyt voittaneen tarjoajan tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena. Hankintasäännösten mukaan tarjotun hinnan poikkeuksellisuuden arvioiminen on hankintayksikön harkintavallassa. Voittanut tarjoaja on jo tarjouksensa ”Hinnoittelutekijät”-nimisessä liiteasiakirjassa tuonut esiin hinnoittelunsa periaatteita, mistä syystä hankintayksiköllä ei ole ollut tarvetta lisäselvityksen pyytämiseen.

Kuultavan lausunto

Inscripta Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.600 eurolla viivästyskorkoineen.

Tarjouspyyntö on laadittu niin selväksi, että sen perusteella on voitu antaa vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyynnön hintaa koskevista kohdista on ilmennyt, mitä aktiivisella käyttäjällä tarkoitetaan ja että tarjouslaskennan perusteena on tullut käyttää 200 käyttäjän lukumäärää.

Kuultava on täyttänyt kaikki referenssivaatimukset ja sen tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen.

Kuultavan tarjoushinta on perustunut yhtiön tavanomaiseen hinnoitteluun ja kattanut kaikki ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisten velvoitteiden noudattamisesta johtuvat kustannukset. Tarjoajalla on hankintasäännösten mukaan oikeus hinnoitella palvelunsa kilpailukykyisesti, jotta markkinoille pääsy olisi mahdollista. Kuultava kykenee toimittamaan palvelun hankintayksikölle kannattavasti sekä tarjouspyynnössä ja hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla.

Kuultava on jo tarjouksensa liitteenä toimittanut hankintayksikölle selvityksen hinnoittelustaan, joten hankintayksiköllä ei ole ollut tarvetta pyytää siltä lisäselvitystä poikkeuksellisen alhaisesta hinnasta.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnöstä ei ole riittävän selvästi ilmennyt, tarkoitetaanko aktiivisella käyttäjällä sellaista käyttäjää, joka käyttää käyttäjätunnuksiaan esimerkiksi vain kerran, vai onko aktiiviselle käyttäjälle asetettu tiettyjä ehtoja ja määritelmiä, jotka eivät ilmene tarjouspyynnöstä. Tämän lisäksi aktiivisten käyttäjien kokonaislukumäärä on ollut tarjouspyynnön perusteella epäselvä. Tarjouspyynnössä on mainittu sekä radiologien käyttäjäryhmän että muiden käyttäjien käyttäjäryhmän osalta, että aktiivisia käyttäjiä on alussa 200. Tarjouspyynnöstä ei ilmene, onko molemmissa kohdissa esitetyt lukuarvot tullut laskea yhteen, jolloin käyttäjien kokonaislukumäärä olisi palvelun käyttöönottamisen ensimmäisessä vaiheessa 200 käyttäjän sijaan 400 käyttäjää. Aktiivisten käyttäjien määrän epäselvyys ja tulkinnanvaraisuus on ollut omiaan aiheuttamaan sen, että tarjoukset eivät ole olleet keskenään vertailukelpoisia.

Hankintayksikkö ei ole markkinaoikeudelle osoitetussa vastineessa yksilöinyt, miten se on tarkastanut referenssivaatimuksen täyttymisen voittaneen tarjoajan osalta ja mitä tarkastuksesta on ilmennyt. Hankintayksikön on tullut saada kiistaton kirjallinen näyttö referenssien totuudenmukaisuudesta. LinkedIn-palvelusta ilmenee, että voittaneen tarjoajan projektipäälliköksi ja ratkaisuarkkitehdiksi nimetyt henkilöt eivät ole täyttäneet tarjouspyynnön vaatimuksia.

Hankintayksikkö ei ole kohdellut tarjoajia tasavertaisesti eikä yhdenmukaisesti, kun se on antanut voittaneen tarjoajan esittää tarjouksessaan selvityksiä hinnoittelustaan. Tarjouspyynnössä on pyydetty tarjoajilta erittely ainoastaan käyttöönottoprojektin hinnoittelutekijöistä. Tarjoukset eivät ole olleet tästäkään syystä keskenään vertailukelpoisia.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö

on muun ohella esittänyt, että tarjouspyynnöstä on käynyt selvästi ilmi, että tarjousten hintavertailu perustuu puheentunnistusjärjestelmän ensimmäisen käyttöönottovaiheen arvioituun käyttäjämäärään eli 200 käyttäjään, joista 50 käyttäjää ovat radiologeja ja loput 150 muunlaisia käyttäjiä.

Tarjouksia on arvioitu ainoastaan tarjouksissa ilmoitettujen tietojen perusteella, eikä hankintayksikkö ole perustanut päätöksentekoaan esimerkiksi LinkedIn-palvelussa esitettyihin tietoihin. Voittanut tarjoaja on asianmukaisesti täyttänyt pyydetyt referenssitiedot tarjouspyynnön liitteenä olleeseen referenssilomakkeeseen ja kuvannut siinä nimeämiensä asiantuntijoiden työkokemuksen. Nimetyt asiantuntijat ovat kuvausten perusteella täyttäneet tarjouspyynnön soveltuvuutta koskevat vaatimukset, eikä hankintayksiköllä ole ollut perusteita sulkea voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta.

Voittaneen tarjoajan tarjoukseensa liittämä hinnoittelun perusteita kuvannut asiakirja ei ole vaikuttanut tarjousvertailuun eikä vaarantanut tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Valittaja

on toimittanut lausuman.

Kuultava

on muun ohella esittänyt, että se on toimittanut tarjouksessaan hankintayksikölle kaikki tarjouspyynnössä vaaditut liitteet ja vastannut kysyttyyn. Hankintayksiköllä on ollut oikeus luottaa saamaansa tarjoukseen.

Kuultava tarjoaa kehittynyttä teknologiaa, joka uudistaa toimialaa ja luo aiempaa kovempaa kilpailua. Käyttäjämäärä on modernin järjestelmän tuotantokustannuksissa merkitykseltään lähes olematon erityisesti näin pienissä käyttäjämäärissä, sillä moderni järjestelmä skaalautuu käyttäjämäärän kasvaessa, eikä tarjoushinnan kannalta ole merkityksellistä, käyttääkö yksi käyttäjä järjestelmää kerran kuukaudessa tai useita tunteja päivässä. Tarjouspyyntö on siten tuottanut vertailukelpoisia tarjouksia.

Markkinaoikeuden asia diaarinumero 63/2023

Valitus

Vaatimukset

Diktamen Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 10.425 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Valittaja on edelleen vaatinut, että markkinaoikeus antaa sille tiedon Inscripta Oy:n tarjoukseensa hinnoittelutekijöiden osalta liittämästä selvityksestä.

Perustelut

Voittanut tarjoaja ei ole voinut täyttää projektipäällikköä koskevaa referenssivaatimusta, koska yhtiö ei ole toteuttanut yli 100.000 euron puheentunnistusjärjestelmää sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla. Näin mittavia käyttöönottoprojekteja on toteutettu viimeisimpien vuosien aikana vain kahdesti, eikä voittanut tarjoaja ole ollut niitä toimittavien tahojen joukossa. Yhtiön alhainen liikevaihto huomioon ottaen on myös epäuskottavaa, että se olisi toimittanut näin arvokkaan puheentunnistusjärjestelmän. Hankintayksikön olisi tullut epäillä referenssin totuudenmukaisuutta ja pyytää siitä selvitys voittaneelta tarjoajalta.

Tarjouspyynnössä käytetyt käsitteet käyttäjä, aktiivinen käyttäjä ja lääkärikäyttäjä ovat olleet epäselviä ja tulkinnanvaraisia, eikä tarjouspyynnön perusteella ole tästä syystä voitu antaa vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on viitattu käyttäjän käsitteeseen eri tavoin eikä tarjouspyynnössä ole määritelty, mitä aktiivisella käyttäjällä tarkoitetaan.

Tietojärjestelmän käytön aktiivisuutta voidaan mitata esimerkiksi yksittäisen käyttäjän järjestelmään kirjautumisella, sovelluksen avaamisella tai suoritettujen toimenpiteiden, kuten sanelujen, lukumäärällä. Tilanteessa, jossa tietojärjestelmä toteutetaan pilvipalveluna, järjestelmän toimittaja on vastuussa vaadittavan palvelinkapasiteetin riittävyydestä. Käyttöaste on suorassa yhteydessä tarvittavaan palvelinkapasiteettiin. Jotta hankintamenettelyyn osallistuva tarjoaja kykenisi arvioimaan järjestelmän käytöstä aiheutuvia kustannuksia, ja tämän pohjalta käyttäjäkohtaista lisenssihintaa, tarjoajan on tullut tietää, mitä aktiivisella käyttäjällä tarkoitetaan. Tarjouspyynnön perusteella kukin tarjoaja on kuitenkin joutunut tulkitsemaan käyttäjän aktiivisuutta subjektiivisesti, mikä on ollut omiaan vaikuttamaan tarjousten keskinäiseen vertailukelpoisuuteen, sillä käyttäjämääriin suhteutettu palvelinkapasiteetin tarve on voitu arvioida vaihtelevin oletuksin.

Hankintapäätöstä ei ole perusteltu hankintasäännösten edellyttämällä tavalla, koska siitä ei ole ilmennyt, miten tarjousten laatua on arvioitu. Hankintapäätös ja sen liitteenä oleva vertailutaulukko eivät ole sisältäneet lainkaan sanallisia perusteluita laadun pisteytykselle. Vertailutaulukossa on ilmaistu ainoastaan kunkin tarjouksen kokonaispisteet, eikä sen perusteella näin ollen ole voinut päätellä, miten ja millä perusteilla hankintayksikkö on päätynyt kunkin toimittajan kohdalla antamiinsa pisteisiin. Pelkkä laatua koskevien yhteispisteiden ilmoittaminen ei riitä täyttämään perusteluvelvollisuutta etenkään tilanteessa, jossa laadun painoarvo on ollut 70 prosenttia.

Vastine

Vaatimukset

Istekki Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.900 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyyntö on laadittu niin selväksi, että sen perusteella on saatu vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintayksikkö on sille esitetyn kysymyksen perusteella tarkentanut puheentunnistusta koskevaa referenssivaatimusta. Tarjoajille on tullut olla selvää, että tarjouspyynnössä on pyydetty referenssiä, jossa järjestelmällä on tullut olla vähintään 50 kuukausittaista lääkärikäyttäjää 12 kuukauden ajan. Puheentunnistusjärjestelmää koskeva referenssivaatimus on asetettu hankintasäännösten ja oikeuskäytännön mukaisesti. Hankintayksiköllä on laaja harkintavalta asettaa riittäviksi ja tarpeellisiksi katsomiansa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Tarjoajan teknistä ja ammatillista suorituskykyä on arvioitu nyt kyseessä olevassa hankinnassa useamman tekijän avulla eikä vain puheentunnistusjärjestelmää koskevan referenssin avulla.

Referenssilomakkeella esitetyn vaatimuksen mukaan tarjoajalla on tullut olla referenssi julkishallinnon tai yksityissektorin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaalle toimitetusta hankinnan kohdetta vastaavasta puheentunnistusjärjestelmästä. Hankintayksikkö on pitänyt yksittäisen nimetyn asiantuntijan kohdalla riittävänä, että referenssi on esitetty muulle sektorille toimitetusta yli 100.000 euron arvoisesta puheentunnistusjärjestelmästä. Korkealle asetettu projektiarvo on joka tapauksessa varmistanut sen, että projektipäälliköksi nimetyllä asiantuntijalla on kyky toteuttaa käyttöönottoprojekti myös hankintayksikön tarpeita ajatellen. Projektipäällikön teknistä ammattitaitoa arvioitaessa ei hankintayksikön näkökulmasta ole ollut merkitystä sillä, minkä toimialan asiakkaalle puheentunnistusjärjestelmän käyttöönotto on toteutettu.

Hankintayksikkö on tarkastanut saapuneet tarjoukset ja todennut vertailussa olleet tarjoukset tarjouspyynnön vähimmäisvaatimukset täyttäviksi. Myös voittaneen tarjoajan referenssit on tarkastettu ja tarjouksessa annetut tiedot on otettu huomioon hankintapäätöstä tehtäessä. Hankintayksiköllä ei ole ollut aihetta olettaa, että tarjoajat olisivat antaneet tarjouksissaan vääriä tietoja. Hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjoajien antamiin tietoihin.

Tarjouspyynnön hintaa koskevissa kohdissa on todettu, että käyttäjällä tarkoitetaan puheentunnistusjärjestelmän käyttäjiä ja pääkäyttäjiä. Niissä on lisäksi todettu, että aktiivisilla käyttäjillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka käyttävät järjestelmää eivätkä ole pelkkiä järjestelmässä olevia käyttäjätunnuksia. Tarjouspyynnössä on myös ilmoitettu, että ensimmäisessä vaiheessa on noin 200 aktiivista käyttäjää ja että käytön laajentuessa hyvinvointialueelle laajemmin aktiivisten yhteiskäyttäjien määrän arvioidaan olevan tulevaisuudessa noin 2.000 — 6.000 henkilöä. Kaikilla tarjoajilla on ollut tämä sama tieto käytettävissään tarjouksia tehdessään.

Hankintayksikkö ei ole pitänyt voittaneen tarjoajan tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena. Hankintasäännösten mukaan tarjotun hinnan poikkeuksellisuuden arvioiminen on hankintayksikön harkintavallassa. Voittanut tarjoaja on jo tarjouksensa ”Hinnoittelutekijät”-nimisessä liiteasiakirjassa tuonut esiin hinnoittelunsa periaatteita, mistä syystä hankintayksiköllä ei ole ollut tarvetta pyytää voittaneelta tarjoajalta lisäselvitystä poikkeuksellisen alhaisesta hinnasta.

Päätöksenteon perusteet on esitetty tarjousten laatuvertailun osalta jo tarjouspyynnössä. Tarjoajan on pitänyt itse merkitä tarjouspyynnön liitteenä olleeseen taulukkoon ansaitsemansa pisteet, jotka on laskettu ja suhteutettu tarjouspyynnössä kerrotulla tavalla. Hankintapäätöksessä ja vertailutaulukossa on tuotu esille, miten pisteet on tarjouspyynnössä esitetyn laskukaavan mukaan laskettu.

Kuultavan lausunto

Inscripta Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.200 eurolla viivästyskorkoineen.

Tarjouspyyntö on laadittu niin selväksi, että sen perusteella on voitu antaa vertailukelpoisia tarjouksia.

Referenssivaatimukset on asetettu tavanomaisella tavalla ja hankintasäännösten mukaisesti.

Projektipäällikköä koskevan referenssivaatimuksen sanamuodosta ei ilmene, että käyttöönottoprojekti olisi tullut toimittaa nimenomaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalle. Referenssivaatimuksen sitominen nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalle olisi hankintasäännösten vastaista, sillä se johtaisi tarjoajien epätasapuoliseen kohteluun ja syrjintään. Hankinnan kohteena olevalle nykyaikaiselle järjestelmälle, joka on käytettävissä laajasti eri aloilla, ei ole merkitystä sillä, minkä alan käyttöön se tulee.

Aktiivisten käyttäjien määrä on ollut tarjoajien tiedossa. Tarjouspyynnön hintaa koskevista kohdista on ilmennyt, mitä aktiivisella käyttäjällä tarkoitetaan, ja että tarjouslaskennan perusteena käytetään 200 käyttäjän lukumäärää. Tarjouspyynnössä on annettu riittävästi tietoa myös tarjoajien sisäisiä kustannus- ja tarjouslaskelmia varten. Ottaen huomioon, että nykyaikaisesti tuotettu ohjelmisto toimii SaaS-palveluna, palvelinkapasiteetin määrä ei ole asiassa keskeinen, koska osaava SaaS-palvelun tuottaja kykenee skaalaamaan kapasiteettia käyttäjämäärän mukaan.

Kuultavan tarjoushinta on perustunut yhtiön tavanomaiseen hinnoitteluun ja kattanut kaikki ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisten velvoitteiden noudattamisesta johtuvat kustannukset. Tarjoajalla on hankintasäännösten mukaan oikeus hinnoitella palvelunsa kilpailukykyisesti, jotta markkinoille pääsy olisi mahdollista. Kuultava kykenee toimittamaan palvelun hankintayksikölle kannattavasti sekä tarjouspyynnössä ja hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla.

Kuultava on jo tarjouksensa liitteenä toimittanut hankintayksikölle selvityksen hinnoittelustaan, joten hankintayksiköllä ei ole ollut tarvetta pyytää siltä lisäselvitystä poikkeuksellisen alhaisesta hinnasta.

Hankintapäätös on perusteltu tarjousten vertailun osalta tarjouspyynnön mukaisesti ja hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla.

Vastaselitys

Valittaja on muun ohella esittänyt, että järjestelmän käyttäjäkohtainen käyttömäärä voi vaihdella kuukausittain. Tarjouspyynnössä tarjoajalta on edellytetty kiinteän käyttäjäkohtaisen kuukausihinnan tarjoamista. Tarjotun hinnan on siten tullut kattaa kaiken sen aktiivisen käytön, jota järjestelmän käyttäjät tulevat suorittamaan. Tarjouspyynnöstä tai sen liitteistä ei kuitenkaan ole ilmennyt, millainen määrällinen käyttö katsotaan aktiiviseksi, mikä on johtanut tarjousten vertailukelpoisuuden vaarantumiseen.

Hankintayksikkö on hankintasäännösten nojalla ollut velvollinen selvittämään poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen perusteet. Hankintayksikkö on laiminlyönyt säädetyn selvitysvelvollisuuden, johon ei sisälly hankintayksikön harkintavaltaa. Hankintapäätösasiakirjoista on ilmennyt ainoastaan voittaneen tarjoajan tarjoama kokonaishinta, eikä sitä, miten hankintayksikkö on arvioinut voittaneen tarjoajan poikkeuksellisen alhaiseksi katsottavan hinnan perusteita. Hankintapäätöksestä ei siten ole käynyt hankintasäännösten tarkoittamalla tavalla ilmi keskeisiä perusteita, joilla tarjousten vertailu on hinnoittelun osalta tehty.

Hankintapäätöksen perusteluista ei ole ilmennyt myöskään sitä, miten hankintayksikkö on arvioinut referenssivaatimusten täyttymisen.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö

on muun ohella esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjoukseensa liittämä hinnoittelun perusteita kuvannut asiakirja ei ole vaikuttanut tarjousten vertailuun. Kyseessä olevan salassa pidettävän asiakirjan perusteella hankintayksiköllä ei ole ollut aihetta epäillä voittaneen tarjoajan tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaiseksi.

Valittaja

on muun ohella esittänyt, että sillä on asianosaisena oikeus saada tieto myös edellä mainitusta salassa pidettävästä asiakirjasta, jotta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimus voi toteutua. Hankintayksikön olisi joka tapauksessa tullut sisällyttää selostus väitetystä poikkeuksellisen alhaisen hinnan selvittämisestä hankintapäätöksen perusteluihin. Mikäli hankintamenettelyn ja hankintapäätöksen lainmukaisuuden arvioinnin kannalta välttämättömät seikat eivät käy ilmi hankintapäätöksestä, hankintapäätöstä ei ole perusteltu hankintasäännösten edellyttämällä tavalla.

Kuultava

on muun ohella esittänyt, että kuultavan selvityksistä, hinnoitteluperusteista tai yksikköhinnoista ei tule luovuttaa tietoja valittajalle. Hinnoittelun osalta vain vertailuhinta on asianosaisjulkinen tieto muiden tietojen ollessa kuultavan liikesalaisuuksia.

Valittaja

ja

hankintayksikkö

ovat toimittaneet lausumat.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Tiedon antaminen asiakirjasta markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 63/2023

Valittaja Diktamen Oy on vaatinut, että markkinaoikeus antaa sille tiedon Inscripta Oy:n tarjoukseensa hinnoittelutekijöiden osalta liittämästä selvityksestä eli ”Hinnoittelutekijät”-nimisestä asiakirjasta.

Diktamen Oy on esittänyt, että oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamiseksi sille tulee asianosaisena toimittaa pyydetyt tiedot hankintayksikön menettelyn lainmukaisuuden arvioimiseksi, koska hankintapäätöksestä ei lainkaan ilmene, miten hankintayksikkö on arvioinut voittaneen tarjoajan tarjoushinnan perusteita. Valittajan mukaan poikkeuksellisen alhaisena pidettävän tarjoushinnan hinnoitteluperiaatteet ilmenevät yksinomaan pyydetystä asiakirjasta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajalla ei ole tarvetta saada vaatimuksen kohteena olevaa salassa pidettävää asiakirjaa, koska asiassa ei ole kyse poikkeuksellisen alhaisesta hinnoittelusta eikä asiakirjaa ole arvioitu osana tarjousten vertailuprosessia. Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan vaatima asiakirja sisältää yksityiskohtaista tietoa muun ohella voittaneen tarjoajan hinnoittelun muodostumisesta, mistä syystä voittaneella tarjoajalla voidaan katsoa olevan objektiivinen intressi pitää edellä mainittu asiakirja kokonaisuudessaan salassa.

Kuultava on esittänyt, että tarjousten vertailuhinta on asianosaisjulkinen tieto. Sen sijaan kuultavan muita selvityksiä tai tietoja hinnoitteluperusteista ja yksikköhinnoista ei tule liikesalaisuuksina luovuttaa valittajalle.

Markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjat vaatimuksen kohteena oleva asiakirja mukaan lukien on toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa. Asiassa on siten valittajan vaatimuksen johdosta kysymys oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiasiakirjan saamisedellytyksistä.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (jäljempänä julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään, jollei oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa toisin säädetä. Hallintotuomioistuin voi kuitenkin salassapitosäännösten estämättä antaa oikeudenkäyntiasiakirjasta tiedon siinä laajuudessa kuin se on tarpeen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin taikka asiaan liittyvän tärkeän yleisen tai yksityisen edun turvaamiseksi.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin jättää antamatta julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Edellä mainittua oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:ää koskevassa hallituksen esityksessä (HE 12/2006 vp s. 28) on todettu, että harkittaessa tiedon antamatta jättämistä 3 momentin perusteella on otettava huomioon tiedon ilmaisemisesta aiheutuva haitta tai vahinko niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty julkisuuslaissa. Näitä etuja ovat yksityisyyden, terveyden ja lapsen edun turvaaminen, liike- ja ammattisalaisuuksien ja niihin rinnastettavien yritystoimintaa koskevien tietojen suojaaminen, yleinen järjestys ja turvallisuus sekä muu erittäin tärkeä yksityinen tai julkinen etu. Tieto voidaan jättää antamatta asianosaiselle vain, kun tämä on välttämätöntä salassa pidettäväksi säädettyjen etujen suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Pykälän esitöiden (HE 12/2006 vp s. 28 ja 29) mukaan tuomioistuin ratkaisee kysymyksen tietojen antamisesta punnitsemalla yhtäältä salassapidon puolesta olevia näkökohtia ja toisaalta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia. Tieto tulee antaa esimerkiksi silloin, kun se ei ole laadultaan sellainen, että sen antaminen aiheuttaisi välitöntä vaaraa salassapidon perusteena olevalle edulle. Toisaalta on tarkasteltava sitäkin, miten ratkaiseva kyseinen tieto on oikeudenkäynnin lopputuloksen kannalta.

Pykälän esitöissä (HE 12/2006 vp s. 30) on edelleen todettu, että harkittaessa tiedon epäämistä asianosaiselta on kiinnitettävä huomiota siihen, ketä kyseinen tieto välittömästi koskee. Sellainen tieto, jota ei pykälän mukaisesti anneta asianosaiselle, voi koskea paitsi välittömästi asianosaista itseään, myös toista asianosaista tai sivullista. Asianosaisen oikeusturvaa korostava tiedonsaantioikeus ei edellytä, että asianosainen tekemällä valituksen saisi tiedon asiakirjoihin sisältyvistä muita kuin itseään koskevista salassa pidettävistä tiedoista. Oikeudenkäynti ei saa muodostua myöskään keinoksi saada tietoonsa toisen elinkeinonharjoittajan liikesalaisuuksia esimerkiksi julkisia hankintoja ja kilpailuasioita koskevissa asioissa.

Julkisuuslain 11 §:ssä on säädetty asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole edellä 1 momentissa tarkoitettua oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liike- tai ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin; tieto tarjousten vertailussa käytetystä kokonaishinnasta on kuitenkin aina annettava.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liikesalaisuudesta. Mainitun lainkohdan mukaan salassa pidettäviä ovat myös sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajalla on oikeudellinen intressi sellaisiin tietoihin, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa sitä, onko hankintamenettely ollut julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaista. Harkittaessa vaaditun asiakirjan antamista valittajalle on otettava huomioon asiakirjan antamisesta tarjoajalle aiheutuva haitta tai vahinko sekä toisaalta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen edellytykset.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

Asioissa on valittajien esittämän johdosta kysymys ensinnäkin siitä, onko hankintayksikkö menetellyt tarjousten hintavertailuun vaikuttavien seikkojen ilmoittamisen osalta hankintasäännösten vastaisesti. Lisäksi asioissa on kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti voittaneen tarjoajan esittämien referenssien arvioimisessa ja siltä osin, kun se ei ole pyytänyt voittaneelta tarjoajalta lisäselvitystä sen poikkeuksellisen alhaiselta vaikuttaneesta tarjoushinnasta.

Diktamen Oy:n valituksen johdosta markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 63/2023 on vielä kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt tarjouspyynnön laatimisessa referenssivaatimusten asettamisen osalta hankintasäännösten vastaisesti ja onko hankintayksikkö esittänyt valituksenalaiselle hankintapäätökselleen riittävät perustelut.

Referenssivaatimusten asettaminen

Valittaja Diktamen Oy on esittänyt markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 63/2023, että tarjouspyynnössä tarjoajalle asetettu referenssivaatimus 50 lääkärikäyttäjän puheentunnistusjärjestelmästä on ollut epäselvä eikä omiaan varmistamaan, että tarjoajalla on hankintasäännöksissä tarkoitetulla tavalla riittävät tekniset voimavarat, suorituskyky ja kokemus nyt kyseessä olevan hankinnan toteuttamiseksi. Referenssivaatimuksessa mainittu lääkärikäyttäjien määrä on ollut järjestelmän arvioituun käyttäjämäärään verrattuna poikkeuksellisen alhainen. Referenssivaatimusta ei myöskään ole asetettu hankintalain liitteen D mukaisesti, koska hankintalain liitteessä D vaaditaan ainoastaan, että tarjoaja toimittaa tiedot suoritetun palvelun arvosta, ajankohdasta ja vastaanottajasta.

Diktamen Oy on lisäksi esittänyt, että projektipäällikköä koskeva soveltuvuusvaatimus olisi tullut asettaa tarjouspyynnössä siten, että referenssiksi hyväksytään ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalle toimitettu puheentunnistusjärjestelmä. Referenssitoimituksia koskevien vaatimusten on liityttävä hankinnan kohteeseen ja mikäli hankintayksikkö on hyväksynyt referenssiksi muun kuin terveydenhuollon toimialaan liittyvän projektitoimituksen, kyseessä on ollut hankintasäännösten vastainen vaatimus.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti muun ohella olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia lain 84 — 86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin. Pykälän 2 momentin mukaan hankinnoissa, joiden kohteena on muun ohella palveluja, ehdokkaiden ja tarjoajien ammatillinen pätevyys palvelujen suorittamiseksi voidaan arvioida ammattitaidon, kokemuksen ja luotettavuuden perusteella.

Hankintalain 88 §:ssä on säädetty poissulkemisen edellytysten ja soveltuvuusvaatimusten täyttymisen selvittämisestä. Pykälän 7 momentin mukaan ehdokkaan tai tarjoajan teknisestä pätevyydestä voidaan antaa näyttö yhdellä tai useammalla liitteessä D luetelluista tavoista hankinnan kohteen luonteen, määrän tai laajuuden ja käyttötarkoituksen mukaan.

Hankintalain liitteessä D on todettu lain 88 §:n 7 momentissa tarkoitetuista ehdokkaan tai tarjoajan soveltuvuutta koskevista selvityksistä muun ohella, että niitä voivat olla luettelo merkittävimmistä suoritetuista tavarantoimituksista tai palveluista enintään viimeksi kuluneiden kolmen vuoden ajalta ja tiedot niiden arvosta, ajankohdasta sekä julkisesta tai yksityisestä vastaanottajasta.

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia SaaS-palveluna toteutettavasta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön tarkoitetusta puheentunnistusjärjestelmästä. Tarjouspyynnön liitteen 2 ”Hankinnan kohteen kuvaus” kohdassa 4 ”Hankinnan laajuus, arvo ja käyttö” on todettu, että hankittavan järjestelmän käyttäjiä tulee ensimmäisessä vaiheessa olemaan kahden hyvinvointialueen osalta noin 200, joista kaikkien oletetaan olevan lääkärikäyttäjiä, ja että käytön laajentuessa useille hyvinvointialueille laajemmin, arvioidaan aktiivisten yhteiskäyttäjämäärien olevan tulevaisuudessa noin 2.000 — 6.000. Järjestelmän ensisijaisia käyttöönottavia organisaatioita ovat Istekki Oy:n hyvinvointialueiden asiakasomistajat, joita arvellaan olevan ensivaiheessa kaksi.

Tarjouspyynnön kohdan ”Muut ehdot” alakohdassa 6. ”Referenssit” on todettu seuraavaa:

”6.1 Tarjoajan tulee ladata tähän ESPD-lomakkeen ’IV osassa ’Valintaperusteet’, kohdassa ’C: Tekninen ja ammatillinen pätevyys — Tarjoaja on suorittanut viitejakson aikana seuraavan tyyppiset pääasialliset tavarantoimitukset:’ lisätietoa tarjouspyynnön liitteellä ’Referenssilomake’ ohjeiden ja vaatimusten mukaisesti täytettynä.

6.2 Tarjoajan tulee ladata tähän ESPD-lomakkeen ’IV osassa ’Valintaperusteet’, kohdassa ’C: Tekninen ja ammatillinen pätevyys — Koulutusta ja ammatillista pätevyyttä koskevat tiedot:’ lisätietoa tarjouspyynnön liitteellä 9 ’Asiantuntijat’ ohjeiden ja vaatimusten mukaisesti täytettynä.

6.3 Liitä projektipäällikön ja teknisen asiantuntijan ansioluettelot (cv:t) tähän.”

Tarjouspyynnön liitteenä olleen yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan (ESPD-lomake) IV osan kohdassa C ”Tekninen ja ammatillinen pätevyys” on ilmoitettu referenssivaatimusten osalta muun ohella seuraavaa:

”Vaatimus:

Soveltuvuusvaatimuksena on, että tarjoajalla on vähintään yksi (1) kaikki hankinnan kohteelle asetetut vähimmäisvaatimukset täyttävä tuotantokäytössä oleva puheentunnistusjärjestelmän referenssitoimitus, jonka sopimuksen kesto on ollut vähintään 12 kuukautta tarjouksen jättämiselle asetetusta määräpäivästä taaksepäin lukien. Vaatimuksena on myös se, että edellä vaaditun 12 kuukauden määräajan aikana järjestelmällä on ollut koko ajan vähintään 50 lääkärikäyttäjää.

Referenssi tulee olla julkishallinnon tai yksityissektorin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas EU-alueella. Referenssiksi ei kelpaa tarjoajalle itselleen, eikä samaan konserniin kuuluvalle konserniyhtiölle, voimavarayksikön itselleen tai tämän kanssa samaan konserniin kuuluvalle yritykselle toimitettu referenssi.

Referenssien on tullut sisältää lisenssit ja mahdolliset puheentunnistusjärjestelmän tuki- ja ylläpitopalvelut. Asiakasreferenssit ovat voineet olla joko On-premise- tai SaaS-toteutuksia.

[ — — ]

Projektipäälliköksi nimetyllä henkilöllä tulee olla vähintään viiden (5) vuoden työkokemus järjestelmähankinnan hanke- ja projektinhallinnan työtehtävistä, hyvä kirjallinen ja suullinen suomen kielen taito sekä kokemus vähintään yhdestä yli 100 000 euron (alv 0 %) puheentunnistusjärjestelmän käyttöönottoprojektista, joka on onnistuneesti käyttöönotettu.”

Tarjoajien on tullut täyttää ja liittää tarjoukseensa tarjouspyynnön liitteenä ollut referenssilomake edellä mainitun tarjoajaa koskevan referenssivaatimuksen täyttymisen osoittamiseksi sekä tarjouspyynnön liite 9 ”Asiantuntijat” toimitusprojektin keskeisten avainhenkilöiden nimeämiseksi ja muun ohella edellä mainitun projektipäällikön kokemusta koskevan vaatimuksen täyttymisen osoittamiseksi.

Hankintayksikölle on esitetty tarjouskilpailun aikana muun ohella seuraava kysymys:

”Tarkoittaako yllä siteerattu referenssilomakkeen jälkimmäinen vaatimus, että järjestelmällä on oltava ollut 12 kuukauden aikana vähintään 50 aktiivista lääkärikäyttäjää? Tarkoitetaanko aktiivisella käyttäjällä kuukausittaista aktiivista käyttäjämäärää vai 12 kuukauden aikana mitattua aktiivisten käyttäjien keskiarvoa? Miten tilaaja on arvioinut, että 50 (aktiivisen) käyttäjän määrä riittää takaamaan tarjoajan ja tarjottavan ratkaisun teknisen toimintavarmuuden ja suorituskyvyn ilman että tilaaja pyrkii varmistamaan tarjoajan tosiasiallista ja taloudellista suorituskykyä liikevaihtoperusteisin vaatimuksin?”

Hankintayksikkö on vastannut kysymykseen seuraavasti:

”Vaatimuksella tarkoitetaan, että järjestelmällä tulee olla vähintään 50 kuukausittaista käyttäjää tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti. Hankintayksikkö on päätynyt tarjouspyynnön valmistelussa em. määrään omien selvitystensä perusteella.”

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on laaja harkintavalta määritellä hankintaa koskevat vaatimukset tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon hankintasäännösten vaatimukset tarjouspyynnön selvyydestä, ja hankintamenettelyssä on aina noudatettava tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä avoimuuden ja suhteellisuuden vaatimuksia. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Markkinaoikeus katsoo lisäksi, että tarjoajat ovat tulleet edellä mainittujen referenssivaatimusten perusteella riittävällä tavalla tietoisiksi siitä, kenelle suoritettua ja minkä laajuista kokemusta hankintayksikkö on tarjouspyynnössään edellyttänyt. Tarjouspyyntöä ei siten voida pitää edellä selostettujen vaatimusten osalta epäselvänä. Referenssivaatimuksia ei voida myöskään pitää hankintalain liitteen D tai muutoinkaan hankintasäännösten vastaisesti asetettuina.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt referenssivaatimusten asettamisessa hankintasäännösten vastaisesti.

Tarjouspyynnön väitetty hintavertailua koskeva epäselvyys

Molemmat valittajat ovat esittäneet, että tarjouspyynnön käyttäjiin viitanneet käsitteet ovat olleet epäselviä eikä tarjouspyynnöstä ole ilmennyt, mitä puheentunnistusjärjestelmän aktiivisella käyttäjällä tarkoitetaan. Tarjouspyynnön perusteella ei valittajien mukaan ole tästä syystä voitu antaa hinnoiltaan vertailukelpoisia tarjouksia.

Diktamen Oy:n mukaan aktiivisen käytön epäselvä määrittäminen on vaikuttanut erityisesti palvelimen kapasiteetin riittävyyden arvioimiseen tilanteessa, jossa puheentunnistusjärjestelmää tuotetaan SaaS-palveluna ja palvelua tarjotaan kiinteään kuukausihintaan. Lingsoft Language Services Oy on esittänyt, että aktiivisten käyttäjien kokonaislukumäärä järjestelmän käyttöönottamisen ensimmäisessä vaiheessa on ollut tarjouspyynnön perusteella epäselvä, koska tarjouspyynnöstä ei ole yksiselitteisesti ilmennyt, onko radiologien ja muiden käyttäjien käyttäjäryhmän kohdalla esitetyt käyttäjälukumäärät tullut laskea yhteen, jolloin käyttäjien kokonaislukumäärä olisi palvelun käyttöönottamisen ensimmäisessä vaiheessa 400 käyttäjää.

Edellä todetun mukaisesti tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras.

Hankintalain 93 §:n 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa. Hankintayksikön on yksilöitävä vertailuperusteiden suhteellinen painotus hankintailmoituksessa, neuvottelukutsussa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 93 §:n 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Epäselvissä tapauksissa hankintayksikön on tosiasiallisesti tarkistettava tarjoajien antamien tietojen ja näytön paikkansapitävyys.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Päätöksenteon perusteet” on ilmoitettu, että kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valintaperusteena on paras hinta-laatusuhde siten, että hinnasta on voinut saada enintään 30 ja laadusta enintään 70 pistettä.

Hintavertailu on edellä mainitussa kohdassa ilmoitettu tehtävän laskemalla yhteen puheentunnistusjärjestelmän yhden organisaatiokohtaisen käyttöönottoprojektin kokonaishinta, radiologien käyttäjäkohtaisen ohjelmistopalvelun yhden käyttäjän kuukausimaksu, muiden käyttäjien käyttäjäkohtaisen ohjelmistopalvelun yhden käyttäjän kuukausimaksu sekä tuki- ja ylläpitopalveluiden kuukausihinta. Tarjotut yksikköhinnat on ilmoitettu kerrottavan hankittavalla määrällä, joksi on radiologien osalta ilmoitettu ”50 käyttäjä/kk” ja muiden käyttäjien osalta ”150 käyttäjä/kk”.

Samat radiologeja ja muita käyttäjiä koskevat hankittavat määrät on ilmoitettu pyydettyjen yksikköhintojen ilmoittamista varten myös tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdassa ”Ryhmä 1 HINTA; Puheentunnistusjärjestelmä”. Lisäksi tarjouspyynnössä on ilmoitettu viimeksi mainitussa alakohdassa sekä radiologien että muiden käyttäjien osalta yhteneväisesti seuraavaa:

”Käyttäjäkohtainen ohjelmistopalvelun kuukausimaksu sisältää käyttöoikeuden tarjottuun ohjelmistopalveluun kulloinkin tarvittavalla käyttäjävolyymilla (huomioiden mahd. tuleva hinnan muutos) sekä mahdollisiin kolmansien (3) osapuolten järjestelmiin, joita toimittaja tarvitsee palvelun tarjoamiseksi tilaajalle ja tilaajan asiakkaille. Käyttäjällä tarkoitetaan puheentunnistusjärjestelmän käyttäjiä ja pääkäyttäjiä.

Ohjelmistopalvelun käyttäjäkohtainen kuukausittainen maksu sisältää kaikki tarjotun ohjelmistopalvelun käyttämiseen, tuottamiseen ja ylläpitoon (myös lisenssien ylläpitomaksut) liittyvät maksut, jotka eivät sisälly tuki- ja ylläpitopalvelun (Jatkuva palvelu) kiinteään kuukausimaksuun.

Annettu aktiivisten käyttäjien käyttäjämäärä on vertailussa käytettävä määrä. Hankintayksikkö ei sitoudu aktiivisten käyttäjien minimi- eikä maksimimääriin. Hankintayksiköllä ei ole tiedossa, eikä se pysty arvioimaan, miten radiologien ja muiden aktiivisten käyttäjien määrät jakaantuvat, kun järjestelmä otetaan käyttöön. Aktiivisten käyttäjien määrät tarkentuvat käyttöönoton edetessä.

Järjestelmän aktiivisia käyttäjiä tulee ensimmäisessä vaiheessa olemaan noin 200 henkilöä. Käytön laajentuessa useille hyvinvointialueille laajemmin, arvioidaan aktiivisten yhteiskäyttäjämäärien olevan tulevaisuudessa noin 2000 — 6000. Ilmoitetut määrät ovat aktiivisia kokonaiskäyttäjämääriä, jotka käyttävät järjestelmää, eivätkä pelkkiä järjestelmässä olevia käyttäjätunnuksia.”

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee sovellettavat kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet sekä niiden painotuksen. Vertailuperusteet on kuitenkin kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjoajat voivat niiden perusteella tietää, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Tarjouspyynnön edellä selostetuissa kuvauksissa on käytetty ilmaisuja ”käyttäjä”, ”pääkäyttäjä” ja ”aktiivinen käyttäjä”. Asiayhteydestä on kuitenkin ilmennyt yksiselitteisesti, että järjestelmän käyttäjällä on tarkoitettu henkilöä, joka käyttää ohjelman toimintoja. Järjestelmän aktiivisella käyttämisellä on kuvauksesta ilmenevällä tavalla siten tarkoitettu muunlaista käyttämistä kuin pelkästään rekisteröitymistä passiiviseksi käyttäjätunnukseksi. Kuvauksista ei sinänsä ole ilmennyt minkälaisesta toiminnasta on kyse, mutta ammattimaisen toimijan on täytynyt ymmärtää, että järjestelmän käytöllä on tarkoitettu puheentunnistusjärjestelmän keskeisten ominaisuuksien käyttämistä eli toimintaa, joka liittyy järjestelmän tarjouspyynnössä ilmoitettuun tarkoitukseen. Tarjouspyyntö ei siten ole ollut käyttäjiin viitanneiden käsitteiden käytön osalta sillä tavoin epäselvä, ettei se olisi mahdollistanut keskenään vertailukelpoisten tarjousten antamista.

Tarjouspyynnöstä on käynyt myös selvästi ilmi hintavertailun toteuttamistapa ja se, että radiologien kohdalla ilmoitettu ohjelmistopalvelun yhden käyttäjän kuukausimaksu kerrotaan hintavertailussa 50 käyttäjän käyttäjämäärällä ja muiden käyttäjien kohdalla ilmoitettu yhden käyttäjän kuukausimaksu 150 käyttäjän käyttäjämäärällä. Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että tarjoajat ovat saaneet tarjouspyynnön perusteella muihin tarjoajiin nähden yhdenmukaiset ja riittävät tiedot hinnoiltaan vertailukelpoisten tarjousten antamiseksi. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt tarjouspyynnön laatimisessa myöskään tarjousten hintavertailua koskevilta osin hankintasäännösten vastaisesti.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamat referenssit

Molemmat valittajat ovat esittäneet, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se ei ole pyytänyt voittaneelta tarjoajalta lisäselvitystä sen tarjouksessaan ilmoittamien referenssien totuudenmukaisuudesta. Valittajat ovat pitäneet voittaneen tarjoajan alhaisen liikevaihdon ja LinkedIn-palvelussa esiintyvien tietojen vuoksi epäuskottavana, että voittanut tarjoaja tai sen nimetyt asiantuntijat olisivat täyttäneet tarjouspyynnössä asetetut referenssivaatimukset.

Hankintayksikkö on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjat ovat olleet asianmukaisesti laadittu eikä hankintayksiköllä ole ollut syytä epäillä tarjouksessa annettuja referenssitietoja.

Hankintalain 83 §:n viimeisen virkkeen mukaan ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Valituksenalaisessa hankintapäätöksessä kohdassa 5. ”Tarjoajan soveltuvuus ja tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus” on todettu, että kaikki tarjoajat ovat täyttäneet tarjouspyynnössä asetetut soveltuvuusvaatimukset ja että Diktamen Oy:n, Inscripta Oy:n ja Lingsoft Language Services Oy:n tarjoukset ovat olleet tarjouspyynnön mukaisia.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä ja tarjouksia arvioidaan ainoastaan niistä ilmenevien tietojen perusteella. Muilla kuin tarjousasiakirjoista ilmenevillä tiedoilla, kuten Lingsoft Language Services Oy:n mainitsemilla LinkedIn-palvelussa ilmenevillä tiedoilla, ei siten ole merkitystä arvioitaessa voittaneen tarjoajan osalta vähimmäisvaatimusten täyttymistä.

Hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjouksessa ilmoitettuihin tietoihin, ellei sillä ole perusteltua syytä epäillä tietojen oikeellisuutta.

Edellä todettu huomioon ottaen hankintayksikön ei voida katsoa menetelleen virheellisesti, kun se ei ole pyytänyt voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamista referensseistä lisäselvitystä vaan on arvioinut tarjouksen olleen mainituilta osin tarjouspyynnössä edellytetyn mukainen.

Poikkeuksellisen alhainen tarjoushinta

Molemmat valittajat ovat esittäneet, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se ei ole vaatinut voittaneelta tarjoajalta selvitystä sen poikkeuksellisen alhaisesta hinnasta. Valituksissa esitetyn mukaan voittaneen tarjoajan käyttäjäkohtainen kuukausihinta on ollut muita tarjoushintoja useita kymmeniä prosentteja halvempi ja keskimääräistä markkinahintaa huomattavasti halvempi, eikä tarjoushinta ole heijastanut myöskään hankintasopimuksen merkittäviä sopimusriskejä.

Hankintayksikkö ei esittämänsä mukaan ole pitänyt voittaneen tarjoajan tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena. Hankintayksikön mukaan sillä ei ole ollut tarvetta pyytää voittaneelta tarjoajalta selvitystä hinnoittelusta, koska voittanut tarjoaja oli jo tarjouksensa ”Hinnoittelutekijät”-nimisessä asiakirjassa tuonut esiin hinnoittelunsa periaatteita.

Kuultava on esittänyt, että sen tarjoushinta on perustunut yhtiön tavanomaiseen hinnoitteluun ja kattanut kaikki ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisten velvoitteiden noudattamisesta johtuvat kustannukset. Kuultavan mukaan tarjoajalla on hankintasäännösten mukaan oikeus hinnoitella palvelunsa kilpailukykyisesti, jotta markkinoille pääsy olisi mahdollista.

Hankintalain 96 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on vaadittava tarjoajalta selvitys tarjouksen hinnoista tai kustannuksista, jos tarjous vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta. Pyyntö ja selvitys voivat koskea erityisesti valmistusmenetelmää, palvelun suorittamisen tai rakennusmenetelmän taloudellisia ja teknisiä ratkaisuja, hankinnan poikkeuksellisen edullisia ehtoja, rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen omintakeisuutta, 81 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden noudattamista, alihankintoja sekä tarjoajan saamaa valtiontukea.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 96 §:ssä hankintayksikölle säädetty velvollisuus selvittää tarjouksen hintoja tai kustannuksia koskee tilannetta, jossa tarjous vaikuttaa hinnaltaan poikkeuksellisen alhaiselta. Hankintayksiköllä on sinänsä lähtökohtaisesti harkintavaltaa arvioida, milloin sen on aiheellista selvittää tarjoushinnan määräytymisen perusteita. Tämä arviointi tulee kuitenkin perustaa todellisiin ja perusteltuihin seikkoihin. Suuretkaan hintaerot tarjousten välillä eivät välttämättä merkitse, että hankintamenettelyssä olisi hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisia tai alhaiselta vaikuttavia tarjouksia. Hankintasäännöksissä on asetettu hankintayksikölle velvollisuus hylätä tarjous poikkeuksellisen alhaisen tarjoushinnan perusteella vain tilanteessa, jossa alhainen hinta osoittaa ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisten velvoitteiden rikkomisen.

Markkinaoikeus toteaa edelleen, että muiden kuin tarjouspyynnössä pyydettyjen selvitysten huomioon ottaminen tarjousten arvioinnissa saattaa johtaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaarantumiseen. Markkinaoikeus katsoo kuitenkin, että hankintayksikkö on voinut ottaa huomioon myös voittaneen tarjoajan tarjouksensa ”Hinnoittelutekijät”nimisessä asiakirjassa hinnoittelustaan esittämät seikat, kun se on arvioinut sitä, onko tarjous vaikuttanut hinnaltaan sillä tavoin poikkeuksellisen alhaiselta, että hankintayksikölle muodostuu velvollisuus pyytää tarjoajalta selvitystä hinnoittelustaan. Todetuissa olosuhteissa asiakirjan huomioon ottaminen ei ole vaarantanut tarjoajien tasapuolista kohtelua. Hankintayksikkö on tässä yhteydessä voittaneen tarjoajan tarjouksen hinnoittelusta saamiinsa tietoihin nähden voinut myös perustellusti päätyä siihen, ettei sen ole aiheellista selvittää tarjoushinnan määräytymisen perusteita voittaneen tarjoajan tarjouksen osalta enemmälti.

Edellä lausuttu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole ylittänyt harkintavaltaansa eikä menetellyt hankintasäännösten tai syrjimättömyyden ja tarjoajien tasapuolisen kohtelun periaatteiden vastaisesti, kun se ei ole ennen hankintapäätöksen tekemistä pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä hinnoittelusta, vaan on arvioinut, että voittaneen tarjoajan tarjous ei ole vaikuttanut hinnaltaan poikkeuksellisen alhaiselta. Asiassa ei ole myöskään käynyt muutoinkaan ilmi, että hankintayksiköllä olisi ollut velvollisuus hylätä voittaneen tarjoajan tarjous hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.

Hankintapäätöksen perusteleminen

Valittaja Diktamen Oy on markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 63/2023 esittänyt, että hankintayksikkö ei ole perustellut hankintapäätöstä hankintasäännösten edellyttämällä tavalla, koska hankintapäätöksestä ei ole ilmennyt, miten tarjousten laatua on arvioitu. Diktamen Oy:n mukaan hankintapäätös on ollut myös referenssivaatimusten täyttymisen ja voittaneen tarjoajan tarjouksen poikkeuksellisen alhaisen hinnan selvittämisen osalta puutteellisesti perusteltu.

Hankintayksikkö ja kuultava ovat esittäneet, että hankintapäätös ei ole ollut puutteellisesti perusteltu. Tarjousten laatuvertailun osalta hankintayksikkö on esittänyt, että tarjousten pisteytysperusteet on ilmoitettu jo tarjouspyynnössä ja että laatuvertailun perustelemiseksi on ollut riittävää, että hankintapäätöksessä ja vertailutaulukossa on tuotu esille, miten pisteet on tarjouspyynnössä esitetyn laskukaavan mukaan laskettu.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Hankintalain 123 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 221) mukaan hankintapäätöksen tulee sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta kuten voittaneen tarjoajan nimi sekä tiedot vertailuperusteiden soveltamisesta. Päätöksessä tulee edelleen esittää tarjousvertailua koskevat perustelut sillä tarkkuudella, että tarjoajalle käy ilmi oman tarjouksensa sijoittuminen suhteessa muihin. Vertailuperusteiden soveltamisesta saatu pistemäärä tulee perustella ja vertailusta tulee ilmetä, miten kutakin tarjousta on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta.

Edelleen mainittujen esitöiden (HE 108/2016 vp s. 221) mukaan hankintalain 123 §:n 2 momentissa täsmennetään päätöksen perusteluvelvollisuutta siten, että hankintapäätöksen perusteluissa on riittävää kertoa vain keskeisimmät perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty. Hankintayksikön ei näin ollen tarvitse esimerkiksi yksilöidä, mihin konkreettiseen tarjouksesta ilmenevään seikkaan tarjouksen kustakin vertailuperusteesta saama pistemäärä perustuu, kunhan tarjouksen ansiot ja saadun pistemäärän perusteet käyvät muutoin ilmi perusteluista. Perusteluvelvollisuuden keventämisellä pyritään vähentämään hankintayksiköiden hallinnollista taakkaa sekä vähentämään yksinomaan hankintapäätösten perusteluvelvollisuutta koskevia valituksia markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Hankintapäätöksen perustelujen tulee kuitenkin olla riittäviä, jotta asianosaiset voivat asianmukaisesti arvioida päätösten oikeellisuutta ja näin ollen valitustarpeensa.

Hankintapäätöksen kohdassa 5. ”Tarjoajan soveltuvuus ja tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus” on aiemmin selostetun mukaisesti todettu, että kaikki tarjoajat ovat täyttäneet tarjouspyynnössä asetetut soveltuvuusvaatimukset ja että Diktamen Oy:n, Inscripta Oy:n ja Lingsoft Language Services Oy:n tarjoukset ovat olleet tarjouspyynnön mukaisia. Mainitussa kohdassa on lisäksi esitetty perustelut erään tarjoajan tarjouksen poissulkemiselle tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö ei hankintasäännösten mukaan ole ollut velvollinen perustelemaan hankintapäätöksessään tarkemmin sitä, miten se on arvioinut tarjouksissa ilmoitettujen referenssien vaatimustenmukaisuutta tai selvittänyt tarjousten poikkeuksellisen alhaista hintaa tilanteessa, jossa se on arvioinut kaikkien tarjoajien täyttäneen asetetut soveltuvuusvaatimukset eikä ole pyytänyt tarjoajilta selvityksiä poikkeukselliseen alhaiseen hintaan liittyen. Hankintapäätöksen perustelut eivät siten ole tältä osin hankintasäännöksissä edellytettyyn nähden puutteelliset.

Tarjousvertailun osalta hankintapäätöksen liitteenä olleesta tarjousten vertailutaulukosta on ilmennyt kunkin tarjouksen laatuvertailupisteet, kokonaishinta ja hintavertailun pisteet sekä tarjousten yhteispisteet. Laatuvertailun osalta tarjousten vertailutaulukosta on ilmennyt ainoastaan tarjousten laadusta saamat yhteispisteet ja tarjousten tarjouspyynnössä ilmoitetun laskukaavan perusteella saamat suhteutetut laatupisteet.

Tarjousten laatupisteillä on ollut kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valinnassa 70 prosentin painoarvo. Vaikka voittaneen tarjoajan tarjouksen laadusta saama pistemäärä on poikennut valittajien laadusta saamasta pistemäärästä, hankintapäätöksessä tai tarjousten vertailutaulukossa ei ole sanallisin perusteluin tai millään muullakaan tavalla tuotu esille, mihin konkreettisiin seikkoihin ja tarjouksissa eri pisteytettävien kohtien osalta oleviin eroihin tarjousten laatupisteiden piste-erot ovat perustuneet. Tarjoajien ei tästä syystä ole ollut tarjousten laatuvertailun perusteella mahdollista varmistua siitä, onko laatuvertailu tapahtunut tarjouspyynnössä ilmoitettujen vertailuperusteiden mukaisesti. Hankintapäätös ei siten ole sisältänyt riittäviä perusteluja asianosaisten valitustarpeen arvioimiseksi laatuvertailua koskevilta osin.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintapäätös ei ole sisältänyt hankintalain 123 §:ssä edellytettyjä riittäviä perusteluja tarjousten laatuvertailulle.

Johtopäätökset

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan Lingsoft Language Services Oy:n markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 61/2023 esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus asiassa diaarinumero 61/2023 on näin ollen hylättävä.

Hankintayksikkö on kuitenkin menetellyt hankinnassaan Diktamen Oy:n markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 63/2023 esittämin tavoin hankintapäätöksen perustelemisen osalta hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa diaarinumero 63/2023 on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 63/2023

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen valituksenalainen hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata siten, että hankintayksikkö vertailee tarjoukset uudelleen ja tekee uuden perustellun hankintapäätöksen.

Mikäli hankintayksikkö aikoo edelleen toteuttaa nyt kyseessä olevan puheentunnistusjärjestelmän hankinnan kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella, sen on vertailtava tarjoukset uudelleen ja tehtävä uusi perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 61/2023 annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja Lingsoft Language Services Oy on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut ja kuultavan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden asian laatuun ja laajuuteen nähden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä Lingsoft Language Services Oy saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 63/2023 Diktamen Oy:n vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta.

Markkinaoikeus hylkää markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 61/2023 Lingsoft Language Services Oy:n valituksen.

Markkinaoikeus kumoaa markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 63/2023 Istekki Oy:n liiketoimintajohtajan 3.2.2023 tekemän hankintapäätöksen koskien SaaS-palveluna toteutettavaa edustapuheentunnistusjärjestelmää ja kieltää Istekki Oy:tä tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 500.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 61/2023 Lingsoft Language Services Oy:n korvaamaan Istekki Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.344 eurolla ja Inscripta Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 63/2023 Istekki Oy:n korvaamaan Diktamen Oy:n oikeudenkäyntikulut 6.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 63/2023 Istekki Oy:n ja Inscripta Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Pasi Yli-Ikkelä ja Tobias von Schantz.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.