Legislator Case Law & Legislation
MAO:406/2023 AI generated

Market Court dismisses appeal as invention lacks inventive step due to obvious energy-saving measure replacing radar with infrared sensor.

Case Number MAO:406/2023
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Market Court dismissed MariCare Oy's appeal against the Patent and Registration Office's rejection of a patent application for a fall detection system. The applicant argued that the Office incorrectly assessed the inventive step by comparing the invention to prior art documents D1 and D7, claiming the specific combination of features was non-obvious. The court agreed that while the core concept of using an infrared sensor instead of radar to save energy was known, the specific arrangement to turn the radar off when no movement is detected was merely an obvious application of that known principle.

Legislator headnote

AI generated

Patentti- ja rekisterihallituksen 10.1.2000 antama asetus (10.1.2000/100) ja 10.1.2000/100:n 5 luku: The court held that replacing a radar sensor with an infrared sensor to reduce energy consumption, combined with turning the radar off when inactive, constitutes an obvious technical solution known to a skilled person and does not confer patentability.

Keywords

AI generated
inventive step assessment obvious technical solution energy saving measure radar sensor replacement patentability criteria skilled person perspective non-obvious combination

Cited Legislation

AI generated
Act on the Market Court, 7th Chapter Section 2, Paragraph 1
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen 28.3.2022 antama päätös patenttihakemuksen numero FI 20215056 hylkäämisestä (käännös liitteenä 1)

Asian tausta

MariCare Oy on 15.1.2021 hakenut suomalaista patenttia keksinnölle nimeltä ”Sensor and system for monitoring” (Anturi ja järjestelmä valvontaan). Patenttihakemus on Patentti- ja rekisterihallituksessa saanut numeron FI 20215056.

Patentti- ja rekisterihallitus on 28.3.2022 antamallaan päätöksellä hylännyt edellä mainitun patenttihakemuksen numero FI 20215056.

MariCare Oy on valittanut Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä markkinaoikeuteen ja esittänyt ensisijaisesti Patentti- ja rekisterihallituksen hylkäämän patenttivaatimusasetelman hyväksymistä sekä sille vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman (liite 2).

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

MariCare Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi.

Perusteet

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään virheellisesti katsonut, ettei ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksissa esitetty keksintö eroa olennaisesti viitejulkaisujen D1 ja D7 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta.

Alan ammattilainen ei valitsisi viitejulkaisua D1 lähimmäksi tunnetun tekniikan julkaisuksi yrittäessään luoda järjestelmää ihmisten terveyden ja kunnon tarkkailemiseksi, koska viitejulkaisussa D1 esitetty ratkaisu ei liity tähän keksinnön alueeseen vaan lähinnä läsnäolon havaitsemiseen ja sähkölaitteiden automaattiseen ohjaamiseen (päälle kytkemisen ja sammuttamiseen) henkilön läsnäolon perusteella. Lisäksi viitejulkaisusta D1 puuttuu useita patenttihakemuksen itsenäisten patenttivaatimusten piirteitä. Viitejulkaisu D1 ei kuvaa, että järjestelmä kykenisi määrittämään henkilön asennon tai korkeuden, ja ei myöskään mainitse, että järjestelmä voisi tunnistaa henkilön kaatumisen. Tästä syystä alan ammattimies ei voisi päätyä itsenäisten patenttivaatimusten määrittämään ratkaisuun viitejulkaisun D1 perusteella.

Jos alan ammattimies yhdistäisi viitejulkaisun D7 ratkaisun viitejulkaisussa D1 esitettyyn ratkaisuun, alan ammattimies ei silti päätyisi itsenäisten patenttivaatimusten mukaiseen ratkaisuun, koska viitejulkaisu D7 ei kuvaa anturia, joka pystyisi määrittämään henkilön korkeuden ja siten havaitsemaan kaatumisen määritetyn korkeuden perusteella. Viitejulkaisussa D7 järjestelmä havaitsee kaatumisen, jos alempi anturi havaitsee liikettä, mutta ylempi anturi ei havaitse liikettä. Viitejulkaisu D7 ei myöskään esitä itsenäisten patenttivaatimusten mukaisesti tutkan käyttöä korkeuden määrittämisessä.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että valituksessa ei ole esitetty sellaista, jonka perusteella valituksenalaista päätöstä tulisi muuttaa.

Viitejulkaisun D1 johdannossa on viitattu kuntoutukseen ja diagnooseihin sekä esitetään pääasiassa kohteiden fysiologisten toimintojen, kuten sydämen sykkeen ja hengitystiheyden, havainnointia, joskin läsnäolon havainnointia varten. Korkeuden määritys kaatumisen havainnoimiseksi tapahtuu viitejulkaisussa D7 kahdella anturikeilalla, jotka ovat eri korkeudella ja muodostavat täten korkeusrajan välilleen. Koska molemmat viitejulkaisut D1 ja D7 koskevat henkilöiden havainnointia ja näiden elintoimintoja, alan ammattimies yhdistäisi niiden opetukset.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 on ensisijaisen patenttivaatimusasetelman vastaavaan patenttivaatimukseen nähden lisätty piirre, jonka mukaan anturijärjestely on konfiguroitu määrittämään henkilön korkeus tutkaan perustuvalla anturilla ja anturijärjestely on konfiguroitu kytkemään tutkaan perustuva anturi pois päältä, kun tutkaan perustuva anturi ei ole havainnut mitään liikettä. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman itsenäiseen patenttivaatimukseen 10 on ensisijaisen patenttivaatimusasetelman vastaavaan patenttivaatimukseen nähden lisätty piirre, jonka mukaan anturijärjestely määrittää henkilön korkeuden tutkaan perustuvalla anturilla ja anturijärjestely kytkee tutkaan perustuvan anturin pois päältä, kun tutkaan perustuva anturi ei ole havainnut mitään liikettä. Lisämääreiden mukainen virransäästön toteuttaminen ja tutka-anturin käyttö infrapuna-anturin sijasta suuremman tarkkuuden saavuttamiseksi on alan ammattimiehelle ilmeistä.

Valittajan lausuma

MariCare Oy on esittänyt, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman tunnetusta tekniikasta erottavat piirteet eivät ole alan ammattimiehelle ilmeisiä. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman mukaisessa ratkaisussa korkeuden määritys suoritetaan tutkan avulla, kun taas viitejulkaisussa D7 se tehdään kahdella eri korkeudella mittaavalla liiketunnistimella.

Mikäli alan ammattimies yhdistäisi viitejulkaisut D1 ja D7, päätyisi hän yhdistelmän avulla ratkaisuun, jossa kaatuminen määritettäisiin infrapuna-antureilla eikä tutkan perusteella, koska viitejulkaisussa D7 mikään ei viittaa siihen, että sen kahdella eri tasolla mittaavat anturit voisi korvata tutkalla, eikä alan ammattimies näin ollen voisi päätyä keksinnön mukaiseen ratkaisuun.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Asian arvioinnin lähtökohdat

Asiassa on MariCare Oy:n valituksen johdosta kysymys siitä, voidaanko ensisijaisessa tai vaihtoehtoisessa patenttivaatimusasetelmassa esitetyltä keksinnöltä katsoa puuttuvan keksinnöllisyys Patentti- ja rekisterihallituksen esittämillä perusteilla.

2 Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

3 Keksintö

Markkinaoikeudessa käsiteltävinä olevien patenttivaatimusasetelmien patenttivaatimuksissa esitetty keksintö liittyy menetelmään, anturiin ja järjestelmään, joiden avulla voidaan tarkkailla, seurata ja valvoa henkilöitä valvottavalla alueella. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman ja vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 kohdistuu anturijärjestelyyn ja itsenäinen patenttivaatimus 10 menetelmään henkilön läsnäolon, sijainnin, liikkeen ja/tai asennon havaitsemiseksi valvottavalla alueella anturijärjestelyn avulla.

4 Tunnettu tekniikka

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään arvioinut ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 uutuutta ja keksinnöllisyyttä seuraaviin viitejulkaisuihin nähden:

D1: US 2017/0123058

D2: US 2020/0158819

D3: WO 2013/150187

D4: WO 2017/196991

D5: KR 20200132198

D6: US 2008/0001735

D7: US 5905436

Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä ja lausunnossa esitetyssä keksinnöllisyystarkastelussa ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisten patenttivaatimusten lähimpänä tekniikan tasona on pidetty viitejulkaisua US 2017/0123058 (D1).

5 Asian arviointi

5.1 Ensisijainen patenttivaatimusasetelma

5.1.1 Itsenäiset patenttivaatimukset

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman anturijärjestelyyn kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

Patenttivaatimus 1 voidaan jakaa piirteisiin seuraavasti:

A. Anturijärjestely (101) henkilön läsnäolon, sijainnin, liikkeen ja/tai asennon tarkkailemiseksi valvottavalla alueella käsittäen infrapuna-anturin, kuten PIR-anturin

B. ja tutkaan perustuvan anturin,

C. joka anturijärjestely (101) käsittää lisäksi välineet, kuten mittauselektroniikkaa, antureiden mittaussignaalien käsittelyyn, tunnettu siitä, että

D. infrapuna-anturi on konfiguroitu mittaamaan valvottavaa aluetta ja havaitsemaan henkilön (206) liikkuminen valvottavalla alueella,

E. tutkaan perustuva anturi on konfiguroitu mittaamaan valvottavaa aluetta ja havaitsemaan henkilön (206) liikkuminen valvottavalla alueella,

F. jossa anturijärjestely (101) on konfiguroitu käyttämään infrapuna-anturia liikkeen havainnointiin valvottavalla alueella ja käynnistämään tutkaan perustuvan anturin mittaus,

G. kun infrapuna-anturi ei pysty havaitsemaan liikettä valvottavalla alueella ja/tai infrapuna-anturin havaitsema liike valvottavalla alueella jää alle ennalta määritellyn kynnystason,

H. jossa anturijärjestely (101) on konfiguroitu havaitsemaan henkilön (206) kaatuminen ja/tai istuminen henkilön määritetyn korkeuden perusteella,

I. esimerkiksi siten, että kun henkilön (206) korkeus on alle tietyn kynnyskorkeusarvon, henkilön (206) voidaan todeta kaatuneen.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman menetelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 10 kuuluu seuraavasti:

Patenttivaatimus 10 voidaan jakaa piirteisiin seuraavasti:

J. Menetelmä henkilön läsnäolon, sijainnin, liikkeen ja/tai asennon havaitsemiseksi valvottavalla alueella anturijärjestelyn (101) avulla, joka anturijärjestely käsittää infrapuna-anturin, kuten PIR-anturin,

K. ja tutkaan perustuvan anturin

L. sekä välineet, kuten mittauselektroniikkaa, anturien mittaussignaalien käsittelemiseksi, tunnettu siitä, että

M. infrapuna-anturi mittaa valvottavaa aluetta ja havaitsee henkilön (206) liikkeen valvottavalla alueella,

tutkaan perustuva anturi mittaa valvottavaa aluetta ja havaitsee henkilön (206) liikkeen valvottavalla alueella,

O. jossa anturijärjestely (101) käyttää infrapuna-anturia liikkeen havainnointiin valvottavalla alueella ja käynnistää tutkaan perustuvan anturin mittauksen,

P. kun infrapuna-anturi ei pysty havaitsemaan liikettä valvottavalla alueella ja/tai infrapuna-anturin havaitsema liike valvottavalla alueella jää alle ennalta määritellyn kynnystason,

Q. jossa anturijärjestely (101) havaitsee henkilön (206) kaatumisen henkilön määritetyn korkeuden perusteella

R. esimerkiksi siten, että kun henkilön (206) korkeus on alle tietyn kynnyskorkeusarvon, henkilön (206) voidaan todeta kaatuneen.

Markkinaoikeus toteaa, että piirteiden A ja J mukainen PIR-anturi on infrapuna-anturia havainnollistava esimerkki, joka on keksinnön valinnainen piirre. Piirteet I ja R ovat myös piirteiden H ja Q mukaista henkilön kaatumisen havaitsemista havainnollistavia esimerkkejä, jotka ovat keksinnön valinnaisia piirteitä. Mainitut valinnaiset piirteet eivät rajoita sitä, mitä itsenäisillä patenttivaatimuksilla 1 ja 10 on tarkoitus suojata.

5.1.2 Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman keksinnöllisyys

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt valituksenalaisessa päätöksessään ja markkinaoikeudelle antamassaan lausunnossa, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 ei eroa olennaisesti viitejulkaisujen D1 ja D7 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta.

MariCare Oyj on esittänyt muun ohella, että alan ammattimies ei valitsisi viitejulkaisua D1 lähimmäksi tunnetun tekniikan julkaisuksi yrittäessään luoda järjestelmää ihmisten terveyden ja kunnon tarkkailemiseksi. MariCare Oy:n mukaan alan ammattimies ei päätyisi keksinnön mukaiseen ratkaisuun yhdistämällä viitejulkaisuista D1 ja D7 tunnetun tekniikan.

Läsnäolon havaitsemisjärjestelmä on esitetty kuvassa 2, ja se on kuvattu selityksen kappaleissa [0082] — [0085]. Selityksen mukaan kuvassa 2 on esitetty sisääntulo läsnäolon havaitsevan anturin vastaanottimen tutkasignaaleille ja infrapuna-anturille, ja infrapuna-anturin sisääntulo antaa havaitsemisjärjestelmälle tiedon liikkeen läsnäolosta tai poissaolosta sen kattamalla alueella piirteen D mukaisesti. Lisäksi havaitsemisjärjestelmä käsittää piirteen C mukaisen signaalinkäsittelyn. Läsnäolon havaitsemisjärjestelmä aloittaa radioaaltojen lähettämisen, kun infrapuna-anturi ei havaitse liikettä tietyllä ajanjaksolla sen kattamalla alueella piirteiden F ja G mukaisesti.

Alan ammattimies yhdistää kuvista 1A ja 2 saamansa tiedot, koska kuvan 2 läsnäolon havaitsemisjärjestelmä vastaanottaa tietoa kuvan 1A läsnäolon havaitsevalta anturilta, mikä on esitetty kuvassa 2. Viitejulkaisu D1 esittää siten käsiteltävänä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen piirteet A — G, mutta ei esitä itsenäisen patenttivaatimuksen piirrettä H, jonka mukaan anturijärjestely on konfiguroitu havaitsemaan henkilön kaatuminen ja/tai istuminen henkilön määritetyn korkeuden perusteella. Erottavan piirteen tekninen vaikutus on, että anturijärjestely havaitsee henkilön kaatumisen ja/tai istumisen valvottavalla alueella. Objektiivinen tekninen ongelma on siten saada aikaan tapa, jolla viitejulkaisusta D1 tunnettu anturijärjestely havaitsee henkilön kaatumisen ja/tai istumisen valvottavalla alueella.

Alan ammattimies päätyisi ilman keksinnöllistä panosta itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaiseen ratkaisuun yhdistämällä viitejulkaisun D7 edellä kuvatun opetuksen lähimmän tekniikan tason julkaisuun D1.

Edellä esitetyn perusteella ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista keksintöä ei ole pidettävä keksinnöllisenä eikä siten jo sanotun johdosta patentoitavissa olevana.

5.2 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma

5.2.1 Itsenäiset patenttivaatimukset

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman anturijärjestelyyn kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 1 eroaa ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 siihen lisättyjen piirteiden S ja T osalta. Lisäksi piirre I ei ole enää valinnainen. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1 voidaan jakaa piirteisiin seuraavasti:

A. Anturijärjestely (101) henkilön läsnäolon, sijainnin, liikkeen ja/tai asennon tarkkailemiseksi valvottavalla alueella käsittäen infrapuna-anturin, kuten PIR- anturin

B. ja tutkaan perustuvan anturin,

C. joka anturijärjestely (101) käsittää lisäksi välineet, kuten mittauselektroniikkaa, antureiden mittaussignaalien käsittelyyn, tunnettu siitä, että

D. infrapuna-anturi on konfiguroitu mittaamaan valvottavaa aluetta ja havaitsemaan henkilön (206) liikkuminen valvottavalla alueella,

E. tutkaan perustuva anturi on konfiguroitu mittaamaan valvottavaa aluetta ja havaitsemaan henkilön (206) liikkuminen valvottavalla alueella,

F. jossa anturijärjestely (101) on konfiguroitu käyttämään infrapuna-anturia liikkeen havainnointiin valvottavalla alueella ja käynnistämään tutkaan perustuvan anturin mittaus,

G. kun infrapuna-anturi ei pysty havaitsemaan liikettä valvottavalla alueella ja/tai infrapuna-anturin havaitsema liike valvottavalla alueella jää alle ennalta määritellyn kynnystason,

H. jossa anturijärjestely (101) on konfiguroitu havaitsemaan henkilön (206) kaatuminen henkilön määritetyn korkeuden perusteella siten,

I. että kun henkilön (206) korkeus on alle tietyn kynnyskorkeusarvon, henkilön (206) todetaan kaatuneen,

S. jossa anturijärjestely (101) on konfiguroitu määrittämään henkilön korkeus tutkaan perustuvalla anturilla, ja

T. jossa anturijärjestely on konfiguroitu kytkemään tutkaan perustuva anturi pois päältä, kun tutkaan perustuva anturi ei ole havainnut mitään liikettä.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 menetelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 10 eroaa ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisestä patenttivaatimuksesta 10 siihen lisättyjen piirteiden U ja V osalta. Lisäksi piirre R ei ole enää valinnainen. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman menetelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 10 kuuluu seuraavasti:

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 10 voidaan jakaa piirteisiin seuraavasti:

J. Menetelmä henkilön läsnäolon, sijainnin, liikkeen ja/tai asennon havaitsemiseksi valvottavalla alueella anturijärjestelyn (101) avulla, joka anturijärjestely käsittää infrapuna-anturin, kuten PIR-anturin,

K. ja tutkaan perustuvan anturin

L. sekä välineet, kuten mittauselektroniikkaa, anturien mittaussignaalien käsittelemiseksi, tunnettu siitä, että

M. infrapuna-anturi mittaa valvottavaa aluetta ja havaitsee henkilön (206) liikkeen valvottavalla alueella,

N. tutkaan perustuva anturi mittaa valvottavaa aluetta ja havaitsee henkilön (206) liikkeen valvottavalla alueella,

O. jossa anturijärjestely (101) käyttää infrapuna-anturia liikkeen havainnointiin valvottavalla alueella ja käynnistää tutkaan perustuvan anturin mittauksen,

P. kun infrapuna-anturi ei pysty havaitsemaan liikettä valvottavalla alueella ja/tai infrapuna-anturin havaitsema liike valvottavalla alueella jää alle ennalta määritellyn kynnystason,

Q. jossa anturijärjestely (101) havaitsee henkilön (206) kaatumisen henkilön määritetyn korkeuden perusteella siten,

R. että kun henkilön (206) korkeus on alle tietyn kynnyskorkeusarvon, henkilön (206) todetaan kaatuneen,

U. jossa anturijärjestely (101) määrittää henkilön korkeuden tutkaan perustuvalla anturilla,

V. ja jossa anturijärjestely kytkee tutkaan perustuvan anturin pois päältä, kun tutkaan perustuva anturi ei ole havainnut mitään liikettä.

5.2.2 Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman keksinnöllisyys

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt valituksenalaisessa päätöksessään ja markkinaoikeudelle antamassaan lausunnossa, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 ei eroa olennaisesti viitejulkaisujen D1 ja D7 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta yhdistettynä alan ammattimiehen yleistietoon.

MariCare Oyj on esittänyt muun ohella, että alan ammattimies ei päätyisi keksinnön mukaiseen ratkaisuun viitejulkaisujen D1 ja D7 perusteella.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä kuvatun mukaisesti vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 eroaa ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 siihen lisättyjen piirteiden S ja T osalta. Edellä jaksossa 5.1.2 viitejulkaisusta D1 esitetyn perusteella viitejulkaisu D1 esittää itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet A — G. Viitejulkaisu D1 opettaa, että läsnäolon havaitsemisjärjestelmän Doppler-tutka voi havainnoida ihmisen liikkumisen, pienet liikkeet, hengityksen ja sydämenlyönnit ja että infrapuna-anturi voi havaita ihmisen liikkumisen ja pienet liikkeet, mutta paikallaan pysyvän ihmisen havaitseminen valvottavalla alueella infrapuna-anturilla on hankalaa (kappale [0104]). Viitejulkaisu D1 opettaa lisäksi, että infrapuna-anturi kuluttaa vähemmän energiaa kuin tutka, jolloin sensori voi sisältää infrapuna-anturin ensivaiheen havaitsijana ennen radiosignaalin lähettämistä ja prosessointia.

Viitejulkaisu D1 ei esitä piirteitä H, I, S ja T. Asiassa on arvioitava, onko kyseiseillä piirteillä yhteisvaikutus, jolloin niitä on arvioitava yhdessä. Mikäli niillä ei ole yhteisvaikutusta, tulee niitä käsitellä erikseen. Yhteisvaikutus edellyttää, että piirteet ovat toiminnallisesti riippuvaisia toisistaan ja että piirteiden yhteisvaikutus on suurempi kuin piirteiden erillisten vaikutusten summa. Yhteisvaikutukseen ei riitä, että piirteet ratkaisevat saman teknisen ongelman tai että piirteiden vaikutukset ovat samankaltaiset ja ne saavat yhdessä aikaan lisääntyneen mutta muutoin muuttumattoman vaikutuksen (ks. esim. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien oikeuskäytännöstä ratkaisu T 1054/05, kohta 4.5).

Markkinaoikeus toteaa, että piirteillä H, I ja S on yhteisvaikutus ja niitä on tarkasteltava yhdessä.

Piirteen T mukainen anturijärjestelyn konfigurointi kytkemään tutkaan perustuva anturi pois päältä, kun tutkaan perustuva anturi ei ole havainnut mitään liikettä, edellyttää sinänsä piirteessä F suoritettavaa tutkaan perustuvan anturin mittauksen käynnistämistä, mutta piirteen T tekninen vaikutus ei kuitenkaan edellytä, että käynnistäminen olisi suoritettava piirteen G mukaisessa tilanteessa tai että henkilön korkeus määritettäisiin tutkaan perustuvalla anturilla piirteen S mukaisesti piirteiden H ja I suorittamiseksi. Piirteen T mukaisella tutkaan perustuvan anturin kytkemisellä pois päältä ei siten ole yhteisvaikutusta piirteen S ja piirteiden H ja I kanssa. Markkinaoikeus katsoo, ettei edellä mainittujen piirteiden ole katsottava omaavan toiminnallista vuorovaikutusta. Mainittuja piirteitä on siten käsiteltävä rinnakkaisina, ja keksinnöllisyysarviointi on näin ollen suoritettava osaongelmatarkastelun avulla toisaalta piirteen T osalta ja toisaalta piirteiden H, I ja S yhdistelmän osalta.

Nyt käsiteltävänä olevan patentin selityksen mukaan tutkaa käyttämällä saadaan tarkempia tai yksityiskohtaisempia mittauksia (s. 6, r. 5 — 8), mutta tutkaan perustuvat anturit kuluttavat enemmän energiaa kuin infrapuna-anturit (s. 6, r. 1 — 2). Tällöin erottavien piirteiden H, I ja S tekninen vaikutus on, että anturijärjestely havaitsee henkilön kaatumisen ja/tai istumisen valvottavalla alueella tarkasti. Objektiivinen tekninen ongelma on siten saada aikaan tapa, jolla viitejulkaisusta D1 tunnettu anturijärjestely havaitsee tarkasti henkilön kaatumisen ja/tai istumisen valvottavalla alueella.

Erottavan piirteen T tekninen vaikutus on, että anturijärjestely kuluttaa vähemmän energiaa. Objektiivinen tekninen ongelma on siten anturijärjestelyn energiankulutuksen vähentäminen.

Yrittäessään ratkaista edellä mainitun viitejulkaisun D1 kuvien 1A ja 2 opetuksen pohjalta energiatehokkaaseen tapaan liittyvää osaongelmaa alan ammattimies tutustuisi viitejulkaisun D1 selityksen kappaleeseen [0078], joka opettaa, että infrapuna-anturi kuluttaa vähemmän energiaa kuin tutka, jolloin alan ammattimiehelle olisi ilmeistä energiatehokkuutta tavoitellessaan järjestää piirteen T mukaisesti anturijärjestelmä kytkemään tutkaan perustuvan anturin pois päältä, kun tutkaan perustuva anturi ei ole havainnut mitään liikettä. Edellä mainitun piirteen T ei siten ole katsottava eroavan olennaisesti siitä, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää.

Edellä esitetyn perusteella vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 esitetty järjestely ei eroa olennaisesti tunnetusta tekniikasta myöskään minkään tarkasteltujen piirteiden H, I, S ja T osalta. Siten vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukaista keksintöä ei ole pidettävä keksinnöllisenä eikä siten jo sanotun johdosta patentoitavissa olevana.

6 Johtopäätös

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 ja vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole suojattavissa patentilla. Valitus on siten hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen ja Reima Jussila sekä markkinaoikeusinsinöörit Pasi Nikkonen ja Merja Heikkinen-Keinänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Liitteet

Liite 1. Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 28.3.2022

Liite 2. Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma