Market court dismisses procurement complaint where tenderer failed to prove procedural errors despite administrative suspension.

Asian tausta

Tampereen kaupungin (jäljempänä myös hankintayksikkö) Vesi Liikelaitos on pyytänyt 23.3.2023 päivätyllä osallistumispyynnöllä osallistumishakemuksia rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta varavoimakoneiden tavarahankinnasta. Hankinta on jaettu kolmeen osa-alueeseen.

Tampereen kaupungin Vesi Liikelaitoksen johtokunta on 25.4.2023 tekemällään hankintapäätöksellä § 36 valinnut hankinnan osa-alueessa 1 erään tarjoajan tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintapäätöksen mukaan ollut noin 1.200.000 euroa.

Tampereen kaupungin Vesi Liikelaitoksen johtokunta on 31.5.2023 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 49 poistanut 25.4.2023 tekemänsä hankintapäätöksen hankinnan osa-alueen 1 osalta ja ratkaissut asian uudelleen keskeyttämällä tältä osin hankintamenettelyn.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Voimalaite Service Oy

on 16.5.2023 markkinaoikeuteen saapuneessa valituksessaan muun ohella vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen hankinnan osa-alueen 1 osalta ja velvoittaa hankintayksikön mainituilta osin korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 92.400 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on hyväksynyt tarjousvertailuun voittaneen tarjoajan tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen ja antaessaan voittaneen tarjoajan tarjoukselle pisteitä tarjousvertailussa melutason osalta. Hankinta ei kuulu vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin soveltamisalaan, joten hankintaan tulee soveltaa julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä.

Tampereen kaupunki

on 5.6.2023 ilmoittanut markkinaoikeudelle, että se on 31.5.2023 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 49 keskeyttänyt hankintamenettelyn hankinnan osa-alueen 1 osalta.

Voimalaite Service Oy

on markkinaoikeuden tiedusteltua siltä, onko sillä vielä vaatimuksia asiassa, vaatinut 13.6.2023 edelleen, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 92.400 euroa ja että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan valittajan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen. Valittaja ei ole markkinaoikeuden sille osoittamasta pyynnöstä huolimatta toimittanut kuluerittelyä.

Valittaja on esittänyt, että hankintamenettely on ollut virheellinen valituksessa esitetyillä perusteilla muttei hankintaoikaisupäätöksessä esitetyillä perusteilla. Hankintamenettelyn keskeyttämiselle ei ole ollut todellisia syitä. Hankintayksikkö on käynnistänyt hankinnasta uuden menettelyn, joka on teknisiltä vaatimuksiltaan sama kuin keskeytetty hankinta. Kyse ei ole näin ollen enää aidosta kilpailutuksesta, vaan piilotetusta tinkimisestä.

Tampereen kaupunki

on muun ohella esittänyt, että hankintamenettelyn keskeyttäminen on tavanomainen ja mahdollinen toimenpide tilanteessa, jossa keskeyttämiselle on ollut asiallinen ja perusteltu syy. Jos valittaja katsoo keskeyttämispäätöksen olleen virheellinen, valittajan olisi tullut valittaa keskeyttämispäätöksestä.

Tampereen kaupunki

on paljoksunut valittajan korvattaviksi vaatimien oikeudenkäyntikulujen määrää, sillä kyse on asianosaiskuluista. Valitus on pääosin samansisältöinen kuin valittajan aiemmin laatima hankintaoikaisuvaatimus, jonka laatimisesta aiheutuneet kulut eivät kuulu oikeudenkäyntikuluina korvattaviksi. Valittaja ei ole eritellyt kuluvaatimustaan, minkä johdosta sen muodostumisen perusteista on mahdoton lausua.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Menettely hankintaoikaisupäätöksen osalta

Valittaja on 13.6.2023 markkinaoikeudelle esittänyt, että myös hankintaoikaisupäätös, jolla on muun ohella keskeytetty hankintamenettely hankinnan osa-alueessa 1, on ollut virheellinen. Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua myös hankinnan keskeyttämispäätöksen tekemisen johdosta. Kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:ssä uusien vaatimusten esittämisestä säädetty ja se, että olosuhteet ovat asiassa hankintaoikaisupäätöksen tekemisen johdosta muuttuneet, markkinaoikeus katsoo, että valittajan hyvitysmaksuvaatimus on tutkittava hankintaoikaisupäätöksen osalta.

Kun otetaan huomioon hankintayksikön nyt kyseessä olevaan hankintaan liittyvä toiminnan luonne, hankinnan arvosta asiassa esitetty sekä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) 1 §:n 1 momentissa, 5 §:n 1 momentissa, 7 §:n 1 momentissa ja 13 §:ssä sekä julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 10 §:ssä säädetty, markkinaoikeus katsoo, että nyt kyseessä olevaan hankintaan on sovellettava erityisalojen hankintalain säännöksiä.

Erityisalojen hankintalain 116 §:n 1 momentin mukaan hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä.

Erityisalojen hankintalain 123 §:n mukaan hankintayksikön päätöksen poistamiseen ja muun hankintamenettelyssä tehdyn ratkaisun peruuttamiseen sekä asian uudelleen ratkaisemiseen sovelletaan, mitä hankintaoikaisusta hankintalain 132 — 135 §:ssä säädetään.

Hankintalain 132 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi itse poistaa virheellisen päätöksensä tai peruuttaa muun hankintamenettelyssä tehdyn ratkaisun, jolla on oikeudellisia vaikutuksia ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan, ja ratkaista asian uudelleen (hankintaoikaisu), jos päätös tai muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen tai jos asiaan on tullut sellaista uutta tietoa, joka voi vaikuttaa päätökseen, ratkaisuun tai hankintasopimuksen tekemisen edellytyksiin.

Markkinaoikeus toteaa, että hyväksyttävänä hankinnan keskeyttämisen perusteena on vakiintuneessa oikeuskäytännössä pidetty muun ohella sitä, että tarjouspyyntö on osoittautunut tulkinnanvaraiseksi (ks. myös HE 182/2010 vp s. 22). Hankintamenettelyn keskeyttämisen edellytyksenä oleva todellinen ja perusteltu syy voi johtua myös hankintayksikön omasta toiminnasta tai laiminlyönnistä aiheutuvasta hankintamenettelyn virheellisyydestä. Lain soveltamisessa tapahtunut virhe on edellä kuvatulla tavalla säädetty myös yhdeksi hankintaoikaisun tekemisen perusteeksi.

Hankintayksikön 31.5.2023 tekemässä hankintaoikaisupäätöksessä § 49 on esitetty muun ohella, että hankinnan asiakirjojen uudelleentarkastelussa tarjouspyyntö on hankinnan osa-alueen 1 vaatimusten osalta osoittautunut epäselväksi, minkä johdosta hankintamenettely on keskeytetty. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköllä on ollut hankintaoikaisuvaatimuksella käynnistyneessä menettelyssä hankintalain 132 §:n 1 momentissa tarkoitettu peruste hankintaoikaisun tekemiseen sekä erityisalojen hankintalain 116 §:n 1 momentissa tarkoitettu todellinen ja perusteltu syy hankintamenettelyn keskeyttämiseen. Asiassa ei ole ilmennyt, että hankintayksikkö olisi aloittanut hankintamenettelyn markkinatilanteen kartoittamiseksi ilman aikomustakaan tehdä sopimusta tai menetellyt hankintamenettelyn keskeyttäessään valittajia tai muita tarjoajia kohtaan syrjivästi tai muutoin epätasapuolisesti.

Valittajan hyvitysmaksuvaatimuksen osalta markkinaoikeus toteaa, että hyvitysmaksu on toissijainen oikeussuojakeino, joka tulee sovellettavaksi silloin, kun ensisijaisiksi oikeussuojakeinoiksi tarkoitetut ja erityisalojen hankintalain 128 §:ssä viitatut hankintalain 154 §:n 1 momentin 1 — 3 kohdassa säädetyt keinot eivät ole käytettävissä. Lähtökohtaisesti hyvitysmaksu voidaan määrätä silloin, kun muihin oikeussuojakeinoihin ryhtyminen on mahdotonta, koska hankintasopimus on jo tehty. Hankintamenettelyn keskeyttäminen puolestaan tarkoittaa sitä, ettei hankintasopimusta ole enää tarkoitus tehdä kysymyksessä olevan hankintamenettelyn perusteella. Hyvitysmaksun määrääminen ei siten ole käytettävissä oleva seuraamus silloin, kun hankintamenettely on keskeytetty.

Hankintapäätöksen tekemiseen johtanut hankintamenettely

Markkinaoikeus toteaa, että valittajalla on valittaessaan 25.4.2023 tehdystä hankintapäätöksestä § 36 markkinaoikeuteen ollut tarve saattaa asia markkinaoikeuden käsiteltäväksi ja saada asiassa perusteltu ratkaisu. Valituksen ollessa vireillä markkinaoikeudessa asiantila on kuitenkin muuttunut hankintayksikön tehtyä 31.5.2023 hankintaoikaisupäätöksen § 49, jolla se on poistanut 25.4.2023 tehdyn hankintapäätöksen ja keskeyttänyt hankintamenettelyn.

Hankintamenettelyn keskeyttäminen 31.5.2023 tehdyllä hankintaoikaisupäätöksellä on tarkoittanut, että valituksenalainen hankintapäätös 25.4.2023 on menettänyt merkityksensä, sillä hankintaa ei voida enää toteuttaa mainitun hankintapäätöksen perusteella.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajalla ei näin ollen ole enää oikeussuojansa kannalta oikeudellista intressiä saada asiassa markkinaoikeuden aineellista ratkaisua siitä, onko hankintayksikkö menetellyt 25.4.2023 tekemänsä hankintapäätöksen osalta valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti (ks. KHO 2017:110). Markkinaoikeus ei voi enää myöskään määrätä mainitun päätöksen osalta hankintayksikölle hankintasäännöksissä säädettyä seuraamusta.

Edellä todetuin perustein asian käsittely raukeaa siltä osin kuin valittaja on esittänyt hankintapäätöksen tekemiseen johtaneen hankintamenettelyn olleen virheellistä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti tehdessään hankintaoikaisun ja päättäessään keskeyttää hankintamenettelyn. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Erityisalojen hankintalain 128 §:n mukaan muutoksenhakuun mainitussa laissa tarkoitetuista ratkaisuista sekä lainvastaisen menettelyn johdosta määrättäviin seuraamuksiin sovelletaan, mitä hankintalain 16 luvussa (145 — 169 §) säädetään.

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 98 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäyntikulujen korvaamista on vaadittava ennen kuin hallintotuomioistuin tekee päätöksen pääasiassa. Vaatimuksessa on eriteltävä oikeudenkäyntikulujen määrä ja sen perusteet.

Valittaja on esittänyt valituksessaan muun ohella, että voittaneen tarjoajan tarjoukselle on annettu virheellisesti pisteitä tarjousvertailussa melutason osalta. Hankintayksikön 31.5.2023 tekemässä hankintaoikaisupäätöksessä § 49 on esitetty muun ohella, että tarjouspyyntö on hankinnan osa-alueen 1 vaatimusten osalta ollut epäselvä ja että tarjouspyynnön meluntorjuntaan tarkoitettuja lisäpisteytettäviä ratkaisuja koskevan kohdan on voinut ymmärtää useammalla eri tavalla.

Hankintaoikaisupäätös on tehty ja hankintamenettely keskeytetty vasta sen jälkeen, kun valittaja on tehnyt valituksen markkinaoikeudelle. Toisaalta valittaja ei ole markkinaoikeudessa esittänyt hankintamenettelyn olleen virheellinen hankintaoikaisupäätöksessä esitetyillä perusteilla, vaan päinvastoin katsonut hankintamenettelyn olleen tältä osin virheetön. Markkinaoikeus on edellä katsonut, että hankintayksiköllä on ollut peruste keskeyttää hankintamenettely. Hankintayksikkö on esittänyt valituksen olleen pääosin samansisältöinen kuin valittajan hankintaoikaisuvaatimus, jonka laatimisesta aiheutuneet kulut eivät tule korvattaviksi oikeudenkäyntikuluina. Kun vielä otetaan huomioon, ettei valittaja ole markkinaoikeuden pyynnöstä huolimatta toimittanut kuluerittelyä, jonka perusteella sen oikeudenkäyntikulujen perusteita voitaisiin arvioida, markkinaoikeus katsoo, ettei ole kohtuutonta, että valittaja joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Asian käsittely raukeaa hankintapäätöstä 25.4.2023 § 36 koskevan vaatimuksen osalta.

Muilta osin valitus hylätään.

Muutoksenhaku

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 128 §:n ja julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa siltä osin kuin asian käsittely ei ole rauennut hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Markus Ukkola ja Maarika Joutsimo.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.