Market Court dismisses bid protest; supplier failed to provide certified financial statements for public procurement tender.

Asian tausta

Naantalin kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 29.8.2022 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Tullikadun rakennusurakasta välillä Tuulensuunkatu-Tori ajalle 24.10.2022 — 16.6.2023.

Naantalin kaupungin tekninen lautakunta on 28.9.2022 tekemällään hankintapäätöksellä § 105 valinnut erään tarjoajan tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 800.000 — 1.200.000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 27.10.2022.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Iletekniikka Oy on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 121.259,82 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.750 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta, koska se ei ole esittänyt taloudellisesta ja rahoituksellisesta tilanteestaan tarjouspyynnössä edellytettyä vahvistettua tilinpäätöstä, eikä myöskään sellaista todistusta, josta olisi luotettavasti ilmennyt sen liikevaihto.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä on ollut asiakirja, jossa on esitetty yhtiön tase ja tuloslaskelma ajalta 15.4.2021 — 31.8.2022. Asiakirja ei ole vahvistettu tilinpäätös- tai välitilinpäätösasiakirja eikä muutoinkaan virallinen todistus liikevaihdosta. Asiakirjaa ei ole vahvistanut yhtiön toimitusjohtaja, mahdollinen prokuristi tai tilintarkastaja. Lisäksi selvitys on 16,5 kuukauden ajanjaksolta.

Hankintayksikkö on suosinut voittanutta tarjoajaa, koska kysymyksessä on paikallinen yritys.

Vastine

Vaatimukset

Naantalin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.350 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Voittanut tarjoaja on toimittanut tarjouksensa yhteydessä taseen ja tuloslaskelman ajalta 15.4.2021 — 31.8.2022, koska yhtiön rekisteröimä ensimmäinen poikkeava tilikausi 15.4.2021 — 30.9.2022 ei ole ollut tarjousten jättämiselle varatun määräajan umpeutuessa vielä päättynyt. Hankintayksikkö ei voi asettaa tarjoajia eriarvoiseen asemaan tilikausien perusteella. Hankintasäännösten mukaista ei ole sulkea aloittelevaa yritystä markkinoilta.

Hankintayksikkö ei ole toiminut hankintasäännösten vastaisesti, vaan on käyttänyt harkintavaltaansa tarjoajien taloudellisen suorituskyvyn arvioimiseksi tasapuolisesti. Hankintayksiköllä on oikeus luottaa tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamiin tietoihin. Hankintayksikkö ei ole menetellyt tarjoajia kohtaan syrjivästi eikä epätasapuolisesti.

Vastaselitys

Valittaja on antanut vastaselityksen.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö

on muun ohella kiistänyt valittajan hyvitysmaksuvaatimuksen perusteeltaan ja määrältään.

Valittaja

on esittänyt muun ohella, että asiassa ei ole merkitystä sillä, miten tilikaudet sijoittuvat, vaan hankintayksikön on vaadittava kaikilta tarjoajilta yhtä luotettava näyttö taloudellisesta tilanteesta. Voittaneelta tarjoajalta on hyväksytty näyttö, jota ei voida pitää luotettavana ja joka ei ole vastannut tarjouspyynnössä edellytettyä vahvistettua tilinpäätösasiakirjaa.

Hankintayksikkö

on antanut asiassa lausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Hankinnan kohteena on ollut kansallisen kynnysarvon ylittävä, mutta EUkynnysarvon alittava rakennusurakka. Kansallisia hankintoja koskevista menettelyistä säädetään julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) III osaan sisältyvässä 11 luvussa (99 — 106 §).

Hankintalain 99 §:n mukaan sen lisäksi, mitä mainitun lain I (1 — 31 §) ja IV (123 — 174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, tavara- ja palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin sekä rakennusurakoihin, jotka ovat arvoltaan lain 26 §:ssä säädetyt EU-kynnysarvot alittavia, mutta vähintään 25 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa säädettyjen kansallisten kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan lain 11 luvun (99 — 106 §) säännöksiä.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 105 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä vaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia. Hankintayksikkö voi vaatia, että tarjoajat antavat tarjouksensa osana vakuutuksen, että ne täyttävät hankintayksikön asettamat soveltuvuutta koskevat vaatimukset. Vakuutuksessa annettujen tietojen paikkansapitävyys tulee tarkastaa tarjouskilpailun voittajan osalta ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista. Pykälän 2 momentin mukaan tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle ja soveltuvuutta koskevien vaatimusten asettamisessa voidaan noudattaa, mitä mainitun lain 80 — 86 §:ssä säädetään.

EU-kynnysarvon ylittäviin hankintoihin sovellettavan hankintalain 85 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että tarjoajilla on hankintasopimuksen toteuttamiseen tarvittavat taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat. Tätä varten hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia muun ohella vähimmäisliikevaihdosta.

Hankintamenettely keskeisiltä osin

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia Naantalin kaupungin Tullikadun rakennusurakasta välillä Tuulensuunkatu-Tori. Tarjouspyynnön mukaan kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena on ollut halvin hinta.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Soveltuvuusvaatimukset” on edellytetty muun ohella seuraavaa:

”Viimeisen valmistuneen tilinpäätöksen mukainen liikevaihto on oltava vähintään 1.500.000 € (liitteeksi vahvistetut tilinpäätösasiakirjat, joista liikevaihto on todennettavissa). [ — — ].”

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on edellä kuvatun soveltuvuusvaatimuksen osalta toimitettu liite ”Report — tase ja tuloslaskelma lyhyt kaikki yhteensä 202208.pdf”, jossa on esitetty tiedot yhtiön taseesta ja tuloslaskelmasta ajalta 15.4.2021 — 31.8.2022. Tuloslaskelman mukaan yhtiön liikevaihto on mainitulla aikavälillä ollut 2.125.548,61 euroa.

Asian arviointi

Asiassa on valittajan esittämän johdosta ratkaistavana, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta sillä perusteella, ettei voittanut tarjoaja ole toimittanut hankinta-asiakirjoissa edellytettyä selvitystä liikevaihtoa koskevan soveltuvuusvaatimuksen täyttymisestä.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on soveltuvuusvaatimusten asettamisessa sekä taloudellista ja rahoituksellista tilannetta koskevien vaatimusten täyttymisen osoittamiseksi edellytetyn selvityksen määrittämisessä harkintavaltaa, kunhan menettely ei ole tarjoajia kohtaan syrjivää tai epätasapuolista eikä suhteellisuus- tai avoimuusperiaatteen vastaista. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta sellaiset tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti asettamia soveltuvuuden vähimmäisvaatimuksia.

Tarjouspyynnön mukaan tarjoajat ovat voineet täyttää vaatimuksen viimeisen valmistuneen tilinpäätöksen mukaisesta vähintään 1.500.000 euron liikevaihdosta vahvistetuilla tilinpäätösasiakirjoilla, joista liikevaihto on ollut todennettavissa. Tarjouspyyntö ei ole sisältänyt mainintaa mahdollisuudesta toimittaa korvaavaa näyttöä tarjoajan taloudellisesta ja rahoituksellisesta tilanteesta.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella voittanut tarjoaja on osakeyhtiö, joka on perustettu huhtikuussa 2021. Edelleen asiassa esitetyn selvityksen perusteella yhtiön ensimmäiseksi tilikaudeksi kaupparekisteriin on rekisteröity ajanjakso 15.4.2021 — 30.9.2022. Hankinta-asiakirjojen mukaan tarjousten jättämiselle varattu määräaika on päättynyt 19.9.2022. Markkinaoikeus toteaa, että voittanut tarjoaja ei ole voinut toimittaa hankintayksikölle tarjousajan päättymiseen mennessä tarjouspyynnössä edellytettyjä vahvistettuja tilinpäätösasiakirjoja, koska yhtiön ensimmäinen tilikausi ei ole ollut vielä päättynyt. Asiassa on arvioitava, onko voittanut tarjoaja voinut toimittaa edellä kuvatussa tilanteessa vaihtoehtoista näyttöä taloudellisesta ja rahoituksellisesta tilanteestaan.

Kysymyksessä olevaan kansalliseen hankintamenettelyyn sovellettavassa hankintalain 105 §:n 2 momentissa ei ole viitattu EU-kynnysarvon ylittäviä hankintoja koskevaan hankintalain 88 §:ään, joka ei siten tule tässä asiassa sovellettavaksi (ks. myös KHO 2019:145). Markkinaoikeus katsoo, ettei tarjoajalla tämän vuoksi ole ollut suoraan hankintalain säännöksistä johtuvaa oikeutta toimittaa korvaavaa näyttöä taloudellisesta ja rahoituksellisesta tilanteestaan.

Asiassa on vielä arvioitava, onko hankintayksikkö voinut pitää voittaneen tarjoajan tarjouksen yhteydessä toimittamia asiakirjoja tarjouspyynnössä edellytetyt vahvistetut tilinpäätösasiakirjat korvaavina.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan voittanut tarjoaja on toimittanut tarjouksensa yhteydessä asiakirjan ”Report — tase ja tuloslaskelma lyhyt kaikki yhteensä 202208.pdf”, jossa on esitetty tiedot yhtiön taseesta ja tuloslaskelmasta ajalta 15.4.2021 — 31.8.2022. Asiakirjan mukaan voittaneen tarjoajan liikevaihto on edellä tarkoitettuna poikkeuksellisena ajanjaksona edellä todetusti ollut 2.125.548,61 euroa. Vaikka voittaneen tarjoajan liikevaihtoa arvioitaisiinkin vuoden ajalta, liikevaihdon määrän on silloinkin katsottava ylittäneen tarjouspyynnössä asetetussa vaatimuksessa edellytetyn liikevaihdon. Voittaneella tarjoajalla on ollut hyväksyttävä ja perusteltu syy toimittaa vaihtoehtoinen selvitys liikevaihdostaan, koska sillä ei ole vielä tarjouksen jättämishetkellä ollut vahvistettuja tilinpäätösasiakirjoja.

Voittaneen tarjoajan toimittamasta vaihtoehtoisesta asiakirjasta ei käy ilmi, mikä taho sen on laatinut, eikä sitä ole allekirjoitettu tai erikseen vahvistettu. Markkinaoikeus toteaa kuitenkin, että asiakirja on toimitettu voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä ja asiakirjaan on viitattu tarjouksessa. Tarjouspyynnössä mainittua tilinpäätösasiakirjojen vahvistamista ei myöskään voida pitää osakeyhtiön suorittamien toimenpiteiden ja niiden vaikutusten kokonaisuutena sellaisena, ettei siihen voitaisi rinnastaa nyt kyseessä olevassa poikkeustilanteessa osakeyhtiön tarjouksensa yhteydessä toimittaman vaihtoehtoisen asiakirjan laatimista. Edelleen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjouksen tekemisellä tarjoaja sitoutuu hankinnan toteuttamiseen tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla, ja hankintayksiköllä on puolestaan lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamiin tietoihin, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on voinut edellä kuvatussa tilanteessa harkintavaltansa rajoissa pitää voittaneen tarjoajan tarjouksensa yhteydessä toimittamaa asiakirjaa tarjouspyynnössä edellytetyt vahvistetut tilinpäätösasiakirjat korvaavina ja arvioida voittaneen tarjoajan täyttäneen liikevaihtoa koskevan tarjoajan soveltuvuusvaatimuksen.

Asiassa ei ole käynyt ilmi seikkoja, joiden perusteella olisi katsottavissa, että hankintayksikkö olisi valittajan esittämin tavoin suosinut paikallista tarjoajaa tai muutoin syrjinyt tarjouskilpailuun osallistuneita.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt valittajan esittämin tavoin hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asian näin päättyessä olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Iletekniikka Oy:n korvaamaan Naantalin kaupungin oikeudenkäyntikulut 1.350 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Hannamaria Nurminen ja Markus Ukkola.

Huomaa

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 22.2.2024 numero 491/2024.