Legislator Case Law & Legislation
MAO:366/2023 AI generated

Market Court dismissed Elisa's appeal against HUS's procurement decision and ordered Elisa to pay HUS legal costs.

Case Number MAO:366/2023
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Market Court dismissed Elisa Oyj's appeal against the procurement decision of the Helsinki and Uusimaa Health Care District regarding a software and hardware acquisition. While the court acknowledged ambiguities in the tender document regarding equipment investment versus service costs, it found the procurement process valid and the winning bid reasonable. Consequently, the court ruled that Elisa must reimburse the public authority for its legal costs, which were determined to be 6,000 euros plus interest.

Legislator headnote

AI generated

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §; 168 §:n nojalla markkinaoikeus hylkää valituksen virheellisen hankintamenettelyn perusteella, jos päätös on oikeudellisesti perusteltu, ja velvoittaa valittajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut kohtuullisella määrällä.

Keywords

AI generated
public procurement tender procedure procurement decision legal costs market court appeal dismissal cost reimbursement

Cited Legislation

AI generated
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 97 § 2 mom
korkolain 4 § 1 mom
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Asian tausta

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on 11.10.2022 julkaissut EU-hankintailmoituksen avoimella menettelyllä toteutettavasta näyttöhallintajärjestelmää ohjelmistopalveluna ja siihen liittyviä laitteita koskevasta hankinnasta neljän vuoden pituiselle ja sen jälkeen toistaiseksi voimassa olevana jatkuvalle sopimuskaudelle.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus on 19.12.2022 tekemällään hankintapäätöksellä § 173 muun ohella valinnut Hibox Systems Oy Ab:n tarjouksen.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kuntayhtymästä on 1.1.2023 tullut HUS-yhtymä. Jäljempänä hankintayksiköllä tarkoitetaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymää 31.12.2022 asti ja HUS-yhtymää 1.1.2023 alkaen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 17.728.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Hankinta on hankintayksikön ilmoituksen mukaan järjestetty markkinaoikeuskäsittelyn aikana väliaikaisin järjestelyin.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Elisa Oyj on vaatinut muun ohella, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 16.620 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyynnön ja sen liitteenä olevan hintalomakkeen perusteella on jäänyt epäselväksi ensinnäkin, mitä tarjoajien on sisällytettävä laitteiden hinnoitteluun (investointi) ja mitä näyttöhallintapalvelun jatkuvan palvelun hinnoitteluun (käyttömeno).

Tämä epäselvyys on antanut tarjoajille mahdollisuuden manipuloida tarjousten hinnoittelua siirtämällä laiteinvestointien osuutta jatkuvan palvelun hinnoitteluun siten, että vertailuhinnasta on muodostunut keinotekoisen edullinen, mutta lopulta hankintayksikön sopimuskauden aikana maksettavaksi tuleva kustannus on korkeampi. Voittaneen tarjoajan poikkeuksellisen edullinen vertailuhinta on johtunut todennäköisesti tällaisesta menettelystä. Valittaja on sen sijaan omassa tarjouksessaan noudattanut hankintamenettelyn lähtökohtana olleita periaatteita ja tarjonnut laitteiden hinnat investointihintoina.

Tarjouspyynnön epäselvyys koskee lisäksi sitä, että hintalomakkeella erilaisten laitteiden määräksi on ilmoitettu yhteensä 14.500 kappaletta. ”Näyttöhallintajärjestelmän jatkuva palvelu” osuudelle on puolestaan ilmoitettu kuukausimäärä 228.000, jonka muodostumisperiaatetta on kysytty hankintayksiköltä kysymys/vastauskierroksella. Hankintayksikkö ei ole avannut tarjoajille tätä muodostumisperiaatetta. Myös kysymysvastauskierroksen jälkeen on jäänyt epäselväksi ja tulkinnanvaraiseksi, mitä laitteita lukuun 228.000 on sisällytetty. Jatkuvan palvelun hintaelementti on pitänyt tarjouspyynnön mukaisesti sisällään uusien laitteiden ylläpidon, mutta on jäänyt epäselväksi, mitä laitteita tämä ylläpitomaksu koskee. Tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella on mahdollista päätyä erilaisiin tulkintoihin, koska tarjouspyyntö ei ole tältä osin ollut riittävän täsmällinen.

Tarjouspyynnön hintalomakkeella laitteiden kuukausikokonaismäärä vertailuhintaa laskettaessa on ollut 696.000 (14.500 laitetta x 48 kk). Hintalomakkeella näyttöhallintajärjestelmän jatkuvan palvelun vertailuhintaa laskettaessa kuukausimäärä on kuitenkin ollut vain 228.000. Laitteen investointikustannuksena annettu hinta on tämän eron johdosta ollut 3,05 kertaa suurempi kuin palvelun kustannuksena annettu hinta (696.000 / 228.000).

Tarjouspyynnön epäselvyys on ollut omiaan vaarantamaan tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun, eivätkä tarjoushinnat ole heijastaneet todellisia kustannuksia. Epäselvyys on johtanut siihen, että tarjouskilpailussa ei ole ollut mahdollista saada keskenään vertailukelpoisia ja yhteismitallisia tarjouksia.

Vastine

Vaatimukset

HUS-yhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 8.500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden ja niiden painoarvojen määrittämisessä. Hintavertailussa käytetyt hintakomponenttien painotukset ja laskentakaavat ovat olleet hintalomakkeessa selvästi kaikkien tarjoajien nähtävillä, eikä hintalomake ole ollut niiden osalta epäselvä. Hintakomponenttien painotuksilla hankintayksikkö on halunnut varmistua siitä, että sen sopimuskauden aikana maksettavaksi tuleva kustannus olisi kokonaisuus huomioiden järkevä ja kohtuullinen. Kohteissa käytetään runsaasti olemassa olevaa laitekantaa, ja laitteiden käyttöönotto tapahtuu vähitellen, joten laitteiden painottaminen enemmän olisi vääristänyt vertailuhintaa ja hintakomponenttien keskinäistä suhdetta.

Valituksessa esitetty epäily voittaneen tarjoajan laiteinvestointien siirtämisestä jatkuvan palvelun osuuteen ei pidä paikkaansa. Hankintayksikön sopimuskauden aikana maksettavaksi tuleva kustannus tulee kaikilla mahdollisilla laitemäärillä voittaneen tarjouksen hinnoilla huomattavasti valittajan tarjouksen hintoja halvemmaksi. Vertailuperusteet eivät myöskään ole antaneet hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Kuultavan lausunto

Hibox Systems Oy Ab on esittänyt, ettei se ole tarjouksessaan siirtänyt laiteinvestointeja osaksikaan jatkuvan palvelun hinnoitteluun. Tarjouksen laitteet, ohjelmistolisenssit ja jatkuvan palvelun veloitukset ovat täysin loogisia, ohjeiden mukaisia ja noudattavat yhtiön normaalia hinnoittelua.

Jatkuvan palvelun vertailuhinnassa ei ole voitu käyttää täyttä laitemäärää koko sopimuskaudelle, sillä tarjousasiakirjoista on selvästi käynyt ilmi, että järjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain eri yksiköissä. Hankintayksikkö on perustellusti arvioinut, että jatkuvan palvelun kustannuksia syntyy keskimäärin huomattavasti pienemmälle määrälle laitteita/lisenssejä kuin sopimuksen kokonaismäärälle.

Valituksessa mainittu määrä laitteita (14.500 kpl) on virheellinen. Mahdollisesti tarjoajalta hankittavia laitteita on vain 7.000 kpl. Loput ovat telineitä ja suojakuoria, joista ei makseta ohjelmistopalvelun ylläpidon kustannuksia. Lisäksi näyttölaitteiden sijaan tulisi tarkastella järjestelmän käyttöoikeuksia, joiden kokonaismäärä tarjouspyynnössä on ollut 10.000 kpl, sillä jatkuvan palvelun hinta perustuu ohjelmiston käyttöoikeuksien määrään. Näyttölaitteiden (7.000 kpl) ja järjestelmän käyttöoikeuksien eli lisenssien (10.000 kpl) määrän välinen ero on hyvin ymmärrettävissä, sillä hankintayksikkö on ilmoittanut, että joihinkin kohteisiin laitteita on jo hankittu valmiiksi muualta. Näin ollen hankintayksikkö on päätynyt käyttämään tarjouspyynnössä jatkuvan palvelun osalta lukua 228.000, mikä tarkoittaa jaettuna 48 kuukaudella 4.750 lisenssiä. Tämä on varsin realistinen arvio aktiivikäytössä olevien lisenssien määrästä keskimäärin sopimuskauden aikana.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnön epäselvyyden arvioinnin kannalta ei ole merkitystä sillä, onko voittanut tarjoaja tosiasiassa käyttänyt valituksessa mainittua mahdollisuutta tarjoushinnan manipulointiin. Tarjouspyynnön epäselvyys on joka tapauksessa ollut omiaan vaarantamaan tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun.

Valittaja ja kuultava ovat tulkinneet hintalomakkeen kohdan ”Näyttöhallintajärjestelmän jatkuva palvelu” eri tavoin. Kumpikin tulkinta on tarjouspyynnön epäselvyyden takia ollut puhdasta arvailua. Tämä ero tarjouksissa osoittaa, että kohdan epäselvyydestä johtuen tarjoukset eivät ole olleet vertailukelpoisia.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö

on lausumassaan esittänyt, että tarjoajilla on ollut mahdollisuus hinnoitella tarjouspyynnössä pyydetyt yksikköhinnat täysin oman hinnoittelustrategiansa mukaisesti, eikä tarjouspyynnössä ole asetettu rajoituksia sille, miten tarjoushintaa tulisi painottaa laitteiden ja jatkuvan palvelun kesken. On täysin normaalia ja alalle tyypillistä, että joitain hintakomponentteja tarjotaan muita halvemmalla osana yrityksen hinnoittelustrategiaa ilman, että kyse olisi hankintasäännösten vastaisesta menettelystä.

Tarjouspyynnön hintalomakkeessa on näyttöhallintajärjestelmän jatkuvan palvelun osalta käytetty yksikköhinnan kertoimena lukua 228.000. Tarjouspyynnöstä ja sen liitteistä on ilmennyt selvästi, että järjestelmä tullaan ottamaan vaiheittain käyttöön hankintayksikön eri yksiköissä siten, että myös vanhaa laitekantaa tullaan osittain hyödyntämään. Hintavertailussa mukana olevien järjestelmän käyttöoikeuksien määrä ei siten ole voinut olla yksi yhteen vertailussa olevien laitteiden määrän kanssa. Hankintayksikkö on huomioinut edellä mainitut seikat kyseisen yksikköhinnan painoarvoa harkitessaan ja päätynyt laskennalliseen kertoimeen 228.000. Kerroinluku on käynyt selvästi ilmi hintalomakkeesta.

Valittaja

on lausumassaan esittänyt, että se kiistää hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimuksen perusteeltaan ja määrältään. Hankintayksikön lausumat markkinaoikeudelle on laadittu virkatyönä hankintayksikön työntekijän tai viranhaltijan toimesta, eikä niiden laatimisesta ole aiheutunut hankintayksikölle mitään lisäkustannuksia. Joka tapauksessa kohtuullisena korvauksena oman työntekijän tai viranhaltijan ajankäyttöön liittyen voidaan hyväksyä korkeintaan 80 euroa per tunti.

Hankintayksikkö

on lisälausumassaan esittänyt, että 250 euron tuntihinta on sen organisaatiossa yleisesti käytössä oleva oikeudenkäyntikulujen tuntiveloitus, jossa on otettu huomioon palkkakustannusten lisäksi työnantajan sivutoimikulut sekä hallinto ja yleiskulut. Kyseinen tuntihinta on kohtuullinen ja linjassa yksityisten asiamiesten käyttämien tuntihintojen kanssa. Käytetyn tuntihinnan alentamiselle ei ole perusteita.

Mikäli hankintayksikkö olisi käyttänyt ulkopuolista asiamiestä, sen oikeudenkäyntikuluvaatimus olisi luultavasti suuruudeltaan samaa luokkaa kuin valittajan. Asian laatu ja laajuus huomioon ottaen hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään kohtuullinen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valittajan esittämän johdosta arvioitava, onko tarjouspyyntö ollut epäselvä hinnoittelua koskevien ehtojen osalta.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Tarjouspyyntöasiakirjat

Hankinnan kohteena on ollut näyttöhallintajärjestelmä ohjelmistopalveluna ja siihen liittyvät laitteet. Sopimuksen kesto on ollut 48 kuukautta, minkä jälkeen sopimuksen on todettu jatkuvan toistaiseksi voimassa olevana. Valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jossa sekä hinnan että laatutekijöiden painoarvo on ollut 50 prosenttia.

Tarjouspyynnön kohdan II.1.4 ”Lyhyt kuvaus” mukaan hinnoittelu on esitetty tarjouspyynnön liitteessä hintalomake, jolla laskettava vertailuhinta vaikuttaa tarjousten vertailussa. Tarjouspyynnön kohdan II.2.4 ”Kuvaus hankinnasta” mukaan tarjouspyynnössä esitetty arvio hankinnan laajuudesta tai hankittavista määristä ei ole hankintayksikköä sitova muilta osin kuin mitä on erikseen tarjouspyynnön liitteessä 2 todettu ja hintalomakkeella esitetyt laitemäärät ovat ainoastaan vertailuhinnan laskentaa varten.

Tarjouspyynnön liitteenä 1 olevassa hintalomakkeessa (Excel-taulukko) on eritelty kohtien ”Laitteet”, ”Ohjelmistopalvelu”, ”Käyttöönottoprojekti” ja ”Käyttöönottoprojektin ulkopuoliset asiantuntijatyöt” alla erilaisia tuotteita ja palveluita sekä niiden määriä.

Kohdassa ”Laitteet” on yksilöity erilaisia näyttöjä sekä niiden telineitä ja suojakuoria. Tarjoajan on tullut täyttää liitteeseen kunkin tuotteen merkki ja malli, tuotekoodi sekä hinta per laite. Kyseisessä kohdassa ilmoitettujen laitteiden kokonaismäärä on ollut 14.500, josta näyttöjen osuus on ollut 7.000.

Kohta ”Ohjelmistopalvelu” on jaettu kahteen alakohtaan eli kohtaan ”Näyttöhallintajärjestelmän käyttöoikeus”, jossa palveluiden määrät on ilmoitettu taulukon riveillä 41 — 44 absoluuttisina määrinä (yhteensä 10.000), ja kohtaan ”Ylläpito ja jatkuva palvelu”, jossa taulukon rivillä 46 ilmoitetun yhden palvelun (”Näyttöhallintajärjestelmän jatkuva palvelu”) määrä on ilmoitettu kuukausina (228.000 kk). Mainittuihin palveluihin tarjoajan on tullut täyttää yksikköhinnat. Taulukon täyttämiselle on jälkimmäisen alakohdan osalta esitetty seuraava ohje:

”Kaikkien tuotantoon siirrettyjen yksittäisten järjestelmien laitteiden hinta per kuukausi.

(Esim. kustannuksen muodostuminen yhden kuukauden aikana asennetuista uusista laitteista: 6 kpl Ovinäyttöjä + 2 kpl infonäyttöjä + 6 kpl Potilashuone-TV:tä + 6 kpl Monipalvelupäätettä, yhteensä 20 kpl).”

Tarjouspyynnön liitteen 3 ”Järjestelmäkuvaus” kohdan 1 ”Näyttöhallintajärjestelmä” alakohdan 1.1 ”Yleistä” mukaan järjestelmän pitää olla modulaarinen ja tilaaja voi ottaa moduuleita (potilashuonetelevisio, infonäyttö, ovinäyttö, monipalvelupääte) käyttöön sopimuskauden aikana valitsemissaan yksiköissä asiakastarpeen mukaisesti. Mainitun kohdan mukaan järjestelmä otetaan käyttöön tilaajan niin päättäessä uusissa rakennus- ja saneeraushankkeissa, mutta se voidaan ottaa käyttöön myös vanhoissa kohteissa hyödyntäen vanhaa näyttölaitekantaa. Kohdassa on mainittu kolme ensimmäistä alustavaa uutta rakennuskohdetta ja saneerauskohdetta sekä niiden arvioitu laitemäärä. Kaikissa mainituissa kohteissa on todettu käytettävän osittain myös olemassa olevia laitteita.

Lisäksi mainitussa kohdassa on todettu muun ohella seuraavaa:

”Järjestelmä voidaan asentaa myös nykyisiin kohteisiin sairaala/yksikkötasoisesti. Yllä mainittujen sairaalahankkeiden ulkopuolisissa kohteissa, ensisijainen toimintamalli on korvata HUSin nykyinen laitekanta Näyttöhallintajärjestelmätoimittajan tarjoamilla uusilla laitteilla. Vaihtoehtoisesti HUSin vanhassa laitekannassa voidaan käyttää toimittajan ratkaisussa, ulkoisia, näyttöön kytkettäviä toistumia.

Järjestelmällä on tavoitteena korvata nykyisiä infonäyttö-, ovinäyttö- ja potilashuone-tv ja monipalvelupääteratkaisuja. [ — — ]

Alustavan arvion mukaan tilaaja ottaa käyttöön vuoteen 2024 mennessä 3.500 näyttöratkaisua valittavan Näyttöhallintajärjestelmän kautta. Määrä voi kuitenkin olla pienempi tai suurempi.”

Hankintayksikölle on hankintamenettelyn aikana esitetty kysymyksiä, jotka ovat koskeneet edellä mainittuja tarjouspyynnön hintalomaketta (liite 1) ja järjestelmäkuvausta (liite 3). Hankintayksikölle on esitetty muun ohella seuraavat kaksi kysymystä koskien hintalomakkeen edellä mainitun kohdan ”Ohjelmistopalvelu” alakohtaa ”Ylläpito ja jatkuva palvelu”:

”Mistä sarakkeen määrä (kk) 228.000 muodostuu ja sisältyykö siihen määrään kertoimena jo 48 kk?”

”Esimerkin mukaan vain uusien laitteiden osalta voisi laskuttaa jatkuvaa palvelua. Miten tässä vertailussa huomioidaan olemassa oleva tuotantoon otettu laitekanta? Mikäli tässä tarkoitetaan kaikkien tuotannossa olevien laitteiden ylläpitoa ja jatkuvan palvelun hintaa per laite per kuukausi. Ehdotamme, että esimerkki poistetaan ja ohje muutetaan seuraavanlaiseksi; Kaikkien tuotantoon siirrettyjen yksittäisten laitteiden hinta per kuukausi per laite.”

Ensimmäiseen kysymykseen hankintayksikkö on vastannut, että ”kerroin on laskennallinen”. Toiseen kysymykseen hankintayksikkö on vastannut seuraavasti:

”Hintalomakkeen rivin 46, sarake H:n esimerkillä viitataan tilanteeseen, jossa kohdetoimituksessa on ollut useita järjestelmämoduleita. Tuotantoon siirtyvistä laitteista toimittaja voi laskuttaa hinnaston mukaista kuukausikustannusta. Per laite, per kuukausi. Rivin 46, sarake F jatkuvan palvelun kulu voidaan laskuttaa HUSilta, oli kyseessä toimittajan toimittama laite, jossa järjestelmä tai HUS-laite, johon toimittaja on asentanut ohjelmistona TAI järjestelmän ulkoisen toistimen avulla.”

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnön ja sen liitteenä olevan hintalomakkeen perusteella on jäänyt epäselväksi, mitä tarjoajien on tullut sisällyttää laitteiden hinnoitteluun ja mitä näyttöhallintapalvelun jatkuvan palvelun hinnoitteluun sekä mitä ja kuinka paljon laitteita hintalomakkeessa ilmoitettuun kohtaan ”Näyttöhallintajärjestelmän jatkuva palvelu” on tullut sisällyttää. Valittajan mukaan tarjouspyynnön epäselvyys on ollut omiaan vaarantamaan tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä johtanut siihen, ettei tarjouskilpailussa ole ollut mahdollista saada keskenään vertailukelpoisia ja yhteismitallisia tarjouksia.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut selvä ja sen perusteella on voitu antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksikön mukaan hintavertailussa käytetyt hintakomponenttien painotukset ja laskentakaavat ovat olleet hintalomakkeessa selvästi kaikkien tarjoajien nähtävillä ja tarjouspyyntö liitteineen on sisältänyt selkeät kuvaukset hankinnan kohteesta sekä hankintayksikön laite- ja jatkuvien palveluiden tarpeesta hinnoittelun perustaksi.

Hibox Systems Oy Ab on esittänyt, ettei tarjouspyyntö ole ollut epäselvä.

Asiassa on arvioitava, onko tarjouspyyntö laadittu niin selväksi, että sen perusteella on voitu antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Tältä osin kysymys on siitä, onko tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella ollut riittävän selvää, mitä tarjoajien on tullut sisällyttää laitteiden hinnoitteluun ja mitä näyttöhallintajärjestelmän jatkuvan palvelun hinnoitteluun sekä millä laitteilla ja laitemäärällä tarjouspyynnön hintalomakkeessa ilmoitettu kohta ”Näyttöhallintajärjestelmän jatkuva palvelu” on tullut laskea.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on laaja harkintavalta määritellä hankinnan kohde ja hankintaa koskevat vaatimukset tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa myös sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden ja niiden painotuksen määrittämisessä. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon hankintalain vaatimukset tarjouspyynnön selvyydestä. Lisäksi hankintamenettelyssä on noudatettava tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä avoimuuden ja suhteellisuuden vaatimuksia. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat on kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö on omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Tarjouspyynnön hintalomakkeessa rivillä 46 kohdassa ”Näyttöhallintajärjestelmän jatkuva palvelu” määräksi on ilmoitettu kuukausina 228.000. Kyseiseen kohtaan on sitä koskevan täyttöohjeen mukaan tullut ilmoittaa yksikköhintana kaikkien tuotantoon siirrettyjen yksittäisten järjestelmien laitteiden hinta per kuukausi. Valittaja on esittänyt, että koska kyseinen ilmoitettu kuukausien lukumäärä on ollut vain noin kolmasosa kuukausien lukumäärästä, joka olisi saatu kertomalla koko hintalomakkeessa ilmoitettu laitemäärä (14.500) sopimuskauden kestolla (48 kk) eli 696.000, tarjouspyyntö on ollut epäselvä ja mahdollistanut siten sen, että tarjoajat ovat voineet manipuloida tarjouksensa vertailuhintaa viemällä osan laitteiden hinnoista näyttöhallintajärjestelmän jatkuvan palvelun hintaan.

Markkinaoikeus toteaa, että hintalomakkeella on selvästi erotettu toisistaan laitteiden hinnoittelu ja ohjelmistopalvelun alle kuuluva näyttöhallintajärjestelmän jatkuvan palvelun hinnoittelu ja että hinnoitteluliitteellä vertailuhinnan laskemiseen käytettävät kertoimet ovat olleet selvästi näkyvissä. Tarjouspyynnön perusteella on lisäksi ollut selvää, että laitteita hankitaan vähitellen ja vaiheittain ajan kuluessa ja että kaikkiin laitteisiin (esimerkiksi erilaiset telineet) ei tule näyttöhallintajärjestelmää eikä siten myöskään näyttöhallintajärjestelmän jatkuvaa palvelua. Näin ollen on loogista, ettei näyttöhallintajärjestelmän jatkuvan palvelun kertoimen määrittelemisessä ole käytetty koko hintalomakkeen mukaista laitekantaa.

Edellä todetuin perustein ja ottaen huomioon yhtäältä, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden ja niiden painotuksen määrittämisessä, ja toisaalta, että eri tarjoushintojen määrittelemisen voidaan lähtökohtaisesti katsoa kuuluvan jokaisen tarjoajan omaan hinnoittelustrategiaan, markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntöä voida pitää epäselvänä sen osalta, mitä tarjoajien on tullut sisällyttää laitteiden hinnoitteluun ja mitä näyttöhallintapalvelun jatkuvan palvelun hinnoitteluun.

Siltä osin kuin valittaja on vedonnut tarjouspyynnön hintalomakkeen epäselvyyteen sen osalta, millä laitteilla ja laitemäärällä hintalomakkeessa ilmoitettu kohta ”Näyttöhallintajärjestelmän jatkuva palvelu” on tullut laskea, markkinaoikeus toteaa puolestaan seuraavaa.

Tarjouspyynnön hintaliitteen mainitusta kohdasta ei suoraan ilmene, mitä laitteita kyseisen jatkuvan palvelun määrä sisältää, mutta tarjouspyynnön hintaliitteen kohdassa ”Laitteet” on kuitenkin selvästi yksilöity erilaisten näyttöjen arvioidut määrät. Asiassa ei ole esitetty, että palvelun hinnoittelu eroaisi sen perusteella, onko näyttöhallintajärjestelmä käytössä esimerkiksi potilashuonetelevisiossa vai ammattinäytössä, eikä tällaista ole muutoinkaan ilmennyt.

Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöasiakirjat ovat myös hintalomakkeessa ilmoitetun näyttöhallintajärjestelmän jatkuvan palvelun painokertoimen 228.000 osalta olleet alan ammattimaiselle tarjoajalle riittävän selvät, vaikka hankintayksikkö ei ole nimenomaisesti avannut hintalomakkeen kyseisen määreen laskentaperustetta tarjouspyyntöasiakirjoissa tai vastatessaan sille hankintamenettelyn aikana esitettyyn kysymykseen.

Edellä todetuin tavoin tarjouspyyntöä ei ole valittajan esittämiltä osin pidettävä epäselvänä. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouskilpailussa on ollut mahdollista saada keskenään vertailukelpoisia ja yhteismitallisia tarjouksia, eikä tarjouspyyntö ole myöskään ollut omiaan vaarantamaan tarjoajien tasapuolista tai syrjimätöntä kohtelua.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan.

Valittaja on esittänyt, että omana työnä tehdystä asian hoitamisesta ei ole aiheutunut hankintayksikölle mitään lisäkustannuksia ja että hankintayksikön tällaiselle omalle työlle käyttämä tuntihinta (250 euroa) on joka tapauksessa ollut liian korkea.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 97 §:n 2 momentin mukaan korvausta voidaan suorittaa myös oikeudenkäynnin osapuolelle oikeudenkäynnistä aiheutuneesta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä. Säännöksen esitöiden (HE 29/2018 vp s. 171 ja 172) mukaan ehdotettu pykälä vastaa sisällöltään pääosin oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n 1 momenttia.

Markkinaoikeus toteaa, että korvattavina kuluina on vakiintuneesti pidetty myös niitä kohtuullisia kuluja, jotka aiheutuvat hankintayksikön yksinomaan omana työnä tehdystä puhevallan käyttämisestä markkinaoikeudessa. Korvaus oikeudenkäynnin osapuolelle aiheutuneesta työstä ei ole korvaus suoranaisesta taloudellisesta menetyksestä vaan korvaus tämän erityisosaamiseen liittyvästä merkittävästä työpanoksesta oikeudenkäyntiin liittyen (ks. esim. oikeudenkäymiskaaren 21 luvun muuttamista koskeva HE 107/1998 vp s. 19). Korvausta siitä määrättäessä voidaan kiinnittää huomiota muun ohella siihen, mitä työstä olisi ulkopuoliselle jouduttu maksamaan.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön organisaatioon kuuluvan hankintaoikeudellista osaamista omaavan juristin työstä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut ovat korvattavia kuluja ja että hankintayksikön nyt käyttämää tuntihintaa on esillä olevassa asiassa pidettävä kohtuullisena, kun otetaan huomioon hankinnan taloudellinen arvo ja hankintayksikön esittämä sen kulujen muodostumisesta sekä siitä, että vaihtoehtoisena kustannuksena olisi asianajotoimiston todennäköisesti korkeampi veloitus asian hoitamisesta.

Valittaja on velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut asian laatuun ja laajuuteen nähden markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä, ottaen huomioon muun ohella se, että hankintayksikön täytäntöönpanon sallimista koskeva pyyntö on hylätty. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Elisa Oyj:n korvaamaan HUS-yhtymän oikeudenkäyntikulut 6.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Mirva Näsi ja Mika Kuuppo.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.