Market Court dismissed AFRY's procurement complaints but ordered them to pay the other parties' legal costs.

Asian tausta

Tuomi Logistiikka Oy on ilmoittanut Tampereen kaupungin ja Hiedanrannan Kehitys Oy:n toimeksiannosta (jäljempänä myös hankintayksiköt) 23.9.2022 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta ympäristöteknisiä konsulttipalveluita koskevasta palveluhankinnasta kahdelle vuodelle ja kahden vuoden optiokaudelle.

Tampereen kaupungin kiinteistöjohtaja on 24.11.2022 tekemällään hankintapäätöksellä § 608 sulkenut AFRY Finland Oy:n tarjouskilpailusta ja valinnut puitejärjestelyn sopimuskumppaneiksi etusijajärjestyksessä Sitowise Oy:n, Ramboll Finland Oy:n, FCG Finnish Consulting Group Oy:n ja Envineer Oy:n tarjoukset (markkinaoikeuden asia diaarinumero 577/2022).

Hiedanrannan Kehitys Oy:n toimitusjohtaja on 2.12.2022 tekemällään hankintapäätöksellä sulkenut AFRY Finland Oy:n tarjouskilpailusta ja valinnut puitejärjestelyn sopimuskumppaneiksi etusijajärjestyksessä Sitowise Oy:n, Ramboll Finland Oy:n, FCG Finnish Consulting Group Oy:n ja Envineer Oy:n tarjoukset (markkinaoikeuden asia diaarinumero 595/2022).

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 9.200.000 euroa.

Hankintapäätöstä ei ole pantu täytäntöön.

Asian käsittely markkinaoikeudessa markkinaoikeuden asioissa dnrot 577/2022 ja 595/2022

Valitukset

Vaatimukset

AFRY Finland Oy on markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 577/2022 vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 250.000 euroa tai määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Tampereen kaupungin korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut 5.906,50 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.

AFRY Finland Oy on markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 595/2022 vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 250.000 euroa tai määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Hiedanrannan Kehitys Oy:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut 10.417,50 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä asetettujen referenssivaatimusten osalta.

Hankintayksiköt ovat menetelleet virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta. Hankintayksiköiden olisi tullut arvioida tarjouspyynnön kohdassa 1.1.4C asetetun nimetyn henkilön rakennuttajana toimimisen referenssivaatimuksen täyttymistä samalla tavalla kuin ne ovat arvioineet tarjouspyyntöä koskevaan lisäselvityspyyntöön antaman vastauksen perusteella referenssivaatimusten täyttymistä tarjouspyynnön kohtien 1.1.4E ja 1.1.4F osalta, joissa projektipäällikkö on hyväksytty nimetyksi henkilöksi työtehtävien perusteella, vaikka ei olisikaan ollut nimetty rakennuttajaksi. Referenssivaatimukset ovat olleet samansisältöisiä ja hankintayksiköiden olisi tullut hyväksyä referenssiksi kohde, jossa tarjouksessa nimetty henkilö on osallistunut merkittävästi kohteen rakennuttamistehtäviin, vaikka nimetty henkilö ei olisi ollut nimettynä rakennuttajaksi.

Valittaja on toimittanut kattavat ja asianmukaiset selvitykset referenssivaatimusten täyttymisestä. Valittajan tarjouksessaan nimeämä henkilö on toiminut referenssihankkeessa alusta alkaen projektipäällikkönä ja tehnyt pääosan pilaantuneen maaperän kunnostamiseen liittyvistä rakennuttamistehtävistä, joita referenssivaatimuksessa on tarkoitettu. Nimetty henkilö on lisäksi toiminut hankkeessa turvallisuuskoordinaattorina, jota toimenkuvaa on pidettävä rakennuttamistehtävänä, sekä käynyt useita kertoja kuukaudessa työmaalla ja vastannut työmaakokouksista. Nimetyn henkilön voidaan osoittaa merkittävästi osallistuneen rakennuttamistehtäviin. Referenssiasiakkaan rakennuttajaksi ilmoittama henkilö on otettu mukaan referenssihankkeeseen nimetyksi rakennuttajaksi muun ohella sen vuoksi, että valittajan tarjouksessaan nimeämä henkilö on joutunut työmatkansa vuoksi olemaan osan ajasta poissa Suomesta.

Hankintayksiköiden menettely selvitysten pyytämisessä valittajalta on ollut virheellistä. Hankintayksiköiden olisi tullut kertoa valittajalle lähettämissään selvityspyynnöissä tarkemmin, millä tavoin referenssiasiakkaan ja valittajan toimittamien referenssiä koskevien tietojen välillä on ollut ristiriita sekä tiedottaa valittajaa referenssiasiakkaan lisäselvityspyynnön perusteella antaman vastauksen sisällöstä, jotta valittaja olisi voinut toimittaa tarkempaa selvitystä referenssivaatimusten täyttymisestä.

Vastineet

Vaatimukset

Tampereen kaupunki on markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 577/2022 vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.440 eurolla viivästyskorkoineen.

Hiedanrannan Kehitys Oy on samansisältöisessä vastineessaan markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 595/2022 vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.440 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä. Tarjouspyynnössä on edellytetty tarjoajien nimeävän tietyt henkilöt keskeisiin asiantuntijatehtäviin, joista yksi on ollut tarjouspyynnön kohdassa 1.1.4C mainittu pilaantuneen maaperän kunnostusurakan rakennuttaja. Tarjouspyynnössä on asetettu kysymyksessä olleelle rakennuttajalle tietty kokemusta koskeva vähimmäisvaatimus, jonka mukaan nimetyllä henkilöllä on tullut olla kokemusta rakennuttajana toimimisesta pilaantuneen maaperän kunnostuksessa. Tarjouspyynnön kohdassa 1.1.4C on ollut kysymys tarjouspyynnön vähimmäisvaatimuksesta, kun taas tarjouspyynnön kohdissa 1.1.4E ja 1.1.4F on ollut kysymys pisteytettävistä vaatimuksista. Näin ollen hankintayksiköiden pisteytettäviin vaatimuksiin tarjouskilpailun aikana esitettyyn lisäselvityspyyntöön antama vastaus ei ole koskenut tarjouspyynnön vähimmäisvaatimuksia koskevaa kohtaa. Tarjouspyynnön kohta 1.1.4C ei myöskään ole ollut muotoilultaan yhdenmukainen kohtien 1.1.4E ja 1.1.4F kanssa.

Valittajan tarjouspyynnön kohtaan 1.1.4C nimeämä henkilö ei referenssiasiakkaalta saadun tiedon mukaan ole toiminut ilmoitetussa referenssihankkeessa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla rakennuttajana vaan projektipäällikkönä. Valittaja on referenssiasiakkaalta saadun vastauksen johdosta lähetetyn selvityspyynnön perusteella ensin vastannut rakennuttajaksi nimetyn henkilön toimineen rakennuttajakonsulttina ja turvallisuuskoordinaattorina ja sittemmin referenssihankkeessa projektipäällikkönä. Rakennuttajan rooli on erilainen kuin projektipäällikön rooli. Tarjouspyynnössä on erikseen pyydetty nimeämään kaksi projektipäällikköä ja yksi rakennuttaja. Koska valittajan rakennuttajaksi nimeämä henkilö on toiminut projektipäällikkönä eikä rakennuttajana, valittajan ilmoittama referenssi ei ole ollut tarjouspyynnössä asetetun vaatimuksen mukainen.

Hankintamenettelyssä ei ole tapahtunut menettelyvirhettä. Hankintayksiköt ovat lähettäneet valittajalle kaksi referenssiin liittyvää lisäselvityspyyntöä ja antaneet valittajalle tilaisuuden selventää referenssivaatimuksen täyttymistä. Valittaja on ymmärtänyt lisäselvityspyyntöjen sisällön ja valittajalla on ollut riittävä tilaisuus täsmentää ilmoittamansa referenssin sisältöä.

Valittajan jälkikäteen markkinaoikeuteen toimittamien selvitysten perusteella ei ole tullut ilmi mitään sellaista, joka olisi muuttanut valittajan ja referenssiasiakkaan antamien tietojen välistä ristiriitaa. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate on lisäksi edellyttänyt, että tarjoajalle ei ole tullut antaa mahdollisuutta tarjouksensa olennaiseen muuttamiseen. Valittajan tarjousta on tullut arvioida sellaisena kuin se on toimitettu hankintayksiköille tarjousten jättämiselle varatussa määräajassa. Tarjoaja on vastannut ilmoittamansa referenssin sisällöstä sekä siitä, onko sen ilmoittama referenssin yhteyshenkilö pystynyt vahvistamaan referenssin sellaisena kuin tarjoaja on sen ilmoittanut.

Kuultavien lausunnot

Envineer Oy

on markkinaoikeuden asioita diaarinumerot 577/2022 ja 595/2022 koskevassa lausunnossaan vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valitukset molemmissa asioissa.

Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä. Tarjouspyynnön kohdassa 1.1.4C asetettua referenssivaatimusta ei ole tullut arvioida samalla tavalla kuin tarjouspyynnön kohdissa 1.1.4E ja 1.1.4F asetettuja vaatimuksia. Kohdat eivät ole vastanneet toisiaan, sillä kohdassa 1.1.4C on ollut kysymys tarjouspyynnössä asetetusta vähimmäisvaatimuksesta ja tarjouspyynnön kohdissa 1.1.4E ja 1.1.4F on ollut kysymys asetetuista vertailuperusteista.

Valittajan referenssi ei ole ollut tarjouspyynnössä asetetun vaatimuksen mukainen. Valittajan referenssissä ilmoitetulla henkilöllä ei ole ollut kokemusta pilaantuneen maan kunnostuksen rakennuttajana toimimisesta. Referenssihenkilöllä on ollut referenssihankkeessa paljon rakennuttamiseen kuulumattomia työvaiheita. Projektipäällikkönä toimiminen ja valvonta eivät ole samoja asioita kuin rakennuttajana toimiminen.

FCG Finnish Consulting Group Oy

on sekä markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 577/2022 että markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 595/2022 antamissaan samansisältöisissä lausunnoissaan vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valitukset molemmissa asioissa ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 360 eurolla markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 577/2022 ja 360 eurolla markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 595/2022, molemmat viivästyskorkoineen

.

Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä. Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnössä asetettujen vaatimusten vastainen. Hankinnassa ei ole tapahtunut menettelyvirhettä. Hankintayksiköt ovat ennen hankintapäätösten tekemistä antaneet valittajalle riittävän mahdollisuuden ottaa referenssitiedoissa havaittuihin ristiriitaisuuksiin kantaa sekä esittää niistä lisäselvitystä.

Ramboll Finland Oy

ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoja markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 577/2022 tai 595/2022.

Sitowise Oy

on markkinaoikeuden asioita diaarinumerot 577/2022 ja 595/2022 koskevassa lausunnossaan esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut yksiselitteinen ja selkeä. Tarjouspyynnön kohta 1.1.4C ei ole ollut rinnastettavissa tarjouspyynnön kohtiin 1.1.4E ja 1.1.4F. Valittajan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnössä asetettujen vaatimusten mukainen. Hankintayksiköt ovat varanneet valittajalle tilaisuuden tarkentaa referenssitietojaan.

Vastaselitykset

Valittaja on esittänyt markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 577/2022 ja 595/2022 antamissaan samansisältöisissä vastaselityksissä, että tarjouspyynnön kohdan 1.1.4C referenssivaatimuksen muotoilulla ”kokemusta rakennuttajana” ei ole ollut eroa tarjouspyynnön kohdan 1.1.4F muotoiluun ”kokemusta rakennuttamisesta”. Muotoilut ovat olleet kielellisesti samankaltaisia. Näin ollen myös tarjouspyynnön kohdan 1.1.4C osalta on ollut riittävää, että nimetty henkilö on osallistunut rakennuttamistehtäviin, vaikka tämä ei olisi ollut muodollisesti nimettynä rakennuttajaksi. Tarjouspyynnössä ei ole myöskään nimenomaisesti edellytetty, että nimetyn henkilön olisi tullut olla nimettynä rakennuttajaksi referenssihankkeessa.

Valittajan rakennuttajaksi nimeämällä henkilöllä on ollut kokemusta rakennuttajana toimimisesta ilmoitetussa referenssihankkeessa, vaikka nimetty henkilö on ollut referenssihankkeessa virallisesti nimettynä projektipäälliköksi. Valittaja on selvityksissään osoittanut, että sen tarjouksessa nimetty henkilö on toiminut referenssihankkeessa tosiasiallisesti rakennuttajana, koska hän on suorittanut rakennuttajalla kuuluvia tehtäviä. Valittajan ja referenssiasiakkaan toimittamien vastausten välillä ei ole ollut ristiriitaa. Sama henkilö on voinut toimia hankkeessa projektipäällikön ja rakennuttajan tehtävissä.

Hankintayksiköiden olisi tullut selvittää asiaa tarkemmin ja muotoilla lisäselvityspyynnöt siten, että valittaja olisi ymmärtänyt, millaista selvitystä sen on tullut toimittaa. Valittajalle ei ole myöskään annettu mahdollisuutta lausua referenssiasiakkaan vastauksesta hankintayksiköiden tarjouskilpailun aikana esittämään selvityspyyntöön. Hankintayksiköt ovat jättäneet huomioimatta valittajan selvitykset rakennuttajaksi nimetyn henkilön tosiasiallisista työtehtävistä ja kiinnittäneet huomiota ainoastaan siihen, että henkilö on muodollisesti ollut nimettynä projektipäälliköksi referenssihankkeessa.

Valituksen kohteena olevat hankintapäätökset ovat olleet puutteellisesti perusteltuja.

Muut kirjelmät

Valittaja

on antanut yhteisen lausuman markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 577/2022 ja 595/2022.

Hankintayksiköt

ovat markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 577/2022 ja 595/2022 antamissaan samansisältöisissä lausumissaan esittäneet, että ne ovat pyytäneet valittajan ilmoittamalta referenssiasiakkaan yhteyshenkilöltä varmistusta siitä, että valittajan tarjouksessaan nimeämä henkilö on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset. Koska varmistusta tältä osin ei ole saatu, on hankintayksiköiden tullut sulkea valittaja tarjouskilpailusta.

Hankintayksiköt eivät ole menetelleet virheellisesti hankintapäätösten perusteluiden osalta. Perustelut valittajan sulkemiselle tarjouskilpailusta ovat käyneet ilmi hankintapäätösten perusteluista, minkä lisäksi syyt valittajan sulkemiselle tarjouskilpailusta ovat käyneet ilmi jo valittajalle tarjouskilpailun aikana lähetetyistä täsmennyspyynnöistä.

Valittaja

on esittänyt markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 577/2022 ja 595/2022 antamissaan lisälausumissa, että hankintapäätösten perustelujen olisi tullut käydä ilmi hankintapäätöksistä. Hankintapäätösten perusteluista ei ole ilmennyt, mitkä ovat olleet valittajan referenssin hylkäämiseen vaikuttaneet seikat. Päätöksissä on mainittu ainoastaan, että valittajan referenssi ei ole täyttänyt tarjouspyynnön kohdan 1.1.4C vaatimusta, mitä ei voida pitää riittävinä perusteluina. Myöskään valittajalle tarjouskilpailun osoitetuista selvityspyynnöistä ei ole käynyt ilmi, mihin seikkoihin referenssin hylkääminen on perustunut.

Valittaja

on markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 577/2022 ja 595/2022 antanut lisälausumia.

Hankintayksiköt

ovat markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 577/2022 ja 595/2022 antaneet yhteisen lisälausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu markkinaoikeuden asioissa dnrot 577/2022 ja 595/2022

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valittajan esittämän johdosta ensin arvioitava, onko tarjouspyyntö ollut valittajan esittämällä tavalla epäselvä. Asiassa on tarvittaessa seuraavaksi arvioitava, ovatko hankintayksiköt menetelleet valittajan esittämällä tavalla hankintasäännösten vastaisesti arvioidessaan valittajan tarjouksessa ilmoitettuja referenssitietoja ja sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Hankintalain 74 §:n 2 momenttia koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 173) mukaan tarjousten täsmentäminen ja täydentäminen on sallittua, jos kysymys on epäolennaisesta puutteesta, ristiriidasta taikka virheestä. Hankintayksikön ei tule kuitenkaan sallia tarjousten olennaista muuttamista. Sallittua ei ole pyytää täsmennyksiä, korjauksia ja täydennyksiä siten, että menettelyllä on olennainen vaikutus tarjoajan asemaan.

Esitöiden (HE 108/2016 vp s. 174) mukaan tarjoajan soveltuvuuteen liittyvien asiakirjojen täydentämiseen ja täsmentämiseen sovelletaan samoja periaatteita kuin tarjouksiin. Siten tarjoajien ei ole sallittua tehdä olennaisia muutoksia toimittamiinsa tietoihin ja asiakirjoihin. Esimerkiksi ehdokkaan tai tarjoajan ei tule sallia vaihtaa sellaista referenssiä, joka ei täytä hankintayksikön esittämiä vaatimuksia, mutta hankintayksikkö voi pyytää ehdokkailta tai tarjoajalta lisäselvitystä referenssin sisällöstä.

Hankintayksiköllä on esitöiden (HE 108/2016 vp s. 174) mukaan harkintavaltaa siitä, pyytääkö se tarjoajia täsmentämään tai täydentämään asiakirjoja. Hankintayksiköllä ei sitä vastoin ole velvollisuutta antaa tarjoajille oikeutta täsmentää tai täydentää tarjouksia.

Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia 84 — 86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Tarjouspyyntöasiakirjat ja hankintamenettely keskeisiltä osin

Hankintayksiköt ovat pyytäneet tarjouksia ympäristöteknisistä konsulttipalveluista.

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdan ”Ryhmä 1: Nimettävät asiantuntijat” kohdassa ”1.1.2: Kaksi projektipäällikköä pilaantuneen maaperän ympäristöteknisiin tutkimuksiin ja kunnostushankkeisiin (SKOL 01-02)” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjoajan tulee nimetä kaksi nimettyä henkilöä, jotka kukin täyttävät vaatimukset 1.1.2A — 1.1.2C. Molemmat nimetyt henkilöt täyttävät ko. vaatimukset.”

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdan ”Ryhmä 1: Nimettävät asiantuntijat” kohdassa ”1.1.4: Pilaantuneen maaperän kunnostusurakan rakennuttaja (SKOL 02 — 03)” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjoajan tulee nimetä yksi nimetty henkilö joka täyttää vaatimukset 1.1.4A — 1.1.4C. Nimetyn henkilön tulee täyttää ko. vaatimukset.”

Tarjoajien on tullut vastata ”kyllä” mainitun tarjouspyynnön kohdan alakohtaan 1.1.4C, jossa on todettu seuraavaa:

”Nimetyllä henkilöllä on kokemusta rakennuttajana toimimisesta pilaantuneen maaperän kunnostuksessa. Kokemus edellä mainituista kerrytetty viimeisen kuuden vuoden sisällä tarjouksen viimeisestä jättöpäivästä.”

Tarjoajien on tullut syöttää tarjouslomakkeella mainitun tarjouspyynnön kohdan osalta referenssin nimi sekä kertoa lyhyesti hankkeesta ja kunnostusmenetelmästä, johon urakka kilpailutettiin.

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdan ”Ryhmä 1: Nimettävät asiantuntijat” kohdassa ”1.1.4: Pilaantuneen maaperän kunnostusurakan rakennuttaja (SKOL 02 — 03)” on todettu lisäksi muun ohella seuraavaa:

”Tarjoaja saa tarjousvertailuun lisäpisteitä nimettyjä henkilöitä koskien, mikäli nimetty henkilö täyttää alla olevia vaatimuksia (1.1.4D — 1.1.4F). Pisteitä myönnetään vaatimuskohtaisesti.”

Mainitun tarjouspyynnön kohdan alakohdassa 1.1.4D on todettu seuraavaa:

”Nimetyllä henkilöllä on kokemusta turvallisuuskoordinaattorina toimimisesta. Kokemus edellä mainituista kerrytetty viimeisen kuuden vuoden sisällä tarjouksen viimeisestä jättöpäivästä.”

Mainitun tarjouspyynnön kohdan alakohdassa 1.1.4E on todettu seuraavaa:

”Nimetyllä henkilöllä on kokemusta uusiomateriaalien hyödyntämiseen liittyvästä rakennuttamisesta. Kokemus edellä mainituista kerrytetty viimeisen kuuden vuoden sisällä tarjouksen viimeisestä jättöpäivästä.”

Mainitun tarjouspyynnön kohdan alakohdassa 1.1.4F on todettu seuraavaa:

”Nimetyllä henkilöllä on kokemusta vanhan kaatopaikan kunnostusurakan rakennuttamisesta (vanhalla kaatopaikalla tarkoitetaan kaatopaikkaa, jonka toiminta on päättynyt ennen vuotta 1997). Kokemus edellä mainituista kerrytetty viimeisen kuuden vuoden sisällä tarjouksen viimeisestä jättöpäivästä.”

Hankintamenettelyn aikana hankintayksiköille on esitetty muun ohella seuraava kysymys:

”Hyväksytäänkö kohdissa 1.1.4E ja 1.1.4F kokemukseksi/referenssiksi kohde, jossa henkilö on toiminut rakennuttamisprojektin projektipäällikkönä (yli 70%) ja osallistunut merkittävästi myös rakennuttamistehtäviin, mutta ei nimettynä rakennuttajana ja ei siten toiminut 70% rakennuttajatehtävissä.”

Hankintayksiköt ovat vastanneet kysymykseen seuraavasti:

”Hyväksytään, mikäli voidaan osoittaa projektipäällikön osallistuneen merkittävästi rakennuttamistehtäviin, kuten urakkapapereiden valmisteluun, urakkaneuvotteluihin, työmaakokouksiin ja urakoitsijan työn seurantaan tilaajan edunvalvonnan mukaisesti.”

Tampereen kaupunki on 24.11.2022 tekemällään hankintapäätöksellä § 608 valinnut toimittajat puitejärjestelyyn. Hiedanrannan Kehitys Oy on sisällöltään vastaavalla 2.12.2022 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut toimittajat puitejärjestelyyn. Hankintapäätösten perusteluissa on todettu muun ohella seuraavaa:

”Hankintayksikkö on pyytänyt lisäselvityksiä tarjoajien ilmoittamiin referensseihin. Selvityspyynnöt on laitettu niin tarjoajalle kuin tarjoajan ilmoittamalle referenssin yhteyshenkilölle (tilaajaorganisaatio). Tarjoajat ja tilaajaorganisaatiot toimittivat täsmennykset hankintayksikölle,​joka päätyi hylkäämään yhden tarjouksen puutteellisen referenssin takia. Referenssi ei täyttänyt tarjouspyynnön ehdotonta vaatimusta kohtaa 1.1.4C.

Envineer Oy,​ FCG Finnish Consulting Group Oy, ​Ramboll Finland Oy,​ Sitowise Oy,​ WSP Finland Oy:n tarjoukset todettiin tarjouspyynnön mukaisiksi ja hyväksyttiin mukaan tarjousvertailuun.”

Tarjouspyyntöä koskevat valitusperusteet

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä. Valittajan mukaan, ottaen huomioon tarjouskilpailun aikana hankintayksiköille esitetty kysymys ja siihen annettu vastaus sekä se, että referenssivaatimus on tarjouspyynnön kohdassa 1.1.4C muotoiltu samankaltaisesti kuin tarjouspyynnön kohdissa 1.1.4E ja 1.1.4F, tarjouspyynnön kohtaa 1.1.4C on tullut tulkita samalla tavalla kuin tarjouspyynnön kohtia 1.1.4E ja 1.1.4F. Tähän nähden valituksenalaisissa hankintapäätöksissä esitetty hankintayksiköiden näkemys tarjouspyynnön kohdan 1.1.4C sisällöstä on ollut ristiriitainen.

Hankintayksiköt ovat esittäneet, että tarjouspyyntö ei ole ollut valittajan esittämällä tavalla epäselvä eikä tarjouspyynnön kohtaa 1.1.4C ole tullut tulkita valittajan esittämällä tavalla yhdenmukaisesti tarjouspyynnön kohtien 1.1.4E ja 1.1.4F kanssa. Hankintayksiköiden mukaan tarjouspyynnön kohdassa 1.1.4C on ollut kysymys tarjouspyynnössä nimetylle henkilölle asetetusta vähimmäisvaatimuksesta, kun taas tarjouspyynnön kohdissa 1.1.4E ja 1.1.4F on ollut kysymys pisteytettävistä vaatimuksista. Hankintayksiköiden mukaan niiden pisteytettäviin vaatimuksiin tarjouskilpailun aikana esitettyyn kysymykseen antama vastaus ei ole koskenut tarjouspyynnön vähimmäisvaatimuksia koskevaa kohtaa. Hankintayksiköt ovat lisäksi esittäneet, että tarjouspyynnön kohta 1.1.4C ei ole ollut muotoilultaan yhdenmukainen kohtien 1.1.4E ja 1.1.4F kanssa.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on laaja harkintavalta määritellä hankintaa koskevat vaatimukset tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon hankintasäännösten vaatimukset tarjouspyynnön selvyydestä, ja hankintamenettelyssä on aina noudatettava tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä avoimuuden ja suhteellisuuden vaatimuksia. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Edellä todetusti tarjouspyynnön mukaan tarjoajien on tullut tarjouksissaan nimetä henkilö, joka on täyttänyt tarjouspyynnön kohdissa 1.1.4A — 1.1.4C asetetut vaatimukset. Tarjouspyynnön kohdan 1.1.4C mukaan nimetyllä henkilöllä on tullut olla kokemusta rakennuttajana toimimisesta pilaantuneen maaperän kunnostuksessa. Tarjoajat ovat voineet saada tarjousvertailussa lisäpisteitä, mikäli nimetty henkilö on täyttänyt muun ohella tarjouspyynnön kohdissa 1.14D — 1.1.4F asetetut vaatimukset.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön kohdassa 1.1.4C sekä kohdissa 1.1.4E ja 1.1.4F on sinänsä kaikissa käsitelty kokemusta rakennuttamisesta. Ensiksi mainitun kohdan sanamuodossa on kuitenkin edellytetty kokemusta rakennuttajan roolissa toimimisesta, kun viimeksi mainituissa kohdissa on edellytetty kokemusta rakennuttamisesta. Lisäksi kohdan 1.1.4C vaatimus on ilmoitettu tarjouspyynnössä soveltuvuuden vähimmäisvaatimukseksi ja kohtien 1.1.4E ja 1.1.4F kriteerit tarjousvertailussa lisäpisteitä tuottaviksi. Rakennuttajan roolin voidaan hankinnan kohteeseen liittyvä ala huomioon ottaen katsoa viitanneen henkilön erityiseen vastuurooliin tilaajan edustajana, mitä tulkintaa ei voida tehdä kohtien 1.1.4E ja 1.1.4F rakennuttamistehtäviä koskevista sanamuodoista. Edelleen hankintayksiköille tarjouskilpailun aikana esitetty kysymys ja siihen annettu vastaus ovat koskeneet yksiselitteisesti tarjouspyynnön kohtia 1.1.4E ja 1.1.4F.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa, että alalla ammattimaisesti toimivien tarjoajien on tullut ymmärtää, ettei tarjouspyynnön kohdan 1.1.4C vaatimuksen täyttymiseksi ole ollut riittävää, että tarjoajan nimeämä henkilö on ainoastaan osallistunut rakennuttamistehtäviin ilmoitetussa referenssihankkeessa. Tämän vaatimuksen sisältöä eivät ole muuttaneet muuksi tarjouskilpailun aikana tarjoajille annetut mutta vain tarjouspyynnön kohtia 1.1.4E ja 1.1.4F koskeneet lisätiedot. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöasiakirjoja ei ole pidettävä tältä osin epäselvinä, eikä hankintayksiköiden menettelyä soveltuvuusvaatimusten asettamisessa muutoinkaan valittajan esittämällä tavalla hankintasäännösten vastaisena.

Valittajan sulkeminen tarjouskilpailusta

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta, koska valittajan tarjouspyynnön kohtaan 1.1.4C nimeämä henkilö on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset. Valittajan mukaan sen tarjouspyynnön kohtaan 1.1.4C ilmoittama nimetty henkilö on toiminut referenssiksi ilmoitetussa hankkeessa rakennuttajana, koska hän on tosiasiallisesti suorittanut rakennuttajalle kuuluvia tehtäviä, vaikka nimetty henkilö on ollut virallisesti nimetty referenssihankkeessa projektipäälliköksi. Valittaja on lisäksi esittänyt, että hankintayksiköiden olisi tullut selvittää asiaa tarkemmin ja muotoilla valittajalle tarjouskilpailun aikana osoitetut lisäselvityspyynnöt siten, että valittaja olisi ymmärtänyt, millaista selvitystä sen on tullut toimittaa.

Hankintayksiköt ovat esittäneet, että ne eivät ole menetelleet hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta. Hankintayksiköiden mukaan valittajan tarjouksessaan nimeämä henkilö ei saadun selvityksen perusteella ole toiminut referenssissä ilmoitetussa hankkeessa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla rakennuttajana vaan projektipäällikkönä. Hankintayksiköt ovat lisäksi esittäneet, että valittajalle on varattu riittävällä tavalla mahdollisuus lausua referenssiasiakkaalta saaduista tiedoista ja esittää lisäselvitystä tarjouksessaan antamistaan tiedoista.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettelyn lähtökohtana on soveltuvuusvaatimustenkin osalta tarjousten lopullisuus. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjouksia arvioidaan lähtökohtaisesti sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetetussa määräajassa. Hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamiin tietoihin, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, milloin se katsoo, että hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävät edellytykset täyttyvät, kunhan menettely ei ole tarjoajia kohtaan syrjivää tai epätasapuolista eikä suhteellisuusperiaatteen tai avoimuusperiaatteen vastaista. Tarjoajat, jotka eivät täytä hankintasäännösten mukaisesti asetettuja ehdottomia soveltuvuusvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että edellä kuvatulla tavalla hankintalain 74 §:n 2 momentin ja hankintalain esitöiden mukaan hankintayksiköllä on oikeus, mutta ei velvollisuutta, pyytää tarjoajia täydentämään tai täsmentämään tarjouksiaan, mikäli niissä on epäolennaisia virheitä tai puutteita. Edellä kuvatusti hankintalain esitöiden ja vakiintuneen oikeuskäytännön perusteella hankintayksikkö ei myöskään saa antaa tarjoajalle mahdollisuutta tarjousten jättämisen ajankohdan umpeuduttua toimittaa uutta tarjouksesta puuttuvaa referenssitietoa tai vaihtaa sellaista referenssiä, joka ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä esitettyjä vaatimuksia. Hankintayksikön on kuitenkin sallittua pyytää tarjoajaa toimittamaan lisäselvitystä tarjouksessa ilmoittamansa referenssin sisällöstä.

Edellä todetusti tarjouspyynnössä on edellytetty, että tarjouspyynnön kohtiin 1.1.4A — 1.1.4C nimetyllä henkilöllä on tullut olla kokemusta rakennuttajana toimimisesta pilaantuneen maaperän kunnostuksessa.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksiköiden voida katsoa menetelleen virheellisesti, kun ne ovat sulkeneet valittajan tarjouskilpailusta. Kun lisäksi otetaan huomioon, että hankintayksiköt ovat varanneet valittajalle riittävässä määrin tilaisuuden lausua sen oma-aloitteisesti hankkimista ja tarjoajan poissulkemisen perusteena olleista selvityksistä tarjouskilpailun aikana, markkinaoikeus katsoo lisäksi, että hankintayksiköiden menettely soveltuvuuden arvioinnissa ei ole muutoinkaan ollut hankintasäännösten vastaista.

Hankintapäätöksen perusteleminen

Valittaja on esittänyt, että hankintayksiköt eivät ole perustelleet hankintapäätöksiä asianmukaisesti. Valittajan mukaan hankintapäätösten perusteluista ei ole ilmennyt, mitkä ovat olleet valittajan referenssin hylkäämiseen vaikuttaneet seikat eikä perusteluiden osalta ole ollut riittävää toteamus siitä, että erään tarjoajan referenssi ei ole täyttänyt tarjouspyynnön kohdan 1.1.4C vaatimusta. Valittajan mukaan myöskään valittajalle tarjouskilpailun osoitetuista selvityspyynnöistä ei ole käynyt ilmi, mihin seikkoihin referenssin hylkääminen on perustunut.

Hankintayksiköt ovat esittäneet, että ne eivät ole menetelleet virheellisesti hankintapäätösten perusteluiden osalta. Hankintayksiköiden mukaan perustelut valittajan sulkemiselle tarjouskilpailusta ovat käyneet ilmi hankintapäätösten perusteluista, minkä lisäksi syyt valittajan sulkemiselle tarjouskilpailusta ovat käyneet ilmi jo valittajalle tarjouskilpailun aikana lähetetyistä selvityspyynnöistä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköt ovat hankintapäätöksissään esittäneet muun ohella, että ne ovat pyytäneet lisäselvityksiä tarjoajien ilmoittamiin referensseihin niin tarjoajilta kuin tarjoajien ilmoittamilta referenssikohteiden yhteyshenkilöiltä. Hankintayksiköt ovat hankintapäätösten mukaan päätyneet hylkäämään yhden tarjouksen puutteellisen referenssin takia, koska referenssi ei ole täyttänyt tarjouspyynnön ehdotonta vaatimusta kohtaa 1.1.4C. Hankintayksiköt ovat lisäksi hankintapäätöksissään yksilöineet ne tarjoajat, jotka on hyväksytty mukaan tarjousvertailuun.

Markkinaoikeus katsoo edellä esitetyn perusteella, että hankintayksiköt ovat päätöksissään riittävästi yksilöineet ne seikat, joihin perustuen ne ovat hylänneet valittajan tarjouksen. Näin ollen hankintapäätökset ovat täyttäneet hankintalain 123 §:ssä asetetut edellytykset hankintapäätöksen perustelulle.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksiköt eivät ole menetelleet hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitukset markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 577/2022 ja 595/2022 on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Tampereen kaupunki, Hiedanrannan Kehitys Oy ja FCG Finnish Consulting Group Oy joutuisivat itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan Tampereen kaupungin, Hiedanrannan Kehitys Oy:n ja FCG Finnish Consulting Group Oy:n määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valitukset markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 577/2022 ja 595/2022.

Markkinaoikeus velvoittaa AFRY Finland Oy:n korvaamaan Tampereen kaupungin oikeudenkäyntikulut 2.440 eurolla viivästyskorkoineen markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 577/2022 ja Hiedanrannan Kehitys Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.440 eurolla viivästyskorkoineen markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 595/2022.

Markkinaoikeus velvoittaa AFRY Finland Oy:n korvaamaan FCG Finnish Consulting Group Oy:n oikeudenkäyntikulut 360 eurolla viivästyskorkoineen markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 577/2022 ja 360 eurolla viivästyskorkoineen markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 595/2022.

Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Markus Ukkola ja Mika Kuuppo.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.