Market Court allows trademark appeal, ruling that a well-known trademark's reputation protects against identical marks on different goods.

Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 4.10.2021 (liitteenä)

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Nokian Renkaat Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle tavaramerkin numero 279658 HAKKAPELIITTA rekisteröinnin kumoamista varten.

Perusteet

Valituksenalaisessa päätöksessä on virheellisesti katsottu, ettei laajalti tunnetun tavaramerkin suoja tule sovellettavaksi, ja päätös on myös puutteellisesti perusteltu.

Valittajan tavaramerkki HAKKAPELIITTA on laajalti tunnettu tavaramerkki tavaroille ”auton renkaat”.

Valittajan laajalti tunnettu tavaramerkki HAKKAPELIITTA ja vastaajan tavaramerkki numero 279658 HAKKAPELIITTA ovat identtiset.

Koska valittajan tavaramerkki HAKKAPELIITTA on laajalti tunnettu, sen maine on riittävän voimakas, jotta sen suoja ulottuu myös rekisteröinnin kattamien tavaroiden ulkopuolelle.

Valittajan laajalti tunnetun tavaramerkin kohdeyleisö on koko Suomen kansa. Myös vastaajan tavaramerkin kohdeyleisö on suuri yleisö, sillä alkoholittomien ja alkoholillisten juomien kuluttaminen koskee käytännössä jokaista. Vertailtavien merkkien kohdeyleisö on siis sama.

Valittajan laajalti tunnetulla tavaramerkillä on sekä luontainen että käytön kautta saavutettu hyvin korkea erottamiskyky. Sanalla ”hakkapeliitta” ei ole merkityssisältöä merkin kattamiin tavaroihin nähden, minkä vuoksi sen erottamiskyvyn aste on luontaisesti hyvin korkea.

Pelkästään siitä, että sanalla ”hakkapeliitta” on historiallinen merkitys, ei seuraa, että se olisi erottamiskyvyltään heikko millekään tavaroille. On hyvin tavallista, että tavaramerkillä on muihin kuin rekisteröityihin tavaroihin tai palveluihin liittyvä merkitys, mutta tämä ei tarkoita sitä, että merkki olisi erottamiskyvytön tai heikko. Sana ”hakkapeliitta” ei millään tavalla kuvaile juomia, sitä ei käytetä yleissanana puhuttaessa esimerkiksi alkoholijuomista eikä sen pitäisi olla vapaasti käytettävissä mille tahansa tavaroille.

Merkin erityisen vahvaa erottamiskykyä tukevat myös valittajan näyttönä esittämät selvitykset, jotka osoittavat esimerkiksi, että valittajan liikevaihto on vuonna 2018 ollut 1,6 miljardia euroa, josta suurin osa on muodostunut henkilöautonrenkaiden myynnistä. Toimitetut tutkimukset osoittavat lisäksi, että HAKKAPELIITTA-renkaat ovat olleet johdonmukaisesti suomalaisten luotetuimpien renkaiden joukossa. Valittajalla on suuri talvirengas- ja kotimarkkina Suomessa. HAKKAPELIITTA-merkki on ollut näkyvästi esillä valittajan internet-sivuilla ja tämän mainoksissa sekä erilaissa medioissa muun ohella rengastesteissä ja muissa lehtiartikkeleissa. Valittajan merkin käytön kautta saavuttaman erittäin vahvan erottamiskyvyn johdosta kohdeyleisö yhdistää minkä tahansa sitä edes läheisesti muistuttavan merkin välittömästi valittajaan.

Vaikka sekaannusvaara ei ole edellytys laajalti tunnetun suojan edellyttämän merkkien välisen yhteyden syntymiselle, on selvää, että sekaannusvaaran olemassaolo tarkoittaa myös yhteyden käsillä oloa. Nyt kyseessä olevien merkkien osalta on mahdollista, että kohdeyleisö luulee, että merkkien välillä on kaupallinen yhteys, kuten lisenssisuhde. Merkkien välillä vallitsee myös sekaannusvaara.

Vastaajan tavaramerkki aiheuttaa haittaa valittajan merkin erottamiskyvylle. Kun kolmannet osapuolet rekisteröivät merkkiä HAKKAPELIITTA erilaisille tavaroille, valittajan laajalti tunnetun tavaramerkin erottamiskyky heikentyy, sillä tällöin on epätodennäköisempää, että laajalti tunnetun HAKKAPELIITTA-merkin suojaamien tavaroiden kuluttajat yhdistäisivät merkin välittömästi valittajaan.

Vastaajan tavaramerkki aiheuttaa haittaa myös valittajan merkin maineelle. Valittajan laajalti tunnettu tavaramerkki yhdistetään autonrenkaisiin, jotka ovat luotettavia, laadukkaita ja pitävät auton tiellä jopa suomalaisissa sääolosuhteissa. Vastaajan tavaramerkki kattaa alkoholia sisältäviä tavaroita. On yleisesti tunnettua, että alkoholia ja autoilua ei pidä yhdistää toisiinsa ja esimerkiksi auton ajaminen alkoholin vaikutuksen alaisena on laitonta. Merkin HAKKAPELIITTA käyttö alkoholituotteissa ja niihin liittyvissä tuotteissa synnyttää kuluttajien mielessä negatiivisen assosiaation alkoholin ja laajalti tunnetun tavaramerkin välillä. Kuluttajille voi tulla sellainen mielikuva, että HAKKAPELIITTA-renkaiden valmistaja tukisi ajatusta autoilun ja alkoholijuomien nauttimisen yhdistämisestä.

Vaikka alkoholia markkinoivat yhtiöt voivat olla sponsoreina autourheilutapahtumissa, alkoholia ei kuitenkaan tarjota auton omalla merkillä vaan alkoholin valmistajan merkillä. Patentti- ja rekisterihallituksen esittämä sponsoritoimintaa koskeva perustelu ei siis tue näkemystä siitä, että rengasmerkin käyttäminen alkoholituotteissa ei aiheuttaisi haittaa autonrenkaiden valmistajan maineelle.

Lisäksi vastaaja hyötyy valittajan laajalti tunnetun tavaramerkin erottamiskyvystä ja maineesta käyttämällä sitä. Koska kohdeyleisö yhdistää merkit toisiinsa, kohdeyleisön edustajat saattavat ajatella, että HAKKAPELIITTA-merkillä varustetut juomat ovat yhtä laadukkaita kuin valittajan autonrenkaat. Kun HAKKAPELIITTA-merkki on kohdeyleisölle tuttu, kohdeyleisön edustajat saattavat valita vastaajan tuotteen, koska he arvostavat sitä ja pitävät sitä turvallisena ja luotettavana valintana.

Laajalti tunnetusta tavaramerkistä hyötymisen ei tarvitse olla tarkoituksellista, vaan laajalti tunnetun tavaramerkin suojan soveltamiseksi on oikeuskäytännössä katsottu riittäväksi, että hyötyminen on epäoikeutettua. Vastaajalla ei ole hyväksyttävää syytä merkin HAKKAPELIITTA käyttämiselle.

Laajalti tunnetulle aikaisemmalle merkille aiheutunutta haittaa ei tarvitse todistaa, eikä se ole ollut edes mahdollista, koska valituksen kohteena olevaa merkkiä on vasta haettu eikä se ole vielä ollut käytössä.

Valituksenalaisessa päätöksessä ei ole esitetty perusteluja siitä, miksi merkkien välillä ei olisi riittävää yhteyttä. Patentti- ja rekisterihallitus on päätöksessään ainoastaan todennut, että vertailtavat tavarat ovat luonteeltaan niin erilaisia, ettei oletusta samasta kaupallisesta alkuperästä voi syntyä. Koska pelkkä mielikuvan syntyminen aikaisemmasta laajalti tunnetusta merkistä on riittävää, ei ole tarpeen osoittaa, että merkkien luultaisiin osoittavan samaa kaupallista alkuperää. Valituksenalaisessa päätöksessä ei myöskään ole otettu kantaa vertailtavien merkkien kohdeyleisöön tai valittajan väitteeseen siitä, että sanalla ”hakkapeliitta” ei ole rekisteröityihin tavaroihin liittyvää merkityssisältöä. Edelleen Patentti- ja rekisterihallitus ei ole esittänyt valituksenalaisessa päätöksessä perusteluja kannalleen siitä, ettei vastaajan tavaramerkki aiheuta haittaa valittajan tavaramerkin erottamiskyvylle.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, ettei valituksessa ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aiheen muuttaa valituksenalaista päätöstä.

Vastaajan tavaramerkin kattamat juomat ovat luonteeltaan sellaisia, joita autonrenkaiden valmistajat eivät valmista, eikä kohdeyleisö, eli tavanomaiset kuluttajat, näin ollen oleta tavaramerkillä myytävien tavaroiden olevan samaa kaupallista alkuperää kuin valittajan tavaramerkin kattamat tavarat. Tavaroiden erilaisuudesta johtuen ei voida automaattisesti tehdä johtopäätöstä siitä, että vastaajalle koituisi hyötyä valittajan laajalti tunnetun tavaramerkin hyvästä maineesta, eikä valittaja ole Patentti- ja rekisterihallituksen käsittelyn aikana millään tavalla osoittanut, että vastaaja olisi hyötynyt toiminnassaan valittajan tavaramerkistä.

Pelkästään se, että myös merkin haltija on valinnut käyttää historiallista nimitystä ”hakkapeliitta” juomiensa tuotemerkkinä, ei ole osoitus siitä, että merkin haltija on tahallisesti pyrkinyt jäljittelemään laajalti tunnettua tavaramerkkiä.

Koska kyseessä olevat tavarat ovat luonteeltaan niin erilaisia, ettei vastaajan tavaramerkin kattamia tavaroita yhdistetä laajalti tunnettuun tavaramerkkiin, vastaajan tavaramerkin ei voida katsoa aiheuttavan valittajalle tai tämän laajalti tunnetun tavaramerkin maineelle haittaa. Valittaja ei ole osoittanut, että sille tai sen merkille olisi aiheutunut vastaajan tavaramerkistä haittaa.

Iso-Kallan Panimo Oy:n vastaus

Iso-Kallan Panimo Oy on viitannut valituksenalaisessa päätöksessä esitettyyn. Vastaaja on lisäksi esittänyt, että sanamerkki HAKKAPELIITTA on ollut erään toisen panimotuotteita myyvän yrityksen rekisteröimä tavaramerkki luokan 32 tavaroille vuosina 1968 — 2008, eli vastaaja on rekisteröinyt rekisteristä poistetun merkin uudelleen. Koska tavaramerkki on ollut mahdollista rekisteröidä aiemminkin, ei ole syytä, miksi merkkiä ei nyt voisi rekisteröidä.

Valittajan lausuma

Valittaja on esittänyt, että vaikka tavaramerkki HAKKAPELIITTA on joskus ollut rekisteröitynä oluelle, tämä ei tarkoita, että se olisi vapaasti rekisteröitävissä uudelleen 12 vuoden jälkeen. Tavaramerkki ei myöskään ole vapaasti käytettävissä tai rekisteröitävissä sellaisille tavaroille, joiden johdosta voisi syntyä mielleyhtymä laajalti tunnettuun tavaramerkkiin.

Muut lausumat

Patentti- ja rekisterihallitus

on esittänyt, että pelkkä tavaramerkkien samuus ei ole riittävä, jotta merkkien välillä voitaisiin todeta olevan laajalti tunnetun tavaramerkin suojan edellyttämä yhteys.

Valittajan tavaramerkki on tullut laajalti tunnetuksi luokan 12 tavaroille, joiden kohdeyleisö koostuu kulkuneuvoja ja niiden tarvikkeita hankkivista kuluttajista. Vastaajan tavaramerkki on sen sijaan rekisteröity luokkien 32 ja 33 tavaroille, joiden kohdeyleisö koostuu juomia ostavista ja niitä juovista kuluttajista. Tavarat ovat luonteeltaan erilaiset, ja niiden kohderyhmät ovat siten erilliset.

Vertailtavaien merkkien kattamia tavaroita ei yhdistetä toisiinsa, eikä merkkien välille siten muodostu sellaista yhteyttä, että vastaajan tavaramerkin käytön voitaisiin katsoa merkitsevän epäoikeudenmukaisen edun saamista laajalti tunnetun tavaramerkin erottamiskyvystä tai maineesta taikka sitä, että vastaajan tavaramerkin käyttö olisi haitaksi valittajan laajalti tunnetun tavaramerkin erottamiskyvylle tai maineelle.

Tietyt tavaramerkit ovat voineet saavuttaa niin laajan tunnettuuden, että kohdeyleisö muodostaa yhteyden toiseen tavaramerkkiin, vaikka tavarat ja kohdeyleisö olisivat täysin erilliset. Valittaja ei ole osoittanut, että tässä tapauksessa olisi kyseessä tällainen tunnettuus.

Valittaja

on esittänyt, että merkintä laajalti tunnettujen merkkien luetteloon on ollut yksi sen esittämistä perusteista, mutta valittajan tavaramerkki HAKKAPELIITTA on erityisen laajalti tunnettu Suomessa ilman luetteloon tehtyä merkintääkin.

Koska valittajan tavaramerkki HAKKAPELIITTA on laajalti tunnettu, on selvää, että valittajan merkin maine on riittävän voimakas, jotta suoja ulottuu myös rekisteröinnin kattamien tavaroiden ulkopuolelle, jolloin teoreettisesti vertailtavien merkkien kohderyhmät voisivat olla erilliset.

Vastaajan tavaramerkin kattamien tavaroiden kuluttajat kuitenkin edustavat keskivertokuluttajia, joilla useimmilla voi olla oma auto, mihin hankitaan säännöllisin väliajoin renkaat. Täysin sama kohderyhmä vierailee myös rallitapahtumissa nauttimassa sekä autoilusta että juomista. Tämänkaltaisissa tapahtumissa esiintyvä HAKKAPELIITTA-mainonta kohdistuu sekä juomien että autonrenkaiden osalta samaan kohderyhmään.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Asian tarkastelun lähtökohdat

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisella päätöksellään katsonut, että valittajan tavaramerkki HAKKAPELIITTA on ollut laajalti tunnettu vastaajan tavaramerkin numero 279658 HAKKAPELIITTA rekisteröinnin hakemispäivänä 13.1.2021. Patentti- ja rekisterihallitus on kuitenkin katsonut, että laajalti tunnetun tavaramerkin suoja ei tule asiassa sovellettavaksi. Patentti- ja rekisterihallitus on hylännyt valittajan kyseessä olevaa vastaajan tavaramerkkiä HAKKAPELIITTA koskevan väitteen.

Tässä asiassa on siten kysymys siitä, onko tavaramerkin numero 279658 HAKKAPELIITTA rekisteröinnille este valittajan tavaramerkin HAKKAPELIITTA mahdolliseen laajaan tunnettuuteen perustuvan suojan vuoksi, ja tuleeko ensin mainitun tavaramerkin rekisteröinti tämän vuoksi kumota.

2 Asian arviointi

2.1 Oikeudellisen arvioinnin lähtökohdat

Tavaramerkkilain 13 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan tavaramerkkiä ei rekisteröidä, tai jos se on rekisteröity, se on mitätöitävä, jos merkki on sama tai samankaltainen kuin aiempi Suomessa tai Euroopan unionissa laajalti tunnettu tavaramerkki, riippumatta siitä käytetäänkö sitä samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten, jos merkin aiheeton käyttö merkitsee epäoikeudenmukaisen edun saamista laajalti tunnetun tavaramerkin erottamiskyvystä tai maineesta (a alakohta) tai merkin aiheeton käyttö on haitaksi laajalti tunnetun tavaramerkin erottamiskyvylle tai maineelle (b alakohta).

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan laajalti tunnetulle merkille annettavan suojan soveltaminen riippuu kolmesta edellytyksestä: Ensiksi siitä, että aikaisempi tavaramerkki ja merkki, jota on haettu tavaramerkiksi, ovat samoja tai samankaltaisia; toiseksi siitä, että aikaisempi tavaramerkki on laajalti tunnettu; ja kolmanneksi siitä, että on vaara, että merkin, jota on haettu tavaramerkiksi, käyttäminen ilman perusteltua syytä voisi merkitä aikaisemman tavaramerkin erottamiskyvyn tai maineen epäoikeutettua hyväksikäyttöä tai olla niille haitaksi. Kaikkien kolmen edellytyksen tulee täyttyä (ks. tuomio 10.12.2015, El Corte Inglés v. SMHV, C-603/14 P, EU:C:2015:807, 38 kohta).

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan laajalti tunnetun tavaramerkin vahvennetun suojan soveltaminen ei edellytä, että sen ja kolmannen käyttämän merkin välillä olisi sekaannusvaara, vaan riittävää on, että samankaltaisuuden aste merkin ja laajalti tunnetun tavaramerkin välillä aiheuttaa sen, että kohdeyleisö yhdistää merkin ja tavaramerkin toisiinsa, toisin sanoen liittää ne yhteen, vaikkei se sekoitakaan niitä toisiinsa.

2.2 Valittajan tavaramerkin laajalti tunnettuus

Patentti- ja rekisterihallitus on edellä todetusti katsonut valituksenalaisessa päätöksessään, että valittajan tavaramerkki HAKKAPELIITTA on ollut laajalti tunnettu vastaajan tavaramerkin HAKKAPELIITTA hakemispäivänä 13.1.2021. Päätöksessä on viitattu niin sanottuun laajalti tunnettujen tavaramerkkien luetteloon tehtyyn merkintään, jonka mukaan kyseinen merkki on katsottu laajalti tunnetuksi tavaramerkiksi luokan 12 tavaroille ”auton renkaat”.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainittu luettelo ei ole osa tavaramerkkirekisteriä eikä siihen tehdyllä merkinnällä sinänsä ole oikeusvaikutuksia. Valittaja on kuitenkin valituksensa liitteenä toimittanut muun ohella kyseisen luettelomerkinnän perusteena olleen näytön tavaramerkkinsä HAKKAPELIITTA laajasta tunnettuudesta ja muuta näyttöä, eikä vastaaja ole edes väittänyt, ettei kyseinen valittajan merkki olisi 13.1.2021 ollut laajalti tunnettu mainituille tavaroille.

Markkinaoikeus katsoo, että valittajan tavaramerkki HAKKAPELIITTA on ollut laajalti tunnettu autonrenkaille luokassa 12 vastaajan tavaramerkin numero 279658 HAKKAPELIITTA hakemispäivänä.

2.3 Tavaramerkkien välinen yhteys

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan merkkien välisen yhteyden olemassaoloa on arvioitava kokonaisuutena ottaen huomioon kyseisten tavaramerkkien samankaltaisuuden aste, merkkien kattamien tavaroiden luonne mukaan luettuna näiden tavaroiden samankaltaisuuden tai erilaisuuden aste sekä miltä osin niiden kohdeyleisöt ovat päällekkäisiä, aikaisemman tavaramerkin maineen voimakkuus, aikaisemman tavaramerkin luontaisen tai käyttöön perustuvan erottamiskyvyn aste ja sekaannusvaaran olemassaolo yleisön keskuudessa. Tällainen yhteys aikaisemman laajalti tunnetun tavaramerkin ja myöhemmän tavaramerkin välillä on olemassa silloin, jos myöhempi tavaramerkki herättää tavanomaisesti valistuneiden sekä kohtuullisen tarkkaavaisten ja huolellisten keskivertokuluttajien keskuudessa mielikuvan aikaisemmasta tavaramerkistä (ks. tuomio 27.11.2008, Intel Corporation, C-252/07, EU:C:2008:655, 42, 48, 49, 60 ja 63 kohta).

Vastaajalle on 13.1.2021 tehdyn hakemuksen perusteella rekisteröity tavaramerkki HAKKAPELIITTA erilaisille alkoholittomille juomille, alkoholia sisältäville juomille ja niiden ainesosille luokassa 32 sekä erilaisille alkoholia sisältäville juomille ja niiden ainesosille luokassa 33. Näiden juomien ja niiden ainesosien voidaan katsoa olevan suunnattuja suurelle yleisölle, joka koostuu tavanomaisen valistuneista sekä kohtuullisen tarkkaavaisista ja huolellisista keskivertokuluttajista.

Valittajan tavaramerkki HAKKAPELIITTA on edellä todetuin tavoin laajalti tunnettu auton renkaille luokassa 12. Näiden tavaroiden merkityksellinen kohdeyleisö muodostuu ajoneuvojen omistajista tai haltijoista taikka sellaisiksi aikovista keskivertokuluttajista, joiden tarkkaavaisuusastetta on kyseessä olevien tavaroiden osalta pidettävä tavanomaisena.

Markkinaoikeus toteaa, että vertailtavien merkkien kattamat edellä mainitut tavarat ovat luonteeltaan erilaisia eikä asiassa ole muuta edes väitetty. Pelkästään tavaroiden tai niiden luonteen erilaisuuden perusteella ei kuitenkaan voida tehdä johtopäätöstä, jonka mukaan vertailtavien merkkien välillä ei voisi olla laajalti tunnetun tavaramerkin suojan edellyttämää yhteyttä. Laajalti tunnetun tavaramerkin suoja voi tavaramerkkilain 13 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisesti tulla sovellettavaksi riippumatta siitä, käytetäänkö haettua tavaramerkkiä samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu, että laajalti tunnetun tavaramerkin suojan edellyttämä yhteys voi olla olemassa vertailtavien merkkien kattamien tavaroiden erilaisuudesta huolimatta siitä syystä, että kyseisten tavaroiden kohdeyleisöt ovat osin samat (ks. tuomio 14.5.2013, You-Q v. SMHV, C‑294/12 P, EU:C:2013:300, 69 kohta). Toisaalta unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu myös, että vaikka yleisöt ovat samat tai päällekkäiset tietyiltä osin, tavarat tai palvelut voivat olla niin erilaisia, ettei myöhempi tavaramerkki voi herättää kohdeyleisön keskuudessa mielikuvaa aikaisemmasta tavaramerkistä (ks. em. tuomio Intel Corporation, C-252/07, 49 kohta).

Lisäksi unionin tuomioistuin on viimeksi mainitussa ratkaisussaan todennut, että tietyt tavaramerkit ovat voineet saavuttaa laajan tunnettuuden, joka ylittää merkin kattamien tavaroiden kohdeyleisön. Tällaisessa tapauksessa sen arvioimiseksi, onko tavaramerkkien välillä yhteys, voi olla tarpeellista ottaa huomioon aikaisemman tavaramerkin maineen voimakkuus sen määrittelemiseksi, ulottuuko tämä maine tavaramerkin kohdeyleisön ulkopuolelle (ks. em. tuomio Intel Corporation, C-252/07, 51 — 53 kohta).

Markkinaoikeus toteaa, että vastaajan tavaramerkin kattamien juomien ja juomien ainesosien kohdeyleisö muodostuu edellä todetusti suuresta yleisöstä. Mainittuun kohdeyleisöön sisältyy vääjäämättä myös henkilöauton renkaita ostavat kuluttajat. Markkinaoikeus katsoo näin ollen, että valittajan aikaisemman laajalti tunnetun tavaramerkin kohdeyleisö sisältyy vastaajan tavaramerkin kattamien tavaroiden kohdeyleisöön. Vertailtavien merkkien kattamilla tavaroilla on niiden erilaisuudesta huolimatta näin ollen ainakin osittain sama kohdeyleisö.

Valittajan laajalti tunnettu tavaramerkki HAKKAPELIITTA on sanamerkki, joka ei millään tavalla kuvaile auton renkaita. Tavaramerkin luontaista erottamiskykyä on siten pidettävä ainakin tavanomaisena nyt kyseessä oleville tavaroille. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella tavaramerkki HAKKAPELIITTA tunnetaan autojen rengasmarkkinoilla. Kyseisen merkin voidaan siten katsoa käytön kautta saavuttaneen maineetta ja tavanomaista korkeamman erottamiskyvyn autonrenkaille. Koska vertailtavien merkkien kohdeyleisöt ovat edellä todetusti osittain samat, asiassa ei ole tarpeen arvioida sitä, ulottuuko vastaajan tavaramerkin maine myös sen kattamien tavaroiden kohdeyleisön ulkopuolelle

Merkkien samankaltaisuuden asteen osalta on selvää, että nyt vertailtavana olevat tavaramerkit ovat samoja niiden kummankin koostuessa ainoastaan sanasta ”hakkapeliitta”.

Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että vastaajan tavaramerkin HAKKAPELIITTA kattamien juomien kuluttajat kykenevät yhdistämään vastaajan tavaramerkin tuntemaansa sen kanssa identtiseen valittajan laajalti tunnettuun tavaramerkkiin vertailtavien merkkien kattamien tavaroiden erilaisuudesta huolimatta. Vertailtavien merkkien välillä on siten sellainen yhteys, jota laajalti tunnetun tavaramerkin suojan saaminen edellyttää, vaikka kuluttajat eivät olettaisikaan tavaroilla olevan sama kaupallinen alkuperä.

Siltä osin kuin vastaaja on viitannut valituksenalaisessa päätöksessäkin mainittuun sanan ”hakkapeliitta” historialliseen merkityssisältöön, markkinaoikeus toteaa, että asiassa ei ole selvitystä siitä, että kohdeyleisö esimerkiksi yhdistäisi sanan ensisijaisesti kyseiseen historialliseen merkitykseen. Markkinaoikeus katsoo, ettei sanan ”hakkapeliitta” historiallinen merkitys estä kohdeyleisöä yhdistämästä vastaajan tavaramerkkiä valittajan laajalti tunnettuun tavaramerkkiin.

Koska vertailtavien merkkien kohdeyleisöt ovat edellä todetusti osittain samat, asiassa ei ole tarpeen arvioida ulottuuko vastaajan tavaramerkin maine myös sen kattamien tavaroiden kohdeyleisön ulkopuolelle.

2.4 Haitan aiheuttamien ja epäoikeudenmukainen hyväksikäyttö sekä perusteltu syy

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan merkkien yhteyden arviointiin liittyvät tosiseikat ja kohdeyleisön mieltämä yhteys eivät kuitenkaan sellaisenaan riitä osoittamaan epäoikeutetun hyväksikäytön ja tai haitan olemassaoloa (ks. em. tuomio Intel Corporation, C-252/07, 32 kohta ja tuomio 18.6.2009, L’Oréal ym., C-487/07, EU:C:2009:378, 37 kohta).

Markkinaoikeus toteaa, että tavaramerkin erottamiskyvylle aiheutuu haittaa, kun tavaramerkin kyky yksilöidä ne tavarat tai palvelut, joita varten se on rekisteröity, heikentyy sen vuoksi, että kolmannen toimesta tapahtuva samanlaisen tai samankaltaisen merkin käyttö on johtanut tavaramerkin identiteetin ja sillä yleisön keskuudessa olevan vaikutuksen häviämiseen (ks. em. tuomio L’Oréal ym., C-487/07, 39 kohta).

Tavaramerkin erottamiskyvyn tai maineen epäoikeudenmukainen hyväksi käyttäminen ei liity tavaramerkille aiheutettuun vahinkoon vaan hyötyyn, jonka kolmas on saanut samanlaisen tai samankaltaisen merkin käytöllä. Käsite kattaa myös tapaukset, joissa tavaramerkin herättämä mielikuva tai sen heijastamat ominaisuudet siirtyvät samanlaisella tai samankaltaisella merkillä varustettuihin tavaroihin sillä tavoin, että tunnettua tavaramerkkiä käytetään selvästi hyväksi (ks. em. tuomio L’Oréal ym., C-487/07, 41 kohta).

Mitä erottamiskykyisempi ja maineikkaampi tavaramerkki on, sitä helpommin sille on katsottava aiheutuvan haittaa. Edelleen, mitä välittömämpi ja vahvempi merkin herättämä mielikuva tavaramerkistä on, sitä suurempi on vaara siitä, että merkin käyttö tällä hetkellä tai tulevaisuudessa merkitsee tavaramerkin erottamiskyvyn tai maineen epäoikeutettua hyväksikäyttämistä taikka on niille haitaksi (ks. esim. em. tuomiot Intel Corporation, C-252/07, 67 — 69 kohta ja L’Oréal ym., C-487/07, 44 kohta).

Valituksenalaisessa päätöksessä on todettu, ettei asiassa ole osoitettu, että vastaaja olisi tahallisesti pyrkinyt jäljittelemään valittajan laajalti tunnettua tavaramerkkiä tai hyötymään sen hyvästä maineesta taikka että valittajalle tai sen tavaramerkille olisi aiheutunut konkreettista haittaa.

Markkinaoikeus toteaa, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan aikaisemman tavaramerkin haltija ei ole velvollinen näyttämään toteen tavaramerkkiään koskevaa todellista ja välitöntä loukkausta, vaan sen on esitettävä sellaisia seikkoja, joiden nojalla voidaan ensi näkemältä todeta, että on olemassa vaara, joka ei ole hypoteettinen, epäoikeudenmukaisen hyväksikäytön tai haitan aiheutumisesta tulevaisuudessa, ja että tällainen johtopäätös voi perustua muun muassa loogisiin päätelmiin, jotka pohjautuvat todennäköisyyksien arviointiin ja joissa otetaan huomioon kyseisen liikealan käytäntö ja kaikki muut kyseistä tapausta koskevat seikat (ks. tuomio 10.5.2012, Helena Rubinstein ja L’Oréal v. SMHV, C-100/11 P, EU:C:2012:285, 95 kohta).

Markkinaoikeus on edellä katsonut valittajan tavaramerkin HAKKAPELIITTA omaavan tavanomaista korkeamman erottamiskyvyn autonrenkaille. Lisäksi markkinaoikeus on katsonut myös vastaajan tavaramerkin kattamien juomien kuluttajien kykenevän yhdistämään vastaajan tavaramerkin valittajan laajalti tunnettuun tavaramerkkiin. Valittajan tavaramerkki on puheena oleville kuluttajille entuudestaan tunnettu. Kun otetaan vielä huomioon, että tavaramerkit ovat identtiset, markkinaoikeus katsoo olevan ilmeistä, että vastaaja käyttämällä merkkiään hyötyisi valittajan laajalti tunnetun tavaramerkin erottamiskyvystä ja maineesta.

Lisäksi on selvää, että identtisen HAKKAPELIITTA-tavaramerkin käyttämisestä kolmansien osapuolten toimesta erilaisille tavaroille saattaa seurata valittajan tavaramerkin erottamiskyvyn heikentymistä sen vuoksi, että kuluttajat mieltäisivät kyseisellä tavaramerkillä olevan muitakin kaupallisia alkuperiä. Näin ollen on olemassa vaara tavaramerkin erottamiskyvyn epäoikeudenmukaisesta hyväksikäytöstä tai haitan aiheutumisesta tälle.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä seuraa, että tässä tilanteessa laajalti tunnetun tavaramerkin kanssa samankaltaista merkkiä käyttäneen on osoitettava, että tavaramerkin käyttämiselle on perusteltu syy (ks. em. tuomio Intel Corporation, C-252/07, 39 kohta).

Vastaaja on tältä osin vedonnut siihen, että tavaramerkki HAKKAPELIITTA on vuosina 1968 — 2008 ollut rekisteröitynä eräälle toiselle yritykselle luokan 32 juomia varten. Lisäksi vastaaja on viitannut siihen valituksenalaisessa päätöksessä esiin tuotuun seikkaan, että sanalla ”hakkapeliitta” on historiallinen merkityssisältö sen ollessa nimitys suomalaisista ratsumiehistä 30-vuotisen sodan aikana.

Markkinaoikeus toteaa, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tavaramerkin rekisteröintiedellytyksiä koskevan ratkaisun on perustuttava kussakin yksittäistapauksessa merkityksellisten seikkojen arviointiin kokonaisuutena. Näin ollen Patentti- ja rekisterihallituksen aikaisemmalla rekisteröintikäytännöllä, edes identtisen merkin rekisteröinnin osalta, ei ole ratkaisevaa merkitystä. Kun lisäksi otetaan huomioon, että vastaajan mainitsema merkki oli rekisteröitynä eri yritykselle ja että kyseisen merkin käytöstä ei ole esitetty selvitystä, aiemman rekisteröinnin ei voida katsoa muodostavan vastaajalle perusteltua syytä merkin HAKKAPELIITTA käyttämiselle.

Sanan ”hakkapeliitta” historiallisen merkityssisällön osalta markkinaoikeus on edellä katsonut, ettei kyseinen merkitys estä kohdeyleisöä yhdistämästä sanaa valittajan laajalti tunnettuun tavaramerkkiin. Yksinomaan siitä, että haetulla tavaramerkillä on tietty merkitys, ei myöskään voida katsoa seuravan, että vastaajalla olisi merkin käyttämiselle perusteltu syy.

Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että vastaaja ei ole osoittanut, että sillä olisi oikeuskäytännössä tarkoitettu perusteltu syy tavaramerkkinsä numero 279658 HAKKAPELIITTA käyttämiselle.

2.5 Johtopäätös

Markkinaoikeus on edellä katsonut, että vertailtavana olevien identtisten HAKKAPELIITTA-tavaramerkkien välillä on niiden kattamien tavaroiden erilaisuudesta huolimatta ainakin osittain sama kohdeyleisö ja sellainen yhteys, jota laajalti tunnetun tavaramerkin suoja edellyttää. Vastaajan tavaramerkin käyttäminen on merkinnyt valittajan laajalti tunnetun tavaramerkin erottamiskyvyn ja maineen epäoikeudenmukaista hyväksikäyttöä ja lisäksi on olemassa vaara haitan aiheutumisesta valittajan laajalti tunnetun tavaramerkin erottamiskyvylle. Vielä markkinaoikeus on katsonut, että vastaaja ei ole osoittanut tavaramerkkinsä käytölle hyväksyttävää syytä.

Näin ollen valituksenalainen päätös on kumottava.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen 4.10.2021 tekemän päätöksen ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle tavaramerkin numero 279658 HAKKAPELIITTA rekisteröinnin kumoamista varten.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Mirva Näsi ja Tobias von Schantz.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Liitteet

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 4.10.2021.pdf