Market Court voids public procurement decision rejecting bidder for alleged failure to meet experience criteria.

Asian tausta

Väylävirasto (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut itsensä sekä 40 kunnan ja muun yhteisön puolesta 16.11.2022 julkaistulla erityisalojen EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta radanpidon taitorakennesuunnittelu- ja asiantuntijapalveluiden hankinnasta 36 kuukauden ajalle ja 24 kuukauden optiokaudelle.

Väyläviraston toimialajohtaja on 16.12.2022 tekemällään päätöksellä sulkenut Proxion Plan Oy:n tarjouskilpailusta ja samana päivänä tekemällään hankintapäätöksellä valinnut puitejärjestelyyn AFRY Finland Oy:n, AInsinöörit Civil Oy:n, Destia Oy:n, Finnmap Infra Oy:n, Ramboll Finland Oy:n, Sitowise Oy:n, Sweco Finland Oy:n ja WSP Finland Oy:n.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 10.000.000 euroa.

Hankintayksikkö on ilmoituksensa mukaan järjestänyt hankinnan väliaikaisesti solmimalla väliaikaiset sopimukset puitejärjestelyyn valittujen toimittajien kanssa.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Proxion Plan Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaiset päätökset ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.742 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä 6.350 euroa viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta. Valittaja on täyttänyt hankinta-asiakirjoissa asetetut avainhenkilöiden kokemusta koskevat vähimmäisvaatimukset. Hankintayksikkö on tulkinnut valittajan avainhenkilöiden tehtävien kestoa referenssihankkeissa virheellisesti.

Hankintayksikkö ei ole aiemmissa hankinnoissaan arvioinut avainhenkilön tehtävän kestoa tuntikirjanpidon perusteella. Hankintayksikkö on vakiintuneesti määritellyt avainhenkilön tehtävässä toimimisen keston sen mukaan, miten kauan toimeksianto on kestänyt. Valittajan tietojen mukaan muiden tarjoajien avainhenkilöiden kokemuksen kestoa ei ole tarkasteltu tuntikirjanpidon perusteella. Mikäli hankintayksikön tarkoituksena on ollut arvioida avainhenkilön tehtävässä toimimisen kestoa tuntikirjanpidon perusteella, olisi tästä tullut olla nimenomainen maininta tarjouspyynnössä, jotta sen toiminta olisi ollut hankintasäännösten mukaista.

Valittaja on ennen hankintapäätöksen tekemistä toimittanut hankintayksikölle sen pyynnöstä täsmennyksen, jossa valittaja on osoittanut, että nimettyjen avainhenkilöiden tehtävien kesto on vastannut asetettuja vähimmäisvaatimuksia. Tästä huolimatta valittaja on suljettu tarjouskilpailusta.

Vastine

Vaatimukset

Väylävirasto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.357,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta avainhenkilöiden vaadittua lyhyemmän kokemuksen perusteella. Valittajan tarjouksessaan ilmoittamat avainhenkilöt eivät ole täyttäneet hankinta-asiakirjoissa tehtävän vähimmäiskestolle asetettuja vaatimuksia, joten valittaja on tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Valittajan nimeämälle vastuulliselle suunnittelijalle tai konsultille on kirjattu referenssihankkeessa tunteja alle kuuden kuukauden ajalta. Valittajan hankintayksikölle hankintamenettelyn aikana toimittamassa lisäselvityksessä ei ole osoitettu kuuden kuukauden vaatimuksen täyttyvän.

Valittajan nimeämälle suunnittelijalle tai konsultille on kirjattu referenssihankkeessa tunteja noin kolmen viikon ajalta. Myöskään valittajan toimittamassa lisäselvityksessä ei ole osoitettu kuuden kuukauden vaatimuksen täyttyvän. Lisäksi vastaanottotarkastuspöytäkirjan ja myös referenssihankkeeseen sovellettujen konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen KSE 2013 perusteella hanke, jolle suunnittelijaksi tai konsultiksi nimetty avainhenkilö on työskennellyt, on kestänyt alle kuusi kuukautta. Avainhenkilön tehtävä kyseisessä referenssihankkeessa ei ole voinut kestää pidempään kuin yrityksen toimeksianto. Sillä, milloin vastaanottotarkastuspöytäkirja tai toimeksiantoa koskeva hallinnollinen hyväksymiskirje on päivätty, ei ole merkitystä avainhenkilön tehtävän päättymisen kannalta.

Avainhenkilön tehtävän ja yrityksen toimeksiannon kesto voivat olla ja usein myös ovat eri asioita. Usein henkilöiden tehtävät eivät ala samana päivänä, kun niitä koskeva yritystason tilaus on tehty. Henkilöiden tehtävät eivät myöskään aina pääty samalla hetkellä, kun koko toimeksianto on valmistunut. Tämän vuoksi nyt kyseessä olevassa hankinnassa on asetettu vaatimus juuri avainhenkilöiden tehtävien kestolle.

Kuultavien lausunnot

Ramboll Oy

on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Yhtiö on esittänyt, ettei hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta.

Vain murto-osan referenssitehtävän kestosta kattaneella tehtävän tosiasiallisella suorittamisella ei voida osoittaa vaadittua avainhenkilön kokemusta ja kykyä. Lisäksi tarjouspyynnöissä asetetut referenssivaatimukset vaihtelevat hankinnoittain, eikä niiden suhteen vallitse mitään tilaajan kaikkiin hankintoihinsa soveltamaa yhdenmukaista linjaa. Hankintayksikkö on tarkastellut avainhenkilöiden kokemusten pituutta tuntilaskutuksen perusteella nyt kyseessä olevan puitejärjestelyn muissakin osa-alueissa, ja muitakin tarjoajia on suljettu tarjouskilpailusta kokemuksen liian lyhyen keston perusteella. Tuntilaskutuksen tarkastelu ei ole ollut poikkeuksellinen tapa varmistua nimetyn henkilön tehtävän kestosta referenssihankkeessa.

Valittajan nimeämän suunnittelijan tai konsultin referenssitoimeksiannossa vastaanottotarkastuspöytäkirjaan on kirjattu, että toimeksianto on valmistunut 28.2.2019, eikä tarjouspyynnössä tai muutoinkaan ole edellytetty avainhenkilöiden referensseiltä mitään määrämuotoista ilmoitusta toimeksiannon valmistumisesta. Ei siten ole perusteltua väittää, että referenssitoimeksianto olisi jatkunut edellä mainitun ajankohdan jälkeen.

Avainhenkilöiden referenssihankkeiden kestoa koskevalla vaatimuksella pyritään varmistamaan, että referenssihankkeet ovat tarpeeksi laajoja suhteessa tehtävään hankintaan. Hankkeen kesto vaikuttaa myös sen laajuuteen, eikä hankkeen laajuus muutu sillä, että sen kestoa keinotekoisesti pidennetään vetoamalla tietynlaiseen tilaajan hyväksymiseen. Referenssitoimeksiannon tehtävä ei myöskään ole voinut jatkua vielä 14,5 kuukautta sen jälkeen, kun itse toimeksianto on suoritettu ja toimeksiannolla syntyneet suunnitelmat on toimitettu tilaajalle.

Sitowise Oy

on esittänyt, ettei hankintamenettely ole ollut hankintasäännösten vastainen. Valittaja ei ole voinut täyttää avainhenkilöiden kokemuksen kuuden kuukauden vähimmäiskestoa koskevaa vaatimusta vajaan neljän viikon aikana tapahtuneilla tuntikirjauksilla. Lisäksi jokainen hankinta on yksilöllinen ja sitä tulkitaan ainoastaan kyseistä hankintaa koskevien asiakirjojen perusteella.

AFRY Finland Oy, A-Insinöörit Civil Oy, Destia Oy, Finnmap Infra Oy, Sweco Finland Oy ja WSP Finland Oy

eivät ole niille varatuista tilaisuuksista huolimatta antaneet lausuntoja.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, ettei tarjouspyynnön sanamuoto tue sitä, että avainhenkilön tehtävän kestoa tulisi arvioida tuntikirjanpitoon perustuen. Tarjouspyynnön sanamuodon mukaan merkitsevää on yksinomaan vastuullisen suunnittelijan tai konsultin roolissa toimiminen, mikä tarkoittaa yleisessä kielenkäytössä sitä, että henkilö on ollut nimettynä kyseiseen tehtävään. Vastuuhenkilön rooli alkaa lähtökohtaisesti hankkeen tilauspäivästä ja jatkuu hankkeen hyväksymiseen saakka. Lisäksi vastuuhenkilö työskentelee hankkeen parissa oman organisaationsa sisällä siten, ettei tällainen sisäinen työskentely näy laskutettavina työtunteina.

On sattumanvaraista, missä vaiheessa henkilön ensimmäinen ja viimeinen tehty työtunti kirjautuu hankkeeseen. Niiden välissä voi olla pitkiäkin väliaikoja, jolloin työtunteja ei lainkaan kerry. Tällainen arviointiperuste olisi myös suhteellisuusperiaatteen vastainen, koska sillä ei voida luotettavasti mitata avainhenkilölle kertynyttä tosiasiallista kokemusta.

Hankinta-asiakirjoissa asetetut vähimmäisvaatimukset ovat olleet tulkinnanvaraiset, mikä on antanut hankintayksikölle liikaa harkintavaltaa arvioida niiden täyttymistä. Hankintayksikön käyttämä avainhenkilöiden kokemuksen arviointitapa on ollut yllättävä, eivätkä tarjoajat ole voineet etukäteen tietää, minkä seikkojen perusteella arviointi lopulta tehdään.

Hankintayksikön virheellinen menettely on vaikuttanut hankintapäätöksen lopputulokseen siten, että valittaja on perusteettomasti jäänyt valitsematta puitejärjestelyyn.

Valittajan markkinaoikeudelle toimittamaan oikeudenkäyntikuluerittelyyn sisältyy myös toimenpiteitä aiemmin tehtyyn hankintaoikaisuvaatimukseen liittyen, joita valittaja ei vaadi korvattaviksi markkinaoikeudessa oikeudenkäyntikuluina. Hankintaoikaisuvaatimukseen liittyvien toimenpiteiden osuudeksi on arvioitu noin 20 prosenttia kuluerittelyn kokonaismäärästä.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan korvattaviksi vaatimat oikeudenkäyntikulut sisältävät työtä, joka ei liity nyt kyseessä olevaan hankintaan, sekä hankintayksikölle esitettyjen tietopyyntöjen tekemistä, joista aiheutuu myös hankintayksikölle kustannuksia. Edellä mainittua työtä ei voida korvata oikeudenkäyntikuluina asiassa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Asiassa on valittajan esittämän johdosta ensin arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on arvioinut valittajan soveltuvuutta ja sulkenut valittajan tarjouskilpailusta valituksenalaisissa päätöksissä esittämillään perusteilla.

Asiassa sovellettavan vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Erityisalojen hankintalain 83 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on valittava ehdokkaat ja tarjoajat etukäteen ilmoitettujen puolueettomien perusteiden mukaisesti. Hankintayksikön on suljettava pois sellaiset tarjoajat tai ehdokkaat, jotka eivät täytä näitä ehtoja. Ehdokkaan ja tarjoajan valintaperusteiden on oltava toimittajien saatavilla.

Erityisalojen hankintalain 83 §:n 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi soveltaa ehdokkaan ja tarjoajan soveltuvuuden arviointiin ja valintaan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 81 §:ssä säädettyjä harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita, 85 §:ssä säädettyjä taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen liittyviä vaatimuksia sekä 86 §:ssä säädettyjä teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevia vaatimuksia.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin.

Tarjouspyyntöasiakirjat, valittajan tarjous ja sen arviointi

Tarjouspyynnön kohdasta ”Hankinnan kohteen kriteerit” käy ilmi, että tarjoajien on tullut ladata hankintayksikön sähköiseen kilpailutusjärjestelmään tarjouspyynnön liitteenä 3 ollut lomake.

Tarjouspyynnön liitteenä 3 olleen lomakkeen ”Avainhenkilöiden kokemus, vähimmäisvaatimukset” kohdassa ”Ohjeita tarjoajille” on muun ohella todettu, että tarjoajan tulee antaa kaikki kyseisessä tarjouslomakkeessa vaaditut tiedot ja että esitettävien avainhenkilöiden tulee täyttää lomakkeella esitetyt vähimmäisvaatimukset. Myös avainhenkilöiden referenssikohteen on tullut kohdan mukaan täyttää siltä edellytetyt vähimmäisvaatimukset. Kohdassa on edelleen todettu, että mikäli referenssikohde ei täytä vähimmäisvaatimuksia tai tilaaja havaitsee, että tarjouslomakkeessa annettu tieto on virheellistä, kyseistä referenssikohdetta ei hyväksytä.

Valittaja on tarjouksensa liitteenä olleessa avainhenkilöiden kokemusta koskevassa lomakkeessa ilmoittanut tilaajana olleen Väyläviraston ja vastuullista suunnittelijaa/vastuullista konsulttia koskevan referenssitoimeksiannon valmistuneen 17.11.2022 ja suunnittelijaa/konsulttia koskevan referenssitoimeksiannon valmistuneen 2.3.2020. Lomakkeella on ilmoitettu molempien ilmoitettujen avainhenkilöiden tehtävien kestoksi kuusi kuukautta.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on tarjousten saapumisen jälkeen selvittänyt sen hallussa olleen laskutusaineiston perusteella valittajan nimeämien avainhenkilöiden referenssihankkeissa laskuttamat tunnit. Laskutusaineiston perusteella valittajan vastuulliseksi suunnittelijaksi/konsultiksi nimeämä henkilö on ilmoittanut laskutustunteja referenssihankkeessaan ajanjaksolla 27.6.2022 — 14.11.2022. Laskutusaineiston perusteella valittajan suunnittelijaksi/konsultiksi nimeämä henkilö on ilmoittanut laskutustunteja referenssihankkeessaan ajanjaksolla 7.1.2019 — 31.1.2019.

Hankintayksikkö on toimittanut valittajalle 15.12.2022 päivätyn tarjouksen täsmennyspyynnön, jonka kohdassa ”Täsmennettävä tieto” on pyydetty valittajaa toimittamaan selvitys siitä, mitä suunnittelu- ja asiantuntijatehtäviä kaksi valittajan nimeämää referenssitoimeksiantoa (vastuullinen suunnittelija/konsultti sekä suunnittelija/konsultti) on sisältänyt ja mikä on ollut näiden tehtävien kesto. Selvitys tehtävien kestosta on tullut toimittaa kohdan mukaan esimerkiksi laskulla esitettyjen tuntikirjausten kautta, kokouspöytäkirjojen merkintöjen avulla tai muulla tavalla, joka osoittaa yksiselitteisesti esitettyjen avainhenkilöiden toimineen tehtävässään yli kuusi kuukautta.

Valittaja on toimittanut hankintayksikölle 16.12.2022 päivätyn täsmennyksen, jossa on muun ohella todettu, että nimetyn vastuullisen suunnittelijan/konsultin yli kuuden kuukauden asiantuntijatyö käy ilmi siitä, että tilauspäivämäärä on ollut 21.2.2022 ja hyväksymispäätöksen päivämäärä 28.11.2022. Täsmennyksessä on lisäksi todettu, että nimetyn suunnittelijan/konsultin yli kuuden kuukauden asiantuntijatyön kesto käy ilmi siitä, että tilauspäivämäärä on ollut 3.9.2018 ja hyväksymispäätöksen päivämäärä 16.4.2020.

Hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta 16.12.2022 tekemällään päätöksellä. Päätöksen perusteluissa on muun ohella todettu, että vastuulliseksi suunnittelijaksi/konsultiksi ja suunnittelijaksi/konsultiksi valittajan esittämät avainhenkilöt eivät ole toimineet vaaditussa roolissa vähimmäisvaatimuksena olevaa kuutta kuukautta ilmoitetuissa referenssihankkeissa.

Hankintayksikön 16.12.2022 tekemässä hankintapäätöksessä on muun ohella todettu, että yksi tarjoaja on suljettu tarjouskilpailusta erillisellä päätöksellä. Muut tarjouksen tehneet tarjoajat on päätöksellä valittu puitejärjestelyyn.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt hankintayksikön menetelleen hankintasäännösten vastaisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta. Valittajan mukaan hankintayksikkö on tulkinnut valittajan avainhenkilöiden tehtävien kestoa referenssihankkeissa virheellisesti. Valittajan mukaan tarjouspyynnössä olisi tullut olla nimenomainen maininta siitä, että avainhenkilöiden tehtävän kestoa referenssihankkeissa on ollut tarkoitus arvioida tuntikirjanpidon perusteella, jotta tällaista toimintaa voisi pitää hankintasäännösten mukaisena.

Hankintayksikkö on esittänyt, ettei se ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on arvioinut avainhenkilöiden kokemusta ja sulkenut valittajan tarjouskilpailusta tältä osin puuttuneen kokemuksen perusteella.

Markkinaoikeus toteaa, että unionin tuomioistuin on lausunut 5.4.2017 antamassaan tuomiossa Borta (C — 298/15, EU:C:2017:266), että avoimuusvelvollisuudella pyritään erityisesti takaamaan, ettei hankintayksikkö harjoita suosintaa tai käytä mielivaltaa (tuomion 68 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Syrjintäkiellon ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteet sekä avoimuusvelvollisuus edellyttävät muun ohella, että hankintamenettelyn ehdot ja yksityiskohtaiset säännöt muotoillaan selvästi, täsmällisesti ja yksiselitteisesti hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa siten, että yhtäältä mahdollistetaan kaikille kohtuullisen valistuneille ja tavanomaisen huolellisille tarjoajille niiden täsmällisen ulottuvuuden ymmärtäminen ja niiden tulkitseminen samalla tavalla ja että toisaalta mahdollistetaan hankintayksikölle sen tosiasiallinen tarkistaminen, vastaavatko tarjoajien tarjoukset mainittua hankintaa säänteleviä arviointiperusteita (tuomion 69 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Unionin tuomioistuin on edellä mainitussa tuomiossaan Borta lisäksi lausunut oikeuskäytännöstään, että hankintayksikkö ei lähtökohtaisesti voi muuttaa hankintamenettelyn kuluessa niiden hankintasopimuksen olennaisten ehtojen ulottuvuutta, joihin hankinnasta kiinnostuneet taloudelliset toimijat ovat legitiimisti turvautuneet tehdessään päätöksensä valmistautua tarjouksen esittämiseen tai sitä vastoin luopua osallistumasta kyseistä hankintaa koskevan sopimuksen tekomenettelyyn (tuomion 70 kohta).

Markkinaoikeus toteaa edellä mainitussa unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä todetun perusteella erityisalojen hankintalain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen tasapuolisuuden, syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteiden tarkoittavan muun ohella yhtäältä sitä, että hankintamenettelyn ehdot ja säännöt muotoillaan hankinta-asiakirjoissa selvästi, täsmällisesti ja yksityiskohtaisesti, ja toisaalta sitä, että tarjoajia ja tarjouksia ei kohdella tarjousten saapumisen jälkeen ennakoimattomasti tavalla, joka ei ole käynyt ilmi hankinta-asiakirjoista tai joka ei johdu hankintasäännöksistä.

Edellä selostetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankintalain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen tasapuolisuuden, syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteiden vastaisesti, kun se on ottanut huomioon aiempien tilausten laskutusaineiston ja arvioinut tarjoajien avainhenkilöiden kokemuksia aineistosta ilmenevien tuntien mukaan ilman, että tästä on mainittu hankinta-asiakirjoissa, ja sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta mainittujen tietojen perusteella.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Erityisalojen hankintalain 128 §:n mukaan muutoksenhakuun kyseisessä laissa tarkoitetuista ratkaisuista sekä lainvastaisen menettelyn johdosta määrättäviin seuraamuksiin sovelletaan, mitä hankintalain 16 luvussa (145 — 169 §) säädetään.

Hankintapäätöstä ei hankintayksikön ilmoituksen perusteella ole katsottava pannun täytäntöön. Kun otetaan lisäksi huomioon edellä hankintamenettelyn virheellisyydestä todettu, valituksenalaiset päätös valittajan sulkemisesta tarjouskilpailusta ja hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja niiden täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa mainitussa laissa tarkoitetun kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata siten, että hankintayksikkö käsittelee ja vertailee tarjoukset uudelleen sekä tekee uuden perustellun hankintapäätöksen.

Mikäli Väylävirasto aikoo edelleen toteuttaa radanpidon taitorakennesuunnittelu- ja asiantuntijapalveluiden hankinnan kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella, sen on käsiteltävä ja vertailtava tarjoukset uudelleen ja tehtävä uusi perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Erityisalojen hankintalain 128 §:n nojalla sovellettavan hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 97 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat oikeudenkäyntikirjelmän laatimisesta, asian ratkaisemiseksi tarvittavan selvityksen hankkimisesta ja muusta oikeudenkäynnin valmistelusta aiheutuneet kulut. Momentin 4 kohdan mukaan korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat asiamiehelle tai avustajalle maksettava palkkio ja korvaus. Momentin 4 kohdan esitöiden (HE 29/2018 vp s. 172) mukaan palkkiolla tarkoitetaan palkkiota niistä toimenpiteistä, jotka ovat olleet tarpeellisia kyseisen asian hoitamisessa tuomioistuimessa.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut jäljempänä esitetyn mukaisesti.

Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Väyläviraston toimialajohtajan 16.12.2022 tekemän päätöksen valittajan poissulkemisesta tarjouskilpailusta ja samana päivänä tekemän hankintapäätöksen. Markkinaoikeus kieltää Väylävirastoa tekemästä hankintasopimusta mainittujen päätösten perusteella tai panemasta niitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 700.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Väyläviraston korvaamaan Proxion Plan Oy:n oikeudenkäyntikulut 12.092 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Väyläviraston vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 128 §:n sekä julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 128 §:n sekä julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Markus Ukkola ja Mika Kuuppo.

Huomaa

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 26.10.2023 taltionumero 3083/2023.