Market Court dismisses bid protest but orders winning bidder to pay losing bidder's legal costs.

Asian tausta

Turun Satama Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 14.9.2022 julkaistulla erityisalojen EU-hankintailmoituksella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta Turun sataman ICT-arkkitehtuurin uudistamisen, kehittämisen ja ylläpidon palveluhankinnasta neljän vuoden sopimuskaudelle ja neljän vuoden optiokaudelle.

Turun Satama Oy:n toimitusjohtaja on 20.1.2023 tekemällään hankintapäätöksellä sulkenut Netox Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena ja valinnut Cinia Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 1.500.000 — 2.000.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Netox Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.225 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittaja on tarjouksessaan merkinnyt käyttöönottoprojektin tuntihinnaksi nolla. Valittaja on hinnoitellut tarjouksensa tarjouspyynnön mukaisesti. Tarjouspyyntö on antanut mahdollisuuden merkitä palvelun hinnan nollaksi, kunhan kyseisen palvelun kustannukset ovat löytyneet tarjouksen hintaliitteen joltain muulta riviltä. Valittajan tarjouksessa käyttöönottoprojektin kustannukset ovat sisältyneet muilla hintaliitteen riveillä esitettyihin palveluihin. Tarjouspyynnössä ja tarjouspyynnön liitteessä 3 ”Hintalomake ja vähimmäishintataso”, ei ole mitään mainintaa siitä, ettei mahdollisuus yksittäisen hinnan sisällyttämiseen muille riveille ole koskenut käyttöönottoprojektia.

Tarjouspyynnön liitteenä 3 on ollut hinnoittelutaulukko. Taulukossa on ollut ohjeet hintalomakkeen täyttämistä varten. Ohjeiden mukaan ”Yksittäiseen kohtaan voi merkitä myös nollan (0), jos kyseisen palvelun kustannukset löytyvät joltain muulta riviltä. Mikäli jokin kohta on jätetty täyttämättä, tulkitsemme palvelun kustannusten sisältyvän muille riveille.” Lisäksi ohjeissa on todettu, että ”Hintojen on oltava linjassa alalla tavanomaisesti noudatettavien hintojen kanssa. Tarkoitushakuinen hinnoittelu (”hinnoilla kikkailu”) on kielletty ja se saattaa johtaa tarjouksen sulkemiseen tarjouskilpailussa.”

Tarjouspyynnön kohdassa 4 on lueteltu eri palvelukokonaisuudet, mutta tarjouspyynnön liitteen 3 sarakkeessa A4 on viitattu vain siihen, että yksittäisen rivin voi merkitä nollaksi, kunhan kyseisen palvelun kustannukset sisältyvät muille riveille. Liitteessä 3 ei ole mainittu palvelukokonaisuutta vaan palvelu. Näin ollen liitteessä 3 ei ole millään tavalla yksiselitteisesti tuotu ilmi sitä, että yksittäisen rivin kustannukset olisi sisällytettävä kyseisen palvelukokonaisuuden yhteyteen jollekin toiselle hinnoitteluriville. Lisäksi liitteessä 3 on rivillä 1 lueteltu yhtenä kohtana ”Palvelu”. Näin ollen, kun liitteessä 3 olevassa ohjeistuksessa on viitattu ”palveluun”, on valittaja ymmärtänyt ohjeistuksen siten, että sillä tarkoitetaan sarakkeen A1 mukaisesti kaikkia liitteessä 3 luetteloituja palveluita.

Valittaja ei ole valituksenalaisessa päätöksessä todetulla tavalla jättänyt täyttämättä käyttöönottoprojektin tuntihintaa, vaan se on merkinnyt hinnan nollaksi. Siten hankintayksikkö on perustellut poissulkemispäätöstään sellaisilla seikoilla, joiden peruste ei ole ilmennyt alkuperäisestä tarjouspyynnöstä. Hankintayksikkö on kohdellut valittajaa syrjivästi.

Tarjouspyynnön liitteessä 3 oleva tarkemmin määrittelemätön maininta siitä, että ”hinnoilla kikkailu” saattaa johtaa tarjouskilpailusta poissulkemiseen, on ollut yksilöimätön ja antanut hankintayksikölle erityisalojen hankintasäännösten vastaisesti rajoittamattoman harkintavallan tarjousten vertailussa.

Vastine

Vaatimukset

Turun Satama Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.806 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyynnön liitteenä 3 olevalla hintalomakkeella on tarjouspyynnön kohdan 4 mukaisesti pyydetty ilmoittamaan hinnat yhdeksälle eri ICT-palvelukokonaisuudelle. Yksi näistä kokonaisuuksista on ollut käyttöönottoprojekti, jonka hinta on tullut täyttää yhdelle hintalomakkeen riville. Tarjouspyyntöasiakirjoista on yksiselitteisesti ilmennyt, että käyttöönottoprojektin hinnoittelussa sovelletaan niin sanottua tavoitehintamallia ja tavoitehinnan muodostamiseksi hintalomakkeelle on tullut antaa tarvittavat tiedot. Hintalomakkeen käyttöönottoprojektia koskevassa kohdassa on tarjoajia nimenomaisesti vielä erikseen muistutettu siitä, että käyttöönottoprojektin hinnoittelussa sovelletaan tavoitehintamallia, ja malli on kuvattu tarkemmin tarjouspyynnön liitteenä olevassa sopimusluonnoksessa.

Tarjouspyynnön liitteenä 4.1 olevan sopimusluonnoksen kohdassa 14.2 on käyttöönottoprojektin hinnoittelu ja laskutus määritelty siten, että laskutus perustuu tuntilaskutukseen ja käyttöönottoprojektille on asetettu tarjousten perusteella tavoitehinta, jonka mukaisen laskutuksen alittuessa tilaaja maksaa palveluntuottajalle bonuksena 50 prosenttia erotuksesta. Jos sen sijaan tavoitehinta ylittyy, laskutukseen sovelletaan leikkuria siten, että tilaaja maksaa tavoitehinnan ylittävästä työstä 75 prosenttia tuntihinnoista kattohintaan saakka. Mainitun kohdan mukaan kattohinta on tavoitehinta lisättynä 20 prosentilla, ja kattohinnan ylittymisen jälkeen kustannuksia ei makseta ilman erillistä sopimusta tilaajan kanssa.

Valittaja on tarjouksessaan jättänyt kokonaan tyhjäksi käyttöönottoprojektin tuntihintaa koskevan kohdan. Valittaja on tältä osin viitannut hintalomakkeen ohjeistukseen, jossa on todettu muun ohella, että ”Yksittäiseen kohtaan voi merkitä myös nollan (0), jos kyseisen palvelun kustannukset löytyvät joltain muulta riviltä. Mikäli jokin kohta on jätetty täyttämättä, tulkitsemme palvelun kustannuksen sisältyvän muille riveille.”

Kyseisellä hintalomakkeen ohjeistuksen kohdalla on kuitenkin viitattu eri palvelukokonaisuuksien sisällä tuotettavien yksittäisten palveluiden hintariveihin. Hankintayksikölle on neuvottelumenettelyn aikana käynyt selväksi, että tarjoajat käyttävät toisistaan poikkeavia hinnoittelumalleja, jolloin palveluihin saattaa sisältyä esimerkiksi erilaisia perusmaksuja, tai nämä kustannukset sisältyvät muihin hintoihin. Jotta kaikilla tarjoajilla olisi yhtäläinen mahdollisuus tarjota palvelua riippumatta siitä, mille yksittäistä palvelua koskevalle riville tietyn suoritteen hinta sisältyy, hankintayksikkö on päätynyt laatimaan hintalomakkeen siten, että yksittäisen palvelun hintarivin voi tarvittaessa jättää tyhjäksi, mikäli hinta sisältyy jo jollekin toiselle riville. Tällä tavoin hankintayksikkö on pyrkinyt varmistumaan siitä, että tarjoukset ovat yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia.

Niin ikään hintalomakkeen ohjeistuksen edellä mainitusta sanamuodosta on käynyt ilmi, että kohdassa on viitattu ainoastaan yksittäiseen palveluun, ei useasta eri kustannuserästä muodostuvaan palvelukokonaisuuteen kuten käyttöönottoprojektiin. Hintalomakkeen solussa A150 on vielä nimenomaisesti todettu, mistä kustannuseristä käyttöönottoprojektin hinta muodostuu. Valittajan viittaama hintalomakkeen solun A1 sanamuoto ”Palvelu” ei ole tässä arvioinnissa merkityksellinen, sillä kyseessä on hankinnan kohteena oleviin ICT-palveluihin viittaava ylätason otsikko. Tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella on ollut selvää, että käyttöönottoprojekti muodostuu useammasta eri palvelusta ja kustannuserästä.

Käsitteet käyttöönottoprojekti, irtaantumisprojekti, jatkuvat palvelut ja tuki- ja ylläpitopalvelut ovat ICT-alalla hyvin vakiintuneita ja alalla ammattimaisesti toimivat tarjoajat tunnistavat näiden käsitteiden keskinäisen eron. Myös tarjouspyyntöasiakirjoissa tämä ero on tehty tarjoajille selväksi erottamalla käyttöönottoprojekti selvästi omaksi kokonaisuudekseen muista tuotettavista palveluista tarjouspyynnön liitteenä olevan sopimusluonnoksen kohdassa 4 ”Määritelmät”, kohdassa 6.1 ”Käyttöönottoprojekti” ja kohdassa 6.2 ”Tuki- ja ylläpitopalvelu”.

Sopimusluonnoksen kohdassa 14.1 ”Hintalomake” käyttöönottoprojekti on eritelty niin ikään omaksi kokonaisuudekseen toteamalla, että ”Palveluympäristön käyttöönottoprojektin, tuki- ja ylläpitopalvelun, ICT-laitehankintojen ja muiden palveluiden hinnat ovat liitteen ”Hintalomake” mukaiset.” Vastaavasti sopimusluonnoksen kohdassa 14.3 ”Tuki- ja ylläpitopalvelut” on erikseen määritelty palveluiden laskutus ja todettu palveluiden laskutuksen alkavan vasta käyttöönottoprojektin jälkeen, kun palveluympäristö on otettu hyväksytysti käyttöön.

Myös tarjouspyynnön liitteenä 1 olevassa hankinnan kohteen kuvauksessa käyttöönottoprojekti on jaoteltu palveluista erikseen kohdissa 4 ”Palvelukokonaisuudet” ja 5 ”Projekti, projektipäällikkö ja ohjausryhmä”. Käyttöönottoprojektia koskevassa kohdassa 5 on vielä todettu käyttöönottoprojektin eroavan tuotettavista palveluista, koska palveluiden tuottaminen alkaa vasta käyttöönottoprojektin jälkeen.

Tarjouspyynnön liitteessä 2 ”Tarjouslomake” on vielä erikseen muistutettu tarjoajia sopimusehtoja ja tarjouspyynnön vaatimuksia vastaavan tarjouksen laatimisesta.

Ottaen huomioon, mitä hintalomakkeella ja muissa tarjouspyyntöasiakirjoissa on nimenomaisesti todettu yksittäisen palvelun nollahinnoittelun mahdollisuudesta sekä käyttöönottoprojektin tavoitehintamallista, hinnoittelusta ja tuntilaskutuksesta, tarjouspyyntöä ei ole voinut tulkita siten, että myös käyttöönottoprojektia koskevan tavoitehinnan olisi voinut jättää ilmoittamatta niin, että tarjoaja sisällyttää käyttöönottoprojektin kustannuksen sopimusehtojen vastaisesti tuki- ja ylläpitopalveluihin.

Alalla ammattimaisesti toimiva tarjoaja ei ole voinut tarjousta laatiessaan irrottaa hintalomakkeen yksittäistä kohtaa asiayhteydestään ja jättää huomioimatta muut hintalomakkeen ja tarjouspyynnön maininnat käyttöönottoprojektin hinnoittelusta. Tarjoajan voidaan kohtuudella olettaa ymmärtävän hankinta-asiakirjoista ilmenevät tiedot alansa ammattilaisena sekä huomioivan tarjousta laatiessaan kaikki tarjouspyynnöstä ilmenevät tiedot. Tarjouspyyntö on laadittu siten, että se on mahdollistanut vertailukelpoisten tarjousten antamisen. Tarjouspyyntö on ollut käyttöönottoprojektin hinnoittelun osalta yksiselitteinen, ja menettelyyn osallistuneet muut tarjoajat kuin valittaja ovat antaneet käyttöönottoprojektille tavoitehinnan pyydetyllä tavalla. Tarjoajat ovat siten saaneet tarjouspyynnöstä tietoonsa ne seikat, joilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, sillä tarjouksessa ei ole annettu käyttöönottoprojektin tavoitehintaa, vaan käyttöönottoprojektin kustannus on sopimusehtojen vastaisesti sisällytetty muiden palveluiden kustannuksiin. Tarjouspyynnöstä poikkeavan hinnoittelumallin esittäminen on merkinnyt tosiasiassa myös kiellettyä varaumaa hankintayksikön laatimiin sopimusehtoihin, sillä tarjouksessa ei ole sitouduttu noudattamaan käyttöönottoprojektin tavoitehintamallia. Pelkästään se seikka, että valittaja on tarjouslomakkeellaan ilmoittanut ”Kyllä”-vastauksella sitoutuvansa sopimusehtoihin ja hankinnan toteuttamiseen tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti ei anna aihetta arvioida asiaa toisin, sillä tarjoaja ei voi poistaa tarjouksessaan esittämää kiellettyä varaumaa pelkällä yleisluontoisella vakuutuksella.

Hintalomakkeella on nimenomaisesti ohjeistettu, että kaikkien hintojen on oltava linjassa alalla tavanomaisesti noudatettavien hintojen kanssa, ja tämän jälkeen on vielä tarkennettu, että tästä poikkeava tarkoitushakuinen hinnoittelu on nimenomaisesti kielletty. Hintalomakkeen ohjeistuksen sanamuoto ”saattaa johtaa tarjouksen sulkemiseen tarjouskilpailusta” on pohjautunut suoraan hankintalainsäädäntöön, eikä se ole antanut hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta arvioida, suljetaanko tarjous yksittäistapauksessa tarjouskilpailun ulkopuolelle vai ei.

Käyttöönottoprojektin tavoitehinta on muodostanut merkittävän osan tarjousten hintavertailusta. Käyttöönottoprojektin hinnan sisällyttäminen muihin palveluihin on johtanut siihen, että valittajan painotettu vertailuhinta on muodostunut hyvin alhaiseksi. Valittajan käyttöönottoprojektin hinnoittelussa on tosiasiassa ollut kyse nimenomaan tarkoitushakuisesta hinnoilla kikkailusta.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjouspyynnön hintavertailun muodostamisessa sekä sopimuskauden aikaisen hinnoittelumallin, kuten tavoitehinnan soveltamisessa. Hankintayksikkö on päätynyt soveltamaan tarjouspyyntöasiakirjoissa kuvattua tavoitehintamallia, jotta se voisi varmistua käyttöönottoprojektin läpinäkyvästä laskutuksesta sekä siitä, että käyttöönottoprojektin hinnoittelu on reilu ja motivoiva myös tarjoajia kohtaan.

Käyttöönottoprojektin hintojen sisällyttäminen jatkuvien palveluiden kustannuksiin saattaisi toteutuessaan muodostaa hankintayksikölle riskin siitä, että käyttöönottoprojektin kustannukset nousisivat vielä käyttöönottovaiheen päättymisen jälkeenkin sopimuskaudella mahdollisesti tehtävien, jatkuvia palveluita koskevien hinnankorotusten myötä. Lisäksi se käytännössä mitätöisi sopimusluonnokseen kirjatun vastuunrajoitusehdon, joka on käyttöönottoprojektin osalta sidottu toimituksen kohteen kokonaishintaan. Hankintayksiköllä on ollut oikeus sulkea tarjouspyynnön ehtoja vastaamaton tarjous tarjouskilpailusta myös oman sopimusoikeudellisen asemansa turvaamiseksi.

Tarjouspyynnön kohdan 5 mukaan tarjoajan on ollut mahdollista esittää kysymyksiä tarjousajan kuluessa. Yksikään tarjoaja ei esittänyt hankintayksikölle kysymystä käyttöönottoprojektin hinnoittelusta.

Hankintapäätös sekä päätös valittajan tarjouksen sulkemisesta tarjouskilpailusta on perusteltu erityisalojen hankintasäännösten mukaisesti. Valittajan tarjouksen osalta päätöksen perustelut on esitetty valittajalle toimitetussa hankintapäätöksen liiteasiakirjassa. Perusteluissa on viitattu tarjouspyynnön sisältöön käyttöönottoprojektin hinnoittelun osalta sekä siihen, että valittajan soveltama hinnoittelumalli on ollut tarjouspyyntöasiakirjojen vastainen. Lisäksi hankintayksikkö on perusteluissa viitannut erityisalojen hankintasäännösten sisältöön sekä julkisia hankintoja koskevaan oikeuskäytäntöön.

Kuultavan lausunto

Cinia Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja esittänyt, että tarjouspyynnöstä ja sen liitteistä on käynyt selvästi ilmi, että käyttöönottoprojektin hinnoitteleminen nollahinnalla voidaan katsoa tarkoitushakuiseksi hinnoitteluksi, mikä voi johtaa tarjouksen sulkemiseen tarjouskilpailusta.

Tarjouspyynnön liitteenä 3 olevan hintalomakkeen sanamuodosta on käynyt ilmi, että nollahinnan on voinut ilmoittaa hinnaksi ainoastaan yksittäisen palvelun osalta. Käyttöönottoprojektia ei voi pitää yksittäisenä palveluna, vaan kysymyksessä on useasta kustannuserästä muodostuva kokonaisuus. Tätä tukee myös se, että tarjouspyynnön liitteenä 4.1 olevan sopimusluonnoksen kohdissa 6.1, 6.2, 14.2 ja 14.3 on eroteltu käyttöönottoprojekti sekä tuki- ja ylläpitopalvelut, eli käyttöönottoprojekti on oma kokonaisuutensa.

Sopimusluonnoksesta on voinut myös päätellä, että käyttöönottoprojektia ei tule hinnoitella nollahinnalla. Esimerkiksi sopimusluonnoksen kohdassa 14.2 on erikseen esitetty käyttöönottoprojektia koskeva tavoitehintamalli. Lisäksi, mikäli käyttöönottoprojektin hinnat sisällytettäisiin jatkuvien palveluiden hintoihin, tarkoittaisi tämä käytännössä sitä, että käyttöönottoprojektin hinnat voisivat nousta vielä käyttöönottoprojektin valmistumisen jälkeenkin, sillä sopimusluonnoksen kohdan 14.5 mukaan toimittajalla on oikeus tietyin edellytyksin muuttaa hintojaan.

Mikäli valittaja on pitänyt tarjouspyynnön hinnoittelua koskevia ohjeita epäselvänä, olisi asiasta ollut mahdollisuus kysyä hankintayksiköltä tarjouspyyntöön liittyville kysymyksille varatussa määräajassa.

Hankintayksikkö on kohdellut tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi, eikä se ole toiminut erityisalojen hankintasäännösten vastaisesti. Tarjouspyynnön liitteenä 3 olevan hinnoittelutaulukon täyttöohje on ollut yksiselitteinen, eikä sen ole voinut katsoa tarkoittavan sitä, että käyttöönottoprojektille voisi ilmoittaa hinnaksi nolla euroa ja sisällyttää sen kustannukset muille riveille.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että sillä ei ole ollut tarvetta esittää hankintayksikölle kysymystä hinnoitteluun liittyen. Tarjouspyynnön liitteen 3 hinnoittelua koskeva kohta on ollut selvä ja valittaja on tarjouspyynnön mahdollistavalla tavalla asettanut nollahinnan käyttöönottoprojektia koskevalle palvelulle. Nollahinnoittelun käyttäminen on muutoinkin tyypillistä ICT-hankkeissa. Useissa julkisen hallinnon ICT-hankkeiden kilpailutuksissa on ollut mahdollista toimia siten, että joidenkin palveluiden kustannuksia tarjotaan nollahinnalla ja nämä kustannukset sisällytetään muiden palveluiden kustannuksiin, kuten hankintayksikkökin on toiminut tässä hankinnassa ja laatimassaan tarjouspyynnössä.

Valittajan tarjous on hinnoittelun osalta ollut tarjouspyynnön ehtojen mukainen, eikä kyseessä ole ollut tarkoitushakuinen hinnoittelu. Valittaja on nimenomaan merkinnyt nollaksi yksittäisen palvelun kohdan eli käyttöönottoprojektia koskevan palvelun ja sisällyttänyt tämän palvelun kustannukset muiden palveluiden kustannuksiin tarjouspyynnön selvinä pidettävien ehtojen mukaisesti. Tarjouspyynnöstä ei löydy sellaista kohtaa, jonka mukaan käyttöönottoprojektia ei tulisi katsoa yksittäiseksi palveluksi.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valittajan ja hankintayksikön esittämän perusteella arvioitava, onko valittajan tarjous ollut käyttöönottoprojektin hinnan ilmoittamisen osalta tarjouspyynnön ehtojen vastainen.

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Erityisalojen hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Erityisalojen hankintalain 78 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Hankintamenettelyn kulku

Neuvottelumenettelyssä tarjoajille on 29.11.2022 lähetetty lopullinen tarjouspyyntö, johon perustuen tarjoajien on tullut tehdä lopulliset tarjouksensa. Lopullisessa tarjouspyynnössä on kohdassa 4 ”Valintaperuste” todettu muun ohella seuraavaa.

”Hankinnan valintaperusteena on kokonaistaloudellisen edullisuuden muotona hinta — laatusuhde. Hinnan ja laadun yhteenlasketut enimmäispisteet ovat 100 pistettä.

Tarjoajan saamat laatupisteet lisätään tarjoajan saamiin hintapisteisiin. Suurimman yhteenlasketun pistemäärän saanut tarjoaja voittaa tarjouskilpailun.

Hinta 85 pistettä

Hintavertailun enimmäispisteet ovat 85 pistettä. Tarjoaja ilmoittaa hinnat hintalomakkeella. Tarjousten vertailussa huomioidaan eri palvelukokonaisuuksien hinnat yhteenlaskettuna ja kerrottuna ao. taulukossa esitetyillä painoarvoilla. Tämän jälkeen painotetut hinnat lasketaan yhteen.”

Lopullisessa tarjouspyynnössä on esitetty taulukko, jossa on ilmoitettu yhdeksän palvelukokonaisuutta ja näiden hinnalle hintavertailussa asetettu painoarvo. Käyttöönottoprojektin osalta on ilmoitettu seuraavaa.

”Käyttöönottoprojektin kokonaiskustannukset (tavoitehinta) 20 %”

Lopullisen tarjouspyynnön mainitussa kohdassa on vielä todettu, että hinnan muodostuminen on kuvattu tarkemmin tarjouspyynnön liitteenä 3 olevalla hintalomakkeella.

Hinnoitteluosassa on ilmoitettu seuraavat ohjeet hintalomakkeen täyttämiseen.

"OHJEET HINTALOMAKKEEN TÄYTTÄMISEEN

- Täytä hinnat sekä solussa B151 tuntimäärä vaaleansinisellä merkityttyihin kohtiin.

- Yksittäiseen kohtaan voi merkitä myös nollan (0), jos kyseisen palvelun kustannukset löytyvät joltain muulta riviltä. Mikäli jokin kohta on jätetty täyttämättä, tulkitsemme palvelun kustannuksen sisältyvän muille riveille.

- Ilmoita hintalomakkeelle kaikki kustannukset, jotka palvelusta aiheutuu tilaajalle tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti.

- Hintalomakkeen kohdasta ’Muut palvelut’ löytyy vihreällä merkitty kohta, johon voi ilmoittaa tarvittaessa muut kustannukset tarjouspyynnön vaatimukset täyttävän tarjouksen tekemiseksi.

- Täytä hintalomake huolellisesti ja varmista, että olet antanut kaikki pyydetyt tiedot.

- Tilaaja on kommenttitoiminnolla lisännyt selittäviä tekstejä tiettyihin soluihin. Tarjoajien on tutustuttava kommentteihin huolella.

- Hintojen on oltava linjassa alalla tavanomaisesti noudatettavien hintojen kanssa. Tarkoitushakuinen hinnoittelu (’hinnoilla kikkailu’) on kielletty ja se saattaa johtaa tarjouksen sulkemiseen tarjouskilpailusta.

- Suoritemäärät on laskettu hintavertailua varten eivätkä ne sido tilaajaa.

- Tarjousten vertailussa huomioidaan palveluiden kokonaiskustannukset painotettuina ja yhteenlaskettuina (= vertailuhinta). Jokainen sinisellä korostettu solu lasketaan mukaan vertailuhintaan. Mikäli vihreä solu on täytetty, lasketaan sekin mukaan vertailuhintaan."

Käyttöönottoprojektin osalta hinnoitteluosassa on todettu vielä seuraavaa.

”Käyttöönottoprojekti (tarjouksen mukaiset palvelut ja muut näiden toiminnan kannalta välttämättömät oheispalvelut)

Sis. tarvittavat suunnitelmat, suunnittelutyöt ja kartoitukset, projektoinnin, asennukset, kokoukset, matkat, migraatiotyökalut ja muut irtaantumiseen ja palveluiden käyttöönottoon tarvittavat tehtävät ja työkalut. Käyttöönottoprojektin hinnoittelussa käytetään tavoitehintamallia, jonka mekanismi bonuksineen ja kattohintoineen on kuvattu tarkemmin sopimuksessa (liitteessa 4.1 kohdassa 14.2 Tavoitehintamalli)”.

Tämän jälkeen lomakkeessa on ollut sinisellä pohjalla merkitty paikka käyttöönottoprojektin tuntimäärän ja euromääräisen yksikkökustannuksen ilmoittamiselle.

Lopullisen tarjouspyynnön liitteenä 4.1 on ollut luonnos hankintasopimukseksi. Sopimusluonnoksen kohdassa 14.2 ”Käyttöönottoprojektin tavoitehintamalli” on todettu seuraavaa.

”Käyttöönottoprojektin laskutus perustuu tuntilaskutukseen.

Käyttöönottoprojektille on asetettu tavoitehinta, joka on xxx [täydennetään tarjotun mukaisesti].

Mikäli käyttöönottoprojektin päättyessä laskutus alittaa tavoitehinnan, tilaaja maksaa palveluntuottajalle bonuksena 50 % erotuksesta. Jos sen sijaan tavoitehinta ylittyy, laskutukseen sovelletaan leikkuria siten, että tilaaja maksaa tavoitehinnan ylittävästä työstä 75 % tuntihinnoista kattohintaan saakka. Kattohinta on tavoitehinta lisättynä 20 prosentilla. Kattohinnan jälkeen kustannuksia ei makseta ilman erillistä sopimista tilaajan kanssa.”

Valittaja on liittänyt lopulliseen tarjoukseensa hinnoittelutaulukon, jossa se on ilmoittanut tietoliikennepalveluiden, kapasiteettipalveluiden, integraatiopalveluiden, päätelaitepalveluiden, loppukäyttäjäpalveluiden, lisenssipalveluiden, tietoturvapalveluiden ja muiden palveluiden eri hinnoiteltavien kohteiden yksikköhinnat. Valittaja on ilmoittanut hinnat vaaditussa muodossa kaikkien lomakkeen mukaisten kohteiden osalta.

Käyttöönottoprojektin osalta valittaja on ilmoittanut tuntimäärän. Valittaja ei ole tältä osin ilmoittanut hintatietoja, vaan on merkinnyt hinnaksi nolla. Valittaja on liittänyt tarjoukseensa muun ohella asiakirjan ”Projektisuunnitelma”, jonka kohdassa 11 ”Projektin budjetti” on todettu muun ohella, että käyttöönottoprojektin kustannukset on jaettu muiden palveluiden kustannuksiin, jotka löytyvät hintalomakkeen muilta riveiltä.

Hankintayksikkö on valituksenalaisen hankintapäätöksen liitteessä todennut valittajan sulkemisen tarjouskilpailusta osalta perusteluna muun ohella seuraavaa.

”Tarjouksenne hintalomakkeella (liite 3) on jätetty täyttämättä käyttöönottoprojektin tuntihinta. Vastaavasti olette tarjouksenne liitteellä 4 Käyttöönottoprojektin projektisuunnitelma kertoneet sisällyttävänne käyttöönottoprojektin kustannukset muiden palveluiden kustannuksiin.

Kyseisen hintalomakkeen alussa on ohjeistettu hintalomakkeen täyttämistä. Ohjeistuksen mukaan tarjoajien on tullut täyttää hinnat ja käyttöönottoprojektin tuntimäärä vaaleansinisellä merkittyihin soluihin. Hintalomakkeen ohjeistuksessa oleva viittaus yksittäisten hintojen sisällyttämisestä muille riveille ei ole koskenut käyttöönottoprojektia, joka on tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti huomioitu vertailussa omana painotettavana hintakokonaisuutena. Lisäksi hintalomakkeen solussa A150 on erikseen muistutettu käyttöönottoprojektissa sovellettavasta tavoitehintamallista. Tavoitehinnan muodostamiseksi hintalomakkeelle on tullut ilmoittaa käyttöönottoprojektin tuntiarvio sekä tuntihinta.

Käyttöönottoprojektin kohdalla soveltamanne hinnoittelumalli ei valitettavasti ole ollut tarjouspyyntöasiakirjoissa edellytetyn mukainen. Kyseinen hinnoittelutapa johtaisi käytännössä siihen, että käyttöönottoprojektin painotettu hinta muodostuisi nollahintaiseksi. Olemme hintalomakkeella nimenomaisesti kieltäneet tarkoitushakuisen hinnoilla kikkailun ja todenneet sen johtavan todennäköisesti tarjouksen poissulkemiseen.

Yhtäältä käyttöönottoprojektin hintojen sisällyttäminen jatkuvien palveluiden kustannuksiin muodostaisi myös riskin siitä, että käyttöönottoprojektin kustannukset nousisivat vielä käyttöönottovaiheen päättymisen jälkeenkin sopimuskaudella mahdollisesti tehtävien jatkuvia palveluita koskevien hinnankorotusten myötä (vrt. sopimusluonnoksen kohta 14.5 Hinnanmuutokset).”

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että sen tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen, koska tarjouspyyntö on mahdollistanut käyttöönottoprojektin hinnan ilmoittamisen nollahinnaksi ja sen kustannusten sijoittamisen hintalomakkeen muille riveille. Valittaja on tältä osin erityisesti viitannut lopullisen tarjouspyynnön hinnoitteluosan hinnoittelua koskevaan ohjeeseen, jonka mukaan yksittäiseen kohtaan voi merkitä hinnaksi myös nollan, jos kyseisen palvelun kustannukset löytyvät joltain muulta riviltä, ja mikäli jokin kohta on jätetty täyttämättä, tulkitaan palvelun kustannuksen sisältyvän muille riveille.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut käyttöönottoprojektin hinnoittelun osalta yksiselitteinen siten, että käyttöönottoprojektille on tullut antaa erillinen hinta. Hankintayksikön mukaan valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, sillä sen tarjouksessa ei ole annettu käyttöönottoprojektin tavoitehintaa, vaan käyttöönottoprojektin kustannukset on tarjouspyynnön vastaisesti sisällytetty muiden palveluiden kustannuksiin.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on laaja harkintavalta määritellä hankinnan kohde ja hankintaa koskevat vaatimukset tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Hankintamenettelyssä on kuitenkin noudatettava tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä avoimuuden ja suhteellisuuden vaatimuksia.

Lisäksi käyttöönottoprojektin osalta on mainitussa hinnoitteluosassa viitattu tavoitehintamalliin ja sen osalta lopullisen tarjouspyynnön liitteenä 4.1 olevan sopimusluonnoksen kohtaan 14.2, jossa on todettu käyttöönottoprojektin laskutuksen perustuvan tuntilaskutukseen. Tämän lisäksi on todettu, että käyttöönottoprojektille asetetaan saadun tarjouksen perusteella tavoitehinta, ja mikäli käyttöönottoprojektin päättyessä laskutus alittaa tavoitehinnan, tilaaja maksaa palveluntuottajalle bonuksena 50 prosenttia erotuksesta, ja jos tavoitehinta ylittyy, laskutukseen sovelletaan leikkuria siten, että tilaaja maksaa tavoitehinnan ylittävästä työstä 75 prosenttia tuntihinnoista kattohintaan saakka. Kattohinnaksi on määritelty tavoitehinta lisättynä 20 prosentilla.

Hinnoitteluosassa on käyttöönottoprojektin osalta vielä todettu, että se sisältää suunnitelmat, suunnittelutyöt ja kartoitukset, projektoinnin, asennukset, kokoukset, matkat, migraatiotyökalut sekä muut irtaantumiseen ja palveluiden käyttöönottoon tarvittavat tehtävät ja työkalut.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjousten vertailussa tarjoajien tasapuolinen kohtelu voi toteutua ainoastaan, mikäli tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikkö on tämän vuoksi velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen, mikäli tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen kohtelun tarjousten vertailussa, ja kyseessä ei ole epäolennainen puute tai virhe.

Hinnoittelutaulukon hinnoitteluosan mukaisesti käyttöönottoprojektin osalta on tullut ilmoittaa ainoastaan yksi tuntihinta, joka on koskenut kaikkia hinnoitteluosassa määriteltyjä projektin sisältöjä. Kun vielä otetaan huomioon tavoitehintamallista hinnoitteluosassa ja sopimusluonnoksessa todettu, markkinaoikeus katsoo, ettei yksin hinnoitteluosan hintalomakkeen täyttöohjeen perusteella ole voinut päätellä, että edellä todetusta poiketen käyttöönottoprojektista voisi kuitenkin antaa nollahinnan ja sisällyttää sen kustannukset muiden tarjouspyynnössä todettujen palvelukokonaisuuksien osatekijöiden hintoihin.

Ottaen huomioon tarjouspyynnön mukainen hintavertailun toteuttamistapa, jossa tietoliikennepalveluiden, kapasiteettipalveluiden, integraatiopalveluiden, päätelaitepalveluiden, loppukäyttäjäpalveluiden, lisenssipalveluiden, tietoturvapalveluiden, muiden palveluiden ja käyttöönottoprojektin hinnat kerrotaan omilla painokertoimillaan ennen niiden laskemista yhteen vertailuhinnan saamiseksi, käyttöönottoprojektin hinnan erittelemättä jättäminen ja sisällyttäminen muiden palvelukokonaisuuksien hintoihin on vaikuttanut valittajan tarjouksen vertailukelpoisuuteen. Lisäksi se on vaikuttanut siihen, ettei hankintayksikön määrittämä tavoitehintamalli ole ollut toteutettavissa, millä on ollut vaikutusta hankintayksikön sopimusoikeudellisuuden asemaan. Koska valittajan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön vaatimusten mukainen eikä yhteismitallinen ja vertailukelpoinen muiden tarjousten kanssa, hankintayksikkö on ollut velvollinen sulkemaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Erityisalojen hankintalain 128 §:n nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Netox Oy:n korvaamaan Turun Satama Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.806 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 128 §:n nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Ville Parkkari ja Liisa Kauramäki.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.