Market Court dismisses public procurement bid protest regarding flawed evaluation criteria and awarding decisions.

Asian tausta

HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 26.4.2022 julkaistulla erityisalojen EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta luistiventtiilejä ja karanjatkoja koskevasta tavarahankinnasta yhdelle vuodelle sekä yhdelle yhden vuoden ja kahdelle kahden vuoden optiokaudelle. Hankinta on jaettu kahteen osaan.

HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän hallitus on 17.6.2022 tekemällään hankintapäätöksellä § 83 valinnut hankinnan osaan 1 Oy Lining Ab:n tarjouksen ja hankinnan osaan 2 Saint-Gobain Finland Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 7.800.000 — 9.000.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

AVK Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 32.201,50 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksulla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittaja on asiassa asianosainen, koska se on alalla toimiva yritys ja valitus on perustunut siihen, että tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen ja hankintayksikön nykyistä sopimuskumppania suosiva.

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti asettaessaan pinnoitustekniikkaa ja suljinvoimaa koskevat laadun vertailuperusteet. Leijupetipinnoitusta koskevalla vertailuperusteella ei ole ollut laadullista merkitystä hankinnan kohteelle, sillä tietyn hyväksynnän saanut pinnoite on laadultaan samaa tasoa riippumatta siitä, mitä pinnoitusmenetelmää on käytetty. Ottaen huomioon venttiilien käyttöikä, tarve ylipäätään avata ja sulkea venttiileitä sekä venttiilin sulkemiseen kuluva aika, mahdollisimman pienen suljinvoiman käytölle vertailuperusteena ei ole ollut laadullista merkitystä hankinnan kohteelle. Pinnoitustekniikkaa ja suljinvoimaa koskevat laadun vertailuperusteet ovat johtaneet siihen, että tarjoajan, joka ei ole saanut täysiä pisteitä pinnoitustekniikkaa ja suljinvoimaa koskevista vertailuperusteista, on tullut tarjota tuotteitaan huomattavasti edullisemmalla hinnalla.

Tarjouspyynnössä on edellytetty, että venttiilien epoksipinnoitteella on tullut olla tietty laadunvalvonta ja hyväksyntä juomavesikäyttöön. Pinnoitustekniikkaa koskeva laadun vertailuperuste on ollut päällekkäinen tarjouspyynnössä pinnoitukselle asetetun vähimmäisvaatimuksen kanssa.

Tarjoajien valintamenettely hankinnan osassa 2 on ollut epäselvä. Valintamenettelyssä ei ole noudatettu etukäteen ilmoitettuja vertailuperusteita ja se on voinut johtaa lopputulokseen, joka on ollut sattumanvarainen, eikä ole mitannut hankinnan kokonaistaloudellista edullisuutta hankintasäännösten edellyttämällä tavalla.

Tarjouspyyntö on suosinut hankintayksikön nykyistä sopimuskumppania. Nykyisen sopimuskumppanin venttiilit ovat olleet ainoita tuotteita, joilla tarjoaja on voinut saada suljinvoimaa ja pinnoitustekniikkaa koskevista vertailuperusteista täydet vertailupisteet, mikä on johtanut siihen, että hankintayksikön nykyinen sopimuskumppani on voinut tarjota tuotteitaan kalliimmalla. Hankinnan osaa 1 koskeva varastointivelvoite ja varastoitujen tuotteiden lunastamisehto sopimuskauden jälkeen ovat niin ikään suosineet hankintayksikön nykyistä sopimuskumppania, ja ne ovat ohjanneet hankkimaan tuotteet hankinnan osaan 1 valitulta toimittajalta.

Vastine

Vaatimukset

HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta siltä osin kuin valittaja on esittänyt uusia vaatimuksia ja perusteluja ja muilta osin hylkää sen sekä velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 13.442,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti vertailuperusteita asettaessaan. Hankintayksiköllä on ollut harkintavaltaa vertailuperusteiden asettamisessa. Vertailuperusteet eivät ole antaneet hankintayksikölle rajoittamatonta harkintavaltaa tarjousten vertailussa, eivätkä ne ole olleet syrjiviä. Asetetut vertailuperusteet ovat liittyneet hankinnan kohteeseen, ja niillä on ollut laadullista merkitystä.

Leijupetipinnoituksella tuotetut vesijohtoventtiilit ovat laadukkaampia kuin muulla menetelmällä valmistetut tuotteet. Hankinnan kohteena olevilta venttiileiltä vaaditaan erinomaista kestävyyttä ja korroosiosuojaa. Leijupetipinnoituksen muita menetelmiä parempi korroosiokestävyys perustuu tasaisempaan ja tasalaatuisempaan pinnoitteeseen koko venttiilin pinnalla ja myös sen sisäpuolella. Venttiilin pienellä suljinvoimalla on puolestaan suuri merkitys venttiilin asentajien työssä Suomen käyttöolosuhteissa. Pieni suljinvoima vaikuttaa venttiilien toimivuuteen ja käytettävyyteen, millä on vaikutusta myös työtapaturmista aiheutuneisiin poissaoloihin.

Leijupetipinnoitusta koskeva laadun vertailuperuste ei myöskään ole ollut päällekkäinen epoksipinnoitteen laadunvalvontaa ja hyväksyntää juomavesikäyttöön koskevan vähimmäisvaatimuksen kanssa. Kaikkien tarjottujen venttiilien on tullut täyttää tarjouspyynnössä asetetut vähimmäisvaatimukset. Tarjousten laatuvertailussa tarjoajat ovat voineet saada lisäpisteitä siitä, mikäli pinnoitustekniikkana on käytetty leijupetipinnoitusta upotuksella.

Tarjoajien valintamenettely hankinnan osaan 2 ei ole ollut epäselvä tai sattumanvarainen eikä se ole vaarantanut tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Hankinta on jaettu kahteen osaan toimitusvarmuuden ja riittävän kilpailun varmistamiseksi. Tästä syystä hankinnan osaan 2 ei ole ollut tarkoitus valita sellaista tarjoajaa, joka on tarjonnut osaan 2 samojen valmistajien tuotteita kuin hankinnan osaan 1 toimittajaksi valittu tarjoaja on tarjonnut hankinnan osaan 1. Tarjousten valintamenettely hankinnan osaan 2 ei ole jättänyt hankintayksikölle harkintavaltaa etukäteen määriteltyjen valintaperusteiden soveltamisessa. Tarjousten valinnassa sovellettu hintaleikkuri on ollut tarpeellinen, jotta hankinnan osan 2 hinta ei olisi muodostunut kohtuuttoman korkeaksi. Hankintayksikkö on pyrkinyt hintaleikkurilla ottamaan huomioon laadun ohella myös hinnan merkityksen.

Tarjouspyyntö ei myöskään muutoin ole ollut syrjivä tai suosinut tiettyä toimittajaa. Hankintayksikön ennen tarjouspyynnön julkaisua suorittaman markkinavuoropuhelun ja saatujen tarjousten perusteella on käynyt ilmi, että useampi tarjoaja on kyennyt tarjoamaan tarjouspyynnön mukaisia tuotteita. Useampi tarjoaja on saanut vertailupisteitä pinnoitustekniikkaa ja suljinvoimaa koskevista vertailuperusteista. Myöskään se seikka, että vain yksi tarjoaja olisi kyennyt tarjoamaan tiettyjä lisäominaisuuksia hankinnan kohteena oleville tuotteilla, ei olisi ollut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteiden vastaista. Sekään, että pelkästään hankinnan osassa 1 on ollut varmuusvarastointivelvoite ei ole merkinnyt sitä, että tarjouspyyntö olisi tältä osin syrjivä tai muutoin vaarantaisi tarjoajien tasapuolisen kohtelun hankinnassa.

Kuultavien lausunnot

Oy Lining Ab

on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta siltä osin kuin valittaja on esittänyt uusia vaatimuksia ja perusteluja ja muilta osin hylkää sen sekä velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 18.882,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Oy Lining Ab on lausunnossaan muun ohella esittänyt, että pinnoitustekniikkaa koskeva laadun vertailuperuste on ollut hankintasäännösten mukainen. Hankinnan kohteena olevilta venttiileiltä on vaadittu kestävyyttä ja korroosiosuojaa, mistä syystä leijupetipinnoitus on ollut perusteltu laadun vertailuperuste. Leijupetipinnoitetut tuotteet ovat olleet muita tuotteita soveltuvampia erityisesti silloin, kun tuotteelta on edellytetty paksua pinnoitetta. Tarjouspyynnössä asetettu pinnoitustekniikkaa koskeva laadun vertailuperuste ei ole ollut päällekkäinen tarjouspyynnössä asetetun vähimmäisvaatimuksen kanssa. Laadun vertailuperusteena on otettu huomioon tarjouspyynnön vähimmäisvaatimuksen ylittävä pinnoitusmenetelmä.

Mahdollisimman pientä luistiventtiilien suljinvoimaa koskeva vertailuperuste on ollut hankintasäännösten mukainen. Venttiilin mahdollisimman pieni suljinvoima on muun ohella helpottanut venttiilien käyttöä ja vähentänyt työtapaturmien riskiä.

Tarjoajien valintamenettely hankinnan osaan 2 ei ole ollut epäselvä eikä se ole vaarantanut tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Tarjouspyyntö ei ole jättänyt hankintayksikölle harkintavaltaa tarjoajien valinnassa.

Tarjouspyyntö ei ole suosinut hankintayksikön nykyistä sopimuskumppania. Useat tarjoajat ovat saaneet laatuvertailussa pisteitä tarjottujen tuotteiden pinnoitustekniikasta ja suljinvoimasta. Tarjouspyynnössä hankinnan osassa 1 asetettu varastointivelvoite ja varastoitujen tuotteiden lunastamisehto sopimuskauden jälkeen eivät ole myöskään suosineet hankintayksikön nykyistä sopimuskumppania.

Saint-Gobain Finland Oy

ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole yksilöinyt millä perusteella leijupetipinnoitus on tuottanut muita pinnoitusmenetelmiä paremman kestävyyden ja korroosiosuojan. Pinnoitteen paksuudelle on asetettu tarjouspyynnössä tietty vähimmäisvaatimus eikä leijupetipinnoitus ole ollut ainoa menetelmä, jolla paksumpi ja tasalaatuinen pinnoitus on voitu tehdä. Tarjouspyynnössä ei ole asetettu vaatimuksia tuotteiden korroosiosuojalle vaan ainoa tapa, jolla riittävä korroosiosuoja on voitu osoittaa, on ollut se, että tarjottu tuote on täyttänyt tarjouspyynnön vähimmäisvaatimukset. Pinnoituksen korkea laatutaso ja korroosiosuoja on saavutettu täyttämällä tarjouspyynnön vähimmäisvaatimukset ja tarjoamalla tuotteille pitkän takuuajan.

Pinnoitteiden laadunhyväksyntää suorittavan kolmannen osapuolen lausunnon mukaan sen laatuvaatimukset läpäisseiden pinnoitteiden välillä ei ole ollut toiminnallisia tai laadullisia eroja pinnoitusmenetelmästä riippumatta.

Pinnoitteita koskevia testejä tekevän kolmannen osapuolen antaman lausunnon mukaan pinnoitusten lopputuloksissa ei ole ollut merkityksellisiä eroja sen perusteella, onko pinnoitus tehty suihkuttamalla vai upottamalla.

Oy Lining Ab:n tarjouksen pisteytys on suoritettu pinnoitustekniikkaa koskevan laadun vertailuperusteen osalta virheellisesti, koska Oy Lining Ab on käyttänyt suurempien venttiilikokojensa pinnoitusmenetelmänä epoksipyörresintrausta eikä leijupetipinnoitusta upotuksella.

Tarjouspyynnössä asetettua vähimmäisvaatimusta pienempi suljinvoima ei ole ollut merkityksellinen arvioitaessa tuotteen laatua. Venttiileihin ei ole kohdistunut ulkoista sää- tai muuta rasitusta. Venttiilit ovat olleet ulkoapäin suojattuja ja tiivistettyjä. Venttiilien avaamiselle ja sulkemiselle on ollut tarvetta erittäin harvoin, mistä syystä vähimmäisvaatimusta pienempi suljinvoima ei ole ollut perusteltu työtapaturmista aiheutuneiden poissaolojen vuoksi. Suljinvoimalla ei ole ollut myöskään vaikutusta venttiilien toimivuuteen. Laadun vertailuperusteena huomioon otettavilla suljinvoiman välisillä eroilla ei ole ollut käytännön merkitystä asentajien kannalta.

Hankintayksikön nykyinen sopimuskumppani on ollut ainoa tarjoaja, joka on saanut täydet pisteet leijupetipinnoitusta ja suljinvoimaa koskevien laadun vertailuperusteiden osalta. Hankintayksikön nykyinen sopimuskumppani on voinut tästä syystä tehdä tarjouksen kalliimmalla hinnalla.

Muut kirjelmät

Oy Lining Ab

on esittänyt, että tarjouspyynnön vähimmäisvaatimukseksi on määritelty ainoastaan epoksipinnoitusmenetelmä, joka on voitu toteuttaa eri pinnoitustekniikoilla. Leijupetipinnoitus upotuksella on soveltunut hankinnan kohteena olevien luistiventtiilien pinnoitukseen, koska luistiventtiiilit kestävät hyvin kuumuutta ja niiden runko ja kansi ovat olleet muotonsa vuoksi haastavia pinnoittaa muilla menetelmillä. Leijupetipinnoituksella on muita pinnoitusmenetelmiä parempi korroosionsuoja ja se mahdollistaa paksun sisä- ja ulkopinnoituksen.

Pitkä takuuaika ei ole osoittanut tarjotun tuotteen kestävyyttä ja korroosionsuojaa. Hankinnan kohteena olevat venttiilit ovat pitkäikäisiä tuotteita, joiden käyttöikä ylittää tuotteille myönnetyn takuun keston.

Valittajan viittaamat lausunnot eivät ole osoittaneet, että kaikki pinnoitusmenetelmät ovat olleet samanlaatuisia. Lausunnoissa on ainoastaan todettu, että kaikkia pinnoitusmenetelmiä on tullut arvioida samoin perustein ja lisäksi, ettei pinnoitusmenetelmien välillä ole huomattu eroavaisuuksia testauksen kannalta.

Oy Lining Ab ei ole käyttänyt suurempien venttiilikokojensa pinnoitusmenetelmänä epoksipyörresintrausta. Kaikki tarjouksen kohteena olevat venttiilit on pinnoitettu leijupetipinnoituksella. Suurimpienkin kokoluokkien venttiilit on ollut mahdollista pinnoittaa leijupetipinnoituksella, koska niiden osat on pinnoitettu erikseen ennen venttiilien kokoamista.

Pieni suljinvoima on ollut osoitus venttiilin helpommasta käytettävyydestä sekä sen paremmasta kokonaiskestävyydestä ja käyttöiästä.

Valittajan esittämät uudet perustelut pinnoitustekniikkaa koskevasta laadun vertailuperusteesta sekä virheellisesti suoritetusta tarjousvertailusta Oy Lining Ab:n pisteytyksen osalta on jätettävä tutkimatta. Kysymys on ollut uusista väitteistä, joiden johdosta asia on muuttunut toiseksi.

Hankintayksikkö

on esittänyt, että valittajan viittaamissa lausunnoissa ei ole otettu kantaa siihen, onko tietyillä pinnoitusmenetelmillä ollut laadullisia eroja tai ominaisuuksia vaan ainoastaan siihen, että eri pinnoitusmenetelmillä on voitu täyttää tarjouspyynnössä asetetut vähimmäisvaatimukset.

Oy Lining Ab:n pisteytys ei ole ollut virheellinen. Oy Lining Ab on tehnyt tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen, joka on pisteytetty tarjouksessa ilmoitettujen tietojen perusteella. Epoksipyörresintraus on ollut vastaava menetelmä kuin tarjouspyynnössä määritelty leijupetipinnoitus.

Suomen olosuhteissa venttiilien pienellä suljinvoimalla on suuri merkitys asentajien työssä. Pienemmällä suljinvoimalla varustettu venttiili vähentää asentajien työnkuormitusta. Lisäksi näillä venttiileillä karanjatkoihin kohdistuva voima on pienempi, mikä ennaltaehkäisee karanjatkon irtoamisen riskiä.

Valittaja

on esittänyt, että hankintayksikkö on rikkonut automaattisen suspension kieltoa tekemällä varsinaiset hankintasopimukset. Mikäli lopulliset hankintasopimukset on tehty, tulee tämä ottaa huomioon seuraamuksia määrätessä.

Leijupetipinnoituksen ohella myös muilla pinnoitusmenetelmillä voidaan saavuttaa pinnoitteelle paksuus, joka ylittää pinnoitukselle asetetun vähimmäisvaatimuksen. Hankinnan kohteena olevia venttiileitä on tarpeen avata ja sulkea harvoin, minkä lisäksi työ tehdään asianmukaisilla työkaluilla. Suljinvoiman eroavaisuuksilla ei siten ole käytännön merkitystä.

Valittaja ei ole esittänyt asiassa uusia vaatimuksia vastoin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain säännöksiä. Valitus on tehty ennen kuin tarjousaika on päättynyt eikä valittajalle ole annettu hankintapäätöstä tiedoksi. Valitukseen ei näin ollen sovelleta hankintasäännösten muutoksenhakuaikaa koskevia säännöksiä.

Hankintayksikkö

on esittänyt, että tarjouspyynnössä asetetut vähimmäisvaatimukset on voinut täyttää myös muulla pinnoitustekniikalla kuin leijupetipinnoituksella upotuksella. Pinnoitteen paksuuskriteerit on voitu täyttää myös muilla pinnoitustekniikoilla.

Leijupetipinnoituksella upotuksella ja elektrostaattisella ruiskutuksella on pinnoitusmenetelminä laadullisia eroja. Automatisoitu prosessi on nopeampi, minkä lisäksi leijupetipinnoitus upotusella on luotettavampi ja laadukkuutta lisäävä pinnoitusmenetelmä. Venttiilien suljinvoimalla on vaikutusta venttiilien kestävyyteen. Venttiileitä avataan ja suljetaan päivittäin, jolloin venttiilin pienellä suljinvoimalla on merkitystä työstä aiheutuvalle fyysiselle rasitukselle.

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten mukaisesti Oy Lining Ab:n tarjouksen pisteytyksen osalta. Oy Lining Ab:n tarjouksen pisteytys ei ole vaikuttanut valittajan oikeusasemaan, koska valittaja ei ole jättänyt tarjousta tarjouskilpailussa. Valittajalla ei siten ole oikeussuojan tarvetta tältä osin.

Valittaja on lisäksi esittänyt oikeudenkäynnin aikana uusia vaatimuksia, jotka tulee jättää tutkimatta.

Hankintayksikkö ei ole pannut hankintapäätöstä täytäntöön vaan se on järjestänyt hankinnan väliaikaisesti hankintasäännösten mukaisesti.

Oy Lining Ab

on esittänyt, että leijupetipinnoitus upotuksella ei ole ollut ainoa pinnoitusmenetelmä, jolla on ollut mahdollisuus saavuttaa vähimmäisvaatimusta paksumpi pinnoitus, mutta se on soveltunut elektrostaattisia menetelmiä paremmin hankittavien luistiventtiilien pinnoittamiseen. Valittaja ei ole pystynyt osoittamaan, että muut pinnoitusmenetelmät olisivat tuottaneet laadultaan leijupetipinnoitusta vastaavan lopputuloksen. Muutkin tarjoajat ovat saaneet täysiä laatupisteitä pinnoitustekniikasta, mistä syystä vertailuperuste ei ole ollut Oy Lining Ab:ta suosiva.

Oy Lining Ab:n tarjouksen pisteytyksessä ei ole virheellisesti rinnastettu epoksipyörresintrausta ja leijupetipinnoitusta upotuksella. Oy Lining Ab:n tarjoamat venttiilit on pinnoitettu leijupetipinnoituksella upotuksella kaikissa kokoluokissa.

Venttiilien pienellä suljinvoimalla on ollut merkitystä venttiilien käytettävyyden sekä paremman kokonaiskestävyyden ja käyttöiän kannalta. Hankintayksikkö ei ole venttiilien pientä suljinvoimaa koskevalla vaatimuksella syrjinyt muita tarjoajia. Muutkin tarjoajat ovat saaneet täysiä laatupisteitä pienestä suljinvoimasta.

Valitukseen sisältymättömät uudet vaatimukset ja valitusperusteet on jätettävä tutkimatta.

Valittaja

on kiistänyt hankintayksikön ja Oy Lining Ab:n oikeudenkäyntikuluvaatimukset perusteeltaan. Valittajalla ei ole ollut huomauttamista oikeudenkäyntikuluvaatimusten määrän osalta.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Asiassa on aluksi arvioitava, onko valittaja julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetussa laissa (jäljempänä hankintalaki) tarkoitettu asianosainen. Asiassa on lisäksi arvioitava, onko asia valituksen jälkeen esitettyjen uusien perusteluiden johdosta muuttunut toiseksi.

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) 128 §:n mukaan muutoksenhakuun mainitussa laissa tarkoitetuista ratkaisuista sekä lainvastaisen menettelyn johdosta määrättäviin seuraamuksiin sovelletaan, mitä hankintalain 16 luvussa (145 — 169 §) säädetään.

Hankintalain 145 §:n 1 momentin mukaan se, jota asia koskee, voi saattaa hankintaa koskevan asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen.

Hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa mainitussa laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Hankintalain 154 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain vastaisesti, markkinaoikeus voi muun ohella kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan (1 kohta) tai velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä (3 kohta).

Hankintalain 154 §:n 4 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitettu seuraamus voidaan määrätä vain, jos lainvastainen menettely on vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen tai asianosaisen asemaan hankintamenettelyssä.

Vakiintuneessa oikeuskäytännössä asianosaisena on pidetty lähinnä alalla toimivaa yrittäjää, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä. Tilanteissa, joissa hankintayksikkö on kilpailuttanut hankinnan hankintasäännösten edellyttämällä tavalla, alalla toimiva yrittäjä on oikeuskäytännössä katsottu asianosaiseksi lähtökohtaisesti vain, jos yrittäjä on antanut tarjouskilpailussa tarjouksen tai jos yrittäjä on ainakin voinut osoittaa pyrkineensä osallistumaan tarjouskilpailuun.

Valittaja ei ole jättänyt tarjousta hankintamenettelyssä. Valittaja on esittänyt olevansa asianosainen, koska se on alalla toimiva yritys. Valittaja on markkinaoikeudelle toimittamassaan valituksessa kohdistanut valituksensa tarjouspyyntöön ja vaatinut muun ohella, että markkinaoikeus kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Vaatimustensa perusteeksi valittaja on esittänyt muun ohella, että tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen.

Asiassa ei ole tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella voitaisiin katsoa, että valittaja ei olisi alalla toimiva yritys, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä. Asianosaiset eivät ole olleet valittajan asianosaisasemasta erimielisiä siltä osin kuin valittajan valitus on kohdistunut hankintasäännösten vastaiseksi väitettyyn tarjouspyyntöön.

Siltä osin kuin valittajan valitus on kohdistunut julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaiseksi väitettyyn tarjouspyyntöön, valittaja on saattanut valituksensa markkinaoikeuden tutkittavaksi tarjousten jättämiselle asetetun määräajan päättymispäivänä. Valittajan on tältä osin katsottava käyttäneen muutoksenhakukeinoja tehokkaasti ja riittävän nopeasti (ks. KHO 2017:12).

Siltä osin kuin valittaja on esittänyt valituksensa jälkeen vastaselityksessään ja sen jälkeen markkinaoikeudelle toimittamissaan kirjelmissä uusia tarjouspyyntöön kohdistuviin vaatimuksiin liittyviä perusteluita, markkinaoikeus katsoo, että asia ei ole tämän johdosta muuttunut toiseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Valittajan on edellä mainitut oikeusohjeet huomioon ottaen katsottava olevan asianosainen ja valitus on tutkittava siltä osin kuin valittaja on esittänyt tarjouspyynnön olleen hankintasäännösten vastainen.

Valittaja on vastaselityksessään esittänyt tarjouspyynnön virheellisyyttä koskevien väitteiden ohella, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti Oy Lining Ab:n tarjouksen pisteytyksen osalta. Valittaja on lisäksi 23.1.2023 markkinaoikeudelle toimittamassaan kirjelmässä vaatinut hankintapäätöksen kumoamista. Valittaja on esittänyt vaatimuksensa perusteeksi muun ohella, että Oy Lining Ab:n tarjouksen pisteytys on suoritettu pinnoitustekniikkaa koskevan laadun vertailuperusteen osalta virheellisesti, koska Oy Lining Ab on käyttänyt suurempien venttiilikokojensa pinnoitusmenetelmänä epoksipyörresintrausta eikä leijupetipinnoitusta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että Oy Lining Ab:n tarjouksen pisteytys ei ole vaikuttanut valittajan oikeusasemaan, koska valittaja ei ole jättänyt tarjousta tarjouskilpailussa. Hankintayksikön mukaan valittajalla ei siten ole oikeussuojan tarvetta tältä osin ja valittajan uudet vaatimukset tulee tältä osin jättää tutkimatta.

Oy Lining Ab on esittänyt, että valitukseen sisältymättömät uudet vaatimukset ja perustelut Oy Lining Ab:n tarjouksen pisteytyksen osalta on jätettävä tutkimatta.

Markkinaoikeus toteaa, että valittaja on saanut tarjousvertailua koskevat valitusperusteet tietoonsa vasta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen. Kun kuitenkin otetaan huomioon, ettei valittaja ole osallistunut tarjouskilpailuun, ei valittajalla voida katsoa olevan asianosaisaseman edellyttämää oikeudellista intressiä saattaa Oy Lining Ab:n tarjouksen pisteytystä koskevia väitteitä markkinaoikeuden tutkittavaksi. Edellä todettuun nähden markkinaoikeus katsoo, että valittajaa ei ole pidettävä tältä osin asianosaisena ja valitus on jätettävä tutkimatta siltä osin kuin valittajan vaatimus hankintapäätöksen kumoamisesta on perustunut siihen, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti Oy Lining Ab:n tarjouksen pisteytyksen osalta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on ensin arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tarjouspyyntöä laatiessaan määrittäessään hankinnan 1 osaa koskevan varastointi- ja lunastusehdon. Asiassa on lisäksi arvioitava, onko hankintayksikkö määrittänyt hankinnan osaa 2 koskevat tarjoajien valinnan perusteet riittävän selvällä tavalla. Asiassa on vielä arvioitava, ovatko tarjouspyynnössä asetetut pinnoitustekniikkaa ja suljinvoimaa koskevat laadun vertailuperusteet olleet valittajan esittämällä tavalla hankintasäännösten vastaisia.

Erityisalojen hankintalain 2 §:n 2 momentin hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen. Hankintatoimintaan liittyvien hallinnollisten tehtävien vähentämiseksi hankintayksiköt voivat käyttää puitejärjestelyjä sekä tehdä yhteishankintoja tai hyödyntää muita yhteistyömahdollisuuksia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.

Erityisalojen hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Erityisalojen hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Erityisalojen hankintalain 72 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa tai niiden liitteissä on oltava hankinnan kohteen määrittely tai hankekuvaus sekä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset.

Erityisalojen hankintalain 75 §:n mukaan hankinnan kohdetta kuvaavat määritelmät sekä niihin mahdollisesti sisältyvät tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä, neuvottelukutsussa tai näiden liitteissä, ja niissä on vahvistettava rakennusurakoilta, palveluilta tai tavaroilta vaadittavat ominaisuudet. Määritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun, eivätkä ne saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa.

Eritysalojen hankintalain 91 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras.

Erityisalojen hankintalain 91 §:n 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa hinta-laatusuhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin. Laatuun liittyviä perusteita voivat olla tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyys, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu, käyttökustannukset, kustannustehokkuus, myynnin jälkeinen palvelu ja tekninen tuki, huolto ja toimituspäivä tai toimitus- tai toteutusaika sekä muut toimitusehdot. Hankintayksikkö voi ottaa huomioon myös hankintasopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön pätevyyden ja kokemuksen sekä henkilöstön organisoinnin, jos osoitetun henkilöstön laadulla voi olla merkittävä vaikutus hankintasopimuksen toteuttamisessa.

Erityisalojen hankintalain 91 §:n 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa. Hankintayksikön on yksilöitävä vertailuperusteiden suhteellinen painotus hankintailmoituksessa, neuvottelukutsussa tai tarjouspyynnössä.

Erityisalojen hankintalain 91 §:n 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen 92 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta, ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Epäselvissä tapauksissa hankintayksikön on tosiasiallisesti tarkistettava tarjoajien antamien tietojen ja näytön paikkansapitävyys.

Erityisalojen hankintalain 92 §:n mukaan hinta-laatusuhteen vertailuperuste liittyy hankinnan kohteeseen, jos se liittyy kyseisen sopimuksen perusteella toimitettaviin rakennusurakoihin, tavarahankintoihin tai palveluihin liittyvään sopimukseen miltä tahansa osin ja missä tahansa niiden elinkaaren vaiheessa. Tätä sovelletaan myös tilanteisiin, joissa vertailuperusteina mainitut tekijät eivät kuulu hankinnan kohteeseen sen fyysisenä osana.

Tarjouspyyntö ja hankintamenettely

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia luistiventtiileistä ja karanjatkoista 21.4.2022 julkaistulla tarjouspyynnöllä. Hankinta on jaettu kahteen osaan.

Tarjouspyynnöstä on käynyt ilmi, että kummankin hankinnan osan valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus siten, että hinnan painoarvo on ollut 60 prosenttia ja laadun 40 prosenttia.

Tarjouspyynnön kohdan ”Muut ehdot” alakohdassa ”6. VARMUUSVARASTOINTI, TOIMITUSAJAT, TOIMITUSVARMUUS, REKLAMAATIOT” on todettu muun ohella seuraavaa:

”6.1. Tarjoaja sitoutuu varastoimaan osan 1 osalta luistiventtiilejä ja karanjatkoja varmuusvarastoon. Varmuusvarasto sijaitsee Suomessa.

[ — — ]

Varmuusvarastointivelvoite koskee vain osaan 1 valittua toimittajaa.

Tilaaja sitoutuu lunastamaan varmuusvaraston neljän (4) kuukauden kuluessa sopimuksen päättymisestä.”

Tarjouspyynnön kohdassa 6.2 on asetettu vaatimuksia tehtyjen tilausten toimitusajoista.

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdassa ”SULJINVOIMA. Suljinvoima (Nm) 10 bar paineella enintään puolet venttiilin nimellisarvosta (DN) DN 250:aan asti. DN 300 — DN 600 nimellisarvoissa enimmäisvääntömomentti 100 Nm alle DN-nimellisarvon.” on asetettu kumpaankin hankinnan osaan suljinvoimaa koskeva laadun vertailuperuste. Tarjoajat ovat voineet saada Luistiventtiili DN 300, Luistiventtiili DN 400 ja Luistiventtiili DN 600 kohdista kustakin enintään 5 laatupistettä siten, että kohdan maksimipistemäärä on ollut 15 laatupistettä. Tarjoajat ovat voineet saada ”Pisteiden laskentapa” kohdan mukaan laatupisteitä seuraavasti: ”Yli 150 Nm alle DN-nimellisarvon 5p”, ”120 — 150 Nm alle DN-nimellisarvon 2p” tai ”100 — 119 Nm alle DN-nimellisarvon 0p.”

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdassa ”Pinnoitustekniikka” on kumpaankin hankinnan osaan asetettu pinnoitustekniikkaa koskeva laadun vertailuperuste, josta tarjoajat ovat voineet saada enintään 10 laatupistettä. Tarjoajat ovat voineet saada ”Pisteiden laskentatapa” kohdan mukaan laatupisteitä seuraavasti: ”Leijupetipinnoitus upotuksella kokoluokissa DN 65 — DN 600 10p”, ”Leijupetipinnoitus upotuksella kokoluokissa DN 65 — DN 300 5p” tai ”Pinnoitus teknisten vaatimusten mukainen, mutta ei leijupetipinnoitus upotuksella. 0p”.

Tarjouspyynnön kohdan ”Muut tiedot” alakohdassa ”Päätöksenteon perusteet” on todettu seuraavaa:

”Hankinta jaetaan osiin siten, että Osiin 1 ja 2 valitaan toimittajat seuraavassa järjestyksessä:

Osa 1:

Osa 1 toimittajaksi valitaan se tarjoaja, joka on tehnyt kyseisestä osiosta kokonaisedullisimman tarjouksen (=tarjoaja A).

Osa 2:

Toimitusvarmuuden ja alan riittävän kilpailun varmistamiseksi Osan 2 toimittaja valitaan seuraavassa järjestyksessä:

1. Osan 2 toimittajaksi EI VALITA tarjoajaa, joka on tarjonnut Osaan 2 samojen valmistajien tuotteita, kuin Osaan 1 toimittajaksi valittu tarjoaja (=tarjoaja A) on tarjonnut Osaan 1.

2. Osan 2 toimittajaksi valitaan se tarjoaja, joka on tehnyt kyseisestä osasta kokonaisedullisimman tarjouksen (=tarjoaja B). Valituksi voi tulla myös tarjoaja A, mikäli tämä on tarjonnut Osaan 2 eri valmistajien tuotteita, mitä Osaan 1 on valittu. Mikäli jonkun muun tarjoajan Osaan 2 antama kokonaistarjoushinta on vähintään 25 % halvempi tarjoajan B Osaan 2 antamaa kokonaistarjoushintaa, valitaan Osion 2 toimittajaksi tämä tarjoaja.

Osa-alueille 1 ja 2 valitut tuotteet tulee valmistaa aidosti erillisten valmistajien toimesta. Tällä tarkoitetaan sitä, että tilaaja ei hyväksy erilliseksi valmistajaksi saman valmistajan eri tehtailla valmistettuja tuotteita taikka saman valmistajan tuotteita, vaikka ne juridisesti toimitettaisiin erillisen yhtiön tai välittäjän (esim. tukkukauppias) kautta tai muiden vastaavien järjestelyiden kautta.

Huom. Karanjatkot voivat olla saman valmistajan valmistamia molemmilla osa-alueilla.

Jos kaksi toimittajaa saa samat pisteet, alempi kokonaishinta ratkaisee ensisijaisuusjärjestyksen.”

Tarjouspyynnön ”Vesijohtoventtiilien tekniset vaatimukset”-otsikoidussa liitteessä on ”YLEISTÄ VENTTIILEISTÄ” alakohdassa ”Yleisiä vaatimuksia” todettu muun ohella seuraavaa:

”Tämän lisäksi epoksipinnoitteen laadunvalvonta ja hyväksyntä juomavesikäyttöön esim. RAL — GZ 662 (GSK).”

Tarjouspyynnön ”Vesijohtoventtiilien tekniset vaatimukset”-otsikoidussa liitteessä on ”LUISTIVENTTIILIT” alakohdassa ”Venttiili” todettu muun ohella seuraavaa:

”pinnoitteen minimipaksuus 250 μm, maksimipaksuus 400 μm. Leijupetipinnoituksesta upotuksella (epoksipulveripinnoitus) saa pisteitä tarjouspyyntökirjeen mukaisesti. Tarjoajan on toimitettava kolmannen osapuolen toimittama ja allekirjoittama tai virallinen tehtaan toimittama ja allekirjoittama todistus pinnoituksesta joka kokoluokasta.

karan rakenteen tulee olla sellainen, että se toimii alla esitetyin kriteerein mahdollisimman pienellä voimalla

✓ suljinvoima (Nm) 10 bar paineella enintään puolet venttiilin nimellisarvosta (DN) DN 250:aan asti. DN 300 — DN 600 nimellisarvoissa enimmäisvääntömomentti 100 Nm alle DN-nimellisarvon. Vaatimusta pienemmästä suljinvoimasta saa pisteitä tarjouspyyntökirjeen mukaisesti. Tarjoajan on toimitettava tehtaan toimittama ja allekirjoittama todistus suljinvoimasta kokoluokassa DN 300, DN 400 ja DN 600.”

Hankintayksikkö on 17.6.2022 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Oy Lining Ab:n tarjouksen hankinnan osaan 1 ja Saint-Gobain Finland Oy:n tarjouksen hankinnan osaan 2.

Hankintapäätöksen liitteenä olleen tarjousten vertailutaulukon mukaan hankinnan osan 1 voittanut tarjoaja Oy Lining Ab on saanut täydet 15 laatupistettä suljinvoimaa koskevan vertailuperusteen osalta ja täydet 10 laatupistettä pinnoitustekniikkaa koskevan vertailuperusteen osalta. Muut tarjoajat ovat saaneet pinnoitustekniikkaa koskevan vertailuperusteen osalta viidestä kymmeneen laatupistettä ja suljinvoimaa koskevan vertailuperusteen osalta seitsemästä kahteentoista laatupistettä.

Hankintapäätöksen liitteenä olleen tarjousten vertailutaulukon mukaan hankinnan osan 2 voittanut tarjoaja Saint-Gobain Finland Oy on saanut 10 laatupistettä pinnoitustekniikkaa koskevan vertailuperusteen osalta ja seitsemän pistettä suljinvoimasta. Oy Lining Ab on saanut täydet 15 laatupistettä suljinvoimaa koskevan vertailuperusteen osalta ja täydet 10 laatupistettä pinnoitustekniikkaa koskevan vertailuperusteen osalta. Muut tarjoajat ovat saaneet pinnoitustekniikkaa koskevan vertailuperusteen osalta viisi laatupistettä ja suljinvoimaa koskevan vertailuperusteen osalta seitsemästä kahteentoista laatupistettä.

Tarjouspyyntöä koskevat väitteet

Asiassa on ensin perusteltua arvioida, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti hankinnan osan 2 kokonaistaloudellisen edullisuuden valintaperusteita asettaessaan. Asiassa on lisäksi arvioitava, onko tarjouspyyntö ollut valittajan esittämällä tavalla syrjivä hankinnan 1 osassa asetetun varastointivelvoitteen ja lunastusehdon osalta.

Valittaja on esittänyt, että hankinnan osaa 2 koskeva tarjoajien valintamenettely on ollut epäselvä. Valittajan mukaan valintamenettelyssä ei ole noudatettu etukäteen ilmoitettuja vertailuperusteita ja se on voinut johtaa lopputulokseen, joka on ollut sattumanvarainen, eikä ole mitannut hankinnan kokonaistaloudellista edullisuutta hankintasäännösten edellyttämällä tavalla. Valittaja on lisäksi esittänyt, että hankinnan osaa 1 koskeva varastointivelvoite ja varastoitujen tuotteiden lunastamisehto sopimuskauden jälkeen ovat suosineet hankintayksikön nykyistä sopimuskumppania, ja ne ovat ohjanneet hankkimaan tuotteet hankinnan osaan 1 valitulta toimittajalta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjousten valintamenettely hankinnan osaan 2 ei ole ollut epäselvä tai sattumanvarainen eikä se ole vaarantanut tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Hankintayksikön mukaan tarjousten valintamenettely hankinnan osaan 2 ei ole jättänyt sille harkintavaltaa etukäteen määriteltyjen valintaperusteiden soveltamisessa. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että hankinnan osaa 1 koskeva varmuusvarastointivelvoite ei ole merkinnyt sitä, että tarjouspyyntö olisi tältä osin syrjivä tai muutoin vaarantaisi tarjoajien tasapuolisen kohtelun hankinnassa.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat on kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö on omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Edellä todetusti tarjouspyynnön mukaan hankinnan osaan 1 on ollut tarkoitus valita kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous siten, että hinnan painoarvo on ollut 60 prosenttia ja laadun 40 prosenttia. Hankinnan osassa 2 tarjouksen valinta on ollut tarkoitus suorittaa lähtökohtaisesti vastaavalla tavalla, mutta kuitenkin siten, että hankinnan osaan 1 valittu tarjoaja ei ole voinut tulla valituksi hankinnan osaan 2, jos tämä on tarjonnut osaan 2 saman valmistajan tuotteita kuin hankinnan osaan 1. Hinta-laatusuhteeltaan parhaan tarjouksen sijasta hankinnan osaan 2 on voinut tulla valituksi myös hinnaltaan halvimman tarjouksen tehnyt tarjous, jos kysymyksessä oleva tarjous on ollut hinnaltaan 25 prosenttia edullisempi kuin hinta-laatusuhteeltaan kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehnyt tarjous.

Hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämän mukaan hankinta on jaettu kahteen osaan toimitusvarmuuden ja riittävän kilpailun varmistamiseksi, mistä syystä hankinnan osaan 2 ei ole ollut tarkoitus valita sellaista tarjoajaa, joka on tarjonnut osaan 2 samojen valmistajien tuotteita kuin hankinnan osaan 1 toimittajaksi valittu tarjoaja on tarjonnut hankinnan osaan 1. Hankintayksikön mukaan tarjousten valinnassa sovellettu niin kutsuttu hintaleikkuri hankinnan osassa 2 on ollut tarpeellinen, jotta hankinnan osan 2 hinta ei olisi muodostunut kohtuuttoman korkeaksi.

Kun otetaan huomioon hankinnan osaa 2 koskevan valintamenettelyn kuvauksen yksityiskohtaisuus tarjouspyynnössä sekä se, että valintamenettely ei ole jättänyt hankintayksikölle harkintavaltaa tarjousten valinnassa, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on tarjouspyynnössä kuvannut tarjoajien valintaperusteet myös hankinnan osassa 2 sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyynnön perusteella on ollut selvää, mihin tarjoajien valinta mainittujen valintaperusteiden osalta tulee perustumaan. Asiassa ei ole myöskään käynyt ilmi, etteivätkö tarjouspyynnössä asetetut valintaperusteet johtaisi kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valintaan.

Edellä todetusti tarjouspyynnössä on lisäksi edellytetty, että tarjoaja sitoutuu hankinnan osassa 1 varastoimaan luistiventtiilejä ja karanjatkoja Suomessa sijaitsevaan varmuusvarastoon. Tarjoajan on lisäksi tullut sitoutua lunastamaan varmuusvarasto neljän kuukauden kuluessa sopimuksen päättymisestä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on laaja harkintavalta määritellä hankintaa koskevat vaatimukset tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Tarjouspyynnössä asetettavien vaatimusten tulee kuitenkin olla puolueettomia sekä perusteltavissa hankinnan kohteen kannalta. Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole käynyt ilmi, etteikö hankinnan osaa 1 koskevat varmuusvarastointia sekä lunastusvelvoitetta koskevat ehdot olisi olleet hankinnan kannalta perusteltuja. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei voida myöskään katsoa, että vaatimukset olisivat olleet tarjoajien tasapuolien ja syrjimättömän kohtelun periaatteiden vastaisia.

Asiassa on seuraavaksi arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti pinnoitustekniikkaa ja suljinvoimaa koskevia laadun vertailuperusteita asettaessaan.

Valittaja on esittänyt, että pinnoitustekniikkaa ja suljinvoimaa koskevat laadun vertailuperusteet ovat olleet hankintasäännösten vastaisia, koska niillä ei tosiasiallisesti ole ollut merkitystä hankinnan kohteena olevien tuotteiden laadun kannalta. Valittajan mukaan vertailuperusteet ovat suosineet hankintayksikön nykyistä sopimuskumppania, joka on saanut täydet pisteet kummankin vertailuperusteen osalta ja on siten voinut tarjota tuotteitaan kalliimmalla. Valittaja on lisäksi esittänyt, että pinnoitustekniikkaa koskeva laadun vertailuperuste on ollut päällekkäinen tarjouspyynnössä pinnoitukselle asetetun vähimmäisvaatimuksen kanssa.

Hankintayksikkö on esittänyt, että sillä on ollut harkintavaltaa vertailuperusteiden asettamisessa. Hankintayksikön mukaan vertailuperusteet eivät ole antaneet sille rajoittamatonta harkintavaltaa tarjousten vertailussa eivätkä ne myöskään ole olleet syrjiviä. Hankintayksikön mukaan asetetut vertailuperusteet ovat liittyneet hankinnan kohteeseen, ja niillä on ollut laadullista merkitystä. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että pinnoitustekniikkaa koskeva laadun vertailuperuste ei ole ollut päällekkäinen epoksipinnoitteen laadunvalvontaa ja hyväksyntää juomavesikäyttöön koskevan vähimmäisvaatimuksen kanssa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden asettamisessa. Vertailuperusteiden tulee kuitenkin liittyä hankinnan kohteeseen, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus.

Tarjouspyynnön mukaan kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena on ollut paras hinta-laatusuhde siten, että hinnan painoarvo on ollut 60 prosenttia ja laadun 40 prosenttia. Tarjouspyynnössä on edellä todetusti asetettu epoksipinnoitteen laadunvalvontaa ja hyväksyntää juomavesikäyttöön koskeva vähimmäisvaatimus. Tarjouspyynnössä yhdeksi laadun vertailuperusteeksi on ilmoitettu pinnoitustekniikka, jonka perusteella tarjoajat ovat voineet saada enintään 10 laatupistettä, jos tarjottujen tuotteiden pinnoitus on toteutettu leijupetipinnoituksella upotuksella kaikissa kokoluokissa DN 65 — DN 600. Tarjoajat ovat voineet saada lisäksi enintään 5 laatupistettä venttiilien pienestä suljinvoimasta venttiilikokojen DN 300, DN 400 ja DN 600 osalta siten, että enimmäispistemäärä suljinvoimaa koskevan laadun vertailuperusteen osalta on ollut 15 pistettä.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että pinnoitustekniikkaa koskeva laadun vertailuperuste on ollut venttiilien käyttöolosuhteiden vuoksi perusteltu muun ohella sen vuoksi, että leijupetipinnoituksella upotuksella tuotetut venttiilit ovat laadultaan parempia ja niillä on erityisen hyvä kestävyys ja korroosiosuoja. Hankintayksikön mukaan venttiilien pientä suljinvoimaa koskeva laadun vertailuperuste on ollut venttiilien käyttöolosuhteiden vuoksi perusteltu muun ohella asentajien työn kannalta ja lisäksi venttiilin pieni suljinvoima vaikuttaa myös sen toimivuuteen.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjousvertailussa on ollut mukana viisi tarjoajaa, joista kaikki ovat saaneet hankinnan molemmissa osissa laatupisteitä pinnoitustekniikkaa ja suljinvoimaa koskevien vertailuperusteiden osalta. Vertailuperusteet ovat liittyneet hankinnan kohteeseen ja niillä on katsottava olleen merkitystä arvioitaessa tuotteiden laatua. Edellä sanotun perusteella markkinaoikeus katsoo, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole todettavissa, että pinnoitustekniikkaa ja suljinvoimaa koskevat laadun vertailuperusteet olisivat olleet syrjiviä tai, että hankintayksikkö olisi ylittänyt sille kuuluvaa harkintavaltaa kyseisiä vertailuperusteita asettaessaan. Markkinaoikeus katsoo lisäksi, että hankintayksikkö on käyttänyt hyväkseen kilpailuolosuhteet hankintasäännösten edellyttämällä tavalla.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että hankintayksikkö on asettanut tarjouspyynnössä hankinnan kohteena olevien tuotteiden pinnoitusta koskevan vähimmäisvaatimuksen. Tarjoajat ovat voineet saada tarjousten laatuvertailussa pisteitä tätä tiettyä vähimmäisvaatimusta yksityiskohtaisemmista pinnoitustekniikkaa koskevista seikoista. Tarjousten laatuvertailu ei siten ole tapahtunut sellaisten seikkojen perusteella, jotka ovat olleet päällekkäisiä pinnoitustekniikan laadulle asetetun vähimmäisvaatimuksen kanssa. Markkinaoikeus katsoo edellä todettu huomioon ottaen, että hankintayksikkö on tarjouspyyntöä laatiessaan ottanut riittävällä tavalla huomioon hankintamenettelyn vaiheittaisuuden tarjousten vertailun osalta eikä se ole tältä osin menetellyt valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti.

Hankinnan väliaikainen järjestäminen

Valittaja on esittänyt, että hankintayksiköllä ei ole ollut oikeutta panna hankintaa täytäntöön. Hankintayksikkö on esittänyt, että se on järjestänyt hankinnan väliaikaisesti.

Hankintalain 153 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnasta on tehty valitus markkinaoikeuteen, hankintayksikkö voi järjestää hankinnan väliaikaisesti, jollei hankintaa voida sen luonteen vuoksi lykätä markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi.

Hankintamenettelyn kaikissa vaiheissa edellytyksenä kuitenkin on, että noudatetaan hankintalain 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Asiassa saadun selvityksen mukaan hankintayksikkö on tehnyt luistiventtiilien ja karanjatkojen hankintaa koskevat väliaikaiset sopimukset Oy Lining Ab:n ja Saint-Gobain Finland Oy:n kanssa. Markkinaoikeudelle toimitettujen väliaikaisten sopimusten ehtojen mukaan hankintayksikkö on varannut itselleen oikeuden päättää sopimukset ennenaikaisesti markkinaoikeuden ratkaisun niin edellyttäessä.

Markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevien tavaroiden hankinnoissa on kysymys sellaisten tavaroiden hankinnoista, jotka on tarvittaessa pystyttävä hankkimaan väliaikaisin toimin muutoksenhaun aikana. Kun otetaan huomioon hankintayksikön itselleen varaama oikeus päättää sopimukset päättymään ennenaikaisesti markkinaoikeuden ratkaisun niin edellyttäessä, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintaa ole laitettu täytäntöön hankintasäännösten vastaisesti, vaan hankinta on edellä todetuin tavoin järjestetty väliaikaisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Oy Lining Ab joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan Oy Lining Ab:n oikeudenkäyntikulut asian laatu ja laajuus huomioon ottaen markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta siltä osin kuin valittajan vaatimus hankintapäätöksen kumoamisesta on perustunut siihen, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti Oy Lining Ab:n tarjouksen pisteytyksen osalta.

Muilta osin markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa AVK Finland Oy:n korvaamaan HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 13.442,50 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa AVK Finland Oy:n korvaamaan Oy Lining Ab:n oikeudenkäyntikulut 12.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 128 §:n nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 128 §:n nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Liisa Kauramäki ja Mika Kuuppo.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.