Market Court dismisses procurement challenge; Defense Forces' direct purchase and supplier selection complied with fairness and transparency rules.

Asian tausta

Puolustusvoimien (jäljempänä myös hankintayksikkö) logistiikkalaitoksen järjestelmäkeskuksen osastopäällikkö on hankintailmoitusta julkaisematta 20.6.2022 tekemällään suorahankintapäätöksellä (BS11648) päättänyt hankkia 200 kappaletta kannettavia 2,3 kilovolttiampeerin sähkövoimakoneita eräältä yhtiöltä.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on suorahankintapäätöksen mukaan ollut valitun tarjouksen perusteella 439.600 euroa.

Suorahankintapäätös on pantu täytäntöön 23.6.2022.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Voimalaite Service Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 43.960 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.

Valittaja on edelleen vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön esittämään muistion tai pöytäkirjan hankintayksikön ja valitun toimittajan välillä tarjousajan päättymisen jälkeen käydyistä neuvotteluista sekä kaikki tekniset tiedot valitun toimittajan tarjoamista ja hankintayksikön siltä tilaamista sähkövoimakoneista.

Perustelut

Hankintayksikön tekemälle suorahankinnalle ei ole ollut laillista perustetta. Kysymys ei ole ollut hankintasäännöksissä tarkoitetulla tavalla Puolustusvoimille ennalta arvaamattomasta tilanteesta. Asiassa on myös kyseenalaista, onko sähkövoimakoneiden vaje ollut hankintayksiköllä niin suuri, että se olisi puoltanut suorahankinnan käyttämistä. Lisäksi hankintayksikkö on osin omilla toimillaan aiheuttanut tilanteen keskeyttämällä aiemman sähkövoimakoneiden hankinnan.

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti myös siltä osin kuin se on valinnut tarjouksen, joka ei ole täyttänyt kaikkia tarjouspyynnön vaatimuksia. Valitun toimittajan tarjoama sähkövoimakone ei ole ollut eräiden tarjouspyynnön järjestelmävaatimuksissa edellytettyjen standardien mukainen, eikä valituksi tullutta sähkövoimakonetta ole testattu kolmannen osapuolen toimesta standardien täyttymisen osoittamiseksi. Hyväksyttävän tarjouksen ehtona on ollut tarjouspyynnön kaikkien ehdottomien vaatimusten täyttyminen.

Valittu toimittaja ei ole toimittanut hankintayksikölle mitään asiakirjoja tarjouksensa tarjouspyynnön mukaisuuden osoittamiseksi. Valittu toimittaja on vakuuttanut tarjouksensa olevan tarjouspyynnön mukainen, mutta vakuutukset eivät ole olleet toimitettuun tuotteeseen nähden totuudenmukaisia. Valitun toimittajan pelkkä muodollinen vakuutus tarjoamansa tuotteen vaatimusten mukaisuudesta ei ole ollut riittävää vaan sen olisi tullut tarjouksessaan todentaa hankintayksikön asettamien vaatimusten täyttyminen. Hankintayksikön on tullut epäillä valitun toimittajan vakuutusten totuudenmukaisuutta siitäkin syystä, että yhtiön aikaisemmat toimitukset hankintayksikölle ovat viivästyneet ja epäonnistuneet. Valittu toimittaja ei ole aikaisemmin valmistanut ainuttakaan nyt hankinnan kohteena olevaa sähkövoimakonetta.

Valittajan hankintayksikölle antaman tarjouksen liitteinä ovat olleet tarvittavat testausdokumentit, jotka ovat osoittaneet hankintayksikön asettamien vaatimusten täyttymisen.

Hankintayksikön ja valitun toimittajan välillä on käyty tarjousajan päättymisen jälkeen hankintasäännösten vastainen ja muita tarjoajia syrjinyt neuvottelu, jossa valittu toimittaja on saanut epätasapuolisesti etua, kun sille on annettu mahdollisuus antaa lisätietoja tarjouksestaan. Tiedot olisi tullut antaa jo alkuperäisessä tarjouksessa kirjallisin dokumentein.

Lisäksi hankintayksikön menettely on ollut virheellistä siltä osin kuin tarjouspyynnössä ei ole ollut hankinnan kohdetta kuvaavissa järjestelmävaatimuksissa ilmaisua ”tai vastaava”.

Vastine

Vaatimukset

Puolustusvoimat on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankinnan järjestämiselle suorahankintana on ollut hankintasäännösten mukaiset perusteet. Puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien toteuttaminen edellyttää, että sillä on käytössään tehtävän toteuttamisen vaatimat suorituskyvyt. Suorahankinnan kohteena olleet sähkövoimakoneet liittyvät kriittisiin materiaalihankintoihin johtamisjärjestelmäalalla. Niiden hankinta on ollut välttämätöntä, jotta mahdollisessa kriisitilanteessa pystytään turvaamaan välttämätön sähköenergian saanti omavaraisesti sotilaallisille järjestelmille ja laitteille, jotka ovat sähkövoimakoneiden sähkönsyötön varassa. Hankinnan toteuttaminen suorahankintana ja sopimuksen tekeminen on ollut hankintayksikölle ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja ole voitu noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta ja ennalta arvaamattomasta syystä (Ukrainan sota) aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi.

Puolustusministeriö on ohjauskirjeessään 23.3.2022 antanut Puolustusvoimille tehtävän käynnistää viipymättä turvallisuusympäristön muutoksesta aiheutuvat toimenpiteet valmiuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Ohjauskirjeeseen liittyvien tehtävien suorittamiseksi Pääesikunnan logistiikkaosasto (PELOGOS) on 25.3.2022 antanut käskyn turvallisuusympäristön muutoksesta aiheutuvien lisämateriaalihankintojen kaupallisen hankintaprosessin nopeuttamisesta hyödyntämällä muun muassa hankintalainsäädäntöön sisältyviä suorahankintaperusteita täysimääräisesti.

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjoukset hankittavista sähkövoimakoneista suoraan kolmelta toimittajalta, valittaja mukaan lukien, jotka ovat toimittaneet hankintayksikölle vastaavia koneita aiemmin. Tarjouksia on pyydetty samanaikaisesti useammalta toimittajaehdokkaalta nopean toimituksen varmistamiseksi. Ennen tarjouspyynnön lähettämistä hankintayksikkö on varmistanut kahdelta toimittajalta, onko niillä kykyä toimittaa hankintayksikölle vaatimukset täyttäviä sähkövoimakoneita nopealla aikataululla. Valittajalta ei ole tätä erikseen tiedusteltu, koska aikaisempien toimitusten perusteella on ollut tiedossa, että siltä löytyy vaadittava kyky. Hankintayksikkö ei ole käynyt tarjousajan päättymisen jälkeen voittaneen tarjoajan kanssa muita tarjoajia syrjiviä neuvotteluja.

Tarjouspyynnön liitteenä on ollut vaatimuslomake, jonka ehdottomat vaatimukset tarjotun sähkövoimakoneen on tullut täyttää. Valittu toimittaja on tarjouksessaan ilmoittanut tarjoamansa tuotteen täyttävän sanotut vaatimukset. Hankintayksiköllä ei ole ollut perusteltua syytä epäillä valitun toimittajan tarjouksessaan antamia tietoja.

Tarjouspyynnössä ei ole hankintasäännösten vastaisesti kuvattu hankinnan kohdetta eikä asetettu ehdottomia vaatimuksia mainitsemalla esimerkiksi tarjottavan sähkövoimakoneen tiettyä valmistajaa tai tiettyä alkuperää vaatimusten mukaisuuden täyttymisen edellytyksenä. Näin ollen hankintayksiköllä ei ole ollut hankintasäännösten tai tarjoajien tasapuolisen kohtelun edellyttämää perustetta lisätä mihinkään vaatimuslomakkeen kohtaan ilmaisua ”tai vastaava”.

Kaikilla tarjoajilla, joille tarjouspyyntö on lähetetty, on ollut tasapuoliset ja yhdenvertaiset mahdollisuudet toimittaa vaatimukset täyttävä tarjous. Hankintayksikkö on saanut kaksi tarjousta ja valinnut tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti hinnaltaan halvimman tarjouksen. Hankintayksikkö ei ole menetellyt suorahankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön perustelut suorahankinnan äärimmäisestä kiireestä ovat ristiriidassa sen kanssa, että se on valinnut sähkövoimakoneiden toimittajaksi yrityksen, jolla ei ole mitään kokemusta kyseisten laitteiden toimittamisesta ja jonka aikaisemmat toimitukset ovat viivästyneet.

Hankintayksikkö on neuvotellut valitun toimittajan kanssa, sillä hankintapäätöksessä on todettu valitulla toimittajalla olevan käytyjen neuvottelujen mukaan kyky toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on ollut hankintasäännösten mukainen velvollisuus tarkistaa, että tarjottu tuote vastaa tarjouspyynnössä asetettuja vaatimuksia.

Hankintayksikkö on aiheuttanut sähkövoimakoneita koskevan vajeen keskeyttämällä aiemman sähkövoimakoneita koskeneen hankintamenettelyn.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö

on muun ohella esittänyt, että tarjouspyynnössä ei ole vaadittu, että tarjoajan olisi tullut toimittaa hankintayksikölle aiemmin 2,3 kVA sähkövoimakoneita. Potentiaalisilta toimittajilta on ainoastaan tiedusteltu niiden teknisiä ja aikataulullisia mahdollisuuksia toimittaa hankinnan kohteena olevia sähkövoimakoneita. Mahdollisilla aikaisemmilla toimituksilla ei ole asiassa merkitystä. Valitun toimittajan mahdolliset epäonnistumiset aiemmissa hankintamenettelyissä eivät ole olleet peruste toimittajan poissulkemiselle myöhemmistä hankintamenettelyistä.

Valittu toimittaja ei ole toimittanut tarjouksensa mukana täyttämänsä teknisen vaatimuslomakkeen ohella muita liitteitä. Valittaja on sen sijaan toimittanut runsaasti liitteitä mainitun lomakkeen lisäksi, vaikka niitä ei ollut tarjouspyynnössä pyydetty. Tarjoajien tasapuolisen kohtelun vuoksi valittajan lähettämiä liitteitä ei ole luettu, koska niitä ei ollut edellytetty toimitettavan ja kaikki olennainen pyydetty tieto tuotteen vaatimusten mukaisuudesta oli jo esitetty vaatimuslomakkeessa.

Hankintayksikölle on syntynyt äärimmäinen kiire hankkia sähkövoimakoneita Ukrainan sodan johdosta. Kysymys ei ole ollut pitkällä aikavälillä syntyneestä materiaalivajeesta. Aiemmin keskeytetty hankintamenettely on koskenut erilaisia sähkövoimakoneita. Suorahankinnan kohteena olleet sähkövoimakoneet ovat muun ohella olleet kevyempiä ja pienempiä kuin keskeytetyn hankintamenettelyn hankinnan kohteena olleet sähkövoimakoneet.

Valittaja

on antanut lisälausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Vaatimus asiakirjojen esittämisestä

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön esittämään muistion tai pöytäkirjan hankintayksikön ja valitun toimittajan välillä tarjousajan päättymisen jälkeen käydystä neuvotteluista sekä kaikki tekniset tiedot valitun toimittajan tarjoamista ja hankintayksikön siltä tilaamista sähkövoimakoneista.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 42 §:n 2 momentin mukaan viranomaisen on hallintotuomioistuimen pyynnöstä toimitettava sille päätöksen perusteena olleet asiakirjat ja muu tarvittava selvitys. Lain 50 §:n mukaan hallintotuomioistuimella on oikeus pyynnöstä saada maksutta viranomaiselta salassapitosäännösten estämättä kaikki asian ratkaisemiseksi välttämättömät tiedot ja asiakirjat. Tuomioistuin voi määrätä viranomaisen esittämään tarpeellisen selvityksen. Määräyksen tehosteeksi voidaan asettaa sakon uhka.

Hankintayksikkö on esittänyt, että se ei ole tarjousajan päättymisen jälkeen käynyt toimittajaksi valitun yhtiön kanssa neuvotteluja ja että valittu toimittaja ei ole toimittanut tarjouksensa yhteydessä hankintayksikölle muita liitteitä kuin tarjouspyynnön liitteenä olleen ja valitun toimittajan täyttämän järjestelmävaatimuslomakkeen. Hankintayksikkö ei ole toimittanut markkinaoikeudelle valittajan vaatimia asiakirjoja. Valittaja on saanut haltuunsa valitun toimittajan tarjouksen ja täyttämän vaatimuslomakkeen, jotka on toimitettu myös markkinaoikeudelle.

Markkinaoikeus katsoo hankintayksikön esittämä selvitys sekä markkinaoikeuden päätöksen jäljempänä ilmenevä lopputulos ja sen perustelut huomioon ottaen, ettei valittajan vaatimien asiakirjojen esittäminen ole tarpeen asian selvittämiseksi. Valittajan vaatimus asiakirjojen esittämisestä on näin ollen hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Suorahankintamenettelyn edellytysten arviointi

Asiassa on valittajan esittämän perusteella ensin arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on hankintailmoitusta julkaisematta päättänyt 20.6.2022 tekemällään valituksenalaisella päätöksellä hankkia 200 kappaletta sähkövoimakoneita suorahankintana. Valittajan mukaan kyseessä olevalle suorahankinnalle ei ole ollut hankintasäännösten mukaista suorahankintaperustetta.

Valituksenalaisessa suorahankintapäätöksessä 20.6.2022 on perusteltu suorahankintaa seuraavasti:

”Hankinta toteutetaan hankintalain 40 § 2 momentin 4 kohdan mukaisesti suorahankintana valitulta toimittajalta, sillä sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi.

Venäjä käynnisti laajamittaisen sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaan 24.2.2022. PELOGOS käskyn AS7074 mukaisesti tämä on johtanut myös Suomessa merkittävään turvallisuusympäristön muutokseen sekä tilanteeseen, jossa tiettyihin kiireellisiin hankintalain soveltamisalaan kuuluviin hankintatarpeisiin on välttämätöntä ja perusteltua soveltaa edellä mainittuja äärimmäisen kiireen perusteluja.

Turvallisuusympäristön muutos on aiheuttanut akuutin tarpeen täydentää puuttuvaa johtamisjärjestelmäalan suorituskykyä mahdollisimman nopeasti, jotta johtamisjärjestelmäalan tavoitetaso saavutetaan ja ylläpidetään. Tämä hankinta vaikuttaa suoraan Puolustusvoimien kriittiseen, operatiiviseen valmiuteen.

Hankinnan toteuttaminen 40 § 2 momentin 4 kohdan mukaisesti suorahankintana on siten perusteltua ja ehdottoman välttämätöntä.”

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 1 §:n 1 momentin mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden lain 5 §:ssä tarkoitettujen hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa ja käyttöoikeussopimuksensa siten kuin mainitussa laissa säädetään. Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan mainitulla lailla pannaan täytäntöön julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU (hankintadirektiivi).

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan suorahankinnassa hankintayksikkö neuvottelee valitsemiensa toimittajien kanssa hankintasopimuksen ehdoista julkaisematta etukäteen hankintailmoitusta.

Hankintalain 40 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan hankintayksikkö voi valita suorahankinnan, jos sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi.

Hankintalain 40 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 133) mukaan pykälä perustuu hankintadirektiivin 32 artiklaan. Hankintalain 40 §:n 1 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 133) mukaan laissa esitetyt suorahankinnan edellytykset ovat tyhjentäviä. Koska suorahankinta on poikkeus yleiseen ja avoimeen kilpailuttamisvelvollisuuteen, sen käyttöedellytyksiä on tulkittava suppeasti.

Hankintalain 40 §:n 2 momentin 4 kohdan esitöiden (HE 108/2016 vp s. 135) mukaan kiireen tulee ensinnäkin johtua hankintayksikön ulkopuolisista syistä, joten hankintayksiköstä johtuva syy ei voi olla peruste suorahankinnan tekemiseen. Perusteen on lisäksi oltava äkillinen ja sellainen, jota hankintayksikkö ei ole kohtuudella voinut ennakoida. Säännöksen tarkoittamaksi kiireeksi ei siten voida katsoa hankintayksikön viivyttelyä hankinnan toteuttamisessa. Edellytyksenä suorahankinnan tekemiselle on lisäksi, että hankinnan tekeminen on ehdottoman välttämätöntä. Säännökseen vetoavan hankintayksikön on kyettävä näyttämään toteen poikkeamisperusteen soveltumisen edellytysten täyttyminen.

Hankintalain 40 §:n 2 momentin 4 kohdan esitöissä (HE 108/2016 vp s. 135) on edelleen todettu, että korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO 29.6.2011 taltio 1792 on katsottu, että työtaistelun uhka oli sinänsä ennalta arvaamattoman kiireen mukainen suorahankintaperuste, kun kyse oli rekrytointi- ja sijaistenhallintaohjelmistosta. Perusteen käyttöä ei tuomioistuimen mukaan kuitenkaan saanut jatkaa pidemmälle tai laajemmin kuin mitä peruste ajallisesti edellyttää. Lisäksi esitöissä on viitattu Euroopan komission tiedonantoon julkisia hankintoja koskevista säännöistä nykyisessä turvapaikkakriisissä (KOM (215) 454 lopullinen) ja todettu, että turvapaikkakriisissä suorahankinnan perusteena oleva hankintayksiköstä riippumaton ja ennakoimaton, äärimmäinen kiire voi olla yksittäistapauksessa käsillä. Tiedonannon mukaan voidaan yleisesti olettaa, että hankintaviranomainen ei voinut tietää etukäteen riittävän tarkasti, kuinka monelle turvapaikanhakijalle sen pitää suorittaa hankintoja.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön on pääsääntöisesti kilpailutettava julkiset hankintansa. Hankintalain esitöissä on edellä todetulla tavalla todettu, että kilpailuttamisvelvoitteesta poikkeuksen muodostavan suorahankinnan käyttöedellytyksiä on tulkittava suppeasti. Näyttövelvollisuus suorahankinnan edellytysten toteutumisesta kuuluu hankintayksikölle.

Hankintayksikön mukaan kyseessä olevan sähkövoimakoneiden hankinnan toteuttaminen suorahankintana ja sopimuksen tekeminen on ollut sille ehdottoman välttämätöntä, jotta mahdollisessa kriisitilanteessa pystytään turvaamaan välttämätön sähköenergian saanti omavaraisesti sotilaallisille järjestelmille ja laitteille, jotka ovat sähkövoimakoneiden sähkönsyötön varassa. Hankinta on perustunut puolustusministeriön Ukrainan sodan syttymisen jälkeen Puolustusvoimille antamaan tehtävään käynnistää viipymättä turvallisuusympäristön muutoksesta aiheutuvat toimenpiteet valmiuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Säädettyjen määräaikojen noudattaminen ei ole ollut mahdollista johtuen ennalta arvaamattomasta Ukrainan sodasta aiheutuneesta äärimmäisestä kiireestä ja mainitun sodan sekä covid-19-pandemian yhteisvaikutuksesta aiheutuneesta raaka-aine- ja komponenttipulasta.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että kyseessä olevan hankinnan tekeminen on ollut hankintayksikölle ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja ole voitu noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi. Suorahankintamenettelyn edellytysten arvioinnissa ei ole merkitystä valittajan viittaamilla hankintayksikön aiemmilla hankinnoilla. Asiassa ei ole ilmennyt, että hankintayksikkö olisi toteuttanut suorahankinnan laajempana kuin on ollut ehdottoman välttämätöntä. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on toteuttanut kyseessä olevan hankinnan suorahankintana.

Valittajan muut väitteet

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön ja valitun toimittajan välillä on käyty tarjousajan päättymisen jälkeen hankintasäännösten vastainen ja muita tarjoajia syrjinyt neuvottelu, jossa valitulle toimittajalle on annettu mahdollisuus antaa lisätietoja tarjouksestaan. Lisäksi valittaja on esittänyt, että hankintayksikön menettely on ollut virheellistä siltä osin kuin tarjouspyynnössä ei ole ollut hankinnan kohdetta kuvaavissa järjestelmävaatimuksissa ilmaisua ”tai vastaava” ja kun hankintayksikkö on valinnut tarjouspyynnön järjestelmävaatimusten vastaisen tarjouksen.

Markkinaoikeus toteaa, että suorahankinta on luonteeltaan menettely, jossa hankintayksikkö neuvottelee yhden tai useamman valitsemansa toimittajan kanssa hankintasopimuksen ehdoista ilman, että se julkaisee etukäteen hankintailmoitusta. Hankintasäännöksissä ei ole asetettu neuvottelujen kululle tai sisällölle tarkempia edellytyksiä. Mikäli hankintayksikkö, niin kuin nyt käsillä olevassa hankinnassa on tapahtunut, neuvottelee useamman toimittajan kanssa, hankintayksikön on neuvotteluissaan kuitenkin huomioitava yleiset hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaiset tasapuolisuuden, syrjimättömyyden, avoimuuden ja suhteellisuuden vaatimukset.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on kyseessä olevassa sähkövoimakoneiden suorahankinnassa lähettänyt tarjouspyynnön ja sen liitteenä olleen järjestelmävaatimuslomakkeen kolmelle valitsemalleen toimittajalle, jotka ovat toimittaneet hankintayksikölle sähkövoimakoneita aiemmin ja joiden hankintayksikkö on arvioinut kykenevän toimittamaan suorahankinnan kohteena olevia sähkövoimakoneita nopealla aikataululla. Tarjousta on pyydetty myös valittajalta. Tarjouspyynnössä ei ole asetettu vaatimuksia toimittajan soveltuvuudelle. Hankintayksikkö ei ilmoittamansa mukaan ole neuvotellut tarjoajien kanssa tarjouspyynnön lähettämisen jälkeen ennen valituksenalaisen suorahankintapäätöksen tekemistä. Tarjouspyynnön mukaan hankittavien sähkövoimakoneiden on tullut täyttää tarjouspyynnön liitteenä olleen järjestelmävaatimuslomakkeen ehdottomat vaatimukset. Tarjouspyynnössä ei ole vaadittu tarjoajaa esittämään tarjouksessaan oman ilmoituksensa lisäksi muuta selvitystä vaatimusten täyttymisestä.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valintaperusteeksi halvin hinta. Hankintayksikkö on saanut kaksi tarjousta, joista se on valinnut halvemman.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön hankinnan kohdetta kuvaavissa määritelmissä ei ole mainittu tiettyä valmistajaa tai tiettyä alkuperää tarjouksen vaatimusten mukaisuuden edellytyksenä. Markkinaoikeus katsoo näin ollen, että tarjouspyynnössä olleeseen hankinnan kohteen määrittelyyn ei ole ollut tarpeen liittää ilmaisua ”tai vastaava”. Tarjouspyyntö on mahdollistanut valittajalle muihin tarjoajiin nähden tasapuoliset mahdollisuudet tarjouksen tekemiseen, eikä hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on pyytänyt suorahankintamenettelyssään valittajan lisäksi tarjousta myös valituksi tulleelta toimittajalta.

Asiassa esitetty selvitys ei osoita, että hankintayksikön ja valitun toimittajan välillä olisi käyty neuvotteluja tarjousajan päättymisen jälkeen ennen suorahankintapäätöksen tekemistä. Koska suorahankintamenettelyn vaiheita ei ole hankintasäännöksissä tarkemmin säännelty, hankintayksikön ja tarjouksen hankintayksikölle tekevän yhtiön neuvottelut ennen tarjousten jättämistä tai tarjousajan jälkeen eivät myöskään vielä sellaisenaan merkitse menettelyn hankintasäännösten vastaisuutta tai sitä, että jotakin toista yhtiötä olisi suorahankinnassa syrjitty.

Markkinaoikeus toteaa vielä, että hankintayksiköllä ei ole velvollisuutta vaatia tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten täyttymisen osoittamista hankintamenettelyn aikana muulla tavalla kuin tarjouksessa esitetyllä ilmoituksella, jos tarjouspyynnössä ei ole vaadittu tarjoajia esittämään hankintamenettelyssä muuta näyttöä vaatimusten täyttymisestä. Valittu toimittaja on asiassa esitetyn selvityksen perusteella toimittanut tässä tapauksessa hankintayksikölle tarjouksensa liitteenä vain täyttämänsä teknisen vaatimuslomakkeen, jossa on ilmoitettu tarjotun sähkövoimakoneen olevan kaikilta osin tarjouspyynnön vaatimusten mukainen. Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on valituksenalaista suorahankintapäätöstä tehdessään luottanut valitun toimittajan antaman tarjouksen vaatimusten mukaisuuteen.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön menettely asiassa ole johtanut tasapuolisuuden, syrjimättömyyden, avoimuuden ja suhteellisuuden vaatimusten vastaiseen lopputulokseen.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää Voimalaite Service Oy:n vaatimukset asiakirjojen esittämisestä.

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Voimalaite Service Oy:n korvaamaan Puolustusvoimien oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Pasi Yli-Ikkelä ja Mika Kuuppo.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.