Market Court voids procurement decision due to flawed quality criteria mixing eligibility with technical comparison.

Asian tausta

Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 14.8.2021 julkaistulla erityisalojen EU-hankintailmoituksella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta Sm5-junayksiköiden automaattikytkinten peruskunnostuksen palveluhankinnasta 96 kuukauden mittaiselle sopimuskaudelle ja mahdolliselle toistaiseksi voimassa olevalle optiokaudelle.

Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n hallitus on 9.12.2020 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut EuroMaint Components and Materials AB:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 4.000.000 euroa.

Markkinaoikeus on 24.3.2021 antamallaan päätöksellä numero H46/2021 hylännyt Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimisesta.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

VR Kunnossapito Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä järjestämällä kokonaan uuden tarjouskilpailun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 16.070 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet on asetettu virheellisesti. Hankintayksikkö on käyttänyt laadun vertailuperusteina tekijöitä, jotka ovat liittyneet tarjoajien soveltuvuuteen ja jotka on otettu huomioon soveltuvuuden arvioinnissa. Tarjoajien soveltuvuuden arvioinnin ja laadun vertailuperusteiden välillä ei ole tehty riittävää eroa. Laadun vertailuperusteet ovat olleet myös osin päällekkäisiä, sillä samoja tekijöitä on huomioitu eri laadun vertailuperusteissa.

Osallistumispyynnössä on edellytetty soveltuvuuden vähimmäisvaatimuksena muun ohella sertifioitua laatujärjestelmää kuten ISO 9001 tai vastaavaa. Hankintayksikkö on ottanut huomioon kyseisen sertifikaatin tarjoajien soveltuvuuden arvioinnissa sekä tarjousten laatuvertailussa. Hankintayksikkö on ottanut laatuperusteiden 2 ”Tekniset resurssit (tilat, työkalut, laitteet jne.) ja laadunvarmistus” sekä 3 ”Ympäristönäkökohdat” alla huomioon tarjoajien sertifikaattien olemassaolon sinänsä. Laatuvertailussa huomioon otettuna sertifikaattina on mainittu muun muassa ISO 9001 -sertifikaatti.

Sertifikaatti ISO 14001:2015 on puolestaan mainittu molemmissa laadun vertailuperusteissa 2 ja 3. Laatuvertailu on ollut tältäkin osin eri laatuperusteiden osalta päällekkäistä.

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen ja se olisi pitänyt hylätä. Voittaneen tarjoajan tarjouksen saatteessa on kaksi neuvotteluvaraumaa, jotka koskevat hinnoitteluun liittyviä kysymyksiä. Varaumat ovat merkinneet sitä, että tarjous ei ole ollut lopullinen, koska varauksissa on yksiselitteisesti edellytetty (”required”) neuvotteluja peruskunnostuksen hinnoittelusta sekä hyötyjen jakamisesta. Neuvotteluvaraumilla on vaikutusta tarjousten vertailukelpoisuuteen, koska voittanut tarjoaja on tarjousta laatiessaan voinut ottaa laatimansa varauman huomioon tarjouksensa hinnoittelussa.

Hankintapäätöksestä käy ilmi, että hankintayksikkö on pyytänyt voittanutta ja kolmatta tarjoajaa tarjousajan jälkeen vahvistamaan, että tarjoajat ovat sitoutuneet suorittamaan palvelun tarjouspyynnön ja sopimusluonnoksen ehtojen mukaisesti. Kyseiset tarjoajat ovat voineet tarjousajan jälkeen muuttaa tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen ehtoja tarjouspyynnön mukaiseksi.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen perusteella ISO 9001:2015, ISO 14001:2015 ja EN 15085-2:2007 -sertifikaatit on myönnetty eri oikeushenkilölle kuin voittaneelle tarjoajalle. Voittaneen tarjoajan tarjouksesta ei ilmene syytä, miksi toisen yrityksen sertifiointi voitaisiin huomioida tarjousten vertailussa tai soveltuvuuden arvioinnissa.

Siltä osin kuin laadun vertailuperusteet on asetettu virheellisesti, on myös tarjousten vertailu ollut virheellinen.

Vastine

Vaatimukset

Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.725 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Osallistumispyynnössä on yhtenä soveltuvuusvaatimuksena esitetty, että tarjoajalla tulee olla käytössään sertifioitu laatujärjestelmä, jossa seurataan muun muassa, miten työn laatua, johtamista, prosesseja, toimintoja ja työturvallisuutta seurataan sekä mitataan ja miten niitä pyritään parantamaan. Esimerkkinä on mainittu hankintaan soveltuva ISO 9001 -laatusertifikaatti tai vastaava.

Tarjouspyynnössä on esitetty vertailuperusteet selkeästi, eivätkä soveltuvuusvaatimukset ja vertailuperusteet ole sekoittuneet tai olleet päällekkäisiä. Tarjouspyynnössä on esitetty tiedot, jotka vertailuperusteisiin annetuista kuvauksista on vähintään tullut käydä ilmi.

Soveltuvuusvaatimuksena olleesta laatujärjestelmästä ei ole saanut tarjousten vertailussa pisteitä, vaan laatuvertailussa on pisteytetty tarjoajan kuvaus laadun arvioinnin osa-alueeseen 2 Tekniset resurssit ja laadunvarmistus. Käytännössä laatupisteitä on annettu vain siltä osin kuin tarjoajan toimittamasta kuvauksesta on käynyt ilmi, että toiminnan laatu ylittää soveltuvuusvaatimuksissa edellytetyn perustason. Hankintayksikkö on edellyttänyt tarjouspyynnössä, että tarjoajan kuvauksesta osa-alueeseen 2 tulee käydä ilmi laadunvarmistuksen sertifikaatit, sillä sertifioitu laatujärjestelmä (soveltuvuusvaatimus) on vain yksi sertifikaateista, joilla todennetaan laadunvarmistus. Tarjoajat ovat esittäneet soveltuvuusvaatimusten perustason ylittäviä sertifikaatteja, jotka on voitu ottaa huomioon teknisten resurssien laatuvertailussa.

Vaikka laatuarvioinnin 2 osalta on vertailussa mainittu kaikilla tarjoajilla olevan sertifikaatit ISO 9001 sekä ISO 14001, ei hankintayksikkö ole ottanut huomioon pisteytyksessä soveltuvuuden arvioinnin vähimmäisvaatimuksia. Laatuarvioinnin 2 vertailussa ei ole otettu huomioon myöskään osa-alueen 3 ”Ympäristönäkökohdat” vertailussa huomioituja seikkoja. Kohdan 2 laatupisteillä ei ole ollut vaikutusta tarjousten vertailun lopputulokseen tai tarjoajien keskinäiseen etusijajärjestykseen.

Tarjoajat ovat tarjouksissaan sitoutuneet suorittamaan palvelun sopimusluonnoksen ehtojen mukaisesti. Kuitenkin voittanut tarjoaja on esittänyt tarjouksessaan varauman tarjouspyynnön sopimusehtojen hyväksymisestä. Tämän epäselvyyden vuoksi voittanutta tarjoajaa on pyydetty selvityspyynnöllä vahvistamaan, että se on sitoutunut suorittamaan palvelun tarjouspyynnön ja sen liitteenä olevan sopimusluonnoksen ehtojen mukaisesti. Voittanut tarjoaja on vahvistanut sitoutuneensa suorittamaan palvelun tarjouspyynnön ja sopimusluonnoksen ehtojen mukaisesti.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa esitetty hinta on ollut tarjouspyynnön ja sen liitteenä olleen sopimusluonnoksen ehtojen mukaisesti kiinteä ja lopullinen, vaikka tarjoaja on viitannut mahdollisuuteen saada neuvotella hankintayksikön kanssa. Neuvotteluvarauma ei ole voinut vaikuttaa tarjousten vertailukelpoisuuteen.

Hankintasäännösten perusteella hankintayksiköllä on ollut oikeus tarjouksen täydennyttämiseen tai täsmennyttämiseen ristiriidan poistamiseksi koskien neuvotteluvaraumaa. Neuvotteluvarauma ei olisi muodostanut hankintayksikölle perustetta voittaneen tarjoajan tarjouksen hylkäämiseen, sillä neuvotteluvarauma voidaan arvioida tarjouksessa olleeksi ilmeiseksi ristiriidaksi tai vähämerkitykselliseksi virheeksi.

Voittanut tarjoaja on tarjouksensa liitteessä 2 selventänyt tarjouksessaan esittämiä sertifikaatteja. Selvityksestä ja sertifikaateista käy ilmi, että EuroMaint Rail AB:n tytäryhtiön EuroMaint Components and Materials AB:n toiminnan laatu (ISO 9001+14001 ja 3834-2) tai työn toteuttamistapa (Certificate 15085) on todennettu sertifikaatein. Sertifikaatit on voitu ottaa huomioon tarjousten laatuvertailussa. Sertifikaatit ovat olleet vain osa tarjousten laatuvertailua teknisten resurssien ja laadunvarmistuksen osalta.

Kuultavan lausunto

EuroMaint Components and Materials AB on antanut lausunnon, joka on koskenut lähinnä sen varaumia ja sertifiointeja.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankinnan sopimuskautta on muutettu olennaisesti kesken hankintamenettelyä. Hankintailmoituksessa 12.8.2020 ja osallistumispyynnössä hankintayksikkö on ilmoittanut hankintasopimuksen kestoksi 96 kuukautta. Lisäksi hankintayksikkö on ilmoittanut mahdollisuudesta jatkaa hankinnan sopimuskautta toistaiseksi voimassa olevana. Neuvottelujen jälkeen tarjouspyynnössä 2.11.2020 hankinnan sopimuskausi on muutettu päättymään 30.6.2026 ja optiokauden pituudeksi on ilmoitettu kolme vuotta.

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä todetun mukaan yhdenvertaisen kohtelun periaate ja siitä johtuva avoimuusvelvollisuus edellyttävät, että julkisia hankintoja koskevan sopimuksen kohde ja tekoperusteet määritetään selvästi jo sopimuksen tekomenettelyn alussa. Hankinnan varsinaisen sopimuskauden lyhentäminen kahdeksasta vuodesta enintään hieman yli viiden vuoden mittaiseksi ja optiokauden muutos toistaiseksi voimassa olevasta kolmen vuoden mittaiseksi optiokaudeksi on hankinnan kohteen olennainen muutos. Hankintayksikkö ei olisi saanut neuvottelumenettelyn aikana tehdä kyseistä muutosta, koska se on voinut vaikuttaa potentiaalisten ehdokkaiden päätökseen osallistua kysymyksessä olevaan hankintamenettelyyn.

Hankintayksikkö on jättänyt ilmoittamatta, millä tavalla vertailuvaiheessa sertifikaateilla todennettava laatu ylittää tarjoajille soveltuvuusvaatimuksena osallistumispyynnössä asetetut laatujärjestelmiä koskevat vähimmäisvaatimukset.

Hankintayksikkö ei ole ottanut huomioon sitä, että hankintayksikön on sertifikaattien ohella sallittava erityisalojen hankintalaissa säädetyllä tavalla tarjoajan esittämä vastaava selvitys.

Ympäristönäkökohtia koskeva laadulliset tekijät olisi pitänyt tarjouspyynnössä ilmoittaa objektiivisesti ja konkreettisesti siten, että tarjoajalle olisi käynyt tarjousta laatiessaan nimenomaisesti ilmi ne seikat, joilla on merkitystä automaattikytkinten peruskunnostuksen hankinnan toteuttamisessa. Hankintayksikölle on jäänyt rajoittamaton harkintavalta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Voittaneen tarjoajan soveltuvuuden arvioinnissa ja laatuvertailussa on otettu huomioon emoyhtiölle myönnettyjä sertifikaatteja. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, millä tavoin emoyhtiö olisi sitoutunut olemaan voittaneen tarjoajan käytettävissä hankinnan toteuttamiseen sopimuskaudella.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö

on esittänyt, että erityisalojen hankintalain esitöissä on todettu, että erityisalojen hankintalain neuvottelumenettelyä koskeva lainkohta on hankintalakiin nähden merkittävästi joustavampi ja tarjoaa enemmän harkintavaltaa hankintayksikölle. Esitöissä on todettu, että neuvottelumenettelyssä hankintayksikkö neuvottelee hankintasopimuksen ehdoista valitsemiensa toimittajien kanssa. Oikeuskäytännössä on lisäksi todettu, että erityisalojen hankintalaissa ei ole tarkempia säännöksiä siitä, miten neuvottelumenettely on toteutettava ja mistä seikoista neuvotteluja voidaan käydä.

Neuvottelumenettelyssä on noudatettu erityisalojen hankintalain edellyttämiä oikeusperiaatteita ja säännöksiä, joiden mukaisesti kaikista hankintasopimuksen ehdoista eli myös sopimuskauden pituudesta voidaan neuvotella. Hankintailmoituksessa [oikeastaan osallistumispyynnössä] on muun ohella todettu, että lopullinen tarjouspyyntö laaditaan ja lähetetään valituille tarjoajille käytyjen neuvottelujen jälkeen ja että hankintasopimuksen ehdoista neuvotellaan tarjoajien kanssa. Potentiaalisille toimittajille on ollut selvää, että myös sopimuskauden pituudesta tullaan neuvottelemaan hankintamenettelyn aikana.

Tarjousten vertailuasiakirjassa on kuvattu, miten organisaation ympäristönäkökohdat arvioidaan ja pisteytetään. Vertailussa on arvioitu sitä, miten organisaatio on ottanut huomioon ympäristönäkökohdat toiminnassaan.

Alan ammattimaiselle toimijalle on tullut olla selvää, mitä ympäristönäkökohdat tarkoittavat organisaation toiminnassa ja millä seikoilla on vertailussa merkitystä tältä osin. Organisaatio voi ottaa toiminnassaan huomioon ympäristönäkökohdat monella eri tavalla, joten niiden konkreettinen kuvaaminen tarjouspyynnössä ei olisi vastannut laatuarvioinnin tarkoitusta hankinnassa.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä olleesta sertifikaatista ISO Certificate 9001 + 14001 ilmenee voittaneen tarjoajan VATnumero (5599163-0883).

Valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimus on ylimitoitettu ottaen huomioon, että valittajan kirjelmät ovat lähes saman sisältöisiä kuin markkinaoikeudessa vireillä olevassa toisessa asiassa, jossa on esitetty vastaavan suuruinen oikeudenkäyntikuluvaatimus. Kokonaistuntimäärä on kohtuuton myös sen vuoksi, että valitusperusteet ovat lähes samat kuin asiassa esitetyssä oikaisuvaatimuksessa. Kohtuullinen ja oikeuskäytännön mukainen oikeudenkäyntikulujen määrä on korkeintaan 3.000 euroa.

Valittaja

on esittänyt, että yhdenvertaisen kohtelun ja avoimuuden periaatteet ovat keskeisiä julkisten hankintojen periaatteita, ja niitä sovelletaan erityisaloilla lähtökohtaisesti samalla tavalla kuin hankintalain alalla. Neuvottelumenettelystä säädetään vastaavilla tavoilla hankintadirektiivissä ja erityisalojen hankintadirektiivissä. Hankinnan varsinaisen sopimuskauden lyhentäminen ja optiokauden muutos on ollut hankintasäännösten vastaista.

Hankintasäännösten lähtökohta on, että hankintayksikkö harkintavaltansa puitteissa määrittelee ja ilmoittaa ne konkreettiset ympäristönäkökohdat, joita hankintayksikkö arvostaa kysymyksessä olevassa palvelussa. Ensisijaista merkitystä ei ole sillä, että tarjoajat voivat toteuttaa toiminnassaan erilaisia ympäristötavoitteita.

Tarjouspyynnön ympäristönäkökohtia koskevassa pisteytysasteikossa ei ole tarkennettu, mitä tekijöitä hankintayksikkö tulee arvostamaan ympäristönäkökohtein vertailussa, vaan ainoastaan ilmaistu pisteytykseen vaikuttavana tekijänä, miten (”hyvin”, ”kiitettävästi” tai ”erinomaisesti”) ympäristönäkökohdat otetaan huomioon. Itse ympäristönäkökohdat jäävät pisteytysasteikossakin konkretisoimatta. Vertailuperusteen yksilöimättömyys on jättänyt hankintayksikölle rajoittamattoman harkintavallan toteuttaa tarjousten pisteytys haluamallaan tavalla.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Valittajan esittämien väitteiden johdosta asiassa on ensimmäiseksi arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti muuttaessaan hankinnan sopimuskautta hankintamenettelyn aikana ja onko tarjouksen vertailuperusteet asetettu hankintasäännösten edellyttämällä tavalla. Tämän jälkeen asiassa on tarvittaessa arvioitava, onko voittaneen tarjoajan tarjous ollut tarjouspyynnön mukainen ja onko tarjousten vertailussa voittaneelle tarjoajalle annettu perusteetta pisteitä.

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Erityisalojen hankintalain 38 §:n 1 momentin mukaan neuvottelumenettelyssä hankintayksikkö julkaisee ilmoituksen hankinnasta, johon kaikki halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Hankintayksikkö neuvottelee hankintasopimuksen ehdoista valitsemiensa toimittajien kanssa.

Erityisalojen hankintalain 38 §:n esitöissä (HE 108/2016 vp s. 265) on tuotu esiin, että kyseisen lain mukainen neuvottelumenettely on merkittävästi joustavampi ja tarjoaa hankintayksikölle enemmän harkintavaltaa kuin julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) mukainen neuvottelumenettely. Lainkohdassa ei muun ohella aseteta käyttöedellytyksiä neuvottelumenettelylle eikä säännellä neuvottelujen kulkua tai etenemistä.

Erityisalojen hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Erityisalojen hankintalain 77 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi vaatia, että tarjoajat esittävät vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen testausraportin tai todistuksen näyttönä siitä, että tarjous täyttää hankinnan kohteen kuvauksessa asetetut vaatimukset tai perusteet, ja että se on tarjouspyynnössä esitettyjen kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteiden tai sopimuksen toteuttamisen ehtojen mukainen. Jos hankintayksikkö vaatii erityisen arviointilaitoksen antaman todistuksen esittämistä, sen on myös hyväksyttävä vastaavien muiden arviointilaitosten antamat todistukset.

Erityisalojen hankintalain 88 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi pyytää ehdokkaalta tai tarjoajalta selvityksen rakennusurakan toteuttamisessa tai palvelun suorittamisessa toteutettavista ympäristövaikutusten hallintaa koskevista toimenpiteistä. Hankintayksikön vaatiessa riippumattomien toimielinten antamia todistuksia siitä, että ehdokas tai tarjoaja täyttää ympäristöasioiden hallintaa koskevien standardien vaatimukset, sen on viitattava unionin ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS) tai tunnustettuihin ympäristöjärjestelmiin taikka alan eurooppalaisiin tai kansainvälisiin standardeihin perustuviin muihin ympäristöasioiden hallintaa koskeviin standardeihin, jotka tunnustetut laitokset ovat sertifioineet.

Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi pyytää ehdokkaalta tai tarjoajalta selvityksen laadunvarmistustoimenpiteistä. Hankintayksikön vaatiessa riippumattomien toimielinten antamia todistuksia siitä, että ehdokas tai tarjoaja täyttää laadunvarmistusstandardien vaatimukset, mukaan lukien esteettömyys vammaisille henkilöille, sen on viitattava alan eurooppalaisiin standardisarjoihin perustuviin laadunvarmistusjärjestelmiin, jotka varmentamista koskevia eurooppalaisia standardisarjoja noudattavat toimielimet ovat vahvistaneet. Hankintayksikön on hyväksyttävä myös muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimielinten vastaavat todistukset sekä tarjoajien toimittamat todistukset vastaavista laadunvarmistustoimenpiteistä.

Erityisalojen hankintalain 91 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras.

Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa hinta-laatusuhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin. Laatuun liittyviä perusteita voivat olla tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyys, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu, käyttökustannukset, kustannustehokkuus, myynnin jälkeinen palvelu ja tekninen tuki, huolto ja toimituspäivä tai toimitus- tai toteutusaika sekä muut toimitusehdot.

Erityisalojen hankintalain 91 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 273) mukaan pykälä vastaa hankintalain 93 §:ää.

Hankintalain 93 §:n 2 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 201 — 202) on viitattu mahdollisuuteen käyttää tarjouksen vertailuperusteena tietyissä tilanteissa esimerkiksi henkilöstön laatuun liittyviä tekijöitä. Esitöissä todetusti tarjouksen vertailuun liittyvän henkilöstön pätevyyden ja kokemuksen arviointi on kuitenkin erotettava itse tarjoajaan liittyvien ominaisuuksien ja referenssien arvioinnista. Nämä arviointikategoriat olisi lähtökohtaisesti edelleen säilytettävä erillään toisistaan. Esitöissä on todettu myös, että tarjoajan referenssit voivat kuitenkin tapauskohtaisesti olla myös hankinnan kohteeseen liittyviä ja siten vertailuperusteina sallittuja, kunhan samoja tekijöitä ei käytetä sekä tarjoajan soveltuvuusvaatimuksena että hinta-laatusuhteen vertailuperusteena.

Erityisalojen hankintalain 91 §:n 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen 92 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta, ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Epäselvissä tapauksissa hankintayksikön on tosiasiallisesti tarkistettava tarjoajien antamien tietojen ja näytön paikkansapitävyys.

Tarjouspyyntöasiakirjojen keskeinen sisältö

Hankintayksikön 14.8.2020 julkaisemassa erityisalojen neuvottelumenettelyä koskevassa hankintailmoituksessa sopimuksen kestoksi on ilmoitettu 96 kuukautta. Hankintailmoituksessa on todettu sopimukseen sisältyvän lisäksi toistaiseksi voimassa oleva optiokausi, jonka käyttöönotosta ostaja tekee erillisen päätöksen kaksitoista kuukautta ennen perussopimuskauden päättymistä. Optiokaudella sopijapuolilla on oikeus irtisanoa sopimus päättymään noudattaen kahdentoista kuukauden irtisanomisaikaa. Hankintailmoituksessa on ilmoitettu, että tarjouksia pyydetään Sm5junayksiköiden automaattikytkinten peruskunnostuksesta siten kuin osallistumispyynnössä ja sen liitteissä tarkemmin määritellään.

Osallistumispyynnössä on edellytetty, että tarjoajalla tulee olla käytössään sertifioitu laatujärjestelmä, jossa seurataan muun muassa miten työn laatua, johtamista, prosesseja, toimintoja ja työturvallisuutta seurataan ja mitataan ja miten niitä pyritään parantamaan. Esimerkkinä on mainittu ISO 9001 laatusertifikaatti tai vastaava.

Neuvottelumenettelyyn hyväksytyille toimittajille toimitetussa 2.11.2020 päivätyssä tarjouspyynnössä on todettu, että sopimus on voimassa määräaikaisena allekirjoituspäivästä 30.6.2026 saakka. Sopimuskauteen sisältyy lisäksi kolmen vuoden optiokausi, jonka käyttämisestä ostaja tekee erillisen päätöksen viimeistään 30.6.2025.

Edellä mainitussa tarjouspyynnössä ”tarjousten arviointiperusteena ja hankinnan ratkaisuperusteena” on ilmoitettu käytettävän kokonaistaloudellista edullisuutta siten, että hinnan painoarvo on ollut 80 prosenttia ja laadun painoarvo on 20 prosenttia. Tarjousten laadulliset seikat on ilmoitettu arvioitavan ja pisteytettävän siten kuin tarjouspyynnön liitteessä 3 on kuvattu.

Tarjouspyynnön liitteessä 3 ”Tarjousten vertailu” on ilmoitettu laatuvertailun vertailuperusteet seuraavasti:

1. Henkilöstön osaaminen ja resursointi

2. Tekniset resurssit (tilat, työkalut, laitteet jne.) ja laadunvarmistus

3. Ympäristönäkökohdat

4. Innovatiiviset ja muut tilaajalle lisäarvoa tuottavat asiat.

Vertailuperusteen 2 ”Tekniset resurssit (tilat, työkalut, laitteet jne.) ja laadunvarmistus” osalta tarjoajan on tullut liittää tarjoukseensa kuvaus tarjoajan teknisistä resursseista. Kuvauksesta on tullut käydä muun ohella ilmi ainakin seuraavat asiat:

”- Peruskunnostuksessa käytettävät tekniset laitteet (työkalut, mittauslaitteet jne.)

- Laadunvarmistuksen sertifikaatit

- Tarjoajan peruskunnostuksen ja laadunvarmistuksen menetelmät ja prosessi

- Peruskunnostuksen aikaiset ja sitä edeltävät mittaukset / testaukset, joilla hankintayksikkö saa käsityksen komponenttien kunnosta

- Raportointi peruskunnostuksesta (malliraportti)”.

Hankintayksikkö arvioi ja pisteyttää organisaation tekniset resurssit ja laadunvarmistuksen seuraavin perustein:

”0 pistettä = kuvaus puuttuu tai se ei anna hankintayksikölle riittävää kuvaa organisaation teknisistä resursseista ja/tai laadunvarmistuksesta

1 piste = kuvauksesta käy ilmi, että tarjoajalla on tekniset resurssit ja laadunvarmistus, joilla toimeksianto voidaan suorittaa hyvin

2 pistettä = kuvauksesta käy ilmi, että tarjoajalla on tekniset resurssit ja laadunvarmistus, joilla toimeksianto voidaan suorittaa kiitettävästi

3 pistettä = kuvauksesta käy ilmi, että tarjoajalla on tekniset resurssit ja laadunvarmistus, joilla toimeksianto voidaan suorittaa erinomaisesti ja, että tarjoajan teknisillä resursseilla on lisäarvoa hankintayksikölle”.

Vertailuperusteen 3 ”Ympäristönäkökohdat” osalta tarjoajan on tullut liittää tarjoukseensa kuvaus siitä, miten organisaatio on huomioinut toiminnassaan ympäristönäkökohdat. Kuvauksesta on tullut käydä muun ohella ilmi ainakin, miten organisaatio on huomioinut ympäristönäkökohdat toiminnassaan.

Hankintayksikkö arvioi ja pisteyttää organisaation ympäristönäkökohdat seuraavin perustein:

”0 pistettä = kuvaus puuttuu tai se ei anna hankintayksikölle riittävää kuvaa organisaation ympäristönäkökohdista

1 piste = kuvauksesta käy ilmi, että tarjoajan ottaa toiminnassaan hyvin huomioon ympäristönäkökohdat

2 pistettä = kuvauksesta käy ilmi, että tarjoajan ottaa toiminnassaan kiitettävästi huomioon ympäristönäkökohdat

3 pistettä = kuvauksesta käy ilmi, että tarjoajan ottaa toiminnassaan erinomaisesti huomioon ympäristönäkökohdat”.

Tarjousvertailun keskeinen sisältö

Tarjousten vertailuasiakirjasta käy ilmi, että voittanut tarjoaja on saanut vertailuperusteen 2 arvioinnista kaksi pistettä ja toiseksi tullut valittaja kolme pistettä. Voittaneen tarjoajan pisteytystä on perusteltu seuraavasti:

”-Tarjoajalla on kattavat testaustyökalut ja -laitteet hankinnan kohteena olevien komponenttien laadukkaan kunnostuksen turvaamiseksi

-Toiminnan laatu on todennettu sertifikaatein ISO 9001, ISO 14001, ISO 3832-2 ja ISO 15085-2”.

Valittajan tarjouksen saamaa pisteytystä on perusteltu puolestaan seuraavasti:

”- Kunnostuksessa käytetyt työkalut esitetty tarjouksessa. Työkalut ovat kattavat.

-Toiminnan laatu on todennettu sertifikaatein ISO 9001, ISO 14001, ISO 45001, ISO 15085 ja ISO 3834

- Kunnostusprosessi on kuvattu kattavasti”.

Vertailuperusteen 3 arvioinnista sekä voittanut tarjoaja että valittaja ovat saanet täydet kolme pistettä. Voittaneen tarjoajan pisteytystä on perusteltu seuraavasti:

”- Ympäristön huomioon ottaminen on todennettu sertifikaatille ISO 14001:2015

- Lisäksi tarjoajalla on käytössään ympäristökäsikirja, joka osoittaa että ympäristö huomioidaan myös toiminnassa.”

Valittajan tarjouksen pisteytystä on perusteltu seuraavasti:

”- Ympäristön huomioon ottaminen on todennettu sertifikaatille ISO 14001:2015

- Lisäksi tarjoajalla on käytössään ympäristökäsikirja, joka osoittaa että ympäristö huomioidaan myös toiminnassa.”

Sopimuskauden muuttaminen hankintamenettelyn aikana

Valittaja on esittänyt hankintayksikön menetelleen virheellisesti muuttaessaan kesken hankintamenettelyn olennaisesti hankinnan sopimuskautta. Valittajan mukaan muutos on voinut vaikuttaa potentiaalisten ehdokkaiden päätökseen osallistua kysymyksessä olevaan tarjouskilpailuun, ja muutos on ollut erityisesti avoimuusperiaatteen vastainen. Valittaja on tältä osin viitannut erityisalojen hankintalain 63 §:n 1 momenttiin.

Hankintayksikkö on esittänyt noudattaneensa neuvottelumenettelyssä erityisalojen hankintalain edellyttämiä oikeusperiaatteita ja säännöksiä, joiden mukaisesti kaikista hankintasopimuksen ehdoista voidaan neuvotella toimittajien kanssa. Potentiaalisille tarjoajille on ollut selvää, että myös sopimuskauden pituudesta tullaan neuvottelemaan.

Erityisalojen hankintalain 63 §:n 1 momentin mukaan edellä 62 §:ssä tarkoitetut ilmoitukset on tehtävä vakiolomakkeiden vahvistamisesta julkisiin hankintoihin liittyvien ilmoitusten julkaisemista varten ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 842/2011 kumoamisesta annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2015/1986, jäljempänä vakiolomakeasetus, vahvistettuja vakiolomakkeita käyttäen. Ilmoituksissa on oltava erityisalojen hankintadirektiivin liitteissä VI, X, XI ja XII esitetyt tiedot.

Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/25/EU (erityisalojen hankintadirektiivi) liitteen XI neuvottelumenettelyä koskevan kohdan 7 mukaan palveluhankinnoissa hankintailmoituksiin sisällytettäviä tietoja ovat toimitettavien tuotteiden luonne ja määrä sekä lisäksi maininta erityisesti mahdollisista lisähankintamahdollisuuksista ja, jos se on tiedossa, arvioitu aika, jonka kuluessa tällaisia lisähankintamahdollisuuksia voidaan käyttää.

Unionin tuomioistuin on lausunut tarjouspyynnön muutoksista Euroopan unionin julkisia hankintoja koskevien direktiivien soveltamisalan ulkopuolelle jäänyttä hankintaa koskeneessa 5.4.2017 antamassaan tuomiossa Borta (C298/15, EU:C:2017:266) ja todennut, että hankintayksikkö ei lähtökohtaisesti voi muuttaa hankintamenettelyn kuluessa niiden hankintasopimuksen olennaisten ehtojen ulottuvuutta, joihin tekniset eritelmät ja hankintasopimuksen tekoperusteet kuuluvat ja joihin hankinnasta kiinnostuneet taloudelliset toimijat ovat legitiimisti turvautuneet tehdessään päätöksensä valmistautua tarjouksen esittämiseen tai sitä vastoin luopua osallistumasta kyseistä hankintaa koskevan sopimuksen tekomenettelyyn (tuomion 70 kohta ja siinä viitattu oikeuskäytäntö). Tästä ei silti seuraa, että mikä tahansa tarjouspyyntöasiakirjoihin tehty muutos hankintailmoituksen julkaisemisen jälkeen olisi lähtökohtaisesti kielletty olosuhteista riippumatta (tuomion 71 kohta).

Unionin tuomioistuin on edellä mainitussa tuomiossaan Borta katsonut, että syrjintäkiellon ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteet ja avoimuusvelvollisuus merkitsevät ensinnäkin sitä, että asianomaiset muutokset eivät — vaikka ne voivatkin olla merkittäviä — saa olla siinä määrin olennaisia, että ne olisivat houkutelleet potentiaalisia tarjoajia, jotka eivät ilman näitä muutoksia voisi jättää tarjousta. Tilanne voisi olla tällainen muun ohella silloin, kun hankintasopimus poikkeaa näiden muutosten johdosta luonteeltaan tuntuvasti alun perin määritellystä hankintasopimuksesta (tuomion 74 kohta).

Hankinnan sopimuskautta on muutettu hankintamenettelyn aikana edellä kuvatusti siten, että se on lyhentynyt varsinaisen sopimuskauden osalta hankintailmoituksessa ilmoitetusta kahdeksasta vuodesta tarjouspyynnössä ilmoitettuun noin viiteen ja puoleen vuoteen. Lisäksi mahdollisen lisähankinnan kesto on muuttunut hankintailmoituksessa ilmoitetusta toistaiseksi voimassa olevasta sopimuksesta tarjouspyynnössä ilmoitettuun kolmen vuoden mittaiseen sopimukseen.

Markkinaoikeus toteaa neuvottelumenettelyn tarkoituksena olevan, että hankintayksikkö neuvottelee hankintasopimuksen ehdoista valittujen toimittajien kesken. Neuvotteluja voidaan käydä palvelujen kaikista ominaisuuksista, esimerkiksi niiden laadusta, määristä, kaupallisista lausekkeista sekä sosiaalisista, ympäristöön liittyvistä ja innovatiivisista seikoista, elleivät ne kuulu vähimmäisvaatimuksiin. Menettely on lisäksi huomattavasti joustavampaa kuin hankintalain mukainen neuvottelumenettely.

Ottaen huomioon neuvottelumenettelyn luonne, tarkoitus ja erityisesti neuvottelujen mahdollisina kohteina olevat hankintasopimuksen ehdot, ei varsinaisen sopimuskauden edellä kuvatussa lyhentämisessä voida katsoa olevan kyse muutoksesta, jonka johdosta neuvoteltava hankintasopimus poikkeaisi luonteeltaan tuntuvasti alun perin tarjouspyyntöasiakirjoissa määritellystä hankintasopimuksesta. Mahdollista lisähankintaa koskevassa sopimuskaudessa on lisäksi kysymys optiosta, jonka käyttöönotosta hankintayksikkö päättää joka tapauksessa vasta varsinaisen hankintamenettelyn päätyttyä. Markkinaoikeus katsoo, etteivät muutokset ole olleet niin olennaisia, että ne olisivat olleet omiaan houkuttelemaan potentiaalisia tarjoajia, jotka eivät ilman muutoksia olisi osallistuneet neuvottelumenettelynä toteutettuun tarjouskilpailuun. Hankintayksikön menettely ei ole tältä osin ollut ristiriidassa unionin oikeuden edellyttämän avoimuus- ja syrjimättömyysvelvoitteen kanssa.

Vertailuperusteiden asettaminen

Valittaja on esittänyt, että laatusertifikaatti ISO 9001 on otettu huomioon tarjoajien soveltuvuuden arvioinnissa sekä tarjousten laatuvertailussa, eikä hankinnassa ei ole siten tehty riittävää eroa tarjoajien soveltuvuuden arvioinnin ja laadun vertailuperusteiden välillä. Laatuvertailussa on muutoinkin otettu huomioon pelkkien sertifikaattien olemassaolo eikä tarjouspyynnössä ole yksilöity, mitä ovat ne konkreettiset laadulliset tekijät, joita tarjoaja voi todentaa tarjousten vertailuvaiheessa laadunvarmistuksen sertifikaateilla. Lisäksi ympäristönäkökohtia koskeva vertailuperuste 3 on jäänyt liian yleiselle tasolle, ja laadun vertailuperusteet ovat olleet vielä osin päällekkäisiä, kun sertifikaatti ISO 14001 on otettu huomioon laadun vertailuperusteissa 2 ja 3.

Hankintayksikkö on esittänyt, että vertailuperusteen 2 osalta on pisteytetty tarjoajien vertailuperusteeseen antama kuvaus ja että käytännössä pisteitä on saanut siltä osin kuin kuvauksesta on ilmennyt, että toiminnan laatu ylittää soveltuvuusvaatimuksissa asetetun perustason. Pisteytyksessä ei ole otettu huomioon soveltuvuuden arvioinnin vähimmäisvaatimuksia. Tarjoajan kuvauksesta on tullut käydä ilmi laadunvarmistuksen sertifikaatit, joilla todennetaan laadunvarmistus, ja tarjoajat ovat esittäneet soveltuvuusvaatimuksen perustason ylittäviä sertifikaatteja. Ympäristönäkökohdat voidaan ottaa huomioon organisaation toiminnassa monella tavalla, eikä niiden kuvaaminen tarjouspyynnössä olisi vastannut laatuarvioinnin tarkoitusta.

Markkinaoikeus toteaa hankintamenettelyn olevan vaiheittaista siten, että hankintayksikön on ennen tarjousten vertailua tutkittava tarjoajien soveltuvuus osallistua tarjouskilpailuun ja arvioitava tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus. Hankintamenettelyn vaiheittaisuus on otettava huomioon jo tarjouspyynnössä. Tarjousvertailussa ei tule pisteyttää pakollisia vaatimuksia niiltä osin kuin ne ilmentävät tarjoajan soveltuvuutta tai tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta. Tarjousvertailussa voidaan sinänsä arvioida pakollisten vaatimusten vähimmäistason ylittävää toteutumista, jos tarjouspyynnössä on selkeästi ilmoitettu, mikä on vähimmäistaso ja miten tämä vähimmäistason ylittävä toteutuminen arvioidaan. Vähimmäistason ylittävällä osalla tulee olla merkitystä arvioitaessa tarjouksen laatua.

Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vertailuperusteet on ilmoitettava tarjouspyynnössä riittävän täsmällisesti siten, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia ja ettei hankintayksikölle anneta rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailussa. Tarjouspyynnöstä tulee käydä ilmi ne nimenomaiset seikat, jotka tulevat vaikuttamaan tarjousten vertailuun.

Osallistumispyynnössä tarjoajilta on edellytetty soveltuvuuteen liittyvänä vähimmäisvaatimuksena sertifioitua laatujärjestelmää. Esimerkkinä on mainittu ISO 9001 -laatusertifikaatti tai vastaava. Osallistumispyynnön kyseisessä kohdassa on todettu, että tarjoajalla tulee olla käytössään laatujärjestelmä, jossa seurataan muun muassa miten työn laatua, johtamista, prosesseja, toimintoja ja työturvallisuutta seurataan sekä mitataan ja miten niitä pyritään parantamaan.

Vertailuperusteessa 2 ”Tekniset resurssit (tilat, työkalut, laitteet jne.) ja laadunvarmistus” on vertailtaviksi tekijöiksi ilmoitettu muun ohella laadunvarmistuksen sertifikaatit ja laadunvarmistuksen menetelmät ja prosessit. Tarjouspyynnön mukaan laadunvarmistuksesta on voinut saada pisteitä sen mukaan, miten kuvauksesta on käynyt ilmi, voidaanko toimeksianto suorittaa hyvin, kiitettävästi vai erinomaisesti.

Tarjousten vertailua koskevasta asiakirjasta käy ilmi, että vertailuperusteen 2 pisteytyksen perusteluissa on lueteltu, mitä sertifikaatteja tarjoaja on tarjouksessaan esittänyt sekä todettu millä tasolla prosessi on kuvattu (korkea, kattava). Kaikkien tarjoajien osalta perusteluissa on otettu huomioon vähimmäisvaatimuksissa esimerkkinä mainittu laatusertifikaatti ISO 9001. Samoin pisteytyksissä on mainittu kaikkien tarjoajien osalta sertifikaatti ISO 14001 toiminnan laadun todentamisessa vertailuperusteessa 2 sekä ympäristön huomioon ottamisen todentamisessa vertailuperusteessa 3.

Tarjousten vertailussa on sinänsä mahdollista ottaa huomioon tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävä laadunhallintajärjestelmä. Myös sertifikaatit voivat olla tekijöitä, jotka voidaan ottaa huomioon tarjousten vertailussa. Tarjouspyynnössä esitettyjen laatuvertailua koskevien vaatimusten ja kriteerien tulee kuitenkin olla sillä tavalla selviä, että tarjoajat voivat tarjouspyynnöstä ymmärtää, millä perusteella laatupisteitä voi saada.

Markkinaoikeus katsoo, että pelkkien sertifiointien olemassaolon pisteyttäminen ilman, että asiassa on esitetty niitä sertifioinnin taustalla olevia perusteita, joiden perusteella laatupisteitä on voinut saada, on ollut hankintasäännösten vastaista.

Myös vertailuperuste 3 ”Ympäristönäkökohdat” on ollut yleinen ja yksilöimätön sekä osittain päällekkäinen vertailuperusteen 2 ”Tekniset resurssit (tilat, työkalut, laitteet jne.) ja laadunvarmistus” kanssa. Osoituksena tästä voidaan osaltaan pitää sitä, että nämä vertailuperusteet ovat mahdollistaneet saman sertifioinnin ilmoittamisen ja huomioon ottamisen kummankin mainitun vertailuperusteen pisteytyksessä. Puheena olevat vertailuperusteet ovat tosiallisesti antaneet hankintayksikölle rajoittamattoman vapauden tarjousten vertailussa.

Edellä esitetyillä perusteilla kysymyksessä oleva tarjouspyyntö on ollut vertailuperusteiden asettamisen osalta hankintasäännösten vastainen.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti vertailuperusteita asettaessaan. Asiassa on näin ollen harkittava hankintasäännöksissä säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Erityisalojen hankintalain 128 §:n mukaan muutoksenhakuun sanotussa laissa tarkoitetuista ratkaisuista sekä lainvastaisen menettelyn johdosta määrättäviin seuraamuksiin sovelletaan, mitä hankintalain 16 luvussa (145 — 169 §) säädetään.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen valituksenalainen hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy aikoo edelleen toteuttaa Sm5-junayksiköiden automaattikytkinten peruskunnostuksen hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Erityisalojen hankintalain 128 §:n nojalla sovellettavan hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimus on perustunut 36,5 työtuntiin. Markkinaoikeus on ottanut oikeudenkäyntikulujen määrän kohtuullisuuden arvioinnissa huomioon, että valittajalla on markkinaoikeudessa samaan aikaan vireillä vastaavanlainen julkista hankintaa koskeva valitus (dnro 20084/2020), jossa Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy on hankintayksikkönä. Näiden asioiden asiakirja-aineisto on keskeisiltä osin identtinen.

Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n hallituksen 9.12.2020 tekemän hankintapäätöksen Sm5-junayksiköiden automaattikytkinten peruskunnostuksen toimittajan valinnasta. Markkinaoikeus kieltää Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:tä tekemästä hankintasopimusta kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 400.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n korvaamaan VR Kunnossapito Oy:n oikeudenkäyntikulut 12.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 128 §:n nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Jaakko Ritvala ja Saija Laitinen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.