Market Court voids public procurement decision due to non-compliant tender requirements and orders cost reimbursement.

Asian tausta

Pelastusopisto (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 14.10.2020 julkaistulla EU-hankintailmoituksella ja 16.11.2020 julkaistulla korjausilmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Pelastusopiston opiskelija-asuntolan kalusteiden tavarahankinnasta ajalle 1.1.2021‒31.12.2021 ja mahdolliselle vuodelle 2022. Hankintaan on sisältynyt optio koskien vanhojen kalusteiden purkamista, poiskuljettamista ja asianmukaista hävittämistä sekä optio koskien kiintokalusteiden toimitusta ja asennusta tietyiltä osin.

Pelastusopisto on 4.2.2021 tekemällään hankintapäätöksellä PeO21506 valinnut Isku Interior Oy:n tarjouksen hankinnan ja sen option osalta.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 500.000 euroa.

Markkinaoikeus on 31.5.2021 antamallaan välipäätöksellä numero H97/2021 sallinut hankintapäätöksen täytäntöönpanon siltä osin kuin se on koskenut optiona toteutettavia purkamistöitä sekä kiintokalusteiden toimittamista ja asennusta. Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankintaa ei ole miltään osin pantu täytäntöön.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Modeo Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on myös vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille mahdollisesti hyvitysmaksuna kymmenen prosenttia markkinaoikeuden välipäätöksen nojalla täytäntöön pannusta hankinnan optiona toteutettavasta arvosta. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 20.010 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikön on katsottava menetellen virheellisesti katsoessaan voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaiseksi sekä tarjousten pisteytyksessä. Edelleen tarjouspyynnön tulee jäljempänä mainittujen kolmen vähimmäisvaatimuskohdan osalta katsoa olleen niin epäselvä, ettei se ole mahdollistanut keskenään vertailukelpoisten tarjousten antamista. Vielä hankintapäätös on perusteltu hankintasäännösten vastaisesti.

Voittaneen tarjoajan tarjoama oleskelutilan tuolin runkoon kuluva selkänoja on tarjouspyynnön vastaisesti ollut viiluvaneria, vaikka tarjouspyynnössä on edellytetty tuolien rungon olevan massiivikoivua. Hankintayksikkö on erikseen vastauksena tarjousaikana esitettyyn kysymykseen vielä täsmentänyt, että oleskelutilan tuolien tarjoaminen vanerirungolla on kielletty.

Lisäksi voittaneen tarjoajan tarjoama korkean säilytyskalusteen ja siivouskomeron ovisaranoista on puuttunut hidastimet, vaikka tarjouspyynnössä on edellytetty säilytyskalusteiden ja siivouskomeron ovien olevan varusteltu hidastimilla. Voittaneen tarjoajan tuotekorteissa ei ole ollut erillistä mainintaa hidastimista.

Edelleen voittaneen tarjoajan tarjoaman työpöydän jalkojen kaikki osat eivät ole yksiselitteisesti valkoisia, vaikka tarjouspyynnössä on edellytetty työpöydän olevan kaikilta osin valkoinen. Hankintayksikkö on todennut hankintapäätöksessä, että säätöjalkojen harmaat yksityiskohdat ovat vähentäneet voittaneen tarjoajan pisteitä tarjousvertailussa.

Tuotteiden vertailu on tarjouspyynnön ensimmäisen laatukriteerin osalta suoritettu virheellisesti. Valittaja on tarjonnut vähimmäisvaatimukset täyttävät ja sisustussuunnitelman mukaiset kalusteet. Tarjottu ruokapöytä, oleskelutilan tuoli, työpöytä, työtuoli ja sänky ovat olleet vertailun kohteena olevien ominaisuuksien kohdalla vähintään voittaneen tarjoajan vastaavien tuotteiden tasolla, ja valittajan tarjouksen olisi siten tullut saada vähintään vastaava pistemäärä. Valittaja olisi voittanut tarjouskilpailun, mikäli laatuvertailu olisi suoritettu tarjouspyynnössä ilmoitettujen vertailuperusteiden mukaisesti.

Mikäli laatuvertailua ei katsota virheelliseksi, tulee tarjouspyyntö katsoa tältä osin epäselväksi ja hankintayksikölle hankintasäännösten vastaisella tavalla rajoittamattoman vertailuvapauden mahdollistavaksi.

Hankintapäätöksessä esitetyt kirjalliset perustelut ja niiden kohteena oleva pisteytys ovat osin poikenneet toisistaan. Perusteluista ei ole myöskään käynyt riittävällä tavalla ilmi, miten kutakin tarjousta on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta, minkä vuoksi valittajan ei ole ollut mahdollista arvioida tarkemmin hankintapäätöksen oikeellisuutta. Valittaja ei ole pystynyt varmentamaan pisteytysten perusteita toisen laatukriteerin osalta.

Markkinaoikeuden tulee ensisijaisesti velvoittaa hankintayksikkö korjaamaan virheellisen menettelynsä tekemällä uuden tarjousvertailun siten, että voittaneen tarjoajan tarjouspyynnön vastainen tarjous suljetaan tarjouskilpailun ulkopuolelle. Toissijaisesti markkinaoikeuden tulee velvoittaa hankintayksikkö vertailemaan tarjoukset uudelleen tarjouspyynnössä etukäteen ilmoitetulla tavalla ja tekemään uuden perustellun hankintapäätöksen valituksessa esitetty huomioon ottaen. Viimesijaisesti markkinaoikeuden tulee velvoittaa hankintayksikkö korjaamaan virheellisen menettelynsä järjestämällä hankinnasta uuden tarjouskilpailun.

Vastine

Vaatimukset

Pelastusopisto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 647,90 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen ja tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten mukainen.

Oleskelutilan tuolin osalta ilmaisulla ”runko” tarkoitetaan tuolin tukirakenteita, jotka eivät pidä sisällään tuolin istuinosaa tai selkänojaa. Oleskelutilan tuolin selkänoja on siten voinut olla valmistettu muustakin materiaalista kuin massiivikoivusta. Huonekalu-alalla ammattimaisesti toimivan tarjoajan on tullut ymmärtää, mitä tuolin rungolla tarkoitetaan, eikä ilmaisua ole ollut tarpeen määritellä tarkemmin tarjouspyynnössä.

Hankintayksikkö on voinut luottaa voittaneen tarjoajan tarjouksessaan antamaan vakuutukseen siitä, että kaikki sen tarjoamat tuotteet täyttävät tarjouspyynnössä ja sen liitteessä edellytettyjä vähimmäisvaatimuksia. Merkitystä ei ole ollut sillä, onko sen korkean säilytyskalusteen ja siivouskomeron tuotekorteissa ollut erikseen mainintaa ovisaranoiden hidastimista. Tarjouksessa ei ole ollut varaumia, eikä hankintayksiköllä ole muutenkaan ollut syytä epäillä voittaneen tarjoajan vakuutusta tuotteidensa vaatimuksen mukaisuudesta.

Voittaneen tarjoajan tarjoaman työpöydän on katsottu täyttävän valkoista värisävyvaatimusta, vaikka sen jalkojen suojametallipäädyt ovat olleet vaaleanharmaat. Vähäisiä värisävypoikkeamia on suhteellisuusperiaatteen mukaisesti hyväksytty jokaisen tarjotun työpöydän ja myös valittajan tarjoaman työpöydän osalta, eikä niiden ole katsottu vaarantavan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Hankintayksikkö on suorittanut tarjousvertailun oikein ja tarjouspyynnössä ilmoittamiensa vertailuperusteiden mukaisesti. Vertailuperusteet eivät ole antaneet hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailussa. Valittajan tarjoama ruokapöytä, oleskelutilan tuoli, työpöytä, työtuoli ja sänky eivät ole ominaisuuksiltaan olleet voittaneen tarjoajan vastaavien tuotteiden tasolla. Esimerkiksi parhaasta tarjotusta sängyn kiinnitysmekanismista on tullut antaa enemmän pisteitä suhteessa muihin tarjottuihin sänkyihin.

Tarjousvertailu on tehty erillisenä tarjouspyynnön liitteenä olevasta sisustussuunnitelmasta. Sisustussuunnittelijana on toiminut yksi valittajan alihankkijoista, eikä tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vuoksi suunnitelman mukaisten mallituotteiden ole voitu antaa vaikuttaa vertailijoiden mielipiteisiin.

Hankintapäätöksen perustelut ovat olleet riittävät, ja hankintayksikkö on myöhemmin hankintaoikaisupäätöksellä korjannut osittain puutteellisiksi katsottavat perustelukohdat.

Kuultavan lausunto

Isku Interior Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.150 eurolla viivästyskorkoineen.

Kuultavan tarjoama oleskelutilan tuoli, korkea säilytyskaluste, siivouskomero ja työpöytä ovat olleet tarjouspyynnössä esitettyjen vähimmäisvaatimusten mukaiset. Oleskelutilan tuolin runko on massiivikoivua. Runko-termi kattaa tuoleissa yleisesti tuolin tukirakennetta, eikä tuolin runko pidä sisällään selkänojaa, joten sen valmistusmateriaalilla ole ollut merkitystä arvioinnissa.

Korkean säilytyskalusteen ja siivouskomeron ovien saranoissa on ollut hidastimet ja kuultava on ollut sitoutunut toimittamaan tarjouspyynnön mukaiset tuotteet. Kuultava on tarjouksessaan ilmoittanut tuotteiden täyttävän tarjouksessa esitetyt vähimmäisvaatimukset, mikä on ollut riittävää siihen, että tarjous on katsottu tarjouspyynnön mukaiseksi.

Työpöydän vähäisten muunväristen kuin valkoisten yksityiskohtien hyväksyminen on ollut suhteellisuusperiaatteen mukaista.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt muun ohella, että tarjouspyynnössä on nimenomaisesti vaadittu kaikkien vähimmäisvaatimusten täyttymisen osoittamista tarjouksen liitteenä toimitettavissa tuotekorteissa. Hankintayksikkö ei ole noudattanut periaatetta hankinnan vaiheittaisuudesta, kun se on ottanut tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen tarjousvertailuun. Tarjouspyynnön sisältö on ollut vähimmäisvaatimusten osalta epäselvä.

Hankintapäätöksessä sovelletut vertailuperusteet eivät ole perustuneet tarjouspyyntöön. Vaihtoehtoisesti voidaan katsoa, että hankintayksikkö on muuttanut etukäteen asetettuja vertailuperusteita. Vertailua ei ole ilmoitettu tarjouspyynnössä tehtäväksi siten, että tuotteet asetetaan keskenään paremmuusjärjestykseen, ja että ainoastaan paras tuote voi saada täydet pisteet, kuten hankintayksikkö on tehnyt esimerkiksi sängyn kiinnitysmekanismin osalta.

Hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämä väite siitä, että tarjouspyynnön liitetty sisustussuunnitelmaa olisi esitetty ainoastaan kalusteiden sijoittelua varten, ei vastaa tarjouspyyntöasiakirjoja. Hankintayksikkö on todennut tarjouspyynnön lisätietokysymysten vastauksissa 7, 8 ja 14 noudattavansa sisustussuunnittelijoiden suunnitelmaa.

Vertailuperusteet ovat ensimmäisen laatukriteerin kohdalla olleet liian epämääräiset ja ylimalkaiset. Tuotteiden esteettisyydelle tai ulkonäölle ei ole tarjouspyynnössä tai sen liitteissä annettu muita selventäviä kriteerejä. Sängyn osalta vertailussa huomioon otettavissa seikoissa ei ole nimenomaisesti mainittu rungon tukirakenteita, vaikka hankintayksikö on perustanut vertailuaan rungon tukirakenteeseen ja sen olemassaoloon.

Hankintayksikön vastineen perusteella on jäänyt epäselväksi, onko tarjousvertailussa pisteytetty myös vähimmäiskriteereiksi luokiteltuja ominaisuuksia, kuten esimerkiksi työpöydän säätöjalan säätöväliä. Ei ole myöskään käynyt ilmi mitkä seikat on tarkastettu ja pisteytetty tarjousten vertailutilaisuudessa ja missä seikoissa vertailu on tehty suoraan tuotekorttien perusteella. Lisäksi on jäänyt epäselväksi, onko tarjousvertailu tosiallisesti toteutettu vertailutilaisuudessa tasapuolisesti kaikkien vertailuperusteiden ja myös kaikkien tuotteiden osalta. Tarjousvertailu on tältä osin ollut epätasapuolinen ja syrjivä tarjoajia kohtaan.

Hankintayksikkö on vielä menetellyt virheellisesti asettaessaan tarjoajille liian korkean liikevaihtovaatimuksen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Valittaja on muun ohella esittänyt, että valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen tai tarjouspyyntö on epäselvä vähimmäisvaatimusten osalta. Lisäksi tarjoukset on vertailtu laatuperusteiden osalta virheellisesti tai tarjouspyyntö on ollut epäselvä sekä mahdollistanut hankintayksikölle rajoittamattoman vapauden vertailla tarjouksia.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan markkinaoikeus voi viran puolesta arvioida hankintamenettelyn lainmukaisuutta muillakin perusteilla kuin, mihin valittaja on vedonnut. Markkinaoikeus ei myöskään ole sidottu valittajan esittämään vaatimusjärjestykseen.

Tässä tapauksessa on ensimmäiseksi ratkaistava, se onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti tarjouspyyntöä laatiessaan. Asiassa on siten arvioitava, onko tarjouspyyntö ollut epäselvä muun ohella laadullisten vertailuperusteiden osalta, ja onko vähimmäisliikevaihtoa koskeva vaatimus asetettu hankintasäännösten mukaisesti. Tämän jälkeen asiassa on tarvittaessa arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti tarjouksia vertaillessaan ja onko hankintapäätös perusteltu riittävästi.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 85 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on hankintasopimuksen toteuttamiseen tarvittavat taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat. Tätä varten hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia vähimmäisliikevaihdosta tai varojen ja velkojen välisestä suhteesta. Pykälän 2 mukaan tarjoajilta vaadittava vuotuinen vähimmäisliikevaihto saa olla enintään kaksi kertaa hankintasopimuksen ennakoidun arvon suuruinen. Perustellusta syystä vähimmäisliikevaihtoa koskeva vaatimus voi olla korkeampi. Hankintayksikön on mainittava tällaista vaatimusta koskevat perustelut tarjouspyynnössä tai hankintapäätöksessä.

Hankintalain 93 §:n 5 momenttia koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 203) mukaan lainkohdalla ei ole tarkoitettu sulkea pois subjektiivisen arvioinnin käyttämistä tarjousten vertailussa.

Tarjouspyyntö keskeisiltä osin

Hankinnan kohteena on ollut Pelastusopiston opiskelija-asuntolan uudet majoituskalusteet sekä optiona tilojen kiintokalusteet.

Tarjouspyynnön liitteessä 1 ”Hankinnan kohteen kuvaus” kohdassa ”Tarjouspyynnön sisältö” todettu seuraavasti:

Liite 4: Tarjousten vertailu

Tarjouspyynnön liitteessä 4 on kuvattu tarjousten hinta- ja laatuvertailujen perusteet sekä tarkemmat vertailukriteerit ja niiden painoarvot. Varsinainen pisteytys tehdään tarjouspyynnön Hankinnan kohteen kriteerit -taulukossa, mutta tässä liitteessä on avattu tarjoajille tiedoksi vertailuperusteet, niiden alakriteerit, pisteytykset sekä pisteytyksen perusteet.”

Tarjouspyynnön liitteessä 4 ”Tarjousten vertailu” on latuvertailun osalta todettu, että tarjoajien tarjoaman palvelun ja tuotteiden laatua vertaillaan liitteessä kuvattujen vertailuperusteiden alakriteerien avulla. Lisäksi on todettu, että tarjoajien tulee toimittaa tarjouspyynnössä ilmoitettujen ohjeiden mukaisesti esimerkkikappaleet vertailtavista tuotteista ja, että ”tuotekorteista on selkeästi käytävä ilmi tarjouspyynnön liitteessä 2 ilmoitettujen vähimmäisvaatimusten täyttyminen”.

Viime mainitussa liitteessä on esitetty kaksi laadullista vertailuperustetta: ”Laatukriteeri 1: Tuotteiden esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet sekä soveltuvuus hankintayksikön käyttöön” ja ”Laatukriteeri 2: Palvelukuvaus”. Ensimmäisen vertailuperusteen kohdalla on jokaisen hankittavan kalusteen kohdalla esitetty laatukriteeri omine alalaatukriteereineen seuraavasti:

”1. Ruokapöytä: Tuotteen esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet sekä soveltuvuus hankintayksikön käyttöön (0 — 5 pistettä)

Arvioinnissa tarkastellaan seuraavia asioita:

- ruokapöydän esteettisyys, mm. jalan muotoilu

- ruokapöydän tukevuus

- ruokapöydän ja oleskelutilan tuolien yhteensopivuus

Pisteytys:

- Ruokapöydän laadullisista ominaisuuksista annetaan pisteitä 0 — 5 pistettä.

Hankintayksikkö arvostaa kaunista, kestävää ja tukevaa ruokapöytää, jonka korkeus soveltuu mahdollisimman monelle käyttäjälle tarjotun oleskelutilan tuolin kanssa.

2. Oleskelutilan tuoli: Tuotteen esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, ergonomia ja materiaalit sekä soveltuvuus hankintayksikön käyttöön (0 — 10 pistettä)

Arvioinnissa tarkastellaan seuraavia asioita:

- oleskelutilan tuolin istumisergonomia

- oleskelutilan tuolin esteettisyys ja ulkonäkö

- oleskelutilan tuolin pinottavuus

- ruokapöydän ja oleskelutilan tuolien yhteensopivuus

- oleskelutilan tuolin jalkojen huopatassujen (tai vastaavien) toimivuus

- verhoilumateriaalin nukkautuvuus

- verhoilumateriaalin hankauksen kesto verhoilumateriaalin puhtaanapito (pesu- / puhdistus- / huolto-ohje)

Pisteytys: Oleskelutilan tuolin laadullisista ominaisuuksista annetaan pisteitä 0 — 10 pistettä.

Hankintayksikkö arvostaa kaunista, kestävää ja ergonomisen istuma-asennon omaavaa oleskelutilan tuolia. Tuolin istumakorkeuden tulee soveltua mahdollisimman monelle käyttäjälle. Tuolin istuinosan verhoilumateriaalissa hankintayksikkö arvostaa kestävää, nukkautumatonta kangasta, joka kestää hyvin hankausta ja joka on mahdollisimman helppo pitää puhtaana.

3. Työpöytä: Tuotteen esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet sekä soveltuvuus hankintayksikön käyttöön (0 — 10 pistettä)

Arvioinnissa tarkastellaan seuraavia asioita:

- työpöydän esteettisyys ja ulkonäkö

- työpöydän ja työtuolin yhteensopivuus

- työpöydän säätöjalkojen toimivuus

- säätämisen helppous

- säätöjalan ulkonäkö

- säätöjalan säätöväli

Pisteytys:

- Työpöydän laadullisista ominaisuuksista annetaan pisteitä 0 — 10 pistettä.

Hankintayksikkö arvostaa kaunista, kestävää ja tukevaa työpöytää, jonka korkeus on helposti säädettävissä käyttäjän pituuden mukaan oikeaksi. Työpöydän säätöjalan osalta hankintayksikkö arvostaa selkeää, helppokäyttöistä säätöjalkaa, jonka säätömekanismi on huomaamaton.

4. Työtuoli: Tuotteen esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, ergonomia ja materiaalit sekä soveltuvuus hankintayksikön käyttöön (0 — 15 pistettä)

Arvioinnissa tarkastellaan seuraavia asioita:

- työtuolin istumisergonomia

- työtuolin säätömahdollisuuksien monipuolisuus

- työtuolin esteettisyys ja ulkonäkö

-työpöydän ja työtuolin yhteensopivuus

- työtuolin istumakorkeuden sopivuus työpöydän säätöihin työtuolin ulkomittojen koko suhteessa työpöydän mittoihin

- verhoilumateriaalin nukkautuvuus

- verhoilumateriaalin hankauksen kesto

- verhoilumateriaalin puhtaanapito (pesu-/ puhdistus-/ huolto-ohje)

Pisteytys: Työtuolin laadullisista ominaisuuksista annetaan pisteitä 0 — 15 pistettä.

Hankintayksikkö arvostaa ergonomista, monipuolisilla säädöillä varustettua ja kestävää työtuolia. Työtuolin ulkomittojen ja istumakorkeuden sopivuutta arvioidaan suhteessa työpöydän mittoihin. Työtuolin verhoilumateriaalissa hankintayksikkö arvostaa kestävää, nukkautumatonta kangasta, joka kestää hyvin hankausta ja joka on mahdollisimman helppo pitää puhtaana.

5. Sänky: Tuotteen esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet sekä soveltuvuus hankintayksikön käyttöön (0 — 10 pistettä)

Arvioinnissa tarkastellaan seuraavia asioita:

- sängyn esteettisyys ja ulkonäkö

- sängyn rungon rakenne

- rungon kiinnitysmekanismit (kiinnitystapit vai ruuvit)

- rungon ja pohjan yhteensopivuus

- sängyn painoraja

- sängyn mitat suhteessa huoneiden mittoihin

Pisteytys: Sängyn laadullisista ominaisuuksista annetaan pisteitä 0 — 10 pistettä.

Hankintayksikkö arvostaa kestävää, tukevaa ja kauniisti muotoiltua sänkyä, jossa on huomioitu rungon kestävyys. Hankintayksikkö arvioi sängyn ulkomittoja suhteessa huoneen mittoihin ja sisustussuunnitelmaan.”

Tarjouspyynnön kohdassa ”Muut ehdot” alakohdassa ”Luottotiedot ja taloudellinen tilanne” on asetettu seuraava vaatimus:

”Tarjoajan liikevaihto on vähintään 1 500 000,00 euroa / vuosi viimeiseltä kahdelta (2) tilikaudelta.”

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt muun ohella, että esimerkiksi oleskelutilan tuoliin, korkeaan säilytyskalusteeseen, siivouskomeroon ja työpöytään liittyvät laadulliset vertailuperusteet ovat antaneet hankintayksikölle rajoittamattoman harkintavallan pisteytyksen toteuttamiseksi tarjousvertailussa, minkä vuoksi tarjouspyyntö on ollut myös tältä osin epäselvä. Valittaja on edelleen esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti asettaessaan tarjouspyynnössä tarjoajille liian korkean liikevaihtovaatimuksen.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä. Vertailuperusteiden tulee kuitenkin liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vertailuperusteet on ilmoitettava tarjouspyynnössä riittävän täsmällisesti siten, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia ja ettei hankintayksikölle anneta rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailussa.

Edellä ilmenevin tavoin tarjouspyynnön liitteessä 4 on ilmoitettu ne hankinnan kohteena olevat tuotteet, joiden laadullisia ominaisuuksia vertaillaan. Näiden tuotteiden osalta on lueteltu kaksi laadullista vertailuperustetta ”Laatukriteeri 1: Tuotteiden esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet sekä soveltuvuus hankintayksikön käyttöön” ja ”Laatukriteeri 2: Palvelukuvaus”. Ensin mainitun osalta on hankittavien kalusteiden kohdalla lueteltu kunkin tuotteen osalta laadun vertailuperusteet, ja useampi alavertailuperuste. Edelleen vertailuperusteen ”Laatukriteeri 1” koskevassa kohdassa on edellä todetuin tavoin mainittu kunkin tuotteen osalta vertailussa arvostetut seikat ja pistejakauma.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 93 §:n 2 momentin mukaan laatuun liittyviä vertailuperusteita voivat olla muun ohella esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia. Tarjouspyynnössä on vertailuperusteen ”Laatukriteeri 1: Tuotteiden esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet sekä soveltuvuus hankintayksikön käyttöön” alakriteereissä mainittu kalusteiden ja niiden osien osalta muun ohella ”esteettisyys, mm. jalan muotoilu”, ”esteettisyys ja ulkonäkö” ja ”muotoilu” ja ”yhteensopivuus” muihin kalusteisiin tai suhteessa huoneiden mittoihin. Lisäksi tarjouspyynnössä on esitetty, että hankintayksikkö on esittänyt arvostavansa muun ohella ”kaunista” tuotetta usean hankittavan kalusteen kohdalla.

Markkinaoikeus katsoo, että edellä mainittuja ilmaisuja voidaan pitää laajan subjektiivisen arvioinnin mahdollistavina, eikä tätä arviota tehtäessä huomioon otettavia osatekijöitä tai muita täsmennyksiä ole tuotu esiin tarjouspyynnössä. Vaikka hankintalain 93 §:n 5 momenttia koskevassa esityössä on todettu, että lainkohdalla ei ole tarkoitettu sulkea pois subjektiivisen arvioinnin käyttämistä tarjousten vertailussa, on edellä mainittuja laatukriteereitä kuitenkin pidettävä ilmaisuiltaan niin yleisluontoisina, etteivät tarjoajat niiden perusteella ole voineet tietää, mitä hankintayksikkö tulee tuotteiden esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia sekä soveltuvuutta hankintayksiköiden käyttöön koskevassa arvioinnissaan tosiasiallisesti arvostamaan.

Markkinaoikeus toteaa, että mainitun vertailuperusteen alavertailuperusteissa on arvioinnissa huomioon otettavina seikkoina esitetty myös useampi kalusteiden toiminnallisuuteen liittyvää ominaisuus.

Työtuolin osalta on ilmoitettu arvostettavana asiana ”työtuolin ulkomittojen koko suhteessa työpöydän mittoihin” määrittelemättä minkälaista mittojen suhdetta tavoitellaan. Sängyn osalta on arvioinnin kohteena esitetty olevan muun ohella ”sängyn rungon rakenne” jossa on arvioitu tarkemmin ”rungon kiinnitysmekanismit (kiinnitystapit vai ruuvit)”, ”sängyn painoraja” ja ”rungon ja pohjan yhteensopivuus”. Tarjouspyynnössä ei ole kuitenkaan tarkemmin yksilöity, kumpaa vaihtoehtoista kiinnitysmekanismia on pidetty hankintayksikölle tarkoituksenmukaisempana ratkaisuna, eikä sängyn painorajaa ole tarkennettu nukkujien painoluokalla tai muilla vakiosuureilla.

Markkinaoikeus toteaa edelleen, että edellä mainitut ilmaisut eivät ole olleet siinä mielessä yksiselitteisiä, että tarjoajat olisivat ilman lisätietoja voineet päätellä minkälaista työtuoleja, työpöytää, tai sänkyrunkoa tarjoamalla saisi parempia pisteitä. Tarjoajien ei siten ole ollut näiden laatukriteerien perusteella mahdollista tietää, millä seikoilla tulee olemaan merkitystä vertailuperusteen arvioinnissa.

Asetetun liikevaihtoa koskevan soveltuvuusvaatimuksen osalta markkinaoikeus toteaa, että hankinnan arvonlisäverottomaksi ennakoiduksi kokonaisarvoksi on hankintailmoituksessa ilmoitettu olevan 500.000 euroa. Tarjouspyynnössä on kohdassa ”Muut ehdot” edellytetty, että tarjoajan vuosittaisen liikevaihdon on oltava vähintään 1.500.000 euroa viimeiseltä kahdelta tilikaudelta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että tarjoajilla on hankintasopimuksen toteuttamiseen tarvittavat taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat. Tätä varten hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia esimerkiksi vähimmäisliikevaihdosta. Vaatimusten tulee liittyä tarjoajan mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta ja niiden tulee olla avoimia, syrjimättömiä ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia, eivätkä ne saa tarpeettomasti estää osallistumista tarjouskilpailuun tai rajoittaa kilpailua.

Asetettu vuosittaista vähimmäisliikevaihtoa koskeva vaatimus on ollut nyt kysymyksessä olevassa hankinnassa kolme kertaa hankintasopimuksen ennakoidun arvon suuruinen. Hankintayksikkö ei ole esittänyt perusteita sille, miksi vähimmäisliikevaihtoraja on asetettu näin korkealle ja miten vaatimus on liittynyt ehdokkaiden mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta. Kun otetaan huomioon hankinnan kohde ja laajuus, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on kysymyksessä olevaa soveltuvuusvaatimusta asettaessaan menetellyt hankintalain 85 §:n 2 momentin vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu eikä hankintapäätöstä ole muutoinkaan pantu täytäntöön. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hyvitysmaksun määrääminen ei tule hankintalain 155 §:n 1 momentin nojalla toissijaisena seuraamuksena tämän hankintamenettelyn osalta kysymykseen.

Hankintalain 161 §:n mukaan 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa tässä laissa tarkoitetun kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakon määräämisestä ja tuomitsemisesta säädetään uhkasakkolaissa.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu. Mikäli Pelastusopisto aikoo edelleen toteuttaa kyseessä olevan kalusteiden hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultava saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Pelastusopiston 4.2.2021 tekemän hankintapäätöksen PeO21506. Markkinaoikeus kieltää Pelastusopistoa tältä osin tekemästä hankintasopimusta kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 30.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Pelastusopiston korvaamaan Modeo Oy:n oikeudenkäyntikulut 10.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Isku Interior Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Markus Ukkola ja Tobias von Schantz.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.