Market Court dismisses public procurement bid protest due to insufficient evidence of reference requirement violations.

Asian tausta

Järvi-Saimaan Palvelut Oy on ilmoittanut 15.2.2022 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella Juvan kunnan (jäljempänä myös hankintayksikkö) puolesta avoimella menettelyllä toteutettavasta Juvan urheilukentän peruskorjausurakasta.

Juvan kunnanhallitus on hankintapäätöksellään 6.6.2022 § 130 valinnut Recset Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 650.000 euroa.

Markkinaoikeus on 11.7.2022 antamallaan välipäätöksellä H228/2022 hylännyt valittajan vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon väliaikaisesta kieltämisestä.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 15.8.2022.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Unisport Infra Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 75.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 4.919,70 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouskilpailun voittanut tarjoaja ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä tarjoajan soveltuvuudelle asetettuja referenssivaatimuksia. Voittaneella tarjoajalla ei ole tarvittavaa kokemusta liikuntapaikkarakentamisesta. Muiden maanrakennuskohteiden toteuttaminen ei takaa tarvittavaa teknistä osaamista liikuntapaikkarakentamisessa.

Kokemusvajettaan liikuntapaikkarakentamisesta täyttääkseen Recset Oy on käyttänyt tarjouksessaan Panu Pajunen Oy:n referenssejä pintarakenteiden osalta. Nämä referenssit koskevat kuitenkin pääosin pienempiä korjauksia ja pintatöitä, eivät kokonaisia kentän peruskorjauksia. Panu Pajunen Oy:n referenssilistassa on ollut myös paljon keskeneräisiä kohteita. Näin ollen Panu Pajunen Oy ei ole täyttänyt kyseessä olevassa hankintamenettelyssä pinnoitetoimituksille asetettua referenssivaatimusta.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa annettu pintarakenteita koskenut hinta on ollut selvästi muita tarjouksia ja alan markkinahintaa halvempi. Voittaneen tarjoajan tarjouksen hinta on ollut pintarakenteiden osalta 197.000 euroa, kun muiden tarjoajien vastaava hinta on ollut vähintään 286.000 euroa. Voittaneen tarjoajan mainittu hinta on ollut poikkeuksellisen alhainen, joten hankintayksikön olisi tullut tälläkin perusteella hylätä voittanut tarjous.

Valittajan hankintayksiköltä saama tarjousten vertailutaulukko on ollut valituksi tulleen tarjouksen osalta hyvin puutteellinen, sillä erityisesti tarjoajan soveltuvuuteen liittyvien arviointiperusteiden kohdalla on vedottu useassa kohdin yrityssalaisuuteen eikä esimerkiksi Recset Oy:n ja Panu Pajunen Oy:n muodostaman yhteenliittymän työnjaosta ole esitetty hankintapäätöksessä mitään konkreettista selvitystä. Hankintamenettely ei ole täyttänyt tältä osin riittävän avoimuuden vaatimusta.

Virheettömässä tarjouskilpailussa valittajan tarjouskilpailussa antama toiseksi halvin tarjous olisi ollut hinnaltaan halvin ja valittaja olisi voittanut tarjouskilpailun. Hankintayksikkö on näin ollen määrättävä maksamaan valittajalle vaadittu hyvitysmaksu.

Vastine

Vaatimukset

Juvan kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.920 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on harkintavaltansa rajoissa voinut katsoa tarjouskilpailun voittaneen Recset Oy:n ja Panu Pajunen Oy:n (nykyinen Nomac Urheilurakentaminen Oy) muodostaman työyhteenliittymän täyttäneen tarjouspyynnössä asetetut referenssivaatimukset.

Hankintayksikön asettaman yleisen referenssivaatimuksen on voinut täyttää muullakin kuin liikuntapaikkareferenssillä edellyttäen, että referenssikohteeseen on sisältynyt olennaisilta osin vastaavia töitä kuin hankinnan kohteena olevaan urakkaan. Tällaisia töitä ovat muun muassa olleet erilaiset maanmuokkaus-, maanrakennus- ja viherrakennustyöt. Esimerkiksi tieurakoihin sisältyvät maanrakennustyöt ovat urakoitsijoiden kannalta hyvinkin vaativia suhteessa liikuntapaikkojen maanrakennustöihin ja näin ollen niissä osoitettu ammattitaito ja kokemus ovat täyttäneet hankinnan kohteena olevalle työlle asetetut vaatimukset.

Tarjouspyynnössä erikseen asetetun pinnoitetöiden referenssivaatimuksen osalta on ollut riittävää, että referenssikohde on ollut vastaavan kokoinen. Referenssiltä ei ole edellytetty, että se koskisi kokonaisen kentän peruskorjausta.

Voittaneen tarjoajan tarjoukseen liitetyissä referenssiluetteloissa on yksilöity Recset Oy:n osalta 106 ja Panu Pajunen Oy:n osalta 24 referenssikohdetta. Recset Oy:n kohteista ainakin 17 kohdetta on täyttänyt urakkakohteen vastaavuutta koskevan vaatimuksen. Panu Pajunen Oy:n ilmoittamista referenssikohteista ainakin Kokkolan, Rantasalmen, Närpiön, Lapuan, Jalasjärven, Kolarin ja Porin urheilukenttiä koskevat referenssiurakat ovat täyttäneet pinnoitteen osalta asetetun referenssivaatimuksen. Viimeksi mainituissa työkohteissa on ollut kyse valmistuneista pääurakoista, joissa urakkasummat ovat olleet 168.900 — 340.900 euroa.

Tarjoajien antamat osahinnat eivät välttämättä ole keskenään täysin rinnasteisia. Tarjousten mahdollista alihintaisuutta tarkasteltaessa on olennaista tarkastella tarjousten kokonaishintoja. Voittaneen tarjoajan kokonaishinta on ollut noin kymmenen prosenttia edullisempi kuin toiseksi tulleen valittajan kokonaishinta. Kyseinen hinnanero ei ole rakennusrakoissa poikkeuksellinen. Hankintayksiköllä ei ole ollut mitään syytä epäillä, etteikö voittanut tarjoaja kykenisi tuottamaan hankinnan kohteena olevaa rakennusurakkaa tarjouspyynnössä esitetyllä tavalla ja tarjouksensa mukaisilla hinnoilla.

Hankintapäätös on täyttänyt perustelujen osalta hankintasäännösten vaatimukset. Hankintasopimuksen tekoperusteena on ollut hinta. Hankintapäätökseen liitetystä tarjousten vertailutaulukosta ovat ilmenneet tarjousten hinnat ja niiden muodostuminen. Vertailutaulukossa ei ole ilmoitettu tarjoajien liikesalaisuuksiksi ilmoittamia tietoja. Tarjousten vertailussa ei ole ollut tarpeen käsitellä tarjouksen antamista työyhteenliittymänä.

Valittajan hyvitysmaksuvaatimus on hylättävä, koska hankintamenettelyä eivät ole rasittaneet valittajan esittämät virheet.

Kuultavan lausunto

Recset Oy on antanut lausuman koskien valittajan vaatimusta hankintapäätöksen täytäntöönpanon kieltämisestä ja vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.680 eurolla.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että voittanut tarjoaja ei ole täyttänyt tarjouspyynnön referenssivaatimuksia ainakaan pinnoiterakentamisen osalta. Panu Pajunen Oy:n referenssit eivät ole vastanneet hankinnan kohdetta kokoluokaltaan eli korjaustöiden laajuuden, vaativuuden, vastaavuuden ja arvon osalta. Muutoinkaan referenssivaatimusten ei voida katsoa täyttyneen, sillä urheilupaikkarakentaminen on maanrakentamisenkin osalta erityisrakentamista, josta voittaneella tarjoajalla ei ole tarvittavaa kokemusta.

Kysymyksessä olevan hankinnan kokonaisarvo on pinnoitteiden urakka-arvolla mitattuna noin 350.000 — 400.000 euroa. Panu Pajunen Oy:n ilmoittamista referensseistä ainoastaan Rantasalmen urheilukenttä saattaa täyttää asetetut vaatimukset. Yhtiön muut referenssit ovat liian vanhoja tai kokoluokaltaan pienempiä kohteita.

Hankintayksikön on tullut voittaneen tarjoajan referenssien arvioinnissa selvittää se, toteuttaako referenssin ilmoittanut yksikkö myös referenssiä koskevan työn. Tämä on jäänyt tässä tapauksessa epäselväksi. Hankintayksikkö ei ole menetellyt tasapuolisesti, kun se ei ole selvittänyt työyhteenliittymän työnjakoa ja sitä kautta ilmoitettujen referenssien soveltuvuutta hankintaan.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö

on esittänyt, että tarjouspyynnössä ei ole asetettu velvoitetta ilmoittaa työyhteenliittymän jäsenten välistä urakan työjakoa. Tarjouspyynnössä on sitä vastoin vaadittu, että ryhmittymän tehdessä tarjouksen, tarjoukseen tulee liittää aiesopimus työyhteenliittymän perustamisesta, josta tulee ilmetä muun muassa vastuun jakautuminen työyhteenliittymän perustajien kesken. Voittanut tarjoaja on liittänyt tarjoukseensa 15.3.2022 tehdyn esisopimuksen, josta on ilmennyt vastuun jakautuminen työyhteenliittymän perustajien kesken. Voittanut tarjoaja on näin ollen täyttänyt tarjouspyynnössä mainitulta osin asetetun vaatimuksen ottaen huomioon sekin, ettei tarjouspyynnössä ole asetettu mitään konkreettista vaatimusta osapuolten vastuun sisällölle.

Hankintayksikön ja voittaneen tarjoajan välillä 31.3.2022 järjestettyä selonottoneuvottelua koskevaan pöytäkirjaan on tehty kirjaus, jonka mukaan voittanut tarjoaja on työyhteenliittymä, jossa Recset Oy tekee pääosin pohjarakenteet ja Panu Pajunen Oy tekee synteettiset pintarakenteet. Vaikka töitä tehdään osin ristiin, neuvotteluissa todettu ei ole ollut ristiriidassa tarjouspyynnön vaatimusten, annetun tarjouksen tai sen liitteenä olevan esisopimuksen taikka referenssien kanssa.

Valittaja

on antanut lausuman.

Hankintayksikkö

on antanut lausuman.

Valittaja

on esittänyt, että Recset Oy:n tulisi pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan siitä huolimatta, miten pääasia ratkaistaan. Recset Oy:n lausunnossa ei ole tuotu esille sellaisia perusteita, joihin hankintayksikkö ei olisi aiemmin jo vedonnut.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valittajan esittämän perusteella kysymys ensinnäkin siitä, olisiko hankintayksikön tullut sulkea voittanut tarjoaja tarjouskilpailusta tarjoajan soveltuvuudelle asetettujen referenssivaatimusten täyttymättömyyden vuoksi. Lisäksi on tarvittaessa arvioitava, olisiko hankintayksikön tullut hylätä voittaneen tarjoajan tarjous hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena ja onko hankintapäätös ollut perusteluiltaan puutteellinen.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 99 §:n mukaan sen lisäksi, mitä lain I (1 — 31 §) ja IV (123 — 174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, tavara- ja palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin sekä rakennusurakoihin, jotka ovat arvoltaan 26 §:ssä säädetyt EU-kynnysarvot alittavia, mutta vähintään 25 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa säädettyjen kansallisten kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan hankintalain 11 luvun (99 — 106 §) säännöksiä.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 100 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on noudatettava hankinnan kilpailuttamisessa sellaista menettelyä, joka on lain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen periaatteiden mukainen. Hankintayksikön on kuvattava käyttämänsä hankintamenettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 100 §:n 1 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 210) on muun ohella todettu, että hankintayksikön harkintavaltaan jää se, minkälaista menettelyä se haluaa käyttää kansallisen hankinnan kilpailuttamisessa. Hankintayksikkö voi sanotun lainkohdan mukaan halutessaan käyttää samanlaisia menettelyjä kuin EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa, kunhan hankintayksikkö kuvaa käyttämänsä hankintamenettelyn hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksiköllä on laaja harkintavalta menettelyn käytön valinnassa ja soveltamisessa. Menettelyn valinnassa ja määrittelyssä on kuitenkin otettava huomioon se, ettei siitä muodostu lain 3 §:ssä tarkoitettujen periaatteiden vastainen esimerkiksi siten, että se selvästi syrjii joitakin toimittajia tai estää niiden osallistumisen hankintamenettelyyn.

Hankintalain 104 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja.

Hankintalain 105 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä vaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia. Hankintayksikkö voi vaatia, että tarjoajat antavat tarjouksensa osana vakuutuksen, että ne täyttävät hankintayksikön asettamat soveltuvuutta koskevat vaatimukset. Vakuutuksessa annettujen tietojen paikkansapitävyys tulee tarkastaa tarjouskilpailun voittajan osalta ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista.

Hankintalain 105 §:n 1 momenttia koskevissa esitöissä (HE 108/2016 vp s. 213) on todettu muun ohella, että soveltuvuutta koskevat vaatimukset voivat liittyä toimittajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen asemaan sekä ammatilliseen ja tekniseen pätevyyteen tai muihin perusteisiin. Soveltuvuutta koskevilla ehdoilla pyritään ennakollisesti varmistumaan siitä, että tarjoaja kykenee suoriutumaan hankinnan kohteen toteuttamisesta.

Hankintalain 105 §:n 2 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle ja soveltuvuutta koskevien vaatimusten asettamisessa voidaan noudattaa, mitä lain 80 — 86 §:ssä säädetään.

Hankintalain 105 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 213) mukaan ehdotetun lain 80 — 86 §:n soveltamisen mahdollisuus soveltuvin osin ei tarkoita sitä, että lain II osan hankintadirektiivistä johtuvia säännöksiä on sovellettava kansallisissa hankinnoissa sellaisinaan. Kuten hankintamenettelyä koskevia säännöksiä, myös soveltuvuusehtoja ja poissulkemisperusteita koskevia säännöksiä voidaan soveltaa II osan säännöksiin nähden väljemmin. Hankintayksikkö ei ole EU-kynnysarvon ylittävien hankintojen tavoin sidottu esimerkiksi hankintadirektiivin liitteissä listattuihin soveltuvuusselvityksiin. Hankintayksikkö voi edelleen ottaa huomioon soveltuvuusarvioinnissa toimittajan referenssejä II osassa säädettyyn nähden pidemmältä ajalta.

Hankintalain 106 §:n mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Hinta-laatusuhteen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste sekä mahdolliset vertailuperusteet hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Hankintamenettely keskeiseltä osin

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia Juvan urheilukentän peruskorjausurakasta sisältäen rakennekerrosten uusimisen ja nykyisen kuivatuksen saneerauksen. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valintaperusteena on ollut halvin hinta.

Tarjouspyynnön kohdan III ”Oikeudelliset, taloudelliset, rahoitukselliset ja tekniset tiedot” alakohdassa III.1.1 ”Ammattitoiminnan harjoittamiskelpoisuuden vaatimukset, myös ammatti- tai kaupparekistereihin kuulumista koskevat vaatimukset” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Vaatimus: Jos tarjouksen tekee työyhteenliittymä, työyhteenliittymän perustamisesta on tehty aiesopimus.

Vaadittu selvitys: Tarjoukseen on liitettävä aiesopimus työyhteenliittymän perustamisesta, josta tulee ilmetä mm. vastuun jakautuminen työyhteenliittymän perustajien kesken.”

Tarjouspyynnön kohdan ”Soveltuvuusvaatimukset” alakohdassa ”Tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Yrityksellä tulee olla kokemusta vähintään kolmen vastaavan suuruisten / tyyppisten (€) kohteiden rakentamisesta viimeisen 7 vuoden ajalta. Kokemus on osoitettava yrityksen referensseillä.

[ — — ]

Pinnoite (koskee pinnoitteen valmistajaa) vähintään kolme vastaava kokoluokan hanketta viimeisen 5 vuoden aikana”.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan voittanut tarjoaja on liittänyt tarjoukseensa Recset Oy:n ja Panu Pajunen Oy:n 15.3.2022 allekirjoittaman esisopimuksen kysymyksessä olevan rakennusurakan toteuttamisesta työyhteenliittymänä. Esisopimuksen mukaan sopimus käsittää solmittavan urakkasopimuksen ja siihen mahdollisesti tehtävien lisäysten ja muutosten mukaiset rakennustyöt sekä työyhteenliittymälle sopimuksen perusteella kuuluvat muut vastuut ja velvoitteet. Sopimuksen kohdassa ”Osuudet ja vastuun jakautuminen” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tilaajaan ja muihin kolmansiin nähden Osapuolet ovat yhteisvastuussa työyhteenliittymän velvoitteiden täyttämisestä alla mainittujen osuuksien suhteessa.

Osapuolten kesken työyhteenliittymän oikeudet, vastuut ja velvoitteet, olkoonpa ne mitä tahansa, jakautuvat alla mainittujen osuuksien suhteessa, jotka perustuvat Osapuolten omaan urakkasummaan ja työn sisältöön. Osuuksien suhteet on määritelty prosenttiosuuksina alla.

Recset Oy 50 % -osuus kokonaishinnasta

Panu Pajunen Oy 50 %-osuus kokonaishinnasta”.

Voittanut tarjoaja on esitetyn selvityksen perusteella liittänyt tarjoukseensa sekä Recset Oy:n että Panu Paajanen Oy:n referenssiluettelot.

Hankintayksikön ja voittaneen tarjoajan välillä on 31.3.2022 järjestetty annettua tarjousta koskenut selonottoneuvottelu, josta on laadittu pöytäkirja. Neuvottelun tarkoituksena on pöytäkirjan mukaan ollut käydä läpi hankkeen tekninen ja kaupallinen sisältö, tarjouksen sisältö sekä edellytykset urakoitsijavalinnalle. Pöytäkirjan mukaan voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Voittaneen tarjoajan on todettu olevan työyhteenliittymä, jossa Recset Oy tekee pääosin pohjarakenteet ja Panu Paajanen Oy tekee synteettiset pintarakenteet, vaikka töitä tehdään osin ristiin.

Juvan kunnanhallitus on 6.6.2022 tekemällään hankintapäätöksellä § 130 valinnut Juvan urheilukentän saneerauksen urakoitsijaksi Recset Oy:n 768.500 euron urakkahinnalla.

Voittaneen tarjoajan soveltuvuus

Valittaja on esittänyt, että voittanut tarjoaja ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä tarjoajan soveltuvuudelle asetettuja referenssivaatimuksia, koska voittaneella tarjoajalla ei ole ollut tarvittavaa kokemusta liikuntapaikkarakentamisesta. Voittaneen tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamat referenssit eivät ole täyttäneet referenssivaatimuksia ainakaan pinnoiterakentamisen osalta, koska Panu Pajunen Oy:n referenssit eivät ole vastanneet hankinnan kohdetta kokoluokaltaan. Valittaja on myös esittänyt, että hankintayksikkö ei ole kohdellut tarjoajia tasapuolisesti, kun se ei ole selvittänyt voittaneen tarjouksen antaneen työyhteenliittymän työnjakoa ja sitä kautta referenssien soveltuvuutta kyseessä olevaan hankintaan.

Hankintayksikkö on esittänyt, että voittanut tarjoaja on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetut referenssivaatimukset. Yleisen referenssivaatimuksen on voinut täyttää muullakin kuin liikuntapaikkareferenssillä edellyttäen, että referenssikohteeseen on sisältynyt olennaisilta osin vastaavia töitä kuin hankinnan kohteena olevaan urakkaan. Pinnoitetöitä koskevan referenssivaatimuksen osalta on ollut riittävää, että referenssikohde on ollut vastaavan kokoinen. Referenssiltä ei ole edellytetty, että se olisi kokonaisen kentän peruskorjaus.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa soveltuvuusvaatimusten asettamisessa ja sen menettelyyn voidaan lähtökohtaisesti puuttua vain tilanteissa, joissa asetetut vaatimukset eivät liity tarjoajien mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta tai joissa vaatimuksilla vaarannetaan tarjoajien tasapuolisen kohtelun toteutuminen. Asetettavien soveltuvuusvaatimusten tulee olla avoimia, syrjimättömiä ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia. Tarjoajat, jotka eivät täytä hankintasäännösten mukaisesti asetettuja ehdottomia soveltuvuusvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Kansallisiin hankintoihin liittyy mahdollisuus väljempien soveltuvuusvaatimusten asettamiseen kuin EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa. Tämä ei kuitenkaan saa merkitä, että soveltuvuusvaatimukset kansallisissa hankinnoissa jäisivät tarjouspyynnössä niin yleisluontoisiksi tai epäselviksi, että ne vaarantaisivat hankintamenettelyn avoimuuden sekä hankintamenettelyyn osallistuvien ja siihen osallistumista harkitsevien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteiden toteutumisen.

Voittaneen tarjoajan tarjouksesta on käynyt tarjous kokonaisuutena huomioon ottaen ilmi, että tarjouksen on tehnyt Recset Oy:n ja Panu Pajunen Oy:n muodostama työyhteenliittymä. Tarjoukseen on liitetty muun ohella mainittujen yhtiöiden tekemä esisopimus työyhteenliittymän perustamisesta sekä kummankin yhtiön referenssiluettelot. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on harkintavaltansa rajoissa voinut arvioida voittaneen tarjoajan sille työnjaostaan antaman selvityksen tarjouspyynnössä edellytettyyn nähden riittäväksi.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on ilmoitettu Recset Oy:n referensseinä 106 ja Panu Pajunen Oy:n referensseinä 24 referenssikohdetta. Ottaen huomioon, että tarjous on tehty työyhteenliittymänä, hankintayksikön on tullut ottaa soveltuvuuden arvioinnissa huomioon kummankin yhtiön referenssit edellyttäen, että ne ovat olleet tarjouspyynnössä määritellyltä ajalta.

Pinnoitteiden osalta tarjouspyynnössä on edellä todetun mukaisesti edellytetty tarjoajalla olevan kokemusta vähintään kolmesta vastaavan kokoluokan hankkeesta viimeisen viiden vuoden ajalta. Tältä osin referenssikohteelta on edellytetty ainoastaan, että sitä voidaan pitää kooltaan nyt kyseessä olevaa kentän pintarakenteiden urakkaa vastaavana. Referenssikohteelle ei siten ole asetettu tarjouspyynnössä mitään tarkempia laadullisia vaatimuksia. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut arvioida voittaneen tarjoajan osoittaneen tarjouksessaan ilmoittamilla Panu Pajunen Oy:n referensseillä täyttävänsä tarjouspyynnössä pinnoitteiden osalta asetetun referenssivaatimuksen kolmesta kokoluokaltaan vastaavasta hankkeesta viimeisen viiden vuoden ajalta.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti, kun se on katsonut voittaneen tarjoajan täyttäneen tarjouspyynnössä asetetut referenssivaatimukset.

Poikkeuksellisen alhainen tarjoushinta

Asiassa on valittajan esittämän perusteella seuraavaksi arvioitava, olisiko hankintayksikön tullut ennen hankintapäätöksen tekemistä pyytää voittaneelta tarjoajalta selvitys sen tarjouksen hinnoista tai kustannuksista ja hylätä voittaneen tarjous hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena, koska tarjouksessa annettu pintarakenteiden hinta on valittajan mukaan ollut selvästi muita tarjouksia ja alan markkinahintaa halvempi.

Hankintayksikkö on esittänyt, että sillä ei ole ollut voittaneen tarjoajan tarjouksen perusteella mitään syytä epäillä, etteikö voittanut tarjoaja kykenisi tuottamaan hankinnan kohteena olevaa rakennusurakkaa tarjouspyynnössä esitetyllä tavalla tarjouksensa mukaisilla hinnoilla.

Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksessään KHO 2020:147 katsonut, että hankintalain 100 §:n 1 momentin perusteella hankintayksikön harkintavaltaan kuuluu se, minkälaista hankintamenettelyä se käyttää kansallisen hankinnan kilpailuttamisessa, kunhan käytettävä menettely kuvataan hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksiköllä on kansallisissa hankinnoissa oikeus turvata oma sopimusoikeudellinen ja taloudellinen asemansa sen varalta, että tarjoajat tarjoavat urakkatyötä hinnalla, jolla hankintaa ei voida toteuttaa hankinta-asiakirjoissa kuvatun mukaisesti tai jonka johdosta hankinnan toteuttamisessa syntyy taloudellisia riskejä. Näin ollen, vaikka kysymyksessä olleeseen kansalliseen hankintaan ei sovellettu EUkynnysarvot ylittäviä hankintoja koskevaa hankintalain 96 §:ää, hankintayksiköllä oli oikeus soveltaa sanotun lainkohdan mukaista poikkeuksellisen alhaista tarjoushintaa koskevaa menettelyä hankinnassaan.

Nyt kysymyksessä olevan kansallisen hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 650.000 euroa. Hankintayksikkö on saanut viisi tarjousta. Voittaneen tarjoajan tarjouksen kokonaishinta on ollut 768.500 euroa ja valittajan toiseksi halvimman tarjouksen kokonaishinta 855.000 euroa. Kolmen muun tarjouksen kokonaishinnat ovat olleet 885.000, 887.600 ja 1.210.700 euroa. Kentän pintarakenteiden osalta voittaneen tarjoajan tarjouksen hinta on ollut 197.000 euroa, kun muiden tarjoajien vastaava hinta on vaihdellut 286.000 eurosta 442.500 euroon.

Vaikka hankintayksiköllä on edellä kuvatulla tavalla EU-kynnysarvot alittavissa hankinnoissa oikeus pyytää selvitystä vastaanottamiensa tarjousten tarjoushinnoista, sillä ei voida katsoa olevan siihen velvollisuutta. Käsillä olevassa asiassa hankintayksikkö ei ole katsonut tarpeelliseksi selvittää vastaanottamiensa tarjousten tarjoushintoihin liittyviä seikkoja. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole toiminut tältä osin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Hankintapäätöksen perusteleminen

Asiassa on valittajan esittämän perusteella vielä arvioitava, onko valittaja saanut tarjousmenettelyn ratkaisusta hankintapäätöksen yhteydessä riittävät tiedot. Valittaja on esittänyt, että hankintamenettely ei ole täyttänyt riittävän avoimuuden vaatimusta, koska valittajan hankintayksiköltä saama tarjousten vertailutaulukko on ollut valituksi tulleen tarjouksen osalta puutteellinen. Valittaja on tuonut erityisesti esille sen, että Recset Oy:n ja Panu Pajunen Oy:n muodostaman yhteenliittymän työnjaosta ei ole esitetty hankintapäätöksessä mitään konkreettista selvitystä.

Hankintayksikkö on esittänyt, että hankintapäätös on täyttänyt perustelujen osalta hankintasäännösten vaatimukset.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksessä on ilmoitettu Juvan kunnanhallituksen päättäneen valita kysymyksessä olevan Juvan urheilukentän peruskorjauksen urakoitsijaksi Recset Oy:n 768.000 euron arvonlisäverottomasta urakkahinnasta. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valintaperusteena on ollut halvin hinta. Hankintapäätökseen liitetyssä tarjousten vertailutaulukossa on jokaisen viiden tarjouksen osalta esitetty muun ohella tarjouksen arvonlisäveroton kokonaishinta ja siihen sisältyneet kentän pohjarakennustöiden ja pintarakenteiden yksikköhinnat sekä käyty läpi asetettujen soveltuvuusvaatimusten täyttymistä.

Vaikka hankintapäätöksestä ei ole ilmennyt, että Recset Oy:n lähettämä tarjous on perustunut mainitun yhtiön ja Panu Pajunen Oy:n väliseen esisopimukseen työyhteenliittymän perustamisesta, valittaja on kuitenkin hankintapäätöksen perusteella pystynyt arvioimaan oikeussuojan tarpeensa ja kyennyt tekemään valituksen markkinaoikeuteen. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön ole katsottava menetelleen hankintapäätöksen perustelemisen osalta sillä tavoin hankintasäännösten vastaisesti, että hankintayksikön menettelyn perusteella asiassa olisi aihetta harkita seuraamusten määräämistä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja välipäätösvaiheessa lausuman antanut Recset Oy joutuisivat itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultava Recset Oy:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Unisport Infra Oy:n korvaamaan Juvan kunnan oikeudenkäyntikulut 6.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Unisport Infra Oy:n korvaamaan Recset Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Ville Parkkari ja Pasi Yli-Ikkelä.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.