Market Court dismisses public procurement bid protest; winning tender met requirements despite contract term extension.

Asian tausta

Parkanon kaupungin (jäljempänä myös hankintayksikkö) tekninen lautakunta on ilmoittanut 19.4.2021 julkaistulla sekä 20.5.2021 ja 27.5.2021 korjatulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Parkanon kaupungin paikkatietojärjestelmän palveluhankinnasta 12 kuukauden määräajaksi, jonka jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana.

Parkanon kaupungin tekninen lautakunta on 27.10.2021 tekemällään hankintapäätöksellä § 3 valinnut Trimble Solutions Oy:n tarjouksen.

Parkanon kaupungin tekninen lautakunta on 24.11.2021 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 3 hylännyt Sitowise Oy:n hankintaoikaisuvaatimuksen siltä osin kuin se on koskenut Trimble Solutions Oy:n tarjousta ja hyväksynyt sen siltä osin kuin se on koskenut toiseksi tulleen tarjoajan tarjousta.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 150.000 — 200.000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 26.4.2022.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Sitowise Oy on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 21.190 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla, lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä, viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjouspyynnön vastaista tarjousta tarjouskilpailusta.

Hankintayksikön lisätietokysymykseen antaman vastauksen perusteella kaikki tarjouspyynnön Vaatimusmäärittely-liitteen mukaiset vaatimukset ovat olleet pakollisia. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, sillä se ei ole täyttänyt kaikkia tarjouspyynnössä asetettuja vähimmäisvaatimuksia. Tarjouksessa ei ole ollut vaadittua käyttöliittymää kuntalaisten palautteenantamista varten, vaan kyseinen toiminnallisuus on sisältynyt voittaneen tarjoajan järjestelmän laajennusosiin, jotka eivät ole kuuluneet hintavertailtuun tarjoukseen. Voittaneen tarjoajan tarjouksesta on myös puuttunut aurauksen GPS-seuranta, eikä se ole myöskään sisältänyt ratkaisua työkohteiden tuntien seurantaan. Lisäksi voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksessaan noudattavansa toimituksissa IT2010-sopimusehtoja, vaikka tarjouspyynnössä on vaadittu IT2018-sopimusehtojen noudattamista.

Vastine

Vaatimukset

Parkanon kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 17.090 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön vastainen. Käyttöliittymä palautteen antamiseksi ei ole ollut vähimmäisvaatimus, vaan kyse on ollut tarjouspyynnön Vaatimusmäärittely-liitteeseen kerätyistä käyttäjätarinoista, joissa hankintayksikön työntekijät ovat esittäneet omia toiveita järjestelmän suhteen. Hankintayksikkö on lisätietokysymykseen antamassaan vastauksessa täsmentänyt käyttäjätarinoiden sitomattoman luonteen. Myöskään aurauksen GPS-seuranta ei ole ollut vähimmäisvaatimus, vaan kyse on ollut järjestelmää käyttävän yksikön kuvauksen yhteydessä esitetystä tavoitteesta. Työkohteiden kustannusten seurannassa on ollut kyse niin ikään käyttäjätarinoista, joten sekään ei ole ollut tarjouspyynnön vähimmäisvaatimus.

Vaikka voittaneen tarjoajan tarjous ei ole kaikilta osin vastannut käyttäjätarinoiden toiveita, tämä ei ole aiheuttanut tarjouspyynnön vastaisuutta, sillä kyse ei ole ollut vähimmäisvaatimuksista. Hankintayksikön lisätietokysymyksien vastauksissa tekemän täsmennyksen myötä tarjoajille on tullut olla selvää, mitkä osat tarjouspyynnöstä ovat sisältäneet vaaditut vähimmäisvaatimukset.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessaan esittämä viittaus vanhempaan Tietojenkäsittelyalan sopimusehtoversioon IT2018-ehtojen sijaan on ollut sellainen vähäinen huolimattomuusvirhe, joka ei ole ollut riittävä peruste tarjouksen poissulkemiselle tarjouskilpailusta. Sopimusehtoversioissa ei ole juurikaan sisällöllisesti eroa, minkä lisäksi virheen vähäisyyttä osoittaa se, että voittanut tarjoaja on toimittamassaan sopimusluonnoksessa viitannut IT2018-ehtoihin. Hankintayksikkö on menetellyt tasapuolisesti ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti, sillä jos se olisi katsonut voittaneen tarjoajan vähäisen virheen aiheuttaneen tarjouspyynnön vastaisuuden, hankintayksikön olisi tullut arvioida ankarammin myös valittajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaista rakennetta, joka on tarjouspyynnössä erikseen mainittu hylkäysperusteena.

Kuultavan lausunto

Trimble Solutions Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.450 eurolla viivästyskorkoineen.

Valittajan valituksessaan viittaamat kohdat eivät ole olleet tarjouspyynnössä pakollisia vaatimuksia, joten kuultavan tarjous ei ole ollut valittajan esittämistä syistä tarjouspyynnön vastainen. Tarjouspyynnön Vaatimusmäärittely-liitteen kohdat 4 (toiminnalliset vaatimukset) ja 5 (ei-toiminnalliset vaatimukset) ovat sisältäneet tarjouksille asetetut vähimmäisvaatimukset. Hankintayksikkö on lisätietokysymyksiin antamassaan vastauksessa ilmoittanut kyseisen liitteen vaatimusten olevan pakollisia. Asetetut vähimmäisvaatimukset ovat ilmenneet selvästi, sillä liitteessä on puhuttu vaatimuksista vain kohdissa 4 ja 5. Käyttäjätarinat-osiossa on todettu, että ne ovat selittävää tietoa liitteen kohtien 4 ja 5 vaatimuksille, joten osion taustoittava rooli on ilmennyt selvästi.

Kuultavan tarjouksessa ollut maininta IT2010-ehtojen soveltamisesta on ollut niin vähäinen virhe, että hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta sulkea tarjousta sillä perusteella pois tarjouskilpailusta. Vähäisyyttä korostaa se, että sopimusehtoversioiden sisällöt ovat lähellä toisiaan. Lisäksi kuultavan tarjouksessa on todettu, että IT2010-ehtoja sovelletaan lähtökohtaisesti, joten asiassa ei voida katsoa, että kuultava olisi ehdottomasti edellyttänyt vanhemman sopimusehtoversion noudattamista, mikä ei ole ollut kuultavan tarkoituskaan. Tällainen neuvotteluvaraumaksi katsottava kohta ei ole aiheuttanut tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuutta.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö ja hankintayksikön lisätietokysymykseen antamat vastaukset ovat antaneet ymmärtää, että myös käyttäjätarinat ovat olleet vähimmäisvaatimuksia. Tarjouspyynnön liitteen nimi on ollut ”Vaatimusmäärittely”, joten se on kokonaisuudessaan muodostanut tarjouspyynnön vaatimukset. Lisäksi kyseisen liitteen kohdassa 4 on viitattu kohtiin 2 ja 3, jotka ovat kuvanneet ja täydentäneet kohdassa 4 esitettyjä vaatimuksia. Siten myös kohdat 2 ja 3 ovat olleet osa vähimmäisvaatimuksia.

Hankintayksikön antaman lisätietovastauksen perusteella on myös ollut ymmärrettävissä, että kaikki edellä mainitun liitteen vaatimukset ovat olleet pakollisia. Hankintayksikkö ei ole ilmoittanut, että liitteen kohdassa 3 kyse ei ole ollut vähimmäisvaatimuksista, vaan se vain on todennut kohdan olleen selittävää tietoa. Jos kyseisen kohdan vaatimukset eivät ole olleet pakollisia, tarjoajat olisivat voineet tarjota järjestelmää, jossa mikään kohdassa 3 esitetty käyttötapaus ei olisi täyttynyt. Siten on selvää, että kohdan 3 mukaiset käyttäjätarinat ovat olleet osa vähimmäisvaatimuksia.

Tarjoaja vastaa tarjouksensa tarjouspyynnön mukaisuudesta. Vanhentuneisiin sopimusehtoihin viittaaminen on ollut selkeästi tarjouspyynnön vastaista, eikä virhettä voida pitää vähäisenä. Kuultavan lausunnon perusteella kuultavan tarkoituksena on ollut neuvotella hankintayksikön kanssa sopimusehdoista, ja tällaista tarkoitusta on pidettävä tarjouspyynnön vastaisena. Hankintayksikkö on myös itse vastineessaan todennut kyseessä olleen virhe.

Valittajan tarjouksen mahdollisesti tarjouspyynnön vastaisella rakenteella ei ole asiassa merkitystä, sillä asiassa on kysymys voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuudesta. Lisäksi tarjouksen vääränlaisen rakenteen on tarjouspyynnössä todettu olevan vain mahdollinen hylkäysperuste, eikä hankintayksikkö ole tätä mahdollisuutta käyttänyt.

Muut kirjelmät

Valittaja

on esittänyt, että virheettömässä hankintamenettelyssä sen tarjous olisi tullut valituksi, joten hyvitysmaksun määrääminen on perusteltua. Lisäksi asiassa tehty hankintasopimus ei ole vastannut tarjouspyyntöasiakirjojen sisältöä, koska ohjelmistopalvelusopimuksen on sovittu olevan määräaikainen kauemmin kuin 12 kuukautta ja mainitussa sopimuksessa on annettu toimittajalle oikeus korottaa palvelumaksua, vaikka tarjouspyynnön mukaan hinta palvelulle on tullut olla kiinteä neljälle vuodelle.

Hankintayksikkö

on esittänyt, että hyvitysmaksun määräämiselle ei ole perusteita, sillä hankinnassa ei ole menetelty hankintasäännösten vastaisesti. Jos voittaneen tarjoajan tarjous katsottaisiin valittajan esittämin perustein tarjouspyynnön vastaiseksi, olisi myös valittajan tarjous tällöin katsottava tarjouspyynnön vastaiseksi samoilla perusteilla.

Jos hyvitysmaksu kuitenkin vastoin hankintayksikön näkemystä määrättäisiin, sen määrän ei tulisi ylittää 4.000 euroa. Koska valittaja ei ole esittänyt mitään selvitystä sille aiheutuneista kustannuksista tai vahingosta ja koska hankintayksikön menettelyssä on voinut olla kyse korkeintaan vähäisestä virheestä, hyvitysmaksua ei tule määrätä valittajan vaatiman mukaisesti.

Valittaja

on esittänyt, että sen oma tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen sekä tarjouksen rakenteen että sisällön osalta. Hankintayksikkö ei ole tarjouksia arvioidessaan katsonut valittajan tarjousta tarjouspyynnön vastaiseksi, eikä hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämillä väitteillä tarjouspyynnön vastaisuudesta ole asiassa merkitystä.

Valittajan hyvitysmaksuvaatimus on perusteltu, koska hankintayksikön virheet hankintamenettelyssä ovat olleet merkittäviä. Vaadittu kymmenen prosenttia hankintasopimuksen arvosta ei ole hyvitysmaksun enimmäismäärä, vaan hyvitysmaksu voi tietyissä tilanteissa ylittää kymmenen prosentin rajan. Hankintasopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana määräajan jälkeen, ja järjestelmäuudistuksella on pyritty järjestelmän pitkäaikaiseen käyttöön. Ottaen huomioon hankinnan kohteen koko elinkaaren todennäköinen kokonaisarvo, valittajan hyvitysmaksuvaatimusta on pidettävä määrältään hyvin kohtuullisena.

Hankintayksikkö

on antanut lisälausuman.

Valittaja

on lisälausumassaan kiistänyt hankintayksikön oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen perusteeltaan ja paljoksunut sen määrää. Hankintayksikkö on valittajan mukaan omalla toiminnallaan vähintäänkin antanut valittajalle aiheen kyseenalaistaa hankintamenettelyn lainmukaisuus. Hankintayksikkö on lisäksi ottanut asian hoitamiseen ulkopuolisen asiamiehen, vaikka kustannustehokasta olisi ollut hoitaa hankintayksikön entuudestaan tuntema asia virkatyönä. Hankintayksikön oikeudenkäyntikuluja koskevan vaatimuksen ei olisi tullut olla valittajan vaatimusta suurempi.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valituksen johdosta arvioitava, onko voittaneen tarjoajan tarjous ollut tarjouspyynnön vastainen ja onko hankintayksikön ja voittaneen tarjoajan välillä 26.4.2022 allekirjoitettu hankintasopimus poikennut tarjouspyynnössä asetetuista ehdoista.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 99 §:n mukaan sen lisäksi, mitä I (1 — 31 §) ja IV (123 — 174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, tavara- ja palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin sekä rakennusurakoihin, jotka ovat arvoltaan 26 §:ssä säädetyt EU-kynnysarvot alittavia, mutta vähintään 25 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa säädettyjen kansallisten kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan 11 luvun (99 — 106 §) säännöksiä.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 104 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 104 §:n 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta.

Hankinta-asiakirjat ja -menettely keskeisiltä osin

Hankintayksikkö on pyytänyt 28.5.2021 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia paikkatietojärjestelmän hankinnasta.

Tarjouspyynnön kohdassa III.2 ”Sopimukseen liittyvät ehdot” on muun ohella vaadittu, että tarjous perustuu kyseiseen tarjouspyyntökirjeeseen, sen liitteenä oleviin dokumentteihin ja IT2018-sopimusehtoihin.

Tarjouspyynnön liitteen 1 ”Vaatimusmäärittely” kohdan 2.1 ”Järjestelmää käyttävät yksiköt” alakohdassa 2.1.3 ”Kunnallistekniikka” on todettu seuraavaa:

”Yksikössä työskentelee 10 henkilöä.

Tehtävät:

Katu- ja viheralueiden rakentaminen ja kunnossapito

[ — — ]

Auraus on suurelta osin urakoitu paria omaa konetta lukuun ottamatta. Tavoitteena on, että palvelun tarjoajilla on joko koneissaan GPS-laite tai vaihtoehtoisesti kännykän kautta suoritettava paikannus.”

Kyseisen liitteen kohdassa 3 ”Käyttäjätarinat” on todettu, että käyttäjätarinat ovat selittävää tietoa lukujen 4 ja 5 vaatimuksille.

Käyttäjätarinat-kohdassa on muun ohella todettu seuraavaa:

”Asemassani kunnallistekniikan suunnitelmien ja töiden teettäjänä haluan, että aurauksen tiedot saadaan GPS-seurannasta tarkasteltavaksi ja hallittavaksi paikkatietojärjestelmässä, jotta aurauksen tilannekuva on hallussa, voidaan todentaa mitä on tehty ja voidaan tarkastella tietoja mahdollisissa vahingon-korvaustilanteissa.

[ — — ]

Asemassani kunnallistekniikan suunnitelmien ja töiden teettäjänä haluan, että katu- ja sijoitusluvat voidaan hallinnoida helposti aikaan ja paikkaan sidottuina, jotta voidaan valvoa ja ohjata kaduilla ja yleisillä alueilla tapahtuvaa ulkopuolisten toimijoiden luvanvaraista työskentelyä.

[ — — ]

Asemassani tietohallintojohtajana haluan, että käytössämme on sähköisiä paikkatietoon kiinnitettyjä kuntalaispalveluita, jotta kaupungin paikkatietoalusta luo käyttöliittymän, josta kuntalainen voi jättää palautetta esimerkiksi liikuntapaikkojen puutteista, aurauksen puutteista, katuvaloista, yleensä asuinympäristönsä tilasta. Tämän väylän kautta tieto menisi kaupungin organisaatiossa oikeaan kohteeseen, esim. infran esimiehelle ja sitä kautta huomioiduksi ja tätä kautta myös palaute tulisi kuntalaiselle ja paikkatietokartalle, että toimeen on ryhdytty. Kyse voi olla esimerkiksi koulukyydityksestä, vanhustenhuollosta, meluhaitoista, maankäytön asioista tms.”

Vaatimusmäärittely-liitteen kohdassa 4 on ilmoitettu paikkatietojärjestelmän toiminnalliset vaatimukset ja kohdassa 5 ei-toiminnalliset vaatimukset.

Hankintayksikölle tehdyissä lisätietokysymyksissä ja niiden vastauksissa on muun ohella todettu seuraavaa:

”Kysymys:

Vaatimusmäärittelyssä ei ole erikseen kerrottu vaatimusten pakollisuudesta tai niiden painoarvosta. Tulkitaanko tämä niin, että mikään vaatimuksista ei ole pakollinen ja että kaikki vaatimukset ovat saman arvoisia?

Vastaus:

Vaatimukset ovat pakollisia.

[ — — ]

Kysymys:

Vaatimusmäärittelyn (Liite 1) kappaleessa 3 Käyttäjätarinat on useita irrallisia vaatimuksia, jotka eivät suoraan liity kappaleen 4 Toiminnallisiin vaatimuksiin tai Liitteen 4 (migraatio) aineistoihin. Esim.

maanalaisten johtojen tiedot ovat käytettävissä/helposti saatavissa yhtiöiden järjestelmistä

kuntalaisilla on mahdollisuus kommentoida asemakaava‐ ja tonttijakoehdotuksia selainpohjaisen järjestelmän ja Suomi.fi-tunnistautumisen kautta

työkohteiden (investointihankkeiden, kunnossapidon) tuntien seuranta ja sitä kautta kustannusten seuranta on ajantasaista

Tarjouspyynnössä on mainittu ’Ratkaisun soveltuvuutta Parkanon kaupungille arvioidaan erityisesti suhteessa vaatimusmäärittelyyn. Kunkin vaatimusmäärittelyn toiminnallisen ja ei‐toiminnallisen vaatimuksen osalta ratkaisun kuvauksen on vastattava siihen täyttääkö tarjottu järjestelmä kyseisen vaatimuksen’. Nämä vaatimukset on myös mainittu tarjouksen rakenteessa. Tuleeko tarjouksessa kuitenkin lisäksi ottaa kantaa myös Käyttäjätarinoiden vaatimuksiin? Ja jos pitää, niin missä ja miten Tilaaja arvioi niitä?

Vastaus:

Vaatimusmäärittelyn luvun 3 alussa asia kuvataan näin:

’Käyttäjätarinat on kerätty useilta kaupungin yksiköiltä alla olevaan taulukoon.

…

käyttäjätarinat ovat selittävää tietoa lukujen 4 ja 5 vaatimuksille.’

Toimittajien tulee vastata siihen, miten hyvin tarjottu ratkaisu vastaa lukujen 4 ja 5 vaatimuksiin. Käyttäjätarinat toivottavasti tarjoavat selittävää taustatietoa vaatimuksille ja käyttäjien tulevaisuusvisioille. Tonttien varaaminen käyttäjätarinassa kuvatulla tavalla on mahdollista jo nyt. Suomi.fi‐tunnistautumista ei tarvita.”

Hankintayksikkö on saanut kolme tarjousta, jotka kaikki on otettu tarjousvertailuun mukaan. Voittajaksi on valittu Trimble Solutions Oy:n tarjous, ja valittajan tarjous on tullut kolmanneksi. Valittajan tekemän hankintaoikaisuvaatimuksen myötä hankintayksikkö on katsonut toiseksi tulleen tarjouksen tarjouspyynnön vastaiseksi, mutta alkuperäinen hankintapäätös on voittaneen tarjouksen osalta jäänyt voimaan.

Tarjouskilpailun voittaneen Trimble Solutions Oy:n tarjouksessa on sopimusehtojen osalta todettu, että lähtökohtaisesti yhtiö noudattaa toimituksissaan Tietojenkäsittelyalan sopimusehtoja IT2010. Allekirjoitetussa hankintasopimuksessa 26.4.2022 liitteenä on ollut IT2018-sopimusehdot.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska se ei ole täyttänyt kaikkia tarjouspyynnössä asetettuja vähimmäisvaatimuksia.

Hankintayksikkö on esittänyt, että voittanut tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen, sillä valittajan Vaatimusmäärittely-liitteestä esiin nostamat kohdat eivät ole olleet vähimmäisvaatimuksia.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjousten vertailussa tarjoajien tasapuolinen kohtelu voi toteutua ainoastaan, mikäli tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikkö on tämän vuoksi velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen, mikäli tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen kohtelun tarjousten vertailussa, ja kyseessä ei ole epäolennainen puute tai virhe.

Valittaja on myös esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska siinä on viitattu IT2018-sopimusehtojen sijasta IT2010-sopimusehtoihin.

Hankintayksikkö on esittänyt, että kyseessä on ollut vähäinen virhe, joka ei ole aiheuttanut tarjouspyynnön vastaisuutta.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouksia tulee arvioida niistä ilmenevien tietojen perusteella. Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut sovellettaviksi sopimusehdoiksi vanhemman sopimusehtoversion kuin mitä tarjouspyynnössä on vaadittu.

Tarjousten täydentämistä koskevan hankintalain 104 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 212 ja 213) mukaan hankintayksikkö voi pyytää täydennyksiä ja täsmennyksiä tarjouksiin hankintalain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Kyseisen momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 173) mukaan tarjousten täsmentäminen ja täydentäminen on sallittua, jos kysymys on epäolennaisesta puutteesta, ristiriidasta taikka virheestä. Esitöiden mukaan sallittua esimerkiksi on pyytää tarjoajaa täsmentämään hinnoittelua koskeva virhe, kuten väärä valuutta taikka hinnoitteluyksikkö taikka ilmeinen hinnan suuruusluokkaa koskeva virhe kuten pilkkuvirhe, joka on esimerkiksi pääteltävissä muusta tarjouksesta.

Hankintayksikkö ei ole käsillä olevassa hankinnassa pyytänyt voittaneelta tarjoajalta täsmennystä. Vanhan sopimusehtoversion ilmoittaminen on kuitenkin rinnastettavissa edellä hankintalain esitöissä lueteltuihin tilanteisiin. Lisäksi IT2010- ja IT2018-sopimusehtojen sisältö on pitkälti sama, eikä kyseisellä virheellä ole ollut merkitystä tarjousten vertailussa. Kyse on ollut sellaisesta epäolennaisesta virheestä, joka ei ole aiheuttanut hankintayksikölle velvollisuutta sulkea tarjousta tarjouspyynnön vastaisena tarjouskilpailusta ja joka on lisäksi tullut korjatuksi hankintayksikön ja voittaneen tarjoajan väliseen hankintasopimukseen, jossa on mainittu IT2018-sopimusehdot. Markkinaoikeus katsoo näin ollen, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta tarjouksessa olleesta virheellisestä sopimusehtoviittauksesta huolimatta.

Siltä osin kuin valittaja on esittänyt, että 26.4.2022 allekirjoitettu hankintasopimus ei ole vastannut tarjouspyyntöasiakirjojen sisältöä, koska ohjelmistopalvelusopimuksen on sovittu olevan määräaikainen kauemmin kuin 12 kuukautta ja mainitussa sopimuksessa on annettu toimittajalle oikeus korottaa palvelumaksua, vaikka tarjouspyynnön mukaan hinta palvelulle on tullut olla kiinteä neljälle vuodelle, markkinaoikeus toteaa seuraavan.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä ja kuultavan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimusta on pidettävä oikeudenkäyntikululaskusta ilmenevän tehtyjen työtuntien määrän osalta asian vaativuuteen nähden selvästi ylimitoitettuna. Asian laatu ja laajuus huomioon ottaen markkinaoikeus arvioi hankintayksikön oikeudenkäyntikulujen kohtuulliseksi määräksi 8.000 euroa. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Sitowise Oy:n korvaamaan Parkanon kaupungin oikeudenkäyntikulut 8.000 eurolla ja Trimble Solutions Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.450 eurolla, kumpikin viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Jaakko Ritvala ja Pasi Yli-Ikkelä.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.