Market Court dismisses public procurement bid protest regarding domestic reference and certificate requirements.

Asian tausta

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 15.6.2021 julkaistulla sosiaali- ja terveyspalveluja ja muita erityispalveluja koskevalla EU-hankintailmoituksella sekä 5.7.2021 julkaistulla korjausilmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta liitteen E 1 kohdan mukaisesta kotona asumista tukevia turvapalveluratkaisuja koskevasta hankinnasta yhteishankintana Heinolan kaupungin kanssa kaksivuotiselle sopimuskaudelle sekä kahdelle yhden vuoden optiokaudelle.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän toimitusjohtaja on 11.8.2021 tekemällään hankintapäätöksellä § 67 valinnut Tunstall Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 4.300.000 euroa neljän vuoden sopimuskaudelta.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankintasopimusta ei ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

AddSecure Smart Care Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on vaatinut myös, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut.

Perustelut

Hankintayksikkö on asettanut tarjouspyynnössä vaatimuksen referenssistä. Hankintayksikölle on tarjousaikana esitetty kysymys koskien sitä, onko tarjouspyynnössä asetetun vaatimuksen mukaisen referenssin tullut olla Suomesta ja onko turvapuhelinkeskusta koskevan sertifikaatin tullut olla kotimainen. Hankintayksikkö on 30.6.2021 vastannut ”kyllä”. Hankintayksikkö on kuitenkin vielä tarjousaikana 8.7.2021 muuttanut vastaustaan ilmoittaen, ettei referenssin ole välttämättä tullut olla Suomesta, eikä sertifikaatin ole tarvinnut olla kotimainen.

Hankintayksikön olisi tullut hyväksyä vain Suomesta olevat referenssit. Hankinnan kohteena oleva palvelu toteutetaan Suomessa, ja kyseinen vaatimus vaikuttaa potilasturvallisuuteen. Ulkomaisella referenssillä hankinnan tarkoitusta ei saavuteta. Referenssivaatimuksen kotimaisuus on ollut lainmukainen suhteessa hankinnan luonteeseen ja käyttötarkoitukseen. Voittanut tarjoaja ei ole täyttänyt kotimaista referenssiä koskevaa vaatimusta. Se, että saman konsernin toinen yhtiö on toisessa maassa toteuttanut mahdollisesti samanlaista palvelua, ei ole täyttänyt asetettua vaatimusta referenssistä.

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti myös asettamansa sertifikaattia koskevan vaatimuksen osalta. Hankintayksikön ei ole tullut hyväksyä muita kuin kotimaisia sertifikaatteja. Hankintapäätöksessä ei ole perusteltu sitä, miten voittaneen tarjoajan tarjouksessaan esittämä ulkomainen sertifikaatti on vastannut hankintayksikön edellyttämää ja tähän hankintaan sopivaa Finanssialan keskusliiton myöntämää sertifikaattia.

Hankintayksikön hankintailmoituksen julkaisemisen jälkeen tekemissä vaatimusten muutoksissa ei ole ollut kyse vähäisistä hankintaan liittyvien vaatimusten täsmennyksistä, vaan hankinnan kohdetta ja tarjoajan soveltuvuutta koskevien sekä tarjouksen valintaan vaikuttavien kriteereiden olennaisesta muuttamisesta. Hankintayksikkö ei ole perustellut referenssiä ja sertifikaattia koskevien vaatimusten muuttamista, eikä turvannut kaikkien potentiaalisten tarjoajien yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuun. Tämän tehdäkseen sen olisi tullut julkaista tekemistään muutoksista korjausilmoitus tai käynnistää kokonaan uusi hankintamenettely.

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Hankintayksikkö on asettanut vähimmäisvaatimuksiksi omavalvontasuunnitelman, seurantajärjestelmän sekä valmius- ja jatkuvuussuunnitelman. Voittaneella tarjoajalla ei ole ollut toiminnassa olevaa turvapuhelinkeskusta, jolla olisi ollut toimeksiantosopimuksia. Näin ollen se ei ole voinut osoittaa kykyään hoitaa hankinnan kohteen mukaista palvelua tai ilmoittaa vähimmäisvaatimuksena olleita vaadittuja suunnitelmia.

Hankintapäätöksessä ei ole lainkaan sanallisesti perusteltu tarjoajien soveltuvuuden arviointia tai tarjouspyynnön johdosta esitettyihin kysymyksiin annettujen vastausten muutoksia. Hankintapäätöksessä ei ole perusteltu tarjousten pisteytystä, eikä siitä ole käynyt ilmi, miten kutakin tarjousta on vertailtu eri vertailuperusteiden osalta.

Jos asian käsittelyn yhteydessä käy ilmi, että voittanut tarjoaja on pyrkinyt epäasiallisesti vaikuttamaan hankintayksikköön hankintayksikön kysymykseen antaman vastauksen muuttamiseksi ajalla 30.6. — 8.7.2021, voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta tälläkin perusteella.

Vastine

Vaatimukset

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 748,60 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti.

Hankintaa koskevat lisätietokysymykset on tullut esittää palveluportaalin kautta 23.6.2021 kello 12.00 mennessä. Niihin on vastattu tarjouspyynnön täydennyksenä 30.6.2021. Tarjouspyynnöstä on julkaistu korjausilmoitus HILMA-hankintakanavassa 2.7.2021 ja Euroopan unionin virallisessa lehdessä 5.7.2021, jossa on korjattu palvelukuvauksen kirjoitusvirhettä ja korvattu palvelukuvaus. Lisäksi hankintayksikkö on 8.7.2021 korjannut kahteen lisätietokysymykseen annettua virheellistä vastausta. Hankintayksikkö on alun perin virheellisesti ja tarjouspyynnöstä poikkeavasti vastannut, että referenssi on tullut olla Suomesta ja että palvelukuvauksen sertifikaatin on tullut olla kotimainen.

Hankintayksikkö on tarjouspyyntöä vastaavasti hankinnan luonne huomioon ottaen arvioinut, ettei referenssivaatimuksen mukaista kokemusta ole hankinnan toteuttamisen kannalta ollut välttämätöntä edellyttää olevan Suomesta, eikä sertifikaatin ole hankinnan toteuttamisen kannalta ollut välttämätöntä edellyttää olevan kotimainen, kunhan tarjoajalla todetaan olevan laatujärjestelmä, joka on SFS-EN ISO 9001 -laatustandardin mukainen. Vaatimukset Suomesta peräisin olevasta referenssistä tai kotimaisesta sertifikaatista eivät olisi olleet hankinnan kohteen kannalta perusteltavissa.

Mikäli hankintayksikkö ei olisi 8.7.2021 korjannut aikaisemmin virheellisesti antamiaan vastauksia, hankintayksikkö olisi menetellyt hankintasäännösten vastaisesti. Hankintayksikkö ei ole tässä yhteydessä pidentänyt tarjousten jättämisen määräaikoja, koska hankintayksikkö on toimittanut lisätietoja viimeistään kuusi päivää ennen tarjousten vastaanottamiselle asetetun määräajan päättymistä. Hankintayksikkö ei myöskään ole julkaissut korjausilmoitusta, koska lisätietokysymyksiin 8.7.2021 annetut vastaukset ovat vastanneet tarjouspyyntöä.

Voittanut tarjoaja on täyttänyt lopullisen asetetun referenssivaatimuksen. Hankintayksikkö on arvioinut, että voittaneen tarjoajan kokemus kolmen ulkomaalaisen kunnan turvapuhelinpalvelujen ja -keskuksen palveluntuottajana on ollut tarjouspyynnön vaatimuksen täyttävä referenssi. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut sen toimintaa ohjaavan tarjouspyynnön mukaisesti SFS-EN ISO 9001 -laatustandardin. Voittanut tarjoaja on täyttänyt sertifikaattia koskevan vaatimuksen. Sertifikaatteja ei ole vertailtu, koska kyseessä on ollut vähimmäisvaatimus. Voittanut tarjoaja on antanut omavalvontasuunnitelmaa koskevan vaatimuksen osalta vakuutuksen antamalla sitä koskevassa kohdassa vaaditun ”Kyllä”-vastauksen. Lisäksi voittanut tarjoaja on ladannut tarjoukseensa vaaditut liitteet palveluntuottajan käytössä olevasta seurantajärjestelmästä sekä suunnitelman hankinnan kohteena olevien palveluiden häiriöttömästä toiminnasta.

Hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjouksessa ilmoitettuihin tietoihin. Tarjousten vertailussa on käytetty vain tarjouspyynnössä ilmoitettuja vertailuperusteita. Vertailuperusteita on käytetty niiden sanamuodon mukaisesti, eikä hankintayksikkö ole jättänyt niitä soveltamatta. Hankintayksikkö on tehnyt vertailun valtaosin liikesalaisuudeksi katsottavan aineiston perusteella, eikä sen ole voitu edellyttää tuovan tämän aineiston sisältöä esiin hankintapäätöksessä tai muutoin.

Kuultavan lausunto

Tunstall Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 1.116 eurolla viivästyskorkoineen.

Kuultava on esittänyt, että tarjoajilla on ollut riittävä, kohtuullinen aika muutosten huomioimiselle, eikä hankintayksikkö ole muuttanut tarjouspyynnön ehtoja tarjousmenettelyn aikana. Kuultava on tarjouksessaan hyväksynyt kaikki tarjouspyynnön ehdot ja toimittanut kaikki liiteasiakirjat tarjouspyynnön edellyttämin tavoin. Kuultava on ilmoittanut tarjoukseensa sisältyneen ESPD-liitteen kohdassa C käyttävänsä ruotsalaisen Tunstall AB:n voimavaroja hyväkseen ja tarjouksensa alihankintaa koskevalla liitteellä, että se käyttää kyseistä yritystä alihankkijanaan. Referenssivaatimus, jossa vain suomalaiset referenssit olisi hyväksytty, olisi ollut syrjivä ja siten hankintasäännösten vastainen. Hankintayksikkö on hankintamenettelyn aikana oikein täsmentänyt vastaustaan siten, että myös muu referenssitoimitus on hyväksytty. Kuultava on tarjouksensa erillisellä liitteellä selvittänyt, että referenssivaatimus on täyttynyt.

Tarjouspyynnössä ei ole vaadittu SFS-EN 50518 -standardin mukaista sertifikaattia. Tarjouspyynnön ehto ja vaatimus on ollut se, että toiminta on standardin vaatimusten mukaista. Kuultava on tarjouksessaan sitoutunut palvelukuvauksen mukaiseen palveluun ja siten toimimaan palvelukuvauksessa mainittujen sertifikaattien edellytysten mukaisesti. Kuultavan tarjous on ollut tältä osin tarjouspyynnön mukainen. Sillä ei ole ollut tarjouspyynnön julkaisemisen jälkeen mahdollisuutta saada sertifikaattia tarjousten jättämiselle varatussa ajassa.

Hankintapäätös on perusteltu hankintasäännösten mukaisesti. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on selvästi yksilöity niissä edellytettyjen seikkojen merkitys tarjousten arvioinnissa ja vertailussa, eikä soveltuvuus- ja vähimmäisvaatimusten täyttymistä ole tullut erikseen perustella.

Tunstall Oy ei saa vähentää arvonlisäveroa verotuksessa, joten oikeudenkäyntikulut vaaditaan arvonlisäverollisina.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että 8.7.2021 annetuissa vastauksissa ei ole ollut kysymys lisätietojen antamisesta, vaan hankintayksikkö on antamissaan vastauksissa arvioinut ja muuttanut vaatimuksia. Vaatimukset kotimaisesta referenssistä ja standardista ovat olleet lainmukaisia. Hankintayksikön tekemät muutokset ovat suosineet voittanutta tarjoajaa.

Laadun merkitys on korostunut soveltuvuusvaatimusten kautta, kun vain hinta on pisteytetty. Muussa maassa toimivan voimavara-alihankkijan käyttäminen referenssinä terveyden ja hengen kannalta merkittävässä palvelussa ei ole antanut luotettavaa kuvaa yrityksen osaamisesta ja kyvykkyydestä hankinnan kohteen toteuttamiseen, eikä ulkomaalainen referenssi ole riittävällä tavalla osoittanut Suomessa työtä tekevän henkilöstön osaamista ja kokemusta. Hankintayksikkö ei myöskään ole hankintapäätöksessä perustellut, miten ruotsalaiset referenssit osoittavat tarjoajan kykyä toteuttaa hankittava palvelu Suomessa.

Hankintayksikkö ei ole varmistanut voittaneen tarjoajan sertifikaatin vaatimustenmukaisuutta. Vaaditut sertifikaatit olisi lisäksi tullut olla hankittuna viimeistään palvelun alkaessa. Voittanut tarjoaja on markkinaoikeudessa itsekin tuonut esiin, ettei se ole hankkinut sertifiointia. Lisäksi standardin SFS-EN ISO 9001 täyttäminen on ollut vain yksi edellytys hälytyskeskussertifikaatin hakemiselle. Standardi SFS-EN ISO 9001 on laatustandardi, joka ei vastaa palvelukuvauksen mukaista hälytyskeskusstandardia SFS-EN 50518.

Hankintayksikkö ei ole kuvannut, miten se on ottanut huomioon laadun hankinnan kohteen määrittelyssä, hankinnan vähimmäisvaatimuksissa sekä sopimusluonnoksessa käyttäessään pelkkää hintaa valintaperusteena. Hankintapäätös on tullut perustella kirjallisesti liikesalaisuuksista huolimatta ja niitä paljastamatta.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeudelliset lähtökohdat

Asiassa on valittajan esittämän johdosta arvioitava ensinnäkin, onko hankintayksikkö muuttanut tarjouspyynnössä asetettuja hankinnan kohdetta koskevia vähimmäisvaatimuksia tai tarjoajien soveltuvuutta koskevia vaatimuksia vaaditun referenssin tai sertifikaatin alkuperän osalta ja onko hankintayksikkö näitä vaatimuksia mahdollisesti muuttaessaan ja siitä tarjoajille ilmoittaessaan toiminut julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on tämän jälkeen tarvittaessa arvioitava, onko voittanut tarjoaja tai sen tarjous tullut sulkea tarjouskilpailusta, sekä onko hankintayksikkö perustellut yhtäältä halvimman hinnan käyttämisen valintaperusteena ja toisaalta hankintapäätöksen hankintasäännösten mukaisesti.

Valituksen kohteena olevassa hankintamenettelyssä on ollut kysymys julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) liitteen E 1 kohdan mukaisesta palveluhankinnasta, jonka ennakoitu arvo on ylittänyt hankintalain 25 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetyn kansallisen kynnysarvon.

Hankintalain 107 §:n mukaan sen lisäksi, mitä I ja IV osassa säädetään hankintasopimuksista, liitteessä E lueteltuja palveluja koskeviin hankintoihin, jotka ovat arvoltaan vähintään 25 §:n 1 momentin 3 tai 4 kohdassa säädettyjen kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan 12 luvun (107 — 115 §) säännöksiä.

Hankintalain 109 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on noudatettava hankinnan kilpailuttamisessa sellaista menettelyä, joka on 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen periaatteiden mukainen. Hankintayksikön on kuvattava käyttämänsä hankintamenettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintamenettelystä

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on pyytänyt tarjouksia kotona asumista tukevien turvapalveluratkaisujen toteuttamisesta yhteishankintana Heinolan kaupungin kanssa kaksivuotiselle sopimuskaudelle sekä kahdelle yhden vuoden optiokaudelle.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on julkaissut HILMA-hankintailmoituspalvelussa ja 15.6.2021 TED-tietokannassa kotona asumista tukevia turvapalveluratkaisuja koskevan EU-hankintailmoituksen.

Alkuperäisen tarjouspyynnön kohdan ”Muut ehdot” alakohdassa ”Referenssit” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjoajalla on aiempaa kokemusta vastaavan palvelun tuottamisesta

Jos kyllä

Tarjoajalla on oltava aiempaa kokemusta vastaavasta palvelun (turvapuhelinpalvelut sekä turvapuhelinkeskus) tuottamisesta vähintään yhden (1) vuoden ajan yhdestä (1) asiakastoimeksiannosta viimeisen kolmen (3) vuoden aikana tarjouksen jättöpäivästä lukien. Tarjoaja vakuuttaa vaatimuksen täyttyvän lataamalla tarjouksen liitteeksi täydennetyn liitteen 3 Referenssilomake. Kaikki lomakkeella pyydetyt tiedot tulee täyttää.”

Tarjouspyynnön liitteenä 3 olleella referenssilomakkeella on pyydetty tarjoajia ilmoittamaan kustakin referenssistä referenssikohde, yhteyshenkilö yhteystietoineen, sopimuskausi, sopimuksen arvo sekä lyhyt kuvaus toimeksiannosta.

Tarjouspyynnössä on esitetty hankinnan kohteen kriteereistä kohdan ”Ryhmän yleiset kriteerit” alakohdassa ”Palveluntuottamiseen liittyvät ehdottomat vähimmäisvaatimukset” muun ohella seuraavat vähimmäisvaatimukset:

”Tarjoaja vakuuttaa, että on tutustunut Palvelukuvaukseen ja sitoutuu Palvelukuvauksen mukaiseen palvelukokonaisuuteen. Ks. liite 1 Palvelukuvaus.”

[ — — ]

”Palveluntuottajalla on asianmukainen ja riittävä kirjallinen omavalvontasuunnitelma, joka täyttää toiminnalle asetetut viranomaisvaatimukset.

Valittu palveluntuottaja sitoutuu pyydettäessä toimittamaan omavalvontasuunnitelman tilaajalle.”

Tarjouspyynnön saman kohdan alakohdassa ”Muita tietoja” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Palveluntuottajalla on käytössä haitta- ja vaaratapahtumien seurantajärjestelmä. Pyydettäessä palveluntuottaja on velvollinen toimittamaan Tilaajalle ajantasaisen raportin. Ks. liite 1 Palvelukuvauksen kohta 8.

Jos kyllä

Nimeä käytössä oleva haitta- ja vaaratapahtumien seurantajärjestelmä.

[ — — ]

”Tarjouksen liitteeksi tulee ladata kuvaus Palveluntuottajan käytössä olevasta seurantajärjestelmästä. Ks. liite 1 Palvelukuvauksen kohta 9.”

[ — — ]

”Tarjouksen liitteeksi tulee ladata Palveluntuottajan suunnitelma hankinnan kohteena olevien palveluiden häiriöttömästä toiminnasta. Ks. liite 1 Palvelukuvauksen kohta 10.”

Tarjouspyynnön liitteen 1 ”Palvelukuvaus” kohdassa 3.2 on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tämä palvelukuvaus muodostaa tilaajien asiakkaille tuotettavien kotona asumista tukevien turvapalveluiden vähimmäisvaatimukset, joita Palvelutuottajan on noudatettava sopimuskauden alusta alkaen.”

Kyseisen palvelukuvauksen kohdassa 6 ”Turvapuhelinkeskus” on lisäksi todettu muun ohella seuraavaa:

”Hälytystenvastaanottokeskukset (tässä hankinnassa turvapuhelinkeskus) luetteloidaan Finanssiala ry:n vaatimusten mukaan. Vaatimukset on kuvattu asiakirjassa ’Hälytystenvastaanottokeskuksien vaatimukset’. Vaatimukset perustuvat toiminnan laatuun, yrityksen luotettavaan toimintaan ja vastuuhenkilöiden ammattitaitoon. Hyväksyntää hakeva yritys voi todentaa nämä vaatimukset akkreditoidun sertifiointilaitoksen myöntämällä sertifikaatilla. Sertifiointilaitoksen myöntämällä sertifikaatilla todetaan yrityksen käyttämän laatujärjestelmän olevan SFS-EN ISO 9001 laatustandardin mukainen. Lisäksi yrityksen hälytyskeskuksen tilat, toiminta ja tekniset ominaisuudet arvioidaan sertifiointilaitoksen toimesta standardin SFS-EN 50518 mukaan.”

Tarjouspyynnön kohdan ”Lisätietokysymykset” mukaan lisätietokysymykset on tullut lähettää 23.6.2021 kello 12.00 mennessä. Tarjouspyynnön kohdassa ”Lisätiedot” on ilmoitettu muun ohella seuraavaa:

”Mahdollisiin ennakkoon Tarjouspalvelu.fi -portaalin kautta lähetettyihin kyseiseen hankintaan liittyviin lisätietokysymyksiin julkaistaan kirjalliset vastaukset Cloudia-kilpailutusjärjestelmän kautta arviolta 30.6.2021.

Järjestelmä lähettää vastaukset automaattisesti kaikille tarjouspyyntöön tutustuneille sähköpostiviestinä.

Tarjoajien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi hankintayksikkö ei vastaa puhelimitse tai sähköpostitse esitettyihin tarjouspyyntöön liittyviin tiedusteluihin.

Vain hankintayksikön kilpailutusjärjestelmän kautta kirjallisesti antamat lisäselvitykset ovat tilaajaa sitovia.

Tarjoajan vastuulla on käydä katsomassa kysymykset sekä niihin annetut vastaukset sekä käyttää näitä mahdollisesti täsmennettyjä tietoja hyväkseen tarjousta jättäessään.”

Hankintayksikölle on määräajassa esitetty useita lisätietokysymyksiä, joihin hankintayksikkö on julkaissut kirjalliset vastaukset 30.6.2021.

Esitetty kysymys 10 on ollut ”Tuleehan referenssit olla Suomesta?”. Hankintayksikön vastaus on ollut ”Kyllä”.

Esitetty kysymys 11 on ollut ”Tuleeko turvapuhelinkeskuksella olla kotimainen sertifikaatti?” Hankintayksikön vastaus on ollut ”Kyllä”.

Edellä mainittujen vastausten antamisen jälkeen hankintayksikkö on 8.7.2021 antanut uudet, muutetut vastaukset kysymyksiin 10 ja 11 kilpailutusjärjestelmän kautta.

Kysymykseen 10 antamassaan uudessa vastauksessa hankintayksikkö on vastannut ”Referenssin ei tarvitse olla Suomesta. Referensseille asetetut vaatimukset on kuvattu tarjouspyynnöllä ja sen liitteillä.”

Kysymykseen 11 antamassaan uudessa vastauksessa hankintayksikkö on vastannut ”Sertifikaatin ei tarvitse olla kotimainen. Sertifikaatteja koskevat vaatimukset on kuvattu tarjouspyynnöllä ja sen liitteillä.”

Hankintayksikkö on 5.7.2021 julkaissut EU-hankintailmoituksen korjausilmoituksen, jossa se on kohdassa VII ”Muutokset” ilmoittanut seuraavaa:

”Liite 1 Palvelukuvaus on korvattu liite 1 Palvelukuvaus KORJATTU. Korjattu kirjoitusvirhe sivulla 6.”

Hankintayksikön julkaisemassa korjausilmoituksessa ja korjatussa tarjouspyynnössä ei ole pidennetty tarjousaikaa, vaan tarjousten vastaanottamisen määräajan päättyminen on pysynyt samana kuin alkuperäisessä hankintailmoituksessa eli 16.7.2021 kello 12.00. Korjatussa palvelukuvauksessa ei ole muutettu edellä kuvattuja alkuperäisen palvelukuvauksen kohtia 3.2 tai 6.

Hankintamenettelyssä on annettu kolme tarjousta. Hankintayksikkö ei ole sulkenut tarjoajia tarjouskilpailusta tai tarjouksia tarjouspyynnön vastaisena. Hankintayksikkö on 11.8.2021 valinnut kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi katsotun Tunstall Oy:n tarjouksen.

Hankinta-asiakirjojen muuttaminen

Valittajan mukaan hankintayksikkö on menetellyt hankintailmoituksen julkaisemisen jälkeen lisätietokysymyksiin 10 ja 11 annetuissa vastauksissa tehtyjen muutosten osalta virheellisesti, sillä muutoksissa ei ole ollut kyse vähäisistä täsmennyksistä, vaan olennaisista muutoksista. Hankintayksikön olisi siten valittajan mukaan tullut julkaista korjausilmoitus tai hankinta olisi tullut keskeyttää.

Hankintalain 111 §:n mukaan hankintayksikön on ilmoitettava 12 luvun mukaisista palveluhankinnoista siten kuin 7 luvussa säädetään.

Hankintalain 113 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 114 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä vaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Edeltä ilmenevin tavoin hankintayksikkö on hankintailmoituksen julkaisemisen jälkeen edellä tarkemmin kuvatuilla lisätietokysymyksiin antamillaan vastauksilla ensin 30.6.2021 muuttanut referenssi- ja sertifikaattivaatimuksia niitä kaventavaan suuntaan. Tämän jälkeen hankintayksikkö on 8.7.2021 antanut kyseisiltä osin uudet vastaukset, mikä on merkinnyt sitä, että kyseiset vaatimukset ovat olleet alkuperäisen tarjouspyynnön mukaisia eli laajempia kuin mitä hankintayksikön vastauksista 30.6.2021 oli ilmennyt.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee tarjouspyynnössä hankinnan kohteen ja tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat sekä asettaa soveltuvuusvaatimukset. Edellytyksenä kuitenkin on, että hankintayksikkö ottaa huomioon muun ohella hankintamenettelyn avoimuuden ja tasapuolisuuden.

Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksessä KHO 2022:1 on edellä todettuun Borta-tuomioon viitaten todettu, että edes riittävä tiedottaminen tarjouspyynnön muutoksista tai korjausilmoituksen julkaiseminen ei takaa yhdenvertaista ja syrjimätöntä kohtelua, jos muutokset ovat niin olennaisia, että ne olisivat houkutelleet potentiaalisia tarjoajia, jotka eivät ilman muutoksia olisi voineet jättää tarjousta. Tällä tavalla olennaisten muutosten tekeminen ei siten ole mahdollista ilmoittamalla niistä vain korjausilmoituksella.

Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa hankintayksikkö on korjannut virheelliseksi toteamansa lisätietokysymyksiin annetut vastaukset 8.7.2021 ennen tarjousten jättämiselle varatun ajan päättymistä. Sekä alkuperäiset vastaukset että niiden korjaaminen on tapahtunut samaa tiedotustapaa käyttäen.

Markkinaoikeus toteaa ensinnäkin, että kysymys ei ole ollut vain vähäisestä hankinta-asiakirjojen täsmennyksestä, kuten pelkästä selvennyksestä tai kirjoitusvirheen korjaamisesta. Asiassa on tästä syystä arvioitava, onko muutoksia pidetty edellä unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä esitettyjen kriteerien perusteella sallittuina.

Ensimmäiseksi eli 30.6.2021 tehdyissä muutoksissa hankintayksikön lisätietokysymyksiin annetuissa vastauksissa on ollut kysymys alkuperäisten vaatimusten supistamisesta. Tähän nähden kyseiset muutokset eivät ole olleet siinä määrin olennaisia, että ne olisivat houkutelleet lisää potentiaalisia tarjoajia, jotka eivät ilman muutoksia olisi voineet jättää tarjoustaan. Päinvastoin muutoksilla on ollut lähinnä potentiaalista tarjoajakuntaa supistava vaikutus.

Toiseksi eli 8.7.2021 tehdyissä muutoksissa hankintayksikön lisätietokysymyksiin annetuissa vastauksissa on ollut kysymys vaatimusten palauttamisesta niiden alkuperäiselle tasolle. Kun otetaan huomioon, että potentiaaliset tarjoajat ovat saaneet jo alkuperäisestä tarjouspyynnöstä korjausten sisällön mukaisen käsityksen nyt kysymyksessä olevista vaatimuksista ja korjauksilla on ainoastaan poistettu edellä todettu vaatimusten supistaminen, ei muutosten voida tältäkään osin katsoa olleen siinä määrin olennaisia, että ne olisivat houkutelleet potentiaalisia tarjoajia, jotka eivät ilman muutoksia olisi voineet jättää tarjoustaan.

Kysymyksessä olevista muutoksista on tiedotettu tarjoajia hankintayksikön käyttämän tarjousportaalin kautta, mikä on ollut käsillä olevissa olosuhteissa riittävää. Asiassa ei ole esitetty väitteitä siitä, että viimeisen muutoksen jälkeinen tarjousaika olisi ollut muutosten jälkeen liian lyhyt tarjousten antamiselle. Hankintayksikkö ei ole sulkenut tarjoajia tai tarjouksia tarjouskilpailusta. Tähän nähden markkinaoikeus katsoo, että jäljelle jäänyt tarjousaika on ollut riittävä.

Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole ensin kysymyksiin vastatessaan ja sitten antamiaan vastauksia korjatessaan muuttanut tarjouspyyntöasiakirjoja valittajan esittämällä tavalla hankintasäännösten vastaisesti.

Soveltuvuusvaatimus ja voittaneen tarjoajan soveltuvuus

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.

Hankintalain 114 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia. Hankintayksikkö voi vaatia, että tarjoajat antavat tarjouksensa osana vakuutuksen, että ne täyttävät hankintayksikön asettamat soveltuvuutta koskevat vaatimukset. Vakuutuksessa annettujen tietojen paikkansapitävyys tulee tarkastaa tarjouskilpailun voittajan osalta ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikön tulee soveltaa 80 §:ssä ja se voi soveltaa 81 §:ssä säädettyjä poissulkemisperusteita ehdokkaisiin ja tarjoajiin. Poissulkemisperusteita voidaan soveltaa myös alihankkijoihin. Ehdokkaiden ja tarjoajien taikka näiden alihankkijoiden korjaaviin toimenpiteisiin ja soveltuvuutta koskevien vaatimusten asettamiseen voidaan soveltaa, mitä 82 — 86 sekä 88 §:ssä säädetään.

Hankintalain 81 §:n 1 momentin 11 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, joka on pyrkinyt vaikuttamaan epäasianmukaisesti hankintayksikön päätöksentekoon, saamaan luottamuksellisia tietoja, joiden avulla se voi saada perusteetonta etua hankintamenettelyssä tai tarkoituksellisesti antamaan harhaanjohtavia tietoja, jotka voivat vaikuttaa olennaisesti tarjoajan tai tarjouksen valintaa koskeviin päätöksiin.

Markkinaoikeus toteaa ensinnäkin, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa soveltuvuusvaatimusten asettamisessa. Tarjouspyynnössä asetettavien vaatimusten tulee olla hankinnan kannalta perusteltuja, eivätkä mainitut vaatimukset saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua. Suhteellisuusperiaatteesta johtuu, että vaatimusten on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään.

Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on sallinut myös ulkomaisen referenssikohteen esittämisen soveltuvuusvaatimuksen täyttymiseksi.

Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut sillä olevan aiempaa kokemusta vastaavan palvelun tuottamisesta ja ladannut tarjouksen liitteeksi vaaditun referenssilomakkeen.

Referenssiä koskevassa soveltuvuusvaatimuksessa on edellä todetuin tavoin edellytetty, että tarjoajalla on ollut aiempaa kokemusta vastaavasta palvelun (turvapuhelinpalvelut sekä turvapuhelinkeskus) tuottamisesta vähintään yhden vuoden ajan yhdestä asiakastoimeksiannosta viimeisen kolmen vuoden aikana tarjouksen jättöpäivästä lukien.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä olleella referenssilomakkeella on ilmoitettu kolme referenssiä. Kustakin referenssistä on ilmoitettu referenssikohde, yhteyshenkilö yhteystietoineen, sopimuskausi, sopimuksen arvo sekä lyhyt kuvaus toimeksiannosta. Kaikkien referenssien on ilmoitettu kattavan turvapuhelinpalvelut ja turvapuhelinkeskuksen.

Markkinaoikeus toteaa, että voittanut tarjoaja on, ottaen huomioon myös hankintamenettelystä ja hankinta-asiakirjojen muuttamisesta edellä todettu, ilmoittanut vähintään yhden vaatimusten mukaisen referenssin ja siitä vaaditut tiedot.

Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti todetessaan voittaneen tarjoajan täyttäneen asetetun referenssivaatimuksen.

Asiassa ei ole ilmennyt seikkoja, joiden perusteella olisi syytä todeta voittaneen tarjoajan pyrkineen valittajan esittämällä tavalla vaikuttamaan hankintayksikön päätöksentekoon epäasianmukaisesti referenssivaatimuksen asettamiseen liittyen.

Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta puuttuvan soveltuvuuden perusteella.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Hankintalain 113 §:n 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa palvelun olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta.

Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan vakuuttanut tutustuneensa Palvelukuvaukseen ja sitoutuvansa sen mukaiseen palvelukokonaisuuteen. Tarjouspyynnössä ei ole vaadittu tältä osin ladattavan sertifikaatteja tai muita dokumentteja.

Edelleen voittanut tarjoaja on ”kyllä”-vastauksella ilmoittanut, että sillä on asianmukainen ja riittävä kirjallinen omavalvontasuunnitelma, joka täyttää toiminnalle asetetut viranomaisvaatimukset, ja sitoutunut pyydettäessä toimittamaan omavalvontasuunnitelman tilaajalle.

Hankinnan kohteen kriteereistä voittanut tarjoaja on kohdan ”Ryhmän yleiset kriteerit” alakohdassa ”Muita tietoja” ilmoittanut ”kyllä”-vastauksella, että sillä on käytössä haitta- ja vaaratapahtumien seurantajärjestelmä, nimennyt käytössään olevan haitta- ja vaaratapahtumien seurantajärjestelmän sekä ladannut liitteeksi kuvauksen kyseisestä seurantajärjestelmästä.

Edelleen voittanut tarjoaja on ladannut tarjouksen liitteeksi tarjouspyynnössä vaaditun suunnitelman hankinnan kohteena olevien palveluiden häiriöttömästä toiminnasta.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä todetut voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä olleet asiakirjat, joiden yksityiskohtainen sisältö on liikesalaisuutena salassa pidettävää, ovat täyttäneet tarjouspyynnössä niille asetetut sisältövaatimukset. Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan sitoutunut palvelukuvauksen mukaiseen palvelukokonaisuuteen sekä toimittamaan pyydettäessä omavalvontasuunnitelman ja ladannut tarjouksensa liitteeksi vaaditut dokumentit.

Hankintayksiköllä on oikeus luottaa tarjoajan tarjouksessaan antamiin tietoihin ja vastaavasti annettu tarjous sitoo tarjoajaa, joka myös vastaa tarjouksessaan antamiensa tietojen paikkansapitävyydestä. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, ettei tarjoajalta voida edellyttää, että sillä olisi jo tarjouksentekohetkellä käytettävissään tarpeelliset luvat tai resurssit. Riittävää on, että tarjouksessa on sitouduttu hankinnan toteuttamiseen tarjouksessa edellytetyllä tavalla sopimuskauden alkaessa. Kyseessä olevan palveluhankinnan kaksivuotinen sopimuskausi on ilmoitettu alkavaksi 18.12.2021 Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän kanssa ja 1.1.2022 Heinolan kaupungin kanssa. Hankintayksiköllä on ollut oikeus luottaa voittaneen tarjoajan tarjouksessaan antamiin tietoihin.

Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti todetessaan voittaneen tarjoajan tarjouksen täyttäneen nyt kysymyksessä olevat tarjouspyynnön vaatimukset. Asiaa ei ole aihetta arvioida toisin senkään perusteella, että voittaneen tarjoajan tarjouksesta on ilmennyt, että sen toimintoja koskeva standardointi on ollut tarjouksen jättämishetkellä vielä osittain kesken. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on esitetty myös, että sen toiminta tullaan luetteloimaan Finanssiala ry:n vaatimusten mukaisesti.

Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta valittajan esittämin perustein.

Perusteluiden riittävyys

Valittaja on esittänyt, ettei hankintayksikkö ole esittänyt perusteluita sille, että se on käyttänyt kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valinnassa ainoastaan halvinta hintaa. Lisäksi valittaja on esittänyt, ettei hankintapäätöstä ole perusteltu hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla siltä osin kuin pisteytystä ei ole perusteltu sanallisesti ja päätöksestä ei ole ilmennyt, miten tarjouksia on vertailtu eri vertailuperusteiden osalta tai miten voittaneen tarjoajan referenssit osoittavat kykyä toteuttaa hankinta Suomessa. Valittaja on vielä esittänyt, ettei hankintapäätöksen perusteluista tai muualtakaan ole käynyt ilmi, miksi hankintayksikkö on muuttanut referenssiä ja sertifikaattia koskevia vaatimuksia hankintamenettelyn aikana.

Hankintalain 115 §:n 2 momentin mukaan, jos hankintayksikkö käyttää kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena ainoastaan halvinta hintaa, sen on esitettävä tätä koskevat perustelut hankinta-asiakirjoissa, hankintapäätöksessä taikka hankintamenettelyä koskevassa erillisessä kertomuksessa.

Sanotun säännöksen esitöiden (HE 108/2016 vp s. 217), jossa on viitattu hankintalain 93 §:n 1 momentin esitöiden kohdalle (s. 201), perusteella lainkohdan tarkoituksena on kiinnittää hankintayksikön huomiota erityisesti hankinnan laadullisiin näkökohtiin. Edelleen on todettu, että hankintayksikön tulee tehdä läpinäkyväksi se, miten laadulliset näkökohdat on huomioitu hankittavassa kokonaisuudessa, ja että lainkohta jättää hankintayksikön harkintaan sen, miten se tämän perustelun tekee ja missä hankinta-asiakirjassa.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.

Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Sanottua pykälää koskevien esitöiden mukaan (HE 108/2016 vp s. 221) hankintapäätöksen tulee sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta kuten voittaneen tarjoajan nimi sekä tiedot vertailuperusteiden soveltamisesta. Päätöksessä tulee esittää tarjousvertailua koskevat perustelut sillä tarkkuudella, että tarjoajalle käy ilmi oman tarjouksensa sijoittuminen suhteessa muihin. Hankintapäätöksen perustelujen tulee kuitenkin olla riittäviä, jotta asianosaiset voivat asianmukaisesti arvioida päätösten oikeellisuutta ja näin ollen valitustarpeensa.

Valintaperusteesta on tarjouspyynnössä todettu seuraavaa:

”Valintaperusteena on kokonaistaloudellisesti edullisin, asetetut vaatimukset täyttävä ja tarjouspyynnön mukainen tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tässä hankinnassa tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin. Halvinta hintaa käytetään valintaperusteena, koska laatuun oleellisesti vaikuttavat seikat on huomioitu kattavasti hankinnan kohteen määrittelyssä, hankinnan vähimmäisvaatimuksissa sekä sopimusluonnoksessa.”

Hankintayksikkö on hankintapäätöksen kohdassa ”Päätösperustelut” todennut, että tarjousten vertailu on toteutettu tarjouspyynnön mukaisesti kolmessa vaiheessa, jotka ovat olleet tarjoajien kelpoisuuden arviointi, tarjousten ja tarjouspyynnön vastaavuuden tarkastaminen sekä tarjousten vertailu. Lisäksi se on muun ohella todennut seuraavaa:

”Tarjouspyynnössä on esitetty tarjoajille asetetut soveltuvuusvaatimukset, joiden mukaan on arvioitu tarjoajien soveltuvuus osallistua hankintamenettelyyn. Kaikki tarjoajat ovat täyttäneet tarjoajaa koskevat soveltuvuusvaatimukset ja samalla vakuuttaneet, ettei heitä rasita hankintalain (1397/2016) 80 §:ssä esitetyt pakolliset poissulkuperusteet.

Toisessa vaiheessa on tarkistettu saatujen tarjousten ja tarjouspyynnön vastaavuus. Kaikki tarjoukset todettiin tarjouspyynnön mukaisiksi, ja otettiin näin ollen mukaan tarjousten vertailuun.

Tarjousten vertailu suoritettiin tarjouspyynnön mukaisesti. Tarjousten vertailuperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus, asetetut vaatimukset täyttävä ja tarjouspyynnön mukainen tarjous, jossa hinnan 100 % painoarvo jakautuu seuraavasti: [ — — ].”

Lisäksi päätöksen liitteenä on ollut tarjousten vertailutaulukko.

Hankintapäätöksestä ja sen liitteenä olleesta tarjousten vertailutaulukosta on käynyt ilmi voittanut tarjoaja, painoarvo kunkin osa-alueen hinnan maksimipisteistä sekä kunkin tarjoajan osalta kokonaisvertailuhinta ja oman tarjouksen sijoittuminen suhteessa muihin.

Markkinaoikeus toteaa ensinnäkin, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa perustelujen esittämisen ajankohdan osalta esittäessään perustelut sille, että kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena käytetään ainoastaan halvinta hintaa. Perustelut on tältä osin mahdollista esittää vielä hankintamenettelyä koskevassa erillisessä kertomuksessa, eikä hankintamenettelyn aikana esitettyjen perustelujen puutteellisuus tältä osin voisi edes johtaa hankintalain 154 §:ssä tarkoitetun seuraamuksen määräämiseen, ottaen huomioon mainitun pykälän 4 momentti.

Kun otetaan huomioon, että kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valintaperusteena on ollut ainoastaan halvin hinta, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on perustellut hankintapäätöksen hankintasäännösten edellyttämällä tarkkuudella.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Kuultavan oikeudenkäyntikulut ovat syntyneet yhtiön omana työnä tehdystä työstä. Arvonlisäverolain 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan arvonlisäveroa suoritetaan liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä. Sen vuoksi kuultavan vaatimista kuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa AddSecure Smart Care Oy:n korvaamaan Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 748,60 eurolla viivästyskorkoineen. Lisäksi markkinaoikeus velvoittaa AddSecure Smart Care Oy:n korvaamaan Tunstall Oy:n oikeudenkäyntikulut 900 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Reima Jussila ja Esko Pakka.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.