Market Court dismisses bid protest for discriminatory specs but orders claimant to pay opponent's legal costs.

Asian tausta

Puolustusvoimien (jäljempänä myös hankintayksikkö) logistiikkalaitos on ilmoittanut 6.10.2021 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta lentokoneen hinaustrukkien tavarahankinnasta.

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on 6.10.2021 asettanut saataville lentokoneen hinaustrukkien hankintaa koskevan tarjouspyynnön liitteineen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 2.222.000 euroa.

Hankintapäätöstä ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole tehty.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

TLD Europe SAS on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön suorittamaan sille hyvitysmaksun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 10.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyynnössä asetetut tekniset eritelmät ovat olleet kummassakin hankinnan osassa syrjivät trukkien kokoa koskevien vaatimusten osalta. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, että hankintayksikön tulee määritellä hankinnan kohteen ehdottomat vaatimukset suorituskyvyn, ei tiettyjen tarjoajien tuotteille ominaisten fyysisten piirteiden perusteella. Hinaustrukkien kokovaatimuksilla ei ole ollut liityntää trukkien suorituskykyyn, eikä kyseisiä vaatimuksia voida muutoinkaan pitää hankinnan kannalta perusteltuina. Päinvastoin kokovaatimukset johtavat hankintasäännösten tarkoitukselle vieraaseen lopputulokseen, jossa potentiaalisten toimittajien ei ole mahdollista tarjota hankintayksikölle suorituskyvyltään ja toiminnallisuudeltaan tehokkaimpia sekä kokonaistaloudellisesti edullisimpia teknisiä ratkaisuja.

Hankintayksikkö on asettanut tarjouspyynnössä hankinnan kohteena oleville hinaustrukeille yhteensä yli 300 teknistä vaatimusta, mikä puoltaa näkemystä siitä, että hankintayksikkö on jo ennalta päättänyt antaa tietyn valmistajan tuotteille etusijan tarjouskilpailussa. Mitä yksityiskohtaisempia tekniset eritelmät ovat, sitä suurempi riski on olemassa siitä, että tietyn valmistajan tuotteille annetaan etusija.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen dieselkäyttöisten hinaustrukkien vaatimusmatriisin kohdassa 2.8.20 on asetettu ehdoton vaatimus, jonka mukaan trukkien kokonaisleveyden on tullut olla enintään 1.800 millimetriä. Vaatimusmatriisin kyseisen kohdan mukaan vaatimus on perustunut asiakkaan tiloihin, joissa koneella operoidaan. Hinaustrukkien kokonaisleveydellä ei ole ollut merkitystä suhteessa trukkien suorituskykyyn, vaan kyse on ollut keinotekoisesta vaatimuksesta, jonka tarkoituksena on ollut suosia hankintayksikön etukäteen valikoimaa toimittajaa.

Valittajan tarjoamat dieselkäyttöiset hinaustrukit ovat vain hieman tarjouspyynnössä vaadittua leveämpiä, mikä ero on trukkien suorituskyvyn kannalta merkityksetön. Kokonaisleveyttä koskevan perusteettoman vaatimuksen täyttymättä jäämisestä huolimatta valittajan tarjoamien laitteiden ketteryys on ollut selvästi tarjouspyynnössä vaadittua parempi. Trukkien kokonaisleveyttä koskeva vaatimus rajoittaa siten perusteettomasti potentiaalisten toimittajien mahdollisuuksia tarjota hankintayksikölle suorituskyvyltään ja toiminnallisuuksiltaan tehokkaimpia teknisiä ratkaisuja.

Hankintayksikön tilojen, joissa trukeilla on tarkoitus operoida, täytyy olla hinattavien lentokoneiden kokonaisleveyteen sekä muihin mittasuhteisiin nähden riittäviä ja joka tapauksessa huomattavasti suuremmat trukkien kokonaisleveyteen verrattuna. On siten kyseenalaista, miten trukkien kokonaisleveyttä tai muitakaan fyysisiä mittoja on voitu pitää hankinnan kannalta perusteltuna vaatimuksena edes tilarajoituksiin viitaten.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen sähkökäyttöisten hinaustrukkien vaatimusmatriisin kohdassa 1.3.2 on asetettu ehdoton vaatimus, jonka mukaan trukkien pituuden on tullut olla enintään 3.500 millimetriä ja leveyden enintään 1.300 millimetriä. Sähkökäyttöisten hinaustrukkien vaatimusmatriisin kohdassa 2.8.21 on lisäksi asetettu ehdoton vaatimus, jonka mukaan trukkien kokonaisleveyden on tullut olla enintään 1.300 millimetriä, joka on valittajan mukaan vastannut vaatimusmatriisin kohdassa 1.3.2 asetettua enimmäisleveyttä koskevaa vaatimusta.

Sähkökäyttöisten hinaustrukkien pituudella tai leveydellä ei ole ollut merkitystä suhteessa trukkien suorituskykyyn, vaan kyse on keinotekoisesta vaatimuksesta, jonka tarkoituksena on ollut suosia hankintayksikön etukäteen valitsemaa toimittajaa.

Valittajan tarjoamat sähkökäyttöiset hinaustrukit ovat vain hieman tarjouspyynnössä vaadittua leveämpiä, mikä ero on trukkien suorituskyvyn kannalta merkityksetön. Kokonaisleveyttä koskevan perusteettoman vaatimuksen täyttymättä jäämisestä huolimatta valittajan tarjoamien laitteiden ketteryys on ollut selvästi tarjouspyynnössä vaadittua parempi. Myös tältä osin trukkien kokoa koskevat vaatimukset ovat siten rajoittaneet perusteettomasti potentiaalisten toimittajien mahdollisuuksia tarjota hankintayksikölle suorituskyvyltään ja toiminnallisuuksiltaan tehokkaimpia teknisiä ratkaisuja.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen sähkökäyttöisten hinaustrukkien vaatimusmatriisin kohdassa 2.1.1 on asetettu ehdoton vaatimus, jonka mukaan trukkien omamassan (sis. akkupaketti) on tullut olla vähintään 4.700 kilogrammaa. Vaatimukselle ei ole esitetty trukkien suorituskykyyn liittyviä perusteluja, sillä omamassa ei ole suoraan verrannollinen vetokykyyn, joka on ollut trukkien suorituskyvyn ja koko hankinnan kannalta keskeisin ominaisuus. Trukkien vetokyvylle on asetettu erillinen, 20.000 kilogramman vähimmäisvaatimus. Omamassaa koskeva vaatimus on siten ollut hankinnan kannalta tarpeeton ja vaatimus on sisällytetty tarjouspyyntöön syrjimistarkoituksessa.

Valittajan tarjoamien sähkökäyttöisten hinaustrukkien omamassa alittaa tarjouspyynnössä asetetun vaatimuksen. Sillä ei ole kuitenkaan vaikutusta trukkien vetokykyä koskevan vähimmäisvaatimuksen täyttymiseen.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen sähkökäyttöisten hinaustrukkien vaatimusmatriisin kohdassa 6.2 on asetettu ehdoton vaatimus, jonka mukaan trukkien lastauskorkeuden on tullut olla enintään 1.000 mm mahdollisen elinjakson aikaisen jatkovarustelun takia. Hinaustrukkien lastauskorkeutta koskeva enimmäisvaatimus ei ole ollut perusteltu trukkien suorituskyvyn kannalta.

Valittajan tarjoamien sähkökäyttöisten hinaustrukkien lastauskorkeus on vain hieman tarjouspyynnössä vaadittua korkeampi, joka on sekä trukkien suorituskyvyn että jatkovarustelun kannalta merkityksetön ero. Hankintayksikkö ei ole lainkaan perustellut sitä, millaisiin mahdollisiin jatkovarusteluihin trukkien tulisi elinkaarensa aikana soveltua.

Vastine

Vaatimukset

Puolustusvoimat on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankinnan kohteen kuvaus ei ole ollut syrjivä. Hankintasäännökset eivät velvoita hankintayksikköä kuvaamaan hankinnan kohdetta toiminnallisia ja suorituskykyä koskevia vaatimuksia käyttäen. Arvioinnissa ratkaisevaa on, ovatko asetetut vaatimukset olleet oikeasuhtaisia ja tarpeellisia niillä tavoiteltujen päämäärien saavuttamiseksi.

Hankintasäännökset eivät aseteta hankintayksikölle velvollisuutta esittää perusteluja hankinnan kohteen kuvauksessa käyttämilleen määritelmille tarjouspyynnössä.

Sähkö- ja dieseltrukkien koolle dieselkäyttöisten hinaustrukkien vaatimusmatriisin kohdassa 2.8.20 sekä sähkökäyttöisten hinaustrukkien vaatimusmatriisin kohdissa 1.3.2 ja 2.8.21 asetetut enimmäismitat ovat olleet tarpeellisia ja oikeasuhtaisia niillä tavoiteltuihin päämääriin nähden. Käytettävistä tiloista johtuen mittoja koskevat vaatimukset ovat olennaisia hinaustrukkien käytön ja säilytyksen kannalta.

Puolustusvoimilla ei ole käytössään suuria tai väljiä lentokonehangaareja, vaan hankinnan kohteena olevia trukkeja käytetään hyvin ahtaissa luolatiloissa. Luolatiloissa on pääsääntöisesti kapeat käytävätilat ja varastotilaa on rajallisesti. Samoissa tiloissa, joissa lentokoneiden hinaustrukkeja operoidaan, myös säilytetään lukuisia erilaisia ja eri kokoisia lentokoneita. Tästä johtuen materiaalia on varastoituna myös käytäville. Koska trukeilla siirrellään muutakin materiaalia kuin lentokoneita, täytyy näillä kyetä liikkumaan myös näissä ahtaissa luolissa. Lisäksi niiden on mahduttava samaan pieneen tilaan esimerkiksi ylläpitolataukseen tai muuhun säilytykseen.

Mittoja koskevilla vaatimuksilla on pyritty varmistumaan siitä, että hinaustrukeilla mahtuu ajamaan lentokoneiden ohi tai tietyissä tilanteissa jopa siiven ali. Tilojen ahtauden vuoksi esimerkiksi sähkötrukkiin vaadittiin liukuovi, jotta sillä voi erityisen ahtaassa paikassa ajaa ovi auki. Sähkökäyttöisten ja dieselkäyttöisten hinaustrukkien käyttöolosuhteet eroavat toisistaan, mistä syystä myös niitä koskevat mittavaatimukset ovat olleet erilaiset. Valittajan tarjoamiensa trukkien kääntösäteestä esittämällä ei ole asiassa merkitystä, sillä pienempi kääntösäde ei vaikuta siihen, mahtuuko kyseisellä koneella ahtaissa tiloissa ajamaan lentokoneen ohi tai siiven alta.

Sähköisten hinaustrukkien vaatimusmatriisin kohdassa 2.1.1 asetettu omamassaa koskeva vähimmäisvaatimus on ollut tarpeellinen ja oikeasuhtainen sillä tavoitellun päämäärän saavuttamiseksi. Trukkien omamassaa koskeva vähimmäisvaatimus on ollut vetokykyyn nähden itsenäinen vaatimus. Hankinnalla ei ole tavoiteltu kevyttä ja ketterää konetta, vaan konetta, joka kykenee pohjoisen vaativissa sääolosuhteissa turvallisesti liikuttamaan ja vetämään raskaita taakkoja esimerkiksi jäisillä, kaltevilla ja liukkailla pinnoilla. Dieseltrukin osalta on vaadittu, että koneen massa on lisäpainoilla korotettavissa. Tämä vaatimus on asetettu siitä syystä, että tarvittaessa voidaan vetää raskaampia taakkoja vaativimmissa olosuhteissa. Sähkötrukeissa ei yleisesti käytetä lisäpainoja, mistä syystä vaadittiin omamassaltaan korkeaa painoa ja samalla mahdollisimman pieniä fyysisiä ulkomittoja. Lisäksi raskaammalla koneella voidaan tarvittaessa operoida turvallisemmin eri kaltevuuden omaavilla pinnoilla.

Sähköisten hinaustrukkien vaatimusmatriisin kohdassa 6.2 asetettu lastauskorkeutta koskeva enimmäisvaatimus on ollut tarpeellinen ja oikeasuhtainen sillä tavoitellun päämäärän saavuttamiseksi. Vaatimus on määritelty käyttäjien toiveesta. Käyttäjät joutuvat nostelemaan päivittäin useita kertoja materiaalia trukin kyytiin ja pois. Tällä osittain parannetaan käyttäjien työskentelyolosuhteita. Jatkovarustelun osalta on haluttu varautua siihen, että trukin päälle voitaisiin myöhemmässä vaiheessa mahdollisesti rakentaa irrotettava huoltotaso, esimerkiksi lentokoneiden siipien tarkastusta varten.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että vastineen tarkemmat lisäperustelut on esitetty ensimmäistä kertaa vasta markkinaoikeudessa, joten niille ei voida antaa merkitystä arvioitaessa sitä, voidaanko hankintamenettelyä yleensä ja tarjouspyyntöasiakirjoja eritysesti pitää avoimuusperiaatteen mukaisina.

Hankintayksikkö on käytännössä valmis maksamaan hinaustrukeista hankinnan ennakoituun arvoon nähden runsaasti enemmän vain siitä syystä, että valittajan tarjoamat trukit ylittävät hieman trukkien kokovaatimukset. Tällä summalla hankintayksikkö kykenisi toteuttamaan useammankin kansallisen kynnysarvon ylittävän rakennusurakan vastineessa mainittujen säilytystilojensa laajentamiseksi. Trukkien kokovaatimukset eivät siten ole olleet ainoastaan syrjiviä, vaan myös suhteellisuusperiaatteen vastaisia.

Sähkökäyttöisten trukkien omamassaa koskevan vähimmäisvaatimuksen osalta sähkökäyttöisten hinaustrukkien vaatimusmatriisin kohdissa 1.1.2, 1.1.4 sekä 1.2.1 on esitetty pohjoismaisiin olosuhteisiin sekä trukeilla operoitavien pintojen kaltevuuteen liittyvät erilliset vaatimukset. Hankintayksikkö ei ole esittänyt trukkien omamassaa koskevalle vaatimukselle tarjouspyynnön muista vaatimuksista itsenäisiä perusteluja.

Hankintayksikkö on sähkökäyttöisten trukkien lastauskorkeutta koskevan enimmäisvaatimuksen osalta esittänyt perustelun vasta vastineessa. Perusluonteeltaan syrjivän vaatimuksen oikeuttamisperusteeksi ei voida hyväksyä sitä, että vaatimus on asetettu nimenomaan käyttäjien toiveesta. Hankintayksikkö ei ole esittänyt mitään syytä sille, miksi valittajan tarjoamien trukkien lastauskorkeuden eroa vaadittuun enimmäiskorkeuteen nähden voitaisiin pitää jatkovarustelun kannalta olennaisena ja ratkaisevana seikkana.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta koskevan lausuman.

Hankintayksikkö on antanut markkinaoikeuden pyynnöstä selvityksen hankinnan luonteesta.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Oikeusohjeet

Asiassa on valituksen johdosta arvioitava, onko hankintayksikkö määritellyt hankinnan kohteen valittajaa syrjivästi.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan hankinnan kohdetta kuvaavat määritelmät sekä niihin mahdollisesti sisältyvät tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä, neuvottelukutsussa tai näiden liitteissä ja niissä on vahvistettava rakennusurakoilta, palveluilta tai tavaroilta vaadittavat ominaisuudet. Määritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun, eivätkä ne saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa.

Pykälän 2 momentin mukaan hankinnan kohdetta kuvaavat määritelmät on laadittava sellaisten suorituskykyä koskevien tai toiminnallisten vaatimusten perusteella, jotka ovat riittävän täsmällisiä, jotta tarjoajat pystyvät määrittämään hankinnan kohteen ja hankintayksiköt pystyvät tekemään hankintasopimuksen (1 kohta).

Hankintalain 71 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 167) mukaan pykälä perustuu hankintadirektiivin 42 artiklaan.

Julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta 26.2.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU (hankintadirektiivi) 42 artiklan 1 kohdan mukaan liitteessä VII olevassa 1 kohdassa määritellyt tekniset eritelmät on esitettävä hankinta-asiakirjoissa. Teknisessä eritelmässä on vahvistettava rakennusurakoilta, palveluilta tai tavaroilta vaadittavat ominaisuudet. Kyseisen artiklan 3 kohdan mukaan tekniset eritelmät on laadittava jollain kyseisen kohdan alakohdissa mainituista tavoista.

Hankintadirektiivin liitteen VII kohdan 1 alakohdan b mukaan direktiivissä teknisellä eritelmällä tarkoitetaan tavara- tai palveluhankintasopimuksissa eritelmää asiakirjassa, jossa määritellään tuotteelta tai palvelulta edellytetyt ominaisuudet, esimerkiksi laatutaso, ympäristö- ja ilmastomyötäisyyden taso, kaikki vaatimukset täyttävä suunnittelu (mukaan luettuna esteettömyys vammaisille henkilöille), vaatimustenmukaisuuden arviointi, suorituskyky, tuotteen käyttö, turvallisuus tai mitat, mukaan lukien tuotteeseen kohdistuvat vaatimukset myyntinimityksen, termistön, tunnusten, testauksen ja testausmenetelmien, pakkauksen, merkitsemisen, etiketöinnin, käyttöohjeiden sekä tuotantoprosessien ja -menetelmien osalta kaikissa tavara- tai palveluhankinnan elinkaaren vaiheissa sekä vaatimustenmukaisuuden arviointimenetelmät.

Euroopan unionin tuomioistuin on 25.10.2018 antamassaan tuomiossa Roche Lietuva (C-413/17, EU:C:2018:865) todennut, että direktiivin 2014/24 42 artiklan 3 kohdassa ei aseteta tärkeysjärjestykseen teknisten eritelmien laatimismenetelmiä, eikä siinä anneta etusijaa millekään näistä menetelmistä (tuomion 28 kohta).

Tarjouspyyntö

Hankintayksikkö on pyytänyt 1.10.2021 päivätyllä, 6.10.2021 julkaistun EU-hankintailmoituksen yhteydessä julkaistulla tarjouspyynnöllä tarjouksia diesel- ja sähkökäyttöisistä lentokoneiden hinaustrukeista. Trukkeja ovat koskeneet erilliset, tarjouspyynnön liitteenä olleilla vaatimusmatriiseiksi tarjouspyynnössä kutsutuilla asiakirjoilla kuvatut vaatimukset. Tarjouspyynnön kohdan ”Yleiset kriteerit/tiedot” mukaan tarjouspyynnön liitteenä olleiden vaatimusmatriisien täyttäminen on ollut tarjousten ehdoton vähimmäisvaatimus.

Tarjouspyynnön liitteenä olleiden vaatimusmatriisien mukaan niissä esitetty ehdoton vaatimus on merkitty kolmella tähdellä. Ehdottoman vaatimuksen täyttymättä jääminen johtaa tarjouksen hylkäämiseen.

Dieselkäyttöisiä hinaustrukkeja koskevan vaatimusmatriisin kohdassa 2.8.20 on asetettu seuraava ehdoton vaatimus:

”Kokonaisleveys enintään 1800 mm (peilejä ei huomioida koska taitettavat). Vaatimus perustuu asiakkaan tiloihin joissa koneella operoidaan.”

Sähkökäyttöisiä hinaustrukkeja koskevan vaatimusmatriisin kohdan 1.1 ”Operatiivinen käyttöperiaate” alakohdissa 1.1.2, 1.1.4 ja 1.1.5 on esitetty seuraavat ehdottomat vaatimukset:

”Olosuhteet pohjoismaiset ulkotilat ja kosteat, viileät, ahtaat luolatilat.

— —

Luolatiloissa ajopinnat päällystetty, kaltevia ramppeja.

Vetotrukin tulee kyetä siirtelemään pyörillä olevia taakkoja (maalaitteet). Tulee kyetä siirtelemään vähintään 20 000 kilogramman taakkoja. kts. 1.3 käytettävyys.”

Saman vaatimusmatriisin kohdassa 1.2.2 on asetettu seuraava ehdoton vaatimus:

”Vetotrukki tulee olla rakenteeltaan suunniteltu ja valmistettu toimimaan tässä vaatimusmäärittelyssä mainituissa ympäristöolosuhteissa.”

Saman vaatimusmatriisin kohdassa 1.3.2 on asetettu seuraava ehdoton vaatimus:

”Pituus enintään 3500 mm, leveys enintään 1300 mm (ei huomioida vetopisteitä ja peilejä). Vaatimus perustuu asiakkaan tiloihin joissa koneella operoidaan ja konetta säilytetään.”

Saman vaatimusmatriisin kohdassa 1.3.5 on asetettu seuraava ehdoton vaatimus:

”Vetokyky pyörillä oleville laitteille tasaisella kuivalla kovalla pinnalla vähintään 20 000kg.”

Saman vaatimusmatriisin kohdassa 2.1.1 on asetettu seuraava ehdoton vaatimus:

”Omamassa (sis. akkupaketti) tulee olla vähintään 4700 kg.”

Saman vaatimusmatriisin kohdassa 2.8.21 on asetettu seuraava ehdoton vaatimus:

”Kokonaisleveys enintään 1300 mm (peilejä ei huomioida koska taitettavat). Vaatimus perustuu asiakkaan tiloihin joissa koneella operoidaan ja konetta säilytetään.”

Saman vaatimusmatriisin kohdassa 6.2 on asetettu seuraava ehdoton vaatimus:

”Lastauskorkeus (ilman kuormaa) enintään 1000 mm mahdollisen elinjakson aikaisen jatkovarustelun takia.”

Asian arviointi

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen ja millaisia ominaisuuksia se hankinnan kohteelta edellyttää. Asetettujen vaatimusten tulee kuitenkin olla oikeasuhtaisia niillä tavoiteltavaan päämäärään nähden, eivätkä ne saa olla syrjiviä tai perusteettomasti rajoittaa kilpailua. Asiassa on siten tästä lähtökohdasta arvioitava hankintayksikön hinaustrukeille asettamia enimmäismittoja ja muita vaatimuksia sekä toisaalta niiden perustelujen hyväksyttävyyttä, jotka hankintayksikkö on esittänyt asettamilleen vaatimuksille. Koska hankintasäännökset eivät edellytä teknisten eritelmien perustelemista hankinta-asiakirjoissa, on tältä osin otettava huomioon myös hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämät perustelut.

Valittaja on ensinnäkin esittänyt, että hankinnan kohteena olevien diesel- ja sähkökäyttöisten trukkien kokoa koskevat vaatimukset ovat olleet perusteettomia ja siten sitä syrjiviä. Kysymys on valittajan esittämän perusteella tältä osin dieselkäyttöisten hinaustrukkien vaatimusmatriisin kohdassa 2.8.20 sekä sähkökäyttöisten hinaustrukkien vaatimusmatriisin kohdissa 1.3.2 ja 2.8.21 esitetyistä, edellä tarkemmin kuvatuista vaatimuksista. Valittaja on kiinnittänyt huomiota muun ohella siihen, että sen tarjoamat trukit ovat olleet vain hieman asetettuja vaatimuksia kookkaampia. Valittajan mukaan sen tarjoamat trukit ovat kuitenkin kääntösäteensä vuoksi ketterämpiä.

Hankintayksikkö on tältä osin esittänyt, että hankinnan kohteena olevia trukkeja käytetään hyvin ahtaissa luolatiloissa, joissa pääsääntöisesti kapeat käytävätilat ja varastotilaa on rajallisesti. Samoissa tiloissa, joissa lentokoneiden hinaustrukkeja operoidaan, myös säilytetään lukuisia erilaisia ja eri kokoisia lentokoneita. Materiaalia on varastoituna myös käytäville. Koneilla siirrellään muutakin materiaalia kuin lentokoneita. Hinaustrukkien on mahduttava samaan tilaan esimerkiksi ylläpitolataukseen tai muuhun säilytykseen. Mittoja koskevilla vaatimuksilla on pyritty varmistumaan siitä, että hinaustrukeilla mahtuu ajamaan lentokoneiden ohi tai tietyissä tilanteissa jopa siiven alta. Hankintayksikön mukaan pienempi kääntösäde ei vaikuta siihen, mahtuuko kyseisellä koneella ahtaissa tiloissa ajamaan lentokoneen ohi tai siiven alta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintadirektiivin liitteen VII perusteella tavarahankinnoissa teknisenä eritelmänä voidaan käyttää muun ohella mittoja. Kuten edellä viitatusta unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä käy ilmi, hankintadirektiivissä ei ole asetettu tiettyä teknisten eritelmien laatimistapaa ensisijaiseksi. Siten hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti, kun se on kuvannut hankinnan kohteen enimmäismittojen kautta, eikä esimerkiksi esittämällä kuvausta tilasta, jossa kysymyksessä olevilla hinaustrukeilla tullaan operoimaan.

Hankintayksikön ei julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden perusteella tarvitse sopeuttaa tarjouspyynnön ehtoja olemassa olevaan tarjontaan, jos hankkeessa perustellusti pyritään hankintayksikön tarpeita palvelevaan lopputulokseen. Hankintamenettelyä ei voida pitää virheellisenä myöskään sen vuoksi, että yksittäisen tarjouskilpailuun osallistuneen yrityksen valikoima ei sisällä hankintayksikön tarvetta vastaavaa ratkaisua. Tarjoajalla on mahdollisuus kehittää omaa tarjontaansa tai ostaa puuttuvia ratkaisuja ja osaamista muilta toimittajilta. Siten nyt kysymyksessä olevat vaatimukset eivät ole olleet valittajaa syrjiviä.

Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti nyt kysymyksessä olevia, hinaustrukkien enimmäismittoja koskevia vaatimuksia asettaessaan.

Valittaja on edelleen esittänyt, että sähkökäyttöisten hinaustrukkien vaatimusmatriisin kohdassa 2.1.1 asetettu ehdoton vaatimus trukkien omamassasta on ollut perusteeton, koska omamassa ei ole suoraan verrannollinen vetokykyyn. Trukkien vetokyvylle on asetettu erillinen vähimmäisvaatimus. Trukkien on joka tapauksessa tullut asetettujen vaatimusten perusteella kyetä operoimaan pohjoisissa olosuhteissa ja kaltevilla pinnoilla.

Hankintayksikkö on tältä osin esittänyt, että trukkien omamassaa koskeva vähimmäisvaatimus on ollut trukkien vetokykyyn nähden itsenäinen vaatimus. Hankinnalla ei ole tavoiteltu kevyttä ja ketterää konetta, vaan konetta, joka kykenee pohjoisen vaativissa sääolosuhteissa turvallisesti liikuttamaan ja vetämään raskaita taakkoja esimerkiksi jäisillä, kaltevilla ja liukkailla pinnoilla. Sähkötrukin yhteydessä lisäpainot eivät ole yleisesti käytössä, mistä syystä vaadittiin omamassaltaan korkeaa painoa ja samalla mahdollisimman pieniä fyysisiä ulkomittoja. Hankintayksikön mukaan raskaammalla koneella voidaan lisäksi tarvittaessa operoida turvallisemmin eri kaltevuuden omaavilla pinnoilla.

Valittaja on vielä esittänyt, sähkökäyttöisten hinaustrukkien vaatimusmatriisin kohdassa 6.2 asetettu ehdoton vaatimus, jonka mukaan trukkien lastauskorkeuden on tullut olla enintään 1.000 mm mahdollisen elinjakson aikaisen jatkovarustelun takia, on ollut perusteeton. Kyseinen vaatimus ei valittajan mukaan ole liittynyt trukin jatkovarusteluun, ja hankintayksikön henkilöstön työskentelyolosuhteisiin liittyvät perustelut eivät ole olleet hyväksyttäviä, koska julkisissa hankinnoissa asetetut vähimmäisvaatimukset eivät voi perustua vain käyttäjien toiveisiin.

Hankintayksikkö on esittänyt tältä osin, että lastauskorkeutta koskeva enimmäisvaatimus on asetettu käyttäjien toiveesta ja se on asetettu parantamaan trukkeja kuormaavan henkilöstön työskentelyolosuhteita. Hankintayksikkö on esittänyt myös, että trukin päälle on suunniteltu rakennettavan myöhemmässä vaiheessa mahdollisesti irrotettava huoltotaso esimerkiksi lentokoneiden siipien tarkastusta varten.

Markkinaoikeus toteaa, että kyseinen vaatimus on liittynyt trukissa olevaan lavaan tai irtokalusteiden kuljetustilaan, jota lastataan hankintayksikön henkilöstön toimesta. Hankintayksikön palveluksessa saattaa trukin käyttöiän aikana olla hyvin vaihtelevan pituisia henkilöitä. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon kyseisen erityisesti trukkien käyttäjien työskentelyolosuhteiden parantamiseen liittyvät hankintayksikön esittämät perustelut, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti asettaessaan nyt kysymyksessä olevan lastauskorkeutta koskevan enimmäisvaatimuksen.

Edellä todettu huomioon ottaen hankintayksikkö ei ole menetellyt muiltakaan osin valittajaa syrjivästi tai muutoin virheellisesti nyt kysymyksessä olevia vaatimuksia asettaessaan.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa TLD Europe SAS:n korvaamaan Puolustusvoimien oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Ville Parkkari ja Esko Pakka.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.