Market Court allows appeal against Patent Office's patent validity decision regarding inventive step.

Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 17.12.2020 (liitteenä 1)

Asian tausta

HEGLA TaiFin Glass Machinery Oy on 23.5.2013 hakenut patenttia keksinnölle nimeltä ”Menetelmä lasilevyjen lämmittämiseksi ja lasinkarkaisu-uuni”.

Patentti- ja rekisterihallitus on 15.2.2018 myöntänyt keksinnölle patentin numero FI 127228.

Glaston Finland Oy on 25.9.2018 tehnyt Patentti- ja rekisterihallitukselle väitteen patenttia vastaan ja vaatinut, että patentti kumotaan kokonaisuudessaan.

Patentti- ja rekisterihallitus on 17.12.2020 antamallaan päätöksellä pysyttänyt patentin voimassa muutetussa muodossa.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Glaston Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle patentin numero FI 127228 kumoamista varten.

Perusteet

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään virheellisesti katsonut, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ja itsenäisen patenttivaatimuksen 7 mukainen lasinkarkaisu-uuni lasilevyjen lämmittämiseksi ovat uusia ja eroavat olennaisesti tunnetusta tekniikasta.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 ja itsenäisen patenttivaatimuksen 7 kaikki piirteet on esitetty viitejulkaisussa D14. Molempien itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 7 piirre, jonka mukaan puhalluskanavassa on sen yläosassa kanavan syöttöosa ja kanavan syöttöosan alapinnalla on reikälevy, jonka läpi ilma virtaa puhalluskanavan puhallusosaan, tunnetaan viitejulkaisusta D14.Viitejulkaisussa D14 on venttiiliaukkolevyn muodostama reikälevy puhalluskanavassa, jonka läpi ilma virtaa puhalluskanavan puhallusosaan.

Molempien itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 7 piirre, jonka mukaan lämmitysvastusjonossa on jonossa peräkkäin useita pitkänomaisia vastuksia, tunnetaan viitejulkaisussa D14 esitetyistä puhallusosista, ja piirre ei saa aikaan uutta teknistä vaikutusta. Pitkänomaiset vastukset ovat alalla vakiintunut käytäntö, kuten viitejulkaisuista D1, D2, D6 — D9, D13 ja D15 on osoitettavissa. Lisäksi viitejulkaisuissa D3, D5, D10 ja D11 on esitetty vastuksen tankomainen muoto, ja viitejulkaisussa D12 on esitetty vastusnauhan pitkulainen kierteinen muoto.

Molempien itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 7 mukainen keksintö on viitejulkaisun D14 perusteella ammattimiehelle ilmeinen, kun otetaan huomioon viitejulkaisusta D5 tunnettu reikälevy, jota voidaan käyttää viitejulkaisun D14 venttiiliaukkolevyn tilalla, ja viitejulkaisusta D15 tunnettu jono lämmitysvastuksia, joita viitejulkaisu D14 ehdottaa käytettäväksi puhallusosan osastoissa.

HEGLA TaiFin Glass Machinery Oy:n markkinaoikeudessa esittämän toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 lisätty piirre, jonka mukaan puhalluskanavien puhallusosat on jaettu kunkin ohjattavissa olevan osan päähän sovitetuilla levymäisillä paloilla erikseen ohjattavissa olevien osien mukaisiin osastoihin, ja itsenäiseen patenttivaatimukseen 7 lisätty piirre, jonka mukaan puhalluskanavien puhallusosissa on kunkin ohjattavissa olevan osan päässä levymäisiä paloja jakamaan puhalluskanava erikseen ohjattavissa olevien osien mukaisiin osastoihin, ovat epätäsmällisiä ja aiheuttavat epäselvyyttä patentin suojapiirin tulkintaan, koska ei ole selvää, voivatko lisätyn piirteen mukaisesti sijoitetut levymäiset palat tarkoittaa tavanomaisia vastusten päätykannattimia.

Toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisiin patenttivaatimuksiin 1 ja 7 lisätty piirre ei ole myöskään uusi, sillä viitejulkaisun D14 osastojen väliseinät ovat levymäisiä paloja, ja kun osastoihin on sijoitettu erikseen säädettävien vastusten jono, on kunkin ohjattavissa olevan osan päässä levymäisiä paloja.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että ensisijaisessa patenttivaatimusasetelmassa itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 ja itsenäisessä patenttivaatimuksessa 7 määritelty keksintö on uusi ja eroaa olennaisesti tunnetusta tekniikasta.

Viitejulkaisussa D14 ei ole esitetty itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 7 mukaista lasinkarkaisu-uunin puhalluskanavan yläosassa kanavan syöttöosan alapinnalla olevaa reikälevyä, jonka läpi ilma virtaa puhalluskanavan puhallusosaan, vaan syöttöosan ja erillisten puhalluskanavaosien välillä on virtaussäätimillä varustetut kanavat, joiden läpi ilma virtaa. Itsenäisissä patenttivaatimuksissa 1 ja 7 on edellä esitetyn piirteen lisäksi esimerkiksi piirre, jonka mukaan lämmitysvastusjonossa on jonossa peräkkäin useita pitkänomaisia vastuksia, mikä ei ilmene yhdestäkään valittajan viittaamasta viitejulkaisusta D1, D2, D6 — D9, D13 tai D15. Viitejulkaisu D15 ei myöskään ota kantaa siihen, millainen on viitejulkaisun D14 erillisissä puhalluskanavaosissa käytettävä vastus.

Keksinnön objektiivinen tekninen ongelma on parempilaatuisten lasilevyjen valmistaminen. Mikään tekniikan tasoa edustavista viitejulkaisuista D1 — D15 ei opeta tai ehdota itsenäisen patenttivaatimuksen 1 tai 7 mukaista ratkaisua, eikä alan ammattimiehelle ole myöskään ilmeistä viitejulkaisujen D1 — D15 perusteella muuttaa viitejulkaisun D14 mukaista menetelmää tai lasinkarkaisu-uunia niin, että päädyttäisiin itsenäisten patenttivaatimusten 1 tai 7 mukaiseen keksintöön.

Vastaajan markkinaoikeudessa esittämän toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 ja itsenäinen patenttivaatimus 7 ovat uusia ja eroavat olennaisesti tunnetusta tekniikasta. Toissijaisen vaatimusasetelman itsenäisiin vaatimuksiin 1 ja 7 lisätty täsmennys, jonka mukaan kunkin ohjattavissa olevan osan päässä on levymäisiä paloja jakamaan puhalluskanava erikseen ohjattavissa olevien osien mukaisiin osastoihin, on selvästi esitetty, eikä alan ammattimiehellä ole selityksen perusteella minkäänlaisia vaikeuksia toisintaa keksintöä.

Toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 määritellyn keksinnön eron viitejulkaisusta D14 tunnettuun tekniikkaan nähden aikaansaama tekninen vaikutus on tarkka ja hallittu lämpötilan profilointi. Keksinnön objektiivinen tekninen ongelma on, miten lämmittää lasilevyä tasaisemmin. Mikään tekniikan tasoa edustavista viitejulkaisuista D1 — D15 ei opeta tai ehdota itsenäisen patenttivaatimuksen 1 tai 7 mukaista ratkaisua, eikä alan ammattimiehelle ole myöskään ilmeistä viitejulkaisujen D1 — D15 perusteella muuttaa viitejulkaisun D14 mukaista menetelmää tai lasinkarkaisu-uunia niin, että päädyttäisiin itsenäisten patenttivaatimusten 1 tai 7 mukaiseen keksintöön.

Väitekäsittelyssä esitetyn kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ja itsenäisen patenttivaatimuksen 7 mukainen lasinkarkaisu-uuni lasilevyjen lämmittämiseksi ovat uusia, koska viitejulkaisussa D14 ei ole esitetty reikälevyä, mutta on ilmeistä yhdistää viitejulkaisujen D14 ja D5 opetukset ja päätyä itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 7 mukaisiin keksintöihin.

HEGLA TaiFin Glass Machinery Oy:n vastaus

Vaatimukset

HEGLA TaiFin Glass Machinery Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja pysyttää patentin voimassa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen mukaisessa muutetussa muodossa tai toissijaisesti toissijaisen patenttivaatimusasetelman mukaisessa muodossa.

Perusteet

Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ja itsenäisen patenttivaatimuksen 7 mukainen lasinkarkaisu-uuni lasilevyjen lämmittämiseksi ovat uusia ja eroavat olennaisesti tunnetusta tekniikasta.

Viitejulkaisussa D14 ei ole esitetty itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 7 piirteitä, joiden mukaan lämmitysvastusjonossa on jonossa peräkkäin useita pitkänomaisia vastuksia, puhalluskanavassa on sen yläosassa kanavan syöttöosa ja kanavan syöttöosan alapinnalla on reikälevy, jonka läpi ilma virtaa puhalluskanavan puhallusosaan, ja puhalluskanavien puhallusosat on jaettu erikseen ohjattavissa olevien osien mukaisiin osastoihin. Viitejulkaisussa D14 ei ole myöskään esitetty itsenäisen patenttivaatimuksen 7 piirrettä, jonka mukaan puhalluskanavien puhallusosissa on levymäisiä paloja jakamaan puhalluskanava erikseen ohjattavissa olevien osien mukaisiin osastoihin. Edellä mainittujen piirteiden asemesta viitejulkaisun D14 ratkaisussa reikälevyn tilalla on ilmanvirtauskanavat, ja virtauksenjakokammioiden väleissä on seinät. Eräässä suoritusmuodossa virtauksenjakokammioon voidaan asettaa rengasmainen pantavastus.

Itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 7 viitejulkaisusta D14 eroavien piirteiden aikaansaama tekninen vaikutus on tasainen ilmasyöttö kohti lasilevyä ja samalla tehokas ilman lämmitys. Karkaisualan ammattimiehelle on selvää, että reikälevy tasaa ilmavirtausta, jolloin ilmaa saadaan syötettyä tasaisesti kohti lasilevyä. Objektiivinen tekninen ongelma on lasilevyn tasaisempi lämmittäminen. Mikään tekniikan tasoa edustavista viitejulkaisuista D1 — D15 ei opeta tai ehdota itsenäisen patenttivaatimuksen 1 tai 7 mukaista ratkaisua, eikä alan ammattimiehelle ole myöskään ilmeistä viitejulkaisujen D1 — D15 perusteella muuttaa viitejulkaisun D14 mukaista menetelmää tai lasinkarkaisu-uunia niin, että päädyttäisiin itsenäisten patenttivaatimusten 1 tai 7 mukaiseen keksintöön.

Toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 ja itsenäinen patenttivaatimus 7 ovat uusia edellä itsenäisistä patenttivaatimuksista 1 ja 7 esitetyn perusteella ja eroavat olennaisesti tunnetusta tekniikasta.

Toissijaisen vaatimusasetelman itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 lisätty täsmennys, jonka mukaan puhallusosat on jaettu kunkin ohjattavissa olevan osan päähän sovitetuilla levymäisillä paloilla osastoihin, ja itsenäiseen patenttivaatimukseen 7 lisätty täsmennys, jonka mukaan puhallusosissa on kunkin ohjattavissa olevan osan päässä levymäisiä paloja, on selvästi esitetty, eikä alan ammattimiehellä ole selityksen perusteella vaikeuksia toisintaa keksintöä.

Itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 7 viitejulkaisusta D14 eroavien piirteiden tekninen vaikutus on tasainen ilmansyöttö kohti lasilevyä ja samalla tehokas ilman lämmitys sekä tarkka ja hallittu lämpötilan profilointi. Objektiivinen tekninen ongelma on parempilaatuisten lasilevyjen valmistaminen. Viitejulkaisu D14 esittää virtauksenjakokammioon asetettavaksi vain rengasmaisia vastuksia, mutta mikäli alan ammattimies vaihtaisi viitejulkaisun D14 rengasmaiset vastukset viitejulkaisun D15 mukaisiin vastuksiin, hän ei päätyisi toissijaisten itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 7 mukaiseen ratkaisuun, koska viitejulkaisussa D14 puhalluskanavaa ei ole jaettu levymäisillä paloilla osastoihin, alan ammattimies voisi asentaa vastukset joko lasin kulkusuuntaan tai siihen nähden poikittain, vastuksien päissä olisi ripustuskappaleet vastuksien päiden ja väliseinien välissä ja kanavan syöttöosan alapinnalla ei olisi reikälevyä.

Valittajan lausuma

Toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisiin patenttivaatimuksiin 1 ja 7 lisätylle piirteelle ei ole tukea selityksessä, koska itsenäisissä patenttivaatimuksissa 1 ja 7 on useampi kuin yksi levymäinen pala. Mikäli itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 lisätty piirre tulkitaan siten, että levymäinen pala sovitetaan kunkin ohjattavissa olevan osan sisältämän vastuksen päähän, niin piirre toteutuu viitejulkaisussa D14, kun siihen yhdistetään viitejulkaisun D15 opetus.

Muut kirjelmät

HEGLA TaiFin Glass Machinery Oy

on esittänyt, että alan ammattimies ei korvaisi viitejulkaisun D14 virtaussäätimillä varustettuja kanavia viitejulkaisun D5 tai D10 mukaisella reikälevyllä. Toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisiin patenttivaatimuksiin 1 ja 7 lisätyt piirteet esittävät levymäisen palan olevan ohjattavissa olevan osan päässä eikä puhallusosien päissä, ja viitejulkaisu D15 ei esitä levymäisiä ripustuskappaleita.

HEGLA TaiFin Glass Machinery Oy

on antanut lisälausuman.

Glaston Finland Oy

ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut toista lisälausumaa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko muutetuissa patenttivaatimuksissa esitetty keksintö uusi ja keksinnöllinen siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää.

Vastaaja on lisäksi esittänyt toissijaisen patenttivaatimusasetelman.

2 Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Patenttilain 13 §:n mukaan patenttihakemusta ei saa muuttaa siten, että patenttia haetaan johonkin, mikä ei ole käynyt selville hakemuksesta, kun hakemus on tehty. Patenttiasetuksen 19 §:n 1 momentin mukaan patenttivaatimusta ei saa muuttaa siten, että se tulee sisältämään sellaista, mikä ei ilmene asiakirjasta, joka asetuksen 21 §:n 1 tai 2 momentin tahi 24 §:n 1 momentin mukaan on perusasiakirja.

Patenttiasetuksen 21 §:n 1 momentin mukaan suomalaisen patenttihakemuksen, patenttilain 38 §:n mukaan käsiteltäväksi otettavan patenttihakemuksen ja kansalliseksi hakemukseksi muunnetun eurooppapatenttia koskevan hakemuksen perusasiakirjana pidetään tässä asetuksessa suomen-, ruotsin- tai englanninkielistä selitystä piirustuksineen sekä patenttivaatimuksia, jotka sisältyivät hakemukseen, kun hakemus tehtiin tai on katsottava tehdyksi. Jos nämä asiakirjat eivät ole sanottuna ajankohtana sisältyneet hakemukseen, perusasiakirjana pidetään tämän jälkeen ensiksi annettua suomen-, ruotsin- tai englanninkielistä selitystä ja patenttivaatimuksia, jos näiden sisältö selvästi vastaa mainittuna ajankohtana virastossa olevien asiakirjojen sisältöä.

Patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaan patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti muun ohella, jos patentti on myönnetty, vaikkei mainitun lain 1, 1a, 1b ja 2 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty (kohta 1), tai jos patentti käsittää sellaista, mikä ei ole ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä (kohta 3).

3 Tunnettu tekniikka

Asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä on viitattu muun ohessa seuraaviin viitejulkaisuihin:

D14: CN 201338988 (käännetty englannin kielelle) ja

D15: US 7748237.

Markkinaoikeus toteaa, että asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä valittaja ja Patentti- ja rekisterihallitus ovat lähteneet siitä, että mainittua viitejulkaisua D14 on pidettävä lähimpänä tunnettuna tekniikkana itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaiseen keksintöön nähden, eikä vastaaja ole tätä kiistänyt. Markkinaoikeus katsoo, että viitejulkaisua D14 on pidettävä lähimpänä tunnettuna tekniikkana itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaiseen keksintöön nähden.

Viitejulkaisussa D14 on esitetty lasilevyn lämmittäminen uunissa. Viitejulkaisun D14 kuvissa 1 ja 2 on esitetty uunin sisätilassa lasilevy, jota lämmitetään ylä- ja alapuolelta. Kaasunlämmitin lämmittää ilmaa, jota siirretään puhaltimella ilman syöttöosan kautta ilmanjakokammioihin ja edelleen lasilevylle.

Viitejulkaisussa D15 on puolestaan esitetty kiertoilmauuni lasilevyn lämmittämiseksi. Lasi lämmitetään uunissa kuumalla kaasulla, joka suihkutetaan lasilevyn pintoihin. Uuni käsittää ylemmän ja alemman osan ja niiden väliin sijoitetun lasilevyä kuljettavan rullapöydän. Ylemmässä ja alemmassa osassa on molemmissa ainakin yksi ilmankeruulaatikko, johon on sijoitettu kaasun lämmitysvälineet. Ilmankeräyslaatikon kaasun poistoaukkoon on asetettu suihkuvirtauslevy, joka on kohti rullapöytää ja etäisyyden päässä rullapöydästä.

4 Ensisijainen patenttivaatimusasetelma

Keksintö koskee itsenäistä menetelmään lasilevyjen lämmittämiseksi kohdistuvaa patenttivaatimusta 1 ja itsenäistä lasinkarkaisu-uuniin lasilevyjen lämmittämiseksi kohdistuvaa patenttivaatimusta 7 sekä epäitsenäisiä patenttivaatimuksia 2 — 6 ja 8 — 11. Itsenäinen patenttivaatimus 1 on seuraava:

a) Menetelmä lasilevyjen lämmittämiseksi, jossa menetelmässä johdetaan lasilevyjä karkaisu-uunin läpi, jossa karkaisu-uunissa lasilevyä lämmitetään ylä- ja alapuolelta,

b) jolloin lasilevyä lämmitetään lasilevyjen kulkusuuntaan nähden olennaisesti poikittain sovitetuilla puhalluskanavilla

c) ja lasilevyjen kulkusuuntaan nähden olennaisesti poikittain sovitetuilla lämmitysvastusjonoilla,

d) jossa vastusjonossa on ainakin kolme erikseen ohjattavissa olevaa osaa,

e) jolloin lämmitysvastusjonossa on jonossa peräkkäin useita pitkänomaisia vastuksia,

f) jossa puhalluskanavassa on sen yläosassa kanavan syöttöosa ja kanavan syöttöosan alapinnalla on reikälevy, jonka läpi ilma virtaa puhalluskanavan puhallusosaan,

g) jotka vastusjonot on sovitettu puhalluskanavien puhallusosiin lämmittämään puhallettavaa ilmaa,

h) jotka puhalluskanavien puhallusosat on jaettu erikseen ohjattavissa olevien osien mukaisiin osastoihin,

i) ja lasilevyn lämpötilaprofiilia säädetään poikittaissuunnassa säätämällä erikseen vastusjonon eri osia.

Itsenäinen patenttivaatimus 7 on seuraava:

j) Lasinkarkaisu-uuni lasilevyjen lämmittämiseksi, jossa karkaisu-uunissa on välineet lasilevyjen lämmittämiseksi niiden ylä- ja alapuolelta ja kuljetin lasilevyjen kuljettamiseksi karkaisu-uunin läpi,

k) jolloin lämmitysvälineet käsittävät lasilevyjen kulkusuuntaan nähden olennaisesti poikittain sovitettuja puhalluskanavia

l) ja lasilevyjen kulkusuuntaan nähden olennaisesti poikittain sovitettuja lämmitysvastusjonoja,

m) jolloin lämmitysvastusjonossa on ainakin kolme erikseen ohjattavissa olevaa osaa,

n) jolloin lämmitysvastusjonossa on jonossa peräkkäin useita pitkänomaisia vastuksia,

o) jossa puhalluskanavassa on sen yläosassa kanavan syöttöosa ja kanavan syöttöosan alapinnalla on reikälevy, jonka läpi ilma virtaa puhalluskanavan puhallusosaan,

p) jotka vastusjonot on sovitettu puhalluskanavien puhallusosiin lämmittämään puhallettavaa ilmaa

q) ja joissa puhalluskanavien puhallusosissa on levymäisiä paloja jakamaan puhalluskanava erikseen ohjattavissa olevien osien mukaisiin osastoihin.

4.1 Uutuus

Valittaja on esittänyt, että viitejulkaisu D14 muodostaa uutuudenesteen itsenäisille patenttivaatimuksille 1 ja 7, koska se esittää myös itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen f) ja itsenäisen patenttivaatimuksen 7 piirteen o), jonka mukaan puhalluskanavassa on sen yläosassa kanavan syöttöosan alapinnalla reikälevy, jonka läpi ilma virtaa puhalluskanavan puhallusosaan.

Lisäksi se esittää piirteet e) ja n), joiden mukaan lämmitysvastusjonossa on jonossa peräkkäin useita pitkänomaisia vastuksia. Patentti- ja rekisterihallitus sekä vastaaja ovat esittäneet, että itsenäiset patenttivaatimukset 1 ja 7 ovat uusia tunnettuun tekniikkaan nähden, koska viitejulkaisu D14 ei esitä itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteitä e) ja f) eikä itsenäisen patenttivaatimuksen 7 piirteitä n) ja o). Vastaaja on lisäksi esittänyt, että viitejulkaisu D14 ei myöskään esitä itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen h) mukaista puhalluskanavien puhallusosien jakoa erikseen ohjattavissa olevien osien mukaisiin osastoihin eikä itsenäisen patenttivaatimuksen 7 piirteen q) mukaisia levymäisiä paloja puhalluskanavien puhallusosissa jakamaan puhalluskanava erikseen ohjattavissa olevien osien mukaisiin osastoihin.

Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisussa D14 on esitetty menetelmä lasilevyn lämmittämiseksi uunissa itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteiden a) — c) mukaisesti ja lasinkarkaisu-uuni itsenäisen patenttivaatimuksen 7 piirteiden j) — l) mukaisesti. Viitejulkaisun D14 kuvissa 1 ja 2 on esitetty uunin sisätilassa levy ilman syöttöosan ja ilmanjakokammioiden välissä, ja levyssä on aukko jokaisen ilmanjakokammion kohdalla ilman johtamiseksi ilman syöttöosasta ilmanjakokammioon. Aukkoihin sijoitetut kartiomaiset kaasuvirtaaman säätölaitteet liikkuvat aukossa päästäen ilmaa aukkojen läpi (kuvat 3 — 5). Levy vastaa piirteiden f) ja o) mukaista reikälevyä. Kuvassa 2 poikittainen neljän ilmanjakokammion rivi on muodostettu isommasta kammiosta väliseinin, jotka ovat levymäisiä paloja, ja ilmanjakokammiot muodostavat piirteessä h) ja q) mainitut osastot.

Markkinaoikeus katsoo, että itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä lasilevyjen lämmittämiseksi ja itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen lasinkarkaisu-uuni on uusi tunnettuun tekniikkaan nähden.

4.2 Keksinnöllisyys

Valittaja on esittänyt, ettei itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä lasilevyjen lämmittämiseksi ja itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen lasinkarkaisu-uuni eroa olennaisesti tunnetusta tekniikasta ja ettei esimerkiksi vastuksen pitkänomaiseen muotoon liity keksinnöllisyyttä. Patentti- ja rekisterihallitus sekä vastaaja ovat esittäneet, että itsenäiset patenttivaatimukset 1 ja 7 ovat keksinnöllisiä tunnettuun tekniikkaan nähden.

5 Toissijainen patenttivaatimusasetelma

Keksintö koskee itsenäistä menetelmään lasilevyjen lämmittämiseksi kohdistuvaa patenttivaatimusta 1 ja itsenäistä lasinkarkaisu-uuniin lasilevyjen lämmittämiseksi kohdistuvaa patenttivaatimusta 7 sekä epäitsenäisiä patenttivaatimuksia 2 — 6 ja 8 — 11. Itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

a) Menetelmä lasilevyjen lämmittämiseksi, jossa menetelmässä johdetaan lasilevyjä karkaisu-uunin läpi, jossa karkaisu-uunissa lasilevyä lämmitetään ylä- ja alapuolelta,

b) jolloin lasilevyä lämmitetään lasilevyjen kulkusuuntaan nähden olennaisesti poikittain sovitetuilla puhalluskanavilla

c) ja lasilevyjen kulkusuuntaan nähden olennaisesti poikittain sovitetuilla lämmitysvastusjonoilla,

d) jossa vastusjonossa on ainakin kolme erikseen ohjattavissa olevaa osaa,

e) jolloin lämmitysvastusjonossa on jonossa peräkkäin useita pitkänomaisia vastuksia,

f) jossa puhalluskanavassa on sen yläosassa kanavan syöttöosa ja kanavan syöttöosan alapinnalla on reikälevy, jonka läpi ilma virtaa puhalluskanavan puhallusosaan,

g) jotka vastusjonot on sovitettu puhalluskanavien puhallusosiin lämmittämään puhallettavaa ilmaa,

h) jotka puhalluskanavien puhallusosat on jaettu kunkin ohjattavissa olevan osan päähän sovitetuilla levymäisillä paloilla erikseen ohjattavissa olevien osien mukaisiin osastoihin,

i) ja lasilevyn lämpötilaprofiilia säädetään poikittaissuunnassa säätämällä erikseen vastusjonon eri osia.

Itsenäinen patenttivaatimus 7 kuuluu seuraavasti:

j) Lasinkarkaisu-uuni lasilevyjen lämmittämiseksi, jossa karkaisu-uunissa on välineet lasilevyjen lämmittämiseksi niiden ylä- ja alapuolelta ja kuljetin lasilevyjen kuljettamiseksi karkaisu-uunin läpi,

k) jolloin lämmitysvälineet käsittävät lasilevyjen kulkusuuntaan nähden olennaisesti poikittain sovitettuja puhalluskanavia

l) ja lasilevyjen kulkusuuntaan nähden olennaisesti poikittain sovitettuja lämmitysvastusjonoja,

m) jolloin lämmitysvastusjonossa on ainakin kolme erikseen ohjattavissa olevaa osaa,

n) jolloin lämmitysvastusjonossa on jonossa peräkkäin useita pitkänomaisia vastuksia,

o) jossa puhalluskanavassa on sen yläosassa kanavan syöttöosa ja kanavan syöttöosan alapinnalla on reikälevy, jonka läpi ilma virtaa puhalluskanavan puhallusosaan,

p) jotka vastusjonot on sovitettu puhalluskanavien puhallusosiin lämmittämään puhallettavaa ilmaa

q) ja joissa puhalluskanavien puhallusosissa on kunkin ohjattavissa olevan osan päässä levymäisiä paloja jakamaan puhalluskanava erikseen ohjattavissa olevien osien mukaisiin osastoihin.

5.1 Patenttivaatimusten täsmällisyys

Valittaja on esittänyt, että itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteeseen h) tehty lisäys, jonka mukaan puhallusosat on jaettu ”kunkin ohjattavissa olevan osan päähän sovitetuilla levymäisillä paloilla” erikseen ohjattavissa olevien osien mukaisiin osastoihin, ja itsenäisen patenttivaatimuksen 7 piirteeseen q) tehty lisäys, jonka mukaan puhallusosissa on ”kunkin ohjattavissa olevan osan päässä” levymäisiä paloja jakamaan puhalluskanava osastoihin, ovat epätäsmällisiä. Niin Patentti- ja rekisterihallitus kuin vastaajakin ovat katsoneet, että itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 ja itsenäiseen patenttivaatimukseen 7 lisätty piirre on selvästi esitetty, eikä alan ammattimiehelle ole selityksen perusteella vaikeuksia toisintaa keksintöä. Vastaaja on esittänyt lisäksi, että selityksen maininta, jonka mukaan puhallusosa on jaettavissa osastoihin myös jollain muulla tavalla, ei aiheuta patenttivaatimuksiin lisätyn määritteen epätäsmällisyyttä.

Markkinaoikeus toteaa, että säädettyä vaatimusta patenttivaatimusten täsmällisyydestä ei ole sisällytetty patenttilaissa niihin perusteisiin, jonka puuttumisen perusteella myönnettyä patenttia vastaan voitaisiin tehdä väite tai edelleen valitus tuomioistuimeen myönnetyn patentin kumoamiseksi.

Edellä mainitussa suhteessa patenttilain säännökset vastaavat Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen (jäljempänä Euroopan patenttisopimus tai EPC) määräyksiä. Myöskään EPC 84 artiklassa säädettyä vaatimusta patenttivaatimusten täsmällisyydestä ei ole sisällytetty Euroopan patenttisopimuksessa niihin perusteisiin, jonka puuttumisen perusteella myönnettyä eurooppapatenttia vastaan voitaisiin tehdä väite tai edelleen valitus Euroopan patenttiviraston valituslautakuntiin myönnetyn eurooppapatentin kumoamiseksi.

Viimeksi mainitussa Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan ratkaisussa on sinänsä ollut kysymys Euroopan patenttisopimuksen määräysten tulkinnasta. Patenttilain muuttamista koskeneissa lainvalmistelutöissä on kuitenkin korostettu, kuinka Euroopan patenttisopimuksen, johon Suomi on vuonna 1996 liittynyt, ja patenttilain tulkinnan tulee olla mahdollisimman yhdenmukaisia oikeusvarmuuden turvaamiseksi (ks. esim. HE 92/2005 vp s. 28). Lainsäätäjän tarkoituksena voidaan siten katsoa olleen, että patenttilakia pyrittäisiin tulkitsemaan mahdollisimman samalla tavalla kuin Euroopan patenttisopimusta.

Patenttilain säännökset edellä mainitulta osin vastaavat asiallisesti täysin Euroopan patenttisopimuksen vastaavia määräyksiä.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että edellä mainitulle Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan ratkaisulle G 3/14 on annettavissa merkitystä arvioitaessa sitä, missä määrin kysymykseen muutettujen patenttivaatimusten epätäsmällisyydestä on kiinnitettävissä huomiota muutettujen patenttivaatimusten hyväksyttävyyttä arvioitaessa.

Edellä todettu huomioon ottaen piirteet, joiden mukaan puhallusosat on jaettu kunkin ohjattavissa olevan osan päähän sovitetuilla levymäisillä paloilla ja puhallusosissa on kunkin ohjattavissa olevan osan päässä levymäisiä paloja, on otettu patentin selityksestä, ja itsenäisen patenttivaatimuksen 1 ja itsenäisen patenttivaatimuksen 7 täsmällisyys on tältä osin tutkittava.

Patenttivaatimusten täsmällisyyttä koskevan vaatimuksen tarkoituksena on varmistaa, että kolmansille osapuolille ei jää mitään epäselvyyttä sen suhteen, mikä on tietyn patenttivaatimuksen tuottaman suojan kohteena. Tästä oikeusvarmuuden vaatimuksesta seuraa, että patenttivaatimusta ei voida pitää täsmällisenä, jollei patenttivaatimus yksiselitteisesti mahdollista edellä mainitun rajanvedon tekemistä. Patenttivaatimus, joka käsittää epätäsmällisen teknisen piirteen, tuo siten mukanaan epäilyn kyseisen patenttivaatimuksen kohteesta. Tämä pätee sitä suuremmalla syyllä, jos epätäsmällinen piirre on olennainen siinä mielessä, että se on tarkoitettu erottamaan patenttivaatimuksen tuottaman suojan kohde tunnetusta tekniikasta.

Markkinaoikeus toteaa ensinnäkin, että patentin selityksessä sekä molemmissa kuvissa on esitetty levymäinen pala. Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteeseen h) tehty lisäys, jonka mukaan puhallusosat on jaettu ”kunkin ohjattavissa olevan osan päähän sovitetuilla levymäisillä paloilla” erikseen ohjattavissa olevien osien mukaisiin osastoihin, ja itsenäisen patenttivaatimukseen 7 piirteeseen q) tehty lisäys, jonka mukaan puhallusosissa on ”kunkin ohjattavissa olevan osan päässä” levymäisiä paloja jakamaan puhalluskanava osastoihin, ei saa aikaan epätäsmällisyyttä, ja alan ammattimiehelle ei jää epäselvyyttä patenttivaatimuksen suojan kohteesta.

Markkinaoikeus katsoo, ettei valittajan esittämä väite patenttivaatimusten epätäsmällisyydestä muodosta estettä kysymyksessä olevien toissijaisen patenttivaatimusasetelman mukaisten patenttivaatimusten mukaisten keksintöjen patentoinnille.

5.2 Uutuus

Valittaja on esittänyt, että viitejulkaisu D14 muodostaa uutuudenesteen itsenäisille patenttivaatimuksille 1 ja 7, koska se esittää myös itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen h) ja itsenäisen patenttivaatimuksen 7 piirteen q). Patentti- ja rekisterihallitus ja vastaaja ovat esittäneet, että itsenäiset patenttivaatimukset 1 ja 7 ovat uusia tunnettuun tekniikkaan nähden.

Markkinaoikeus toteaa, että itsenäisessä patenttivaatimuksessa 7 on piirteessä m) määritelty, että lämmitysvastusjonossa on ainakin kolme erikseen ohjattavissa olevaa osaa, ja piirteessä q) on määritelty, että puhallusosissa on kunkin ohjattavissa olevan osan päässä levymäisiä paloja jakamaan puhalluskanava erikseen ohjattavissa olevien osien mukaisiin osastoihin. Viitejulkaisussa D14 ei ole tarkemmin kuvattu lämmitysvastusten asettelua ilmanjakokammioihin ja viitejulkaisun D14 kuvassa 2 esitetyssä uunissa on esitetty ilmanjakokammioiden väliseinät, jotka jakavat puhalluskanavan osastoihin, jolloin itsenäisen patenttivaatimuksen 7 piirre, jonka mukaan puhallusosissa on kunkin ohjattavissa olevan osan päässä levymäisiä paloja jakamaan puhalluskanava erikseen ohjattavissa olevien osien mukaisiin osastoihin, ei ilmene viitejulkaisusta D14.

Kun otetaan huomioon lisäksi edellä perustelujen jaksossa 4.1 ensisijaisen patenttivaatimusasetelman osalta uutuudesta lausuttu, markkinaoikeus katsoo, että itsenäiset patenttivaatimukset 1 ja 7 ovat uusia tunnettuun tekniikkaan nähden.

5.3 Keksinnöllisyys

Valittajan mukaan viitejulkaisu D15 esittää ohjattavissa olevan vastusosan päässä olevan keraamisen osan, joka on levymäinen pala, jolloin itsenäiset patenttivaatimuksen 1 ja 7 eivät eroa olennaisesti viitejulkaisusta D14, kun siihen yhdistetään viitejulkaisun D15 opetus. Patentti- ja rekisterihallitus sekä vastaaja ovat puolestaan esittäneet, että itsenäiset patenttivaatimukset 1 ja 7 ovat keksinnöllisiä tunnettuun tekniikkaan nähden. Vastaajan mukaan viitejulkaisun D15 vastusten päissä on ripustuskappaleet, jolloin sijoitettaessa vastukset viitejulkaisun D14 osastoihin vastusten päiden ja väliseinien välissä olisi ripustuskappaleet.

Markkinaoikeus toteaa, että itsenäinen patenttivaatimus 1 eroaa viitejulkaisun D14 opettamasta piirteen e) osalta, jonka mukaan lämmitysvastus on pitkänomainen, ja piirteen h) osalta, jonka mukaan puhallusosat on jaettu kunkin ohjattavissa olevan osan päähän sovitetuilla levymäisillä paloilla osastoihin.

Itsenäinen patenttivaatimus 7 eroaa viitejulkaisun D14 opettamasta piirteen n) osalta, jonka mukaan lämmitysvastus on pitkänomainen, ja piirteen q) osalta, jonka mukaan kunkin ohjattavissa olevan osan päässä on levymäisiä paloja jakamaan puhalluskanava osastoihin.

Alkuperäisestä patenttihakemuksesta ei käy ilmi sellaista erityistä teknistä vaikutusta, jonka piirteet e) ja h) saisivat aikaan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän yhteydessä. Viitejulkaisussa D14 esitettyyn menetelmään nähden muodostettava objektiivinen tekninen ongelma on siten vaihtoehtoisen menetelmän aikaansaaminen.

Viitejulkaisu D15 ei esitä piirteiden h) ja q) mukaista levymäisten palojen sovittamista ohjattavissa olevan osan päähän, koska viitejulkaisussa D15 sähkövastus on sijoitettu erikseen ohjattavissa olevan osan mukaisen osaston muodostavaan ilmankeruulaatikkoon. Tällöin alan ammattimies ei päädy itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 7 mukaisiin ratkaisuihin yhdistämällä viitejulkaisun D15 opetuksen viitejulkaisuun D14. Kun otetaan huomioon lisäksi edellä perustelujen jaksossa 4.2 ensisijaisen patenttivaatimusasetelman osalta keksinnöllisyydestä lausuttu, markkinaoikeus katsoo, että itsenäinen patenttivaatimus 1 ja itsenäinen patenttivaatimus 7 eroavat olennaisesti tunnetusta tekniikasta.

6 Patenttivaatimusasetelmat väitekäsittelyssä

Markkinaoikeus toteaa, etteivät väitekäsittelyssä esitetyt ensi-, tois- ja kolmassijaiset patenttivaatimusasetelmat ole enää markkinaoikeuden käsiteltävänä.

7 Johtopäätös

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevien markkinaoikeudelle toimitettujen toissijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimusten 1 — 11 mukainen keksintö on uusi ja keksinnöllinen.

Valituksenalainen Patentti- ja rekisterihallituksen päätös on siten kumottava, ja asia on palautettava Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi patentin numero FI 127228 myöntämiseksi markkinaoikeudelle toimitetun toissijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimusten 1 — 11 mukaisessa muodossa.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen 17.12.2020 ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi patentin numero FI 127228 pysyttämiseksi voimassa markkinaoikeudelle toimitetun tämän päätöksen liitteenä 2 olevan toissijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimusten 1 — 11 mukaisessa muodossa.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila ja Jari Tiainen sekä markkinaoikeusinsinöörit Pasi Nikkonen ja Merja Heikkinen-Keinänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Liitteet

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 17.12.2020.pdf