Market Court dismisses procurement bid rejection appeal but orders SAP Finland to pay Veikkaus litigation costs.

Asian tausta

Veikkaus Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 25.5.2020 julkaistulla EU-hankintailmoituksella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta toiminnanohjausjärjestelmää koskevasta palveluhankinnasta 48 kuukauden sopimuskaudelle, jonka jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana.

Veikkaus Oy:n kategoriapäällikkö on 23.4.2021 tekemällään päätöksellä sulkenut SAP Finland Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 8.000.000 — 10.000.000 euroa.

Hankintayksikkö ei ilmoituksensa mukaan ole tehnyt hankintapäätöstä.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

SAP Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 25.377,50 eurolla, mikä määrä sisältää oikeudenkäyntimaksua vastaavan määrän, viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittajan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta hankintasäännösten vastaisesti. Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen ja sen tarjouksen hintalista on sisältänyt tarjouspyynnössä edellytetyt hinnoitteluelementit ja laskentaperusteet. Valittajan tarjous on myös sisältänyt tarjouspyynnössä vaaditun alustaratkaisun hinnan. Tarjoajien teknologiat ovat poikenneet toisistaan, minkä vuoksi tarjouspyynnössä on otettu huomioon se, että tarjoajien hinnoittelumallit ovat erilaisia.

Jos kuitenkin arvioitaisiin, että valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, on tarjouspyyntö ollut epäselvä ja puutteellinen. Tarjouspyynnössä on edellytetty hinnoitteluelementtien ja laskentaperusteiden ilmoittamista, mutta tarjouspyynnössä ei ole edellytetty hintojen tai lisähankintahintojen ilmoittamista erikseen core-järjestelmän, laajennusosien, integraatioalustan ja muiden tarjottujen komponenttien osalta, vaan tämä vaatimus on esitetty vasta valituksenalaisessa päätöksessä. Tarjouspyynnössä ei ole myöskään edellytetty, että alustaratkaisulle olisi tullut antaa oma erillinen yksikköhinta. Edelleen tarjouspyynnössä ei ole kielletty optionaalisten hinnoitteluelementtien sisällyttämistä pakollisten hinnoitteluelementtien osa-alueisiin, eivätkä nollahinnatkaan ole olleet kiellettyjä. Nollahinnoilla ei ole ollut vaikutusta hankintayksikön mahdollisuuteen vaatia sopimuksen mukaisia sanktioita. Tarjouspyynnön perusteella ei ole myöskään ollut selvää, mitä hinnan osatekijällä on tarkoitettu.

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä myös eri osa-alueiden vertailupisteiden laskemisen osalta. Tarjouspyynnössä on esitetty ristiriitaista tietoa siitä, kuinka paljon pisteitä tietyistä osa-alueista on voinut saada.

Vastine

Vaatimukset

Veikkaus Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat asianosaiskulut 6.825 eurolla ja arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 10.197,45 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen myös sen vuoksi, että valittaja on sisällyttänyt tarjouksensa pakollisten elementtien hintoihin optionaalisia hinnoitteluelementtejä, eikä se ole eritellyt tiettyjen optioiden hintoja lainkaan. Koska optioiden tilaaminen on ollut hankintayksikön harkintavallassa, ei valittajan hinnoittelumalli ole ollut tarjouspyynnön mukainen. Hinnoittelumallin hyväksyminen olisi johtanut siihen, että hankintayksikön oikeus määrätä optioiden käytöstä ei olisi toteutunut.

Hankintayksikön on tullut sulkea valittajan tarjous tarjouskilpailusta myös sopimusoikeudellisen asemansa turvaamiseksi. Jos hankintayksikkö ei olisi sulkenut valittajan tarjousta tarjouskilpailusta hyväksymällä sen, että alustaratkaisun hintoja ei ole ilmoitettu, ei hankintayksiköllä olisi ollut oikeutta vaatia myöhemmin mahdollisesti vahingonkorvausta tilanteessa, jossa alustaratkaisu olisi ollut virheellinen. Sama olisi koskenut optionaalisia elementtejä.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnön mukaan tarjoajien on tullut pyydettäessä pystyä yksilöimään hintalistasta kaikki hintaliitteessä ilmoitettujen hintojen osatekijät. Hintojen osatekijöiden yksilöintiä ei ole siten tarvinnut tehdä tarjousvaiheessa, vaan vasta myöhemmin pyydettäessä.

Se, että valittaja on ilmoittanut tarjouksessaan tiettyjen optionaalisten elementtien sisältyvän pakollisiin elementteihin, on tarkoittanut teknisesti sitä, että kyseisten optionaalisten elementtien osalta on ilmoitettu nollahinta. Tarjouspyynnössä ei ole kielletty optionaalisten elementtien sisällyttämistä pakollisiin elementteihin. Tarjouspyynnössä on ainoastaan edellytetty, että tarjoajan on tullut ilmoittaa hintalistassa pakollisten ja optionaalisten hintojen kaikki hinnoitteluelementit ja laskentaperusteet. Näin valittaja on tehnyt.

Valittajan antama hinta alustaratkaisulle on sisältynyt tarjouspyynnön hintaliitteessä annettuun pakollisten toiminnallisuuksien yhteenlaskettuun vuosihintaan. Koska alustaratkaisu on kuulunut pakollisiin toiminnallisuuksiin, on hintaliitteen perusteella olla selvää, että alustaratkaisu on sisältynyt teknologiaratkaisun hintaan. Se, että valittaja ei ole eritellyt alustaratkaisun hintaa hintalistassaan, ei ole tarkoittanut sitä, etteikö hinta olisi sisältynyt annettuun teknologiaratkaisun hintaan. Tarjouspyynnössä ei ole myöskään edellytetty core-järjestelmän, laajennusosien, integraatioalustan ja muiden tarjottujen komponenttien hintojen yksilöimistä.

Valittaja ei ole muuttanut hinnoitteluaan tarjouksen jättämisen ja hankintayksikön tekemän täsmennyspyynnön jälkeen. Valittaja on ainoastaan korjaamassaan hintalistassa jakanut täsmennyspyynnön vuoksi tietyn hinnan kahdelle eri riville.

Hankintayksikkö ei ole voinut sulkea valittajan tarjousta tarjouskilpailusta sopimusoikeudellisen asemansa turvaamisen perusteella. Hankintayksikön tulkinta valittajan tarjouksen liitteenä olleista vakioehdoista on ollut virheellinen sen vuoksi, että sopimusehdot ovat liittyneet testiympäristöihin, eivätkä varsinaiseen alustaan.

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä sen suhteen, onko hintoja tullut ilmoittaa hintalistassa, ja erityisesti sen osalta, mitä hintoja hintalistassa on tullut ilmoittaa. Tarjouspyynnön perusteella on lisäksi ollut epäselvää, mitä hinnoitteluelementillä, laskentaperusteilla ja hintojen osatekijöillä on tarkoitettu. Tarjoajat ovat voineet ymmärtää termit eri tavalla, ja tämä on voinut johtaa tarjousten vertailukelvottomuuteen. Tarjouspyynnön perusteella tarjoajat ovat voineet itse määritellä pakollisten ja optionaalisten hintojen hinnoitteluelementit ja laskentaperusteet. Tarjouspyynnössä ei ole tarkemmin yksilöity, mitä asioita hintalistassa ilmoitettaviin elementteihin on tullut sisällyttää. Ottaen huomioon, että hankintayksikkö ei ole laatinut tarjoajille valmista lomakepohjaa hintalistan osalta, sen olisi tullut kiinnittää huomiota vaatimuksen selkeyteen.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö

on esittänyt muun ohella, että tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä siltä osin, onko tarjoajien tullut ilmoittaa hinnat hintalistassa. Hankintayksikön tarkoituksena on nimenomaisesti ollut, että sen tiedossa on jo hankintasopimuksen tekohetkellä yksityiskohtaiset hinnat. Tämä on ollut edellytyksenä varmistumiselle siitä, että tarjoajan sopimuskaudella antamat hinnat vastaavat tarjoushintoja. Tarjouspyyntö ei ole myöskään johtanut tarjousten vertailukelvottomuuteen, koska tarjousten vertailussa on käytetty optionaalisten ja pakollisten hinnoitteluelementtien yhteenlaskettua vuosihintaa. Vastaavia väärinymmärryksiä ei ole syntynyt muiden tarjoajien osalta.

Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska se on hintalistassaan ilmoittanut vain tietyt hinnoitteluelementit ja laskentaperusteet ilmoittamatta euromääräisiä hintoja. Ammattimainen tarjoaja ei ole perustellusti voinut tulkita tarjouspyyntöä valittajan tekemällä tavalla. Valittaja on lisäksi laatinut hintalistansa epäjohdonmukaisesti, joten hankintayksikön on ollut mahdotonta päätellä tiettyjen toiminnallisten osa-alueiden hintoja.

Vaikka optionaalisten elementtien sisällyttämistä pakollisten elementtien hintoihin ei ole tarjouspyynnössä nimenomaisesti kielletty, on tarjouspyynnön perusteella ollut selvää, että tarjoajien on tullut antaa erikseen vertailuhinta sekä pakollisille että optionaalisille elementeille.

Valittajan antamat nollahinnat ovat vaikuttaneet hankintayksikön sopimusoikeudelliseen asemaan. Valittaja ei ole ilmoittanut hintalistassaan kaikkia kokonaishintoihin sisältyviä osia, kuten alustaa, johon liittyen valittaja on esittänyt, että puuttuvat hinnat ovat sisältyneet kokonaishintoihin ja että puuttuvat hinnat ovat näin ollen olleet nollahintoja. Valittajan tarjoukseensa liittämissä vakioehdoissa ei ole yksilöity, että ne liittyisivät ainoastaan testiympäristöihin. Koska mainituissa vakioehdoissa on suljettu pois hankintayksikön oikeus vaatia vahingonkorvausta niistä palveluista, jotka on tarjottu nollahintaisina, eikä näillä palveluilla myöskään ole ollut sopimusehtojen mukaan takuuta ja ne on suljettu asiakasta suojaavan indemnity-ehdon soveltamisen ulkopuolelle, on hankintayksikön tullut sulkea valittajan tarjous tarjouskilpailusta oman sopimusoikeudellisen asemansa turvaamiseksi.

Valittaja

on esittänyt, että hankintayksikön tulkinta sopimusoikeudellisen asemansa uhanalaisuudesta on virheellinen. Valittajan tarjoukseensa liittämissä sopimusehtojen vastuunrajoituksessa on ollut kysymys ilmaistuotteista eikä sellaisista palveluista, joiden hinta on sisällytetty muihin hintoihin.

Hankintayksikkö

on esittänyt, että sillä ei ole ollut mahdollisuutta valittajan tarjouksen perusteella arvioida, miten valittajan alustaratkaisu on hinnoiteltu. Hankintayksikkö ei ole voinut tietää, mitä alustaratkaisu maksaa, maksaako se mitään, vai sisältyykö hinta johonkin toiseen hintaan. Hankintayksikön sopimusoikeudellisen aseman kannalta tällainen epäselvyys on ollut kestämätöntä. Siinäkin tapauksessa, että katsottaisiin, ettei alustaratkaisu olisikaan tarjottu nollahinnalla ”for no fee”, vaan osana muita hintoja, hankintayksiköllä ei käytännössä olisi ollut valittajan vakiosopimusehtojen kohtien 9.2 ja 9.4 mukaista mahdollisuutta saada korvauksia alustaratkaisun virhetilanteessa. Koska alustaratkaisun hintaa ei ole millään tavoin eritelty, alustaratkaisun virhetilanteessa olisi mahdotonta erottaa alustaratkaisun hintaa, joka muodostaa valittajan vakioehtojen perusteella laskentaperusteen korvausmäärälle.

Valittaja

on antanut lisälausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Asiassa on valittajan esittämän johdosta arvioitava, onko tarjouspyyntö ollut epäselvä hintojen ilmoittamisen ja vertailuperusteiden pisteyttämistä koskevien tietojen osalta. Lisäksi on tarvittaessa arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 68 §:n mukaan tarjouspyynnössä, hankintailmoituksessa, ehdokkaille osoitetussa kutsussa tai niiden liitteissä on oltava hankinnan kohteen määrittely tai hankekuvaus sekä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset (1 kohta), tarjousasiakirjojen esittämistä ja muotoa koskevat muut vaatimukset (6 kohta), kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteet ja niiden suhteellinen painotus, kohtuullinen vaihteluväli tai poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys (9 kohta) ja muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä (12 kohta).

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Hankintalain 79 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan hankintayksikön on ennen tarjousten valintaa tarkistettava, että tarjous on hankintailmoituksessa ja hankinta-asiakirjoissa asetettujen vaatimusten, ehtojen ja perusteiden mukainen.

Tarjouspyyntö ja hankintamenettelyn lopputulos

Kyseessä on neuvottelumenettelynä toteutettu toiminnanohjausjärjestelmän käyttöoikeuden hankinta. Hankintayksikkö on neuvottelujen käymisen jälkeen toimittanut tarjoajille 22.2.2021 päivätyn lopullisen tarjouspyynnön

.

Lopullisen tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdassa ”Hinnoittelu” on todettu vähimmäisvaatimuksena, että tarjoajien on tullut ladata hankintayksikön sähköiseen kilpailuttamisjärjestelmään tarjoustensa antamisen yhteydessä tarjouspyynnön liitteenä 5 ollut ja tarjoajan täyttämä hintaliite. Tarjouspyynnön saman kohdan alakohdassa ”Yleiset kriteerit/tiedot” on todettu vähimmäisvaatimuksena, että tarjoajien on tullut toimittaa tarjoustensa liitteeksi tarjouspyynnön liite 4 ”Toiminnalliset vaatimukset” täytettynä.

Tarjouspyynnön mainitun alakohdan ”Hinnoittelu” alakohdassa ”Yksityiskohtainen hintalista” on todettu lisäksi seuraavaa:

”Tarjoajan on ladattava yksityiskohtainen hintalista, josta selviää liitteessä ’Liite 5 Hinnat.xlsx’ ilmoitettujen pakollisten ja optionaalisten hintojen kaikki hinnoitteluelementit ja laskentaperusteet. Tämä hintalista toimii hinnastona pakollisille ja optionaalisille elementeille. Tarjoajan on pyydettäessä pystyttävä yksilöimään tästä hinnastosta kaikki hintaliitteessä ilmoitettujen hintojen osatekijät.”

Tarjouspyynnön liitteen 4 ”Toiminnalliset vaatimukset” välilehdellä ”Ohjeet toimittajalle lomakkeen täyttämiseksi” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Excel laskee automaattisesti pisteet yhteen jokaisella välilehdellä. Osa-aluekohtaiset maksimipisteet ovat:

Myynti ja kumppanuudet (POS) 102 pistettä

Kunnossapito ja logistiikka 64 pistettä

Hankinta 62 pistettä

Talous, suunnittelu ja seuranta 115 pistettä

Henkilöstöhallinta (HCM) 10 pistettä

Projekti- ja portfolionhallinta 5 pistettä

Tiedon säilyttäminen 12 pistettä

Masterdata 18 pistettä”.

Saman liitteen välilehdillä ”Kunnossapito ja logistiikka” sekä ”Talous, suunnittelu ja seuranta” tarjoajien on tullut ilmoittaa, täyttyykö taulukossa esitetty toiminnallisuusvaatimus tai kuvata, missä määrin vaatimus täyttyy ja minkä perusteella tarjouksille on annettu pisteitä. Välilehdellä ”Kunnossapito ja logistiikka” eri vaatimusten osalta ilmoitetun perusteella tarjoaja on voinut saada enimmillään 66 pistettä kyseisellä välilehdellä pisteytetyistä toiminnallisuuksista, ja välilehdellä ”Talous, suunnittelu ja seuranta” eri vaatimusten osalta ilmoitetun perusteella tarjoaja on voinut saada enimmillään 118 pistettä kyseiseltä välilehdeltä pisteytetyistä toiminnallisuuksista.

Tarjouspyynnön hintaliitteen 5 välilehdellä ”Hinnoittelulomakkeen ohje” on todettu muun ohella seuraavaa:

”5. Termi ’optio’ tarkoittaa tässä lomakkeessa hinnoiteltavaa tuotetta, jonka on sisällyttävä tarjoukseen. Tilaajalla on kuitenkin oikeus päättää, ostaako se optiotuotteen. Optiot ovat kirjattu tämän laskentataulukon välilehdillä sinisellä merkittyihin soluihin.”

Mainitun hintaliitteen välilehdellä ”Toiminnalliset osa-alueet ja kyvykkyydet: hinnoittelualueet” on lueteltu erilaisia hinnoittelualueita. Välilehden kohdan ”Alustan ympäristöt” alakohdassa ”Tarvittavat ympäristöt” on lueteltu seuraavat ympäristöt: Core-järjestelmä, Laajennusosat, Integraatioalusta ja Muut tarjotut komponentit. Kunkin ympäristön osalta on yksilöity kirjaimella ”P” tai ”O” se, onko mainittu kohta ollut pakollinen vai optionaalinen.

Mainitun hintaliitteen välilehdelle ”Hinnoittelu” tarjoajien on tullut täyttää kaksi eri hintasolua, B5 ja B8, joista on muodostunut tarjoajien kokonaisvertailuhinta.

Ensiksi täytettävän solun osalta asiakirjassa on todettu seuraavaa:

”OHJE: Lisää soluun B5 pakollisten toiminnallisuuksien yhteenlaskettu vuosihinta. Tilattavat määrät on ilmoitettu keltaisilla välilehdillä valkotaustaisissa soluissa. Hinnan ilmoittamatta jättäminen voi johtaa hylkäykseen.

Teknologiaratkaisun hinta sisältäen kaiken; mm. hinnoittelualueet, käyttäjämäärät ja alustaratkaisut, kertaluonteiset maksut, transaktiot 12 kuukauden hinta:”

Jälkimmäisenä täytettävän solun osalta asiakirjassa on todettu seuraavaa:

”OHJE: Lisää soluun B8 valinnaisten eli optionaalisten toiminnallisuuksien yhteenlaskettu vuosihinta. Tilattavat määrät on ilmoitettu keltaisilla välilehdillä sinitaustaisissa soluissa. Hinnan ilmoittamatta jättäminen voi johtaa hylkäykseen.

Optionaalisten elementtien yhteishinta sisältäen kaiken; mm. hinnoittelualueet, käyttäjämäärät ja alustaratkaisut 12 kuukauden hinta optioiksi ilmoitettujen käyttäjien ja kyvykkyyksien/moduulien sekä muiden mahdollisten maksujen osalta:”

Hankintayksikkö on 23.4.2021 tekemällään päätöksellä sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Päätöksessä on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjouspyynnön kohdassa ’Hinnoittelu: yksityiskohtainen hintalista’ asetettiin seuraava pakollinen vaatimus: ’Tarjoajan on ladattava yksityiskohtainen hintalista, josta selviää liitteessä ’Liite 5 Hinnat.xlsx’ ilmoitettujen pakollisten ja optionaalisten hintojen kaikki hinnoitteluelementit ja laskentaperusteet. Tämä hintalista toimii hinnastona pakollisille ja optionaalisille elementeille. Tarjoajan on pyydettäessä pystyttävä yksilöimään tästä hinnastosta kaikki hintaliitteessä ilmoitettujen hintojen osatekijät.’

SAP on toimittanut tarjouksensa liitteenä asiakirjan ’SAP hintalista’. Kyseinen asiakirja oli sisällöltään suppea, eikä sisältänyt Veikkauksen edellyttämiä yksityiskohtaisia tietoja. Veikkaus varasi SAP:ille mahdollisuuden tarjouksensa täsmentämiseen hintaliitteen osalta

[ — — ].

SAP:in hintalista on ollut puutteellinen seuraavilta osin:

Tarjouspyynnön Liitteessä 5 (Hinnat), välilehdissä ’hinnoittelualueet’ ja ’roolit ja käyttäjämäärät’ on yksilöity kaikki hinnoitteluelementit, jotka tarjouksesta tulee yksiselitteisesti ilmetä. Välilehdellä ’hinnoittelualueet’ kohdassa ’tarvittavat ympäristöt’ on yksilöity seuraavat elementit, joiden hintoja SAP ei ole ilmoittanut lainkaan toimittamassaan liitteessä: Core järjestelmä (scopen mukainen standardi), laajennusosat, integraatioalusta ja muut tarjotut komponentit. SAP:in tarjouksesta ei toisin sanoen ole ollut lainkaan pääteltävissä alustaratkaisun hinnoittelu tai se, sisältyykö alustaratkaisu ylipäänsä lainkaan tarjouksessa esitettyihin hintoihin.

Edelleen Liitteessä 5 (Hinnat) välilehdellä ’hinnoittelualueet’ ja ’roolit ja käyttäjämäärät’ on esitetty yksiselitteinen jaottelu pakollisten ja optionaalisten elementtien välillä, jotka tarjoajan edellytettiin huomioivan hinnoittelussaan. Tältä osin SAP:in hintalistasta ilmenee selkeästi, että optionaalisia hinnoitteluelementtejä on sisällytetty pakollisten elementtien hintoihin tarjouspyynnön vastaisesti. Kohdissa ’Toiminnalliset osa-alueet ja kyvykkyydet: Optionaaliset elementit’ on seuraavien alueiden kohdalla merkinnät, että hinta sisältyy pakollisiin elementteihin: taloushallinta (lisäkäyttäjät), hankinta (lisäkäyttäjät), logistiikka ja kunnossapito (lisäkäyttäjät), projektihallinta, projektihallinta (lisäkäyttäjät), ostojen ja kulujen hallinta ja pelitoiminnan dataliikenne.

Veikkaus toteaa, että edellä mainitut puutteet SAP:in tarjouksessa ovat olleet olennaisia. Hintalistan perusteella hankintayksikön on tullut voida tehdä lisätilauksia sopimuskaudella tietäen tilauksen täsmällisen hinnan. Hankintayksikön kannalta tilanne, jossa tilauksia tehtäisiin ennalta määrittelemättömien hintojen perusteella, on kestämätön, sillä tämä voidaan katsoa hankintalain vastaiseksi suorahankinnaksi tai laittomaksi sopimusmuutokseksi. Yksityiskohtainen hintalista on ollut lisäksi merkityksellinen Veikkauksen sopimuksellisen aseman turvaamiseksi ja sen osoittamiseksi, että tarjous sisältää kaikki pyydetyt osa-alueet.

Edelleen jaottelu optionaalisten ja pakollisten hinnoitteluelementtien välillä on ollut keskeinen, sillä Veikkaus sitoutuu tarjouspyynnössään ainoastaan pakollisten osa-alueiden tilaukseen. Näin ollen se, että SAP on sisällyttänyt optionaalisia hinnoitteluelementtejä pakollisiin osoittaa, ettei pakollisia osa-alueita ole mahdollista tilata ilman optionaalisia lisäosia ja käyttäjiä.

SAP:in tarjouksesta on myös edellä mainitusti puuttunut kokonaisuudessaan alustaratkaisun hinnoittelu. Näin ollen on ollut epäselvää, sisältyykö alustaratkaisu lainkaan tarjoukseen tai onko sen hinta mahdollisesti sisällytetty muiden elementtien hintoihin.

SAP:in tarjous on yllä mainittujen seikkojen johdosta tarjouspyynnön ehdottomien vaatimusten vastainen.

[ — — ].”

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä, jos tarjouspyyntö on ollut tulkittavissa siten, että tarjoajien on tullut antaa alustaratkaisulle oma yksikköhinta sekä ilmoittaa tarjoustensa hintalistassa hintatiedot hinnoitteluelementtien ja hinnan laskemisperusteiden lisäksi. Valittaja on lisäksi esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä, jos tarjouspyyntö on ollut tulkittavissa siten, että optionaalisia hinnoitteluelementtejä ei ole voinut sisällyttää pakollisiin hinnoitteluelementteihin. Valittaja on edelleen esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut ristiriitainen siltä osin, kuinka paljon pisteitä tietyistä tarjousten laatuvertailussa huomioitavista osa-alueista on voinut saada.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyyntö ei ole ollut valittajan esittämällä tavalla epäselvä. Hankintayksikön mukaan tarjouspyynnön perusteella tarjoajien on tullut ymmärtää, että alustaratkaisu on tullut hinnoitella erikseen. Hankintayksikön mukaan tarjouspyyntö ei ole myöskään ollut epäselvä sen suhteen, että hankintayksikkö on halunnut tarjoajien toimittavan hinnat erikseen sekä pakollisten että optionaalisten elementtien osalta. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä siinä asetettujen laatupisteiden osalta, koska kysymys on ollut ainoastaan teknisluontoisesta laskuvirheestä ja tarjoajat ovat tienneet, mistä toiminnallisuuksista ja kuinka paljon ne ovat voineet saada pisteitä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa määritellä tarjouspyyntöasiakirjoissa hankinnan kohde ja parhaan hinta-laatusuhteen vertailuperusteet. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjousten vertailuperusteet tulee kuitenkin kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa ja että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyynnöstä tulee käydä ilmi ne nimenomaiset seikat, jotka tulevat vaikuttamaan tarjousten vertailuun. Vertailuperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Edellä todetun mukaisesti tarjoajien on tullut antaa tarjouspyynnön hintaliitteen välilehdellä ”Hinnoittelu” hankinnan kohteena olleen toiminnanohjausjärjestelmän pakollisille toiminnallisuuksille tietty yhteinen hinta ja optionaalisille toiminnallisuuksille tietty yhteinen hinta, joista on muodostunut tarjousten kokonaisvertailuhinta. Tarjoajien on tullut lisäksi ladata tarjoustensa liitteeksi yksityiskohtainen hintalista, josta on tullut ilmetä kaikki tarjouspyynnön hintaliitteessä tarjottujen pakollisten ja optionaalisten hintojen kaikki hinnoitteluelementit ja laskentaperusteet. Tarjouspyynnön mukaan hintalista toimii hinnastona pakollisille ja optionaalisille elementeille ja tarjoajan on pyydettäessä pystyttävä yksilöimään tästä hinnastosta kaikki hintaliitteessä ilmoitettujen hintojen osatekijät.

Ottaen huomioon, että asiassa ei ole edes esitetty, että mainitun Excel-asiakirjan automaattinen laskukaava olisi ollut virheellinen, markkinaoikeus katsoo tarjouspyyntöasiakirjoista käyneen ammattimaisesti toimiville tarjoajille riittävän selvästi ilmi, miten tarjousten pisteytys tapahtuu ja kuinka paljon pisteitä eri toiminnallisuuksista on ollut mahdollisuus saada. Tarjoajat ovat voineet tarjouspyynnön perusteella lisäksi ymmärtää, mitkä seikat vaikuttavat tarjousvertailussa annettaviin pisteisiin. Tarjouspyyntö ei siten ole myöskään pisteytyksen perusteiden ja enimmäispistemäärien ilmoittamisen osalta ollut valittajan esittämällä tavalla epäselvä.

Valittajan asiassa esittämän perusteella asiassa on seuraavaksi arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten mukaisesti arvioidessaan, että valittajan tarjous on tarjouspyynnön vastainen ja sulkiessaan sen tällä perusteella tarjouskilpailusta.

Valittajan mukaan sen tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen ja tarjouksen hintalista on sisältänyt tarjouspyynnön edellyttämät hinnoitteluelementit ja laskentaperusteet. Valittajan mukaan sen tarjoaman alustaratkaisun hinta on sisältynyt sen tarjoamaan pakollisten elementtien kokonaishintaan, eikä tarjouspyynnössä ole edellytetty, että alustaratkaisulle olisi tullut antaa oma erillinen yksikköhinta. Valittaja on lisäksi esittänyt, ettei tarjouspyynnössä ole myöskään kielletty, etteikö optionaalisia hinnoitteluelementtejä olisi voinut sisällyttää pakollisten hinnoitteluelementtien osa-alueisiin, joten valittajan tarjous ei myöskään tältä osin ole ollut tarjouspyynnön vastainen.

Hankintayksikkö on esittänyt, että sen on tullut sulkea valittajan tarjous tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena, koska valittaja ei ole ilmoittanut alustaratkaisunsa hintaa tarjouksensa hintalistassa. Hankintayksikön mukaan valittajan hintalistassa ei ollut eritelty kaikkia tarjouspyynnön edellyttämiä hintojen osatekijöitä kuten core-järjestelmän, laajennusosien, integraatioalustan ja muiden tarjottujen komponenttien hintoja. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen myös sen vuoksi, että valittaja on sisällyttänyt tarjouksensa pakollisten elementtien hintoihin optionaalisia hinnoitteluelementtejä eikä se ole lainkaan eritellyt tiettyjen optioiden hintoja.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjousten vertailussa tarjoajien tasapuolinen kohtelu voi toteutua ainoastaan, mikäli tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikkö on tämän vuoksi velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattoman tarjouksen, mikäli tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen kohtelun tarjousten vertailussa, ja kyseessä ei ole epäolennainen puute tai virhe.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön sisällöltään selvinä pidettävien vaatimusten mukainen. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjouksia arvioidaan sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä. Tarjoaja kantaa vastuun tarjouksensa sisällöstä, ja hankintayksiköllä on oikeus luottaa siihen, että tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamat tiedot pitävät paikkansa, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä.

Markkinaoikeus on edellä katsonut, että tarjouspyyntö ei ole ollut hintalistan esittämistä koskevan vaatimuksen osalta epäselvä ja että alalla ammattimaisesti toimivien tarjoajien on tullut ymmärtää, että tarjoajan on tullut antaa eritelty toiminnallisuuskohtainen hinta kaikille hintaliitteessä mainituille toiminnallisuuksille ja että tarjousta ei voida hinnoitella siten, että optioiksi määriteltyjen toiminnallisuuksien hinnan ilmoitetaan sisältyvän pakollisten toiminnallisuuksien hintaan.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 97 §:n 2 momentin mukaan korvausta voidaan suorittaa myös oikeudenkäynnin osapuolelle oikeudenkäynnistä aiheutuneesta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä. Säännöksen esitöiden (HE 29/2018 vp s. 172) mukaan, mikäli oikeudenkäynnin osapuoli käyttää asiamiestä tai avustajaa, ei osapuolelle itselleen voida arvioida yleensä aiheutuvan sellaista työtä tai menetystä, joka tulisi korvata. Veikkaus Oy:llä on markkinaoikeudessa ollut asiamies. Tämän vuoksi ja kun Veikkaus Oy:lle ei voida muutoinkaan arvioida aiheutuneen sellaista työtä tai menetystä, joka tulisi korvata edellä mainitun säännöksen nojalla, vaatimus asianosaiskulujen korvaamisesta on hylättävä.

Hankintayksiköllä ei arvonlisäverolain 59 ja 102 §:ssä säädetty huomioon ottaen ole oikeutta vähentää hankinnan kohteeseen liittyvään liiketoimintaan liittyvästä oikeudenkäynnistä aiheutuneisiin kuluihin sisältyvää arvonlisäveroa omassa verotuksessaan. Korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista ei siten ole vähennettävä niihin sisältyvää arvonlisäveroa.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa SAP Finland Oy:n korvaamaan Veikkaus Oy:n oikeudenkäyntikulut 10.197,45 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Veikkaus Oy:n vaatimuksen asianosaiskulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Ville Parkkari ja Markus Ukkola.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkimmasta hallinto-oikeudesta.