Market Court dismisses appeal on patentability, ruling claims lack inventive step due to missing technical problem solution.

Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 8.11.2018

Asian tausta

A on 6.5.2011 hakenut patenttia keksinnölle nimeltä ”Byggnadssystem” (rakennusjärjestelmä). Kyseinen patenttihakemus on Patentti- ja rekisterihallituksessa saanut numeron FI 20115432.

Edellä mainitun patenttihakemuksen numero FI 20115432 käsittelyn aikana A on 20.6.2017 toimittanut Patentti- ja rekisterihallitukselle muutetut patenttivaatimukset 1 — 4.

Patentti- ja rekisterihallitus on 8.11.2018 antamallaan päätöksellä hylännyt A:n patenttihakemuksen numero FI 20115432.

Valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen mukaan A:n 20.6.2017 Patentti- ja rekisterihallitukselle toimitettujen muutettujen patenttivaatimusten 1 — 4 mukaiset keksinnöt ovat uusia, mutta ne eivät ole keksinnöllisiä, sillä mainitut keksinnöt eivät eroa patenttilain 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla olennaisesti tunnetun tekniikan tasosta.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

A on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen 8.11.2018 ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle patentin myöntämiseksi A:n 20.6.2017 Patentti- ja rekisterihallitukselle toimittaman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisessa muodossa. Lisäksi A on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Patentti- ja rekisterihallituksen korvaamaan hänen oikeudenkäynti- ja asianosaiskulunsa 4.549,76 eurolla viivästyskorkoineen. Vielä A on pyytänyt, että asiassa toimitetaan suullinen käsittely markkinaoikeudessa.

Perusteet

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä on virheellisesti katsottu, että kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen rakennusjärjestelmä olisi alan ammattimiehelle ilmeinen sanotussa päätöksessä mainitun viitejulkaisun D2 perusteella, kun otetaan huomioon myös päätöksessä mainitusta viitejulkaisusta D4 tunnettu tekniikka.

Mainitun itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen keksinnön aikaansaama tekninen vaikutus on siinä, että S-muotoisessa liitoksessa ura ja kieli sopivat yhteen riippumatta siitä, miten päin rakennuslevyä käytetään. Rakennuslevyjä voidaan täten yhdistellä toisiinsa usealla tavalla, mikä saa aikaan sen, että materiaalihävikkiä voidaan vähentää huomattavasti. Keksinnöllä ratkaistaan objektiivinen tekninen ongelma siitä, miten materiaalihävikkiä on mahdollista vähentää.

Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö eroaa olennaisesti edellä mainittujen viitejulkaisujen D2 ja D4 yhdistelmästä. Viitejulkaisu D2 esittää rakennuselementin, jossa on yhdellä sivulla kieli ja toisella sivulla ura. Viitejulkaisun D4 mukaista liitosta ei puolestaan voida pitää S-muotoisena, koska sen suoritusmuodot käsittävät vähintään kolme maksimia ja kolme minimiä. Lisäksi viitejulkaisu D4 esittää käsityötavan, jolla saadaan aikaan reunaliitos jyrsinterän avulla materiaaliosien yhteen liittämistä varten. Edelleen viitejulkaisu D4 ei käsittele teknistä ongelmaa materiaalihävikin vähentämiseksi, vaan on keskittynyt ratkaisemaan ongelman itse liitoksen muodostamiseksi.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei eroa olennaisesti ennestään tunnetusta tekniikasta. Valituksessa ei ole esitetty sellaista, jonka perusteella valituksenalaista Patentti- ja rekisterihallituksen päätöstä tulisi muuttaa.

Valittajan lausuma

Valittaja on antanut lausuman.

Muut lausumat

Valittaja

on markkinaoikeuden pyynnöstä antamassaan lausumassa esittänyt, että kysymyksessä oleva itsenäinen patenttivaatimus 1 on patenttilain 13 § mukaisesti laadittu.

Itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 sisältyvälle piirteelle ”där noten har kanter på båda sidorna” (jossa uralla on reunat molemmilla sivuilla) löytyy puolestaan tuki perusasiakirjan piirustuksista. Kuviossa 1 on levyn molemmilla päätysivuilla uran reuna. Ura muuttuu kieleksi levyjen keskellä. Ura muuttuu kieleksi liitoksen S:n muodon keskellä olevassa kaarevuuden käännepisteessä, ja tällöin uralla on reuna kummallakin puolella uraa.

Itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 sisältyvälle piirteelle ”och där noten och sponten passar ihop med en annan S-formad not och spont” (ja jolloin ura ja kieli sopivat yhteen toisen S:n muotoisen uran ja kielen kanssa) löytyy tuki perusasiakirjan selityksestä ja piirustuksista. Kuviosta 1 on nähtävissä, että ura ja kieli sopivat yhteen toisen S:n muotoisen uran ja kielen kanssa. Lisäksi selityksessä on koko ajan mainittu ”not och spont” (ura ja kieli). Selityksen ja kuvion 1 perusteella alan ammattimiehelle edellä mainittu piirre on välittömästi selvä. Kuvion 1 sisältöä tukee vielä selityksessä todettu ”skivorna sammanfogas vid varandra och vid reglerna alltid med lim på samtliga kontaktytor samt med dyckertspik/skruv och/eller klammer. Skivorna har ingen fram eller baksida”. (Levyt liitetään toisiinsa ja soiroihin aina liimalla kaikilla kontaktipinnoilla sekä nauloilla/ruuveilla ja/tai niiteillä. Levyillä ei ole etu- tai takapuolta).

Itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 sisältyvälle piirteelle ”så att sponten passar ihop med noten och noten passar ihop med sponten, för att bilda en fog mellan två konstruktionsskivor” (siten, että kieli sopii yhteen uran kanssa ja ura sopii yhteen kielen kanssa liitoksen muodostamiseksi kahden rakennuslevyn välille) löytyy tuki perusasiakirjan piirustuksista. Kuvio 1 esittää mainitun piirteen yksiselitteisesti. Kuviossa 1 yhteensopivat ura- ja kieliparit muodostavat liitoksen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Suullisen käsittelyn toimittamista koskeva pyyntö

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 4 luvun 14 §:n 1 momentin (100/2013) mukaan suullisen käsittelyn toimittamiseen valitusasiassa sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain (578/1996) 37 ja 38 §:ssä säädetään.

Hallintolainkäyttölain (578/1996) 37 §:n 1 momentin mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely. Mainitun lain 38 §:n 1 momentin mukaan asiassa on toimitettava suullinen käsittely, jos yksityinen asianosainen pyytää sitä. Asianosaisen pyytämä suullinen käsittely voidaan jättää toimittamatta, jos vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti tai jos suullinen käsittely on asian laadun vuoksi tai muusta syystä ilmeisen tarpeeton.

Valittaja on pyytänyt keksinnöllisyyden täyttymistä, rakennuslevyjen yhdistämistapoja ja keksinnön kaupallista suosiota koskevaa suullista käsittelyä markkinaoikeudessa. Markkinaoikeuden ratkaisun perusteluista jäljempänä ilmenevin tavoin markkinaoikeus on ratkaissut asian perusteella, jonka osalta edellä mainituilla seikoilla ei ole merkitystä. Näin ollen pyyntö suullisen käsittelyn toimittamisesta on hylättävä ilmeisen tarpeettomana.

Pääasiaratkaisun perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Patenttilain 13 §:n mukaan patenttihakemusta ei saa muuttaa siten, että patenttia haetaan johonkin, mikä ei ole käynyt selville hakemuksesta, kun hakemus on tehty.

Edellä mainittua vastaavasti Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen (jäljempänä Euroopan patenttisopimus tai EPC) 123 artiklan 2 kappaleen mukaan eurooppapatenttia koskevaa hakemusta tai eurooppapatenttia ei saa muuttaa siten, että hakemuksen kohde laajenee siitä, mikä on esitetty hakemuksessa sitä tehtäessä.

Euroopan patenttiviraston laajennettu valituslautakunta on EPC 123 artiklan 2 kappaleen tulkinnan osalta ratkaisussaan G 2/10 todennut, että EPC 123 artiklan 2 kappaleessa tarkoitetusta kielletystä muutoksesta on kyse, jos kyseisen muutoksen lopputulos ei ole, suoraan tai epäsuorasti, selvästi ja yksiselitteisesti ilmennyt alan ammattimiehelle tämän yleistiedon valossa mainitussa säännöksessä viitatusta hakemusasiakirjasta.

Viimeksi mainitussa Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan ratkaisussa on sinänsä ollut kysymys Euroopan patenttisopimuksen määräysten tulkinnasta. Patenttilain muuttamista koskeneissa lainvalmistelutöissä on kuitenkin korostettu, kuinka Euroopan patenttisopimuksen, johon Suomi on vuonna 1996 liittynyt, ja patenttilain tulkinnan tulee olla mahdollisimman yhdenmukaista oikeusvarmuuden turvaamiseksi (ks. esim. HE 92/2005 vp s. 28). Sanottuun nähden Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisuille on annettavissa merkitystä puheena olevalta osin.

Kysymyksessä oleva keksintö

Kysymyksessä oleva keksintö koskee rakennusjärjestelmää.

Kysymyksessä oleva itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

”1. Ett byggsystem som utmynnar i ett byggnadselement, bestående av en konstruktionsskiva, till exempel gjord av en gips- och pappersblandning, och som fästes vid regler då man uppsätter väggar, och där konstruktionsskivan är av små skivstorlekar, till exempel 900 X 1200, kännetecknat av att konstruktionsskivan har åtminstone på en sida en S-formad not och spont, där noten har kanter på båda sidorna och där noten och sponten passar ihop med en annan S-formad not och spont, så att sponten passar ihop med noten och noten passar ihop med sponten, för att bilda en fog mellan två konstruktionsskivor.”

Asian arviointi

Markkinaoikeudessa tarkasteltavana oleva itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

”1. Ett byggsystem som utmynnar i ett byggnadselement, bestående av en konstruktionsskiva, till exempel gjord av en gips- och pappersblandning, och som fästes vid regler då man uppsätter väggar, och där konstruktionsskivan är av små skivstorlekar, till exempel 900 X 1200, kännetecknat av att konstruktionsskivan har åtminstone på en sida en S-formad not och spont, där noten har kanter på båda sidorna och där noten och sponten passar ihop med en annan S-formad not och spont, så att sponten passar ihop med noten och noten passar ihop med sponten, för att bilda en fog mellan två konstruktionsskivor.”

Markkinaoikeudessa valittajana oleva A on muuttanut Patentti- ja rekisterihallitukselle alun perin tekemäänsä patenttihakemusta sen virastokäsittelyn kuluessa toimittamalla patenttihakemuksen virastokäsittelyn aikana Patentti- ja rekisterihallitukselle muutetut patenttivaatimukset, joihin on muun ohella sisältynyt edellä mainittu itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen patenttivaatimus.

Edellä mainittu itsenäinen patenttivaatimus 1 eroaa A:n Patentti- ja rekisterihallitukselle alun perin toimittaman patenttihakemuksen mukaisesta itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 ensinnäkin siinä, että viimeksi mainitusta patenttivaatimuksesta on poistettu piirre ”konstruktionsskivan ... är försedd med dubbel not och spont hel eller del dubbel not och spont” (rakennuslevy … on varustettu kokonaan kaksinkertaisella uralla ja kielellä tai osin kaksinkertaisella uralla ja kielellä).

Edellä mainitun lisäksi nyt kysymyksessä oleva itsenäinen patenttivaatimus 1 eroaa A:n Patentti- ja rekisterihallitukselle alun perin toimittaman patenttihakemuksen mukaisesta itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 siinä, että viimeksi mainittuun patenttivaatimukseen on lisätty piirre ”konstruktionsskivan har åtminstone på en sida en S-formad not och spont där noten har kanter på båda sidorna och där noten och sponten passar ihop med en annan S-formad not och spont så att sponten passar ihop med noten och noten passar ihop med sponten, för att bilda en fog mellan två konstruktionsskivor” (rakennuslevyssä on ainakin yhdellä sivulla S:n muotoinen ura ja kieli, jossa uralla on reunat molemmilla sivuilla, ja jolloin ura ja kieli sopivat yhteen toisen S:n muotoisen uran ja kielen kanssa siten, että kieli sopii yhteen uran kanssa ja ura sopii yhteen kielen kanssa liitoksen muodostamiseksi kahden rakennuslevyn välille).

Kuten edellä on todettu, muutetuille patenttivaatimuksille tulee löytyä tuki alkuperäisestä patenttihakemuksesta, eli niin sanotusta perusasiakirjasta.

Valittaja on markkinaoikeudessa esittänyt, että muutetuille patenttivaatimuksille on löydettävissä niin sanottu tarvittava tuki yhtäältä perusasiakirjan selityksestä sekä toisaalta peruskirjaan sisältyvistä piirustuksista.

Valittaja on ensinnäkin esittänyt, että kysymyksessä olevaan itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 sisältyvä lisätty piirre, jonka mukaan ”konstruktionsskivan har åtminstone på en sida en S-formad not och spont” (rakennuslevyssä on ainakin yhdellä sivulla S:n muotoinen ura ja kieli), käy ilmi perusasiakirjan selityksestä (s. 2, r. 34).

Perusasiakirjan selityksessä (s. 2, r. 34) todetaan kuviosta 1 ”figur 1 visar ett exempel av en dubbel not och spont” (kuvio 1 näyttää esimerkin kaksinkertaisesta urasta ja kielestä). Selityksessä ei puheena olevalta osin siten mainita S:n muotoista uraa ja kieltä. Myöskään muualla perusasiakirjan selityksessä ei ole kuvattu kaksinkertaisen uran ja kielen, ”en dubbel not och spont”, muotoa tai sitä, että rakennuslevyssä olisi ainakin yhdellä sivulla S:n muotoinen ura ja kieli.

Valittaja on lisäksi esittänyt, että edellä mainitulle, kysymyksessä olevaan itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 lisätylle piirteelle on löydettävissä tarvittava tuki perusasiakirjaan sisältyvistä piirustuksista. Valittajan esittämän mukaan piirustusten kuviosta 1 ilmenee, että rakennuslevyt ovat asennettavissa mainitun kuvion osoittamalla tavalla liitokseen kahden uran ja kahden kielen avulla. Kuviosta 1 käy valittajan mukaan siten ilmi, että rakennuslevyssä on ainakin yhdellä sivulla S:n muotoinen ura ja kieli.

Kuten edellä on selostettu, perusasiakirjan selityksessä on kuviosta 1 todettu, että” figur 1 visar ett exempel av en dubbel not och spont” (kuvio 1 näyttää esimerkin kaksinkertaisesta urasta ja kielestä). Kyseisessä kuviossa 1 on sinänsä nähtävissä kahden levyn välissä oleva S:n muotoinen liitos, jossa liitoksessa on kaksi kieltä ja kaksi uraa. Tällöin yhdessä levyssä on ura ja kieli.

Markkinaoikeus toteaa, että sen paremmin perusasiakirjan selityksestä kokonaisuutena kuin myöskään kuvioon 1 viittaavasta selityksen tekstistä ei kuitenkaan ilmene, että ilmaisu ”en dubbel not och spont” (kaksinkertainen ura ja kieli) olisi ollut ymmärrettävissä kahden levyn väliseen liitokseen viittaavaksi kuvaukseksi. Päinvastoin niin perusasiakirjan sisältyvässä itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 kuin myös perusasiakirjan selityksessä kokonaisuutena sekä kuvioon 1 viittaavassa selityksen tekstissä on todettu nimenomaisesti, että itse rakennuslevy ”är försedd med dubbel not och spont hel eller del dubbel not och spont” (on varustettu kokonaan kaksinkertaisella uralla ja kielellä tai osin kaksinkertaisella uralla ja kielellä).

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että perusasiakirjasta ei ole saatavissa edellä tarkoitetulla tavalla selvästi ja yksiselitteisesti tukea kysymyksessä olevaan itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 sisältyville edellä selostetuille muutetuille piirteille.

Johtopäätös

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevassa itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 patenttisuojaa haetaan patenttilain 13 §:n vastaisesti sellaiselle, mikä ei ole käynyt selville hakemuksesta, kun hakemus on tehty. Nyt tarkasteltavina olevien patenttivaatimusten mukainen keksintö ei siten ole jo sanotun johdosta patentoitavissa. Valitus on siten hylättävä. Sanottuun nähden asiassa ei ole tarpeen lausua muista patentoivuuden esteiksi asiassa esitetyistä seikoista.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen A saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää A:n pyynnön suullisen käsittelyn toimittamisesta markkinaoikeudessa.

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Jussi Karttunen, markkinaoikeustuomari Reima Jussila sekä markkinaoikeusinsinöörit Pasi Nikkonen ja Merja Heikkinen-Keinänen.

Huomaa

Päätökseen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.