Market Court dismisses public procurement challenge but orders winner to pay losing parties' legal costs.

Asian tausta

Liikenne- ja viestintävirasto on ilmoittanut 13.10.2020 julkaistulla EU-hankintailmoituksella nopeutetulla avoimella menettelyllä toteutettavasta julkiseen palveluvelvoitteeseen perustuvasta ja meriliikenteen tukemista yhteysvälillä Vuosaari — Muuga koskevasta palveluhankinnasta kahden kuukauden ajalle ja lisäksi mahdolliselle optiokaudelle enintään 31.5.2021 saakka.

Liikenne- ja viestintävirasto on 28.10.2020 tekemällään hankintapäätöksellä dnro TRAFICOM/429801/02.03.01/2020 valinnut edellä mainitulle yhteysvälille meriliikenteen harjoittajiksi Tallink Grupp Aktsiaseltsin ja Eckerö Line Ab Oy:n.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on Liikenne- ja viestintäviraston ilmoituksen mukaan ylittänyt palveluhankintoja koskevan hankintasäännösten mukaisen EU-kynnysarvon.

Markkinaoikeus on 22.12.2020 antamallaan välipäätöksellä numero 577/20 hylännyt Liikenne- ja viestintäviraston vaatimuksen siitä, että markkinaoikeus sallii käsiteltävänä olevan asian hankintapäätöksen täytäntöönpanon.

Asiassa esitetyn mukaan Liikenne- ja viestintävirasto ei ole asettanut edellä mainitulle yhteysvälille julkista palveluvelvoitetta eikä tehnyt tarjouskilpailun voittaneiden kanssa hankintasopimusta.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Finnlines Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää Liikenne- ja viestintävirastoa tekemästä hankintasopimusta tai muullakaan tavalla jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa Liikenne- ja viestintäviraston korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi Finnlines Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Liikenne- ja viestintäviraston korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 31.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Kysymyksessä oleva tarjouspyyntö on sisältänyt kilpailua rajoittavia, suhteellisuusperiaatteen vastaisia sekä syrjiviä vaatimuksia. Tarjouspyynnön vaatimukset eivät ole olleet välttämättömiä meriliikenteen tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen tarkoittamalla tavalla riittävien liikenneyhteyksien, huoltovarmuuden ja Suomen ulkomaankaupan kuljetusten kannalta.

Vastine

Vaatimukset

Liikenne- ja viestintävirasto on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta tai toissijaisesti hylkää sen. Lisäksi Liikenne- ja viestintävirasto on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Finnlines Oyj:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 962,50 eurolla sekä suorittamaan korvausta sille oikeudenkäynnistä aiheutuneesta työstä 1.001 euroa, molemmat määrät viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittaja ei ole pyrkinyt osallistumaan tarjouskilpailuun eikä ole esittänyt mitään konkreettista väitettä, millä perusteella valittaja olisi estynyt osallistumasta tarjouskilpailuun. Julkisia hankintoja koskevien oikeussuojakeinojen tarkoituksena ei voi olla se, että yritys jättää osallistumatta tarjouskilpailuun ja tekee tämän sijasta valituksen. Valitus on tällä perusteella jätettävä tutkimatta.

Liikenne- ja viestintävirasto on järjestänyt kysymyksessä olevan tarjouskilpailun täyttääkseen EU-oikeuden asettamat vaatimukset julkisen palveluvelvoitteen asettamiselle.

Liikenne- ja viestintävirasto ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tarjouspyynnön vaatimuksia asettaessaan. Vaatimukset on asetettu kilpailua rajoittamattomasti, suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ja syrjimättömästi. Liikenne- ja viestintävirastolla on ollut laaja harkintavalta sen suhteen, miten se on määritellyt hankinnan kohteen, eikä sen ole tarvinnut sopeuttaa tarjouspyynnön ehtoja olemassa olevaan tarjontaan.

Finnlines Oyj ei ole esittänyt miltä osin tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet hankintasäännösten vastaisia. Liikenne- ja viestintävirasto ei ole asettanut samanlaisilla resursseilla olevia laivanvarustajia eri asemaan. Tarjouspyynnössä asetetuissa vaatimuksissa on käytetty ainoastaan todelliseen hankinnan tarpeeseen liittyviä tekijöitä. Liikenne- ja viestintävirasto on tarjouspyynnössään pyrkinyt lisäämään kilpailua asettamalla tarjouspyynnössä joustomahdollisuuksia niiltä osin kuin se on mahdollista.

Kuultavan lausunto

Eckerö Line Ab Oy

on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa Finnlines Oyj:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.960 eurolla viivästyskorkoineen.

Finnlines Oyj ei ole perustellut miltä osin tarjouspyynnön vaatimukset ovat olleet hankintasäännösten vastaisia.

Tallink Grupp Aktsiaselts

on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää Liikenne- ja viestintävirastoa jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa Liikenne- ja viestintäviraston korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi Tallink Grupp Aktsiaselts on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Liikenne- ja viestintäviraston korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.890 eurolla viivästyskorkoineen.

Kysymyksessä olevalle yhteysvälille Vuosaari-Muuga ei ole asetettu julkista palveluvelvoitetta ja näin järjestetty hankintaa väliaikaisesti toisin kuin yhteysvälillä Helsinki-Tallinna. Samoin perustein kuin yhteysvälillä Helsinki-Tallinna julkisen palveluvelvoitteen asettamiselle ei ole ollut edellytyksiä. Yhteysväliä liikennöidään markkinaehtoisesti.

Vastaselitys

Liikenne- ja viestintävirasto on kilpailuttanut kysymyksessä olevan yhteysvälin lisäksi muita meriliikenteen yhteysvälejä. Liikenne- ja viestintäviraston kilpailuttamat yhteysvälit on kilpailutettu epätarkoituksenmukaisesti erillisinä ja toisistaan riippumattomina osina. Hankinnat olisi tullut kilpailuttaa kokonaisuutena sen sijaan, että yksittäiset yhteysvälit on laadittu yksittäisiä toimijoita ajatellen.

Hankinnan väitetty kiireellisyys ei ole ollut hankintasäännösten mukainen peruste asettaa tarjouspyynnössä syrjiviä vaatimuksia tai jättää hyödyntämättä olemassa olevia kilpailuolosuhteita.

Liikenne- ja viestintävirasto ei ole tarjouspyynnössään hyödyntänyt satamien vaihtoehtoisuutta. Liikenne- ja viestintävirasto on kilpailuttanut yhteysvälit yhteysvälejä jo operoineiden varustamoiden satamavaatimuksilla. Riittävä meriliikenne olisi voitu turvata kattavammin ja tehokkaammin allokoimalla resursseja ja mahdollistamalla vaihtoehtoisten satamien hyödyntäminen. Vaatimus tietyn sataman käyttämisestä on asettanut Finnlines Oyj:n aluksille myös teknisiä haasteita.

Tarjouspyynnössä asetetut lähtö- ja saapumisaikojen aikataulut eivät ole olleet perusteltuja meriliikenteen tukemisesta annetun asetuksen perusteella. Aikatauluraamit on suunniteltu yhteysväliä jo operoivan liikennöitsijän ehdoilla. Riittävien liikenneyhteyksien turvaaminen ei ole edellyttänyt tarjouspyynnössä asetettua vuorotiheyttä, sillä yhteysvälillä kuljetetulle rahdille on ollut vaihtoehtoisia yhteysvälejä.

Tarjouspyynnössä asetettu 100 hengen matkustajamäärää koskeva vaatimus on ollut syrjivä sekä epäsuhtainen välttämättömien kuljetuspalveluiden turvaamiseksi. Matkustajamäärää koskevaa edellytystä arvioitaessa on tullut lisäksi ottaa huomioon muiden kilpailutettujen yhteysvälien alusten kapasiteetti. Liikenne- ja viestintävirasto on pyytänyt tarjoajia toimittamaan tarjoustensa liitteenä kustannuslaskelman 50 matkustajalle, mikä on osoittanut, että Liikenne- ja viestintävirasto on ennakoinut todellisen matkustajamäärän tarjouspyyntöä tosiasiallisesti alemmaksi. Kun kilpailutettuja yhteysvälejä tarkastellaan kokonaisuutena, matkustajapaikkavaatimuksen suhteettomuus korostuu entisestään, koska liikennöintiä Viron ja Suomen välillä ylläpidetään jo Helsinki — Tallinna -välillä kolmen eri toimijan voimin.

Tarjouspyynnössä asetettu kaistametriä koskeva vaatimus ei ole perustunut hankinnan tavoitteisiin. Kaistametrivaatimus on ollut suhteeton ottaen huomioon yhteysvälillä kuljetettavan rahdin määrä ja laatu.

Tarjouspyynnössä asetettu vaatimus siitä, että yhteysväliä liikennöivän aluksen on tullut täyttää vaatimus suomalais-ruotsalaisesta jääluokasta IB, on ollut perusteeton. Tiettyä jääluokkaa koskeva vaatimus ei ole edellytys liikennöinnille Itämerellä. Tarjoajalla on ollut muutenkin velvollisuus varmistaa, että tarjottu alus on soveltunut kilpailutetulle yhteysvälille.

Vaatimus liikennöinnin aloittamisesta viiden vuorokauden kuluessa julkisen palveluvelvoitteen asettamisesta on ollut suhteeton ja tarkoittanut sitä, että ainoastaan yhteysväliä jo operoinut tarjoaja on voinut täyttää edellytyksen. Liikennöinnin aloittaminen uudella reitillä on aikaa vievää ja aiheuttaa kustannuksia. Liikennöinnin aloittamista koskeva vaatimus ei välttämättä olisi ollut syrjivä, jos tarjouspyynnössä olisi mahdollistettu liikennöinti vaihtoehtoisiin satamiin.

Muut kirjelmät

Liikenne- ja viestintävirasto

on 23.3.2021 päivätyssä lisävastineessaan esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut teknisiltä vaatimuksiltaan syrjimätön, suhteellisuusperiaatteen mukainen ja perusteltu. Liikenne- ja viestintävirasto on kilpailuttanut hankinnat tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ja kunkin yhteysvälin kilpailuttaminen erikseen on ollut perusteltua.

Tarjouspyynnössä on otettu huomioon satamien vaihtoehtoisuus. Tarjouspyynnössä asetetut satamat ovat palvelleet tarkoituksenmukaisella tavalla välttämättömiä matkustaja- ja tavaravirtoja. Liikenneyhteydet ovat vakiintuneet tietyille reiteille ja yhteysvälien korvaavuus on ollut rajattua. Kilpailutettu yhteysväli on palvellut erityisesti Suomen ja Viron välistä rahtiliikennettä.

Yhteysvälin vuorotiheyttä koskevia tarjouspyynnön vaatimuksia asettaessa on otettu huomioon välttämätön kuljetuskapasiteetti kilpailutuksen kohteena olleella yhteysvälillä.

Tarjouspyynnössä asetettu matkustajakapasiteettia koskeva vaatimus on ollut perusteltu odotetun matkustajamäärän perusteella. Matkustajakapasiteettia asettaessa on otettu huomioon liikennemäärät sekä koronapandemian poikkeukselliset vaatimukset matkustamiselle.

Tarjouspyynnössä asetettu kaistametriä koskeva vaatimus on ollut perusteltu odotetun rahtimäärän perusteella. Vaikka yksittäisillä vuoroilla olisi vähemmän rahtia, ratkaisevaa on, että tietyillä vuoroilla tulee pystyä kuljettamaan välttämätön rekkaliikenne.

Jääluokituksella on ollut keskeinen merkitys talvimerenkulun turvallisuuden sekä ympäristön kannalta. Liikenne- ja viestintävirasto ei ole voinut ottaa riskiä siitä, että se olisi kilpailuttanut muun ohella vaarallisten aineiden kuljettamiseen käytettävälle yhteysvälille aluksia, jotka eivät pystyisi turvallisesti liikennöimään yhteysvälillä talviolosuhteissa. Jääluokkaa asettaessa on tullut ottaa huomioon lisäksi se, että jääolosuhteet ovat vaihdelleet paljon vuosittain.

Myöskään tarjouspyynnössä asetettu vaatimus liikennöinnin aloittamisesta ei ole ollut kohtuuton ottaen huomioon hankinnan lyhyt kesto. Liikennöinnin aloittamisajankohdan kohtuullisuutta arvioitaessa on tullut lisäksi ottaa huomioon, että tarjoajalla on tosiasiallisesti ollut mahdollisuus varautua aluksen siirtämiseen kilpailutetulle yhteysvälille myös hankintasäännösten mukaisen 14 päivän odotusajan.

Eckerö Line Ab Oy

on 23.3.2021 päivätyssä lisälausumassaan esittänyt, että hankinnat on kilpailutettu hankintasäännösten ja meriliikenteen tukemisesta annetun asetuksen mukaisesti yhteysväleittäin. Liikenne- ja viestintäviraston on tullut kiinnittää huomiota kilpailutuksissaan olemassa olevien markkinarakenteiden säilyttämiseen.

Yhteysvälillä ei ole ollut perusteita ohjata kuljetusketjua ja matkustusaikatauluja koskevista syistä liikennettä muihin kuin tarjouspyynnön mukaisiin satamiin. Kysymys on ollut lyhytkestoisesta hankinnasta, minkä vuoksi ei ole ollut perusteltua, että rahti- ja henkilöasiakkaat olisivat joutuneet muuttamaan kuljetusketjujaan ja aikataulujaan uusiksi.

Tarjouspyynnössä asetettu vuorotiheys on ollut perusteltu ottaen erityisesti huomioon yhteysväliä hyödyntävien rahtiliikenteen asiakkaiden aikataulut ja kuljetusketjut.

Tarjouspyynnössä asetettu matkustaja- ja rahtikapasiteettia koskeva vähimmäisvaatimus on ylittynyt lukuisilla yhteysväliä liikennöineellä Eckerö Line Ab Oy:n vuoroilla koronapandemian alun jälkeen. Matkustajakapasiteettia asettaessa on tullut lisäksi ottaa huomioon koronapandemian edellyttämät turvavälit. Tarjouspyynnössä asetettu jääluokkavaatimus on ollut perusteltu ottaen huomioon se, että kilpailutuksessa on tullut varautua talviliikennöintiin.

Tarjouspyynnössä asetettu vaatimus liikennöinnin aloittamisesta ei ole ollut kohtuuton. Valmistautumisajan kohtuullisuutta arvioitaessa on tullut huomioon, että tarjoaja on voinut valmistautua julkisen palveluvelvoitteen asettamiseen kilpailutuksen käynnistymisestä lähtien.

Finnlines Oyj

on toimittanut 9.4.2021 ja 17.5.2021 päivätyt lisävastaselitykset.

Liikenne- ja viestintävirasto

on toimittanut 18.5.2021 päivätyn lisävastineen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Asian tarkastelun lähtökohdat ja vaatimusten tutkiminen

Liikenne- ja viestintävirasto on pyytänyt EU-hankintailmoituksella tarjouksia julkiseen palveluvelvoitteeseen perustuvasta ja meriliikenteen tukemista koskevasta palveluhankinnasta yhteysvälille Vuosaari — Muuga.

Hankintaa koskevassa tarjouspyynnössä todetun mukaan tarjouskilpailun tarkoituksena on ollut valita kokonaistaloudellisesti edullisin meriliikenteen harjoittaja vastaamaan asetettavan julkisen palveluvelvoitteen mukaisesti meriliikenteestä edellä mainitulla yhteysvälillä.

Hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä on viitattu meriliikenteen tukemisesta annettuun valtioneuvoston asetukseen, joka on koskenut julkisen palveluvelvoitteen asettamista meriliikenteeseen ja tästä maksettavaa valtionavustusta.

Finnlines Oyj on valittanut markkinaoikeuteen Liikenne- ja viestintäviraston virheellisestä hankintamenettelystä jo ennen hankintapäätöksen tekemistä.

Liikenne- ja viestintävirasto on sittemmin 28.10.2020 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut meriliikenteen harjoittajiksi kysymyksessä olevalle yhteysvälille Tallink Grupp Aktsiaseltsin ja Eckerö Line Ab Oy:n.

Asiassa esitetyn mukaan Liikenne- ja viestintävirasto ei sittemmin ole kuitenkaan tehnyt valtionavustuspäätöksiä julkisen palveluvelvoitteen asettamisesta. Näin ollen asiassa ei ole tarpeen lausua siltä osin kuin vaatimukset on perustettu siihen, että julkisen palveluvelvoitteen asettamiselle ei ole ollut meriliikenteen tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaista perustetta.

Finnlines Oyj on markkinaoikeudessa esittämiensä vaatimustensa tueksi esittänyt lisäksi, että tarjouspyyntö on sisältänyt kilpailua rajoittavia, suhteellisuusperiaatteen vastaisia ja syrjiviä vaatimuksia.

Liikenne- ja viestintävirasto on vaatinut, että Finnlines Oyj:n valitus jätetään tutkimatta, koska yhtiö ei ole osallistunut tarjouskilpailuun eikä ole myöskään esittänyt, millä perusteella se olisi estynyt osallistumasta tarjouskilpailuun.

Tallink Grupp Aktsiaselts on sitä kuultaessa Finnlines Oyj:n valituksen johdosta esittänyt Liikenne- ja viestintäviraston hankintamenettelyyn kohdistuvia vaatimuksia.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 145 §:n 1 momentin mukaan se, jota asia koskee, voi saattaa hankintaa koskevan asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen.

Hankintalain 146 §:n mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa mainitussa laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Hankintalain 147 §:n 1 momentin mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen, jollei muualla ole toisin säädetty. Pykälän 3 momentin mukaan valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintapäätös on annettu tarjoajille tiedoksi 28.10.2020. Hankintapäätöksen liitteenä on ollut myös asianmukainen valitusosoitus.

Finnlines Oyj on edellä selostetulla tavalla tehnyt valituksen markkinaoikeudelle tarjouspyynnön julkaisemisen jälkeen ennen tarjousten jättämiselle säädetyn määräajan päättymistä. Asiassa esitetyn mukaan Finnlines Oyj on alalla toimiva yhtiö. Finnlines Oyj on perustanut markkinaoikeudessa esittämänsä vaatimukset siihen, että tarjouspyyntö on sisältänyt kilpailua rajoittavia, suhteellisuusperiaatteen vastaisia ja syrjiviä vaatimuksia.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että Finnlines Oyj:tä on pidettävä hankintalain 145 §:n 1 momentissa tarkoitettuna asianosaisena. Liikenne- ja viestintäviraston vaatimus valituksen tutkimatta jättämisestä on näin ollen hylättävä ja Finnlines Oyj:n valitus on siten tutkittava.

Sen sijaan markkinaoikeus toteaa, että Tallink Grupp Aktsiaselts on esittänyt vaatimuksensa ensimmäisen kerran 5.2.2021 markkinaoikeudelle toimittamassaan kirjelmässä. Tallink Grupp Aktsiaselts ei siten ole saattanut vaatimuksiaan mainituilta osin markkinaoikeuden käsiteltäväksi hankintalain 147 §:n 1 momentin mukaista muutoksenhakuaikaa noudattaen. Tallink Grupp Aktsiaseltsin vaatimukset on näin ollen jätettävä tutkimatta myöhässä esitettyinä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Asiassa on edellä esitetty huomioon ottaen arvioitava, ovatko tarjouspyynnössä asetetut hankinnan kohdetta koskevat vaatimukset Finnlines Oyj:n esittämin tavoin syrjiviä, suhteettomia tai kilpailua rajoittavia ja näin ollen hankintalain vastaisia.

Hankintalain 2 §:n 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti muun ohella olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen. Pykälän 3 momentin mukaan hankinnat on toteutettava tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan hankinnan kohdetta kuvaavat määritelmät sekä niihin mahdollisesti sisältyvät tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä, neuvottelukutsussa tai näiden liitteissä ja niissä on vahvistettava rakennusurakoilta, palveluilta tai tavaroilta vaadittavat ominaisuudet. Määritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun, eivätkä ne saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa.

Hankintamenettelystä

Tarjouspyynnön kohteena on ollut kokonaistaloudellisesti edullisimman meriliikenteen harjoittajan valinta vastaamaan meriliikenteelle asetettavan julkisen palveluvelvoitteen mukaisesta meriliikenteestä yhteysvälille Vuosaari — Muuga.

Tarjouspyynnön liitteessä 3 ”Julkisen palvelun velvoitetta koskevat vaatimukset” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Yhteyksien vähimmäismäärän Vuosaari — Muuga välillä on oltava vähintään kaksi päivittäistä edestakaista vuoroa maanantaista perjantaihin ja vähintään yksi edestakainen vuoro sunnuntaina.

— —

Alusten on täytettävä reitin väylä- ja satamavaatimukset.

Talviliikenteessä käytettävien alusten on oltava luokitukseltaan vähintään suomalais-ruotsalaisen jääluokan IB vaatimukset täyttäviä.

— —

Aluksella tulee olla matkustajakapasiteettia vähintään 100 matkustajalle. Lyhyen matka-ajan vuoksi erillistä hyttivaatimusta ei ole asetettu. Aluksen matkustajatilojen tulee olla riittävän mittavat, jotta pandemia-aikaan riittävät turvaetäisyydet matkustajien välillä voidaan säilyttää.

— —

Aluksen lastikapasiteetin tulee olla vähintään 900 kaistametriä korkeaa lastitilaa. Lastitilan tulee soveltua henkilöautoille, linja-autoille ja rekoille.”

Mainitussa tarjouspyynnön liitteen 5 kohdassa 2 on asetettu aikatauluraamit, joiden puitteissa meriliikennettä on tullut harjoittaa.

Liikenne- ja viestintävirasto on 16.10.2020 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Tallink Grupp Aktsiaseltsin ja Eckerö Line Ab Oy:n tarjoukset.

Tarjouspyynnössä asetettujen vaatimusten hyväksyttävyys

Finnlines Oyj on esittänyt, että tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset ovat olleet syrjiviä, suhteettomia ja kilpailua rajoittavia eivätkä ne ole olleet välttämättömiä meriliikenteen tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen perusteella. Finnlines Oyj:n mukaan eri yhteysvälejä koskevat hankinnat on kilpailutettu epätarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina, eikä tarjouspyynnössä ole otettu huomioon olemassa olevien vaihtoehtoisen reittien korvaavuutta. Liikenne- ja viestintävirasto on myös jättänyt kilpailuttamatta muita huoltovarmuuden kannalta merkityksellisiä merireittejä.

Finnlines Oyj on edelleen esittänyt, että aikatauluraamit ja alusten kapasiteettivaatimukset on asetettu reitillä jo aikaisemmin toimineiden tarjoajien hyväksi eikä edellä mainitun asetuksen mukaisen tarpeen näkökulmasta.

Finnlines Oyj on lisäksi esittänyt, että vaatimus tiettyjen satamien käytöstä on ollut syrjivä muun ohella sen vuoksi, koska se on rajoittanut kilpailumahdollisuuksia. Vuorotiheysvaatimus ei ole ollut perusteltu hankinnan tavoitteiden kannalta, sillä riittävien liikenneyhteyksien turvaaminen ei ole edellyttänyt tarjouspyynnössä asetettua vuorotiheyttä. Aluksen jääluokkaa koskeva vaatimus on ollut perusteeton, koska jääluokka ei ole edellytys liikennöinnille Itämerellä ja tarjoajalla on ollut muutenkin velvollisuus varmistaa, että tarjottu alus on soveltunut kilpailutetulle yhteysvälille. Matkustajamäärää koskeva kapasiteettivaatimus ei ole ollut oikeassa suhteessa Liikenne- ja viestintäviraston odottamaan liikenteen määrään. Kaistametriä koskeva vaatimus ei ole ollut perusteltu odotettavissa olevan rahdin määrän ja laadun kannalta. Lisäksi liikennöinnin aloittamisvaatimus viiden päivän kuluessa julkisen palveluvelvoitteen asettamisesta on ollut kohtuuton.

Liikenne- ja viestintävirasto on esittänyt, että sillä on ollut laaja harkintavalta hankinnan kohteen määrittelyn osalta eikä sen ole tarvinnut sopeuttaa tarjouspyynnön ehtoja olemassa olevaan tarjontaan. Hankinnat on kilpailutettu tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ja kunkin yhteysvälin kilpailuttaminen erikseen on ollut perusteltua. Tarjouspyynnön vaatimukset on asetettu tarjoajia syrjimättömästi ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti eivätkä ne ole rajoittaneet kilpailua.

Liikenne- ja viestintävirasto on edelleen esittänyt, että aikatauluraamien asettamisessa on otettu huomioon välttämätön kuljetuskapasiteetti. Kapasiteettivaatimukset ovat perustuneet aiemmin toteutuneisiin liikenne- ja rahtimääriin, minkä lisäksi niissä on tullut varautua koronapandemian asettamiin vaatimuksiin ja aiheuttamiin vaihteluihin kysynnässä. Yhteysvälin lähtö- ja määränpääsatamien osalta on asetettu siinä määrin joustomahdollisuuksia kuin on ollut mahdollista. Tarjouspyynnössä asetetut satamat ovat palvelleet tarkoituksenmukaisella tavalla välttämättömiä matkustaja- ja tavaravirtoja. Myös vaatimus liikennöinnin aloittamisesta viiden vuorokauden kuluessa julkisen palveluvelvoitteen asettamisesta on ollut perusteltu ottaen huomioon sopimuskauden lyhyt kesto ja julkisen palveluvelvoitteen alaisten palveluiden kriittisyys.

Markkinaoikeus toteaa ensinnäkin, että asiassa esitetyn selvityksen mukaan tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole nyt kysymyksessä olevalla yhteysvälillä edellytetty liikennöinnin aloittamista viiden vuorokauden kuluessa palveluvelvoitteen asettamisesta toisin kuin eräillä muilla yhteysväleillä. Näin ollen asiassa ei ole tarpeen lausua mainitusta vaatimuksesta.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan tarjouspyynnössä on asetettu aikatauluraamit, joiden puitteissa aluksen on tullut lähteä ja saapua tietyistä satamista. Yhteyksien vähimmäismäärän on tullut olla kaksi edestakaista vuoroa maanantaista perjantaihin ja yksi edestakainen vuoro sunnuntaisin Yhteysväliä operoivalta alukselta on tarjouspyynnössä edellytetty kapasiteettia 100 matkustajalle ja 900 kaistametriä korkeaa lastitilaa, joka soveltuu henkilöautoille, linja-autoille ja rekoille. Lisäksi tarjouspyynnössä on edellytetty, että talviliikenteessä käytettävien alusten on oltava luokitukseltaan vähintään suomalais-ruotsalaisen jääluokan 1B vaatimukset täyttäviä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on oikeus päättää hankintojensa sisällöstä tarpeidensa mukaisesti ja että sillä on harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen. Hankintalain säännökset eivät sääntele hankinnan sisältöä tai hankinnan tarkoituksenmukaisuutta. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon hankintalain vaatimukset tarjouspyynnön selvyydestä sekä tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Suhteellisuusperiaatteesta puolestaan johtuu, että myös hankinnan kohdetta koskevien vaatimusten on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään.

Hankinnan kohdetta koskevaa vaatimusta ei voida lähtökohtaisesti pitää syrjivänä, vaikka alalla olisi vain yksi tai muutama vaaditunlaisen palvelun tarjoaja. Hankintayksikön ei julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden perusteella tarvitse sopeuttaa tarjouspyynnön ehtoja olemassa olevaan tarjontaan, jos hankkeessa perustellusti pyritään hankintayksikön tarpeita palvelevaan lopputulokseen.

Kysymyksessä olevan hankinnan kohteena on ollut palveluntarjoajien kilpailuttaminen julkisen palveluvelvoitteen asettamiseksi tarjouspyynnössä yksilöidylle meriliikenteen yhteysvälille. Liikenne- ja viestintävirasto on kilpailuttanut hankinnan koronaviruspandemian aikana, jolloin se on asiassa esitetyn selvityksen perusteella joutunut muun ohella alusten liikennöintiä koskevia paikka- ja aikatauluvaatimuksia sekä aluksille asetettuja vaatimuksia asettaessaan ottamaan huomioon koronapandemiasta johtuvien rajoitusten ja suositusten ennakoimattomuuden meriliikenteen kehittymiselle sekä tarjouspyynnön vaatimusten vaikutukset kilpailutuksen kohteena olevaa yhteysväliä hyödyntävien tahojen olemassa olevaan logistiikkaan.

Edellä todetuin tavoin hankintayksiköllä on harkintavaltaa hankinnan kohteen määrittelyssä. Kun tämän lisäksi otetaan huomioon hankinnan kohteesta esitetty, markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset ovat olleet hankinnan kannalta perusteltuja. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei voida myöskään katsoa, etteivät vaatimukset olisi olleet omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tai että niiden käyttäminen olisi ollut suhteellisuusperiaatteen vastaista. Edellä mainittu harkintavalta huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo lisäksi, että Liikenne- ja viestintävirasto on voinut kilpailuttaa hankinnan yhteysväleittäin tarkoituksenmukaiseksi harkitseminaan kokonaisuuksina ja että Liikenne- ja viestintävirasto on käyttänyt hyväkseen kilpailuolosuhteet hankintasäännösten edellyttämällä tavalla.

Edellä lausuttua ei anna aihetta arvioida toisin se, että asiassa on kysymys julkisen palveluvelvoitteen asettamiseen perustuvasta palveluhankinnasta.

Edellä esitetty huomioon markkinaoikeus katsoo, että Liikenne- ja viestintävirasto ei ole ylittänyt harkintavaltaansa tai menetellyt muutenkaan hankintasäännösten vastaisesti tarjouspyynnön vaatimuksia asettaessaan.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla Liikenne- ja viestintävirasto ei ole menetellyt hankinnassaan Finnlines Oyj:n esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan viimeksi mainitun lain 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen Finnlines Oyj saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan. Myös Tallink Grupp Aktsiaselts saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan asiassa esittämänsä vaatimukset ja niiltä osin asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen. Sen sijaan asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Liikenne- ja viestintävirasto sekä Eckerö Line Ab Oy joutuisivat itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Finnlines Oyj on näin ollen velvoitettava korvaamaan Liikenne- ja viestintäviraston asian laatu ja laajuus huomioon ottaen määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut sekä Eckerö Line Ab Oy:n markkinaoikeuden asian laatu ja laajuus huomioon ottaen kohtuulliseksi arvioimat oikeudenkäyntikulut.

Liikenne- ja viestintäviraston oikeudenkäyntikuluista 1.001 euroa kohdistuu Liikenne- ja viestintävirastolle oikeudenkäynnin johdosta aiheutuneesta omasta työstä. Markkinaoikeus katsoo, että korvausvaatimus on myös tältä osin kokonaan hyväksyttävä siitä huolimatta, että Liikenne- ja viestintävirastoa on asiassa edustanut asiamies. Asiassa suoritetut toimenpiteet huomioon ottaen on nimittäin katsottava, että Liikenne- ja viestintävirasto on suorittanut oikeudenkäyntiin liittyviä toimenpiteitä, joiden suorittamisella virasto on vähentänyt asiamiehen käytöstä aiheutuneita kuluja.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää tutkimatta Tallink Grupp Aktsiaseltsin vaatimukset.

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Finnlines Oyj:n korvaamaan Liikenne- ja viestintäviraston oikeudenkäyntikulut 1.963,50 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Finnlines Oyj:n korvaamaan Eckerö Line Ab Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.500 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Tallink Grupp Aktsiaseltsin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Jussi Karttunen sekä markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen ja Markus Mattila.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.