Market Court voids procurement decision for violating exclusion law and orders compensation for legal costs.

Asian tausta

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 7.5.2021 julkaistulla käyttöoikeussopimusta koskevalla ilmoituksella reittipohjaisten joukkoliikennepalveluiden käyttöoikeussopimuksista Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella ajalle 9.8.2021 — 5.6.2022. Hankinta on jaettu kymmeneen osaan.

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 11.6.2021 tekemällään hankintapäätöksellä muun ohella valinnut Härmän Liikenne Oy:n (osat 4, 5 ja 7), A:n (osa 6) ja TP Jousmäki Oy:n (osa 10) tarjoukset ja 11.6.2021 tekemällään päätöksellä EPOELY/1240/2021 sulkenut valittajan tarjouskilpailusta.

Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Peuran Liikenne Ky on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen hankinnan osien 4 — 7 ja 10 osalta ja päätöksen valittajan poissulkemisesta tarjouskilpailusta sekä kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta tai muullakaan tavalla jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.237,50 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on sulkenut valittajan pois tarjouskilpailusta julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 81 §:n 1 momentin 5 ja 10 kohdan perusteella. Kyseiset poissulkemisperusteet eivät ole täyttyneet käsillä olevassa asiassa, ja joka tapauksessa hankintayksikkö on menetellyt suhteellisuusperiaatteen vastaisesti sulkemalla valittajan tarjouskilpailusta varaamatta valittajalle tilaisuutta esittää selvitystä luotettavuudestaan.

Hankintayksikkö on perustanut päätöksensä sulkea valittaja tarjouskilpailusta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 21.5.2021 päivätyn tarkastuskertomuksen kirjauksiin.

Valittajan yhtiössä on suoritettu työsuojelutarkastus 30.4.2021. Tarkastuksessa tehtyjen havaintojen perusteella valittajalle on annettu kehotus toimittaa kuljettajien digitaaliset kuljettajakorttitiedot sekä digitaalisten ajopiirturien ajo- ja lepoaikatiedot aikaväliltä 1.1. — 31.3.2021. Kehotuksen lisäksi valittajalle on annettu toimintaohjeet työsuojeluhenkilöstön tietojen ilmoittamisesta työsuojeluhenkilörekisteriin ja työnteon ehtojen ilmoittamisesta kirjallisesti kahdelle työntekijälle. Tämän lisäksi tarkastuksen perusteella on annettu toimintaohje teettää työterveyshuollon työpaikkaselvitys valittajan Alajärvellä sijaitsevan korjaamohallin osalta sekä todettu, ettei valittaja ole aina kyennyt antamaan työntekijälle tiedoksi työvuoroluetteloa vähintään viikkoa ennen jakson alkamista. Edelleen tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota tapaan maksaa työntekijälle palkanlisää.

Tarkastushavainnot eivät ole osoittaneet, että valittaja olisi rikkonut lainsäädännön taikka työehtosopimusten velvoitteita sellaisella hankintalain tarkoittamalla tavalla, joka oikeuttaisi sulkemaan valittajan tarjouskilpailusta. Tarjouskilpailusta poissulkeminen on hyvin ankara toimenpide, minkä vuoksi hankintayksikön on oikeuskäytännön mukaan arvioitava muun ohella, miten vakavasta ja laajasta työlainsäädännön rikkomisesta on ollut kyse ottaen huomioon teon yhteys hankinnan kohteeseen sekä se, vaikuttaako teko tarjoajan luotettavuuteen kyseisessä hankinnassa. Tarjouskilpailusta poissulkeminen vedotuilla perusteilla on ollut kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta.

Käsillä olevan kaltaiset työsuojelutarkastushavainnot sekä tarkastushavainnot työterveyshuollon työpaikkaselvityksistä, työehtosopimuksen noudattamisesta ja työnteon keskeisistä ehdoista ovat hyvin yleisiä liikenne- ja kuljetusalalla. Niiden yleisyys kuvastaa selkeästi liikenne- ja kuljetusyrittäjiä koskevien säädösten, velvoitteiden ja määräysten tulkinnanvaraisuutta ja osin vaikeaselkoisuuttakin. Ottaen huomioon, että hankintalain 81 §:n 1 momentin 5 kohdan tarkoittamat velvoitteet voivat olla säännöksen esitöiden mukaan tulkinnanvaraisia, tulisi lainkohtaa sovellettaessa tulla kyseeseen lähinnä sellaiset rikkomustilanteet, jotka osoittavat työnantajayrityksessä selvää piittaamattomuutta työehtosopimusten yksiselitteisistä ja selvistä määräyksistä ja velvoitteista. Kyseisen säännöksen esitöiden mukaan tämä edellyttänee, että rikkomuksen on todennut tuomioistuin.

Valittajaa ei ole koskaan tuomittu, eikä sitä vastaan ole koskaan edes nostettu kannetta tai syytettä sosiaali- tai työoikeudellisten velvoitteiden laiminlyönnistä tai rikkomisesta. Valittaja ei siten ole koskaan saanut sakko- tai rangaistusmääräystä. Edelleen työsuojeluviranomaiset eivät ole koskaan joutuneet antamaan valittajaa velvoittavia päätöksiä, käyttökieltoja taikka laiminlyöntimaksuja. Valittaja ei ole siten koskaan osoittanut sellaista piittaamattomuutta lainsäädännön tai velvoittavien sopimusten asettamista vaateista, että se olisi voitu perustellusti sulkea pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikön nyt kilpailuttamista kohteista valtaosa on ollut valittajan aiemmin ajamia linjoja tai vuoroja, eikä valittajan ole väitetty rikkoneen niihin liittyviä velvoitteitaan.

Valittaja on viipymättä toteuttanut ne konkreettiset toimenpiteet, joilla on varmistettu työsuojelutarkastuksen perusteella 21.5.2021 annetun kehotuksen ja toimintaohjeiden noudattaminen. Aluehallintovirasto on 21.6.2021 antanut ilmoituksen, jonka mukaan asian käsittely Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella on päättynyt koskien kehotusta luovuttaa ajopiirturitiedot ja koskien toimintaohjeita ilmoittaa työsuojeluhenkilöstö rekisteriin, ilmoittaa työnteon keskeiset ehdot sekä teettää työterveyshuollon työpaikkaselvitys. Edelleen valittaja antaa tiedoksi työvuoroluettelon ajallaan sekä maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Kaksi viimeksi mainittua toimintaohjetta ovat suuntautuneet menneisyyteen, eikä aluehallintovirasto ole luonnollisesti voinut niiden osalta antaa vastaavaa ilmoitusta.

Arvioitaessa, onko kyse ollut sellaisesta hankintalain tarkoittamasta sosiaali- tai työoikeudellisten velvoitteiden laiminlyönnistä, jota voisi käyttää poissulkemisperusteena sekä myös arvioitaessa väitettyjen rikkomusten tai laiminlyöntien edellä todettua vakavuutta ja yhteyttä hankinnan kohteeseen, merkitystä on seuraavilla seikoilla.

Jokaisessa valittajan käytössä olevassa linja-autossa on joko digitaalinen ajopiirturi tai analoginen ajopiirturilevy, jotka tallentavat tiedot muun ohella ajoneuvosta, ajoajasta ja -nopeuksista. Valittaja ei ole kyennyt tarkastuksen suorittamishetkellä 30.4.2021 välittömästi toimittamaan tarkastajalle pyydettyjä digitaalisia kuljettajakorttitietoja sekä digitaalisten ajopiirturien ajo- ja lepoaikatietoja pyydetyltä aikaväliltä. Kaikki pyydetyt tiedot ovat kuitenkin olleet olemassa ja tallentuneet asianmukaisesti, ja tiedot on annettu aluehallintovirastolle, kun ne on ladattu tallennuskohteesta luettavaan muotoon tietokoneelle. Aluehallintovirasto on vastaanottanut pyydetyt tiedot, eikä virastolla ole ollut mitään huomauttamista kyseisten tietojen osalta ja asian käsittely on todettu päättyneeksi.

Valittajan ei ole millään tavalla todettu rikkoneen ajo- tai lepoaikasäädöksiä, jotka olisivat relevantteja arvioitaessa muun ohella työntekijöiden turvallisuutta ja työoloja ja sitä kautta merkityksellistä liityntää hankinnan kohteeseen. Kyse on ollut teknisluonteisesta puutteesta, mikä ei ole ylittänyt olennaisuuden ja vakavuuden kynnystä. Ajopiirtureita koskevat velvoitteet ovat hyvin yksityiskohtaisia ja moninaisia, ja ajopiirtureita koskevat työsuojelutarkastushavainnot ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus.

Valittajalla on ollut lain edellyttämällä tavalla valittuna työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu ja -varavaltuutetut. Valittaja on toimittanut työsuojelutarkastuksen jälkeen työsuojelurekisteriin tiedon työsuojeluhenkilöstöstä.

Työnteon keskeisten ehtojen osalta työsuojelutarkastuksen havainto on koskenut kahta työntekijää, jotka ovat siirtyneet valittajan palvelukseen toisista liikennöitsijäyhtiöistä. Työntekijät ovat olleet kokeneita, pitkään alalla olleita ja heidän kanssaan on suullisesti sovittu työnteon ehdoista. Asiassa ei ole esitetty edes väitettä, että puute olisi koskenut henkilöstöä laajemmalti tai että se olisi johtanut näiden kahden työntekijän oikeuksien vaarantumiseen. Työsuhteen keskeiset ehdot on toimitettu toiselle työntekijälle 15.6.2021 päivätyllä asiakirjalla ja tieto on ilmoitettu myös aluehallintovirastolle, joka on todennut asian käsittelyn päättyneeksi.

Valittaja on teettänyt työterveyshuollon työpaikkaselvityksen 9.6.2021 ja tieto on ilmoitettu myös aluehallintovirastolle, joka on todennut asian käsittelyn päättyneeksi. Työsuojelutarkastuksen havainto on koskenut valittajan käytössä vuodesta 2016 ollutta Alajärvellä sijaitsevaa huoltohallia, jossa työskenteli yksi henkilö linja-autojen huolto- ja korjaustehtävissä. Työpaikkaselvityksen havainnot ovat olleet pääosin myönteiset ja valittaja on voinut hyödyntää työpaikan turvallisuuden varmistamisessa valittajan käytössä olevien muiden hallien ja työpisteiden osalta suoritettuja työpaikkaselvityksiä, jotka ovat olleet ajan tasalla.

Valittaja on työnantajana tietoinen työehtosopimuksen mukaisesta velvoitteesta antaa työvuoroluettelo työntekijöille tiedoksi vähintään viikkoa ennen jakson alkamista. Valittajan puolesta on työsuojelutarkastuksessa tuotu avoimesti esiin, että se ei ole yksittäisenä muutamana kertana menneisyydessä kyennyt tätä velvoitetta täyttämään. Mikäli valittajan tiedossa olisi ollut, että tarkastuskertomuksen kirjauksia käytettäisiin perusteena sulkea valittaja liiketoiminnan tulevaisuuden kannalta ratkaisevista tarjouskilpailuista, olisi kirjausten sanamuotoihin kiinnitetty luonnollisesti erityisen tarkkaa huomiota.

Suurimmalla osalla valittajan työntekijöistä on ollut täysin vakiintuneet työvuorot. Työsuojelutarkastuksessa esiin tuotu viive työvuoroluettelon antamisessa on koskenut tosiasiallisesti kolmea työntekijää, jotka ovat ajaneet kolmea heidän kesken kiertänyttä vuoroa. Valittajan tietoon ei ole tullut, että yksikään työntekijä olisi väittänyt olleensa tietämätön tulevan työvuoronsa mukaisesta työn alkamisesta ja päättymisestä sekä ruokailu- ja vapaa-ajasta.

Valittaja on aina maksanut työntekijöilleen vähintään työehtosopimuksen suuruista palkkaa. Työsuojelutarkastuksen havainto on koskenut yhtä valittajan ajamaa linjaa, jonka osalta työntekijä on tehnyt vuoron ajaessaan työehtosopimuksen mukaista iltatyötä yhden tunnin ajan, ja jolle on maksettu palkkaa niin sanottuna läpituntipalkkana työaikaa pidemmältä ajalta. Työntekijän kannalta olennaista on ollut luonnollisesti se, että hänelle suoritettu korvaus on lain, työsopimuksen ja velvoittavien työehtosopimusten edellyttämän suuruinen. Se, millä nimikkeellä palkka on maksettu, on työntekijän oikeuksien kannalta vähemmän relevantti. Asiassa ei ole esitetty edes väitettä siitä, että joku työntekijöistä ei olisi saanut hänelle työehtosopimuksen mukaisen suuruista palkkaa.

Hankintayksikkö on joka tapauksessa menetellyt suhteellisuusperiaatteen vastaisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta varaamatta valittajalle tilaisuutta esittää selvitystä korjaavista toimenpiteistä.

Valittaja ei ole menetellyt ESPD-lomakkeen täyttämisessä ainakaan siinä määrin virheellisesti tai huolimattomasti, että sen antaman vastauksen vuoksi sillä ei olisi ollut enää mahdollisuutta vedota oikeuteen esittää näyttöä luotettavuudestaan.

Vastine

Vaatimukset

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perustelut

Valittaja on rikkonut sosiaali- ja työoikeudellisia velvoitteitaan hankintalain 81 §:n 1 momentin

5 kohdassa säädetyllä tavalla ja hankintayksikkö voi näyttää rikkomuksen toteen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen 21.5.2021 päivätyllä tarkastuskertomuksella. Lisäksi valittaja on syyllistynyt hankintalain 81 §:n 1 momentin 10 kohdan tarkoittamalla tavalla olennaisesti väärien tietojen antamiseen taikka laiminlyönyt vaadittavien tietojen antamisen vastatessaan ESPD-lomakkeessa kieltävästi kysymyksiin lainsäädännön rikkomisesta. Näin ollen hankintayksiköllä on ollut harkintavaltansa nojalla oikeus sulkea valittaja tarjouskilpailusta.

Lainsäädännössä on kuvattu yksiselitteisesti, miten ajopiirturitietoja tulee käsitellä yrityksessä. Määräysten tahallisesta rikkomisesta seuraamuksena on sakkorangaistus. Se, että aluehallintovirastolla ei ole toimivaltaa määrätä sakkorangaistusta, ei tarkoita sitä, että rike olisi vähäinen tai teknisluonteinen.

Yleissitovan työehtosopimuksen mukaan kaksiviikkoisjakson työvuoroluettelo tulee antaa muussa kuin säännöllisessä tilausliikenteessä viikkoa ennen jakson alkamista. Tämä koskee myös kokeneempia kuljettajia.

Vaikka valittajaa ei ole koskaan tuomittu, eikä sitä vastaan ole koskaan nostettu kannetta työoikeudellisten velvoitteiden laiminlyömisestä tai rikkomisesta, valittajalle on annettu toimintaohjeita liittyen työehtosopimuksen mukaisen palkan maksamiseen toistuvasti. Erilaisten palkanlisien maksaminen on keskeinen osa työehtosopimuksen noudattamista. Lisäksi hankintayksikön tietoon on tullut, että valittajalta on vaadittu jälkikäteen työehtosopimuksen mukaisia palkan eriä ja niitä on myös jälkikäteen maksettu. Myöskään työsuojelutarkastusraportissa 21.5.2021 yksilöityjä työehtosopimuksen vastaisia palkkajärjestelyjä ei ole oikaistu.

Valittajan työterveyshuollon työpaikkaselvityksen mukaan työpaikalla ei ole olemassa työsuojelun toimintaohjelmaa, vaikka sen laatiminen on työturvallisuuslain mukaan valittajan velvollisuus. Tämä osoittaa osaltaan valittajan piittaamattomuutta sosiaali- ja työoikeudellisia velvoitteita kohtaan.

Työsuojelutarkastuksen havaintoja voidaan pitää sellaisena työ- ja sosiaalilainsäädännön rikkomisena, mitä hankintalaissa ja laissa liikenteen palveluista (liikennepalvelulaki) tarkoitetaan. Tieliikenteen sosiaalilainsäädännön noudattamatta jättämistä ei voida pitää hyväksyttävänä siitäkään huolimatta, että tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen on valittajan mukaan kuljetusalalla yleistä.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 21.5.2021 päivätyn tarkastuskertomuksen mukaan valittajalla ei ole ollut huomauttamista tarkastuksella esiin tulleista asioista, joten tarkastuskertomuksessa yksilöidyt lain rikkomukset voidaan katsoa riidattomiksi.

Valittajan menettelyn moitittavuutta on lisännyt se, että työsuojelutarkastuksen, tarkastusraportin antamisen ja tarjouksen jättämisen välillä on ollut hyvin lyhyt aika. Sillä, että Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on 21.6.2021 ilmoittanut, ettei osassa tarkastuskertomuksessa ilmenneissä asioissa ole aihetta enempiin toimenpiteisiin ja että asian käsittely aluehallintovirastossa on päättynyt, ei ole merkitystä arvioitaessa sitä, olisiko tarkastusraportista ja siitä ilmenevistä työ- ja sosiaalilainsäädännön vastaisista asioista tullut ilmoittaa hankintayksikölle 7.6.2021 tarjousta jättäessä. Valittaja on siten antanut olennaisesti vääriä tietoja ja laiminlyönyt vaadittavien tietojen antamisen, kun se ei ole ilmoittanut ESPD-lomakkeella tai millään muullakaan tavalla Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston tarkastuskertomuksessa ilmenevistä viranomaisen työ- ja sosiaalilainsäädännön vastaisiksi katsotuista asioista.

Liikennepalvelulaissa ei ole viittaussäännöstä hankintalain 82 §:ään eikä liikennepalvelulaissa ole erikseen säädetty ehdokkaan tai tarjoajan korjaavista toimenpiteistä. Hankintalain 82 § ei näin ollen ainakaan suoraan sovellu kyseessä olevaan hankintaan. Joka tapauksessa valittaja on voinut esittää mahdollisia korjaavia toimenpiteitä koskevan selvityksen ESPD-lomakkeen yhteydessä.

Hankintayksikkö on perustellusti arvioinut, että nyt esillä olevat rikkomukset kokonaisuutena ja niiden ilmoittamatta jättäminen ovat kyseenalaistaneet olennaisesti ja vakavalla tavalla valittajan luotettavuuden ja rehellisyyden. Tältä osin on valittajan luotettavuuden arvioinnissa otettava erityisesti huomioon, että rikkomukset ovat tapahtuneet toiminnassa, joka vastaa nyt käsillä olevaa hankinnan kohdetta. Hankintayksikkö on osaltaan turvannut oman sopimusoikeudellisen asemansa sulkemalla valittajan pois tarjouskilpailusta. Valittajan poissulkemisella tarjouskilpailusta on myös turvattu tarjoajien oikeudenmukainen ja syrjimätön kohtelu.

Poissulkemispäätöksessä on yksilöity ne lainkohdat, joita valittajan on tarkastusraportissa katsottu rikkoneen.

Kuultavien lausunnot

Härmän Liikenne Oy

on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 720 eurolla viivästyskorkoineen.

Valittajan ammattitoiminnassa tarkastuksen yhteydessä havaitut toistuvat virheet ja puutteet ovat oikeuttaneet hankintayksikön sulkemaan valittajan tarjouskilpailusta. Kyseiset virheet ja puutteet ovat olleet olennaisia ja olleet omiaan heikentämään hankintayksikön luottamusta valittajan ammattitoimintaan.

A

on antanut lausunnon.

TP Jousmäki Oy

on antanut lausunnon.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt valittajaa kohtaan syrjivästi ja vastoin tarjoajien tasapuolista kohtelua, kun se on sulkenut vain valittajan tarjouskilpailusta hankintalain 81 §:n 1 momentin 5 kohdan perusteella, vaikka myös voittaneiden tarjoajien toiminnasta on tehty samankaltaisia työsuojelutarkastushavaintoja ja todettu vastaavia lainsäädännön väitettyjä rikkomisia. Asiassa ei ole merkitystä sillä seikalla, että viimeisimmät havainnot työsuojelutarkastuksessa on tehty valittajan toiminnassa, sillä työsuojelutarkastuksen ajankohta ei ole kohdeyrityksen kontrollissa, vaan tarkastukset tehdään sattumanvaraisesti. Hankintayksikkö on vastineessaan vedonnut valittajan vuoden 2014 työsuojelutarkastuksen havaintoihin, joten hankintayksikkö on itsekin pitänyt vuoteen 2014 sijoittuvia havaintoja merkityksellisinä.

Voittaneita tarjoajia on rasittanut myös hankintalain 81 §:n 1 momentin 10 kohdan mukainen poissulkemisperuste, mutta kyseistä poissulkemisperustetta on sovellettu vain valittajan osalta. Vaikka voittaneiden tarjoajien toiminnassa on edellä todetusti todettu vastaavia lainsäädännön rikkomisia kuin millä perusteella valittaja on suljettu tarjouskilpailusta, ovat voittaneet tarjoajat vastanneet kieltävästi ESPD-lomakkeen kysymyksiin siitä, onko tarjoaja oman tietonsa mukaan rikkonut sosiaali- tai työlainsäädännön mukaisia velvoitteitaan. Mikäli hankintayksikkö olisi soveltanut käsitystään kyseisistä harkinnanvaraisista poissulkemisperusteista yhdenvertaisesti, olisi niiden tullut pitää myös voittaneiden tarjoajien yrityksissä tehtyjä tarkastushavaintoja merkityksellisinä ja sulkea voittaneet tarjoajat pois tarjouskilpailusta.

Hankintayksikön vastineessaan esittämä kanta valittajan mahdollisuudesta esittää näyttöä korjaavista toimenpiteistä on virheellinen siltä osin, kun hankintayksikkö on katsonut, että valittajalle olisi varattu tosiasiallinen mahdollisuus esittää näyttöä korjaavista toimenpiteistä ESPD-lomakkeessa. Jotta valittajalle syntyisi tarve esittää näyttöä luotettavuudestaan, tulisi valittajalla olla tiedossaan se, että hankintayksikkö katsoo ja ilmoittaa sitä rasittavan harkinnanvarainen poissulkemisperuste. Koska valittaja on perustellusta syystä katsonut, ettei sitä rasita mikään poissulkemisperuste, ei valittaja ole myöskään esittänyt näyttöä luotettavuudestaan ESPD-lomakkeessa. Myös voittaneet tarjoajat ovat toimineet vastaavalla tavalla, mutta hankintayksikkö on varannut voittaneille tarjoajille mahdollisuuden esittää näyttöä luotettavuudestaan, mitä mahdollisuutta hankintayksikkö ei ole varannut valittajalle.

Asiassa ei ole merkitystä sillä, ettei hankintalain 82 §:ää sovelleta liikennepalvelulain mukaisessa hankinnassa. Koska hankintayksikkö on itse varannut mahdollisuuden voittaneille tarjoajille esittää näyttöä luotettavuudestaan, olisi sen tullut syrjimättömän ja tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi varata sama tilaisuus myös valittajalle.

Hankintayksikkö ei ole myöskään reagoinut mitenkään siihen, että TP Jousmäki Oy ei ole toimittanut hankintayksikölle sen pyytämää viimeisintä työsuojelutarkastuskertomusta, eikä selvitystä korjaavista toimenpiteistä kuin vasta sen jälkeen kun väliaikainen hankintasopimus on jo allekirjoitettu.

Valittajan yrityksessä on teetetty työsuojelun toimintaohjelma ajalle 1.1.2019 — 31.12.2023.

Valittaja noudattaa työaikalain ja yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä työvuoroluettelon antamisesta ja työehtosopimuksen mukaisen palkan maksamisesta. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue on vastaanottanut valittajan toimittaman selvityksen asiassa ja on antanut 12.10.2021 päivätyn ilmoituksen siitä, ettei asiassa ole aihetta enempiin toimenpiteisiin ja että asian käsittely Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella päättyy. Valittaja on paitsi toiminut aktiivisesti yhteistyössä työsuojeluviranomaisen kanssa myös selvittänyt tosiasiat ja toteuttanut kaikki sellaiset konkreettiset korjaavat toimenpiteet, jotka osoittavat valittajan luotettavaksi. Valittajan toimintaan on suoritettu vielä 8.10.2021 ajopiirtureita koskeva tarkastus asiakirjojen perusteella, ja valittajalle on annettu ajopiirturin käyttöön liittyviä teknisiä toimintaohjeita. Valittaja on tämän jälkeen toteuttanut kaikki edellytetyt toimenpiteet.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö

on esittänyt, että se on ennen hankintasopimusten allekirjoitusta pyytänyt kaikilta voittaneilta tarjoajilta nähtäväkseen tarkastusraportit viimeisimmästä aluehallintoviraston työsuojelutarkastuksesta tarjoajayrityksessä. Hankintayksikön pyyntöön on liittynyt vaatimus ilmoittaa hankintayksikölle, mihin korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdytty, mikäli yrityksessä on todettu lainvastaista toimintaa. Tällä menettelyllä hankintayksikkö on nimenomaan pyrkinyt kohtelemaan kaikkia tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimimaan avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Mikäli voittanut tarjoaja olisi tarjousta jättäessään antanut olennaisesti harhaanjohtavia ja vääriä tietoja ESPD-lomakkeen kysymyksiin, kuten valittaja on tehnyt, olisi voittanut tarjoaja suljettu pois tarjouskilpailusta.

Hankintayksikön saamat työsuojelutarkastusraportit voittaneilta tarjoajilta ovat olleet kaikki vähintään kuusi vuotta vanhoja, joten ne eivät sellaisenaan ajan kulumisen vuoksi olisi enää kelvanneet poissulkemisperusteeksi. Kyseessä on näin ollen ollut täysin eri tilanne, kuin valittajan tapauksessa, sillä valittajan poissulkeminen on perustunut alle kolme vuotta vanhoihin tapahtumiin.

Hankintayksikkö on 8.6.2021 saanut aluehallintovirastolta TP Jousmäki Oy:n työsuojelutarkastusraportit, jotka ovat olleet vuodelta 2014. Kyseisen tarjoajan kanssa on käyty keskustelu ennen väliaikaisen hankintasopimuksen allekirjoitusta, jossa raportti on käyty läpi ja todettu, että korjaavat toimenpiteet on tehty ja että vuoden 2014 jälkeen aluehallintovirasto ei ole antanut yritykselle kehotuksia tai toimintaohjeita.

Hankintayksikön tiedon mukaan valittaja ei ole 4.11.2021 mennessä korjannut kaikkia työehtosopimusrikkomuksia, jotka tulivat ilmi keväällä 2021, vaikka aluehallintovirasto on 12.10.2021 päivätyllä ilmoituksellaan ilmoittanut, että asian käsittely on työsuojelun vastuualueella päättynyt.

Härmän Liikenne Oy

on antanut lisälausunnon.

A

on antanut lisälausunnon.

TP Jousmäki Oy

on antanut lisälausunnon.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Oikeusohjeet

Liikennepalvelulain 19 lukuun sisältyvän 162 §:n 1 momentin mukaan kyseisen luvun mukaisia hankintamenettelyjä käytetään muun ohella tehtäessä maantieliikennettä ja muuta raideliikennettä kuin rautatieliikennettä koskevia käyttöoikeussopimuksia. Pykälän 3 momentin mukaan kyseisen lain 181 ja 182 §:ssä tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset voivat käyttää käyttöoikeussopimuksia tehtäessä muun ohella menettelyä, jossa kaikki palvelusopimusasetuksessa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1370/2007 rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 1191/69 ja (ETY) N:o 1107/70 kumoamisesta) tarkoitetut liikenteenharjoittajat voivat tehdä tarjouksen (yksivaiheinen menettely).

Liikennepalvelulain 165 §:n 1 momentin mukaan tarjoajat on kaksivaiheisessa menettelyssä valittava sekä tarjoajien soveltuvuus yksivaiheisessa menettelyssä arvioitava ennalta ilmoitettuja tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn ja ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailussa on suljettava pois liikenteenharjoittaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi tai joka on syyllistynyt hankintalain 80 §:ssä mainittuihin rikoksiin. Liikenteenharjoittaja voidaan sulkea pois mainitun lain 81 §:n perusteella.

Hankintalain 81 §:ssä säädetään harkinnanvaraisista poissulkemisperusteista.

Hankintalain 81 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle muun ohella tarjoajan, joka on rikkonut Suomen tai Euroopan unionin lainsäädännön, työehtosopimusten taikka liitteessä C lueteltujen kansainvälisten sopimusten ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisia velvoitteita, ja hankintayksikkö voi näyttää rikkomuksen toteen (kohta 5) tai joka on syyllistynyt olennaisesti väärien tietojen antamiseen ilmoittaessaan hankintayksikölle mainitun lain 10 luvussa tarkoitettuja tietoja tai laiminlyönyt vaadittavien tietojen antamisen (kohta 10). Pykälän 2 momentin mukaan poissulkemista koskevassa harkinnassa voidaan ottaa huomioon muun muassa virheen, rikkomuksen tai laiminlyönnin vakavuus, yhteys hankinnan kohteeseen, kulunut aika sekä mahdolliset muut aiheutuneet seuraamukset.

Hankintalain 81 §:n 1 momentin 10 kohdan esitöissä (HE 108/2016 vp s. 188) on todettu säännöksen perustuvan hankintadirektiivin 57 artiklan 4 kohdan h alakohtaan. Hankintadirektiivin 57 artiklan

4 kohdan h alakohdan mukaan hankintaviranomaiset voivat sulkea talouden toimijan pois hankintamenettelystä tai jäsenvaltiot voivat vaatia sen poissulkemista muun ohella silloin, kun talouden toimija on vakavalla tavalla syyllistynyt väärien tietojen antamiseen toimittaessaan vaaditut tiedot sen tarkistamiseksi, että poissulkemisperusteita ei ole tai että valintaperusteet täyttyvät, se on salannut tällaisia tietoja tai jättänyt toimittamatta 59 artiklan nojalla vaaditut täydentävät asiakirjat.

Hankintalain 81 §:n 4 momentin mukaan ehdokasta tai tarjoajaa ei saa sulkea tarjouskilpailusta, jos

1 momentissa tarkoitetusta tapahtumasta on kulunut yli kolme vuotta.

Asian arviointi

Hankintayksikkö on sulkenut valituksenalaisella päätöksellään valittajan reittipohjaisten joukkoliikennepalveluiden tarjouskilpailusta Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella hankintalain 81 §:n perusteella.

Valituksenalaisen päätöksen mukaan hankintayksikkö on saanut tietoonsa, että aluehallintovirasto on 22.4.2021 tehnyt valittajan yrityksessä työsuojelutarkastuksen, jonka 21.5.2021 päivätyssä tarkastuskertomuksessa on todettu useita lainvastaisia toimintoja. Hankintayksikkö on päätöksessään katsonut, että valittaja on jättäessään työsuojelutarkastuksessa 22.4.2021 havaitut sosiaali- ja työlainsäädännön rikkomiset ilmoittamatta hankintaviranomaiselle tarjousasiakirjoihin kuuluneessa ESPD-lomakkeessa, tai millään muullakaan tavalla, syyllistynyt hankintalain 81 §:n 1 momentin

10 kohdan tarkoittamalla tavalla olennaisesti väärien tietojen antamiseen ilmoittaessaan hankintaviranomaiselle tietoja ja laiminlyönyt vaadittavan tiedon antamisen. Hankintayksikkö on katsonut myös, että toimimalla työsuojelutarkastusraportissa kerrotulla tavalla, valittaja on rikkonut hankintalain 81 §:n 1 momentin 5 kohdan tarkoittamalla tavalla Suomen ja Euroopan unionin lainsäädännön, työehtosopimusten taikka liitteessä C lueteltujen kansainvälisten sopimusten ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisia velvoitteita, ja hankintayksikkö on voinut näyttää rikkomuksen toteen.

Hankintayksikkö on esittänyt, että nyt esillä olevia toimivaltaisen viranomaisen havaitsemia lainsäädännön rikkomuksia voidaan pitää hankintalain 81 §:ssä säädettynä perusteena tarjoajan poissulkemiselle. Kyseisiä rikkomuksia on ollut useita ja samoista asioista on annettu kehotuksia ja toimintaohjeita toistuvasti, joten rikkomukset ovat kokonaisuutena arvioiden kyseenalaistaneet olennaisesti ja vakavalla tavalla valittajan luotettavuuden ja rehellisyyden. Hankintayksikön mukaan valittajan luotettavuuden arvioinnissa on otettava erityisesti huomioon, että rikkomukset ovat tapahtuneet toiminnassa, joka vastaa nyt esillä olevan hankinnan kohdetta. Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan menettelyn moitittavuutta korostaa erityisesti se, että työsuojelutarkastuksen, tarkastusraportin antamisen ja tarjouksen jättämisen välillä on ollut vain lyhyt aika.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on perustanut valituksenalaisen päätöksensä valittajan poissulkemisesta tarjouskilpailusta hankintalain 81 §:n 5 ja 10 kohtaan. Ottaen huomioon, että edellä mainittu 10 kohtaan liittyvä arviointi valittajan luotettavuudesta ja rehellisyydestä liittyy 5 kohtaa koskevaan arviointiin, on asiassa ensin arvioitava, ovatko asiassa esitetyn näytön perusteella valittajan toiminnassa havaitut rikkomukset kokonaisuutena arvioiden kyseenalaistaneet olennaisesti ja vakavalla tavalla valittajan luotettavuuden hankintalain 81 §:n 1 momentissa 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa hankintalain 81 §:ssä tarkoitettujen harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden käyttämisessä eikä tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta harkinnanvaraisilla poissulkemisperusteilla edellytä lainvoimaista päätöstä tai tuomiota. Hankintayksikkö on siten voinut ottaa valittajan luotettavuutta arvioidessaan huomioon aluehallintoviraston suorittamat valvontatoimenpiteet ja niihin liittyvät havainnot. Siltä osin kuin hankintayksikkö on viitannut valittajalle vuonna 2014 annettuihin vastaavanlaisiin aluehallintoviraston toimintaohjeisiin ja kehoituksiin, on kyseisistä tapahtumista ennen päätöksen tekemistä kulunut yli kolme vuotta, eikä kyseistä näyttöä voida ottaa asian arvioinnissa huomioon.

Asiassa on riidatonta, että 21.5.2021 päivätty tarkastuskertomus osoittaa valittajan menetelleen sosiaali- ja työlainsäädäntöön sisältyvien velvoitteiden vastaisesti. Asiassa saadun selvityksen perusteella valittajalle on annettu kehotus koskien ajopiirturitietojen tallennusta, säilytystä ja luovutusta, johon liittyen valittajan on tullut ryhtyä toimenpiteisiin siten, että asia on kunnossa viimeistään 31.7.2021. Lisäksi valittajalle on annettu yhteensä viisi toimintaohjetta, jotka ovat koskeneet työsuojeluhenkilöstön tietojen ilmoittamatta jättämistä työsuojeluhenkilörekisteriin, työnteon keskeisten ehtojen antamista työntekijöille, työterveyshuollon työpaikkaselvitystä, työvuoroluettelon toimittamista ja yleissitovan työehtosopimuksen palkkaa koskevien ehtojen noudattamista.

Tarkastuskertomuksen liitteen ”Valvontatoimenpiteiden merkitys” mukaan toimintaohje on annettu asiasta, jonka tarkastaja on havainnut lainsäädännön vastaiseksi ja sen noudattamatta jättäminen voi johtaa tarkastajan antamaan kehotukseen ja/tai työsuojeluviranomaisen velvoittavaan päätökseen. Saman liitteen mukaan kehotus on annettu asiasta, jonka tarkastaja on havainnut lainsäädännön vastaiseksi ja josta aiheutuva vaara tai haitta on vähäistä suurempi. Kehotuksen noudattamatta jättäminen asetetun määräajan kuluessa, voi johtaa työsuojeluviranomaisen velvoittavaan päätökseen. Edelleen saman liitteen mukaan työsuojelutarkastaja voi antaa väliaikaisen kiellon asiasta, jossa on välitön hengen tai terveyden menettämisen vaara, tai tehdä poliisille ilmoituksen, jos on todennäköisiä perusteita epäillä, että on tehty työsuojeluviranomaisen valvottavana olevassa laissa tai rikoslain 47 luvussa rangaistavaksi määrätty teko.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan valittajan toiminnassa nyt havaitut rikkomukset ovat melko yleisiä toimialalla eikä yksittäisen tarkastuksen perusteella tehdyt havainnot siten välttämättä osoita yrityksessä selvää piittaamattomuutta sosiaali- ja työoikeudellisia velvoitteita kohtaan. On lisäksi otettava huomioon, että nyt arvioitavana olevissa olosuhteissa valittajalle on annettu vain yksi kehotus sellaisesta rikkomuksesta, josta aiheutuva vaara tai haitta on vähäistä suurempi, ja tämänkin korjaamiseksi valittajalle on asetettu määräaika. Asiassa esille tulleen perusteella valittajaa ei ole tuomittu sosiaali- tai työlainsäädännön rikkomisesta eikä annettu väliaikaista kieltoa tai tehty ilmoitusta muille viranomaisille.

Edellä todetulla tavalla nyt käsillä olevissa olosuhteissa on ollut kyse yksittäisen tarkastuskäynnin aikana havaituista rikkomuksista, joista vain yksi on ollut valvontaviranomaisen havaintojen perusteella vähäistä vakavampi. Valittajan ei ole asiassa huomioon otettavan näytön perusteella osoitettu toimineen toistuvasti sääntöjenvastaisesti. Asian arvioinnissa merkitystä voidaan antaa sille, että havaituilla rikkomuksilla on yhteys hankinnan kohteeseen, niitä on useita ja niistä kulunut aika on huomattavan lyhyt. Valittaja on kuitenkin osoittanut pyrkineensä korjaamaan sen toiminnassa havaittuja puutteita asetetussa määräajassa.

Markkinaoikeus katsoo edellä esitettyyn perustuen, että hankintayksikkö on ylittänyt harkintavaltansa sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta hankintalain 81 §:n 1 momentin 5 kohdan nojalla työ- ja sosiaalilainsäädäntöä koskevia rikkomuksia ja niiden toistuvuutta sellaisenaan koskevilla perusteilla arvioimatta lähemmin suhteellisuusperiaatteen mukaisesti niiden vaikutusta hankinnan toteuttamiseen.

Hankintalain 81 §:n 1 momentin 10 kohdassa säädetään olennaisesti väärien tietojen antamisesta hankintamenettelyssä tai vaadittavien tietojen antamisen laiminlyönnistä poissulkemisperusteena. Hankintayksikkö on tältä osin perustanut ratkaisunsa siihen, että valittaja on edellä todetuista valvontaviranomaisen havaitsemista rikkomuksista huolimatta tarjouksessaan ilmoittanut, ettei se ole oman tietonsa mukaan rikkonut työ- ja/tai sosiaalilainsäädännön mukaisia velvoitteitaan.

Valittaja on tältä osin esittänyt, että se on perustanut vastauksensa siihen, ettei se ole oman tietonsa mukaan rikkonut sosiaali- tai työlainsäädännön mukaisia velvoitteitaan hankintalaissa tarkoitetulla tavalla.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen ESPD-lomakkeen tarjoajan poissulkemisperusteita koskevissa kohdissa ”Sosiaalilainsäädännön mukaisten velvoitteiden rikkominen” ja ”Työlainsäädännön mukaisten velvoitteiden rikkominen” on kysytty, onko tarjoaja rikkonut oman tietonsa mukaan sosiaali- tai työlainsäädännön mukaisia velvoitteitaan, ja jos vastaus on ollut kyllä, on pyydetty kuvaus toteutetuista toimista

Valittaja on vastannut kyseisiin kohtiin ”ei”, jolloin sen ei ole tullut vastata jatkokysymyksiin luotettavuuden osoittamisesta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 81 §:n 1 momentin 5 kohdan säännöksen sanamuodon ”rikkonut [ — — ] velvoitteitaan” perusteella valittajan voitaisiin katsoa menetelleen virheellisesti vastatessaan kyseisiin sosiaali- ja työlainsäädännön mukaisten velvoitteiden rikkomista koskeviin kysymyksiin ”ei” ottaen huomioon työsuojelutarkastuksella tehdyt riidattomat havainnot valittajan lainsäädännön vastaisesta toiminnasta. Asiassa on kuitenkin arvioitava harkinnanvaraisiin poissulkemisperusteisiin sisältyvän suhteellisuusperiaatteen ja säännöksen soveltamisen edellyttämän rikkomuksen tietyn vakavuusasteen sekä kyseisen säännöksen esitöissä lausutun perusteella, onko valittaja voinut perustellusti olla siinä käsityksessä, ettei se ole rikkonut hankintalaissa tarkoitetulla tavalla oman tietonsa mukaan sosiaali- tai työlainsäädännön mukaisia velvoitteitaan ja tämän takia jättänyt ilmoittamatta työsuojelutarkastuksella havaitut rikkomukset ESPD-lomakkeella.

Markkinaoikeus on edellä katsonut, etteivät valittajan toiminnassa työsuojelutarkastuksen yhteydessä havaitut rikkomukset yksin ole osoittaneet niin selvää piittaamattomuutta valittajan toiminnassa kyseisiä sosiaali- ja työlainsäädännön mukaisia velvoitteita kohtaan, että kyseiset rikkomukset olisivat oikeuttaneet hankintayksikköä sulkemaan valittajaa tarjouskilpailusta.

Markkinaoikeus katsoo edellä todettuun perustuen, että valittajan ei ole tullut tietää, että sen yksittäisessä työsuojelutarkastuksessa havaittu lainvastainen menettely olisi hankintayksikön näkemyksen mukaan voinut olla sellainen hankintalain 81 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettu tarjoajan poissulkemiseen oikeuttava syy, joka olisi tullut ilmoittaa ESPD-lomakkeen kysymyksessä olevassa kohdassa. Näin ollen valittaja ei ole jättämällä tarjousasiakirjoissaan tuomatta esille kysymyksessä olevalla työsuojelutarkastuksella havaitut rikkomukset syyllistynyt hankintalaissa tarkoitetulla tavalla olennaisesti väärien tietojen antamiseen hankintayksikölle tai laiminlyönyt vaadittavien tietojen antamisen. Hankintayksikkö ei ole siten esittänyt riittäviä ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia perusteita sille, että se olisi voinut sulkea valittajan tarjouskilpailusta hankintalain 81 §:n 1 momentin 10 kohdan mukaisella perusteella.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta esittämillään perusteilla menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Liikenteen palveluista annetun lain 260 §:n 1 momentin nojalla sovellettavan hankintalain 154 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain, Euroopan unionin lainsäädännön taikka Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti, markkinaoikeus voi:

kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;

kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä;

velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Hankintalain 154 §:n 4 momentin mukaan edellä 1 momentissa tarkoitettu seuraamus voidaan määrätä vain, jos lainvastainen menettely on vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen tai asianosaisen asemaan hankintamenettelyssä.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen valituksenalainen päätös tarjoajan poissulkemisesta ja hankintapäätös osien 4 — 7 ja 10 osalta voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja hankintapäätöksen täytäntöönpano tältä osin kieltää.

Hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata siten, että hankintayksikkö arvioi tarjoajien soveltuvuuden uudelleen ja tekee uuden perustellun hankintapäätöksen.

Mikäli Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus aikoo edelleen toteuttaa reittipohjaisten joukkoliikennepalveluiden käyttöoikeussopimuksia koskevan hankinnan kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella, sen on arvioitava tarjoajien soveltuvuus uudelleen ja tehtävä uusi perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Liikenteen palveluista annetun lain 260 §:n 1 momentin nojalla sovellettavan hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä kuultava saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 11.6.2021 tekemän hankintapäätöksen siltä osin kuin se koskee hankinnan osia 4 — 7 ja 10 sekä päätöksen tarjoajan poissulkemisesta (EPOELY/1240/2021). Markkinaoikeus kieltää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta tältä osin tekemästä hankintasopimusta kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 50.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen korvaamaan Peuran Liikenne Ky:n oikeudenkäyntikulut 4.287,50 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Härmän Liikenne Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Liikenteen palveluista annetun lain 260 §:n 1 momentin nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Liikenteen palveluista annetun lain 260 §:n 3 momentin mukaan markkinaoikeuden päätöstä, jolla markkinaoikeus on määrännyt hankintalain 154 §:n 1 momentin 1 — 3 kohdassa tarkoitetun seuraamuksen, on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Jenni Poropudas ja Liisa Kauramäki.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.