Market Court dismisses procurement bid protest, ruling temporary service arrangement lawful and claimant liable for costs.
Legislator summary
AI generatedThe Market Court dismissed Proxion Plan Oy's protest against the Road Administration's selection of a low-bid tenderer for railway training services. The claimant argued the winner's pricing scheme created financial risks and requested access to bid documents to verify eligibility, but the court found no evidence of procedural errors. Consequently, the court held that the temporary service arrangement did not violate the claimant's rights under the Public Procurement Act and ordered the claimant to bear its own litigation costs.
Legislator headnote
AI generatedPublic Procurement Act 1092/2016, s. 153; s. 154: A temporary procurement arrangement is lawful if it does not endanger the applicant's rights under the Act and is not discriminatory, thereby precluding claims for damages or procedural correction.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Asian tausta
Väylävirasto (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 23.12.2020 julkaistulla erityisalojen EU-hankintailmoituksella rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta ratateknisen oppimiskeskuksen (ROK) koulutus- ja isännöintipalveluja koskevasta hankinnasta viidelle vuodelle ja kahden vuoden optiokaudelle.
Väylävirasto on 22.3.2021 tekemällään hankintapäätöksellä (VÄYLÄ/6655/02.01.12/2020) valinnut Työyhteenliittymä KiscoTaitajan tarjouksen.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 3.750.000 euroa.
Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Hankintayksikkö on tehnyt 5.5.2021 sopimuksen hankinnan väliaikaisesta järjestämisestä Työyhteenliittymä KiscoTaitajan kanssa.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
Proxion Plan Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 10 prosenttia hankinnan arvosta. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 8.864 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.
Valittaja on edelleen vaatinut, että markkinaoikeus antaa sille tiedon voittaneen tarjoajan osallistumishakemuksen liitteistä ja tarjouksen liitteenä olleesta henkilöreferenssilomakkeesta. Valittaja on vielä vaatinut, että markkinaoikeus kieltää hankintayksikköä jatkamasta hankinnan väliaikaista järjestämistä koskevaa virheellistä menettelyä ja määrää hankintayksikön väliaikaisen järjestelyn keskeytettäväksi markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi.
Perustelut
Valittaja ei ole pystynyt arvioimaan, onko voittanut tarjoaja täyttänyt hankinta-asiakirjoissa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia, sillä valittaja ei ole sen pyynnöstä huolimatta saanut nähtäväkseen voittaneen tarjoajan osallistumishakemuksen liitteitä. Mikäli havaitaan, että voittanut tarjoaja ei ole täyttänyt asianmukaisesti soveltuvuusvaatimuksia, hankintayksikön ei olisi tullut hyväksyä voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailuun.
Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen. Voittaneen tarjoajan tarjouksen hintalomakkeessa ilmoitetut henkilöiden keskimääräiset tuntiveloitushinnat ovat lisätöiden osalta alittaneet selvästi alalla käytössä olevan yleisen hinnoittelutason. Valittajan vastaava keskimääräinen tuntiveloitushinta vastaa alan yleistä keskimääräistä hinnoittelua. Voittanut tarjoaja on tarjonnut lisätyöt selvästi tappiollisena ja kiinteät työt taas ylihintaisena, mikä on hankintamenettelyssä käytetystä laskukaavasta johtuen johtanut siihen, että voittaneen tarjoajan tarjous on saanut parhaat hintapisteet. Voittaneen tarjoajan käyttämä tarjouksen hinnoittelumekanismi aiheuttaa sekä taloudellisen että sopimusoikeudellisen riskin hankintayksikölle ja hyvin todennäköisesti tulee hankintayksikölle sopimuskauden aikana lopulta kalliimmaksi kuin valittajan tarjous. Voittaneen tarjoajan menettely johtaa myös epäterveisiin taloudellisiin käytäntöihin alalla.
Koska voittaneen tarjoajan tarjous on ollut poikkeuksellisen alhainen, hankintayksikön olisi tullut hankintasäännösten ja tarjouspyynnön edellyttämällä tavalla vaatia voittaneelta tarjoajalta selvitys tarjouksen hinnasta ja saaduista selvityksistä riippuen mahdollisesti myös hylätä tarjous.
Voittaneen tarjoajan tarjouksen poikkeuksellisen alhaiseen hintaan on vaikuttanut myös se, että voittaneen tarjoajan työyhteenliittymään kuuluva Kouvolan Aikuiskoulutussäätiö sr on valtiontukea saava yhteisö. Kouvolan Aikuiskoulutussäätiö sr:n verkkosivujen mukaan se hakee hankerahoitusta erilaisiin työelämän palvelu- ja kehittämistehtäviin sekä opetuksen kehittämiseen liittyviin hankkeisiin muun ohella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta, Opetushallitukselta ja Euroopan unionin rakennerahoitusta hallinnoivilta kansallisilta rahoittajilta. Kyseiselle säätiölle on myönnetty opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoitusta vuodeksi 2021 yhteensä 3.034.665 euroa.
Kyseiselle säätiölle myönnetty julkinen tuki on antanut voittaneelle tarjoajalle selvää kilpailullista kustannusetua valittajaan nähden ja on ollut omiaan vääristämään tervettä taloudellista kilpailua EU:n valtiontukisäännöksissä tarkoitetulla tavalla. EU:n valtiontukisäännökset ovat suoraan velvoittavaa oikeutta, ja ne tulee ottaa huomioon myös julkisten hankintojen kilpailutuksessa. Koska kyseinen säätiö harjoittaa taloudellista toimintaa ja kilpailee yritysten kanssa, hankintayksikön olisi tullut selvittää säätiön saama valtiontuki ja ottaa se huomioon päätöksenteossaan.
Koska hankintayksikkö ei ole antanut valittajalle tietoa voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä olleesta henkilöreferenssilomakkeesta, valittajalla ei ole ollut mahdollisuutta arvioida hankintayksikön tekemän pisteytyksen oikeellisuutta voittaneen tarjoajan henkilöreferenssien osalta. Voittaneen tarjoajan tarjouksen saamat pisteet henkilöreferenssien osalta vaikuttavat ylisuurilta. Pisteytyksen oikeellisuutta on syytä epäillä erityisesti ilmoitetun koulutuspäällikön referenssien osalta. Voittaneen tarjoajan tarjous on saanut tältä osin kaksi pistettä enemmän kuin valittajan tarjous, vaikka voittaneen tarjoajan ilmoittamalla henkilöllä ei valittajan tiedon mukaan ole juurikaan koulutuskokemusta. Valittajan ilmoittamalla koulutuspäälliköllä on sen sijaan ollut koulutuskokemusta, joskaan se ei ole ollut kaikilta osin tuoretta.
Valittajan oikeusturvan ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamiseksi valittajan on välttämätöntä saada nähtäväkseen voittaneen tarjoajan osallistumishakemuksen liitteet ja voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä ollut henkilöstöreferenssilomake. Voittaneen tarjoajan referenssitiedot eivät voine sisältää liikesalaisuuksia, koska sellaisia ei ole valittajankaan ilmoittamissa referenssitiedoissa. Ehdokkaat ovat toimittaneet osallistumishakemustensa liitteinä muun ohella julkisista rekistereistä saatavilla olevia tietoja, jotka eivät voi olla liikesalaisuuksia.
Hankintayksikön toteuttama hankinnan väliaikainen järjestäminen ei ole täyttänyt sille hankintasäännöksissä asetettuja edellytyksiä. Vaikka hankinnan kohteena olleiden palveluiden järjestäminen lakisääteisten pätevyyskoulutusten osalta olisi välttämätöntä markkinaoikeuskäsittelyn aikana, tämä ei koske isännöintiin ja aulapalveluihin kuuluvia tehtäviä. Näin ollen hankintayksikön voittaneen tarjoajan kanssa tekemässä väliaikaisessa sopimuksessa on ollut kyse muustakin kuin välttämättömän palvelun järjestämisestä. Myös välttämättömien pätevyyskoulutusten järjestäminen olisi onnistunut helposti hankintayksikön aiemmilla sopimuksilla. Voittaneelta tarjoajalta on lisäksi väliaikaisen sopimuksen tekohetkellä puuttunut osaaminen ja pätevyys tuottaa turvalaiteasentajien opintopolun mukaisia koulutuksia. Voittanut tarjoaja on vasta 23.6.2021 tehnyt alihankkijansa kanssa sopimuksen turvalaiteasentajien koulutuspalveluista.
Edellä esitetyn perusteella hankintayksikkö on tosiasiallisesti pannut hankintapäätöksen täytäntöön väliaikaisella sopimuksella vastoin hankinnan täytäntöönpanokieltoa. Hankintapäätöksen tosiasiallista täytäntöönpanoa osoittaa myös se, että väliaikainen sopimus vastaa sisällöltään täysin lopullista sopimusta ja että väliaikainen sopimus jatkuu automaattisesti hankintakauden loppuun saakka, mikäli hankintapäätös saa lainvoiman. Edelleen sopimukseen sisällytettyä neljän kuukauden irtisanomisaikaa voidaan pitää liian pitkänä, kun otetaan huomioon, että väliaikaisen sopimuksen tulisi olla päätettävissä heti markkinaoikeuden annettua ratkaisunsa.
Vastine
Vaatimukset
Väylävirasto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.400 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Voittanut tarjoaja on täyttänyt kaikki soveltuvuusvaatimukset, eikä sitä olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta puutteellisen soveltuvuuden vuoksi.
Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen, eikä hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole hylännyt voittaneen tarjoajan tarjousta tällä perusteella. Hankintayksikkö on pyytänyt voittaneelta tarjoajalta 12.3.2021 selvitystä lisätöiden tuntiveloitushintojen perusteista. Selvitys on saatu 15.3.2021. Hankintayksikkö on selvityksensä ja arviointinsa perusteella päätynyt siihen, että voittaneen tarjoajan tarjouksen kyseiset hinnat eivät ole olleet poikkeuksellisen alhaiset. Voittaneen tarjoajan tarjouksen alhaiset hinnat koskevat ainoastaan lisätöitä ja ne mahdollistavat laadukkaan ja asianmukaisen palvelun toteuttamisen. Hinnoilla voidaan myös kattaa henkilöstön palkkakustannukset. Tarjouksen hylkääminen poikkeuksellisen alhaisen tarjoushinnan perusteella on joka tapauksessa hankintayksikön oikeus eikä velvollisuus.
Kun voittaneen tarjoajan tarjousta ei ole pidetty hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena, ei tarjoushintaan mahdollisesti vaikuttavan tuen olemassaoloa tai laillisuutta ole tämän vuoksi selvitetty. Hankintayksikkö ei itse ole myöntänyt tukea tarjoajille. Yksikään tarjoajista ei myöskään ole hankintayksikön omaan organisaatioon kuuluva yksikkö. Näin ollen mahdollisesti muiden tahojen myöntämiä tukia ei ole tullut lain mukaan ottaa huomioon tarjousvertailussa. Edelleen voittanut tarjoaja on selvityksessään 15.3.2021 todennut, että se ei ole saanut tarjottavaa hankintaa varten mitään tukia.
Tarjousten laatuarviointi on toteutettu hankintasäännösten mukaisesti ja oikein. Annettujen pisteiden perusteet ja niiden erot ovat käyneet ilmi laatuarvioinnin perusteluista. Voittaneen tarjoajan tarjous on saanut varahenkilöjärjestelyiden osalta yhden pisteen. Tältä osin annetut pisteet ja niiden perustelut ovat vastanneet voittaneen tarjoajan tarjousta. Voittaneen tarjoajan tarjous on saanut opettajien hankinnan osalta kaksi pistettä neljästä. Myös tältä osin annetut pisteet ja niiden perustelut ovat vastanneet voittaneen tarjoajan tarjousta. Voittaneen tarjoajan tarjouksen mukaan opettajien osaamistaso varmistetaan kouluttajien henkilökohtaisten kehittämissuunnitelmien mukaisesti. Osaamistason varmistamista on siten käsitelty tarjouksessa, muttei kattavasti, kuten laatuperusteluissa on todettu.
Voittaneen tarjoajan tarjous on saanut yhteistyötä tilaajan kanssa sekä kokouskäytäntöjä ja raportointia koskevasta kohdasta yhden pisteen. Myös tämä pisteytys ja sen perustelu ovat vastanneet voittaneen tarjoajan tarjousta. Pätevyyksien käsittely on mainittu voittaneen tarjoajan tarjouksessa siten, että myönnetyt pätevyydet käsitellään jaksoittain kokouksissa yhdessä tilaajan kanssa. Edelleen voittaneen tarjoajan tarjous on saanut koulutuspäällikön osalta 12 pistettä 15 pisteestä. Laatuarviointi on toteutettu tältäkin osin oikein, eikä pisteytystä ole syytä muuttaa.
Valittajalle ei tule antaa tämän pyytämiä liikesalaisuuksia sisältäviä tietoja voittaneen tarjoajan osallistumishakemuksesta ja tarjouksesta. Tarjoajien liikesalaisuudet on perusteltua suojata niiden kilpailijoilta, jotka osallistuvat samoihin tarjouskilpailuihin. Tällaisia tietoja ovat muun ohella yritysten resursseihin ja osaamiseen liittyvät tiedot sekä erilaiset yritysten hyväksynnät. Tällaisten tietojen antaminen kilpailijoille voi aiheuttaa taloudellista vahinkoa yritykselle, jonka tiedoista on kysymys.
Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti toteuttaessaan hankinnan väliaikaisesti markkinaoikeuskäsittelyn ajaksi. Hankinta on ollut välttämätöntä järjestää väliaikaisesti, koska kyseinen palvelu on ollut tärkeä osa lakisääteistä radanpitoa, eikä radanpidon kannalta välttämättömiä pätevyyskoulutuksia ole ollut mahdollista jättää toteuttamatta markkinaoikeuskäsittelyn ajaksi. Aula- ja isännöintipalvelut ovat välttämättömiä pätevyyskoulutusten järjestämiseksi ja muodostavat luontevan hankintakokonaisuuden.
Hankintayksiköllä on ollut oikeus valita voittanut tarjoaja väliaikaiseksi palveluntuottajaksi. Menettely ei ole ollut tältä osin muita toimijoita syrjivää. Väliaikainen järjestely on tehty mukaillen alkuperäistä tarjouspyynnön liitteenä ollutta hankintasopimusta, eivätkä vastaavuudet mainittujen sopimusten välillä osoita, että väliaikainen järjestely olisi toteutettu hankintasäännösten vastaisesti. Väliaikaista järjestämistä koskevan sopimuksen neljän kuukauden irtisanomisaika ei ole kohtuuttoman pitkä. Tarjouskilpailun vaatima aika on ollut useita kuukausia. Irtisanomisaika mahdollistaa tarvittaessa uuden kilpailutuksen huolellisen ja tasapuolisen toteuttamisen. Myös hankintapäätöksen jälkeen uuden toiminnan haltuunotto, valmistautuminen ja käynnistäminen vievät oman aikansa.
Kuultavan lausunto
Työyhteenliittymä KiscoTaitaja on esittänyt, että se on selvityksessään hankintayksikölle 15.3.2021 esittänyt todelliset ja kiinteiden kuukausipalkkojen kustannuksiin perustuvat hinnoitteluperusteet sekä todellisten kustannusten muodostaman periaatteen hinnoittelussaan. Hankintayksikkö on katsonut, ettei hintoja ole pidettävä poikkeuksellisen alhaisina.
Työyhteenliittymän toisen osapuolen eli Kouvolan Aikuiskoulutussäätiö sr:n saama tuki ei ole yleistuki, vaan se kohdennetaan rahoittajan määräämiin käyttötarkoituksiin kuten tutkintotavoitteeseen koulutukseen. Tukea ei näin ollen voi kohdentaa muuhun kuin rahoittajan osoittamaan arvonlisäverottomaan toimintaan. Tuki selvitetään opetus- ja kulttuuriministeriölle kirjanpitoon ja kustannuspaikkakohtaisiin raportteihin perustuen. Säätiön saama valtiontuki on selvitetty myös 14.1.2021 hankintayksikölle toimitetussa lausunnossa. Nyt kyseessä olevassa hankinnassa tarjottua arvonlisäverollista palvelua varten säätiö ei ole saanut mitään tukia.
Vastaselitys
Hankintayksikkö on erehtynyt siinä tulkinnassaan, että voittaneen tarjoajan tarjouksen lisätöiden hinnoilla pystyttäisiin tarjoamaan laadukas tai asianmukainen palvelu ja että voittaneen tarjoajan ilmoittamilla hinnoilla katettaisiin henkilöstön palkkakustannukset. Voittaneen tarjoajan tarjous on tehty lisätöiden osalta omakustannushintaan ilman katetta. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa ilmoitettu keskituntihinta ei voi kattaa hankinnan mukaisten palvelujen toteuttamiseen osallistuvien henkilöryhmien todellisia palkkakustannuksia. Myöskään voittaneen tarjoajan 15.3.2021 antamassa lisäselvityksessä ei ole tuotu esiin mitään uskottavaa selitystä lisätöiden hinnoittelun poikkeukselliselle alhaisuudelle.
Vaikka hankintayksiköllä ei ole ollut suoranaista velvollisuutta hylätä voittaneen tarjoajan tarjousta poikkeuksellisen alhaisen hinnan perusteella, tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, että hankintayksikkö tutkii poikkeuksellisen alhaisen hinnan perusteet huolellisesti ja tarvittaessa käyttää oikeuttaan hylätä tarjous.
Voittaneen tarjoajan saamaa valtiontukea koskevassa lausunnossa hankintayksikölle 14.4.2021 ei ole riittävällä tavalla selvitetty valtiontuen tarkempaa kohdentumista. Todennäköisesti ainakin osa valtiontuesta kohdistuu sellaisiin voittaneen tarjoajan yhteenliittymään kuuluvan säätiön kiinteisiin toimintoihin, jotka palvelevat samalla myös arvonlisäverollista toimintaa. Hankintayksikön olisi tullut selvittää valtiontuen luonne tarkemmin viimeistään sen jälkeen, kun valittaja on tuonut asian hankintayksikön tietoon. Asian tarkempi selvittäminen on kuitenkin laiminlyöty.
Vaikka hankintayksikkö ei itse ole myöntänyt voittaneelle tarjoajalle mitään tukea ja että yksikään tarjoajista ei ole hankintayksikön omaan organisaatioon kuuluva yksikkö, hankintayksikkö on kuitenkin Suomen valtion organisaatioon kuuluva virasto, ja Suomen valtio eli opetusministeriö on myöntänyt voittaneeseen tarjoajaan kuuluvalle säätiölle vuodelle 2021 merkittävän tuen. Julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan kilpailuneutraliteetin varmistamiseksi EU-valtiontukisäännösten tarkoittamalla tavalla hankintasäännöksiä tulisi tässä tapauksessa tulkita niin, että hankintayksikkö ja valtio katsotaan samaksi oikeushenkilöksi.
Valittajan oikeusturvan kannalta on olennaista, että hankintayksikön laatimia perusteluita pystytään vertaamaan tarjoajan tarjousasiakirjassa ilmoitettuihin tietoihin, eikä hankintayksikön oma subjektiivinen ilmoitus perusteluidensa oikeellisuudesta ole tältä osin riittävä.
Voittaneen tarjoajan osallistumishakemusten liitteiden ja tarjouksen liitteenä olleen henkilöreferenssin antamatta jättäminen ei ole välttämätöntä salassa pidettäviksi säädettyjen etujen suojaamiseksi. Valittajalla ei ole ollut käytännössä mahdollisuutta tarkastaa ja arvioida hankintapäätöksen oikeellisuutta, koska kaikki sellaiset tiedot, joilla on olennainen merkitys arvioitaessa voittanutta tarjousta, on jätetty antamatta.
Muut kirjelmät
Hankintayksikkö
on esittänyt, että Kouvolan Aikuiskoulutussäätiö sr:llä on ollut veroviranomaisen vahvistama maksujärjestely, josta tarjoaja on antanut tiedon hankintayksikölle. Maksujärjestelyä koskevasta sopimuksesta on käynyt ilmi, että voittanut tarjoaja on noudattanut maksujärjestelyä. Hankintayksikkö on katsonut, että verovelka ja maksujärjestely eivät heikennä voittaneen tarjoajan kykyä suoriutua kyseessä olevasta hankinnasta. Voittaneella tarjoajalla ei ole enää maksamatonta verovelkaa, joten palvelun tuottaminen ei ole vaarantunut tarjoajan taloudellisen tai rahoituksellisen suorituskyvyn vuoksi. Hankintayksiköllä ei ole tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain nojalla oikeutta luovuttaa voittaneen tarjoajan verovelkaa tarkemmin eritteleviä tietoja valittajalle.
Valittaja
on esittänyt, että hankintayksikön laatimat laatuarvioinnin perustelut ovat olleet siten puutteelliset, että niissä ei ole riittävällä tavalla tuotu ilmi niitä voittaneen tarjoajan tarjouksessa olleita tietoja, joiden perusteella pisteytyksen oikeellisuutta olisi voitu tosiasiallisesti tarkastaa. Hankintayksikön menettely on tässä tapauksessa merkinnyt sitä, että valittaja ei ole saanut tarjousasiakirjojen ja hankintapäätöksen perusteella tietoonsa sellaisia voittaneessa tarjouksessa olleita tietoja, joiden perusteella hankintapäätöksen oikeellisuutta olisi voitu objektiivisesti arvioida.
Hankintayksikkö
on markkinaoikeuden pyydettyä sitä esittämään asiakirjakohtaisesti, millä perusteella voittaneen tarjoajan osallistumishakemuksen liiteasiakirjoja ja saman tarjoajan tarjoukseen liitettyä henkilöreferenssilomaketta pidetään salassa pidettävinä, esittänyt, että tiettyjä voittaneen tarjoajan osallistumishakemuksen rekisteritietoja, tilinpäätöstietoja ja Rating Alfa -analyysitietoja koskeneita liiteasiakirjoja uudelleen arvioituaan hankintayksikkö on katsonut, että kyseiset liiteasiakirjat eivät sisällä tietoa, joka olisi omiaan aiheuttamaan vahinkoa taholle, jonka tiedosta on kysymys, eikä kyseiselle asiakirjalle ole erityistä salassapitoperustetta. Kyseisillä asiakirjoilla ei kuitenkaan ole vaikutusta asian ratkaisemisen kannalta.
Muut kuin edellä mainitut voittaneen tarjoajan osallistumishakemuksen liiteasiakirjat ja voittaneen tarjoajan tarjoukseen liitetty henkilöreferenssilomake sisältävät salassa pidettäviä tietoja. Kyseiset salassa pidettävät asiakirjat sisältävät tietoa voittaneen tarjoajan sopimussuhteista ja -velvoitteista, toimeksiantojen luonteesta ja arvoista, tarjoajan toiminnan arvioinnista, oppilaitoksen sisäisistä asioista, oikeushenkilöön sovellettavasta palkkausjärjestelmästä ja voittaneen tarjoajan henkilöstön osaamisesta, joiden antaminen voi olla omiaan aiheuttamaan vahinkoa tarjoajalle tai tämän sopimuskumppaneille. Lisäksi salassa pidettävät asiakirjat sisältävät tietoa verojen maksamisesta ja eläkevakuutusten ottamisesta, joita koskee vaitiolovelvollisuus.
Hankintayksikkö on lisäksi vahvistanut markkinaoikeudelle, että se on toimittanut valittajalle voittaneen tarjoajan osallistumishakemusasiakirjan ja osallistumishakemuksen liitteistä Kisco Oy:tä ja Kouvolan aikuiskoulutussäätiö sr:tä koskevat ESPD-lomakkeet, ja että muita osallistumishakemuksen liitteitä ei ole toimitettu valittajalle.
Valittaja
on esittänyt, että hankintayksikkö on toiminut viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain vastaisesti, kun se on aiemmin salannut kategorisesti kaikki voittaneen tarjoajan osallistumishakemuksen liitteet. Valittajan asemaa voidaan pitää kohtuuttomana, koska hankintapäätöksen oikeellisuuden arvioiminen on ollut käytännössä mahdotonta. Mikäli poikkeuksellisen laaja ja liikesalaisuuden haltijan oman salassapitotahdon ylittävä salaaminen viranomaistoiminnassa hyväksytään, se tulee johtamaan jatkossa entistä laajempaan salaamiseen ja valittajien oikeusturvan vaarantumiseen. Voittanut tarjoaja on edellyttänyt sen tarjouksen liitteenä olleen henkilöreferenssilomakkeen salaamista vain referenssin numero 5 tiettyjen yksittäisten tekstikohtien osalta.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Tiedon antaminen asiakirjasta
Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus antaa valittajalle tiedon voittaneen tarjoajan osallistumishakemuksen liitteistä ja saman tarjoajan tarjoukseen liitetystä henkilöreferenssilomakkeesta. Hankintayksikkö on esittänyt, että mainitut asiakirjat sisältävät voittaneen tarjoajan liikesalaisuuksia ja että valittajan vaatimia tietoja ei siten voida luovuttaa sille.
Markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan osallistumishakemuksen liitteet ja voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä ollut henkilöreferenssilomake on toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa. Hankintayksikkö on ilmoittanut markkinaoikeudelle, että se on toimittanut valittajalle voittaneen tarjoajan osallistumishakemusasiakirjan ja osallistumishakemuksen liitteistä Kisco Oy:tä ja Kouvolan aikuiskoulutussäätiö sr:tä koskevat ESPD-lomakkeet. Lisäksi hankintayksikkö on esittänyt markkinaoikeudessa, että hieman yli kymmenelle voittaneen tarjoajan osallistumishakemuksen rekisteritietoja, tilinpäätöstietoja ja Rating Alfa -analyysitietoja koskeneille liiteasiakirjoille, joita hankintayksikkö ei ole toimittanut valittajalle, ei ole erityistä salassapitoperustetta.
Markkinaoikeus on antanut edellä mainitut asiakirjat tiedoksi valittajalle.
Edellä esitetyn perusteella asiassa on muiden kuin hankintayksikön tai markkinaoikeuden valittajalle toimittamien voittaneen tarjoajan osallistumishakemuksen liitteiden ja saman tarjoajan tarjouksen liitteenä olleen henkilöreferenssilomakkeen osalta kysymys oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiasiakirjan saamisedellytyksistä.
Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (jäljempänä julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään, jollei oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa toisin säädetä. Saman pykälän mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin salassapitosäännösten estämättä antaa oikeudenkäyntiasiakirjasta tiedon siinä laajuudessa kuin se on tarpeen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin taikka asiaan liittyvän tärkeän yleisen tai yksityisen edun turvaamiseksi.
Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liikesalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista.
Verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 4 §:n 1 momentin mukaan verotusasiakirjat, jotka koskevat verovelvollisen taloudellista asemaa, sekä muut sellaiset verotusasiakirjat, joista ilmenee tunnistettavissa olevaa verovelvollista koskevia tietoja, on mainitun lain 5 — 9, 20 d ja 21 §:ssä säädetyin poikkeuksin pidettävä salassa.
Julkisuuslain 11 §:ssä säädetään asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.
Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitettua oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liikesalaisuutta koskeviin tietoihin; tieto tarjousten vertailussa käytetystä kokonaishinnasta on kuitenkin aina annettava.
Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:ssä säädetään asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn, jollei mainitun pykälän 2 tai 3 momentista muuta johdu. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin jättää antamatta muun ohella julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.
Edellä mainittua oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:ää koskevassa hallituksen esityksessä (HE 12/2006 vp s. 28) on todettu, että harkittaessa tiedon antamatta jättämistä 3 momentin perusteella on otettava huomioon tiedon ilmaisemisesta aiheutuva haitta tai vahinko niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty julkisuuslaissa. Näitä etuja ovat yksityisyyden, terveyden ja lapsen edun turvaaminen, liike- ja ammattisalaisuuksien ja niiden rinnastettavien yritystoimintaa koskevien tietojen suojaaminen, yleinen järjestys ja turvallisuus sekä muu erittäin tärkeä yksityinen tai julkinen etu. Tieto voidaan jättää antamatta asianosaiselle vain, kun tämä on välttämätöntä salassa pidettäväksi säädettyjen etujen suojelemiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.
Pykälän esitöiden (HE 12/2006 vp s. 28 ja 29) mukaan tuomioistuin ratkaisee kysymyksen tietojen antamisesta punnitsemalla yhtäältä salassapidon puolesta olevia näkökohtia ja toisaalta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia. Tieto tulee antaa esimerkiksi silloin, kun se ei ole laadultaan sellainen, että sen antaminen aiheuttaisi välitöntä vaaraa salassapidon perusteena olevalle edulle. Toisaalta on tarkasteltava sitäkin, miten ratkaiseva kyseinen tieto on oikeudenkäynnin lopputuloksen kannalta.
Mainitun pykälän esitöissä (HE 12/2006 vp s. 30) on lisäksi todettu, että harkittaessa tiedon epäämistä asianosaiselta on kiinnitettävä huomiota siihen, ketä kyseinen tieto välittömästi koskee. Sellainen tieto, jota ei pykälän mukaisesti anneta asianosaiselle, voi koskea paitsi välittömästi asianosaista itseään, myös toista asianosaista tai sivullista. Asianosaisen oikeusturvaa korostava tiedonsaantioikeus ei edellytä, että asianosainen tekemällä valituksen saisi tiedon asiakirjoihin sisältyvistä muita kuin itseään koskevista salassa pidettävistä tiedoista. Oikeudenkäynti ei saa muodostua myöskään keinoksi saada tietoonsa toisen elinkeinonharjoittajan liikesalaisuuksia esimerkiksi julkisia hankintoja ja kilpailuasioita koskevissa asioissa.
Valittaja on esittänyt, että se ei ole saanut tarjousasiakirjojen eikä hankintapäätöksen perusteella tietoonsa sellaisia voittaneessa tarjouksessa olleita tietoja, joiden perusteella se olisi voinut arvioida objektiivisesti hankintapäätöksen oikeellisuutta. Valittajan mukaan voittaneen tarjoajan osallistumishakemusten liitteiden ja tarjouksen liitteenä olleen henkilöreferenssin antamatta jättäminen ei ole välttämätöntä salassa pidettäviksi säädettyjen etujen suojaamiseksi. Valittaja on lisäksi esittänyt, että hankintayksikkö on tulkinnut voittaneen tarjoajan liikesalaisuuksia laajemmin kuin mitä voittanut tarjoaja on itse ilmoittanut. Valittajan mukaan voittaneen tarjoajan referenssitiedot eivät voine sisältää liikesalaisuuksia, koska sellaisia ei ole valittajankaan ilmoittamissa referenssitiedoissa. Valittaja on edelleen esittänyt, että ehdokkaat ovat toimittaneet osallistumishakemustensa liitteinä muun ohella julkisista rekistereistä saatavilla olevia tietoja, jotka eivät voi olla liikesalaisuuksia.
Markkinaoikeus toteaa, että valittajalla on oikeudellinen intressi sellaisiin tietoihin, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa sitä, onko hankintamenettely ollut julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaista. Harkittaessa vaaditun asiakirjan antamista valittajalle on otettava huomioon asiakirjan antamisesta voittaneelle tarjoajalle aiheutuva haitta tai vahinko sekä toisaalta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen edellytykset.
Markkinaoikeus katsoo, että valittajan vaatimuksen kohteena olevat hankintayksikön salassa pidettäviksi ilmoittamat asiakirjat sisältävät sellaista yksityiskohtaista tietoa voittaneen tarjoajan sopimussuhteista ja -velvoitteista, tarjoajan toiminnan ulkopuolisesta arvioinnista ja palkkausjärjestelmästä sekä voittaneen tarjoajan henkilöstön osaamisesta, että kysymys on julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitetuista liikesalaisuuksista, joita ei voida muina kuin kokonaishintaa koskevina antaa edes tarjouskilpailuun osallistuvalle asianosaisena pidettävälle valittajalle. Asiakirjat sisältävät myös salassa pidettäviksi katsottavia verotustietoja. Tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun eli liikesalaisuuksien ja verovelvollisen taloudellista asemaa koskevien verotustietojen suojaamiseksi.
Kun otetaan huomioon edellä mainittu ja jäljempänä hankintamenettelyn oikeellisuudesta lausuttu, markkinaoikeus katsoo, ettei valittajan vaatimien tietojen antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.
Edellä todetuin perustein valittajan vaatimus tiedon antamisesta asiakirjasta on hylättävä.
Pääasiaratkaisu
Kysymyksenasettelu
Asiassa on valituksen johdosta arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta hankinta-asiakirjoissa asetettujen soveltuvuusvaatimusten täyttymättä jäämisen vuoksi ja kun se ei ole hylännyt voittaneen tarjoajan tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena. Asiassa on lisäksi tarvittaessa arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on suorittanut tarjousvertailun ja järjestänyt hankinnan väliaikaisesti markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi.
Soveltuvuusvaatimusten täyttyminen
Valittaja on esittänyt, että se ei ole pystynyt arvioimaan, onko voittanut tarjoaja täyttänyt hankinta-asiakirjoissa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia, sillä valittaja ei ole sen pyynnöstä huolimatta saanut nähtäväkseen voittaneen tarjoajan osallistumishakemuksen liitteitä. Mikäli havaitaan, että voittanut tarjoaja ei ole täyttänyt asianmukaisesti soveltuvuusvaatimuksia, hankintayksikön ei olisi valittajan mukaan tullut hyväksyä voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailuun.
Hankintayksikkö on esittänyt, että voittanut tarjoaja on täyttänyt kaikki soveltuvuusvaatimukset, eikä sitä olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta puutteellisen soveltuvuuden vuoksi.
Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Erityisalojen hankintalain 83 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on valittava ehdokkaat ja tarjoajat etukäteen ilmoitettujen puolueettomien perusteiden mukaisesti. Hankintayksikön on suljettava pois sellaiset tarjoajat tai ehdokkaat, jotka eivät täytä näitä ehtoja. Ehdokkaan ja tarjoajan valintaperusteiden on oltava toimittajien saatavilla. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi soveltaa ehdokkaan ja tarjoajan soveltuvuuden arviointiin ja valintaan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 81 §:ssä säädettyjä harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita, 85 §:ssä säädettyjä taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen liittyviä vaatimuksia sekä 86 §:ssä säädettyjä teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevia vaatimuksia.
Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla.
Osallistumispyynnön kohdan ”Tarjouspyynnön muut ehdot” alakohdassa 1.2 ”Osallistumishakemuksen tekijänä on työyhteenliittymä” on edellytetty, että jos osallistumishakemuksen tekee työyhteenliittymä, tulee työyhteenliittymän perustamisesta olla aiesopimus, joka toimitetaan osallistumishakemuksen mukana.
Saman kohdan alakohdassa 2 ”Ehdokkaan taloudellinen ja rahoituksellinen tilanne” on edellytetty muun ohella, että ehdokkaan ja ilmoitetun alihankkijan on tullut maksaa kaikki lainsäädännön mukaiset verot, lakisääteiset sosiaaliturvamaksut ja lakisääteiset eläkemaksut. Lisäksi alakohdassa on edellytetty, että ehdokas on luottokelpoinen, että ehdokkaan vuosittainen kokonaisliikevaihto kahden viimeisen tilinpäätöskauden vahvistettujen tilinpäätöstietojen mukaan on ollut suuruusluokaltaan vähintään miljoona euroa ja että ehdokas vakuuttaa kuuluvansa lain mukaisen työterveyshuollon piiriin, Edelleen alakohdassa on edellytetty, että ehdokas ja ilmoitetut alihankkijat noudattavat suomalaisten työehtosopimusten määräyksiä sekä niitä palkka-, sosiaaliturva-, eläke- ja muita ehtoja, joita Suomen lain ja työehtosopimusten määräysten mukaan on noudatettava samanlaatuisessa työssä, ja että ehdokkaalla on työntekijöilleen voimassa oleva tapaturmavakuutus.
Osallistumispyynnön kohdan ”Tarjouspyynnön muut ehdot” alakohdassa 3 ”Ehdokkaille asetetut teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevat vaatimukset” on edellytetty, että ehdokkaalla on viimeisten kolmen vuoden aikana ollut vähintään kolme ulkopuoliselle taholle suoritettua tai suoritettavana olevaa ja osallistumishakemuksessa tarkemmin määriteltyä koulutusta tai kurssia. Lisäksi alakohdassa on edellytetty, että ehdokkaalla on koulutustoiminnan tai koulutusliiketoiminnan ulkopuolisesti todennettu ja voimassa oleva laadunhallinnan ISO 9001 -standardin mukainen sertifikaatti tai koulutustoiminnan taikka koulutusliiketoiminnan laatujärjestelmän tulee olla kansallisesti tai kansainvälisesti hyväksytyn arviointielimen arvioima.
Voittanut tarjoaja on toimittanut hankintayksikölle 21.1.2021 päivätyn osallistumishakemuksen, jossa se on vakuuttanut kaikkien edellä mainittujen osallistumispyynnössä asetettujen vaatimusten täyttyvän. Lisäksi osallistumishakemuksesta ilmenee, että voittanut tarjoaja on liittänyt osallistumishakemukseen sähköisesti osallistumispyynnössä mainittujen soveltuvuusvaatimuksen täyttymisen selvittämiseksi edellytettyjä asiakirjoja.
Voittaneen tarjoajan osallistumishakemuksen yhteydessä hankintayksikölle on toimitettu myös voittaneen tarjoajan täyttämä yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja, jossa on ilmoitettu, että voittanutta tarjoajaa ei rasita mikään asiakirjassa listatuista poissulkemisperusteista.
Markkinaoikeus toteaa, että osallistumishakemuksen tekemisellä ehdokas tai tarjoaja sitoutuu hankinnan toteuttamiseen hankinta-asiakirjoissa asetetuilla ehdokasta tai tarjoajaa koskevilla tiedoilla ja edellytyksillä. Hankintayksiköllä on puolestaan lähtökohtaisesti oikeus luottaa ehdokkaan tai tarjoajan osallistumishakemuksessa ilmoittamiin tietoihin ja vakuutuksiin, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä.
Voittanut tarjoaja on edellä kuvatulla tavalla vakuuttanut osallistumispyynnössä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuudelle asetettujen vaatimusten täyttyvän ja toimittanut osallistumishakemuksensa yhteydessä osallistumishakemuksessa edellytetyt selvitykset. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella mainitut selvitykset eivät ole osoittaneet, että voittaneen tarjoajan vakuutus soveltuvuusvaatimusten täyttymisestä ei olisi pitänyt paikkaansa.
Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta hankinta-asiakirjoissa asetettujen soveltuvuusvaatimusten täyttymättä jäämisen vuoksi.
Poikkeuksellisen alhainen tarjoushinta
Valittaja on edelleen esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjouksen poikkeuksellisen alhaiseen hintaan on vaikuttanut sen työyhteenliittymään kuuluvan Kouvolan Aikuiskoulutussäätiö sr:n saama valtiontuki, joka on antanut voittaneelle tarjoajalle selvää kilpailullista kustannusetua valittajaan nähden ja on ollut omiaan vääristämään tervettä taloudellista kilpailua EU:n valtiontukisäännöksissä tarkoitetulla tavalla. Valittajan mukaan hankintayksikön olisi tullut selvittää säätiön saama valtiontuki ja ottaa se huomioon päätöksenteossaan.
Hankintayksikkö on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen, eikä hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole hylännyt voittaneen tarjoajan tarjousta tällä perusteella. Hankintayksikön mukaan se on pyytänyt ja saanut voittaneelta tarjoajalta selvityksen lisätöiden tuntiveloitushintojen perusteista, minkä perusteella hankintayksikkö on päätynyt siihen, että voittaneen tarjoajan tarjouksen kyseiset hinnat eivät ole olleet poikkeuksellisen alhaiset. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjouksen alhaiset hinnat koskevat ainoastaan lisätöitä ja ne mahdollistavat laadukkaan ja asianmukaisen palvelun toteuttamisen, minkä lisäksi hinnoilla voidaan kattaa henkilöstön palkkakustannukset. Tarjouksen hylkääminen poikkeuksellisen alhaisen tarjoushinnan perusteella on joka tapauksessa hankintayksikön oikeus eikä velvollisuus.
Hankintayksikkö on edelleen esittänyt, että kun voittaneen tarjoajan tarjousta ei ole pidetty hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena, ei tarjoushintaan mahdollisesti vaikuttavan tuen olemassaoloa tai laillisuutta ole tämän vuoksi selvitetty. Hankintayksikön mukaan se ei myöskään ole myöntänyt tukea tarjoajille, minkä lisäksi voittanut tarjoaja on hankintayksikölle toimittamassaan selvityksessään todennut, että se ei ole saanut tarjottavaa hankintaa varten mitään tukia.
Kuultava on esittänyt, että se on selvityksessään hankintayksikölle esittänyt todelliset ja kiinteiden kuukausipalkkojen kustannuksiin perustuvat hinnoitteluperusteet sekä todellisten kustannusten muodostaman periaatteen hinnoittelussaan. Kuultavan mukaan sen työyhteenliittymään kuuluvan Kouvolan Aikuiskoulutussäätiö sr:n saamaa tukea ei voi kohdentaa muuhun kuin rahoittajan osoittamaan arvonlisäverottomaan toimintaan, ja nyt kyseessä olevassa hankinnassa tarjottua arvonlisäverollista palvelua varten säätiö ei ole saanut mitään tukia.
Erityisalojen hankintalain 94 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on vaadittava tarjoajalta selvitys tarjouksen hinnoista tai kustannuksista, jos tarjous vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta. Pyyntö ja selvitys voivat koskea erityisesti valmistusmenetelmää, palvelun suorittamisen tai rakennusmenetelmän taloudellisia ja teknisiä ratkaisuja, hankinnan poikkeuksellisen edullisia ehtoja, rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen omintakeisuutta, hankintalain 81 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden noudattamista, alihankintoja sekä tarjoajan saamaa valtiontukea.
Erityisalojen hankintalain 94 §:n 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen, jos tarjoajan antama selvitys ja muu toimitettu näyttö ei tyydyttävästi selitä tarjottujen hintojen tai kustannusten alhaista tasoa. Hankintayksikön on hylättävä tarjous, jos tarjouksen poikkeuksellisen alhainen hinta tai kustannukset johtuvat hankintalain 81 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden laiminlyömisestä.
Erityisalojen hankintalain 94 §:n 3 momentin mukaan hankintayksikkö voi hylätä tarjouksen, joka on hinnaltaan tai kustannuksiltaan poikkeuksellisen alhainen tarjoajan saaman lainvastaisen valtiontuen vuoksi vain, jos tarjoaja ei pysty hankintayksikön asettamassa riittävässä määräajassa näyttämään toteen, että valtiontuki on myönnetty laillisesti.
Tarjouspyynnön liitteen 5 ”Vertailuperusteet” kohdassa 3 ”Tarjousten vertailuhinta ja pisteyttäminen” on todettu muun ohella, että tilaajalla on oikeus pyytää tarjouksesta lisäselvitys, mikäli tarjous on selvästi yli- tai alihintainen. Mikäli epäsuhdetta on lisäselvitysten jälkeenkin pidettävä olennaisena ja ilmeisenä, on tilaajalla tällä perusteella oikeus hylätä tarjous.
Hankintayksikkö on 12.3.2021 lähettänyt voittaneelle tarjoajalle pyynnön toimittaa selvitys voittaneen tarjoajan tarjouksessa esitetyistä lisätyöhinnoista. Voittaneen tarjoajan 15.3.2021 hankintayksikölle toimittamassa selvityksessä on todettu, että kun lisätöitä ilmenee sopimuskaudella, voittanut tarjoaja pystyy hoitamaan lisätyöt laadukkaasti ja tarjouksessa esitetyn hinnoittelun mukaisesti. Selvityksessä on lisäksi todettu, että sen tarjouksen hinnoittelu on tehty noudattaen työehtosopimuksia ja muita lakisääteisiä velvoitteita ja että voittanut tarjoaja ei ole saanut kyseessä olevalle hankkeelle mitään tukia. Edelleen selvityksessä on selostettu voittaneen tarjoajan henkilöstön eri tehtävien hinnoitteluperusteita.
Markkinaoikeus toteaa, että erityisalojen hankintalain 94 §:n 2 momentin oikeusohjeen mukaisesti hankintayksiköllä ei ole ehdotonta velvollisuutta hylätä tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena, vaan hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, arvioiko se tarjouksen toisia tarjouksia alhaisemman hinnan merkitsevän mahdollista perustetta tarjouksen hylkäämiselle. Hankintayksiköllä on velvollisuus hylätä tarjous erityisalojen hankintalain 94 §:n 2 momentin mukaan vain, jos tarjouksen poikkeuksellisen alhainen hinta tai kustannukset johtuvat hankintalain 81 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden laiminlyömisestä.
Markkinaoikeus toteaa voittaneeseen tarjoajaan kuuluneen oikeushenkilön saaman valtiontuen merkityksestä asiassa vielä seuraavan.
Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole hylännyt voittaneen tarjoajan tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.
Tarjousten vertailu
Valittaja on edelleen esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjouksen saamat pisteet henkilöreferenssien osalta vaikuttavat ylisuurilta ja että pisteytyksen oikeellisuutta on syytä epäillä erityisesti ilmoitetun koulutuspäällikön referenssien osalta. Valittajan mukaan voittaneen tarjoajan tarjous on saanut tältä osin kaksi pistettä enemmän kuin valittajan tarjous, vaikka voittaneen tarjoajan ilmoittamalla henkilöllä ei valittajan tiedon mukaan ole juurikaan koulutuskokemusta, kun taas valittajan ilmoittamalla koulutuspäälliköllä on sen sijaan ollut koulutuskokemusta, joskaan se ei ole ollut kaikilta osin tuoretta.
Valittaja on vielä esittänyt, että hankintayksikön laatimat laatuarvioinnin perustelut ovat olleet siten puutteelliset, että niissä ei ole riittävällä tavalla tuotu ilmi niitä voittaneen tarjoajan tarjouksessa olleita tietoja, joiden perusteella pisteytyksen oikeellisuutta olisi voitu tosiasiallisesti tarkastaa.
Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjousten laatuarviointi on toteutettu hankintasäännösten mukaisesti ja oikein ja että annettujen pisteiden perusteet ja niiden erot ovat käyneet ilmi laatuarvioinnin perusteluista.
Erityisalojen hankintalain 91 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras.
Pykälän 5 momentin mukaan hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Epäselvissä tapauksissa hankintayksikön on tosiasiallisesti tarkistettava tarjoajien antamien tietojen ja näytön paikkansapitävyys.
Erityisalojen hankintalain 114 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.
Tarjouspyynnön kohdassa ”Päätöksenteon perusteet” on todettu, että tarjousten vertailuperusteet on kuvattu tarjouspyynnön liitteessä 5.
Tarjouspyynnön liitteen 5 ”Vertailuperusteet” kohdassa 1 ”Kokonaispisteiden muodostuminen/painoarvot” on todettu, että arvioinnin perusteena tarjouksissa on laatu ja hinta ja että kokonaispisteet muodostuvat seuraavasti:
”1. Laatu, enintään 60p.
- Henkilöreferenssit enintään 25p.
- Palvelusuunnitelma enintään 35p.
2. Hinta, enintään 40p.”
Saman liitteen kohdassa 2.1.1.1 ”Koulutuspäällikkö max. 15 p.” on todettu muun ohella seuraavaa:
”Koulutuspäällikön osalta toimitetaan enintään viisi (5) henkilöreferenssiä lomakkeella (tarjouspyynnön liite 7) viimeisen 10 vuoden aikana tehdyistä töistä. Myös käynnissä olevat toimeksiannot hyväksytään arvioitaviksi referensseiksi.
Esitettyjen referenssien lukumäärällä ei ole merkitystä. Avainhenkilön arvioinnissa pistemäärään vaikuttaa kuinka paljon henkilö on ajallisesti ja sisällöllisesti tehnyt seuraavia lisäarvoa tuottavia tehtäviä:
- Kokemusta koulutustarjonnan suunnittelusta, toteuttamisesta, kehittämisestä ja markkinoinnista.
- Kokemusta useamman osa-alueen sisältävien laajojen koulutuskokonaisuuksien organisoinnista ja koulutusrekisterin käytöstä koulutustoiminnassa.
- Kokemusta esimiestyöstä ja OTO-opettajien ohjauksesta koulutustoiminnassa.
- Rautatiealan koulutus-, liikennöinti-, asiantuntija-, suunnittelu-, rakentamis-, rakennuttamis- tai kunnossapitotehtävät.
- Kokemus asiakaslähtöisten lyhytkestoisten täydennyskoulutusten tai ammatillisten täydennyskoulutusten organisoinnista.”
Samassa kohdassa on todettu, että tarjous saa mainituilta osin 12 — 14 pistettä, jos esitetty kokemus tuottaa erinomaisen lisäarvon koulutuspäällikön tehtävän hoitamisessa ja se vastaa pisteytyksessä painotettavia asioita erinomaisesti ja jos henkilöllä on runsaasti viimeaikaista ja monipuolista kokemusta yllä mainituista tehtävistä. Tarjous on saanut 9 — 11 pistettä, jos esitetty kokemus tuottaa hyvän lisäarvon koulutuspäällikön tehtävän hoitamisessa ja se vastaa pisteytyksessä painotettavia asioita hyvin ja jos henkilöllä on melko paljon monipuolista kokemusta yllä mainituista tehtävistä.
Tarjouspyynnön liitteen 5 kohdassa 2.1.2 ”Palvelusuunnitelma” on todettu muun ohella seuraavaa:
”Tarjoajan tulee laatia palvelusuunnitelma, jossa on kuvattu taulukossa 2 mainitut asiat. Palvelusuunnitelma annetaan tarjouslomakkeella (Liite 6 Palvelusuunnitelma).
Arvioinnissa arvostetaan palvelusuunnitelman toteuttamiskelpoisuutta, konkreettisuutta ja selkeyttä sekä sitä, miten palvelusuunnitelmalla varmistetaan palvelulle asetettujen tavoitteiden toteutuminen.
Taulukko 2. Enimmäispisteet.
Koulutustoiminnan suunnitelma ja organisointi Max. Pisteet 10
Varahenkilöjärjestelyt Max. Pisteet 2
Sähköisen oppimisjärjestelmän hyödyntäminen koulutuksissa Max. Pisteet 4
Opettajien hankinta Max. Pisteet 4
Sidosryhmäyhteistyö, viestintä ja markkinointi Max. Pisteet 4
Yhteistyö tilaajan kanssa sekä kokouskäytännöt ja raportoinnit Max. Pisteet 2
Isännöinnin ja aulapalvelun suunnitelma Max. Pisteet 5
Suunnitelma laadunvalmistuksen menettelyistä ja riskienhallinnasta Max. Pisteet 4”.
Lisäksi samassa kohdassa on esitetty, mitä asioita arvioidaan kussakin edellä mainitussa palvelusuunnitelman osa-alueessa ja millä perusteella tarjoukset saavat kussakin osa-alueessa tietyn pistemäärän.
Voittanut tarjoaja on toimittanut tarjouksensa liitteenä palvelusuunnitelman ja täyttämänsä henkilöreferenssilomakkeen, jotka ovat sisältäneet voittaneen tarjoajan salassa pidettäviä liikesalaisuuksia.
Hankintapäätöksen liitteenä olleen asiakirjan ”Laatuarvioinnin perustelut” kohdassa 1.1 ”Koulutuspäällikkö” on todettu muun ohella seuraavaa:
”KiscoTaitaja 12p.
Esitetty kokemus tuottaa erinomaisen lisäarvon koulutuspäällikön tehtävän hoitamisessa ja se vastaa pisteytyksessä painotettavia asioita erinomaisesti. Henkilöllä on runsaasti viimeaikaista ja monipuolista kokemusta yllä mainituista tehtävistä.
- Koulutuspäälliköllä ei ole ilmoitetun koulutuksen perusteella ylempää korkeakoulututkintoa. 0p.
- Erittäin runsaasti kokemusta koulutustarjonnan suunnittelusta, toteuttamisesta, kehittämisestä ja markkinoinnista.Hyvää kokemusta useamman osa-alueen sisältävien laajojen koulutuskokonaisuuksien organisoinnista ja koulutusrekisterin käytöstä koulutustoiminnassa.
- Runsaasti koulutustoiminnan johtamiskokemusta.
- Hyvää kokemusta OTO-opettajien ohjauksesta.
- Erinomaista ja laaja-alaista rautatiealan kokemusta.
- Kohtalaisesti kokemusta asiakaslähtöisten lyhytkestoisten täydennyskoulutusten tai ammatillisten täydennyskoulutusten organisoinnista.
- Proxion Plan Oy 10p.
Esitetty kokemus tuottaa hyvän lisäarvon koulutuspäällikön tehtävän hoitamisessa ja se vastaa pisteytyksessä painotettavia asioita hyvin. Henkilöllä on melko paljon monipuolista kokemusta yllä mainituista tehtävistä. [ — — ]”
Saman liiteasiakirjan kohdassa 2 ”Palvelusuunnitelma” on todettu muun ohella seuraavaa:
”Varahenkilöjärjestelyt
KiscoTaitaja 1p.
Esitetty varahenkilöjärjestelmä tukee koulutustoiminnalle asetettuja tavoitteita kohtalaisesti. Varahenkilöjärjestelmällä varmistetaan palvelun laadukas toteutus ja jatkuvuus kaikissa tilanteissa kohtalaisesti.
- Varahenkilöjärjestelmän kattavuus on kohtalaista, mm. varahenkilöiden osaamistason turvaaminen on huomioitu.
- Varahenkilöiden roolien ja vastuiden kuvaukset ovat suppeita.
[ — — ]
Opettajien hankinta
KiscoTaitaja 2p.
Esitetty opettajien hankinta tukee koulutustoiminnalle asetettuja tavoitteita kohtalaisesti. Suunnitelmalla saavutetaan riittävän osaamistason omaavien opettajien riittävyys kaikkien kurssien osalta kohtalaisesti.
- Opettajien hankinnan suunnitelma on realistinen.
- Opettajien osaamistason varmistamista ei ole esitetty kattavasti.Opettajien hankinnan suunnitelma on esitetty yleisellä tasolla ja siitä ei ilmene kattavuus kaikkien kurssien osalta.
[ — — ]
Yhteistyö tilaajan kanssa sekä kokouskäytännöt ja raportoinnit
KiscoTaitaja 1p.
Tilaajayhteistyötä, kokouskäytäntöjä ja raportointeja hyödynnetään koulutustoiminnalle asetettujen tavoitteiden kannalta kohtalaisesti. Tilaajayhteistyö, kokouskäytännöt ja raportoinnit ovat kohtalaisen kattavia ja ne tukevat kohtalaisesti oppimiskeskuksen koulutustoimintaa ja kehittämistä. Pätevyyksien käsittely on kohtalaisen tehokasta ja oikea-aikaista.
- Tilaajayhteistyö, kokouskäytäntöjen ja raportointien toimivuus tukevat koulutustoiminnalle asetettuja tavoitteita kohtalaisesti.
- Pätevyyksien käsittelyä ei ole kuvattu riittävästi.”
Kyseisestä hankintapäätöksen liiteasiakirjasta käy ilmi, että valittajan tarjous on saanut edellä kuvatuista palvelusuunnitelmaa koskevista osa-alueista saman pistemäärän kuin voittaneen tarjoajan tarjous.
Markkinaoikeus toteaa, että tarjousvertailun tulee tapahtua tarjouspyynnössä etukäteen ilmoitetun mukaisesti ja tarjouksissa ilmoitettuihin tietoihin perustuen tarjoajien kannalta tasapuolisesti.
Tarjousten liitteenä olleiden henkilöreferenssilomakkeiden perusteella voittaneen tarjoajan ja valittajan yksilöimien koulutuspäälliköiden kokemusten välillä on ollut selvä ero voittaneen tarjoajan tarjouksen eduksi. Näin ollen myöskään koulutuspäällikön referenssien osalta ei asiassa esitetyn selvityksen perusteella voida katsoa, että voittaneen tarjoajan tarjoukselle tältä osin annettu pistemäärä olisi hankintasäännösten tai hankinta-asiakirjoissa esitetyn vastainen tai perusteeton. Pisteytyksessä tältä osin huomioon otetut tekijät ovat myös olleet todennettavissa saaduista tarjouksista erityisalojen hankintalain 91 §:n 5 momentissa tarkoitetulla tavalla. Markkinaoikeus katsoo edellä esitetyn perusteella, että hankintayksikkö ei ole menetellyt tarjouksia vertaillessaan tai niille pisteitä antaessaan epätasapuolisesti tai syrjivästi.
Hankinnan väliaikainen järjestäminen
Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön toteuttama hankinnan väliaikainen järjestäminen ei ole täyttänyt sille hankintasäännöksissä asetettuja edellytyksiä. Valittajan mukaan hankintayksikön voittaneen tarjoajan kanssa tekemässä väliaikaisessa sopimuksessa on ollut kyse muustakin kuin välttämättömän palvelun järjestämisestä, ja myös välttämättömien pätevyyskoulutusten järjestäminen olisi onnistunut helposti hankintayksikön aiemmilla sopimuksilla. Valittaja on lisäksi esittänyt, että voittaneelta tarjoajalta on väliaikaisen sopimuksen tekohetkellä puuttunut osaaminen ja pätevyys tuottaa turvalaiteasentajien opintopolun mukaisia koulutuksia.
Hankintayksikkö on esittänyt, että se ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti toteuttaessaan hankinnan väliaikaisesti markkinaoikeuskäsittelyn ajaksi. Hankintayksikön mukaan hankinta on ollut välttämätöntä järjestää väliaikaisesti, koska kyseinen palvelu on ollut tärkeä osa lakisääteistä radanpitoa, eikä radanpidon kannalta välttämättömiä pätevyyskoulutuksia ole ollut mahdollista jättää toteuttamatta markkinaoikeuskäsittelyn ajaksi. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että aula- ja isännöintipalvelut ovat välttämättömiä pätevyyskoulutusten järjestämiseksi ja muodostavat luontevan hankintakokonaisuuden.
Kuultava on esittänyt, että hankintaa ei olisi voinut lykätä markkinaoikeuskäsittelyn ajaksi ja että hankintayksikön tekemä väliaikainen sopimus on ollut välttämätön toiminnan jatkumiselle. Kuultavan mukaan hankintayksikön omistaman kiinteistön ja siellä olevien huomattavan arvokkaiden laitteistojen valvonta ja huolto hankintayksikön toimesta ja sen sijainnista käsin jokaisena arkipäivänä on mahdotonta, minkä vuoksi väliaikainen sopimus sekä koulutuksesta että aulapalvelusta ja isännöinnistä on ollut tarpeellinen. Kuultava on lisäksi esittänyt, että sen kokemuksen mukaan Ratateknisessä oppilaitoksessa tapahtuvat koulutukset olisivat voineet jatkua päiviä tai korkeintaan muutaman viikon ennen kuin ne olisi pitänyt käytännön ongelmien vuoksi keskeyttää ilman väliaikaista sopimusta.
Hankintayksikön ja voittaneen tarjoajan välillä 5.5.2021 sopimuksen kohdan 5 ”Sopimuksen aikamääräykset” alakohdassa ”Hankinnan väliaikaista järjestämistä koskeva irtisanomisehto” on todettu muun ohella seuraavaa:
”Tilaajalla on tuomioistuimen ratkaisun johdosta oikeus milloin tahansa irtisanoa sopimus päättymään 4 kuukauden irtisanomisajalla. Mikäli tilaaja ei joudu oikeuden päätöksen vuoksi irtisanomaan tätä sopimusta, ja hankintapäätös saa lainvoiman, sopimus jatkuu alkuperäisten sopimusehtojen mukaisesti 30.4.2026 asti.”
Markkinaoikeus toteaa, että hankintalaissa ei rajoiteta sitä joukkoa, jonka kanssa väliaikainen järjestely voidaan toteuttaa. Hankintayksikkö voi kussakin tilanteessa hankinnan luonne huomioon ottaen valita toimittajan väliaikaiseen järjestelyyn tarkoituksenmukaisella tavalla.
Markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan palveluhankinnan tarve on ollut välitön, eikä sitä ole voitu lykätä edes osaksi markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi. Hankintalain 153 §:n 1 momentin perusteella hankintayksiköllä on harkintavaltaa valitessaan väliaikaiset palveluntuottajat tarkoituksenmukaisella tavalla. Hankintayksikkö on siten voinut tilata palvelun väliaikaisesti voittaneelta tarjoajalta.
Kun otetaan huomioon edellä mainitussa hankintayksikön ja voittaneen tarjoajan välillä tehdyn sopimuksen irtisanomisehdossa todettu, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön tekemä väliaikainen järjestely ole estänyt hankintalain 154 §:n 1 momentin 1 — 3 kohdan mukaisten ensisijaisten oikeussuojakeinojen käyttöä nyt kysymyksessä olevassa asiassa. Kun hankinnan väliaikainen järjestäminen ei ole vaarantanut valittajan oikeusturvaa vastoin hankintalain 153 §:n 2 momentissa säädettyä eikä asiassa ole muutoinkaan käynyt ilmi, että väliaikainen järjestely olisi tehty valittajaa syrjivästi, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti, kun se on päättänyt väliaikaisesti hankkia palvelutasomittauspalvelun Työyhteenliittymä KiscoTaitajalta.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää Proxion Plan Oy:n vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta.
Markkinaoikeus hylkää valituksen.
Markkinaoikeus velvoittaa Proxion Plan Oy:n korvaamaan Väyläviraston oikeudenkäyntikulut 4.400 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Muutoksenhaku
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Markus Ukkola ja Anu Pitkänen
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.