Market Court voids public procurement decision due to unclear tender requirements preventing comparable bids.

Asian tausta

Seinäjoen kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 26.2.2021 julkaistulla sosiaalipalveluja ja muita erityispalveluita koskevalla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta päihdehuollon ympärivuorokautisten laitoskuntoutuksen ja ympärivuorokautisen lääkkeettömän yhteisöhoidon tuottamista koskevasta liitteen E kohdan 1 mukaisesta palveluhankinnasta ajalle 1.4.2021 — 31.12.2022 ja yhden vuoden optiokaudelle. Hankinta on jaettu kahteen osaan.

Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja on 29.3.2021 tekemällään hankintapäätöksellä § 9/2021 valinnut hankinnan osa-alueen 1 osalta A-klinikka Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 470.000 euroa. Hankinnan osa-alueen 1 saadut tarjoukset ovat olleet vertailuhinnoiltaan 150.000 ja 250.000 euron välissä.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Suvera Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen hankinnan osa-alueen 1 osalta, kieltää hankintayksikköä jatkamasta tältä osin virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 3.992,80 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyyntö on ollut siten epäselvä, että sen perusteella ei ole voitu saada keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyynnön mukaan hankinnan osa-alue 1 eli laitoskuntoutus on käsittänyt viisi eri palvelutuotetta, jotka ovat toisistaan poikkeavat esimerkiksi kulurakenteeltaan. Palvelutuotteet eivät ole olleet siten identtisiä, että niiden tuottaminen hankintayksikölle yhtäläisin resurssein olisi mahdollista.

Tarjouspyyntöön liitetyssä tarjouslomakkeessa ei ole ollut mahdollista ilmoittaa kullekin eri palvelutuotteelle laskettavaa yksikköhintaa, vaan tarjouksessa on voinut ilmoittaa vain yhden yksikköhinnan eli palvelun vuorokausihinnan. Tällä yksikköhinnalla tarjoajan on tullut kyetä tuottamaan hankintayksikölle mitä tahansa sen tilaamista viidestä eri palvelutuotteesta. Kunkin palvelutuotteen yksikköhintaan vaikuttavat kuitenkin eri tavoin esimerkiksi alan säädökset ja viranomaismääräykset sisältäen muun ohella hoitajamitoituksen eri tasot.

Kun nyt kyseessä olevan palvelukokonaisuuden eri palvelutuotteiden tuottaminen edellyttää toisistaan poikkeavia resursseja ja siten kunkin yksittäisen palvelutuotteen tuottaminen poikkeaa jonkin verran toisistaan, ei pelkästään yhden yksikköhinnan ilmoittaminen yhteisesti kaikille eri palvelutuotteille ole ollut omiaan tuottamaan keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksikön menettely ei ole myöskään vastannut alan käytäntöjä vastaavanlaisissa hankintamenettelyissä.

Tarjouspyynnöstä ei ole myöskään käynyt ilmi, minkä verran kutakin kyseisen hankinnan osa-alueen eri palvelutuotetta hankintayksikkö tilaa. On siten ollut mahdollista, että hankintayksikkö tilaa palveluntuottajalta pelkästään kustannuksiltaan kalleinta tai vaihtoehtoisesti halvinta palvelutuotetta. Valittajalla ei ole ollut mahdollisuutta arvioida hankintayksikön todennäköistä hankintatarvetta esimerkiksi hankintayksikön aiemman palvelutarpeen perusteella. Tarjouspyynnössä ei ole myöskään ilmoitettu arviota hankintamääristä. Voittanut tarjoaja on toiminut aiemmin hankintayksikön sopimuskumppanina nyt kyseessä olevan palvelukokonaisuuden osalta, joten voittaneella tarjoajalla on täytynyt olla mainittu tieto uuden tarjouksen laatimista varten.

Hankintamenettely on järjestetty aikataulullisesti siten, että se on suosinut käytännössä hankintayksikön aiempaa sopimuskumppania, jonka on ollut mahdollista erittäin nopealla aikataululla laatia tarjous ja jolla on jo ollut valmiina hankintayksikön tarvitsemat palveluyksiköt. Tarjouksen jättämiselle on varattu hankinta-asiakirjoissa vain 23 päivää, ja hankintayksikölle esitettävät tiedustelut ja kysymykset on tullut esittää 11 päivän kuluessa tarjouspyynnön saataville asettamisesta. Palvelujen tuottamisen on tullut puolestaan alkaa vain kolme päivää valituksenalaisen hankintapäätöksen tekemisen jälkeen. Hankintamenettelyssä ei ole tältäkään osin menetelty tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

Hankintayksikkö on edelleen menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on valinnut voittaneen tarjoajan alihintaisen tarjouksen. Voittaneen tarjoajan esittämällä yksikköhinnalla ei ole mahdollista järjestää uskottavasti ainakaan kaikkia hankinnan osa-alueen 1 kohteena olevia palvelutuotteita. Voittaneen tarjoajan päihdesairaalan vuorokausihinta esimerkiksi vieroitushoitoa koskevalle palvelutuotteelle on merkittävästi korkeampi kuin voittaneen tarjoajan tässä tarjouskilpailussatarjoama vuorokausihinta.

Vastine

Vaatimukset

Seinäjoen kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perustelut

Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä. Valittaja on tarjouksessaan kyennyt esittämään yksilöidyn hinnan, eikä se ole esittänyt asiaa koskevia kysymyksiä ennen tarjouksen jättämistä. Palveluntarjoajilla on lisäksi ollut tarjouspyynnön perusteella tiedossa, että palvelun arvioitu tarve on ollut noin 665 hoitovuorokautta vuodessa vaihdellen vuositasolla tarpeen mukaan. Tarjouspyynnössä on ollut myös tieto hankinnan kokonaisarvosta sisältäen molemmat hankinnan osa-alueet.

Viiden palvelutuotteen yhdistäminen samaan palvelukokonaisuuteen on turvannut asiakkaan kokonaisvaltaisen hoidon. Mikäli palvelutuotteet olisivat eri toimittajien tuottamia, asiakkaita ei voitaisi siirtää joustavasti ja asiakaslähtöisesti palvelusta toiseen. Palvelutuotteiden eri henkilöstömitoitus ja yhden yksikköhinnan käyttäminen kaikille palvelutuotteille ei ole tarkoittanut sitä, että tarjoukset eivät olisi keskenään vertailukelpoisia.

Jokaisen hankintayksikön palveluntarve, tarjouspyyntö ja hankintojen arvot ovat erilaisia. Eroihin vaikuttavat esimerkiksi hankintayksiköiden kokoluokka ja se, minkälaista palvelua tarvitaan ostopalveluna kussakin hankintayksikössä.

Tarjousten jättämiselle on varattu riittävästi aikaa, eikä tältä osin hankintamenettelyssä ole suosittu yhtäkään tarjoajaa. Sekä voittaneella tarjoajalla että valittajalla on ollut valmius vastata hankintayksikön palvelutarpeeseen. Hankintamenettelyssä hankintayksikölle on määräaikaan mennessä esitetty 10 kysymystä, eikä mikään niistä ole koskenut hankintamenettelyn aikataulua. Palvelun tuottamisen on ollut tarkoitus alkaa 1.4.2021 tai sopimuksen mukaan. Hankintasopimuksen tekemisessä noudatetaan hankintasäännöksissä määriteltyjä odotus- ja valitusaikoja.

Hankintayksiköllä ei ole ollut syytä epäillä voittaneen tarjoajan tarjouksen olleen alihintainen. Nyt kyseessä olevassa hankintamenettelyssä voittaneen tarjoajan antama vuorokausihinta on ollut korkeampi kuin edellisen sopimuskauden vastaavan palvelukokonaisuuden vuorokausihinta. Edellisen sopimuskauden ja nyt kyseessä olevan hankinnan osa-alueen 1 palvelutarpeen sisällöissä ei ole ollut merkittäviä eroja.

Kuultavan lausunto

A-klinikka Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 3.484 eurolla viivästyskorkoineen.

Hankintayksikkö on antanut riittävät tiedot tarjoajille tarjouksen laatimiseksi ja tarjoushinnan laskemiseksi. Hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut määritellä hankinnan kohteen ja tarvitsemansa palvelut haluamallaan tavalla. Hankintayksiköllä on ollut oikeus kilpailuttaa palvelut myös kokonaisuuksina, kuten tässä tapauksessa on tehty.

Päihdepalvelujen hankinnassa on otettava huomioon, että jokaista asiakasta ei välttämättä voida yksiselitteisesti määritellä ainoastaan yhden tietyn palvelun käyttäjäksi ja että palvelun tarve on erilainen hoidon vaiheesta riippuen. Hankintayksikön käyttämä hinnoittelumalli on mahdollistanut muun ohella joustavamman palveluiden tarjoamisen ja jatkuvuuden, sekä mahdollisuuden siirtyä palvelumuodosta toiseen verrattuna tilanteeseen, jossa jokainen palvelu on erikseen hinnoiteltu ja on siten ollut oma palvelukokonaisuutensa. Yhdistämällä kaikki laitoskuntoutuksen palvelut hankinnan osa-alueeseen 1, hankintayksikkö pystyy tarjoamaan kyseisten palveluiden asiakkaille heidän tarpeitaan paremmin huomioon ottavan toiminnallisen kokonaisuuden. Tarjouspyyntö ei ole myöskään ollut mitenkään poikkeuksellinen hankintayksikön valitseman hinnoittelumallin osalta.

Hankintayksiköllä on ollut harkintavaltaa myös sen suhteen, miten se määrittelee hankittavan palvelun määrän. Tarjouspyynnöstä on käynyt ilmi hankinnan osa-alueen 1 osalta, että hankittava määrä on noin 665 hoitovuorokautta. Koska hoitovuorokaudelle on tullut antaa yksi hinta, hinnoittelun kannalta ei ole ollut merkityksellistä, miten hoitovuorokaudet jakautuvat eri palvelutuotteiden kesken. Valittaja ei ole myöskään esittänyt hankintayksikölle kysymyksiä mainitusta jakautumisesta.

Tarjoajat ovat pystyneet tarjouspyyntöön liitetyn palvelukuvauksen perusteella määrittelemään hoitovuorokauden hinnan. Kaikilla tarjoajilla on ollut samat tiedot käytettävissään tarjousta laadittaessa.

Sillä seikalla, että hankinnan osa-alueeseen 1 kuuluvat palvelut saattavat sisältää keskenään erilaisia mitoitusvaatimuksia ja että eri tarjoajiin saatetaan soveltaa keskenään erilaisia mitoitusvaatimuksia, ei ole merkitystä arvioitaessa sitä, onko tarjouspyyntö ollut omiaan tuottamaan keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Henkilöstömitoituksen vähimmäistaso on kerrottu tarjouspyynnössä.

Tarjousten laatimiselle varattu 23 vuorokauden määräaika on ollut riittävä hankinnan kohde, laatu ja monitahoisuus sekä tarjousten laatimisen ja toimittamisen vaatima aika huomioon ottaen. Ammattimaisilla tarjoajilla on myös ollut riittävästi aikaa perehtyä tarjouspyyntöaineistoon, esittää hankintayksikölle kysymyksiä ja ottaa huomioon hankintayksiköltä saamansa vastaukset tarjouksia laatiessaan. Sillä, että palveluntuottamisen on tullut tarjouspyynnön mukaan alkaa kolme vuorokautta tehdyn hankintapäätöksen jälkeen, ei ole asiassa merkitystä. Hankintasäännösten mukaisesti palveluhankinnassa on joka tapauksessa tullut noudattaa odotusaikaa.

Kuultavan tarjous ei ole ollut alihintainen. Valittaja on viitannut valituksessaan kuultavan niin sanottuihin listahintoihin, joita kuultava soveltaa yksittäisissä hoitotapahtumissa. Listahintojen ja nyt kyseessä olevassa hankinnassa tarjotun hinnan välisestä erosta ei voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että kuultava ei pystyisi tuottamaan palvelua hankintayksikölle tarjoamallaan hinnalla. Kuultavan nyt kyseessä olevassa hankinnassa tarjoama hinta on sisältänyt kaikki hankinnan osa-alueeseen 1 kuuluvat palvelut. Kuultava on myös tarjouksessaan vakuuttanut, että se täyttää hankintayksikön asettamat soveltuvuusvaatimukset.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että asiassa ei ole kyse siitä, että eri palvelutuotteiden tulisi olla eri toimittajien tuottamia, vaan siitä, että palvelukokonaisuutta tuottavan toimittajan tulisi voida ilmoittaa palvelukokonaisuuden sisältämille täysin erilaisille ja kustannusrakenteeltaan toisistaan poikkeaville palveluille eri hinnat, kuten muissakin hankintamenettelyissä on toimittu. Tässä arvioinnissa ei ole mitään merkitystä hankinnan tai hankintatarpeen laajuudella. Myöskään sillä, että valittaja ei ole esittänyt hankintamenettelyn aikana kysymyksiä hankintayksikölle, ei ole merkitystä asiassa.

Edelleen sillä, että yhdistämällä palvelut yhteen kokonaisuuteen siirtyminen hoitojatkumossa palvelumuodosta toiseen sujuu joustavasti ja keskeytyksettä, ei ole mitään tekemistä sen seikan kanssa, että hankintayksikön olisi tullut tiedustella hankintamenettelyyn osallistuneilta kunkin palvelutuotteen erillisen yksikköhinnan kuten muissakin hankintamenettelyissä.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta lausunut valittajan korvattaviksi vaatimien oikeudenkäyntikulujen määrästä.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Asiassa on valituksen perusteella arvioitava, onko tarjouspyyntö ollut siten epäselvä, että sen perusteella ei ole voitu antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Asiassa on lisäksi tarvittaessa arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti asettaessaan hankinta-asiakirjoissa määräaikoja tarjousten jättämiselle ja kysymysten esittämiselle sekä määritellessään sopimussuoritusten alkamishetken. Edelleen asiassa on tarvittaessa arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole hylännyt voittaneen tarjoajan tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 107 §:n mukaan sen lisäksi, mitä lain I (1 — 31 §) ja IV (123 — 174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, lain liitteessä E lueteltuja palveluja koskeviin hankintoihin, jotka ovat arvoltaan vähintään lain 25 §:n 1 momentin 3 tai 4 kohdassa säädettyjen kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan lain 12 luvun (107 — 115 §) säännöksiä.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 113 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Tarjouspyyntöasiakirjat ja hankintapäätös

Hankintayksikkö on edellä kuvatulla tavalla julkaissut hankintailmoituksen päihdehuollon ympärivuorokautisten laitoskuntoutuksen ja ympärivuorokautisen lääkkeettömän yhteisöhoidon tuottamista koskevasta palveluhankinnasta. Samassa yhteydessä saataville on asetettu mainittuja palveluja koskeva tarjouspyyntö.

Hankintailmoituksen kohdan IV.1.3 ”Tietoa puitejärjestelystä” mukaan hankintaan liittyy puitejärjestelystä sopiminen. Hankintailmoituksen kohdan IV.1.11 ”Hankintamenettelyn keskeiset piirteet” on todettu, että hankinnan osa-alueessa 1 valitaan yksi palveluntuottaja ja hankinnan osa-alueessa 2 hankinta toteutetaan puitejärjestelynä.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kohteen kriteerit” on todettu hankinnan osa-alueen 1 osalta muun ohella, että hankittava määrä päihdehuollon laitoskuntoutusta on 665 hoitovuorokautta, että tarjoajien on tullut antaa vuorokausihinta ja että hinta sisältää kaikki hankinnan osa-alueeseen 1 sisältyvät palvelutuotteet ja kaikki palveluntuottamiseen liittyvät kustannukset.

Tarjouspyynnön kohdan ”Muut tiedot” alakohdassa ”Valintaperusteet on todettu muun ohella seuraavaa:

”OSA 1.

Päihdehuollon laitoskuntoutuksen osalta tarjouspyynnön ehdot ja vaatimukset täyttävistä tarjouksista valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto. Kokonaistaloudellisuusvertailussa otetaan arviointiperusteina huomioon hinta, laatu on huomioitu tarjouspyynnön asiakirjoissa.”

Tarjouspyynnön liitteenä 1 olleessa hankinnan osa-alueen 1 palvelukuvauksessa on todettu muun ohella seuraavaa:

”Palvelun arvioitu tarve on noin 665 hoitovuorokautta vuodessa. Tilaaja ei sitoudu käyttämään tiettyä määrää palveluita.

Palvelukokonaisuuteen sisältyvät seuraavat palvelutuotteet:

1. Katkaisu- ja vieroitushoito katkaisuhoitoyksikössä

2. Monipäihderiippuvaisten asiakkaiden tehoste- ja intervallijaksot sekä vaikeitten vieroitushoitojen jatkohoidot laitoshoidossa

3. Korvaushoitojen aloitus- ja tehostejaksot, korvaushoitojen arviointi tarvittaessa

4. Laitoskuntoutuspalvelut miehille, naisille ja perheille

5. Lisäpalvelut

Laitoshoidon tavoitteena on riippuvuusongelmasta kärsivän asiakkaan kokonaisvaltainen kuntoutuminen sekä päihteetön elämäntapa tai muu riippuvuuskäyttäytymisessä tavoiteltu muutos. Sopimukseen sisältyvät palvelutuotteet ovat käytettävissä hoidon tarpeen arvioinnin mukaisesti. Kuntoutus aloitetaan, toteutetaan ja päätetään yhteistyössä tilaajan kanssa.

[ — — ]

Laitoshoito on osa avohoidossa laadittua asiakassuunnitelmaa, ja laitoshoidon tulee tukea ja toteuttaa lähettävän tahon hoitosuunnitelmaa. Palvelujen käytöstä, tavoitteista ja hoidon pituudesta sovitaan aina asiakaskohtaisesti tilaajan ja palveluntuottajan kesken.”

Samassa palvelukuvauksessa on lisäksi ollut kuvaus kunkin viiden edellä mainitun palvelutuotteen vähimmäisvaatimuksista sekä palvelutuotteiden muusta sisällöstä. Nämä vaatimukset ja sisältömäärittelyt ovat koskeneet muun ohella hoitoon pääsyn määräaikoja ja hoidon saatavuutta, hoitotarpeen arviointia ja hoitosuunnitelmaa, majoitusta ja aterioita sekä asiakkaiden neuvontaa ja tukemista.

Tarjouspyynnön epäselvyys

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut siten epäselvä, että sen perusteella ei ole voitu saada keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Valittajan mukaan hankinnan osa-alueen 1 on sisältämät viisi palvelutuotetta ovat poikenneet toisistaan esimerkiksi kulurakenteeltaan, minkä vuoksi niiden tuottaminen hankintayksikölle yhtäläisin resurssein ei ole ollut mahdollista. Valittaja on esittänyt, että yhden yksikköhinnan edellyttäminen yhteisesti kaikille eri palvelutuotteille ei ole ollut omiaan tuottamaan keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä. Hankintayksikön mukaan valittaja on tarjouksessaan kyennyt esittämään yksilöidyn hinnan, eikä se ole esittänyt asiaa koskevia kysymyksiä ennen tarjouksen jättämistä. Palveluntarjoajilla on hankintayksikön mukaan lisäksi ollut tarjouspyynnön perusteella tiedossa, että palvelun arvioitu tarve on ollut noin 665 hoitovuorokautta vuodessa vaihdellen vuositasolla tarpeen mukaan ja että hankinnan kokonaisarvo on ollut 470.000 euroa.

Kuultava on esittänyt, että hankintayksikkö on antanut riittävät tiedot tarjoajille tarjouksen laatimiseksi ja tarjoushinnan laskemiseksi. Kuultavan mukaan hankintayksikkö voi harkintavaltansa puitteissa määritellä hankinnan kohteen ja tarvitsemansa palvelut sekä niiden määrät haluamallaan tavalla.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa määritellä tarjouspyyntöasiakirjoissa hankinnan kohde. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde tulee kuitenkin kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa ja että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Korkein hallinto-oikeus on katsonut vuosikirjapäätöksessään KHO 2019:84 puitejärjestelynä toteutetun hankinnan osalta muun ohella, että tarjouspyynnössä ei ollut ilmoitettu polttonesteiden toimituspaikkatietoja sellaisella tarkkuudella, että puitejärjestelyyn osallistumista harkinneet tarjoajat olisivat puitejärjestelyn osapuolina olevien hankintayksiköiden puutteellinen yksilöinti huomioon ottaen saaneet riittävät tiedot puitejärjestelyssä mukana olevien hankintayksiköiden sopimusaikana todennäköisesti tekemistä hankinnoista. Riittävät tiedot olisivat olleet annettavissa historiatietojen perusteella, jotka olivat olleet aikaisemman toimittajan tiedossa. Tarjouspyyntöasiakirjojen kokonaisuutena arvioiden riittämättömät tiedot tarjousten laatimiseksi olivat päätöksen mukaan olleet omiaan vaikuttamaan siten, että tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön asema yhteismitallisten ja vertailukelpoisten tarjousten laatimisessa ja tarjousten vertailussa ei ole tullut tarjouskilpailussa riittävästi turvatuksi.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella yhden toimittajan kanssa käytännössä puitejärjestelynä toteutetun hankinnan osa-alue 1 on jakautunut tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan viiteen palvelutuotteeseen. Markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella kyseiset palvelutuotteet ovat poikenneet toisistaan palvelutuotteeseen sisältyvien töiden luonteen, määrän ja resursoinnin osalta. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on mainittu arvio hankinnan osa-alueen 1 vuosittaisesta vuorokausimäärästä ja tieto hankinnan ennakoidusta kokonaisarvosta sekä osa-alueen 1 että 2 osalta.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole kuitenkaan ilmoitettu, millä tavalla vuosittainen vuorokausimäärä jakautuu viiden hankinnan osa-alueeseen 1 kuuluvan palvelutuotteen välillä. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella nämä tiedot olisivat olleet annettavissa hankintayksikön aiempien vastaavia palveluja koskevien sopimusten ja niiden toteuttamista koskevien kokemusten perusteella, ja kyseiset tiedot ovat olleet aikaisemman toimittajan tiedossa. Sen, että hankintayksikkö on katsonut palvelun käyttäjien kannalta tarkoituksenmukaiseksi, että sama toimittaja valitaan kaikkien viiden palvelutuotteen toteuttajaksi, ei ole voitu katsoa estävän kyseisten tietojen antamista tarjoajille.

Markkinaoikeus toteaa vielä, että nyt kysymyksessä olevan osa-alueen hankintamenettelyn tosiasiallinen luonne on voinut osaltaan jäädä tarjoajille epäselväksi sen vuoksi, että hankinta-asiakirjoissa ei ole osa-alueen 2 tavoin selvästi ilmoitettu, että osa-alue 1 on ollut tarkoitus toteuttaa puitejärjestelynä, joka tehdään osa-alueen 1 osalta yhden toimittajan kanssa.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on hankinnan osa-alueen 1 osalta menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankinnan osa-alueen 1 osalta hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano tältä osin kieltää.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa mainitussa laissa tarkoitetun kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakon määräämisestä ja tuomitsemisesta säädetään uhkasakkolaissa.

Mikäli Seinäjoen kaupunki aikoo edelleen toteuttaa päihdehuollon ympärivuorokautisten laitoskuntoutuksen hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä kuultava saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Valittajalla ei arvonlisäverolain 37 ja 102 §:ssä säädetty huomioon ottaen ole oikeutta vähentää hankinnan kohteeseen liittyvään liiketoimintaan liittyvästä oikeudenkäynnistä aiheutuneisiin kuluihin sisältyvää arvonlisäveroa omassa verotuksessaan. Korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista ei siten ole vähennettävä niihin sisältyvää arvonlisäveroa.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveysjohtajan 29.3.2021 tekemän hankintapäätöksen § 9/2021 siltä osin kuin se koskee hankinnan osa-aluetta 1. Markkinaoikeus kieltää Seinäjoen kaupunkia tältä osin tekemästä hankintasopimusta kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 40.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Seinäjoen kaupungin korvaamaan Suvera Oy:n oikeudenkäyntikulut 6.042,80 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää A-klinikka Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila, Markus Ukkola ja Tobias von Schantz

Huomaa

Päätöksen lainviomaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.