Market Court dismisses bid protest; procurement procedure valid despite alleged discriminatory reference requirements.

Asian tausta

Metsähallitus (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 16.12.2020 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Saimaan retkisatamien laitureiden hankinnasta ja kunnostamisesta (Savonlinnan seutu) ajalle 1.5.2021 — 30.10.2021.

Metsähallitus on 25.2.2021 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut erään tarjoajan tarjouksen.

Markkinaoikeus on 22.3.2021 antamallaan päätöksellä numero H44/2021 hylännyt Reittitiimi Oy:n vaatimuksen hankintamenettelyn täytäntöönpanon väliaikaisesta keskeyttämisestä.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 350.000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 4.5.2021.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus ja sen täydennys

Vaatimukset

Reittitiimi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen kilpailutuksen, kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta tai muullakaan tavalla jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 60.000 euroa ja määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat asianosaiskulut 11.310 eurolla oikeudenkäyntimaksulla lisättynä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittaja on vesirakentamisen alalla toimiva yritys ja pyrkinyt osallistumaan tarjouskilpailuun. Valittaja ei ole voinut jättää tarjousta tarjouskilpailussa tarjouspyynnön ristiriitaisten ja syrjivien laiturin rakennetta sekä teräsbetoniponttonien asennuskokemusta koskevien vaatimusten vuoksi.

Epäselvää on myös, onko hankinta rakennusurakka, kun 24:stä hankinnan kohteesta vain neljään on sisältynyt kiinteistöön kohdistuvaa rakennustyötä. Hankinta on muodostunut pääosin kelluvien laiturien ja poijujen hankinnasta ja asennuksesta sekä kunnossapitotöistä. Betoniponttonilaiturien asennuskohteiden kustannukset ovat olleet noin 75 prosenttia koko urakkahinnasta. Hankinta olisi tullut kilpailuttaa EU-kynnysarvon ylittävänä tavarahankintana. Hankintakokonaisuus on keinotekoisesti pilkottu siten, että se voidaan toteuttaa kansallisen kynnysarvon alittavina hankintoina.

Tarjouspyynnössä on vaadittu muun ohella, että tarjoajalla tulee olla kokemusta vähintään kuuden teräsbetoniponttonilaiturin asennuksesta viimeisen viiden vuoden aikana. Valmistusmateriaalin rajaaminen perusteettomasti referenssien osalta teräsbetoniin on syrjivää ja rajoittaa perusteettomasti pätevien tarjoajien osallistumista tarjouskilpailuun.

Valittajalla ei ole kokemusta teräsbetoniponttonilaiturien asennuksesta esitettynä aikana, koska valittajan RALA-ympäristösertifikaatin voimassa pysyminen ja sitoutuminen ympäristönsuojeluun edellyttävät ISO 14001 standardin mukaisen jatkuvan kehittämisen periaatteen noudattamista. Vesistölle ja pieneliöille haitallisen solupolystyreenin sijoittaminen teräsbetoniponttonilaiturissa suojaamattomana vesistöön on vastoin standardin mukaista toimintaa ja valittajan ympäristöarvoja. Sen sijaan valittajalla on riittävä määrä kokemusta vastaavien teräsputkiponttonien asennuksesta. Näiden ponttonien asennus ei käytännössä eroa toisistaan.

Valittaja on esittänyt tarjouspyynnössä vaadituista rakenneratkaisuista kysymyksiä mahdollistaakseen sellaisten laitureiden tarjoamisen, jotka olisivat olleet tarjouspyynnössä vaadittuja parempia. Putkiponttonit ovat lujuudeltaan ja kuormituksen kestävyydeltään ylivoimaisia tarjouspyynnössä vaadittuihin ponttoneihin verrattuna. Hankintayksikön ilmoitus siitä, että ponttonit pitää täyttää vettymättömällä EPS-polystyreenillä ja että putkiponttoniin tulevia murtumia on vaikea paikallistaa, ei ole perustunut tosiasioihin.

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa työselityksessä asetetut laiturimittoja ja kuormitusta koskevat vaatimukset ovat olleet ristiriitaisia. Työselityksessä on vaadittu, että laitureiden tulee olla vakaita ja laivalaituri saa kallistua korkeintaan kuusi astetta toispuolisella kuormituksella 4,0 kilonewtonia per neliömetri. Hydrostaattiset laskelmat osoittavat, että tarjouspyynnön liitteenä olleen suunnitelmapiirustuksen mukaan toteutetun laiturin kannesta merkittävä osa on veden alla. Tarjouspyynnössä sallittu enimmäiskallistuma ei siten ole täyttynyt tarjouspyynnön laiturimitoilla ja kuormitusvaatimuksella. Tarjouksen jättäminen on ollut mahdotonta, koska tarjousta ei ole voinut lähettää tarjousportaalista, ellei tarjoaja ole vakuuttanut kyllä-vastauksella tarjottujen tuotteiden ja palveluiden täyttävän tarjouspyynnössä ja sen liitteissä mainitut vaatimukset.

Käyntisillan paino ja ruuhkakuorma nostavat painopistettä lisätessään painoa kannen yläpuolella ja lisäävät kallistumaa. Ankkurointi ei paranna laiturin vakautta, koska laituriin toiselta sivulta kohdistuva vaakasuora kuormitus kallistaa laituria ankkuroinnin vaikutuksesta vastakkaiselle puolelle.

Tarjouspyynnössä asetettu vaatimus, jonka mukaan ponttonit on tehtävä betonista ja kelluke EPS60 polystyreenistä, on syrjivä, koska se estää muiden materiaalien käyttämisen ilman hyväksyttävää syytä. Vettymätöntä EPS laituripolystyreeniä ei ole. Solupolystyreenin sijoittaminen suojaamattomana vesistöön on myös tarjouspyyntöön liitetyn Metsähallituksen Toimintatapaohje Toimittajille -ohjeen vastaista.

Tarjousten vertailuperusteena käytetyllä takuuajalla ei ole ollut esillä olevassa hankinnassa yhteyttä laatuun. Tarjouspyyntöasiakirjoihin sisältyvät piirustukset näyttävät olevan yhden laiturivalmistajan laatimia.

Vastine ja sen täydennys

Vaatimukset

Metsähallitus on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittaja ei ole asiassa asianosainen, koska hankintamenettely on ollut virheetön eikä valittaja ole jättänyt tarjousta. Valittaja ei ole tarjouskilpailun aikana esittänyt kysymyksiä tarjouspyynnöstä kuuden asteen kallistuman osalta eikä siihen liittyvästä väitetystä tarjouspyynnön ristiriitaisuudesta. Työselityksen laiturin kallistumaa koskeva vaatimus ei siten ole estänyt tarjouksen jättämistä.

Hankinnan pääasiallisena kohteena on rakennusurakan toteuttaminen ja suurin osa hankinnan ennakoidusta arvosta on arvioitu kohdistuvan rakennusurakkaan. Hankintaan on kuulunut 13 uuden kelluvan laiturin hankinta ja asennus, kahden paalutetun laiturin peruskorjaus, kahden kelluvan laiturin siirto ja uudelleenasennus, yli 50 poijun hankinta tai peruskorjaus ja asennus sekä vanhojen rakenteiden purkaminen ja poisvieminen. Hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön mukaan urakoitsija vastaa asennettavien laitureiden, poijujen ja muiden tavaroiden ja työhön tarvittavien koneiden hankkimisesta, rahdeista ja kuljetuksesta käyttökohteisiin. Urakoitsija vastaa myös poistettavien rakenteiden siirtämisestä mantereelle ja asianmukaisesta hävittämisestä kustannuksineen. Tilaaja vastaa urakan vaatimien rakennus- ja muiden lupien hakemisesta kustannuksineen.

Tarjouspyynnössä on pyydetty yksikköhintoja rakennusmiehen, rakennusammattimiehen, työnjohdon ja konetyön osalta. Kahdelle laiturille on jo haettu ja myönnetty toimenpideluvat. Luokittelemalla hankinta rakennusurakaksi on varmistuttu, että tarjouskilpailuun osallistuu sellaisia tarjoajia, joilla on tarpeellinen kyky toteuttaa kaikki hankinnan sisältämät tehtävät. Kyseiset hankinnat kilpailutetaan vakiintuneesti rakennusurakkana. Esillä olevaa hankintaa ei ole pilkottu, vaan hankinta on toteutettu kansallisen kynnysarvon ylittävänä kilpailutuksena ja kokonaishintaurakkana.

Tarjouspyynnössä asetettu vaatimus siitä, että tarjoajalla tulee olla kokemusta vähintään kuuden teräsbetoniponttonilaiturin asennuksesta viimeisen viiden vuoden aikana, on liittynyt hankinnan kohteeseen ja valittuihin teknisiin ratkaisuihin. Soveltuvuusvaatimus on ollut hankintasäännösten mukainen, eikä se ole rajoittanut kilpailua tai ollut syrjivä. Tarjoajilla on ollut yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun. Tarjouskilpailuun on saatu useita tarjouksia.

Tarjouspyynnössä ei ole ollut ristiriitaisia vaatimuksia. Tarjouspyynnössä ei ole asetettu muita vaatimuksia sille, miten kuormitus kohdistetaan suhteessa laituriin kuin, että laivalaituri saa kallistua korkeintaan kuusi astetta toispuolisella kuormituksella 4,0 kilonewtonia per neliömetri. Hankintayksikön laskelma osoittaa, että tarjouspyynnössä määritelty laivalaituri voidaan valmistaa ja asentaa sen kallistumalle asetetut kriteerit täyttäen.

Tarjouspyynnössä on kiinnitetty erityistä huomiota tuotteiden laatuun, pitkäikäisyyteen, huoltovapauteen sekä kiinnittämiseen, jotta hankittavien laitureiden käyttöikä olisi mahdollisimman pitkä ja ne kestäisivät paikoillaan myös jääolosuhteissa. Hankinnan tarkoituksena on parantaa retkisatamien laituri- ja poijurakenteita kestävillä ja käyttötarkoitukseen soveltuvilla ratkaisuilla. Hankittavien poijujen käyttöikäoletus on kymmenen vuotta, kanoottilaiturien 25 vuotta ja betoniponttonilaiturien 50 vuotta. Hankinnan kohteena olevat järeät laiturit ovat olleet betoniponttonilaitureita ja melontalaiturit kellukkeellisia muoviponttonilaitureita. Betoniponttonilaiturit ovat tunnettuja vakaudestaan ja pitkäikäisyydestään.

Tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset ovat liittyneet hankinnan kohteeseen ja mahdollistaneet yhteismitallisten ja vertailukelpoisten tarjousten antamisen. Tarjouspyynnössä määritellyt laiturityypit ovat yleisesti hyväksyttyjä ja laajasti käytettyjä. Tarjouspyynnössä on otettu huomioon myös ympäristönäkökohdat.

Hankintayksikön tarjouspyynnöstä esitettyyn kysymykseen antaman vastauksen mukaan vettymättömästä polystyreenistä valmistettuja kellukemateriaaleja on markkinoilla.

Tarjoajilla on ollut yhtäläiset tiedot käytössään hankinnan kohteesta. Hankinnan valmisteluun osallistunut laiturivalmistaja on noudattanut saamaansa ohjeistusta, jonka mukaan hankinnan kohdetta koskevien määrittelyjen tulee olla tarkoituksenmukaisia, eivätkä ne saa suosia yksittäistä laiturimerkkiä. Hankintayksikkö on saanut useita tarjouksia, mikä osoittaa hankintamenettelyn olleen tasapuolinen ja syrjimätön. Hankinnan valmisteluun osallistunut taho ei ole voittanut tarjouskilpailua eikä tarjouskilpailu ole vääristynyt piirustusten konsultointityön vuoksi.

Tarjouspyynnössä asetettu raskasbetoniponttonilaitureiden takuuaikaa koskeva laadun vertailuperuste on ollut omiaan nostamaan hankittavien laitureiden laatua ja käyttöikää. Vertailuperuste on ollut tarkoituksenmukainen ja liittynyt hankinnan kohteeseen.

Hyvitysmaksua ja asianosaiskulujen korvaamista koskevat valittajan vaatimukset ovat perusteettomia.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön väite ankkuroinnin vakautta parantavasta vaikutuksesta ei pidä paikkaansa. Tuulisella säällä alukset kiinnittyvät laiturin sille puolelle, jolla kiinnitetyt kettingit laituriin ja alukseen vaikuttavan tuulikuorman vuoksi ovat kireällä ja vetävät laiturin reunaa vinosti alaspäin lisäten kallistumaa samaan aikaan, kun tuulen puolelle kiinnitetyt kettingit löystyvät laiturin siirryttyä ja päästävät laiturin ylempänä tuulenpuolella olevan reunan nousemaan.

Syvä asennuspaikka lisää kallistumia korkean aallokon pitkien aallonvälien vuoksi, jolloin laatikkomainen laituri alkaa heilumaan voimakkaammin kuin matalassa vedessä, jossa aallot murtuvat jo ennen laituria. Keinunnan aikana tyhjänkin laiturin kallistumat ovat suojattomalla paikalla jo kohtalaisessa tuulessa merkittävästi isommat kuin toispuolisen henkilökuorman aiheuttama kallistuma. Lisäksi kyseisen laivalaiturin paikalta veden alta on tarkoitus purkaa kiviarkkua vain sen verran, ettei se aiheuta pohjakosketusvaaraa aluksille. Jäljelle jäävään kivikasaan syöksyvien vesimassojen noustessa laiturin kohdalla pintaan on laiturin käyttäytymistä lähes mahdoton ennustaa luotettavasti. Laituri saattaa jopa painua ajoittain kokonaan veden alle ja kaatua.

Toimialapätevyyden osoittamiseen tulee riittää rakennusalalla yleisesti osaamisen osoittamiseen käytettävä toimialan RALA-pätevyys, sillä muutoin kysymys on syrjivästä kilpailutuksesta.

HDPE-muovi- ja teräsputkiponttonit tehdään ilmatäytteisinä, koska niiden rikkoutumisriski on pieni. Ponttonien seinämät mitoitetaan niin vahvoiksi, että satunnaiset pohjakosketukset eivät haittaa toisin kuin betonikuorisissa laitureissa, joista murenee betonia ja solupolystyreenia, kun laituri osuu pohjaan tai kiveen. Oikein suunnitellussa putkiponttonilaiturissa ponttoniin tai sen osastoon joutunut vesi ei upota laituria.

EPS-täytteen käyttäminen laatikkomallisessa muoviponttonissa on tarpeetonta, koska tarjouspyynnön mukaisissa kanoottilaitureissa on niin monta erillistä ponttonia, että edes yhden täyttyminen ei aiheuta laiturin osittaistakaan uppoamista. Näin ollen sen vaatimiseen ei ole perusteita.

Yleisölle tarkoitettujen rakennelmien tulisi olla esteettömiä. Julkisten rakennusten kulkuväyliä koskevan Invalidiliiton ohjeen mukaan esteettömän laiturin maksimikallistumana tulisi sallia enintään kahden prosentin kallistuma pituus- ja leveyssuunnissa. Muunlaisen laiturin nimittäminen esteettömäksi on harhaanjohtavaa.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö

on esittänyt lisäkirjelmässään muun ohella, ettei tarjouspyynnössä ole edellytetty tietyn menetelmän tai käytännön soveltamista laitureiden vakauslaskelmaan. Laitureiden vakauslaskelmat perustuvat laitureiden rakenteeseen eikä niissä oteta huomioon asennuspaikan mahdollisten ominaisuuksien vaikutuksia.

Tarjouspyynnössä on erikseen määritelty esteettömät laiturit, eikä Linnasaaren laivalaituria, mihin valittajan esittämä laiturin vakautta koskeva väite liittyy, ole ilmoitettu tarjouspyynnössä esteettömäksi.

Valittaja

on toimittanut lisäkirjelmän.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Hankintayksikkö on esittänyt, ettei valittaja ole asianosainen eikä sillä ole valitusoikeutta asiassa, koska se ei ole jättänyt kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa tarjousta.

Valittaja on esittänyt olevansa vesirakentamisen alalla toimiva yritys ja pyrkineensä osallistumaan tarjouskilpailuun. Valittajan mukaan se ei ole voinut jättää tarjousta tarjouspyynnön ristiriitaisten ja syrjivien laiturin rakennetta sekä teräsbetoniponttonien asennuskokemusta koskevien vaatimusten vuoksi.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 145 §:n 1 momentin mukaan hankintaa koskevan asian voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen se, jota asia koskee. Pykälän esitöiden (HE 108/2016 vp s. 237) mukaan pykälä vastaa tuolloin voimassa olleen hankintalain 85 §:ssä säädettyä.

Hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa tässä laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisun KHO 2014:219 mukaan tulkittaessa aikaisemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 85 §:n 1 momentin (321/2010) säännöstä, joka vastaa tältä osin voimassa olevan hankintalain 145 §:n 1 momenttia, muutoksenhakuoikeuden olemassaoloa on arvioitava lähtökohtaisesti sen tilanteen perusteella, jolloin muutoksenhaku tulee vireille. Tällöin on otettava muun ohella huomioon, että julkista hankintaa koskevassa asiassa muutoksenhaun kohteena voi olla myös muu kuin hankintamenettelyn lopullinen ratkaisu. Myös toimittaja, joka ei ole jättänyt tarjouskilpailussa tarjousta, voi olla asianosainen, mikäli kilpailutuksen ulkopuolelle jättäytyminen on johtunut tarjouspyynnön ehdoista ja vaatimuksista.

Markkinaoikeus toteaa, että vakiintuneessa oikeuskäytännössä asianosaisena on pidetty lähinnä alalla toimivaa yrittäjää, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä. Alalla toimiminen on riittänyt asianosaisaseman edellyttämän oikeudellisen intressin perusteeksi erityisesti niissä tapauksissa, joissa oikeussuojapyyntö perustuu hankinnan kilpailuttamisen laiminlyömiseen. Tilanteissa, joissa hankintayksikkö on kilpailuttanut hankinnan hankintasäännösten edellyttämällä tavalla, alalla toimiva yrittäjä on oikeuskäytännössä katsottu asianosaiseksi lähtökohtaisesti vain, jos yrittäjä on antanut tarjouskilpailussa tarjouksen tai jos yrittäjä on ainakin voinut osoittaa pyrkineensä osallistumaan tarjouskilpailuun.

Nyt arvioitavana olevassa asiassa alalla toimiva valittaja ei ole jättänyt tarjousta hankintamenettelyssä. Markkinaoikeus katsoo, että valittaja on kuitenkin osoittanut pyrkineensä osallistumaan muutoksenhaun kohteena olevaan tarjouskilpailuun. Tarjouspyynnön julkaisemista koskevalla ratkaisulla on ollut vaikutusta valittajan asemaan. Julkaisemista koskeva ratkaisu on ollut hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaisesti valituksella saatettavissa markkinaoikeuden tutkittavaksi. Valittaja on näin ollen voinut saattaa syrjivänä pitämänsä tarjouspyynnön hankintasäännösten mukaisuuden markkinaoikeuden tutkittavaksi. Valittaja on jättänyt valituksen markkinaoikeudelle tarjousten jättämiselle varattua määräpäivää seuraavana päivänä. Valittajan voidaan katsoa käyttäneen muutoksenhakukeinoja julkisten hankintojen oikeussuojajärjestelmän vaatimalla tavalla riittävän ajoissa.

Koska valittaja on edellä todetulla tavalla hankintalaissa tarkoitettu asianosainen ja tarjouspyynnön julkaiseminen on hankintalaissa tarkoitettu ratkaisu, johon voidaan hakea muutosta, on asiassa tehty valitus tutkittava.

Pääasian perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on valittajan valituksen perusteella lähtökohtaisesti arvioitavana, onko tarjouspyyntö ollut valittajan esittämällä tavalla siten ristiriitainen tai syrjivä, että se on vaikuttanut valittajan mahdollisuuksiin jättää tarjous nyt kyseessä olevassa tarjouskilpailussa. Asiassa on kuitenkin lisäksi arvioitava, rasittaako hankintamenettelyä ilmoitusvirhe.

Hankintalaji

Valittajan mukaan kyseessä on ollut EU-kynnysarvon ylittävä tavarahankinta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että kyseessä on ollut rakennusurakka ja että hankinnan ennakoidusta arvonlisäverottomasta kokonaisarvosta suurin osa on hankintailmoituksen julkaisuhetkellä arvioitu kohdistuvan rakennusurakkaan.

Hankintalain 4 §:n 2 kohdan mukaan rakennusurakkasopimuksella tarkoitetaan hankintasopimusta, jonka tarkoituksena on liitteessä B tarkoitettuun toimintaan liittyvän rakennustyön tai rakennusurakan toteuttaminen taikka suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä; rakennusurakkasopimuksella tarkoitetaan myös rakennusurakan tyyppiin tai suunnitteluun ratkaisevaa vaikutusvaltaa käyttävän hankintayksikön asettamia vaatimuksia vastaavan rakennusurakan toteuttamista millä tahansa tavalla; rakennusurakka voi olla talon-, maan- tai vesirakennustöiden muodostama taloudellinen tai tekninen kokonaisuus.

Hankintalain 4 §:n 3 kohdan mukaan tavarahankintasopimuksella tarkoitetaan hankintasopimusta, jonka tarkoituksena on tavaroiden osto, leasing, vuokraus tai osamaksulla hankkiminen osto-optioin tai ilman niitä; tavarahankintasopimukseksi katsotaan myös sellainen hankintasopimus, jonka kohteena on tavarahankinnan lisäksi kokoamis- tai asennustöitä.

Hankintalain 4 §:n 15 kohdan mukaan yhteisellä hankintanimikkeistöllä (CPV) tarkoitetaan yhteisestä hankintasanastosta (CPV) annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2195/2002 sekä yhteisestä hankintasanastosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2195/2002 sekä julkisista hankintamenettelyistä annettujen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta ja yhteisen hankintasanaston tarkistuksesta annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 213/2008 tarkoitettua viitenimikkeistöä.

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan hankintaan, joka koskee kahta tai useampaa 4 §:n 2 — 4 kohdassa ja liitteessä E tarkoitettua hankintalajia, sovelletaan hankintasopimuksen pääasiallisen kohteen mukaan määräytyviä säännöksiä. Hankinnan, joka koskee osaksi liitteessä E tarkoitettuja palveluja ja osaksi muita palveluja tai joka koskee osaksi palveluja ja osaksi tavaroita, pääasiallinen kohde on määritettävä palvelujen tai tavaroiden korkeimman ennakoidun arvon mukaan.

Hankintalain 25 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan kansallinen kynnysarvo ilman arvonlisäveroa laskettuna on 60.000 euroa muun ohella tavarahankinnoissa. Pykälän 1 momentin 2 kohdan mukaan rakennusurakoiden kansallinen kynnysarvo ilman arvonlisäveroa laskettuna on 150.000 euroa.

Hankintalain 26 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu tavarahankintojen EU-kynnysarvo on hankintamenettelyn alkamishetkellä ollut muiden kuin valtion keskushallintoviranomaisten osalta 214.000 euroa. Pykälän 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu rakennusurakoiden EU-kynnysarvo on ollut hankintamenettelyn alkamishetkellä 5.350.000 euroa.

Hankintalain 26 §:n 2 momentin mukaan vähintään EU-kynnysarvojen suuruisiin hankintoihin sovelletaan, mitä lain 1 — 10 (1 — 98 §) ja 14 — 16 (123 — 169 §) luvussa säädetään hankintasopimuksista. Vähintään EU-kynnysarvon suuruisissa hankinnoissa on noudatettava jotain lain 5 luvussa (32 — 55 §) tarkoitettua menettelyä.

Hankintalain 99 §:n mukaan sen lisäksi, mitä lain I (1 — 31 §) ja IV (123 — 174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, tavara- ja palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin sekä rakennusurakoihin, jotka ovat arvoltaan 26 §:ssä säädetyt EU-kynnysarvot alittavia, mutta vähintään 25 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa säädettyjen kansallisten kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan lain 11 luvun (99 — 106 §) säännöksiä.

Hankintailmoituksessa hankintalajiksi on ilmoitettu rakennusurakka. Hankintailmoituksen kohdassa II.2.4 ”Kuvaus hankinnasta” on ilmoitettu hankinnan kohteena olevan Linnansaaren ja Koloveden kansallispuistoihin sekä Pihlajaveden ja Puruveden luonnonsuojelualueille 13 uuden kelluvan laiturin hankinta ja asennus, kahden paalutetun laiturin peruskorjaus, kahden kelluvan laiturin siirto ja uudelleen asennus yli 50 poijun hankinta tai peruskorjaus ja asennus sekä vanhojen rakenteiden purkaminen ja pois vieminen. Hankintailmoituksessa CPV-koodiksi on ilmoitettu ”Rakennustyöt” (45000000).

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa työselityksessä ”Saimaan retkisatamien laitureiden hankinta ja kunnostaminen (Savonlinnan seutu)” on kohdassa ”Minimivaatimukset, kohteet ja toimenpiteet” esitetty seuraavaa:

Tarjouspyynnön kohdasta II.1.4 ”Lyhyt kuvaus” ilmenee, että Metsähallituksen ylläpitämien retkisatamien laitureiden sekä poijujen uusimista ja kunnostusta Saimaalla Savonlinnan alueella koskevassa hankkeessa on tullut noudattaa muun ohella rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja (YSE 1998).

Tarjouspyynnön kohdassa II.1.4 ”Lyhyt kuvaus” on todettu seuraavaa:

”[ — — ] Valittu urakoitsija toimii pääurakoitsijana ja urakoitsijaa koskee YSE 1 §-4 § tarkoittamat velvollisuudet jos tarjouspyynnössä tai sen liitteenä olevissa asiakirjoista ei ole muuta mainittu.

Urakkaan kuuluvat YSE 1 §:n mukaisesti kaikki sopimusasiakirjoissa urakoitsijalle määritellyt rakennustekniset työt saatettuna täysin valmiiksi.

Urakkaan kuuluvat urakoitsijan oman suorituksen osalta kaikki valmiin työn edellyttämät YSE 2 §:n toimenpiteet ja velvollisuudet, joita sopimusasiakirjoissa ei erikseen ole mainittu kuuluviksi tilaajan velvoitteisiin.

Työmaapalveluista vastaa pääurakoitsija. (YSE 3 §)

Pääurakoitsija on työmaan päätoteuttaja ja vastaa työmaan johtovelvollisuuksista. (YSE 4 §)”

Tarjouspyynnön kohdassa II.2.4 ”Kuvaus hankinnasta” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Urakoitsija vastaa asennettavien laitureiden, poijujen ym. tavaroiden ja työhön tarvittavien koneiden hankkimisesta, rahdeista ja kuljetuksesta käyttökohteisiin. Samoin urakoitsija vastaa poistettavien rakenteiden siirtämisestä mantereelle ja asianmukaisesta hävittämisestä kustannuksineen. Tilaaja vastaa urakan vaatimien rakennus ym. lupien hakemisesta kustannuksineen.”

Edellä mainituin tavoin hankintayksikön mukaan hankinnan kokonaisarvosta suurin osa on hankintailmoituksen julkaisuhetkellä arvioitu kohdistuvan rakennusurakkaan. Hankintailmoituksessa hankintalajiksi on ilmoitettu rakennusurakka ja päänimikkeistöksi rakennustyöt.

Markkinaoikeus toteaa, että hankinnan kohteena on ollut 13 kelluvaa laituria. Tarjouspyynnön liitteenä olleessa työselityksessä on ilmoitettu muun ohella, että tilaaja vastaa urakan vaatimista rakennus- ja muiden lupien hakemisesta kustannuksineen. Laiturit on tullut tehdä hankintayksikön tarpeiden ja vaatimusten mukaisesti.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankinnan kohteena olevien Saimaan retkisatamien laiturien hankinnassa ja kunnostamisessa on ollut kysymys hankintalain liitteen B mukaisesta vesirakentamisesta. Hankintayksikkö ei näin ollen ole menetellyt virheellisesti ilmoittaessaan nyt kysymyksessä olevan hankinnan rakennusurakkana.

Tarjouspyynnön väitetty syrjivyys

Valittaja on esittänyt, ettei sillä ole tarjouspyynnössä vaadittua kokemusta teräsbetoniponttonilaiturien asennuksesta, koska valittajan RALA-ympäristösertifikaatin voimassa pysyminen ja sitoutuminen ympäristönsuojeluun edellyttävät ISO 14001 standardin mukaisen jatkuvan kehittämisen periaatteen noudattamista ja solupolystyreenin sijoittaminen teräsbetoniponttonilaiturissa suojaamattomana vesistöön on vastoin standardia ja valittajan ympäristöarvoja. Laiturin valmistusmateriaaliin perustuva asennuskokemusvaatimus on ollut syrjivä ja rajoittanut perusteettomasti kilpailua.

Hankintayksikkö on esittänyt, että puheena oleva tarjouspyynnössä asetettu vaatimus on liittynyt hankinnan kohteeseen ja valittuihin teknisiin ratkaisuihin. Soveltuvuusvaatimus ei ole rajoittanut kilpailua eikä ole ollut syrjivä.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 105 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä vaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia. Hankintayksikkö voi vaatia, että tarjoajat antavat tarjouksensa osana vakuutuksen, että ne täyttävät hankintayksikön asettamat soveltuvuutta koskevat vaatimukset. Vakuutuksessa annettujen tietojen paikkansapitävyys tulee tarkastaa tarjouskilpailun voittajan osalta ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista.

Tarjouspyynnön kohdan 4 ”Muut vaatimukset” alakohdassa 4.7 ”Koulutus- ja työkokemusvaatimus” on esitetty muun ohella seuraavaa:

”Urakoitsijalla on oltava kokemusta tähän urakkaan soveltuvasta toimialapätevyydestä. Tarjoavalla yrityksellä tulee olla kokemus vähintään kuuden (6) teräsbetoniponttonilaiturin asennuksesta viimeisen viiden (5) vuoden aikana.”

Tarjouspyynnöstä on esitetty muun ohella seuraavia kysymyksiä ja niihin annettuja vastauksia:

Kysymys:

”Onko olemassa jokin kestävä syy siihen, että Metsähallitus hyväksyy / vaatii arkoihin luontokohteisiin vain ponttonit, jotka pinnalla pysymisen varmistamiseksi on täytettävä vesiluonnolle haitallisella polystyreenillä, ’betoniponttonit’ jopa ilman pohjaa?

(Esim. ankkuroinnin pettäessä väärän mitoituksen, huollon puutteen tai jäiden liikkumisen seurauksena, särkyvistä ponttoneista leviää hallitsemattomasti muovirouhetta veteen ja rannoille. Samoin pohjattomien raskasbetoniponttonien purkuvaiheessa. Polystyreeni hankaloittaa myös molempien ponttonityyppien hävittämistä aiheuttaen ylimääräisiä kustannuksia vielä loppusijoitusvaiheessa.)

Olette aiemmin vastanneet putkiponttonien käyttöön kanoottilaitureissa kieltävästi. Oletteko perehtyneet riittävästi vaihtoehtoihin?? Putkiponttonien kieltäminen ei voi perustua mihinkään seikkaan, joka liittyy laiturien ominaisuuksiin, käyttöön, lujuuteen, kunnossapitoon tai elinkaareen.

Hyväksyttekö ponttoniratkaisut, jotka täyttävät tai ylittävät tarjouspyynnössä esitetyt toiminnalliset, ikä- ja lujuusvaatimukset, ovat täysin vesitiiviitä, ja kierrätettävissä laiturikäytön jälkeen, mutta eivät sisällä betonia tai polystyreeniä?”

Vastaus:

”- Putkiponttonit ovat ilmatäytteisiä ja jos niihin tulee pienikin murtuma, täyttyvät ne pikkuhiljaa vedellä, jolloin kelluttavuus vähenee ja lopulta katoaa.

- Mahdollisesti vuotavan ponttonin tunnistaminen (kelluttavuuden vähetessä sen selvittäminen, mistä ponttonista on kyse) on työlästä.

- Umpisoluisessa vettymättömässä kellukkeessa sen vettyminen ei ole mahdollista.

Lähtökohtaisesti meillä ei ole ponttonit tai laiturit irtoilleet. Ja etenkin tässä hankinnassa on kiinnitetty erityistä huomiota tuotteiden laatuun, pitkäikäisyyteen, huoltovapauteen sekä kiinnittämiseen, jotta hankittavien laitureiden käyttöikä olisi mahdollisimman pitkä ja ne kestäisivät hyvin paikoillaan myös erilaisissa jääolosuhteissa.”

Kysymys:

”Hyväksyttekö ponttoniratkaisut, jotka täyttävät tai ylittävät tarjouspyynnössä esitetyt toiminnalliset, ikä- ja lujuusvaatimukset, ovat täysin vesitiiviitä, ja kierrätettävissä laiturikäytön jälkeen, mutta eivät sisällä betonia tai polystyreeniä?”

Vastaus:

”Kuten hankintailmoituksessa on kerrottu, hyväksymme ainoastaan tarjouspyynnön mukaiset tarjoukset, emme vaihtoehtoisia tarjouksia.”

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa soveltuvuusvaatimusten asettamisessa. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon vaatimus tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Tarjouspyynnössä asetettavien vaatimusten tulee olla hankinnan kannalta perusteltuja, eivätkä mainitut vaatimukset saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua. Suhteellisuusperiaatteesta johtuu, että vaatimusten on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään.

Markkinaoikeus katsoo, että edellä selostetulla tarjouspyynnössä asetetulla soveltuvuusvaatimuksella koskien tarjoajien referenssejä hankintayksikkö on voinut asianmukaisesti varmistaa, että tarjoajalla on riittävät ammatilliset valmiudet toteuttaa kysymyksessä oleva hankinta. Vaatimuksen on katsottava liittyneen hankinnan kohteeseen, eikä sitä voida pitää hankinnan luonteeseen nähden suhteettomana. Asiassa ei ole arvioitavissa, että vaatimus olisi kohdellut hankintamenettelyn osallistujia tai potentiaalisia tarjoajia epätasapuolisesti tai syrjivästi. Tarjouskilpailuun on saatu viisi tarjouspyynnön ehdot täyttänyttä tarjousta. Hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa rajoissa edellyttää tarjoajalla olevan kokemusta tarjouspyynnössä vaaditusta vähintään kuuden teräsbetoniponttonilaiturin asennuksesta viiden viimeisen vuoden aikana.

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnön liitteenä olleen työselityksen laiturimittoja ja kuormitusta koskevat vaatimukset ovat olleet ristiriitaisia. Valittajan mukaan tarjouspyynnössä sallittu enimmäiskallistuma ei ole täyttynyt tarjouspyynnön laiturimitoilla ja kallistusvaatimuksella, mikä on tehnyt tarjouksen jättämisestä mahdotonta.

Hankintayksikkö on esittänyt, ettei tarjouspyyntö ole sisältänyt ristiriitaisia vaatimuksia ja vertailukelpoisten tarjousten jättäminen on ollut mahdollista. Hankintayksikön mukaan tarjouspyynnössä määritelty laivalaituri voidaan valmistaa ja asentaa sen kallistumalle asetetut kriteerit täyttäen.

Hankintalain 104 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen työselityksen ”Saimaan retkisatamien laitureiden hankinta ja kunnostaminen (Savonlinnan seutu)” kohdassa ”Minimivaatimukset, kohteet ja toimenpiteet” on esitetty muun ohella seuraavaa:

”Laitureiden kokonaismitat on annettu asemapiirroksissa. Mitat ovat noin mittoja (pituusmittojen vaihteluväli +/- 80 cm ja leveysmittojen vaihteluväli +/- 15 cm).

[ — — ]

Laitureiden tulee olla vakaita (laivalaituri saa kallistua korkeintaan 6 astetta toispuolisella kuormituksella 4,0 kN/m2).”

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on laaja harkintavalta määritellä hankintaa koskevat vaatimukset tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon hankintalain vaatimukset tarjouspyynnön selvyydestä. Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintaa koskevat vaatimukset tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö on omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia ja että hankintayksikölle ei anneta rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten arvioinnissa. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vastuu mahdollisista tarjouspyynnön epäselvyyksistä ja tulkinnanvaraisuuksista on lähtökohtaisesti hankintayksiköllä.

Edellä todetusti hankintayksiköllä on laaja harkintavalta määritellä hankinnan kohde ja sitä koskevat vaatimukset omalta kannaltaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa esitetyn selvityksen perusteella ole arvioitavissa, että tarjouspyyntö olisi ollut valittajan esittämin tavoin laiturin mittojen ja kallistumisvaatimuksen osalta ristiriitainen niin, että se olisi estänyt tarjouksen tekemisen tarjouskilpailussa, kun otetaan huomioon myös se, että hankintayksikkö on saanut tarjouskilpailussa useita tarjouksia. Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntö ole ollut tältä osin valittajan väittämällä tavalla virheellinen.

Valittaja on lisäksi esittänyt, että tarjouspyynnössä asetettu vaatimus, jonka mukaan ponttonit on tehtävä betonista ja kelluke EPS60 polystyreenistä on syrjivä, koska se estää muiden materiaalien käyttämisen ilman hyväksyttävää syytä.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyynnössä on kiinnitetty erityistä huomiota tuotteiden laatuun, pitkäikäisyyteen, huoltovapauteen sekä kiinnittämiseen, jotta hankittavien laitureiden käyttöikä olisi mahdollisimman pitkä ja ne kestäisivät paikoillaan myös jääolosuhteissa. Hankinnan tarkoituksena on parantaa retkisatamien laituri- ja poijurakenteita kestävillä ja käyttötarkoitukseen soveltuvilla ratkaisuilla. Hankintayksikön mukaan urakassa on valittu tekniseksi ratkaisuksi järeiden laitureiden osalta betoniponttonilaituri ja melontalaitureiden osalta kellukkeellinen muoviponttonilaituri, mitkä laiturityypit ovat yleisesti hyväksyttyjä ja laajasti käytettyjä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on oikeus päättää hankintojensa sisällöstä tarpeidensa mukaisesti ja laaja harkintavalta sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen. Hankintalain säännökset eivät sääntele hankinnan sisältöä tai tarkoituksenmukaisuutta. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon hankintalain vaatimukset tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Suhteellisuusperiaatteesta johtuu, että vaatimusten on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään.

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia retkisatamien laitureiden hankinnasta ja kunnostamisesta sekä saanut viisi tarjousta. Kun otetaan huomioon hankintayksikön laaja harkintavalta hankinnan kohteen määrittelyssä ja edellä hankintayksikön tarpeistaan esittämä, markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella voitaisiin katsoa, ettei hankinnan kohteen määrittelyllä olisi perustellusti pyritty hankintayksikön tarpeita palvelevaan lopputulokseen tai että hankinnan kohteen määrittely olisi ollut syrjivää. Hankintayksikkö ei ole myöskään tältä osin menetellyt hankintasäännösten vastaisesti.

Kun otetaan huomioon ne tarjouspyynnön ehdot, joiden väitetyn ristiriitaisuuden tai syrjivyyden vuoksi valittaja ei ole katsonut voineensa jättää tarjousta kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa ja edellä tässä päätöksessä niiden osalta lausuttu, asiassa ei ole tarpeen lausua muista valittajan esittämistä väitteistä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Reittitiimi Oy:n korvaamaan Metsähallituksen oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Hannamaria Nurminen ja Anu Pitkänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.