Market Court voids a procurement decision for selecting a second-price bidder and orders the municipality to re-evaluate offers.

Asian tausta

Pellon kunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 23.3.2020 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta koulu-, ateria- ja paikallisliikenteen kuljetusten palveluhankinnasta ajalle 1.8.2020 — 31.7.2022 sekä yhdelle vuoden optiokaudelle.

Pellon kunnanhallitus on alun perin 25.5.2020 tekemällään hankintapäätöksellä § 66 valinnut A:n, Taksiliikenne A -nimisen toiminimen haltijana tekemän tarjouksen koulukuljetusreitin neljä Alposjärvi — Paamajoentie — Koutuksentie/Torniontie-risteyksen pysäkki, Turtola osalta.

Markkinaoikeus on 3.2.2021 antamallaan päätöksellään numero 33/21 kumonnut Pellon kunnan elinvoimajohtajan päätöksen 9.8.2020 § 24/2020, jolla A:n 20.7.2020 esittämä pyyntö käyttää alihankkijaa reitillä neljä oli hyväksytty ja Pellon kunnan elinvoimalautakunnan päätöksen 25.8.2020 § 65 hankintaoikaisuvaatimusten hylkäämisestä sekä kieltänyt hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta sanottujen päätösten perusteella tai panemasta niitä muutoin täytäntöön. Markkinaoikeuden päätöksen mukaan hankintayksikön virheellinen menettely on voitu tuossa tapauksessa korjata siten, että hankintayksikkö tekee uuden perustellun päätöksen koulukuljetusreitin neljä osalta.

Pellon kunnanhallitus on 22.2.2021 tekemällään tässä asiassa valituksen kohteena olevalla hankintapäätöksellä § 29 valinnut B:n tarjouksen koulukuljetusreitille neljä.

Pellon kunnanhallitus on 22.3.2021 § 52 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä hylännyt A:n tekemän hankintaoikaisuvaatimuksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 1.500.000 euroa, josta koulukuljetusreitin neljä arvo on ollut 25.000 euroa.

Hankintapäätöstä ei ole pantu täytäntöön koulukuljetusreitin neljä osalta.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

A on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen. Valittaja on myös vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hänelle menetettynä ansiotulona 7.658,20 euroa, sekä hänen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulunsa 1.364 eurolla.

Perustelut

Lakisääteisten edellytysten ohella tarjouskilpailun ainoa arviointiperuste on ollut hinta. Valittajan tarjous on ollut hinnaltaan edullisin. Valituksenalaisella päätöksellä on valittu toiseksi halvin tarjous.

Päätöksen perustelut siitä, että valittaja ei olisi tuottanut hankinnan kohteena olevia palveluja ei pidä paikkansa. Valittaja on suorittanut omalla kalustollaan syyslukukauden 2020 aikana 92 ajokertaa ja joutunut pyytämään apua toiselta yrittäjältä vain kerran. Kunnan myönnettyä valittajalle luvan alihankkijan käyttämiseen, valittaja on hyödyntänyt mahdollisuutta käyttää alihankkijaa 87 kertaa.

Vastine

Pellon kunta on vastineenaan viitannut kunnanhallituksen tekemään päätökseen 22.3.2021 § 52, jolla valittajan tekemä hankintaoikaisuvaatimus on hylätty.

Kuultavan lausunto

B on esittänyt, että valitus on saapunut 10.3.2021 eli myöhässä, koska päätös on annettu tiedoksi jo 23.2.2021.

Valittaja ei ole kyennyt huolehtimaan koulukuljetusreitin neljä liikenteestä ilman alihankkijaa. Valittaja on tarjouksessaan antanut virheellistä tietoa käytössään olevista resursseista. Tältä osin valittajan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen ja sopimuksen tekeminen valittajan kanssa olisi johtanut riskiin siitä, että hankinnan kohteena olevia kuljetuksia ei toteuteta tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla.

Vastaselitys

Valittaja on antanut vastaselityksen.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö

on markkinaoikeuden pyynnöstä esittänyt selvityksen Pellon kunnanhallituksen 22.2.2021 tekemän hankintapäätöksen § 29 tiedoksiannosta valittajalle.

Valittaja

on toimittanut lisäkirjelmän.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Valitus on saapunut markkinaoikeuteen 10.3.2021.

Hankintayksikkö on esittänyt, että se on toimittanut valituksen kohteena olevan 22.2.2021 tehdyn hankintapäätöksen tiedoksi valittajalle sähköpostitse 23.2.2021 ja sen lisäksi myös kirjeitse postin mukana. Hankintayksikön mukaan valittajan on hankintapäätökseen liitetyssä valitusosoituksessa esitetyn johdosta katsottava saaneen valituksen tiedoksi 2.3.2021, minkä vuoksi valituksen jättämisen määräaika on päättynyt 16.3.2021.

Kuultava on esittänyt, että valitus on saapunut markkinaoikeuteen myöhässä.

Hankintalain 147 §:ssä säädetään hankinta-asioissa noudatettavista muutoksenhakuajoista. Pykälän 1 momentin mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen, jollei jäljempänä toisin säädetä. Pykälän 3 momentin mukaan valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen.

Hankintayksikkö on toimittanut hankintapäätöksen tiedoksi valittajan sähköpostiosoitteeseen 23.2.2021. Markkinaoikeus toteaa, että päivämäärästä 23.2.2021 laskettuna 14 päivän valitusaika päättyisi 9.3.2021. Edellä mainitun sähköpostiviestin sisältö on ollut: ”Oheisena eilisen kunnanhallituksen päätös. Päätös tulee aikanaan myös kirjeitse postin mukana.” Hankintapäätökseen liitetyssä valitusosoituksessa on ilmoitettu kohdassa ”B. Asian saattaminen markkinaoikeuden käsiteltäväksi” markkinaoikeudelle tehtävän valituksen osalta seuraavaa: ”Hakemus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon päätöksestä ja sen perusteluista sekä ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Asiakirja katsotaan saaduksi tiedoksi, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua sen lähettämisestä.”

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön valittajalle lähettämän sähköisen tiedoksiannon liitteenä toimitetussa valitusosoituksessa ei ole ilmoitettu, että valitusaika alkaisi kulua muutoin kuin seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä, riippumatta lähettämisen tavasta. Sähköisessä tiedoksiannossa ei myöskään ole mainittu hankintalain 127 §:n 1 momentin mukaisesti erikseen tietoa viestin lähettämispäivästä. Markkinaoikeus katsoo, että valitusaika asiassa ei ole alkanut kyseisen sähköpostin toimittamisesta, vaan asiassa toimitetun kirjeitse tapahtuneen tiedoksiannon perusteella. Vaikka asiassa ei ole esitetty selvitystä kirjeitse tapahtuneen tiedoksiannon lähettämisen tarkasta päivämäärästä, niin markkinaoikeus toteaa, että valitus on toimitettu markkinaoikeudelle 10.3.2021 eli selvästi ennen kuin edellä kuvatulla tavalla laskettava valitusaika on päättynyt. Valitusta ei näin ollen tule jättää tutkimatta liian myöhään toimitettuna.

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hänelle menetettynä ansiotulona 7.658,20 euroa. Markkinaoikeus katsoo, että vaatimuksessa on asiallisesti kysymys vahingonkorvausvaatimuksesta.

Hankintalain 169 §:n 3 momentin mukaan vahingonkorvausasioissa toimivaltainen tuomioistuin on oikeudenkäymiskaaren 10 luvussa tarkoitettu käräjäoikeus. Valittajan vahingonkorvausvaatimus on näin ollen jätettävä markkinaoikeuden toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valituksen johdosta arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten mukaisesti voittaneen tarjouksen valinnassa.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 79 §:n 1 momentin mukaan ennen tarjousten valintaa hankintayksikön on tarkistettava, että tarjous on hankintailmoituksessa ja hankinta-asiakirjoissa asetettujen vaatimusten, ehtojen ja perusteiden mukainen (1 kohta), ja tarjouksen on antanut tarjoaja, jota ei ole suljettu menettelyn ulkopuolelle 80 tai 81 §:n nojalla ja joka täyttää hankintayksikön asettamat 83 §:ssä tarkoitetut soveltuvuusvaatimukset (2 kohta).

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras.

Pykälän 5 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän

2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Asian arviointi

Pellon kunnanhallitus on sittemmin 22.2.2021 tehnyt nyt valituksen kohteena olevan uuden hankintapäätöksen § 29, jonka mukaan koulukuljetusreitin neljä osalta on valittu kunnanhallitukselle tehdystä päätösehdotuksesta poikkeavasti erään kaupunginhallituksen jäsenen esityksen mukaisesti toiseksi edullisin tarjous. Hankintapäätöksen mukaan peruste toiseksi edullisimman tarjouksen valinnalle on ollut se, ettei valittaja, joka oli ajanut kyseistä reittiä väliaikaisen sopimuksen perusteella, ollut eräiden kunnanhallituksen jäsenten käsityksen mukaan ajanut itse kertaakaan hankinnan kohteena olevaa reittiä. Markkinaoikeus kuitenkin toteaa, että markkinaoikeudelle on asian käsittelyn yhteydessä toimitettu kyseisen esityksen tehneen kunnanhallituksen jäsenen esittämä selvitys, jossa hän toteaa, että ei olisi esittänyt, että valittaja ”ei ole ajanut (kertaakaan)” kyseistä reittiä, vaan että tämä kirjaus on tullut päätökseen kirjattua virheellisesti.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätökseen liitetystä tarjousvertailusta on käynyt ilmi, että kysymyksessä olevalle reitille on annettu kaksi tarjousta, joista valittajan tarjous on ollut edullisin. Vielä markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön kohdassa II.2.5 ”Hankintasopimuksen tekoperusteet” on ilmoitettu, että valintaperusteena on hinta.

Valittaja on esittänyt hankintayksikön menetelleen virheellisesti, kun se on valinnut muun kuin hinnaltaan edullisimman tarjouksen. Valittaja on lisäksi esittänyt, että hän on käyttänyt alihankkijoita väliaikaisen sopimuksen mukaisissa kuljetuksissa vain hankintayksikön tämän salliessa.

Hankintayksikkö on vastineen antamisen sijaan viitannut 22.3.2021 tekemäänsä hankintaoikaisupäätökseen § 52, jolla valittajan hankintaoikaisuvaatimus on hylätty. Päätökseen on kirjattu, että eräs kaupunginhallituksen jäsenistä oli esittänyt, että asia ratkaistaisiin esittelijän päätösehdotuksesta poikkeavalla tavalla, minkä kannan kaupunginhallituksen enemmistö hyväksyi. Mainittua esitystä perusteluineen ei kuitenkaan ole liitetty kaupunginhallituksen 22.3.2021 tekemään päätökseen. Markkinaoikeuteen on asian käsittelyn kuluessa toimitettu kyseessä oleva kaupunginhallituksen jäsenen esitys, jossa päätösehdotusta on perusteltu muun ohella sillä, että valittaja olisi ilmoittanut 20.7.2020 olevansa kykenemätön hoitamaan koulukuljetusreitin neljä kuljetuksia ilman alihankkijaa, ja että tästä syystä hankintasopimuksen tekeminen synnyttäisi hankintayksikölle riskin siitä, ettei liikennettä toteuteta tarjouspyynnön edellytysten mukaisesti.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjousvertailu on suoritettava tarjouspyyntöasiakirjoissa ennalta ilmoitettujen vertailuperusteiden mukaisesti ja että tarjouksista on hankintalain 93 §:n mukaisesti valittava se, joka tarjousvertailussa on kokonaistaloudellisesti edullisin.

Markkinaoikeus toteaa edelleen, että mikäli hankintayksikkö tarkastettuaan tarjoukset ja tarjoajan soveltuvuuden hankintalain 79 §:n mukaisesti päätyy katsomaan, ettei tietty tarjous ole tarjouspyynnön vastaisena valittavissa, tai jonkin hankintasäännöksissä määritellyn poissulkemisperusteen rasittavan tiettyä tarjoajaa, hankintayksikön on hankintalain 123 §:n 1 momentin perusteella tehtävä asiassa kirjallinen päätös ja perusteltava kyseinen päätös.

Valituksenalaisesta hankintapäätöksestä 22.2.2021 § 29 tai hankintaoikaisupäätöksestä 22.3.2021 § 52 ei ole käynyt ilmi, että valittaja tai sen tarjous olisi suljettu tarjouskilpailusta. Hankintapäätökseen 22.2.2021 § 29 liitetyssä tarjousvertailua koskevassa asiakirjassa on päinvastoin todettu, että valittajan tarjouksen on katsottu täyttävän asetetut vähimmäisvaatimukset ja että se on ollut tarjousvertailun perusteella hinnaltaan halvin.

Edellä kuvatun mukaisesti tarjousten vertailu tulee tehdä annettujen tarjousten perusteella. Hankintayksikön ei olisi tullut ottaa tarjousten valinnassa huomioon sellaisia tarjouskilpailun ulkopuolisia seikkoja, jotka eivät ole vaikuttaneet tarjoajien soveltuvuuteen taikka tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuteen.

Valittajan tarjous on katsottu olevan tarjouspyynnön mukainen ja asetetun hintaa koskevan vertailuperusteen perusteella kokonaistaloudellisesti edullisin, eikä asiassa esitetyn selvityksen perusteella ole todettavissa, että valittaja olisi esittänyt tarjouksensa jättämisen jälkeen sellaisia ehtoja, jotka eivät ole käyneet ilmi sen tarjouksesta. Sanotussa tilanteessa tarjouksen valinta olisi tullut tehdä annettujen tarjousten ja niiden välillä tehdyn tarjousvertailun perusteella ja siten, että kokonaistaloudellisesti edullisin eli tässä tapauksessa hinnaltaan halvin tarjous olisi valittu. Markkinaoikeus katsoo edellä mainitut seikat huomioon ottaen, että hankintayksikkö ei ole toiminut hankintasäännösten mukaisesti, koska se on valinnut tarjousvertailuun hyväksytyistä tarjouksista tarjouksen, joka ei ole ollut tarjouspyynnössä asetettujen vertailuperusteiden perusteella kokonaistaloudellisesti edullisin.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei saadun selvityksen mukaan ole allekirjoitettu eikä hankintapäätöstä ole muutoinkaan pantu täytäntöön. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata siten, että hankintayksikkö tekee uuden perustellun päätöksen koulukuljetusreitin neljä osalta.

Mikäli hankintayksikkö aikoo edelleen toteuttaa koulukuljetusreitin neljä koulukuljetuspalvelun hankinnan kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella, sen on vertailtava tarjoukset uudelleen ja tehtävä uusi perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 1 momentin mukaan hankinta-asian käsittelyssä hankintayksikköä pidetään valituksen tehneen asianosaisen tai esityksen tehneen viranomaisen vastapuolena.

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Valittaja on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja hänellä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Pellon kunnanhallituksen hankintapäätöksen 22.2.2021 § 29. Markkinaoikeus kieltää Pellon kuntaa tekemästä hankintasopimusta kyseisen hankintapäätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 10.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Pellon kunnan korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut 1.100 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Tobias Von Schantz ja Anu Pitkänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.