Market Court dismisses bid protest; procurement authority followed tender rules fairly despite calculation error.

Asian tausta

Sansia Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 26.2.2021 julkaistulla EU-hankintailmoituksella ja 12.3.2021 julkaistulla korjausilmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Varkauden kaupungin ja Joroisten kunnan tekstiilipalveluhankinnasta ajalle 1.7.2021 — 30.6.2023, jonka jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana kuuden kuukauden irtisanomisajalla.

Sansia Oy:n toimitusjohtaja on 12.4.2021 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Lindström Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 2.440.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Mikkelin Pesula Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyynnön mukaan tarjoajien on tullut ilmoittaa tarjouksessaan työvaatteille kaapituslisä. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että kyseinen hinta tulee vaikuttamaan tarjouksen vertailuhintaan. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut.

Tarjousvertailussa on otettu huomioon vain yhden vaatekappaleen kaapituslisä. Yhden kaapitettavan vaatekappaleen huomioon ottaminen ei ole antanut oikeaa kuvaa siitä, kumpi tarjouksista on ollut edullisin. Jotta kaapituslisä olisi vaikuttanut vertailuhintaan, se olisi pitänyt ottaa huomioon 350 henkilön ja 75 potilaan osalta.

Tarjousvertailussa voittaneen tarjoajan ja valittajan välinen hintaero on ollut 352,12 euroa viikossa. Voittaneen tarjoajan ja valittajan kaapituslisän välinen ero on ollut 4 senttiä lokeroitavaa vaatetta kohden viikossa. Kaapituslisän huomioon ottaminen olisi muuttanut tarjousvertailun lopputuloksen valittajan eduksi.

Vastine

Vaatimukset

Sansia Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.700 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on asettanut tarjouspyynnössä tasapuoliset ja syrjimättömät vertailuperusteet, joiden perusteella se on suorittanut tarjousten vertailun. Tarjoajille on ollut etukäteen selvää, miten tarjouksia tullaan vertailemaan.

Sopimuskauden aikana vaatteet toimitetaan toimipisteestä riippuen joko henkarissa riipputoimituksena, viikattuna säkissä tai lajiteltuna lokerikkokaappiin. Toimitustapaan vaikuttavat tilaajan ja toimipisteen käytännöt sekä tilat. Tekstiilit toimitetaan pääasiallisesti riipputoimituksena tai viikattuna säkissä. Hankintayksikkö on arvioinut, että suurin osa tekstiileistä toimitetaan näillä pääasiallisilla toimitustavoilla, minkä vuoksi näiden toimitustapojen hintaa ei ole pyydetty erikseen, vaan tarjoajat ovat voineet ottaa toimitustavan kustannukset huomioon kunkin tuoterivin viikkovuokrahinnassa.

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjoajia antamaan erillisen hinnan kaapituslisälle. Kaapitus otetaan käyttöön ainoastaan osassa hankinnan piiriin kuuluvissa toimipisteissä tilaajien tarpeiden mukaisesti. Kaapituslisä lisätään tekstiilin viikkovuokrahintaan, mikäli tekstiili on sovittu aloituspalaverissa kaapitettavaksi. Kaapituslisä kattaa lokerikkokaapin vuokran sekä tekstiilien jakelun kaappeihin toimipisteessä.

Hankintamenettelyn aikana hankintayksikkö on vastannut tarjoajan esittämään kysymykseen kaapituksesta ja arvioinut henkilömäärän, jonka osalta tekstiilit voisivat tulla kaapitettavaksi. Kyseinen arvio ei ole ollut sitova, vaan sopimuksessa kuvatulla tavalla tilaaja ja toimittaja sopivat aloituksen yhteydessä toimitustavan jokaiselle toimipisteelle. Hankintayksikkö ei ole todennut, että kaikki hankittavat tekstiilit tai kaikki tietyn henkilöryhmän tekstiilit kaapitettaisiin.

Palvelusta syntyvä olennainen kustannus on hankinnan kohteena oleva vaate tai tekstiili. Tarjouskilpailussa on siten ollut keskeistä painottaa eri tekstiilien erilaisia hankintavolyymeja ja sen avulla arvioida, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Kaapituslisä ei ole ollut olennainen osa hankintaa, eikä hankintayksiköllä ole ollut velvollisuutta määrittää sille suurempaa painoarvoa tarjousten vertailussa. Hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa asettaa tarjouspyynnössä parhaaksi arvioimansa vertailuperusteet.

Kuultavan lausunto

Lindström Oy on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten mukaisesti tarjouspyyntöä laatiessaan ja hankintapäätöstä tehdessään.

Vastaselitys

Valittaja ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut vastaselitystä.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valituksen johdosta arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti vertailuperusteita asettaessaan ja tarjouksia vertaillessaan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras.

Pykälän 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa. Hankintayksikön on yksilöitävä vertailuperusteiden suhteellinen painotus hankintailmoituksessa, neuvottelukutsussa tai tarjouspyynnössä.

Pykälän 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Epäselvissä tapauksissa hankintayksikön on tosiasiallisesti tarkistettava tarjoajien antamien tietojen ja näytön paikkansapitävyys.

Tarjouspyyntö ja hankintamenettely

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia Varkauden kaupungin ja Joroisten kunnan tekstiilipalvelusta. Tarjouspyynnön kohdassa II.2.4 ”Kuvaus hankinnasta” on todettu seuraavaa:

”Hankinnan kohteena ovat:

1. Henkilöstön työvaatteiden vuokraus- ja huoltopalvelut sisältäen pesun, huollon ja toimitukset.

2. Potilas- ja liinavaatteiden sekä siivoustekstiiliien vuokraus- ja huoltopalvelut sisältäen pesun, huollon ja toimitukset.

3. Omien tekstiilien pesulapalvelu, sisältäen pesulapalvelun ja toimitukset.”

Tarjouspyynnön mukaan kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena on ollut paras hinta-laatusuhde siten, että hinnan painoarvo on ollut 90 prosenttia ja laadun 10 prosenttia.

Tarjouspyynnön kohdasta ”Päätöksenteon perusteet” on käynyt ilmi, että kokonaisvertailuhinnaltaan edullisin tarjous saa 90 pistettä. Kyseisen kohdan mukaan kokonaisvertailuhinta on osa-alueiden 1, 2 ja 3 arvioiduilla määrillä painotettu yhteenlaskettu hinta. Tarjouspyynnön mukaan muiden tarjoajien hintapisteet lasketaan tarjouspyynnössä esitetyn laskukaavan mukaisesti siten, että pienin annettu arvo jaetaan tarjotulla arvolla ja kerrotaan 90 pisteellä.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kohteen kriteerit” on lueteltu erilaisia vaatteita ja muita tekstiilejä, joille tarjoajien on tullut ilmoittaa hinta. Hinnat ovat vaikuttaneet kokonaisvertailuhintaan. Jokaisen vaatteen ja tekstiilin osalta tarjouspyynnössä on ilmoitettu arvioitu hankittava määrä. Työvaatteiden osalta edellä mainitun tarjouspyynnön kohdan alakohdassa ”Ryhmän yleiset kriteerit” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Vertailussa ilmoitetut vaatemäärät ovat arvio vuoden 2020 Varkauden ja Joroisten henkilömäärän mukaan. Määrien on tarkoitus painottaa ko. rivin hintaa kokonaisvertailuhinnassa. Tilaaja ei ole sitoutunut ilmoitettuihin määriin.

Tarvittava vaatemäärä per tuote per viikko on arvioitu kunkin henkilöstöryhmän vaatteiden vaihtokerrat huomioon ottaen (lääkärintakit, tunikat, liivit, housut, t-paidat ja kangaspäähineet noin 5 krt/vko, muut tuotteet 1 — 2 krt/vko).”

Potilas- ja liinavaatteiden, siivoustekstiilien ja omien tekstiilien pesulapalvelun osalta edellä mainitun tarjouspyynnön kohdan alakohdassa ”Ryhmän yleiset kriteerit” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Vertailussa ilmoitetut tekstiilimäärät (hankittava määrä) ovat arvio Varkauden ja Joroisten vuoden 2020 ryhmän [ — — ] hankittavista määristä viikkotasolla. Määrien tarkoitus on painottaa ko. rivin hintaa kokonaisvertailuhinnassa. Tilaaja ei ole sitoutunut ilmoitettuihin määriin.”

Työvaatteiden osalta tarjoajien on tullut lisäksi ilmoittaa hinta kaapituslisälle. Tarjouspyynnössä hankittavaksi määräksi on ilmoitettu yksi vaate viikossa. Tarjouspyynnössä on todettu, että lokerikkokaappi sisältyy kaapituslisän hintaan. Tarjouspyynnön mukaan kaapituslisän hinta on vaikuttanut vertailuhintaan.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen sopimusluonnoksen kohdan 11 ”Sopimuskauden aikainen toiminta” alakohdassa 1 ”Työvaatteet” on todettu muun ohella seuraavaa:

”-Toimittaja vastaa puhtaan pyykin jakelusta annettuun toimitusosoitteeseen ja osoitteessa erikseen määriteltyyn paikkaan pukuhuoneiden läheisyydessä.

-Työvaatteiden toimitustapa sovitaan aloituksen yhteydessä jokaiselle toimipisteelle Tilaajan tarpeiden mukaisesti parhaalla tavalla.

-Toimitus on toimipisteestä ja sen tiloista riippuen hengarissa riipputoimituksena, viikattuna säkissä tai lajiteltuna lokerikkokaappiin (kaappitoimitus).

-Tekstiilin kaapituspalvelulla on oma hinta. Hinta veloitetaan vaatteen viikkovuokrahinnassa kaapituslisänä. Toimittajan toimittamat lokerikkokaapit sisältyvät kaapituspalvelun hintaan.”

Hankintamenettelyn aikana hankintayksikölle on esitetty muun ohella seuraava kysymys:

”Kuinka monen henkilön vaatteet kaapitetaan? Tieto tarvitaan kaappien määrän ja hinnoittelun laskemiseksi.”

Hankintayksikkö on antanut edellä mainittuun kysymykseen seuraavan vastauksen:

”Kaapituspalvelu Aalto hyvinvointikeskukseen noin 350 henkilölle, potilas- ja liinavaatteet kaapitetaan noin 75 potilaan tarpeisiin.”

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että tarjousvertailussa on otettu huomioon vain yhden vaatekappaleen kaapituslisä. Valittajan mukaan yhden kaapitettavan vaatekappaleen huomioon ottaminen ei ole antanut oikeaa kuvaa siitä, kumpi tarjouksista on ollut edullisin. Valittaja on lisäksi esittänyt, että jotta kaapituslisä olisi vaikuttanut vertailuhintaan, se olisi pitänyt ottaa huomioon 350 henkilön ja 75 potilaan osalta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että se on menetellyt hankintasäännösten mukaisesti vertailuperusteita asettaessaan ja niitä soveltaessaan. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että kaapituslisä ei ole ollut olennainen osa hankintaa, eikä hankintayksiköllä ole ollut velvollisuutta määrittää sille suurempaa painoarvoa tarjousten vertailussa. Hankintayksikön mukaan tarjouskilpailussa on ollut keskeistä painottaa eri tekstiilien erilaisia hankintavolyymeja ja sen avulla arvioida, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjousten vertailussa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä. Hankintayksikkö saa siten pisteyttää ja painottaa vertailuperusteet haluamallaan tavalla.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että vertailuperusteet on ilmoitettava tarjouspyynnössä riittävän täsmällisesti ja ne on asetettava siten, etteivät ne anna hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa. Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia, eivätkä vertailuperusteet saa olla jotain tarjoajaa suosivia tai syrjiviä. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Edellä kuvatulla tavalla nyt esillä olevassa hankinnassa kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena on ollut paras hinta-laatusuhde siten, että hinnasta on voinut saada enintään 90 pistettä ja laadusta enintään 10 pistettä. Alhaisimman kokonaishinnan tarjonnut tarjoaja on saanut hinnasta täydet 90 pistettä ja muiden tarjoajien hintapisteet on laskettu alhaisimpaan tarjoushintaan suhteutettuna tarjouspyynnössä ilmoitetun laskukaavan mukaisesti. Tarjouspyynnöstä on käynyt ilmi, että kunkin tarjoajan kokonaisvertailuhinta on muodostunut laskemalla yhteen tietyt tarjouspyynnössä pyydetyt ja tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamat hinnat.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa asettaa tarjouspyynnössä kaapituslisälle haluamansa painoarvon. Koska tarjouspyynnöstä on käynyt selvästi ilmi, että tarjoajan ilmoittama yhden vaatteen kaapituslisä otetaan kokonaisvertailuhintaa laskettaessa huomioon sellaisenaan ilman painoarvoa, tarjouspyynnön ei voida katsoa olleen tältä osin epäselvä. Hankintayksikön hankintamenettelyn aikana antamaa vastausta ei myöskään voida tulkita siten, että kaapituslisän painoarvo olisi muuttunut tarjouspyynnössä ilmoitetusta. Markkinaoikeus lisäksi katsoo, että nyt esillä olevassa tarjouspyynnössä esitettyä tapaa ottaa kaapituslisä huomioon tarjouksen kokonaisvertailuhintaa laskettaessa ei voida pitää tiettyä tarjoajaa suosivana tai syrjivänä. Hankintayksikön ei siten voida katsoa menetelleen hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole asettanut tarjouspyynnössä kaapituslisälle suurempaa painoarvoa.

Markkinaoikeus toteaa vielä, että tarjousvertailun tulee tapahtua tarjouspyynnössä etukäteen ilmoitetun mukaisesti ja tarjouksissa ilmoitettuihin tietoihin perustuen tarjoajien kannalta tasapuolisesti. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö on laskenut tarjouksille kokonaisvertailuhinnat tarjouspyynnössä ilmoitettujen mahdollisten painotusten ja tarjouksissa ilmoitettujen hintojen perusteella. Hankintayksikkö on ottanut tarjousten kokonaisvertailuhinnoissa huomioon tarjoajien ilmoittamat kaapituslisät sellaisenaan ilman painotusta, kuten tarjouspyynnössä on ilmoitettu. Hankintayksikkö on siten vertaillut tarjouksia etukäteen ilmoitetun mukaisesti tarjoajien kannalta tasapuolisesti ja syrjimättömästi ja tarjouksissa ilmoitettuihin tietoihin perustuen. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt valittajan esittämällä tavalla hankintasäännösten vastaisesti tarjouksia vertaillessaan.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Mikkelin Pesula Oy:n korvaamaan Sansia Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.700 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila, Ville Parkkari ja Liisa Kauramäki.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.